Arvoisa herra puhemies! Eduskunta hyväksyi jokin aika sitten hyvin laajan vankeuslakipaketin yksimielisesti, ja tähän vankeuslakipakettiin sisältyi myöskin tarve henkilöstön määrän lisäämiseksi Suomen vankiloissa. Tällä hetkellä käyttöaste vankiloissa on hyvin suuri, osin jopa 120—130 prosenttia. Tällä hetkellä kuitenkin meidän vankiloissamme on menossa työnseisaus. Vankilavirkailijat ovat tänään pitäneet kolmen tunnin lakon, ja he moittivat sitä, että he uupuvat tämänhetkisen työtaakan alle ja ylitöitä tehdään runsaasti. Kysyn hallitukselta ja oikeusministeriltä:

Kuinka oikeutettuna hallitus ja oikeusministeriö pitävät tätä tämänpäiväistä mielenilmaisua, ja miten te aiotte tämän korjata, että näitä ei vastaisuudessa enää syntyisi?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Se asia, miksi työnseisaus on tänään tehty, on kyllä asiana oikea, koska tilanne on juuri sellainen kuin tässä myös kysyjän taholta tuli esille. Meillä on todella tulossa voimaan 1.10. jo aiemmin annettu vankeuslakipaketti, jota sanotaan vuosisadan uudistukseksi, ja, ikävä kyllä, lakiesitys läpäisi myös eduskunnan siten, että lakiesityksen mukana ei ole riittäviä voimavaroja. Minä olen tästä täysin tietoinen ja olen toiminut niin, että vuoden viimeisessä lisätalousarviossa tuli voimavaroja lisää 3,75 miljoonaa euroa ja nyt maanantain lisäbudjettiriihessä, siis tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa, ja tänä päivänä hallituksen esityksessä lisäbudjettiin on lisätty 3,5 miljoonaa euroa jo tämän tilanteen korjaamiseksi. Tällä pääsemme nyt alkuun saattaaksemme tätä vankeinhoitolakia sille tasolle, jolla pääsemme liikkeelle. Toki tiedän sen, että tämä toiminta vaatii pitkäjänteistä toimintaa, koska ymmärrän näin, että laki hyväksyttiin yksimielisesti (Puhemies koputtaa) ja sen tavoitteet sisäistettiin tärkeinä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriössä on muutenkin laajemmin käsittelyssä tämä virkojen säästöohjelma, koska viime viikonvaihteessa muun muassa oikeuskansleri Paavo Nikula ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Matti Pellonpää tulivat julkisuuteen ja kertoivat, että ne säästöaikomukset 720 viran suhteen, mitä oikeushallinnossa aiotaan toteuttaa, johtavat siihen, että kansalaisten oikeusturva tulee merkittävästi heikentymään, ja nytkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle moitteita oikeudenkäynnin pitkittymisestä.

Arvoisa ministeri, miten hallitus nyt aikoo tällä oikeusministeriön toimialalla kokonaisuutena saada nämä raha-asiat järjestykseen? Eduskunnan lakivaliokunta on kolmena peräkkäisenä vuotena kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeusministeriön määrärahaesityksiin ja suomalaisten oikeusturvan parantamiseen.

Oikeusministeri  Leena  Luhtanen

Puhemies! Huomiota on kyllä kiinnitetty asiaan, mutta rahakorjauksia hallitus ei ole kuitenkaan, ei myöskään tämä eduskunta, saanut aikaan. Nämä huomautukset on tehty, (Hälinää) mitä on nyt ihmisoikeustuomioistuin tehnyt, monta vuotta sitten, ja tämä korjaus tietysti olisi pitänyt saada aikaan.

