Täysistunnon pöytäkirja 57/2006 vp

PTK 57/2006 vp

57. TORSTAINA 18. TOUKOKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Puutteet hätänumeroon vastaamisessa

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Hätänumero 112 on numero, johon kansalaisten pitää voida luottaa. Kuitenkin on raportoitu tilanteita, joissa alueellisista hätäkeskuksista ei vastata ajoissa tai ei vastata lainkaan. Pitkä jonottaminen puhelimessa esimerkiksi tulipalon keskellä tai puoliksi tajuissaan onnettomuuden jälkeen on täysin mahdotonta. Kuitenkin hätänumeroon tulee vastata 10 sekunnin kuluessa. Osa ongelmasta on se, ettei hätäkeskukseen jää muistiin mitään tietoa vastaamattomista puheluista. Tämä puute kaunistaa tilastoja. Hätäkeskus ei edes tiedä, kuinka moni jää ilman apua.

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian parantamiseksi?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Hätäkeskusjärjestelmähän on nyt, sanoisin, kyllä kansainvälisesti todella hyvällä tavalla ja malliesimerkkinä laitettu pystyyn. Uudet toimitilathan ovat kaikkialla maassa myös käytössä vuoden 2009 alussa, ja tähänhän liittyy myöskin tämän yleisen hätänumeron 112 tunnettavuus, joka on Suomessa Euroopan huipputasoa.

Meillähän tulee keskuksiin neljä miljoonaa puhelua, joista varsinaisia hätäpuheluja on kolme miljoonaa Suomessa, ja valtaosalta kyllä näihin puheluihin vastataan alle 10 sekunnissa. Tällä hetkellä hätäkeskuslaitosten tulostavoitteessa hyväksytään 14 prosentin tilanne yli 10 sekunnin ajalla. Me olemme koko ajan uusien keskusten käynnistysvaiheeseen liittyviä kysymyksiä ja siirtymävaiheen kysymyksiä käyneet turvallisuusasiain johtoryhmässäkin läpi, ja on ollut nimenomaan lähinnä henkilöstön koulutukseenkin liittyviä tarpeita, mutta minä väittäisin, että tällä hetkellä meillä henkilöstön puolesta, sen ammattitaidon osalta ja osaamisen osalta, tämä järjestelmä on varsin hyvin laitettu käyntiin.

Meillä on yksi tapaus tullut esille, jossa on väärällä osoitteella esimerkiksi toimittu, mikä on vakava kysymys, (Puhemies koputtaa) mutta vastausajat ovat hyvin hallinnassa ja me myöskin (Puhemies: Aika!) niin koulutuksen kuin hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksen osalta seuraamme tilannetta.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Moni soitto hätäkeskukseen on ilkivaltaakin, josta siitäkin on tullut ongelma. Ilkivallantekijät tietävät hätäkeskuksen teknisen takapajuisuuden. Jos keskusten tekniikka olisi ajan tasalla, voitaisiin kaikki soitot tarkistaa ja samalla vähentää tätä ilkivaltaa.

Milloin hätäkeskustekniikka aiotaan nykyaikaistaa? Tosiaan, ministeri, kyllä näissä hätäkeskusnumeroissa on ollut todella paljon ongelmia ja siitä on raportoitu, että ei ole saatu vastauksia, ei ole tullut apu perille.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Meillä on ollut Helsingin ja entisen Uudenmaan läänin hätäkeskusten osalta erityisesti käynnistysongelmia. Muun muassa päivystäjätarpeen täyttämiseksi on työvoimaviranomaisten ja hätäkeskuslaitoksen, Pelastusopiston kanssa tehty ratkaisuja ja myöskin Helsingin poliisilaitos komensi siirtymävaiheen ajaksi kokeneita poliisipäivystäjiä hätäkeskukseen. Kun tämä järjestelmä aikoinaan on päätetty, niin on ollut kyllä hyvin tärkeää, että Suomessa tämä turvallisuusrakenne, infra, tältä osin on linjattu. Sen täytäntöönpanon osalta sisäasiainministeriö ja pelastusosasto hyvin tarkkaan seuraavat tämän henkilöstön koulutuksen turvaamista ja myöskin näitä havaintoja hätäilmoitusten välittämistoiminnan laadun korkealla pitämiseksi. Me kyllä käymme nämä läpi, jokaisen ilmoituksen, joka ongelmien osalta tulee, ja hätäkeskuslaitoksen johdon kanssa on asiasta keskusteltu.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ottaen huomioon, miten laaja uudistus hätäkeskusuudistus aikanaan oli, on helppo yhtyä ministerin näkemykseen, että kokonaisuutena toiminta on varsin hyvällä tasolla. Tähän on liittynyt laaja koulutus. Sitä tarvitaan edelleen. Mutta varmasti on tärkeää, että jokaiseen epäkohtaan ja esille nousseeseen ongelmaan puututaan.

Hallintovaliokunta on osaltaan saanut selvitykset niistä meille esille tulleista ongelmatapauksista. Näitä on ollut juuri koulutuksen osalta kieliasia erityisesti siellä, missä ruotsin kieli on pääasiallisena kielenä, ja toisena esille nousseena asiana ovat osoiteongelmat, joihin ministeri myös viittasi. Erityisesti kuntaliitostapauksissa on ilmennyt samoja osoitteita, kun niitä ei ole ehditty uudistaa.

Ovatko nämä asiat nousseet myös ministeriössä esille?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan puheenjohtaja on todella ollut aktiivisesti, niin kuin koko valiokunta, myös tämän järjestelmän käyntiin saattamisessa mukana. Olemme käyneet valiokunnan kanssa tästä paljon keskustelua.

Niin lisäkoulutustarve ja osaamisen varmistaminen kuin henkilöstön määrällinen varmistaminen on koko ajan ollut esillä. Me panostamme myös henkilöstön tietotaitotason luotettavuuden todentamiseen ja osaamisen kehittämiseen eri tavoin. Jokainen epäkohta on vakava, koska kyseessä on hätätilanne. Siksi reagoimme niihin turvallisuusasiain johtoryhmän käsittelyä myöten silloin, kun enemmälti tällaisia tulee.

Mutta haluan sanoa, että tältä osin Suomella on EU:ssa kansainvälisessä mitassa mallikäytänteitä: 112-järjestelmän toimivuus, hätäkeskusjärjestelmä, jonka alueellisia rakenteita pitää vahvistaa eikä asettaa kyseenalaisiksi, ja toinen on tämä viranomaisverkko, Virve-järjestelmä. Minä väitän, että tältä osin me olemme aiheesta olleet mallimaa eurooppalaisellekin turvallisuusrakenteiden kehittämiselle.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.