Sosiaali- ja terveysministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkkeisiin tehdään siis ensi vuoden alusta tasokorotus, ja samalla — se nippu, joka edustajille on jaettu, on aika mittava — tämä tasokorotus nostaa myöskin leskeneläkettä, pitkäaikaistyöttömien eläketukea, täysimääräistä maahanmuuttajan erityistukea, maatalousyrittäjien luopumistukea, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä, ylimääräistä rintamalisää sekä sotilasavustusta. Elikkä hyvin monet kansalaisryhmät hyötyvät tämän kansaneläkkeen korotuksen seurannaisvaikutuksista.

Tämän vuoden lopussa kansaneläkkeen saajia arvioidaan olevan 643 000 henkilöä. Samaan aikaan tämän tasokorotuksen kanssa tulee voimaan myöskin kuntaryhmityksen poisto, ja sen seurauksena toisessa kuntaryhmässä asuvien etuudet nousevat sitten ensimmäisen kuntaryhmän tasolle. Kansaneläkeläisistä noin 75 prosenttia asuu toisen kuntaryhmän alueella, ja heidän eläkkeensä nousee myöskin tästä syystä sellaiset noin 20 euroa, vähän yli. Näin monissa osissa maata pienituloiset eläkeläiset saavat noin 40 euron korotuksen kuukaudessa, ja tämän lisäksi tulee luonnollisesti indeksikorotus. On arvioitu, että indeksi olisi suuruudeltaan 2,28 prosenttia, jotenka se tekee varmasti yli 10 euroa ehkä sitten vielä siihen päälle. Kansaneläkkeen tasokorotuksen ja sitten vielä eläketulovähennyksen seurauksena noin 900 000 eläkeläistä saa korotukset siten, että heidän nettotulonsa kasvavat. Tietysti sitten myöskin verotuksen osalta tulee korotuksia, mutta tässä puhun nyt tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta ja eläketulovähennyksestä, joitten seurauksena 900 000 ihmistä saa nämä nettovaikutukset tältä osin. Korotus kohdistuu siis myöskin pientä työeläkettä saaviin eläketulovähennyksen nousun myötä. Kansaneläkkeen tasokorotuksella parannetaan erityisesti pienituloisten ikääntyneiden naisten asemaa. Tämä korotus koskee arviolta 440 000:ta naista ja 220 000:ta miestä. Huomionarvoista on se, että suurin osa kansaneläkettä saavista miehistä on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Arvoisa puhemies! Meillähän hallitusohjelmaan on kirjattu eläkeläisiä koskeva kohta erittäin vahvasti. Nimittäin pientä eläkettä saavien asema kirjauksen mukaan on selvitettävä 2009 loppuun mennessä, ja kysehän on ryhmästä, joka saa aika monia eri tukia, pientä eläkettä, mutta monia tukia: hoitotukea, omaishoidon tukea, asumistukea, toimeentulotukea, sairausvakuutuksen tukea, maksukattoja. Hyvin monenlainen tukiviidakko saattaa olla pientä eläkettä saavien kohdalla, ei tosin kaikkien. Nyt hallitusohjelmassa on kirjattu, että heidän asemansa selvitetään. Kirjaus on nyt viety sosiaaliturvakomiteaan, Sata-komiteaan, ja näin ollen tämä kokonaisuus katsotaan nyt, miten tätä palettia siellä pyöritettäisiin niin, että nämä ihmiset, joilla on pieni eläke, pärjäisivät.

