Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvät kollegat! Sekä päiväjärjestyksen 2) että 3) asian voisi kuitata lyhimmillään sillä tavalla, että toteaisin tilintarkastuskertomusten olevan sekä eduskunnan että Valtiontalouden tarkastusviraston osalta niin sanottuja puhtaita kertomuksia. Mutta kun kysymyksessä on satojen ihmisten työvuosi, kahden merkittävän instituution vuosityön arviointi ja mahdollisuus sitä kautta myöskin vaikuttaa tulevaisuuteen, niin tässä mielessä on aika hiljentää vähän vauhtia ja pysähtyä pohtimaan näitäkin asioita. Nämä tarjoavat mahdollisuuden jokaiselle edustajalle ottaa julkisesti kantaa muun muassa eduskunnan toimintoihin.

Eduskunnan kanslian toimintakertomus sisältää tarvittavat selvitykset eduskunnan kanslian organisaatiosta, lainsäädäntö- ja valiokuntatyöstä, kansainvälisestä toiminnasta, tiedotustoiminnasta, turvallisuudesta, henkilöstöstä, kiinteistöistä ja toimitiloista, tietohallinnosta sekä eduskunnan taloudesta ja analyysin tilinpäätöslaskelmista. Tilinpäätöslaskelmat sisältävät tuotto- ja kululaskelman, taseen ja talousarvion toteutumislaskelman. Ne ja selvitys tilinpäätöksen laadintaperusteista ovat toimintakertomuksen lopussa. Tiliohjesäännön 47 §:ssä on määritelty tilinpäätökseen kuuluvat liitteet. Ne eivät sisälly tähän toimintakertomukseen, mikä edustajille on jaettu.

Herra puhemies! Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota eräisiin keskeisiin kysymyksiin.

Ensinnäkin yleisellä tasolla voidaan todeta, että hallituksen esitysten ja täysistuntojen määrällä mitattuna vuosi oli tavanomainen. Valiokuntalaitoksenkin toiminnan kannalta vaalikauden kolmansilla valtiopäivillä oli varsin tavanomaista toimintaa. Hallituksen esityksiä annettiin 232, mikä on 50 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 20 vähemmän kuin edellisen vaalikauden vastaavassa vaiheessa. Valiokunnista valmistui mietintöjä jonkin verran enemmän kuin esityksiä annettiin. Erikoisvaliokunnissa valmistui yhteensä 596 mietintöä ja lausuntoa. Yhden tällaisen valiokunta-asiakirjan valmistumiseen vaadittiin keskimäärin kaksi valiokunnan kokousta. Valiokuntien kokousten määrä 1 231 oli jokseenkin sama kuin edellisen vaalikauden vastaavilla valtiopäivillä. Yli 100 kokousta pitivät hallintovaliokunta, perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta.

Jotakin taloudesta.

Eduskunnan menot olivat 81,4 miljoonaa euroa. Ne olivat 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2004. Menojen väheneminen johtui siitä, että vuonna 2005 ei ollut enää eduskunnan lisärakennuksen laite- ja kalustehankinnan menoja, kuten edellisenä vuonna. Ilman lisärakennuksen vaikutusta eduskunnan varsinaiset toimintamenot vuonna 2005 olivat 2,2 prosenttia edellisvuotta suuremmat.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on toiminut eduskunnan yhteydessä vuodesta 2001 alkaen. Tarkastusvirasto on siis erillinen tilivirasto, joka laatii oman toimintakertomuksensa ja oman tilinpäätöksensä. Nehän ovat 3) asia päiväjärjestyksessä, joten ne eivät siltä osin sisälly eduskunnan tilinpäätökseen.

Talousarvioon nähden eduskunnan menot olivat 4,7 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Talousarvion toteutuma oli 95-prosenttinen, ja vuonna 2004 vastaava toteutumisaste oli 92 prosenttia, joten arviointitarkkuus on parantunut. Vuoden 2005 säästö johtui pääasiassa atk-laitehankintojen, painatusmenojen ja turvallisuusjärjestelmien kehittämishankkeiden budjetoitua pienemmästä toteutumisesta. Eduskunta lainsäädäntöelimenä maksoi vuonna 2005 käyttömenojensa osalta 14,5 euroa jokaista suomalaista kohden laskettuna. Sitä voidaan pitää eräällä tavalla demokratian hintana. Eduskunnan tilinpäätökseen sisältyvät kansanedustajien ja eduskunnan kanslian lisäksi myös Valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian menot.

