Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan mutta myös sisäasiainministeriön viime kauden valmistelun pohjalta vastaanottokeskukset piti siirtää tukemaan päätöksentekoa Maahanmuuttoviraston hallinnoitaviksi. Tätähän edellyttivät eduskunnan hallintovaliokunta, eduskunnan tilintarkastajat, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja selvitysmiehet, ja muutoinkin, Pohjoismaissakin, kansainväliset mallit myöskin ovat sellaiset, että vastaanoton tulee tukea saumattomasti päätöksentekoa.

Nyt ministeri Thors on ilmoittanut viime kuussa, että vastaanottokeskukset jäisivät te-keskusten alaisuuteen eli jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan eivätkä tulevan Maahanmuuttoviraston yhteyteen.

Herra puhemies! Tässä esityksessä on myöskin kotouttamislain osalta todettu, että sisäasiainhallinto hoitaa vastaanottokeskuksia, mutta kuitenkin se on työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla ja te-keskusten alaisuudessa. Tämä on aika erikoinen ratkaisu. Voi olla ministeri Thorsilta odotettu, mutta ei tämä vastaa kyllä hallitusohjelman eikä edellisen eduskunnan eikä edellisen sisäasiainministeriön valmistelua.

Järkyttävintä tässä on se, että säilöönottokeskukset, jotka ministeri Itälän aikana 2001 siirrettiin poliisilta työministeriön alaisuuteen, joissa on maasta poistamista odottavia, muun muassa rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, jäisivät työvoima- ja elinkeinokeskusten ohjaukseen työ- ja elinkeinoministeriön toimialalle.

Tässä täytyy sanoa, että nyt olisi hallituksella ollut syytä kyllä käydä laajemmin vähän läpi, mitenkä näitä tavoitteita viedään eteenpäin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tätä ehdotusta on todella odotettu, ja ehkä yksi kaikkein parhaimpia kohtia hallitusohjelmassa on se, että nyt maahanmuuttoasioihin on haluttu kokonaisvaltainen ote. Se kattaa työperäisen maahanmuuton, mutta se kattaa myöskin humanitäärisen maahanmuuton.

Mielestäni tässä on erinomaiset edellytykset myöskin nyt ottaa sellainen asenne turvapaikanhakijoihin ja niihin, jotka saavat Suomessa kansainvälistä suojelua, mahdollisesti turvapaikan, että ehkäpä heistä voisi tulla myöskin työntekijöitä Suomeen. Heillä on hyvin korkea motivaatio asettua tänne, ja me tiedämme, että Suomeen ei ole niin kovin helppo houkutella työvoimaa.

Sen lisäksi tarvitaan inhimillisempää kohtelua, parempaa oikeussuojaa turvapaikkaa hakeville ihmisille, ja Ulkomaalaisvirasto, josta nyt tulee myöskin nimeltään sivistyneempi Maahanmuuttovirasto, varmasti sitten joutuu ottamaan vähän toisenlaisia työtapoja käyttöön. Uskon, että myöskin ministeri Thorsin kannattaa pohtia ulkomaalaislain tarkoituksenmukaisuutta juuri tästä inhimillisestä näkökulmasta.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt harmittaa aluksi se, että esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta joutuu 10. päivään lokakuuta mennessä antamaan lausunnon tästä. Kun nyt olen tähän asiaan yrittänyt perehtyä, niin tässä on edelleen melkoinen sekamalli hallinnon keskeisten ikään kuin toimijoiden suhteen.

Täällä muun muassa todetaan, että "Sisäasiainministeriön tehtäviä jatkossa olisivat muun muassa työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittäminen, valtakunnallisten työlupalinjausten kehittäminen, ulkomaalaisten työehtojen valvonnan kehittäminen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa". Myöhemmin eräässä kappaleessa hallituksen esityksessä todetaan, että sisäministeriö "ohjaisi jatkossa toimialallaan TE-keskuksia kotouttamislain työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetun lain" mukaan. Ja sitten reilusti todetaan hallituksen esityksessä, että te-keskusten ministeritason ohjausasiakysymykset tapahtuisivat, kuten aiemminkin, eri ministeriöiden kautta.