Mitä tulee tähän oikeusministeriön tuottavuusohjelmaan, totean sen, että se on tietysti ikävä asia, noin 720 virkaa, mutta sen yksi sellainen hyvä puoli, jos tästä jotain hyvää löytää, on se, että meillä se on todella mitoitettu takapainotteiseksi, niin että esimerkiksi juuri tässä vankeinhoitolaissa voisimme panna rauhassa nyt näillä rahoilla, mitä saamme, tätä henkilöstötoimintaa liikkeelle. Sitten hyvin tärkeätä on se, että ne organisatoriset uudistukset, joita tehdään sekä tuomioistuinpuolella että myös vankeinhoitopuolella, ja niihin liittyvät erilaiset substanssilait, joita varsin paljon on myös täällä eduskunnassa käsiteltävänä tällä hetkellä ja lisää on tulossa, saisimme tänä aikana käyttöön ja siten, että nämä purisivat yhdessä niin, että näitä säästöjä (Puhemies koputtaa) voitaisiin tehdä ja näitä leikkauksia kohtuullisesti.

Puhemies! Pääministeri Vanhasen hallituksen aikana vankimäärä on karannut käsistä, kuten edellä jo todettiin. Samaan aikaan vankiloissa ylitöiden määrä on noussut yli 50 prosentilla. Laittomia ylityövuoroja teetetään lähes kaikissa vankiloissa lähes koko ajan. Pahimmillaan ylityövuorot tarkoittavat vuorokauden mittaisia työrupeamia, joilla yritetään paikata niitä puutteita, mitä riittämätön rahoitus vankiloille on aiheuttanut. Kyseessä on selkeä työaikalakirikkomus.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työaikalakirikkomuksista päästään eroon, vai aikooko hallitus tehdä esityksen, jolla siunataan tämä rikkuritila?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ei aio missään tapauksessa tehdä, vaan nämä asiat ovat tiedossani, ja viittaan tässä edelleen siihen, että tämä on monivuotinen suma, ja vankeinhoidon kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että resurssimitoitukset on tehty aiemmin huomattavasti pienempää vankimäärää vasten. Nyt sitten tavoitteena on tietysti lisätä koko ajan resursseja — äsken kerroin, että niitä on tulossa lisää — mutta samanaikaisesti erilaisin toimin, lainsäädännöllisin toimin, organisatorisin uudistuksin, pyrkiä siihen, että meidän vankimäärämme vähenisi. Tässä voin kertoa, että tämä vankimäärä on vähenemään päin ja tästä uusimmat luvut osoittavat sen, että tämä trendi saattaa toivottavasti jatkua myös pitkäjänteisesti. Eli toisin sanoen nämä uudistukset purevat, erilaiset organisatoriset ja myös sitten lainsäädännölliset uudistukset. Mutta, totta vie, paljon on tietysti vielä tehtävää.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ministerin on turha nyt mennä koko eduskunnan taakse. Lakiuudistus oli yksimielinen, mutta määrärahoista on äänestetty joka budjetissa. Oppositio on esittänyt merkittävästi enemmän rahaa, muun muassa vihreät, vastalauseita on kirjoitettu vaikka kuinka monta.

Mutta kysyisin siitä, että kun meillä on liian vähän henkilökuntaa, meillä on liian vähän rahaa myös vankilan sisäisiin ohjelmiin ja terveydenhuoltoon ja huumevieroitukseen, niin onko ministeri tietoinen siitä, että tämä nykyinen liian vähäinen raha johtaa vaarallisuuteen meidän kaikkien kannalta. Me vapautamme vaarallisempia vankeja kuin silloin, jos meillä olisi varaa tehdä huumevieroitus, jos meillä olisi varaa muun muassa seksuaalirikollisilla käyttää läpi niin sanottu Stop-ohjelma, joka merkittävästi ennalta ehkäisisi uusintarikollisuutta. Nyt meillä ei ole varaa tehdä sitä edes kaikille pedofiileille, meillä ei ole varaa väkivaltaista käyttäytymistä ennalta ehkäiseviin ohjelmiin.

