Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus asetti ohjelmassaan hyvin kunnianhimoisen tavoitteen: rakentaa uusi, moderni, tehtävässään voimakas työ- ja elinkeinoministeriö. Taustana tälle tarpeelle on toimintaympäristön jatkuva ja hyvin nopea muutos.

Korkean työttömyyden haaste on saanut rinnalleen työvoiman riittävyyden, kohtaannon ja työssäjaksamisen haasteet tai ongelmat. Tämän lisäksi ihan uudella tavalla ovat elinkeinohallinnossa sijansa saaneet ilmastokysymys ja energiakysymys, samalla tavalla väestön ikääntyminen ja kaikki siitä johtuvat erilaiset ongelmat ja haasteet.

Tuottavuuden parantamisesta on tullut entistä tärkeämpi kasvun tekijä. Erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoiminta on liian harvojen harteilla Suomessa. Palvelusektorin tuottavuuskehitys ei vastaavasti ole riittävällä tasolla. Tässä muutama esimerkki sellaisista asioista, jotka ilmiselvästi juuri tämän muutoksen seurauksena näyttäytyvät uudenlaisena suomalaisessa työ- ja elinkeinohallinnossa. Näihin ja moniin muihinkin haasteisiin me nyt vastaamme hallituksen esityksellä uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi. Ajatus on ollut rakentaa moderni ja tehokas johtamisjärjestelmä ja sellainen organisaatio, joka kykenee hyvään yhteistyöhön myös kaikkien sidosryhmien kanssa.

Valmistelutyön tuloksena on päädytty järjestelyyn, jossa uusi ministeriö ottaa siis entistä keskeisemmän roolin Suomen innovaatio-, yrittäjyys-, työllisyys- ja energia-asioissa. Ajatus on, että uusi ministeriö ei ole kahden, osin kolmen, ministeriön yhteen liimaamista. Ministeriön sanotuista tehtävistä lähtien olemme koonneet keskenään synergiset tehtävät uusiksi osastoiksi, uusiksi yksiköiksi.

Radikaalein muutos Suomen julkisessa hallinnossa tähän asti koettuun verrattuna on kuitenkin koko ministeriökonsernin johtamisjärjestelmän luominen. Sitä varten perustettaisiin erillinen konsernijohtamisen yksikkö, jolla on vahva koordinaatio- ja tulosohjaustehtävä kaikkiin ministeriön virastoihin, laitoksiin ja koko ministeriön alaiseen hallintoon. Tämän yksikön vastuulle tulisivat lisäksi alaisen hallinnon toimintamäärärahat ja kaikki elinkeinoelämän kannalta tärkeät valtion riski- ja erillisrahoitusyksiköt. Tämän yksikön vetäjä olisi alivaltiosihteerin tasoisessa virassa, erittelyvirassa oleva alivaltiosihteeri, siis tätä varten perustettaisiin tällä nyt käsillä olevalla hallituksen esityksellä yksi näistä kolmesta alivaltiosihteeristä.

Ministeriön johtaminen rakennetaan entistä vahvempaan toimintaympäristön analyysiin ja tutkimukselliseen tietoon. Sitä varten tarkoitus on perustaa erillinen strategiayksikkö, jolle voidaan antaa johdettavaksi myöskin erillisiä strategisia hankkeita. Tämä yksikkö auttaa myös konsernin johtamisen tehtävissä. Myös tätä yksikköä johtamaan esitetään erittelyvirkaa, alivaltiosihteerin virkanimikkeellä.

Kaikki keskeiset aluekehitystehtävät ja rakennerahastot kootaan nyt yhdeksi mittavaksi aluekehitysyksiköksi. Sen luonne on vahvasti poikkihallinnollinen. Tämä on kolmas tehtäväalue, yksikkö, jota johtaa erittelyvirkaa hoitava alivaltiosihteeri-nimikkeellä oleva virkamies.

Osastojaossa näkyy vahva pyrkimys synergisten etujen hakemiseen, johon jo viittasin. Työllisyys- ja yritysosasto kokoaa yhteen perinteiset työllisyys- ja työvoimapolitiikan tehtävät ja erityisesti alkavan yrittäjyyden ja yrittäjyyden yleisten edellytysten kohentamiseen liittyvät tehtävät. Tässä osastossa on johtajana normaaliin tapaan osastopäällikkö, osastopäällikön virka, osastopäällikön ylijohtajan virka.