Lisäksi hallitus esittää, että kansaneläkkeen laitoshoitorajoituksesta luovutaan ensi vuoden alusta lukien. Vuoden 2008 tammikuussa arvioidaan laitoshoidossa olevan noin 19 000 sellaista etuuden saajaa, joiden eläkettä tai etuutta on alennettu pitkäaikaisen laitoshoidon vuoksi. Työeläkelainsäädännössä ei ole nykyistä kansaneläkelakia vastaavia rajoituksia eläkkeiden maksamiselle laitoshoitoon. Tästä syystä nämä pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaat ovat olleet eriarvoisessa asemassa sen perusteella, saavatko he työ- vai kansaneläkettä. En usko, että tämä on kovin lainsäädännön mukaista, että jo myönnettyä eläkettä ei maksetakaan täysimääräisenä laitoshoidossa oleville. Nyt tämä eriarvoisuus poistuu ja eläke ei enää alene laitoshoidon vuoksi ja tämä laitoshoidon asiakasmaksu peritään täydestä eläkkeestä.

Tämä malli kannustaa kuntia valitsemaan asiakkaalle oikean hoitopaikan asiakkaan tarpeen eikä asiakasmaksutulojen perusteella. Nythän kunnat ovat vekslanneet niin, että on tehty sellaisia toimia, joista maksutulot ovat suurimmat. Esimerkiksi vanhainkoteja on purettu. Vanhainkoteja ei tahdo löytyä enää mailta halmeilta, koska on ollut epäedullista ylläpitää niitä asiakasmaksutulojen kannalta. Sitten on tehty näitä tehostetun palveluasumisen yksikköjä, joita ei asiakkaan tarpeesta ole tehty. Olen käynyt monissa näissä yksiköissä, ja siellä on niin huonokuntoisia asiakkaita. He ovat vanhainkotitasoisia asiakkaita mutta ovat väärissä hoitopaikoissa. Toivon, että tältäkin kohdalta asia oikenee.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ministeri Hyssälä oli esittelemässä tämän asian, ja siitä hänelle plussaa. Hän joutui odottelemaan aika pitkään puhumaan pääsyä, kun tämä keskustelu tuossa aikaisemmin venyi. Mutta ne olivat tärkeitä asioita, niin kuin on myös tämä hallituksen esitys n:o 95. Mutta hallituksen suuntaan on esitettävä tietysti se huomio, että se 20 euroa, joka nyt on kansaneläkkeen tasokorotus, ei kyllä kaikkea muuta. Se on hyvä asia, ja se on hyvä asia myös siltä osin, että siihen liittyy aikaisemman hallituksen aikana tehty kuntaluokituspäätös, joka siis nostaa noin kolmen neljänneksen osalta eläkeläisten tuloa myös noin 20 eurolla. Ja sitten se indeksikorotus tietysti on kompensaatiota indeksin noususta, indeksin, joka on aika huono huomioimaan kyllä eläkeläisten menojen lisääntymistä.

Mehän tiedämme, että kansaneläkeindeksi sinänsä ei huomioi ollenkaan palkkaindeksiä, ja toisaalta meillä on tämä taitettu indeksi edelleenkin kaikkien muiden eläkeläisten, työeläkettä saavien, riesana, ja se oli yksi näitä keskustelun aiheita, joista puhuttiin ennen eduskuntavaaleja. Indeksikeskustelu oli aivan keskeisessä asemassa ja indeksin oikaiseminen tasaindeksiksi, jossa tasapuolisesti otettaisiin huomioon elinkustannusten nousu ja palkkakehitys. Se ei ole ollut nyt hallituksen ohjelmassa eikä missään hallituksen listoilla.

Kuitenkin jos ajatellaan palkkakehitystä, johon liittyen nyt olemme kuulleet aika tavalla tässä vaalien jälkeen jo uusista tapahtumista, nousuista, niin tämä olisi entistä tärkeämpää huomioida. Muuten eläketulo jää palkkatulosta jatkuvasti jälkeen. Tämä on siis sinänsä hyvä asia eikä sitä pidä mitätöidä, että tasokorotus on tulossa, mutta sitä ei pidä liioitella, sen merkitystä ei tule liioitella. Ja tässä kohdin on huomioitava ja muistutettava, että todellakin hintakehitys ja inflaatio ovat menossa kovaa laukkaa eteenpäin. Lääkkeiden hinnat ovat jatkuvasti nousussa, erityisesti ne ovat nousussa, ja kysynpä vain, miten esimerkiksi kansaneläkeindeksi ne tosiasiassa pystyy huomioimaan. Energian hinnannoususta olemme jo puhuneet. Kokonaisuus siis on kovasti kallistumaan päin.