Tietääkö ministeri, että me voisimme tehdä Suomesta turvallisemman, vähemmän uusintarikollisuutta sisältävän maan, jos vankilassa olisi riittävästi henkilökuntaa ja näillä ohjelmilla riittävästi rahaa?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kyllä minä tiedän, ja minä tiedän myös sen, että meidän vankiloihimme on laitettu sinänsä erittäin hyviä ohjelmia vuosien saatossa, mutta, ikävä kyllä, ohjelmien saatteeksi ei ole laitettu riittäviä voimavaroja, ja tämä on juuri se ... (Välihuutoja) Nämä ohjelmat ovat olleet monta, monta vuotta käynnissä. Eivät ohjelmat pure muutaman kuukauden aikana. (Ed. Jaakonsaari: Ihan samaa mieltä!) Nyt minä tiedän sen, että kun saamme voimavaroja, esimerkiksi juuri tämä Stop-ohjelma, mistä valiokunnan puheenjohtaja puhui, on käynnissä ja sitä tehostetaan koko ajan ja odotan siltä tuloksia. Totean vielä kerran sen, että vuosien aikana vankimäärän kasvu ja voimavarakehitys eivät ole kulkeneet käsi kädessä ja nyt me olemme tämän edessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, minä en puhu oppositio- tai hallituspolitiikasta, puhun siitä vaan näin, että yhdessä ei ole voitu tehdä näitä asioita. Hyvää tahtoa on ollut, (Välihuutoja) ohjelmia on aikaansaatu, mutta emme ole niihin saaneet riittävästi voimavaroja. (Puhemies koputtaa) Nyt minun tehtäväni on tehdä se, ja olen hyvällä alulla tässä.

Arvoisa puhemies! Onhan se ihan selvää, että on hallituksen tehtävä nimenomaan antaa niitä resursseja ja määrärahoja, jotta voidaan kohdella vankeja yksilöllisesti. Tänä päivänä yhä suurempi osa vangeista on hyvin moniongelmaisia, ja niin kuin ed. Brax täällä mainitsi, monet tarvitsisivat päihdekuntoutusta.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näitä voimavaroja todella saataisiin lisää? Näitä on saatava pikaisesti, koska muuten nämä vangit, jotka ovat päihdeongelmaisia, eivät pääse näille päihteettömille osastoille, he eivät saa yksilöllistä huoltoa ja hoivaa, heitä ei pystytä siellä vankilassa auttamaan uuden elämän alkuun.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Minä totean vielä kerran, että olen saanut viime vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin, siihen mikä minun aikanani on tehty, lisämäärärahoja. Tänä päivänä on hallitus hyväksynyt ensimmäisen lisäbudjetin, ja siihen tulee 3,5 miljoonaa euroa uuden vankeinhoitolain toteuttamiseen, joka alkaa 1.10. Sen lisäksi, jos nyt eduskunta pani merkille, myös kehyksiä ylitettiin nimenomaan vankeinhoitoon tarkoitetuilla määrärahoilla, vuosittaisilla lisäyksillä. Eduskunta on käsitellyt jo tämän kehysselonteon, ja olisinpa toivonut, että nämä olisivat olleet siinä. Eli minä en ole esittänyt vielä yhtä ainutta varsinaista budjettia, mutta kaksi lisäbudjettia olen ollut tekemässä ja molemmissa on vankeinhoito ollut yksi kärkihanke, koska olen todella tiedostanut nämä ohjelmat.

Arvoisa herra puhemies! Mitään ei ollut kehyksissä — me maanantaina käsittelimme kehyksiä — ei tulevaisuuteen, vuoteen 2011 ei mitään. Tästä on lakivaliokunta, niin kuin täällä on todettu, moneen kertaan huomauttanut. Rahanpuutteeseen ei voida vedota, koska hallitus on poistanut kaikista rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan. Kyllä rahaa on, mutta vangit asuvat ahtaasti, vanginvartijoita ei ole tarpeeksi.

