Kauko Juhantalo /kesk:
Herra puhemies! Elinkeinoelämän ja teollisuuden
varoituksista huolimatta Suomi aikoinaan liittyi Kioton ilmastosopimukseen,
jossa idealismi ja sinisilmäisyyskin saattoivat olla enemmän
osallisena kuin vakaa suomalainen harkinta.
Silloin hiilitonnin hinta oli 10 taalaa per tonni; tänä päivänä se
on 17 taalaa per tonni. Tässä tulee tapahtumaan
niin, että itse hyvästä asiasta irtaantuu
jälkimarkkinat ja sijoitustoiminta. Kansainvälinen
sijoitusraha etsii tällä hetkellä kohteita,
ja on aivan selvästi nähtävissä,
että futuurit ja jälkimarkkinat nostattavat nopeassa
tempossa hiilitonnin hintaa sillä tavoin, että se
irtoaa tästä hyvästä tarkoituksesta.
Pian ollaan ...
Puhemies:
Saammeko kysymyksenne, ed. Juhantalo?
... 50:n rajassa, pian 100 dollarin rajassa. Millä tavalla,
ministeri Pekkarinen, Suomella olisi mahdollisuuksia ja onko meillä mitään
mahdollisuuksia saada uutta lähtökohtatilannetta, saada
uusia neuvotteluja? Tästä tulee kohtuuton kilpailuhaitta
suomalaiselle teollisuudelle tulevaisuudessa. (Puhemies: Aika!)
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kioton taakanjaosta päätettiin
Euroopan unionin sisällä vuonna 98 Luxemburgissa,
ja siellä Suomi oli mukana tekemässä ratkaisua,
jossa Suomi otti velvoitteekseen huolehtia asiat niin, että vuosien
2008—2012, tämän aikavälin,
keskimääräinen CO2-päästöjen
taso tulee olemaan sama, mikä se oli vuonna 1990. Minun
mielestäni se oli aika rankka tavoite kantaa, mutta siitä irtipääsyn
mahdollisuuksia mielestäni ei ole. Meidän on elettävä tämän
kanssa ja on löydettävä ratkaisut, millä turvataan
suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky äskeinen
seikka tunnustaen: mihin on sitouduttu, siihen on sitouduttu. Nyt
vain täytyy laittaa toivoa siihen, että ei jatkoa
silmällä pitäen Euroopan unioni mene
tekemään kohtuuttomia sitoumuksia yksipuolisesti.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla kasvukauden
avajaistilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja
yhtenä osana puheestaan totesi, että nyt maa-
ja metsätalousministeriö tekee tässä suhteessa
uusia avauksia uusiutuvan energian suhteen, ymmärsin, että erityisesti
peltoenergian suhteen. Voisiko arvoisa ministeri nyt kertoa, koska
se liittyy juuri tähän aiheeseen, siis siihen,
että meillä olisi mahdollisuus sanoa niin, että päästöt
ovat kauppatavaraa, siis positiivisesti, mitä ministeri
tarkoitti tällä puheensa osalla?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Kuten tässä kysymyksessä tuli
esille, hiilidioksidipäästön hinta on kasvamassa
ennakoitua korkeammaksi, mikä vääjäämättömästi
sitten heijastuu näillä fossiilisilla polttoaineilla
tuotetun energian hintaan. Tämä puolestaan sitten
merkitsee sitä, että biopolttoaineella tuotetun
energian kilpailukyky paranee ja markkinaehtoisesti tämä tuotantomuoto voi
kasvaa. Meillä muutoinkin erilaisella tutkimustoiminnalla
ja asiaa koskevilla selvityksillä on pyritty luomaan edellytyksiä sille,
että tämä myöskin käytännössä voi
tapahtua.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ratkaisuksi suosittelen tuntuvia panostuksia
kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön.