Ministeri mainitsi maksukatot, ja niiden yhteensovittaminen olisi tärkeätä. Tietysti tuo sosiaalilainsäädännön kokonaistarkastelu on tarpeellista. Se on vain hidasta puuhaa. Senhän osalta on ajateltu, että se etenee edelleen seuraavan eduskunnan aikana.

Mutta sitten lopuksi vielä tuosta kuntien keplottelusta, mihinkä ministeri aivan oikein ja hyvin viittasi. Kunnat ovat ottaneet Kansaneläkelaitoksen tukea huomioon myöskin sillä tavalla, että asiakkaan mahdollisuus saada se oma lakiosuutensa siitä omasta eläketulostaan on erilainen riippuen siitä, missä hoitomuodossa hän nyt on. Minusta on varsin osuvaa, että sosiaali- ja terveysministeri kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaat ovat väärässä paikassa sen mukaan, onko se kunnalle edullista, pystyykö kunta ottamaan kaiken eläketulosta itselleen vai ei. Ja tässä on kyllä todella tekemisen paikka, ja toivon, että kuntia myös ohjeistetaan ja kiinnitetään asiaan huomiota. Silloinhan varsinaisena toimijana on lääninhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö asiantuntijaministeriönä siellä mukana. Kyllä se kuntien tapa hoitaa näitä asioita on myös pidettävä mielessä. Ei ainoastaan valtiovallan puolelta jätetä tältä osin usein perustuslakia lukematta eikä noudattamatta, myös kunnat tekevät niin, vaikka tiedämme, että perustuslaissa on nimenomaan säädetty ihmisten oikeudesta hyvään terveyteen ja terveydenhoitoon.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vähän toiseen tapaan kuin ed. Tiusanen lähestyn tätä hallituksen esitystä muistaen, mitä tapahtui 90-luvun puolivälissä. Silloin tehtiin ratkaisuja, joissa melkein aina eläkkeensaajat olivat leikkauksen kohteena.

Vaikka en kuulukaan hallituspuolueeseen, haluan olla rehellinen siinä mielessä, että nyt suunta on kuitenkin muuttunut ja meidän on annettava jonkunlainen arvo sille, että tämäkin pieni korotus, joka tässä nyt on ja joka koskee 900 000:ta erilaista etujen saajaa, kohdistuu niihin, jotka kaikkein eniten ovat yhteiskunnan avun tarpeessa. Voidaan aina esittää kritiikkiä, se on ihan selvä asia.

Tosiasiahan on ollut se, että nämä eläkeasiat ovat olleet julkisen keskustelun aiheena viimeiset kymmenen vuotta, ja monet eläkkeensaajat ovat tänä aikana kokeneet toteutettujen päätösten heikentäneen heidän toimeentuloaan muuhun väestöön verrattuna. Ja tuskin meidän, ed. Tiusanen, poliitikkojen on tätä syytä kiistää, koska tällaiselle väitteelle löytyy katetta.

Tänään eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on nostaa kansaneläkkeen tasoa noin 20 euroa kuukaudessa. Niin kuin tuossa ministerin esittelyssä kuultiin, toimenpiteellä on vaikutusta kansaneläkettä saavien ryhmien lisäksi joihinkin muihin edunsaajaryhmiin, niin kuin hallituksen esityksestä ja ministerin puheenvuorosta tarkemmin ilmenee.