Minä olen suoraan sanoen tosi huolestunut nyt tästä kiireestä, jolla työ- ja elinkeinoministeriötä ajetaan eteenpäin, ja sitten on esimerkiksi se, että tämä työlupalinjausten kehittäminen on nyt sisäasiainministeriössä. Yhtä hyvin voidaan kysyä, eikö sen vahvasti pitäisi olla nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Yritämme nyt varmaan sitten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa näihin yksityiskohtiin kajota, mutta jotenkin jää erittäin epävarma olo tästä hallituksen esityksestä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Silloin kun hallitusta muodostettiin, ideana oli se, että nämä maahanmuuttoasiat keskitetään yhteen ministeriöön. Kuten tästä näkee, ihan täysin tämä ei ole toteutunut, mutta kuitenkin tämä on pitkä askel eteenpäin, kun verrataan siihen, missä aikaisemmin oltiin, kun me näimme, että silloinhan työministeriön ja sisäministeriön välillä oli, miten sen sanoisi, ehkä kauniisti sanottuna lievää jännitettä sen suhteen, miten näitä asioita hoidetaan. Sen suhteen tässä on nyt paljon selkeämmät pelisäännöt.

Mitä sitten tähän maahanmuuttajien työntekoon liittyy, niin siinä minun mielestäni on kaksi ikään kuin eri asiaa. Toinen asia on se, että tänne houkutellaan sellaisia ihmisiä töihin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat ammattitaidoltaan henkilöitä, jotka pystyvät täällä itsensä ja perheensä elättämään. Se on se, mihin kohdistetaan näitä aktiivisia rekrytointitoimia.

Sitten toinen asia on se, että on näitä ihmisiä, jotka ovat muun syyn takia tänne tulleet, ja siellä, aivan kuten ed. Hautala sanoi, on osa sellaista väkeä, joka myöskin voi työllistyä. Sen takia esimerkiksi tämä, että työnteko-oikeus liitetään kaikkiin oleskelulupiin, on hyvin merkittävää juuri siitä näkökulmasta, että saadaan sekin potentiaali hyödynnettyä ja samalla myöskin siitä aiheutuvia negatiivisia piirteitä vähennettyä.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä symbolisesti merkittävää on mielestäni se, että Ulkomaalaisviraston nimi muuttuu Maahanmuuttovirastoksi. On hyvä, että tällaisellakin tasolla näkyy se, että emme politiikassamme käsittele ulkomaalaisia vaan että puhumme maahanmuutosta.

Tämän esityksen lisäksi, jota toivottavasti huolella käydään läpi, että hallinto on mahdollisimman toimivaa, odotamme tietenkin ministeri Thorsilta myös niitä esityksiä, jotka tarkoittavat sitä, minkä edustajat Satonen ja Hautala ottivat esiin, että oikeus työntekoon olisi kaikilla täällä asuvilla ihmisillä.

Esityksessä on myöskin kiinnitetty huomiota siihen seikkaan, joka on jossain määrin ollut ongelmallinen, eli vähemmistövaltuutetun riippumattomaan asemaan. Toivottavasti valiokuntakäsittelyssä myös tämä asia saa selvyyttä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Koska tämä nyt on tietysti vähän vanhempi juttu, niin tässä on vähän epävarma olo, niin kuin tuossa ed. Gustafsson sanoi, uudella kansanedustajalla vielä enemmänkin. Tuohon edelliseen viitaten, kun tämä vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta siirtyisivät itsenäisinä ja erillisinä yksikköinä sisäasiainministeriön yhteyteen, niin tässä on semmoisia kysymyksiä, kun tätä asiaa tuntematon vähän tutkii, että tosiaan tässä voi tavallaan tapahtua omituisiakin asioita. Mutta toisaalta tietysti, kun vielä kommentoin sitäkin, on selkeintä, kun tämä on yhdellä jutulla.

Se, mikä tässä ei näy oikein missään, on se, kun katsoo, kuinka paljon tässä on nyt EU taas tanssittamassa Suomea ja vaatimassa meiltä jotain näillä alueilla, kun ajatellaan ministeriötäkin ja ministeriä. Kun ajattelee, niin Skandinaviassahan ei ole ollut niin sanottu työperäinen maahanmuutto vaan niin sanottu leväperäinen maahanmuutto hallitsevana. Nyt tässä sitten, kun tätä lukee, tuntuu, että tähän ei sitten pysty puuttumaan oikein kukaan muu kuin nämä tietyt uudet kuviot aika vahvasti. Kun poliittisesti tätä ajattelee, minkä puolueitten valtaa tämä kasvattaa tällä alueella, niin väkisin tulee kaksi puoluetta mieleen, jos valta keskittyy tänne tätä kautta huomattavasti. Tämmöistä pohdiskelua.