Miksi te ette tee mitään? Mitä jatkossa tapahtuu, jos vankiluku entisestään nousee, mikä on mahdollista, jopa todennäköistä? Survotaanko vangit sardiinipurkkiin, rakennetaanko uusia vankiloita, vai mitä te yleensä aiotte tehdä? Aiotteko syyttää eduskuntaa siitä, että hallitus ei ole esittänyt rahaa?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Ongelmia on. Uusi vankeuslaki ei ole vielä voimassa, johonka panen paljon toivoani, mutta se todella edellyttää uusia voimavaroja, lisäresursseja. (Ed. Pulliainen: Elikkä lisäbudjettiodotuksia!) — Niitä on. Lisäbudjetti tulee eduskunnan käsittelyyn, ja siellä on lisää rahaa. — Sen lisäksi meillä on erittäin suuria substanssilakeja, joilla vankimäärää voidaan pienentää. Ne lait, jotka nyt jo ovat olleet voimassa, ovat omalta osaltaan vähentäneet vankimäärää. Sen lisäksi tietysti olen kiirehtinyt investointiohjelmaa vangeille. Vaikka meillä vankimäärä vähenisikin, meillä on todella vielä erittäin ahtaita vankiloita, ja näistä on muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tehnyt huomautuksensa. On todella niin, että Suomi ei voi sallia sellaisia paljusellejä kuin meillä tänä päivänä on käytössä. Mutta näitä ei, arvoisa eduskunta, tehdä ihan yhtäkkiä. (Puhemies koputtaa) Pitää katsoa, mikä on se suunta ja mihin pyritään, ja sitä toteuttaa määrätietoisesti.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Petri Salo tuossa omassa aloituskysymyksessään totesi, meillä ovat vankilat tänä päivänä hirveän täynnä. Olen Vaasassa käynyt lakivaliokunnan jäsenenä tutustumassa muun muassa vankilaoloihin, ja käyttöaste on 120 prosenttia tällä hetkellä. Tilannehan on sakkovankien osalta se, että meillä on Suomessa noin 200 sakkovankia tällä hetkellä, jotka ottavat nämä varsinaiset vankilapaikat muilta, kovemman asteen tuomituilta.

Eikö voitaisi ajatella, että sakkovankeja varten mietittäisiin köykäisempi laitos, jossa voitaisiin näitä vankeja pitää, jolloin se menisi pienemmällä valvonnalla, koska he eivät ole tehneet mitään, sanotaanko, suurempia rikoksia?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa, ja tähän aiotaan pureutua kahdella tavalla. Ensinnäkin minimoidaan sakon muuntorangaistuksen käyttö. Tätä koskeva hallituksen esitys on meillä valmisteilla, ja se tulee nyt vielä tämän vuoden aikana eduskunnan käsittelyyn. Toinen asia on juuri se, mihinkä myös edustaja viittasi, voitaisiinko näille vangeille erilaisia kevyempiä paikkoja järjestää. Tähän uuteen vankeuslakiin sisältyy nyt niin sanottu tällainen uusi sijoittajayksikkö, johonka aivan keskitetysti pohditaan kullakin vankeinhoitoalueella vangille sopiva ja tarkoituksenmukainen paikka. Nämä asiat tullaan huomioimaan myös tässä. Myös tästä syystä uuden vankeuslain toimeenpano on erittäin tärkeää, koska se tulee puremaan, niin että oikeanlaiset vangit tulevat oikeaan paikkaan ja on oikeat ohjelmat ja tätä kautta tulevaisuudessa vankimäärä tulee vähenemään. Hyvä kysymys!

Arvoisa puhemies! Pirkanmaalla sijaitseva Kylmäkosken vankila on yksi näistä ruuhkaisista vankiloista, ja siellä on ollut pitkään jo vankeja ylipaikoilla edellistenkin hallitusten aikana. Tilanne on sekä vartijoille erittäin kuormittava että myös lisää vankien aggressioita. Kylmäkosken mahdollisesta laajennuksesta on myös ollut pitkään puhetta ja kysynkin nyt:

Miten ja milloin asiassa edetään, ja onko tällainen laajennus tulossa Kylmäkoskelle?