Kansaneläkettä saavien ryhmään kuuluvista useat ovat iäkkäitä naisia, niin kuin kuultiin tästäkin, 440 000 tähän etuun mukaan tulevista on naisia. On muistettava vielä, että monet ovat entisiä matalapalkka-alojen työntekijöitä tai ovat perhepoliittisista syistä olleet työelämän ulkopuolella. Kansaneläkkeenä maksettavien eläkkeiden rahoitus on valtion vastuulla. Viimeaikaiset tiedot osoittavat, että kansaneläkettä saavien joukko vähenee koko ajan yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Näin ollen voidaan olettaa, että myös valtion osuus kansaneläkemenoista vähenee, vaikka eläkemenot muuten nousevat.

Nyt käsittelyssä olevan ratkaisun taloudelliset vaikutukset on arvioitu noin 160 miljoonaksi euroksi vuositasolla, josta kuntien vastuulle tulee noin 9 miljoonaa, kun eläkemenot ovat vuositasolla olleet noin 2,4 miljardia kokonaisuudessaan. Vaikka korotusesitys ei päätä huimaa ja suurempikin korotus olisi oikeutettu, esityksellä paikataan mielestäni oikeutetusti sitä aukkoa, joka muuten syntyisi niihin eläketuloa saaviin ryhmiin verrattuna, joihin veronalennus 13 000—32 000 euron vuositulon kohdalla ei juurikaan kohdistu.

Jos pitää paikkansa, niin kuin olettaa sopii, että kansaneläkettä saavien lukumäärä koko ajan laskee, mistä jo aikaisemmin totesin, se merkitsee, niin kuin myöskin totesin, valtion rahoitusosuuden pienenemistä. Näin ollen käsittelyssä olevan esityksen kustannusvaikutuksetkin ajan myötä pienenevät, todennäköisesti jo tällä hallituskaudella.

Hallituksen esitykseen liittyy yhteys myös valtionverotusta ja kunnallisverotusta koskien eläketulovähennykseen ja lisäksi myös invalidivähennykseen. Näistä on omat määräyksensä tuloverolain (1535/30.12.1992) 100, 101 ja 104 §:ssä. Esityksestä ei kuitenkaan ilmene, mitä vaikutusta tehdyllä ratkaisulla on näihin etuuksiin. Erityisesti kaipaan tietoa siitä, korjataanko tuloverolaissa määriteltyjä prosentteja, joilla on vaikutusta eläketulovähennykseen sekä invalidivähennykseen.

Saamani tiedon mukaan prosentteja ei ole tarkoitus välittömästi korjata, mutta asiaan voi olla tarvetta palata silloin, kun tuloverotaulukoihin tehdään suurempia muutoksia. Ilmeinen ajankohta olisi tällöin vuosi 2009. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta joka tapauksessa selvittää tämänkin puolen asiaa käsitellessään.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, hallituksen esitykseen liittyy kansaneläkkeen tasokorotuksen lisäksi myös muita etuuksia koskevia kohtia. Hallitus näyttää ottaneen huomioon tarvittavat muutokset esimerkiksi asumistukeen ja laitoshoitoon liittyviin kohtiin. Näin voidaan välttyä ongelmilta, jotka muutoin heikentäisivät eläkkeensaajien asemaa. Tätä on syytä mielestäni tervehtiä tyydytyksellä.

Koska pientä eläketuloa saavan kannalta suurin verorasite tulee kunnallisverotuksen muodossa, on hyvä, että kunnallisveron eläkevähennys ratkaisun myötä nousee merkittävästi. Eläketulovähennykseen ovat oikeutettuja yksinäiset eläkkeensaajat, joiden verotettava vuositulo on enintään 17 364 euroa, naimisissa olevilla eläkkeensaajilla verotettavan vuositulon enimmäisraja on vastaavasti 14 911 euroa. Jos oletetaan, että kansaneläkeindeksi nousee ministerin mainitsemat noin 2,3 prosenttia, vuositulon enimmäisrajan arvioidaan nousevan vuonna 2008 noin 1 300 euroa yksinäisellä ja puolisolla noin 1 200 euroa.