Kari  Rajamäki  /sd:

Herra puhemies! Maahanmuuttohallinnon kokoaminen ja Maahanmuuttoviraston perustamisajatus sisältyi jo valtiosihteeri Kari Salmen viime kauden sisäasiainministeriön työryhmän työhön.

Sitten on syytä myös muistuttaa EU:n maahanmuuttopolitiikasta, että niin laillisen kuin laittoman maahanmuuton kokonaisvaltainen hallinta on ollut EU:n ministerineuvoston työssä hyvin vahvasti esillä ja Suomi on ainakin tähän saakka sitoutunut vastustamaan laitonta maahanmuuttoa ja edistämään työperäistä laillista maahanmuuttoa. Nyt tässä selvästi näkyy, että käsitteet menevät ihanasti sekaisin, mutta ehkä myös tarkoituksella, edustajien Hautala ja Satonen toimesta, käsitteet laiton ja laillinen maahanmuutto hämärtyvät, ja ennen kaikkea aktiivinen, uusi maahanmuuttopolitiikka tarkoittanee nyt sitten vähän niin kuin löperömpää perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelypuolta ja sitten myöskin erilaista pehmeämpää suhtautumista laittomaan maahanmuuttoon. Kyllä nämä asiat on pidettävä erillään ja osattava hallita kokonaisuudessaan.

Nyt tässä näyttää siltä, että mitään jännitteitä ei enää tässä hallituksessa kyllä ole. Ministeri Thors vie kyllä tässä hallitusta ja minusta eräiltä osin myös turvallisuuteen liittyvien näkökohtien osalta huolestuttavalla tavalla.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Varsinaisena puheenvuorona mutta vastauspuheenvuoronomaisesti ed. Rajamäelle: On tietenkin hyvä, että maahanmuutosta vastaava ministeri Thors tässä asiassa hallituksessa vie. Se on varmasti perusteltua noin yleensäkin, että ministeri johtaa politiikkaa toimialueellaan.

Laillisen ja laittoman maahanmuuton rajoista: Itse asiassa tietenkään rajat eivät ole todellisessa elämässä täysin selkeitä. Se, kuinka paljon laittomalle maahanmuutolle, salakuljetukselle, syntyy kanavia ja markkinoita, riippuu paljon siitä, onko olemassa laillisen maahanmuuton kanavia. Jos laillisen maahanmuuton kanavia on riittävästi, niin silloin tietenkin laiton maahanmuutto vähenee. Ja toisaalta, vaikka ihminen olisi tullut tänne turvapaikanhakijana, kysymyksessä voi tietenkin olla ihmisen kannalta myös työperäinen maahanmuutto, jos ihminen Suomessa työllistyy ja täällä tekee töitä.

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Pertti Virtaselle: Täällä ei tietenkään aina ehkä ymmärrä kaikkia puheenvuoroja. Ed. Virtaselle omasta puolestani voin sanoa, että en ymmärtänyt hänen puheenvuorostaan juuri mitään, mutta että se varmasti on oma vikani.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin ed. Rajamäen huomiota siihen kohtaan, että kun hallitus päätti pitää muun muassa nykyisen pakolaiskiintiön voimassa eli vastoin niitä ajatuksia, mitä aikaisemmin oli muun muassa eduskunnasta valiokuntien taholta sanottu, niin nimenomaan tehtiin se linjaus, että kannetaan se kansainvälinen vastuu ottamalla se 700 pakolaista vuosittain. Mutta samanaikaisesti se huomio nimenomaan kiinnittyy tähän työperäiseen maahanmuuttoon. Siitä ei ole kyse, että tässä mitenkään linja olisi löpertynyt. Turvapaikanhakijoiden osalta on tietysti niin, että pitää katsoa yksilöllisesti; aina pitää katsoa yksilöllisesti, mutta erityisesti silloin tietysti nämä asiat on katsottava, kun tullaan sellaisista maista, joissa on todellinen riski joutua uhatuksi. Siinä suhteessa varmaan täytyy näiden viimeaikaistenkin tapahtumien pohjalta katsoa sitä tilannetta, onko se linja, mikä nyt on otettu viime aikoina, oikea vai mitä sen suhteen pitää tehdä. Mutta sellaista muutosta, että tässä ikään kuin kokonaispolitiikka olisi jotenkin löpertynyt aikaisemmista ajoista, ei ole tapahtunut.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kun aloitin sisäministerinä, niin perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyajat olivat yli kaksi vuotta. Lopettaessani ne olivat noin kolme kuukautta. Tässä on nyt nimenomaan se asenteellinen kysymys, että meillä on yksilöllinen käsittely, mikä on erittäin tärkeä, poiketen monista EU-maista. Mutta meillä täytyy myös olla selvä linja perusteettomien turvapaikkahakemusten osalta ja lainmukainen linja. Tältä osin nyt, jos annetaan sellainen viesti, että tapauksissa, joista yli 70 prosenttia on Dublin-tapauksia, muissa EU-maissa jo turvapaikkaa hakeneita, Suomi pehmentää EU-maista poiketen asennetta perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin, se ei ole aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Nämä käsitteet pitäisi pitää irti toisistaan.