Henkilöstöstä: Vuoden aikana eduskunnan kansliaan perustettiin 14 uutta vakinaista virkaa. Vastaavasti vuoden aikana eduskunnan kansliasta lakkautettiin 6 virkaa. Eduskunnan kanslian eri yksiköissä vakinaisia ja määräaikaisia virkoja oli täytettyinä 457. Tämä on myöskin sellainen luku, joka on syytä noteerata: eduskuntatyö on hyvin ihmisvaltaista, ja sen tähden esimerkiksi henkilöstöpolitiikan painoarvo talon johdossa on eräs painopistealue. Tämä on ihmisten kanssakäymistä, ja henkilöstö on ratkaisevan merkittävä voimavara.

Vielä eduskunnan kiinteistöistä muutama sana: Eduskuntakiinteistön siivouksesta, huollosta, pienehköistä korjaustehtävistä ja rakennuttamisesta on huolehdittu eduskunnan oman henkilökunnan voimin. Sanon henkilökohtaisen kantani, että pidän hyvänä, että meillä on omaa henkilökuntaa. He tekevät työtä paitsi lihaksillaan myöskin sydämellään, ja täällä on todella upea henkilöstö, täällä on mukava asioida, menee sitten koputtamaan mitä ovea tahansa, eikä niitä tarvitse paljon koputella, koska yleensä ovet ovat auki. Kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on 289 500 kuutiometriä ja rakennusbruttoala 72 820 neliömetriä. Siivottavaa pinta-alaakin on 43 520 neliömetriä. Jos tuon muuttaa omakotitalojen pinta-alaksi muuttaa, se olisi aikamoinen määrä taloja, jos sitä käyttää mittatikkuna.

Kaiken tämän jälkeen totean tilintarkastuskertomuksestamme sen viimeisen kappaleen, missä tilintarkastajina lausuntonamme esitämme, että eduskunnan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat tiliohjesäännön määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2005 tilinpäätökseen, toimintakertomukseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden.

Herra puhemies! Jos sopii, sanon tässä vielä muutaman sanan 3) asiasta liittyen Valtiontalouden tarkastusvirastoon.

Toimintavuonna 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto juhli 180-vuotispäiväänsä. Samalla toimintavuosi oli viraston viides vuosi eduskunnan yhteydessä. Eduskunta totesi vastauksessaan tarkastusviraston viime syksynä toiminnastaan antamaan kertomukseen, että tarkastusvirasto on kyennyt viime vuosina hoitamaan toimintastrategiassaan määriteltyä tehtäväänsä erittäin hyvin. Lisäksi vastauksessa todettiin, että eduskunta on hyödyntänyt tarkastuskertomuksia jokapäiväisessä työssään ja tiedonkulku on parantunut huomattavasti tarkastusviraston ja eduskunnan välillä. Palautteen perusteella voidaan tarkastusviraston ja eduskunnan v kanssakäymisen muotoja pitää onnistuneina.

Tarkastusvirasto tarkasti valtion tilinpäätöksen ja kaikkien 115 valtion tiliviraston tilinpäätökset sekä kaksi valtion talousarvion ulkopuolista rahastoa. Toimintavuonna valmistui 25 toiminnantarkastuskertomusta, joiden lisäksi kaksi tarkastusta päätettiin esiselvitykseen, yksi kirjeeseen ja yksi muistioon. Lisäksi tehtiin kaksi selvitystä. Toimintavuosi oli viraston tuloksellisuuden kannalta varsin hyvä, ja se sisälsi paljon toimia, joiden voidaan perustellusti odottaa edistävän tarkastusviraston toiminnan tuloksellisuutta myös lähivuosina.