Työelämä- ja markkinaosasto varmistaa edellytykset laadukkaaseen työelämälainsäädäntöön ja hyvin toimivaan kolmikantaiseen järjestelmään. Samoin tässä on erittelyvirka, osastopäällikön nimikkeellä.

Innovaatio-osasto ottaa haltuun tähänastista selvemmin laaja-alaisemman innovaatiopolitiikan tehtävät. Nyt, siis tässä tulevassa ehdotuksessa, se kattaa aiempaa laajemmin myöskin palvelusektorin, josta ensi sanoissani puhuin. Uusina asioina tämän osaston vastuualueeseen tulevat muun muassa nykyiset Tykes-toiminnat työministeriöstä. Samoin osastolle keskitetään kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät. Myöskin tässä osaston päällikön virka on osastopäällikön virka, ja sitä tässä esityksessä esitetään.

Energiaosaston keskeinen tehtävä on huolehtia energiamarkkinoiden toimivuudesta. Osaston entistäkin vahvempi tehtävä on uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatehokkuuden ja -säästön vauhdittaminen. Osaston vastuualueeseen kuuluvat jatkossakin myös kansallisen ydinenergiapolitiikan tehtävät. Osasto kantaa merkittävän vastuun ilmastokysymyksen kansallisesta hoitamisesta, samoin energiateknologian edistämisestä maassa.

Arvoisa puhemies! Näillä yleisillä perusteluilla ja näillä tehtäväkohtaisilla luonnehdinnoilla haluan kuvata eduskunnalle tämän lakiesityksen luonnetta. Tässä siis esitys on, että 18 erittelyvirkaa lakkautettaisiin, niistä 12 on tällä hetkellä aktiivisesti käytössä, ja tilalle perustettaisiin 9 erittelyvirkaa, joissa 9 erittelyvirassa siis on mukana 4 osastopäällikköä ja 3 yksikön päällikköä, jotka ovat alivaltiosihteeritasoisia. Lisäksi mukaan tietysti tulee kansliapäällikkö ja valtakunnansovittelija.

Näillä lähetesanoilla toivon, kun eduskunta tietysti perusteellisesti lakiesityksen läpikäynnin suorittaa valiokunnissa, että eduskunta saa esityksensä valmiiksi täksi laiksi näistä erittelyviroista hyvissä ajoin tämän vuoden puolella. Tarkoitus on, että virat täytettäisiin hyvissä ajoin tämän vuoden puolella, jolloin näihin avainvirkoihin valittavat henkilöt ottaisivat vastuulleen ne tehtävät, jotka välttämättä pitää hoitaa, vielä tämän vuoden puolella, jotta uusi ministeriö pääsee käytännössä työhön ensi vuoden 1. päivästä lähtien. Siis jotta tuo ministeriö voi startata ensi vuoden 1. päivästä lähtien, me tarvitsisimme nämä virat ja niihin vastuulliset virkojen hoitajat jo tämän vuoden puolella.

Jacob  Söderman  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, josta ministeri Pekkarinen puhuu, on jo lähetetty perustuslakivaliokuntaan, ja tietysti me paneudumme siihen siellä ja katsomme, millä tavalla me siihen suhtaudumme. Yhdyn ministerin arvioon siinä, että se on hyvin suurisuuntainen asia.

Asia, jonka vuoksi puhun tästä hallituksen esityksestä eräiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä ja nimittämisestä, on se, että tämä iso paketti mahdollistaa sen, että joko näitä virkoja ja siirtoja tehdään hyvin asiallisin perustein tai sitten, niin kuin työvoimahallinnossa pelätään, suoritetaan eräänlainen poliittinen puhdistus hyväksikäyttäen tätä asiaa.