Oikeusministeri  Leena Luhtanen

Puhemies! Vankilarakentamisen ohjelman ja investoinnit tekee meillä ja niistä huolehtii Senaattikiinteistöt, ja toki tämä investointiohjelma valmistellaan oikeusministeriössä.

Minä tunnen tämän Kylmäkoski-asian erittäin hyvin, koska olen itse ottanut sen esille niin sanottuna erityisohjelmana. Kylmäkoski sijaitsee sellaisella erityisalueella, Kylmäkoski—Toijala—Vilppula, joka tarvitsee erityistä tukea. Olen pitänyt erittäin järkevänä sitä, mistä edustaja puhui, kun on tämä vankipaikkatarve Kylmäkosken vankilassa, sitä että suunnataan voimavaroja tarpeelliseen rakentamiseen. Kylmäkoski-hanke kulkee nyt tässä ikään kuin investointiohjelman liitteenä, ja ylipäätään voin sanoa sen, että olen kiirehtinyt koko tätä vankeinhoidoin investointiohjelmaa juuri näitten alkeellisten paljusellien ja tämän suuren yliasutuksen vuoksi. Tässä reunalla ja rinnalla kulkee tämä Kylmäkoski! (Ed. Zyskowicz: Kaunista puhetta! Mitä tapahtuu käytännössä?)

Arvoisa puhemies! Yksi keino vähentää vankimäärää on myös se, että ulkomaiset vangit siirretään kärsimään tuomionsa omien maidensa vankiloissa. Näin myös estetään näiden ulkomaisten konnien verkottuminen suomalaisten roistojen kanssa. Tässä on päästy eteenpäin jonkun verran virolaisten kohdalla ja heitä siirretään Viroon kärsimään. Mutta kaksi kysymystä, joilla on merkitystä. Ensinnäkin:

Aiotaanko rajoittaa näiden siirtojen valitusmahdollisuuksia? Nythän tilanne tahtoo olla se, että virolaisen vangin tuomion pitää olla suunnilleen kymmenen vuotta, jotta kannattaa ryhtyä tähän siirtämiseen, koska kaikki valitusprosessit mukaan lukien se kestää vuosia. Ja kaksi:

Aiotaanko pyrkiä kansainvälisellä tasolla ratkaisuihin, jotta myös venäläisiä vankeja voitaisiin siirtää venäläisiin vankiloihin? Sillä olisi huomattava merkitys.

Oikeusministeri  Leena Luhtanen

Puhemies! Tähän valituksen rajoittamiseen en menisi. Toki olen hämmästynyt siitä, että nämä käsittelyajat ovat erittäin pitkiä, mikä rajoittaa ihan sopivienkin vankien siirtämistä Viroon, ja tähän on kiinnitetty huomiota. Olen neuvotellut tästä Viron oikeusministerin kanssa monta kertaa niin, että prosessi siellä päässä ja Suomessa on täysin kunnossa, ja tähän kestoon, mikä myös Suomessa on todella liian pitkä, olemme kiinnittäneet jo huomiota.

Mitä tulee sitten Venäjän kanssa tehtyihin vankisiirtoihin, niin siitähän ei ole olemassa sopimusta. Se lähinnä tarkoittaisi sitä myös meiltäkin lähtökohtaisesti, että Venäjä ja EU pääsisivät jonkinlaiseen yhteistyöhön näissä asioissa. Olen Venäjän oikeusministeri Tšaikan kanssa keskustellut tästä asiasta, mutta siitä, mikä on nyt Viron kanssa tilanne, on vielä jonkun verran matkaa, mutta tämä on agendalla koko ajan. Voin kertoa sen, että EU:n oikeusministereiden kesken ja ministerineuvostoissa on meillä käsiteltävänä Suomen, Itävallan ja Ruotsin aloite siitä, että koko EU:n alueella voisimme siirtää vankeja kärsimään rangaistusta kotimaassa. (Puhemies: Aika!) Tämä herättää kyllä vastustusta, mutta tämä on agendalla.