Mitä kustannuksia tästä sitten aiheutui? Tarkastusviraston kustannukset olivat yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin kustannukset olivat 9,6 miljoonaa euroa. Tarkastusviraston henkilöstön määrä on 152. Vastaavin saatesanoin luin äsken eduskunnan tilintarkastajien kertomuksen, ja meillä on täsmälleen samanlainen teksti, en lähde sitä toistamaan, mutta se kohdistuu tässä yhteydessä myöskin Valtiontalouden tarkastusvirastoon.

Haluan tilintarkastajien puolesta lausua kiitokset kaikille niille, jotka ovat näin hyvin asioita hoitaneet. Olette toimineet suuren vastuun alla. Sekä tarkastusvirasto että eduskunta ovat tietysti merkittävällä tavalla myös aina julkisen kontrollin alla, ja siinä mielessä vastuu on sitäkin kautta suuri.

Pienenä kevennyksenä ehkä sopii sanoa sekin, että mielenkiinto eduskunnan taloudenhoitoa kohtaan on niin kova, että kaikkein halvimmat ja innokkaimmat tarkastajat eivät olekaan talon palkkalistoilla eivätkä ole ostopalvelujen piirissä vaan suomalainen media on tietysti hyvin kiinnostunut kaikesta tilinpäätösaineistosta, ja näinhän se pitää olla. Kaiken täytyy kestää läpivalaisu, ja jokaisen kiven ja jokaisen kuitin voi käydä sitten kuka tahansa julkisena asiakirjana katsomassa. On upeata olla tällaisten organisaatioitten tilintarkastajana, kun ei tarvitse pelätä, että olisi luurankoja kaapissa. Kiitoksia asioita hyvin hoitaneille niin johtajille kuin jokaiselle työntekijällekin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan kanslian toimintakertomus, jota täällä jo tilintarkastajien puheenjohtaja edellä käsitteli, on nyt todella meidän käsittelyssämme ja on puhdas kirja, niin kuin sanotaan. Sitä on helppo lukea ja todeta, että asioita on hoidettu Suomen parlamentissa hyvin. Jo viime vuoden aikana, jota tämä käsittelee, myöskin valmistauduttiin parlamentin 100-vuotisjuhliin ja oli monia toimintoja, jotka nyt sitten realisoituvat tämän vuoden aikana. On hyvä, että näitäkin on perusteellisesti ja asiallisesti valmisteltu.

Herra puhemies! Haluaisin myöskin tuoda sitä esille, että eduskuntahan on merkittävä työllistäjä, niin kuin täällä edellä kävi ilmi. Ed. Saarinen toi esille nämä henkilömäärät, ja kun siihen otetaan kansanedustajat ja kansanedustajien avustajat, niin tämän talon suojissa on noin tuhat, taitaa mennä ylikin tuhannen, henkilöä.

Kyllä kai niin on, että toista samanlaista työpaikkaa Suomessa ei ole kuin eduskunta. Tämä on aivan poikkeava joka suhteessa. Mutta on syytä myös uskoa, että tämä työpaikkana henkilöstölle, kun se on erilainen, on myös turvallinen ja hyvä varmasti monessa suhteessa. Olen aivan samaa mieltä ed. Saarisen kanssa siitä, että meillä on omaa henkilöstöä riittävästi myöskin palvelutehtävissä, joita tämä talo tarjoaa edustajille ja kaikille, jotka niitä tarvitsevat. Ennen kaikkea esimerkiksi siivoushuoltoa pidän tärkeänä enkä olisi valmis kyllä näkemään, että eduskunta ulkoistaisi tätä. Olen jolloinkin myöskin puhunut sen puolesta, että miksei, vaikka meillä on hyvä ravintolatoiminta tänä päivänä, tämä talo olisi myöskin siinä ainutlaatuinen, että tällä voisi olla jopa oma ravintola ja oma henkilöstö siinäkin työssä, mutta se ei ole nyt tämän ajan kysymys.