Kuten edellä olevassa viittasin, eläkkeensaajien verotuksen mahdollisista muista muutoksista annetaan erillinen hallituksen esitys. Tätä esitystä silmälläpitäen täytyy seurata sen vaikutuksia eläketulovähennykseen.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Myös sosialidemokraatit lupasivat vaalien alla, että kansaneläkkeeseen tulee tasokorotus. Nyt sinivihreä hallitus toteuttaa tämän lupauksen, ja hyvä näin.

On hyvä kuitenkin muistaa, mitä tämä kansaneläkkeen tasokorotus merkitsee pelkällä kansaneläkkeellä toimeentuleville ihmisille yhdessä palvelumaksujen ja energiaverotuksen noston kanssa. Toisaalta myös inflaatio tulee lisääntymään ja ruuan hinta nousemaan, eli viivan alle todennäköisesti jää miinusmerkkinen luku. (Ed. Zyskowicz: Tuohon puhuja ei usko itsekään!)

Tämä kansaneläkkeen tasokorotus ja esityksessä mainittujen muiden eläkkeiden ja etuisuuksien korotus liittyy kansaneläkelain kokonaisuudistukseen, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa. Kokonaisuudistuksen yhteydessä kuntien kalleusluokitus poistuu. Se vaikuttaa monen kohdalla näiden etuisuuksien nousemiseen. Henkilön asuinkunta ei siten vuoden 2008 alusta enää vaikuta kyseisten etuisuuksien määrään, ne eivät ole enää erilaisia, ja tämän johdosta toiseen kalleusryhmään kuuluneissa kunnissa asuvien henkilöiden täyden kansaneläkkeen määrä nousee noin 20 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Muistutan lopuksi, että nykyisen hallituksen on turha yrittää ottaa omakseen viime hallituskaudella tehtyä päätöstä kuntakalleusluokituksen poistamisesta ja sen myötä tästä toisesta 20 euron kansaneläkkeen korotuksesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lupauksensa mukaisesti hallitus nostaa kansaneläkettä 20 euroa kuukaudessa.

Ed. Tiusanen kuvaili tässä omia tuntojaan tuolta korokkeelta todeten, että tämä ei muuta kaikkea. Arvoisa puhemies! Minusta taas tuntui siltä, että tässä kyllä kaikkea muutetaan, kun 22:ta lakia pitää muuttaa, esityksen pituus on 140 sivua kaksipalstaista tekstiä ja pykäliä, jotka muuttuvat, on toista sataa. Elikkä, arvoisa ed. Tiusanen, hallitus on kerrankin yhden liuskan sijasta käynyt perusteellisesti nämä asiat läpi, niin kuin ed. Koski jo äsken puheenvuorossaan totesi, ja hyvä näin. Nimittäin se tulee osoittamaan niihin jatkokorotuksiin sitten pohjan, mitkä kaikki näkökohdat pitää tällaisen lainsäädännön muutoksen yhteydessä ottaa huomioon. Tämä on hyvä esitys.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ennen ed. Kähkösen puheenvuoroa olin siinä käsityksessä, että pääsemme vuosien jälkeen käymään eläkekeskustelua tilanteessa, jossa tässä salissa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, mitä pitää tehdä. Mutta ei sitä sitten tainnut ollakaan, tai sitten minun kuullun ymmärtämisessäni on jotain vikaa.

Olen ollut useita kertoja vuosien varrella erilaisin virityksin varustetuissa keskusteluissa mukana eläkepolitiikan osalta. Oma roolinikin on vaihtunut vuosien varrella, mutta viimeisten viikkojen keskustelun osalta, jos olen sen oikein ymmärtänyt — tässä pitää nyt ymmärryksen perään omalta kohdaltaankin kysyä — harvoin on ollut näin rauhallista ja seesteistä sen osalta, tekeekö hallitus oikean suuntaisen esityksen vai ei. No, toki täällä ed. Tiusanen omaan tyyliinsä halusi muistuttaa, että asia on sinänsä hyvä, mutta ei sen merkitystä pidä liioitella.