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon ja oikeuslaitoksen ongelmathan liittyvät osittain tähän tuottavuushankkeeseen vähän samalla tavalla kuin suurten pörssiyhtiöiden konttoreissa johtajat arvioivat, että laittamalla tämä ja tämä määrä väkeä ulos pystytään ostamaan tuottavuutta ja nostamaan pörssikurssia. Tällainen kategorinen tavoite, vaikka sitä on lievennettykin alkuperäisestä, lyö hyvin paljon korville. Julkisella sektorilla tuottavuuden mittaaminen ei ole kovin helppoa, ja sitten joudutaan tällaisiin ongelmiin. Kysynkin pääministerin paikalla olevalta sijaiselta:

Onko hallitus nyt kokonaisuudessaan arvioimassa tätä tilannetta ja tekee tarkoituksenmukaisia ratkaisuja määrärahojen mitoituksessa tämän tuottavuusohjelman suhteen, ettei tällaisia tilanteita, joita nyt on sekä oikeustoimessa että vankeinhoidossa, tule muillekin julkisen puolen sektoreille?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Hallitushan sopi tuottavuusohjelmasta, joka määrältään on huomattavasti alkuperäisiä suunnitelmia pienempi, kuten edustaja totesi, ja tämä pannaan nyt täytäntöön. Joka tapauksessa joudutaan koko ajan seuraamaan, onko tarvetta tehdä muutoksia hyväksyttyihin suunnitelmiin, ja silloin pitää tietenkin olla siihen valmiutta.

Arvoisa puhemies! Aluksi oikeusministerille hiukan maantietoa. Se on Kylmäkoski—Toijala—Viiala. Vilppulassa on ihan oma vankila. Laajennetaan vähän kysymystä ja annetaan oikeusministerin levätä hiukan. Samaan aikaan, kun vanginvartijat lakkoilevat liian pienen miehityksen vuoksi, sisäministeriön hallinnonalalla tänä vuonna valmistuneista poliiseista 57 henkilöä on ilman koulutuksen mukaista työtä. Mitä sisäministeri vastaa:

Koulutetaanko meillä poliiseja ikään kuin varastoon?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Tämä asia on käsitelty täällä muun muassa maanantaina kehysselonteon palautekeskustelun yhteydessä. Korostan: viime vuonna valmistuneista 345 poliisista 9 oli 5.5. työttömänä. Tänä vuonna valmistuneista 135:stä 52, ja aika moni huhtikuussakaan valmistuneista kuukauden aikana ei ole vielä todella löytänyt työpaikkaa, mutta syynä ovat myöskin perhesyistä ym. johtuvat toivomukset tiettyihin paikkakuntiin liittyen. Poliisikoulutus on mitoitettu poistuman mukaan ja koulutustarvetta ja vuoden 2002 poliisitasoa tavoitteena pitäen, ja tältä osin ylikoulutuksesta ei ole vaaraa. Olen itse antanut ohjeen, että muun muassa EU-puheenjohtajuuteen liittyvän taakanjaon näkökulmasta, koska muun muassa Helsingin poliisiin kohdistuu erittäin kova työpaine, tullaan ottamaan myöskin välittömästi poliisikoulusta vapautuvat kyllä käyttöön.

Arvoisa herra puhemies! Eikö tuottavuus, mitä tällä tuottavuusohjelmalla haetaan, ole vankilamaailmassa jo toteutunut, koska todella tänään juuri radiossa vartijoiden edusmies totesi, että heillä on 125 prosenttia tällä hetkellä käyttöaste verrattuna siihen ajankohtaan, kun tästä ohjelmasta on lähdetty käymään keskustelua? Elikkä tässä on neljänneksen kasvu jo vankimäärien osalta, ja sitten on katsottava myöskin sitä, mitä tämä saa vankilahenkilökunnan keskuudessa aikaan: tietyllä tavalla epävarmuutta. Siellä puhutaan myöskin Securitaksen henkilöstön käyttämisestä vanginvartijan tehtävissä.