Tarvitaan määrällistä ja laadullista hallintaa maahanmuutossa myös työmarkkinoiden vakauden takia ja aktiivista oikean suuntaista valvontaa myöskin, sanotaan, harmaan talouden osalta, koska meillä valitettavasti on ollut harmaan talouden ja talousrikollisuuden ja laittoman työvoiman osalta tarve myöskin krp:n yhteyteen vuoden 2004 alusta perustetulle valvontayksikölle. Esimerkiksi ajatellen Espanjan menettelyä viime kaudella, jolloin laillistettiin 700 000 laitonta maahantulijaa, tämän tyyppisissä asioissa on koko EU:n mitassa katsottava nämä yhteiset linjat, ettei anneta myöskään vääriä signaaleja.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tämän hallituksen aikana avainsana on nimenomaan työperäinen maahanmuutto, mutta minun mielestäni pitäisi puhua kaiken kaikkiaan maahanmuutosta. Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus ja peruste tulla Suomeen muutenkin kuin niin, että hän hyödyttää suomalaisia työnantajia, työmarkkinoita ja pahimmassa tapauksessa vääristää työmarkkinoita. Koska tilanne on tällä hetkellä se, että kukaan ei tiedä, kuinka paljon Suomessa on ulkomaalaista työvoimaa, ja koska ei pystytä kontrolloimaan tätä, niin totta kai tämä lisääntyvä muutto vaikuttaa siihen, mikä on suomalaisen työvoiman asema, millä ehdoilla työmarkkinoilla tehdään töitä. Jos tätä koko asetelmaa ei pystytä pitämään kurissa ja valvonnassa, niin on aivan varma asia, että tästä syntyy hyvinkin otollinen kasvualusta rasismille ja siihen liittyville ikäville ilmiöille.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajille Rajamäki ja Mustajärvi toteaisin omasta puolestani, että he ottivat esille erittäin tärkeän asian, kun puhuivat työntekijöiden oikeuksien valvonnasta. Tämä on asia, jossa käsittääkseni, aivan kuten entinen ministeri Rajamäki totesi, viime kaudella tehtiin aika paljon. Keskusteluissa esimerkiksi Rakennusliiton kanssa olen ymmärtänyt, että heidän näkökulmansa on se, että meillä nyt on valvontajärjestelmät ja jossain määrin myös ehkä resurssit suurin piirtein kohdallaan ja että nyt niitä täytyy käyttää, toimia aktiivisesti, jotta Suomessa työskentelevien sekä suomalaisten että muualta tulleiden työntekijöiden oikeudet toteutuvat. Tässä kohtaa on tietenkin myös tärkeää, että ammattiyhdistysliike itse toimii aktiivisesti siihen suuntaan, että jäseniksi saadaan rekrytoitua näitä ulkomailta tulleita työntekijöitä toimimaan siinä osassa suomalaista järjestelmää, jossa työehtoja valvotaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ydinhän tässä on se, että pelisäännöt ovat selvät ja yksiselitteiset ja niissä yhdistyvät oikeusturva ja sitten se tapa, miten täällä Suomessa eletään ja ollaan. Emme me voi antaa minkäänlaista muuta signaalia kuin sen, että meillä on omat lainsäädännöt, omat tavat, joiden mukaan eletään, ja se on ainoa tapa, jolla täällä eletään.