Mutta, herra puhemies, halusin tulla nimenomaan tänne puhujakorokkeelle puhuakseni eduskunnan käytännön työstä ja ennen kaikkea meidän kansanedustajien työstä täysistunnoissa. Valiokuntatyöstä on ollut keskustelussa jonkin verran ainakin se, että muutettaisiin käytäntöjä, että meillä olisi valiokuntapäivät ja istuntopäivät. Minusta sitä on syytä harkita seuraavalla vaalikaudella.

Mutta se asia, joka mielestäni on tällä vaalikaudella tullut ongelmaksi, on istuntojen pitäminen ja ennen kaikkea se, että asiat ruuhkautuvat joka kevät ja myös syyskaudella viimeiseen kuukauteen, kesäkuulle ja joulukuulle. Ainahan tekevälle töitä löytyy, mutta meillä on ollut, jos käyttää tällaista sanaa, suhteellisen löysiä viikkoja tavattomasti. Hallitukselta ei tule riittävästi lakiesityksiä, ja sitten ne tulevat yhdessä sumpussa ja ne pitäisi nopeasti käsitellä.

Puhemiesneuvosto on joutunut muuttamaan esimerkiksi tämän kevään aikana käytäntöä niin, että on vain muutama maanantai, joina meillä ei ole täysituntoa, vaan maanantai on otettu istuntopäiväksi. Minusta se on kyllä kohtuutonta myöskin kansanedustajien tasa-arvoisen kohtelun kannalta, sen että olisimme tasa-arvoisia täällä lainsäädäntötyötä tekemään, koska on lähdetty siitä ja on ollut pitkä käytäntö, että maanantaisin ei pidetä täysistuntoja, vaan on nimenomaan maakuntien edustajilla ja muilla kuin Pääkaupunkiseudun edustajilla mahdollisuus hoitaa kunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä.

Mutta nyt on tullut tämä käytäntö, vaikka myöskin maakunnissa ja kunnissa kevään aikana on tavattoman paljon kokouksia juuri maanantaisin ja ne on sinne pyritty keskittämään. Me tiedämme suomalaisen demokratian, kunnallisen demokratian ja lähidemokratian, miten se toimii, mutta meillä nyt sitten on istuntoja. Esimerkiksi perjantain istuntopäivänä on taas puolen tunnin istunto. Se tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että tällä tavalla on nyt jouduttu toimimaan.

Haluan sen takia tämän tässä yhteydessä eduskunnan pöytäkirjoihin merkittäväksi, että tähän pitää muutos saada. Ainakin itse omalta kohdaltani ajattelen, että jos tänne vielä pyrin ja tulisin valituksi, niin jos tämä käytäntö jatkuu, kyllä maakunnalliset ja kunnalliset luottamustoimet on jätettävä muiden hoidettavaksi, koska silloin pitää olla myöskin maanantait täällä. Minusta tämä ei ole oikeudenmukainen käytäntö. Tämä on tietenkin meidän sisäinen asiamme, mutta tämän asiakohdan yhteydessä tämä on syytä merkitä eduskunnan pöytäkirjoihin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on palvelultaan Suomen paras työpaikka ylivoimaisesti. Siitä kiitos osaavalle henkilökunnalle.

Ed. Vihriälä kiinnitti tässä huomiota sellaiseen teoreettiseen mahdollisuuteen, että siivoustyö voitaisiin ulkoistaa täällä. Ajatus on niin mahdoton, että se on torpattava turvallisuussyistä kerta kaikkiaan. Siis älköön kukaan ajatelkokaan sellaista mahdollisuutta edes teoreettisena mahdollisuutena. Tämä on vakava vetoomus.

Sitten, arvoisa puhemies, tähän maanantaiasiaan. En moiti ketään, mutta syyhän on tämän talon ulkopuolella elikkä valtioneuvostossa ja ministeriöissä, ettei ole esityksiä saatu tänne ajoissa. Silloin kun oli kunnia olla puhemiesneuvoston jäsen, muistan erittäin hyvin, kuinka silloinen puhemies henkilökohtaisesti soitteli ministeriöihin ja pisti järjestykseen asioitten valmistelijoita. Toivon hartaasti, että tulevaisuudessa tätä hyvää käytäntöä myöskin noudatetaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Saarinen kävi perusteellisesti tätä asiaa läpi, ja siitä kiitos hänelle. Itse olen pitänyt hyvänä sitä näkökohtaa, että täällä on omat siivoojat. Nimittäin monissa paikoissa, muun muassa kunnissa ja yksityisellä, on jo ajat sitten ulkoistettu tämä toiminta. Kun tähän taloon tuli, niin minä yllätyin siitä, että täällä kuitenkin vielä ihmisestä pidetään jollakin tavalla huolta ja pidetään sitä myös arvossa, että omana työnä tehdään näitä asioita.