Olisin kiinnittänyt ministerin huomiota siihen, että meillä on perustuslaissa yhdenvertaisuusperiaate, joka estää sen, että ketään asetettaisiin ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan myöskään poliittisen vakaumuksen tai mielipiteen puolesta. Hallituksen esityksessä 63, joka jaettiin täällä tänään, 11 §:ssä on tämä vaatimus vielä selvemmin kerrottu nimenomaan virkamiehen kohdalla. Siinä on lueteltu, ettei ketään perusteettomasti saa asettaa toisiin nähden eri asemaan syntyperän, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolen, sukupuolisen suuntauksen, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän taikka poliittisen taikka ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Perustuslaissa on myös säilynyt tämä hyvin vanha Paasikiven usein käyttämä nimitysperuste säännöstä, jossa sanotaan, että nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Minä todella toivon, että ministeri Pekkarinen tämän suuren projektin ylimpänä päällikkönä huolehtii siitä, että tässä käytetään tähän sisältyvää harkintaa asiallisin perustein ja saadaan näin mahdollisimman hyvät virkamiehet eri tehtäviin.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Tällä esityksellä lakkautetaan siis kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön erittelyvirkoja ja perustetaan uuden työ- ja elinkeinoministeriön virkoja vastaavasti. Vaikka tässä nyt ei tietenkään käsitellä lainkaan niitä nimiä ja henkilöitä, keitä näihin virkoihin valitaan, niin haluan kuitenkin vastaavalle ministeri Pekkariselle omana mielipiteenäni sanoa sen, että harkittaisiin ihan vakavasti, keitä virkoihin valitaan tai ei valittaisi. Me kaikki muistamme toissa eduskuntakaudella Sonera-sotkut, kun Sonera umts-kauppoineen osti 4 miljardilla eurolla Saksan ilmatilaa ja joutui Ruotsin Telian kaappaamaksi. Samoin silloin oli myöskin tämä surullisen kuuluisa yritys myydä Kemira ruotsalaisille, ja Kemianliiton edustajat löivät sellaista faktaa ruotsalaisista ostajaehdokkaista, että valiokunnassa selvisi, että valtio olisi myynyt yhtiönsä käytännössä ilmaiseksi ja ruotsalaiset ostajat olisivat panneet sen firman sitten rahoiksi. Tässä mielessä nämä kaksi esimerkkiä otan, että ministeriön taholta oli kuitenkin aktiivista toimintaa, että nämä, toinen onneton ja toinen poisvedetty esitys, olisivat menneet hyvään tulokseen. Esitän ministerille vakavasti harkittavaksi, että niitä virkamiehiä, jotka ryvettyivät näissä kahdessa katastrofissa, ei ainakaan valittaisi näihin virkoihin vaan asetettaisiin niin sanotusti yhteiskunnan edun kannalta dispoon odottamaan vanhuuseläkettä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen mainitsi työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvan ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Niin se on kuulunut tähänkin saakka aika tavalla kauppa- ja teollisuusministeriölle. Tulee vain todella mieleen, mikä on ollut siinä se päämäärä. Tähän saakka Suomi kuitenkin on ccpi:n, joka on ilmastonmuutoshillintäindeksi, mukaan sijalla 36 eli samalla tasolla kuin Algeria ja Valko-Venäjä. Ruotsi johtaa tätä vertailua, ja Tanska, toinen pohjoinen veljeskansamme, on kolmantena ja Suomi siis sijaluvulla 36. Kun tähän saakka varsin monen vuoden ajan esimerkiksi edellisen energia- ja ilmastostrategian johtaminen on ollut teidän käsissänne ja ministeriönne käsissä, niin on syytä varmasti toivoa ja myös olettaa, että tuo fokus muuttuisi, että pääsisimme sijalta 36 ainakin kymmenen parhaan joukkoon. Tämä on vakava toivomus, ja on pakko uskoa, että tämä on myös hallituksen ja ministeriemme tarkoitus, mutta nyt tällä hetkellä olemme sijalla 36.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Söderman oli huolissaan siitä, että tässä yhteydessä pyrittäisiin uudessa ministeriössä tekemään jonkinlainen poliittinen puhdistus, ja hän muistutti lakien ja perustuslain säädöksistä, jotka korostavat pätevyyttä ylennys- ja virkavalintaperusteena ja syrjimättömyyttä. Voin ed. Södermanille sanoa, että aika on muuttunut ja nimenomaan parempaan suuntaan paljon niistä ajoista, jolloin viimeksi olitte kansanedustajana täällä eduskunnassa. Poliittisia virkanimityksiä onneksi tehdään sekä hallituksen piirissä että itse asiassa eduskunnan piirissä huomattavan paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Eduskunnan piirissä niistä on päästy hyvin pitkälle kokonaan eroon. Se ei tarkoita sitä, ettei jollakin henkilöllä, joka johonkin valitaan, voi olla poliittinenkin henkilökohtainen tausta, mutta se tarkoittaa sitä, että tämä poliittinen näkemys ei ole se, jonka vuoksi joku valitaan tai jätetään valitsematta. Haluan ilmaista luottamukseni siihen, että kun tätä ministeriötä rakennetaan ja näitä vakansseja täytetään, niin ne ratkaisut tehdään pätevyyden perusteella ja nimenomaan pätevyyden ja osaamisen perusteella. Siihen veronmaksajille on oikeus, ja sitä he meiltä odottavat. Ratkaisut pitää tehdä ilman mitään poliittisia puhdistuksia ja ilman mitään poliittista suojelua. Valitaan parhaat ihmiset asianomaisiin tehtäviin.