Tähän liittyen haluaisin kysyä energiatehokkuustodistuksesta,
joka on ollut uutisissa aika paljon viime viikkoina. Eli on kyse
tämmöisestä asumisen energiamaksusta,
joka perustuu energiatehokkuusdirektiiviin, joka tulee tietysti
Euroopan unionista. Tietojen mukaan omakotiasukkaille ja muillekin
asukkaille suunnitellaan asunnon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä pakollista
todistusta, joka maksaa, ja on sanottu, että tuo todistus
maksaa jopa 1 000 euroa. Kansalaisten keskuudessa tämmöisen
uutisen vastaanotto on ollut aika nihkeää, ja
aika paljon epätietoa on ilmassa.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Enestamilta:
Miten te aiotte nyt toteuttaa tämän direktiivin,
ja mikä teidän mielestänne on kohtuullinen
hinta tällaiselle energiatehokkuustodistukselle?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön
ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyössä on energiatehokkuusdirektiiviin
liittyvää lainsäädäntöä valmistelussa,
ja yksi osa koskee energiatehokkuustodistuksia eikä, kuten
YLEn uutisissa pari viikkoa sitten virheellisesti väitettiin,
energiaveroja tai -maksuja. (Eduskunnasta: Se on sama asia!) — Ei
ole. — Energiatehokkuusdirektiivin tarkoituksena on auttaa
kiinteistönomistajia parantamaan rakennuksensa energiatehokkuutta,
ja tarkoitus on, että direktiivien mukaisesti omistaja
maksaisi tilaamastaan palvelusta todistuksen laatijalle kohtuullisen
hinnan. Työryhmässä on arvioitu, että omakotitalon
osalta hinta voisi olla 300 euroa. Todistus on voimassa 10 vuotta,
elikkä sen hinta olisi 30 euroa per vuosi. 30 asunnon kerrostalon
osalta maksu olisi 1 000 euroa, ja samoin se olisi voimassa
10 vuotta. Tällainen todistus tarvittaisiin silloin, kun asunto
otetaan käyttöön, vuokrataan tai myydään.
Kauko Juhantalo /kesk:
Herra puhemies! Meidän on syytä vakavasti
olla huolissaan hiilitonnin ripeästä hinnannoususta.
Se tulee olemaan tosiasia. Ministeri Korkeaojan viittaamaan bioenergian
lisäämiseen on suhtauduttava kaikella tuella.
Tiedämme, että meillä vesivoimaa ei paljon
voida lisätä.
Kun julkisuudessa vähän pilkahtaa silloin
tällöin vanha Vuotos, ministeri Pekkarinen, onko hallituksen
piirissä yhtään raotettu Vuotos-mahdollisuutta,
joka on kaatunut jo kertaalleen?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! En ole kuullut hallituksen piiristä kenenkään
muun nostaneen tätä asiaa esille kuin itseni.
(Naurua) Olen sitä mieltä, että ne haasteet,
jotka meidän edessämme ovat, ovat kyllä sen
luonteiset, että kaikki mahdollinen sellainen vesivoima,
joka voitaisiin ottaa järjellisesti käyttöön
ympäristöarvoja menettämättä,
tulisi myös ottaa, mutta tämä ei ole
hallituksen kanta, vaan tämä on minun henkilökohtainen
kantani. Minä panen kuitenkin enemmän painoa sille,
että uusiutuvia, erityisesti biopohjaisia, energiavaihtoehtoja
voitaisiin ottaa paljon, paljon enemmän käyttöön — 5—8
terawattitunnin edestä on kaikki edellytykset lisätä — (Ed. Jaakonsaari:
Siitä vaan!) ja ministeriryhmä, joka valmistelee
uutta energiastrategiaa, tulee toimimaan parhaansa mukaan. — On
erittäin hyvä, jos etukäteen jo muun
muassa ed. Jaakonsaari voi tukea tätä.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Suomi on ratifioinut osana Euroopan unionia Kioton
pöytäkirjan, se on tullut voimaan tämän vuoden
helmikuussa. Suomi on hyväksynyt EU-taakan, ja on todellista
peruutuspeiliin katsomista enää juuttua näihin.