Entinen sisäministeri, ed. Kari Rajamäki teki hyvää työtä, suorastaan perussuomalaisella linjalla oli tässä Dublinin menettelyssä. Sillä linjalla on myös kansan enemmistön tuki. On täysin selvä, arvoisa herra puhemies, että kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin tervetuloa tekemään töitä tänne. Mutta jos me luulemme, että meidän ongelmat ratkeavat muutolla, niin se on ehdottomasti väärä signaali. Eivät ne missään muuallakaan ole ratkenneet. Ongelmat ratkeavat työllä ja selvillä pelisäännöillä. Laajamittainen maahanmuutto ei ratkaise, se tuo enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä haluaisin todeta ed. Sinnemäen puheenvuoroon: Näin varmasti juuri on, ja Rakennusliitto esimerkiksi on sen tyyppinen työntekijäjärjestö, joka on nimenomaan toiminut näin. Jotta me voisimme todella estää rasismia ja vierasvihamielisyyttä, niin silloin tarvitsemme todella sellaisen lainsäädännön, joka on selkeä ja on myös tulijan kannalta, maahan tulevan ihmisen kannalta, oikeudenmukainen ja sellainen, että myöskin kantaväestö voi pitää sitä oikeudenmukaisena, jolloinka nämä asiat ovat balanssissa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on puhuttu tehtävien siirrosta ja viime aikoina on julkisuudessa paljon puhuttu työperäisestä maahanmuutosta, minua vaan hämmästyttää se, kuinka paljon meillä on näitä maahanmuuttajia, jotka täällä ovat, mutta he ovat työttöminä. Eikö olisi parempi kohdentaa tavallaan sillä tavoin eri ministeriöissä yhdessä siihen, että nämä henkilöt, jotka ovat täällä, saataisiin nyt ensi sijassa tekemään töitä kuin niin, että he ovat täällä sitten sosiaalihuollon varassa? Minun mielestäni se olisi paljon järkevämpää kuin se, että raahataan tänne uusia, ja sen jälkeen tällaisilla ministeriökohtaisilla tehtävienjaoilla ei olisi niin suurta merkitystä, minun mielestäni ainakaan. Eli turha raahata uusia silloin, jos on jo olemassa täällä henkilöitä, mutta he ovat työttöminä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun nyt ministeri Hyssäläkin on paikalla, niin tuli mieleen ...

Lasketaanko tämä ajasta pois? (Puhemies: Kyllä saatte aikaa.) — Ed. Sinnemäki ei tajunnut mitään, ja hän lähti juuri pois, kun viimeksi esitin sen tavan, kuinka Suomessa nuorisoa ja lapsia tehdään mielisairaiksi tai vahingoitetaan väärällä kommunikaatiolla. Vääristetään asioita sillä lailla, että ei ymmärretä tai tahallaan sitten, niin kuin suomalainen poliittinen metodi on, ymmärretään väärin.

Tarkoitin kahta suomalaista puoluetta, Rkp:tä ja vihreitä, jotka demokraattisessa valtiossa Suomessa, jossa ei ole muita kuin demokraattisia puolueita, ajaessaan tällä asialla tiettyä lainsäädäntöä — nimellä voi saivarrella: maahanmuutto, ulkolaiset, muukalaiset, mitä tahansa, alienit — hyvin useasti leimaavat puolueet, jotka sanovat selkeitä mielipiteitä tästä asiasta, sisäisellä rasismilla, sisäisellä sortamisella ja vääristämisellä. Vihreät hyvin useasti käyttäytyvät tässä maan sisäisesti rasistisesti Suomessa olevia toisia demokraattisia puolueita ja mielipiteitä kohtaan, niin että olisi hyvä pitää niin kuin omassa veneessä laidoista kiinni, kun oikein tärisee.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen ei varmasti voi syyttää minua siitä, että olisin tahallani ymmärtänyt väärin, koska totesin suoraan, että en ymmärtänyt hänen puheenvuorostaan mitään, ja mielestäni se on hyvä avoimesti todeta, jos jonkun edustajatoverin puheenvuorosta ei itse saa kiinni.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti edustajalle ja puolueensa puheenjohtajalle Soinille: Itse olen lukenut viimeaikaisia analyyseja Suomen työllisyysasteen kehityksestä ja talouden kehityksestä kyllä aika selvästi siten, että tässä tilanteessa, jossa meillä suuret ikäluokat ovat jo alkaneet siirtyä eläkkeelle, mutta olemme kuitenkin onnistuneet samaan aikaan nostamaan työllisyysastettamme ja siten rakentamaan suomalaista hyvinvointia, tämä työllisyysasteen nousu paljolti selittyy nimenomaan maahanmuutolla. Eli vaikuttaisi siltä, että siitä on meille hyötyä.