Mitä ed. Puhjon puheenvuoroon tulee, niin luulen, että ne virkamiehet, joista hän puhui, ovat jo siirtyneet valtion omistajuuspolitiikan yksikköön Valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Hehän näiden ratkaisujen lisäksi ovat, lainausmerkeissä, ansioituneet myös muun muassa hyväksymällä täysin naurettavia optio-ohjelmia eräisiin valtionyhtiöihin.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen tausta-aineistona tutustunut näihin strategisiin linjauksiin, sitten työ- ja elinkeinoministeriön rakenteeseen ja organisaatiorakenteeseen, ja siihen nämä virkapaikat, virkojen lakkauttaminen, uusien perustaminen ja ihmisten sijoittaminen liittyvät saumattomasti. Siihen liittyen haluttaa kysyä ministeri Pekkariselta: Voiko näistä virkapaikkajaoista vetää mitään johtopäätöstä sen suhteen, kuinka tämmöinen paikallislähtöinen työllisyys- ja elinkeinopolitiikka saa uutta jalansijaa ja elintilaa, kun kuitenkin Suomessa kaikkien tekijöitten, tunnuslukujen suhteen kehitys erilaistuu kunnittain, seutukunnittain, maakunnittain, maan eri osien välillä? Eurooppa-tasolla kuitenkin mielellään puhutaan siitä alueitten Euroopasta ja siitä, kuinka paikallislähtöisen näkemyksen pitäisi vahvistua suhteessa keskushallintoon. Voiko näistä virkapaikkojen sijoittelusta ja nimikkeistä vetää mitään johtopäätöstä, että tämmöinen kehitys vahvistuisi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti. Ensinnäkin todellakin nämä yhdeksän virkaa laitetaan auki, ja valtakunnansovittelijan viran osalta jokainen ymmärtää, että se erittelyvirkana pitää rutiiniasiana käsitellä. Muuten nämä virat laitetaan auki, ja kun ei jokaiselle erittelyviran nykyiselle haltijalle enää ole vastaavaa tehtävää ollenkaan tässä uudessa organisaatiossa, niin on ilman muuta selvää, että kaikki eivät siirry sellaisenaan vanhasta tehtävästä uuteen tehtävään, koska organisaatiorakenne muuttuu. Lainkin mukaan, kun on kysymys erittelyvirasta, sitä ovat oikeutettuja hakemaan sen viran vanha haltija ja kaikki muut, jotka ovat siihen päteviä, tai itse asiassa hakuoikeus voi olla kenellä tahansa, mutta valintaa tehtäessä pitää siis ottaa huomioon ei vain viranhaltija, nykyinen haltija, vaan kaikki muutkin siihen hakeneet. Tämä on ilman muuta selvää.

On ehkä ihan hyvä muistuttaa tästä, mitä ed. Söderman sanoi, mutta mielestäni tämä on ilman muuta selvää. Ajatus poliittisista puhdistuksista pitää jo sisällään, vähän indikoi, että tällä hetkellä asiat olisivat jotenkin poliittisesti siellä mandatoidut ja että nyt sitten pelätään, että niinköhän tämä mandatoituminen aiotaan tässä yhteydessä purkaa, koska poliittinen puhdistushan viittaa siihen, että jotenkin asiat eivät ole tällä hetkellä kunnossa jnp. Minun mielestäni ne ovat tällä hetkellä näiltä osin aika hyvin kunnossa. Kyllä sinne ammattilaisia on valittu vuosien varrella. Minun aikaani ei ole kuin yksi ainoa ylijohtaja, Raimo Luoma, edellisellä kaudella valittu. Taidan tietää hänen poliittisen taustansa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä siihen nähden, että hän on erinomainen ammattimies siinä tehtävässä. Ilman muuta näitä periaatteita, mitä täällä ed. Södermanin ja myöskin ed. Zyskowiczin puheenvuoroissa tuotiin esille, on tarkoitus noudattaa.