Nyt pitää miettiä, miten niitä päästöjä vähennetään.
Vuotos on niin ikään kuolleen hevosen piiskaamista.
Annetaan sen levätä haudassa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt,
että Suomessa voitaisiin lisätä yli 500
megawattia vesivoimakapasiteettia suojelun ulkopuolisilla alueilla
olemassa olevien vesivoimaloiden tehoja korottamalla ja toisaalta
pienvesivoimalla. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta:
Miten kauppa- ja teollisuusministeriössä etenee
tämän suojelun kannalta järkevän
ja kestävän vesivoiman edistäminen?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Vielä haluan kiinnittää huomiota
siihen, että siihen tarpeeseen, mikä meillä nimenomaan
sähkössä on, tällä ajanjaksolla,
mihin nyt katsotaan — 2012 loppuun asti ja 2015:eenkin
asti — käytännössä merkittävät
lisäykset voivat tulla ensisijaisesti nimenomaan bioenergian
lisäkäytöstä. Siihen on tekniset
ja siihen on myöskin taloudelliset mahdollisuudet jnp.
Jossakin määrin voidaan toki vesivoimaakin lisää käyttää,
ja siinä on jo rakennettujen vesistöjen suurimpien
tehojen irtiottamisella oma sijansa, ja — vielä kertaalleen — mielestäni myöskin
Vuotoksella voi olla tässä merkittävä rooli.
Mutta, arvoisa puhemies, vielä kertaalleen: minä en
sen sijaan tarkoita suojeltuja vesiä enkä usko,
että käytännössä 500
megaa on mahdollista saada. Se on ehdottomasti realismin rajoissa ylimitoitettu
luku, vaikka Vuotoskin otetaan huomioon.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan sulkee
Vuotoksen ulkopuolelle, koska se on Natura-alue ja on aivan selvästi
todettu, että sillä on ympäristövaikutus,
joka on kielteinen. Se ei siis kuulu tähän teidän
mainitsemaanne mahdolliseen vesivoiman rakentamiseen.
Edelleenkin on todettava todella se, että energiansäästötodistus
on tietysti periaatteessa hyvä asia, mutta, arvoisa ministeri
Enestam, kyllä varmasti eduskunta tulee sitten detaljit
säätämään, nimenomaan
myös sen maksun suhteen.
Mutta kysymykseni olisi nimenomaan siihen suuntaan, miten Suomi
pystyisi Kioton taakan kantamaan, joka on täällä yksimielisesti
hyväksytty. Kysyn valtiovarainministeriltä:
Onko sellaisia energiaveroja tulossa eduskunnan käsittelyyn,
jotka tukisivat tämän tavoitteen saavuttamista
esimerkiksi ohjaavuuden avulla?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Nykyinen näkymä on selvitysten jälkeen
se, että ei ole löytymässä merkittävää energiaverotuksen
lähdettä, jolla voitaisiin näissä kysymyksissä saada
suuria vaikutuksia aikaan. Siellä tulee hyvin äkkiä vastaan
teollisuuden kannattavuus — kotitalouksien sähköverostahan silloin
on hyvin pitkälti kyse — vaikeudet kestää näitä operaatioita.
