Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Täytyy kehua hallitusohjelmaa. Siellä on erittäin hyvä kirjaus, joka lähtee siitä, että väylämaksujen ylikatteellisuus poistetaan. Ja hyvää tässä esityksessä on sekin, että tämä alennus kohdennetaan kaikille alustyypeille painottaen lievästi kahteen parhaimpaan jääluokkaan kuuluvia aluksia, ja tätä painotustakin pidän onnistuneena. Ja erinomaisen hyvä asia on sekin, että meidän merenkulkijoittemme väylämaksurasitteita voidaan keskimäärin 10 prosentilla alentaa. Tällä on vaikutusta meidän kilpailukykyymme ja alan logistiikkakustannuksiin.

Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota siihen, mitä nyt parina viime vuotena on tapahtunut. Väylämaksuja on kerätty luokkaa 80 miljoonaa euroa vuodessa ja Merenkulkulaitoksen menot ovat olleet luokkaa 70 miljoonaa vuodessa. Sukanvarressa on siis luokkaa 20 miljoonaa euroa. Ja kun voimassa olevan väylämaksulain perustelujen mukaan väylämaksu on tarkoitettu sillä tavalla käytettäväksi, että sitä käytetään julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaitteiden rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuviin kustannuksiin, niin tällaisia tarpeitahan on edelleen.

Ja kun lukee nyt hallituksen esitystä sivulta 3, "Esityksen vaikutukset" -kohtaa, niin siellä edelleen tunnustetaan tuo edellä lukemani periaate vähän tiiviimmin sanottuna, tällä tavalla kirjattuna: "Väylämaksu on lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi kauppamerenkulun tarpeista aiheutuviin Merenkulkulaitoksen menoihin." Palaan jälleen siihen, että noin 20 miljoonaa euroa on sukanvarressa, ja kun lain perusteluissa luki se, mitä äsken tuossa luin, niin kysymys kuuluu: Milloin hallitus tekee sen kaltaisia esityksiä, että kun nämä 20 miljoonaa euroa väylämaksuina on kerätty ja ne lain mukaan tulee kohdentaa merenkulun toimintaedellytyksiin, niin esityksistä selviää, minkälaisiin kohteisiin ne tullaan kohdistamaan? Kunhan tässä tapauksessa ei vaan kävisi niin, että ne vaipuisivat jotenkin budjetin yleiskatteeksi sinne valtion pohjattomaan kassaan.

Lausuntojen antajat ovat sitten vähän ristiriitaisestikin esittäneet tai ideoineet, millä tavalla tuo 20 miljoonaa tulisi käyttää. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että ne rahat tulisi suorastaan palauttaa niille, jotka näitä maksuja ovat maksaneet. Henkilökohtaisesti en ajattele niin, mutta lausunnon antajat ovat myös olleet sitä mieltä, että nämä ylikatteet tulee osoittaa väylien ylläpitoon ja investointeihin. Tätä tavoitetta henkilökohtaisesti kannatan vahvasti.

Sitten ihan jotakin vielä näistä tarpeistakin. Jokainen tietää niitä suunnaltaan. Mutta kun kävin eilen tutustumassa Hangon sataman toimintaedellytyksiin, huomasin, että sielläkin on turvallisuusuhkana suorastaan ihan sataman läheisyydessä oleva matalikko. Se tulisi ruopata mahdollisimman nopeasti, ennen kuin sinne joku laiva karauttaa, koska ongelmaksi on tullut se, että laivakoot kasvavat kaiken kaikkiaan. Myös Hangon meriväylällä on omat kunnostustarpeensa.

Herra puhemies! Ihan lopuksi: Vakavasti ottaen, kun lakiin on kirjoitettu, että väylämaksutulot tulee kohdistaa, siis siellä on korvamerkki, että ne tulee kohdistaa Merenkulkulaitoksen menojen katteeksi, niin ihan täältä paikalta, kun täällä nyt sattuu olemaan tällä kertaa salissa väkeä, kun puhun — viimeksi oli aika tyhjää — toivoisin, että tämä viesti menisi aivan oikeuskanslerille saakka, joka valvoo siis hallituksen toimien lainmukaisuutta. Hänenhän pitää valvoa, että hallitus noudattaa voimassa olevaa väylämaksulakia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voi ed. Saariselle ilmoittaa, että tätäkin asiaa Oikeuskanslerinvirasto tutkii parasta aikaa, siis sitä kokonaisuutta, mikä vallitsee näissä väylämaksuasioissa. Siellähän on röttelöhommia ollut vähän siellä sun täällä.