Samaa tarinaa kertovat ne luvut, jos katsomme maahanmuuttajien työllisyysastetta. Maahanmuuttajien työttömyysastehan on laskenut hyvin tasaisesti ja samalla työllisyysaste on noussut, (Ed. Vistbacka: Riippuu siitä, mistä maasta tullaan!) vaikka näissä luvuissa ovat mukana myös ihmiset, jotka ovat tulleet esimerkiksi turvapaikanhakijoina. Eli näyttää siltä, että ihmiset, jotka tulevat tänne, työllistyvät nykyisin huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Tämä on tietenkin asia, jonka eteen täytyy jatkossakin tehdä töitä, ja siihen on erilaisia politiikkatoimenpiteitä, joilla tätä voidaan edistää.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelu alkoi sillä, että ed. Rajamäki totesi, että tässä on työperäinen maahanmuutto ja muu maahanmuutto mennyt sekaisin. En siihen yhdy, mutta kun kuuntelin ed. Vistbackaa, niin täytyy sanoa, että hänellä nuo ovat ainakin menneet aivan täydellisesti sekaisin. Nimittäin on tietysti niin, että jo maassa olevia ulkomaalaisia pitää pyrkiä työllistämään, mutta jokainen tietää sen, että vaikka meillä on valtava pula hitsaajista, on rakennusmiehistä, on kuljetusmiehistä, ei tämä työvoimapula vastaanottokeskuksesta pelkästään ratkea. Kyllä sen jokainen tietää, että siinä täytyy hommata sellaisia ammatti-ihmisiä, jotka ovat jo omassa maassaan tehneet sitä vastaavaa työtä.

Sen takia kaksi aivan eri asiaa ovat ne henkilöt, jotka tulevat tänne niin, että heillä on työpaikka jo tullessaan ja he ovat oman alansa ammattilaisia, ja sitten väki, joka on tullut muulla perusteella, jolle toki on hyvä, että heilläkin on työssäolo-oikeus ja osa heistä voi työllistyä. Mutta että tämä asia ratkeaisi ikään kuin niin, että siitä porukasta, joka on tänne tullut, se homma hoidetaan, niin eihän se näin tapahdu. Eihän meillä kaikki kotimaisetkaan työttömät valitettavasti ole töissä. Eli kyse on osaamisen tasosta, ja sen takia nämä kaksi asiaa on syytä erottaa toisistaan.

Matti   Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Ymmärsin niin, että tässä on esitys, jossa ehdotetaan siirrettäväksi työministeriöstä sisäasiainministeriöön eräitä asioita. Elikkä annetaan se kuva, että nyt tämä on yhden ministeriön hallinnassa. Kuitenkin se ongelmahan on se, että meiltä näistä vastaanottokeskuksista poistuu satoja ihmisiä vuosittain jonnekin eikä tiedetä, minne. Elikkä kysymys voisi kuulua ihan yhtä hyvin: Auttaako tämä nyt tähän asiaan? Minusta tämän laajentaminen koko työvoimapolitiikkaan on vähän toinen juttu.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Keskustelu alkoi juuri siitä, että kiinnitin huomion siihen, että vastaanottokeskukset ja jopa maasta poistumista odottavat henkilöt säilöönottokeskuksissa ovat työ- ja elinkeinokeskusten alaisuudessa, työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Aika erikoinen hallinnon kokoaminen.

Mutta lyhyesti, herra puhemies: Minusta on erittäin tärkeätä, että kansalaiset voivat luottaa turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen myös niin, että sen väärinkäyttö on pois laskuista. Sitten erittäin tärkeää on tämä kotouttaminen. Meillä on selvästi maahanmuuttajien kotouttamisessa puutteita, ja sehän on myöskin EU:ssa yhteisesti nostettu prioriteetiksi oikeus- ja sisäasiain ministerineuvoston työssä.