Pari muuta huomiota. Ensimmäinen liittyy tähän ilmastokysymykseen. No, se ilmastokysymys on sillä tavalla tämän ministeriön vastuulla niin kuin se nytkin on; ei muutu mikään siitä, mikä tällä hetkellä on tavallaan vastuu. Ilmastopolitiikan yleiset kysymykset ovat ympäristöministeriön vastuulla, esimerkiksi ajankohtaisista asioista ne ratkaisut, jotka liittyvät päästöjen vähennysvelvoitteisiin ja siihen, mitä niistä juontuu, mutta energiapolitiikka kaikkinensa laajakäsitteisesti on tämän ministeriön vastuulla. Tottahan se on, että päästöistä 80 prosenttia tulee energiasektorin kautta, joten siinä mielessä tämä ilmastokysymys jollakin tavalla liittyy myöskin tämän ministeriön tehtäväkenttään.

Mitä tulee tähän vertailuun, en malta olla siitä sitä sanomatta, että en ole nyt ihan varma, ovatko nämä mittarit validit. Jos sanon sen ensiksi ja sanon sitten oman käsitykseni siitä, mitä meidän pitäisi tehdä mielestäni. Olen kyllä sitä mieltä, että Ruotsin rankkeeraaminen nyt siinä listassa kärkeen ei saa minulta kovin suurta arvostusta ja tunnustusta. Tässä verrataan siihen, mitä Ruotsi nyt on tehnyt. Sitä verrataan siihen, minkä päästöoikeuskiintiön Ruotsi sai EU:n sisäisessä taakanjaossa 1998, ja Ruotsihan menestyi mainiosti. Ruotsi sai oikeuden lisätä 4 prosenttia näitä CO₂-päästöjä vuoden 99 tasosta kaudella 2008—2012. Ruotsi perusteli sitä sillä, että se aikoo ajaa ydinvoimaa alas. No, se on tehnytkin sen päätöksen, eikä vain päätöksen vaan ajanutkin yhden, kohta kaksi alas, mutta samaan aikaan uudistanut vanhoja olemassa olevia ydinvoimalaitoksia niin, että Ruotsissa tosiasiassa ydinvoimakapasiteetin määrä on tällä hetkellä suurempi kuin se oli silloin, kun Luxemburgin taakanjaossa päätettiin, mikä kullekin maalle kuuluu.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen pitää jatkaa, parantaa ponnistelujaan erityisesti uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Tarvitaan entistä tehokkaampia toimia. Otan yhden esimerkin, koska eduskunta sitä oikeutetusti on hellinyt. Silloin ydinvoimapäätöksen yhteydessä päätettiin, että niin sanotulla risupaketilla oli tietty tavoite, 5 miljoonaa kuutiota 2010. Me lähdimme erittäin heikosti liikkeelle, eikä meinannut lähteä käyttö lisääntymään lainkaan. Nyt me olemme saavuttamassa esimerkiksi tämän klassisen tavoitteen joka tapauksessa reilusti etuajassa ennen 2010:tä, koska nyt vauhti uusiutuvan energian, tässä tapauksessa bioenergian, käytön lisäämisessä on niin kova, että tuo mainittu tavoite saavutetaan jo ennen aikojaan. Kaiken lisäksi, kun me katsomme, mitä pitäisi tehdä, niin tämäkin taso pitäisi vielä ainakin kolminkertaistaa seuraavien vuosien aikaan 2020:een mennessä, eli yhdyn siihen ajatuskulkuun, mikä oli puheenvuoron taustalla, että meidän pitää todella lisätä kotimaisessa energiapolitiikassa uusiutuvia energialähteitä ja niiden käyttöä, ja niihin eivät markkinaehtoiset perustelut ja keinot riitä. Me joudumme ottamaan käyttöön — se on minun henkilökohtainen käsitykseni, ei hallituksen näkemys, mutta en voi olla sitä sanomatta — sellaisia välineitä, joilla varmistamme näitten uusiutuvien vaihtoehtojen, ennen kaikkea biopohjaisten, kilpailukyvyn markkinoilla. Mitä ne ovat, ovatko ne vihreät sertifikaatit, ovatko ne syöttötariffit vai jotain muuta, aika näyttää sen. Hallitus sitten pohtii tätä kysymystä myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt tuon ajan. Ehkä sen puhemies sallii, että totean ed. Mustajärvelle, että monen muun seikan ohella kiinnitän tässä organisaatioratkaisussa huomiota siihen, että kyllä tämä aluekehitysyksikön rooli vahvistuu sen takia, että se ensinnäkin on alivaltiosihteerijohtoinen, sitten siihen keskitetään kaikki aluekehityksen tehtävät plus sitten sille tulee myöskin sekä Eakr että Sosiaalirahasto elikkä samasta yksiköstä käsin hallinnoidaan kaikki nämä keskeiset rakennerahastot. Uskon, että se antaa edellytyksiä entistä tehokkaampaan aluekehitykseen.