Arvoisa puhemies! Pitkästä aikaa on myönteinen väylämaksuihin liittyvä hallituksen esitys, ja hyvä on. Ed. Saarinen mahdollisena tulevana ministerinä harjoitteli sitä, millä tavalla hallituksen esitys esitellään täällä, ja siitä täytyy antaa ihan pinnat. Sehän oli rauhallisella äänellä artikuloiden suoritettu esittely, elikkä en sitä toista.

Nimittäin tähän väylämaksujuttuun liittyy hyvin mielenkiintoisia yksityiskohtia tällä hetkellä. Ensinnäkin se, että kun aikaisemmin meidän merenkulkuvirkamiehemme tutkivat sen, tarkistivat sen, että nämä jääluokkatodistukset vastasivat alusta, niin me tässä sitten edellisen hallituksen, jonka tukijana oli ed. Saarinen, aikana menimme muuttamaan sitä lakia juuri sillä tavalla, että pitää hyväksyä se dokumentti, jonka aluksen kippari esittää. Elikkä toisin sanoen ei saa edes tutkia, onko se asiallinen asiakirja vai ei.

Tämä on aika mielenkiintoinen yksityiskohta. Tämä periaatteellisuus tässä hallituksen esityksessä on oikein, elikkä kun näitä maksuja, yksikköhintoja, alennetaan väylämaksuissa, niin kahdessa parhaimmassa luokassa, 1A Super ja 1A, se suhteellinen alennus on suurempi, mikä on ihan oikein. Eikö niin? Suositaan nimenomaan sitä, että kun meillä nyt vielä talvisin on jäätä, niin meillä on myöskin jäävahvistettuja aluksia liikkumaan tuolla vesillämme turvallisuussyistä. Tämä on erinomainen asia.

Mutta nyt on menty sellaiseen järjestelmään, että tätä vahvistusasiaa voidaan nykyisin vähän niin kuin sopimuksenvaraisesti sondeerata elikkä tulkita ja sopia kaikenlaista. Eli tämä on niin kuin moniselitteisesti tehty ihan ihmeelliseksi asiaksi kerta kaikkiaan. Tässä olisi sillä oikeuskanslerilla, johonka ed. Saarinen viittasi, aivan erityinen savotta tällä hetkellä selvittää. Myöskin Valtiontalouden tarkastusvirasto on saanut viime viikolla asiaa koskevan muistion haltuunsa, niin että voi myöskin perehtyä tähän ihmeellisyyksien maailmaan, mikä liittyy merenkulkuun näiltä osin.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän liittyy yksi hyvin iso asia — odotin, että ed. Saarinen toteaa sen asian, mutta hän jätti ystävällisesti pajatsosta minullekin pikkuisen tyhjennettävää vielä — nimittäin se, että kun edellisen kerran kävimme tätä vastaavaa keskustelua, ed. Saarinen oli silloinkin keskustelussa mukana, niin silloin totesimme, että huoltovarmuutemme vaatii sitä, että meillä on vähintään 60 Suomen lipun alla purjehtivaa rahtialusta. Se on niin kuin huoltovarmuuden nimiin, ja siinä on vielä sitten näitä saaristossa liikkumakelpoisia vahvistettuja tankkereita joukossa se tietty määrä. Silloin, kun tätä keskustelua käytiin, aluksia oli Suomen lipun alla 105, siis rahtialuksia 105.