Tätä kertomusta kun luki, niin sivulla 29 kuvataan, että 14 uutta virkaa on perustettu ja 6 lopetettu. Yllätyin kyllä siitä kovasti, jotta ne virat, joita on perustettu, tahtovat olla tuommoisia kohtuullisen isopalkkaisia virkoja ja sitten ne, mitä on lopetettu, ovat olleetkin siivoojan virkoja, elikkä kaksi kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista siivoojan tointa on lopetettu, mikä tuntuu aika ihmeelliseltä siinä mielessä. Tähän voisi ottaa tämmöisen vanhan rakennusneuvoksen ajatuksen esille: Tuolla Kiteellä Arvo Taskinen jossain tilaisuudessa totesi: "Aika huonoja piälliköitä, jos eivät pysty niin kun siivoojien palkkoja maksamaan." Hän itseensä menee aina siinä tilanteessa, että jos vaikka hän johtajana on poissa miten pitkään talosta, niin oikein kukaan ei huomaa mitään, mutta jos siivooja on päivän poissa, niin kaikki heti sen huomaavat. Tässä tuntuu niin kun tämä logiikka olevan vähän semmoinen toisinpäin oleva, että tässä halutaan byrokratiaa kasvattaa.

Minä olen sitä mieltä noin tulevaisuutta ajatellen, että eduskunnan virkoja ei pitäisi enää paisuttaa ja lisätä. Nimittäin kansalaiset ainakin katsovat meitä sillä silmällä, miten kansanedustajat täällä toimivat, miten hoidetaan oma pesä, siis eduskuntaorganisaatio. Kyllähän jos tämä olisi sillä tavalla yksityinen laitos, joku tehdas, varmasti katsottaisiin, voidaanko tehostaa toimintoja. Kyllä minä odotan, että eduskunta jatkossa myös sillä silmällä katsoisi. Voisi olla jopa niinpäin, että katsotaan, voidaanko joitakin asioita katsoa toisin, mutta ei näitä, jotka tekevät käsillä töitä, siivoavat ja joutuvat neliöitä putsaamaan. Sillä puolella ei kyllä ole karsimisen varaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti tästä eduskunnan kanslian toimintakertomuksesta ja tilintarkastajien työstä. Positiivista tilintarkastajan työssä on ollut kuitenkin se, että meillä on keskeisiä viranhaltijoita mukana tilintarkastajien kokouksessa ja saamme hyvin päivitetyn ja ajankohtaisen tiedon myöskin niistä kansliatoimikunnan päätöksistä ja linjauksista, mitä siellä tehdään. Näiden asioiden on hyvä tietenkin mennä sopusoinnussa eduskunnan muidenkin toimielinten kanssa.

On aivan luonnollista, että sellaista pieniselkoista asiaa emme lähde erikseen käsittelemään myöskään tilintarkastajien keskuudessa, koska meillä on erikseen kuittien tarkastajat ja muut tällaiset henkilöt, vaan puhumme laajoista, merkittävistä asioista, kuten eduskunnan työn kehittämisestä, kustannusten yleisestä hillitsemistä, eduskunnan turvallisuudesta ja kansainvälisestä toiminnasta jne.