Jacob  Söderman  /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olisin kiittänyt ed. Zyskowiczia hänen puheenvuorostaan ja toivon todella, että asiat ovat näin. Joskus vaan lehdistä lukee, että joku virka on sovittu jollekin puolueelle, vaikka se sopimus sinänsähän on ikään kuin rikoksen valmistelua. Se, että poliittiset perusteet otetaan päähuomioon, on Suomen lainsäädännön mukaan rikos. (Ed. Zyskowicz: Onneksi yhä harvemmin joudutaan sellaisia lupaamaan!) — Minä olen hyvin iloinen tästä.

Olisin ollut tyytyväisempi, jos ministeri Pekkarinen ei olisi ruvennut puhumaan niistä mandaateista, sillä se herätti epäluuloa hänen todellisesta tarkoituksestaan. Toivon, että hyvän hallintotavan mukaan näistä nimityksistä tehdään kunnon esittelymuistiot niin, että me voimme sitten jälkeenpäin todeta, että ne ovat tapahtuneet laillisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En nyt oikein ymmärrä, mitä ed. Söderman tarkoittaa. En ymmärtääkseni vahingossakaan ole maininnut, että näitä virkoja jotenkin mandatoitaisiin. Aivan ehdottomasti te ette kyllä löydä äskeisestä sanomastani mitään sellaista. Minä kiinnitin huomiota teidän puheenvuorossanne siihen, kun te sanoitte, ettei kai vain näillä järjestelyillä, mitkä ovat meneillään, suoriteta jotain poliittista puhdistusta. Jos sanotaan, että joku poliittinen puhdistus, niin sehän indikoi minun tajunnassani sitä, että tällä hetkellä asiat olisi jotenkin mandatoitu jollekin tai jonnekin jnp., ja ainakaan minun tiedossani ei ole, että näin olisi ainakaan kauppa- ja teollisuusministeriössä taikka myöskään työministeriössä näissä viroissa. Tiedän eräitten virkamiesten poliittisen taustan, koska se on avoimesti tiedossa, mutta monien osalta en sitä edes tiedä. Voin sanoa, että esimerkiksi omassa ministeriössäni ei taida ... No jaa, ehkä on parempi, että en sano tämän enempää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Pekkarista vastauksesta, joka liittyy tähän energiakysymykseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. On kuitenkin todettava pöytäkirjoihin nyt vähintään, että kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut keskeisessä roolissa ja keskeisimmässä roolissa edellisen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa. Sikäli kun saatoin sitä seurata ympäristövaliokunnasta, niin kyllä siitä pidettiin kiinni. Yksi asia on toivomustasolla tietysti tulevaisuuteen, että ympäristöministeriön rooli myös nousisi, eli viestejä myös ympäristöministeriön suuntaan, että se ottaisi tiukemman otteen, olisi vahvemmin mukana tässä yhteisessä haasteessa.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän siis käsitellään nyt eräiden virkojen perustamista ja lakkauttamista. Tämä yksityiskohta on käynyt siitä keskustelusta ilmi, jota ed. Söderman on ylläpitänyt täällä.

Mutta kiinnitän nyt huomiota kuitenkin sellaiseen näkökohtaan, että tällä sisällöllisellä puolella kyllä on erittäin suuri merkitys tässä yhteydessä. Kun tämä innovaatiopuoli suurin piirtein rakennetaan omaksi osastokseen, joka tulee ministerin johdatukseen, niin toivon hartaasti, että siihen paneudutaan todella sillä tavalla, että näihin suuriin rakenteellisiin muutoksiin annetaan kaikki mahdollinen tuki, ja siinä on tietysti se, että fossiilisten energialähteitten käytöstä on päästävä eroon. Sehän ainoastaan on ilmastopoliittisesti jotakin. Kaikki muu on vähän niin kuin yhdentekevää.