Onko tämä nyt loppuun asti mietitty, että pyritään käyttämään ulkopuolisia, kilpailuttamaan? Samanaikaisesti luodaan turvattomuutta olemassa olevaan henkilökuntaan työsuhteen osalta.

Oikeusministeri  Leena Luhtanen

Puhemies! Ei se tietenkään ole oikein. Minä vaan toteaisin sen, että yhtä ainutta virkaa ei ole vielä tämän niin sanotun tuottavuusohjelman takia leikattu, vaan tuottavuusohjelmaa oikeushallinnon alalla voidaan ryhtyä toteuttamaan — tämä on siis päätös — loppupainotteisesti vasta esimerkiksi vuosina 2010—2011.

Eli, edustaja, ei ole minkäänlainen syy vielä tämä uusi tuottavuusohjelma tähän tilanteeseen, vaan se, että nyt näillä jo saaduilla määrärahoilla — tänään viimeksi, siis korostan vielä — pyrimme saamaan nykyisiä epäkohtia pois ja samanaikaisesti järkevillä hallinnollisilla ja sisällöllisillä uudistuksilla tasaamaan tilannetta, vähentämään vankien määrää, pitämään pystyssä hyviä ohjelmia, jotka tähtäävät siihen, että uusintarikollisuus vähenee, oikeat vangit ovat avolaitoksissa jne. Ja niin kuin täällä korostettiin, vankeuslaki (Puhemies koputtaa: Aika!) hyväksyttiin yksimielisesti ja sen tavoitteet hyväksyttiin.

Arvoisa puhemies! Todellakin nämä päihdeongelmaiset ja mielenterveyspotilaat tulevat hyvin kalliiksi meidän yhteiskunnallemme, mikäli nämä ihmiset tekevät rikoksia. Useinhan rikoksia tehdään päihtyneenä ja päihteiden saamiseksi. 80 prosenttia meidän vangeistamme on päihdeongelmaisia. Tuossa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on esitetty aika paljon lukuja siitä, mitä väkivaltarikollisuus meidän yhteiskunnallemme maksaa. Ne ovat hyvin isoja summia, mitä rikollisuus maksaa, väkivaltarikollisuus erityisesti, ja siellä ovat päihteet taustalla aika usein, samoin talousrikollisuus. Haluaisinkin kysyä nyt ministeri Rajamäeltä:

Minkälaisia satsauksia todella ollaan tekemässä rikollisuuden vähentämiseksi, jotta nämä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esiintyvät isot rikollisuusluvut saataisiin pienemmiksi ja ennalta ehkäistyksi rikoksia?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Poliisin toiminnassa ja koko sisäisen turvallisuuden ohjelmassa painottuu laaja rikollisuuden torjuntaan liittyvä lähestymiskulma, nimenomaan myös ennalta ehkäisevä, esimerkiksi sosiaalisen turvallisuuden näkökulmasta syrjäytymisen vastaiset toimet. Esimerkiksi tänään sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on käsitellyt väkivallan vähentämiseen liittyviä toimia. Tältä osin tarvitaan monia toimia. Sanon suoraan, että sosiaalipäivystyksenkin ulottaminen koko maahan yhtenä toimena on aivan välttämätön, niin kuin hallitus periaatepäätöksessään linjasi. Pidän hyvin tärkeänä, että muun muassa poliisipäällystön päivillä nyt 6. päivänä kesäkuuta tullaan käsittelemään lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta niitä toimenpiteitä, mitä eri viranomaisten on tässä maassa jo pelkästään rekisteröinnin ja yhteisten toimenpiteiden suunnittelun osalta tehtävä paljon paremmin. Tältä osin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä sopi tänään jatkotoimista yleensäkin ja otti myös seksuaalisen väkivallan eri ongelmaryhmät ihan eri tavalla nyt esille.