Mutta erittäin ikävää on se, että varsin vähän keskustellaan taloudelliseen kehitykseen liittyvästä toisesta vakavasta asiasta, joka — yhtä aikaa kun työperäistä maahanmuuttoa pitäisi kehittää — on omien nuorten syrjäytyminen. Tänä päivänä muun muassa valtiovarainvaliokunnassa taloudellisten tutkimuslaitosten asiantuntijat kiinnittivät huomion siihen, että meillä ei kerta kaikkiaan toimi koulutuksen ja työelämään integroinnin vaihe peruskoulun jälkeen. Meillä kymmenettuhannet nuoret ovat syrjäytymisuhan alaisia ja syrjäytyvät, ja tämä tulee vaatimaan kyllä sitä, että toivoisi tietysti vastaavanlaista innostusta keskusteluun myös näiden nuorten osalta, jotka ovat meidän tulevaisuuden kannalta tärkeitä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vaikka tässä on kyseessä tällainen hallinnon järjestelyä koskeva hallituksen esitys, niin ihan lyhyesti kiinnitän yhteen työperäiseen maahanmuuttoon liittyvään ulottuvuuteen huomiota. Harvemmin kuulee kenenkään ääneen pohtivan, mistä olosuhteista maahanmuuttaja tulee, kun se peilataan suomalaisen itsekkyyden peilillä. Olemmeko me joissakin tilanteissa niin itsekkäitä, että olemme kuorimassa ikään kuin kermaa esimerkiksi kehitysmaiden parhaasta työvoimasta? Tällä on tämäkin ulottuvuus, ja meidän on joskus katsottava tätäkin asiaa silmästä silmään.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Rajamäki kiinnitti tuossa viimeisimmässä puheenvuorossaan tärkeään asiaan huomion, kun hän puhui maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteistä. Ne ovat erittäin tärkeässä roolissa, ja täytyy muistaa, että kotouttaminen on hyvin vahvasti poikkihallinnollista toimintaa, näin varmasti myös tulevaisuudessa, vaikka maahanmuuttoasioita ollaankin keskittämässä sisäasiainministeriöön.

Minusta yksi tärkeä, lähes tärkein osa kotouttamista on kielikoulutus, ja tähän toivon hallitukselta lisäresursseja, jotta maahanmuuttajien ei tarvitsisi odottaa niin kauan pääsyä joko suomen tai ruotsin kielen koulutukseen.

Tärkeässä roolissa, arvoisa puhemies, on myös meidän kantaväestön suvaitsevaisuuskasvatus, ja tässä työssä kouluilla ja opettajilla on erittäin tärkeä rooli. Viime viikolla julkaistiin raportti, jonka mukaan maahanmuuttajien opettajankoulutusta tulisi lisätä. Kannatan ehdottomasti toimenpiteitä tältä osin, ja samoin myös kantaväestön opettajien täydennyskoulutusta tulisi lisätä, jotta heillä on valmiuksia kasvattaa oppilaita yhä suvaitsevammiksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Viitaten ed. Rajamäen puheenvuoroon, kun hän mainitsi, että olisi yhtä suuri into ajaa näitten syrjäytymisuhan alla olevien nuorten asiaa, totean, että kyllä hallitus nimenomaan sitä ajaa ja siihen käytetään huomattavasti paljon enemmän euroja, ja pitääkin käyttää, kuin tähän maahanmuuttokysymykseen, 30,5 miljoonaa euroa ensi vuonna nimenomaan tähän asiaan enemmän kuin aikaisemmin, eli se on hallituksen voimakas painopistealue.

Ed. Saarinen otti hyvin olennaisen asian esille, sen, imemmekö me kehitysmaista parhaimman työvoiman ja sitä kautta viemme niiltä kehitysedellytyksiä. Näinkin voi ajatella, mutta on myös niin, että eräillä valtioilla merkittävä osa koko bruttokansantuotteesta tulee niiltä henkilöiltä, jotka tekevät töitä kehittyneissä maissa ja lähettävät sitten rahaa kotimaahansa. Tämä on monissa valtioissa jopa suurempi kuin kehitysapu, josta täällä aika ajoin aika paljonkin keskustellaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kerman kuorintahan on tosiasia. Suuri raha haluaa voittoa. Ei se mitään humaania toimintaa ole, kun tänne halutaan kehitysmaista ihmisiä töihin, vaan maksimoidaan voitto, kuten nyt täällä on nähty tätä suuren rahan politiikkaa jo aivan tarpeeksi ja Euroopassa enemmänkin.