Tältä osin haluan vaan tilintarkastajien varapuheenjohtajana jälleen salille todeta, että ed. Saarinen, te tilintarkastajien puheenjohtajana hoidatte mielestäni tehtävää erinomaisen hyvin. Niissä kokouksissa on hyvin miellyttävä olla, kun nämä meidän perinteiset kokouksemme myöskin on oikealla humoristisella hengellä sävytetty. Se tekee aina hyvin mieluisaksi tulla. Väitän, että tämän talon tarkastus tehdään sillä tarkkuudella kuin se kuuluukin tehdä. Eduskunnan keskeinen lainsäädäntövalta vaatii, että meidän työmme kestää myöskin päivänvalon. Toivotaan, että valiokunta on samaa mieltä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni eduskunnan toiminta on kyllä nykyaikaistunut ja parantunut vuosi vuodelta, mutta ei se suinkaan tarkoita sitä, että se olisi aina täydellistä, niin kuin täällä näitten maanantaiden osalta todettiin. Mielestäni eduskuntatyössä pitää huomioida se, että voi olla, että edustajat toimivat kunnanvaltuutettuina, ja mielestäni se on myös rikkaus. Omalta kohdaltani sanon, että se on ollut erittäin tärkeää, että olen ollut valtuutettuna, koska olen muuttanut paikkakunnalle vain muutama vuosi ennen kuin olen saanut aloittaa edustajantoimen. Niinpä tämän työn pitää ottaa huomioon myös kunnanvaltuutettuna toimivien kansanedustajien tilanne. Itse en ole kyllä pahemmin sitä ongelmana kokenut.

Mutta se, minkä olen kokenut ongelmana, on se, että esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kokoukset pidetään samaan aikaan, kun meillä on täysistunnot. Mielestäni kun molemmat tehtävät, niin kansanedustajana toimiminen kuin Kansaneläkelaitoksen valtuutettuna toimiminen, ovat kansanedustajan tehtäviä, niin että on kohtuutonta vaatia, että pitää olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.

Lisäksi poissaolomenettelyssä on vielä paljon parantamisen varaa. Edelleenkin on paljon valtioneuvoston määräämiä tehtäviä, joita kansanedustajat hoitavat, ja kun näitä tehtäviä noudattaa ja tekee, saa merkinnän poissaolosta yksityisasioiden vuoksi. Toivon, että näihin saadaan parannusta aikaan tulevaisuudessa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiitän kollegoja rakentavista ehdotuksista ja kauniista sanoista, jotka henkilökohtaisesti minuun kohdistuivat. Voisiko sanoa, että irrottautuen tilintarkastajien puheenjohtajan roolista muutama kommentti tähän lopuksi.

Kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudistamistarve on myös eräs painopistealue. Tämä Eduskuntatalo ja koko instituutio ovat kansan ja ennen kaikkea talo on kansan talo. Tähän kohdistuu paljon mielenkiintoa. Täällä käy paljon vieraita. Aika ja vierailujen vaatimukset ovat muuttuneet siihen mittaan asti, että niihin on reagoitava, jotta voidaan pitää ovet mahdollisimman avoimina kansalle ja kansalaisille. Tämä on kansanvallan ilmentymä, ja tänne pitää voida jatkossakin tulla vieraita.

Kunnallisista luottamustoimista sen verran, että ymmärrän hyvin sen tarpeen, mikä liittyy eduskuntatyön kehittämiseen kaiken kaikkiaan ja kokousrytmeihin erityisesti. Jokainen ratkaisee tykönänsä minkä verran jaksaa ja ehtii eduskuntatyön ulkopuolisiin hommiin. Henkilökohtaisesti olen jättäytynyt kauan sitten jo omasta tahdosta kunnalliselämästä pois ja voin kertoa kyllä, että se antaa aika paljon lisäresursseja edustajantyöhön.

Olin ilahtunut oman henkilöstön noteeraamisesta. Sehän on tietysti, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, luotettavuudessaan tietysti tällainen turvallisuuskysymys, mutta haluan todeta vielä lopuksi sen, että se on merkittävässä määrin myös laatukysymys. Oma henkilöstö tuntee talon tavat ja talon ihmiset. Oma väki on varmasti sitoutuneempi tehtäviinsä kuin ulkoistettu, täällä punnertava väki. Siitä vaan puuttuu se inhimillinen tekijä eli se henki ja sitoutumishalu.

Kiitoksia kaikille hyvästä keskustelusta.