Nyt, arvoisa puhemies, luku on 55. Se on siis vähentynyt ihan ratkaisevasti. Ja tästä tilanteesta kannattaisi nyt kyllä liikenne- ja viestintävaliokunnan todella huolestua. Ja vielä kaikkein mielenkiintoisinta on se, että Perämerellä liikennöi tällä hetkellä vain kaksi Suomen lipun alla purjehtivaa jäävahvistettua rahtialusta. Siis tilanne on todella huolestuttava. Olen kutsunut näitä aluksia, hollantilaisten omistamia ja mukavuuslipun alla purjehtivia aluksia, kuttaperkka-aluksiksi, joita jäänmurtajat hinaavat, kun jäitä on, koska ne eivät pysty liikkumaan minkäänlaisissa jääolosuhteissa.

Tietysti on selvää, että jos poikkeusolot tulevat, niin tässä kyllä suomipojalle ja -tytölle ohkoosesti käypi. Toisin sanoen aineksia loistavan mietinnön tekemiseen liikenne- ja viestintävaliokunnassa on kosolti.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Saarinen ja Pulliainen pitivät jälleen erinomaiset puheenvuorot. Kiinnitän vain huomion tähän samaan tilanteeseen, että Suomen lipun alla purjehtivien alusten ja kauppa-alusten määrä oli hyvin huolestuttavassa kehityksessä jo 80—90-lukujen paikkeilla, että näytti siltä, että Suomenlinnan lautta on ainut Suomen lipun alla purjehtiva eräässä vaiheessa. Silloin eduskunta lähti tukemaan muun muassa kotimaisen pientonniston hankintaa. On kieltämättä ollut nurinkurista se, että lähes tällaisiin merellisiin olosuhteisiin, jääolosuhteisiin, sopimatonta kalustoa ryhdyttiin käyttämään ja huudettiin murtajaa sitten äkkiä apuun ja Suomen veronmaksajia samaan aikaan, kun meillä omaa Suomen olosuhteisiin sopivaa jäävahvisteista aluskantaa ikään kuin kilpailuasemaltaan ei edes helpotettu. Tämä on erittäin tärkeää, että tältä osin nyt myöskin Suomen lipun ja Suomen kauppamerenkulun talviolosuhteiden kautta parannetaan kilpailutilannetta. Samoin ed. Saarinen piti, aivan oikein, tärkeinä myöskin meidän vientisatamiemme väylien syventämiseen liittyviä jatkotoimenpiteitä. Niissä on myöskin investointitarpeita.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin vastauspuheenvuoron tyyppisesti: kiitoksia edustajakollega Pulliaiselle ...

Ei siitä pelkällä kumarruksella kehtaa, herra puhemies, ohi mennä, kun eläessään saa kuulla, elävänä, noin kauniita sanoja. Sitä moni vainajakin varmaan kadehtisi.

Vielä jäivät sen verran huomiota vaille Merenkulkulaitoksen teemapaketit, jotka pääasiassa ovat turvallisuushankkeita, mutta siellä on myös paljon meidän varustamojemme kilpailukykyyn vaikuttavia asioita. Merenkulkupuolella teemapaketit ovat tähän asti jääneet vähän niin kuin näitten muitten teemapakettien rinnalla, vertaan rautateihin, maanteihin, alamittaisiksi ja lapsipuolen asemaan. Sen vuoksi, kun nyt on siellä sukanvarressa parikymmentä miljoonaa euroa, niin tässäkin yhteydessä kiinnittäisin huomiota siihen, että mietinnön kirjoittava valiokunta voisi ottaa näitä saatesanoja huomioon.

Pertti Virtanen /ps:

Puhemies! Edelliselle edustajalle: Oli hyvä teema, että tässä lopussa voin muistuttaa, että historioitsija Matti Klingen teos "Muinaisuutemme merivallat" on lopultakin ilmestynyt juuri tänä vuonna, tai pari kuukautta sitten, englanniksi. Ilmeisesti tähän Suomen merihistoriaan ja sitä kautta tähänkin tilanteeseen on olemassa tämmöistä ajankohtaistakin maailmaa muistuttavaa tietoa, ja ehkä meidän oma sisäinen itsetuntommekin saa taas tästä sitten uskoa tämän asian hoitamiseen. Erinomaisten puheenvuorojen jälkeen halusin vielä sanoa tämmöisen lohdun sanan.