Sitten EU:n sisäinen maahanmuutto. Eihän se nyt EU:n työvoimapulaa ratkaise, kun puhutaan, että koko EU:ssa on työvoimapula ja sinne pitää saada väkeä, jos valtioiden välillä sitä liikettä on tässä kolhoosissa, minne kokoomuskin on halunnut, ja jalat näkyvät enää padan reunalta, niin pystyssä päin ollaan siellä Brysselin padassa. Mutta sitten ensimmäinen polvi, joka tulee tänne, tulee töihin ja on motivoitunut. Mutta se ongelma on toinen sukupolvi, joka ei löydä paikkaansa täältä. Se ei ole oikein sitä entistä, eikä se ole vielä tätä uutta, ja siellä tulee ongelma.

Sitten suvaitsevaisuudesta. Tämä on suomalaisten maa, ja kun tänne tullaan, niin täällä suvaitaan meidän elintapaamme ja meidän mielipiteitämme ja siihen sopeudutaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuli vielä tuosta kielipelistä mieleen tämä kotouttaminen. Ruotsi on tässäkin hyvä, ei ainoastaan tässä leväperäisessä maahanmuutossa, esimerkki siitä, että aikoinaan kun — taitaa olla vanha sisäministerikin savolaisia — Värmlantiin meni 1600-luvulla aika paljon suomalaisia, niin ruotsalaiset onnistuivat vasta 1960-luvulla kotouttamaan viimeisen niistä ruotsinkieliseksi.

Mutta tarkoitan sitä, että kun puhutaan kielipolitiikasta, niin ei saa tämä kotouttaminen tai kotiuttaminen tai kodistuttaminen olla mitään semmoista, että opetetaan yksipuolisesti ja väkisin jotain suomen kieltä niin, että sitten se olo tuntuu kurjalta, niin kuin juuri tämä ed. Soinin mainitsema toisen sukupolven vieraantuminen on useasti sitä, että on sitten liikaa oltu kimpussa ja ei ole annettu niin kuin itsenäisesti löytää sitä olemista siellä.

Tosiaan kotouttamisesta vielä sen verran mainitsen, että jos oikein kunnolla ulkolaiselle käännetään kotouttaminen, saattaa tulla lintukoto mieleen, että Suomi on sellainen lintukoto, johon voi tulla, ja on sitten lintukotoisat olot ja kaikkea. Kyllä meidänkin poliitikkoina pitäisi vähän huolta pitää tästä kielestämme. Tämä suvaitsevaisuuskielikin useasti on juuri sitä, että kun meikäläinen oli sitoutumattomana toisessa puolueessa, niin eräät puolueet, joita en mainitse nimeltä, tai eräs puolue, oli saanut tamperelaiset pakolaiset sille tunnolle, että minusta on tullut joku fasisti ja rasisti, kun olin suomalaisen demokraattisen puolueen listoilla sitoutumattomana, enkä tosiaan itse antanut sitä kuvaa, vaan eräs toinen puolue ja sen ehdokkaat ja kansanedustajat heti olivat sitä mieltä. On tämä Suomessa ei ainoastaan opettajien vastuulla vaan myös meidän kansanedustajien vastuulla, ettei käytettäisi tätä lyömäaseena demokraattisessa yhteiskunnassa.

Pentti   Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen otti tärkeän asian esille, kun hän totesi siitä, minkälainen oikeus rikkailla mailla on houkutella pitkälle koulutettua työvoimaa kehittyvistä maista, ja ed. Satonen tätä omalta näkökulmaltaan kommentoi.

Haluaisin tuoda esille esimerkiksi lääkäritilanteen monissa maissa. Se on huonontunut erittäin voimakkaasti Afrikassa ja myös Pakistanissa ja Intiassa johtuen siitä, että nämä lääkärit ovat lähteneet rikkaisiin maihin töihin ja ikään kuin siellä tilkitsemään niitä ongelmia, mitä Isossa-Britanniassa ja Euroopassa on niin sanotun lääkäripulan suhteen. Näin ollen tällaistahan ei voi missään nimessä hyväksyä, ei myöskään siitä näkökulmasta, että he lähettäisivät osan palkastaan kotimaihinsa.