Hallituksessa on toki hallitusohjelmankin mukaisesti edelleen velvoite
selvittää asiaa. Tämänhetkinen
tilanne on se, minkä kerroin.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan meillä täällä Suomessa
kaavaillaan asunnonomistajille tiukempaa lainsäädäntöä kuin
mitä EU-direktiivi edellyttää. Kysyisinkin
ministeri Enestamilta:
Miksi näin tehdään, miksi rangaistaan
asunnonomistajia? Kysyisin vielä:
Miten tämä energiatehokkuustodistus sitten käytännössä aiotaan
toteuttaa? Tuleeko ihan täysin uusi virkamiesporras, luodaanko
sellainen maahamme? Näinkö tätä työllisyyttä hoidetaan?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Arvoisa puhemies! Tästä direktiivistä vallitsee julkisuudessa
valitettavan paljon virheellisiä tietoja, myöskin
Suomen kannasta. Suomi oli sitä mieltä, että mitään
lainsäädäntöä ei tässä tarvittaisi,
vaan vapaaehtoisuudella pitäisi tätä hoitaa. Tämä on
vasta työryhmävaiheessa, hallitus ei ole vielä siihen
puuttunut, ja työryhmäkin lähtee siitä,
että mahdollisimman väljästi tätä direktiiviä ja sen
toimeenpanoa tulkittaisiin. Väite siitä, että tavoitteena
olisi rangaista asunnonomistajaa, ei pidä paikkaansa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Todellakin tämä direktiivi
on vuodelta 2002, mihin ministeri viittaa ja mitä täällä on
kyselty. Täytyy sanoa, että kyllä Euroopan
unioni suoltaa kaikennäköisiä ideoita ja
tässä on kyllä yksi kukkanen. Olen ihan
varma, että jos tämä eduskunta olisi
voinut itse ottaa käyttöön ne menettelyt,
mitkä meille ovat parhaiten soveltuvia, niin me emme olisi
koskaan tällaista direktiiviä kannattaneet, riippumatta
siitä, mikä hallitus on, uskallan näin
sanoa, ei olisi tällaista menettelyä kannatettu.
Minä uskon ja toivon, että me löydämme
ratkaisun, joka ei ole tällainen raskas ratkaisu, mitä täällä peräänkuulutetaan.
Vielä tämän päästökauppajärjestelmän
satoon sen verran kiinnitän huomiota, että on
kieltämättä aika iso lasku se, mikä nyt
uhkaa tulla Suomen kuluttajille ja teollisuudelle, 200 miljoonaa
euroa vuodessa joka vuosi vuodesta 2008 lähtien, ja on
erittäin tärkeä asia, jos voidaan uudistuvia
lisätä ja sitä kautta vähentää ulkoa
ostettavien päästöoikeuksien määrää.
Totta kai kansantalouden kannalta on edullista hakea tällainen
ratkaisu.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Haluaisin palata ed. Juhantalon ihan alkuperäiseen kysymykseen.
Vastatessaan edustajan kysymykseen ministeri Pekkarinen sanatarkasti
sanoi, että pitää miettiä, millä keinoin
turvataan kilpailukyky. Tämä keskustelu on nyt
lainehtinut sinne tänne, ja ymmärtääkseni
ed. Juhantalon kysymys fokusoitui juuri tähän,
millä keinoin turvataan kilpailukyky. Ministeri Pekkarinen
vähän retorisesti esitti tämän.
Minä toistan sen: Oletteko miettinyt, millä keinoin
tässä tilanteessa turvataan kilpailukyky?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Varmasti on tavattoman monia eri keinoja,
joita tässä tarvitaan, mutta jos yritän
pitäytyä nyt nimenomaan energiapolitiikassa, koska
siitä kai tässä lähdettiin, niin
kyllä tärkeimmät keinot ovat siinä maailmassa,
mihin äsken lopetin vastaukseni: hakea sellaisia ratkaisuja,
jotka edistävät Suomessa investointeja nimenomaan
puhtaisiin, uusiutuviin energialähteisiin ja vähentää sitä kautta
teollisuudelle aiheutuvaa laskua, jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa,
vähentää sitä niin paljon kuin suinkin
on mahdollista. Mitä enemmän me kykenemme rakentamaan
kapasiteettia uusiutuvien varaan, sitä vähemmän
meidän tarvitsee ostaa näitä päästöoikeuksia
ulkomailta. Tässä mielestäni tärkein
energiapoliittinen vastaus tähän kysymyksen ytimeen.