Sekin on totta, että historiaa on turha mennä kovin pitkälle taaksepäin, mutta kun täällä on itse kunkin vaaliohjelmia joskus heiluteltu, niin kyllä tämä esitys, jossa nyt kansaneläkkeisiin on tulossa 20 euron korotus, kestää vertailun, ja saa mennä melko pitkälle historiaan, kymmeniä vuosia taaksepäin, että tämän kaltainen, tämän suuntainen esitys olisi eduskunnan käsittelyssä ollut. Ja aivan niin kuin ed. Koski täällä totesi, siihen nähden, mitä 90-luvun lamavuosina tapahtui, onneksemme tänään olemme aivan toisenlaisessa tilanteessa. Niin kuin puheenvuoroni alussa totesin, minulla on ollut se ymmärrys, että tässä saattaa olla aineksia jopa valiokuntakäsittelyssä yksimieliseen mietintöön, mutta antaas nyt nähdä, kuinka tässä sitten käy.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen hallitus toteuttaa hallitusohjelmaansa eläkeläisille annettujen lupausten mukaisesti: 20 euron kuukausitasolla tuleva eläkekorotus ja sitten nämä muut etuudet. Ed. Pulliainen oli ehtinyt laskea, että 22 etuuteen muutos tulee. Se vain on yksi osoitus siitä, miten monimutkainen ja miten moniin eri asioihin sidottu tämä meidän eläkejärjestelmämme on ja mihin korotus vaikuttaa, kun se kansaneläkkeeseen tehdään. Eikä tässä yhteydessä voi olla mainitsematta siitä viime vaalikaudella tehdystä päätöksestä, jolla, niin kuin täällä ministerikin totesi, kolmelle neljästä kansaneläkettä saavasta kuukauden eläkekorotus ensi vuoden alusta on 40 euroa.

Sitten täällä indekseistäkin on puhuttu. Minä olen antanut itseni ymmärtää, että kerran kymmenessä vuodessa on sen kaltainen tilanne, missä ollaan ensi vuoden alussa. Tämä kaikkein heikoin indeksi eli kansaneläkeindeksi on kaikkein suurin eläkkeitten korottaja, kun eläketarkistuksia indeksien mukaan tehdään. Kerran kymmenessä vuodessa käy näin. Eli tämä paljon parjattu taitettu indeksi tulee sitten kakkosena, ja sitten tämä 50—50-indeksi, jota täälläkin ed. Tiusanen peräsi, tulisi tässä tilanteessa kolmantena. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että noin kerran kymmenessä vuodessa käy näin ja se johtuu ihan muista syistä kuin siitä, mitä täällä talossa on tapahtunut.

Meidän on katsottava tulevaisuuteen, ja viitaten uudemman kerran ed. Pulliaisen puheenvuoroon ja siihen perinpohjaiseen valmisteluun tuo esitys kertoo tosiaankin siitä, miten moneen etuuteen tämä 20 euron korotus vaikuttaa. Ja toivon, enkä vain toivo vaan tiedän, että hallitusohjelmaan kirjattu lause "Valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli 31.12.2009 mennessä" myös toteutuu ja toteutetaan. Tämä on askel siihen suuntaan, jossa pyritään yksinkertaistamaan asioita ja toisekseen kannetaan aidosti huolta siitä, että pystyttäisiin parantamaan kaikkein pienimmän toimeentulon varassa olevien ihmisten asemaa, jotta he voisivat Suomi-nimisessä maassa elää ja olla. Mikä se malli sitten on, se ei tule olemaan aivan yksinkertainen työ johtuen juuri tästä meidän eläkejärjestelmäämme koskien vuonna 95, jos en nyt väärin muista, tehdystä päätöksestä siitä, että työeläkkeitä ja kansaneläkkeitä yhteensovitetaan, ja siitä seuraavista tekijöistä.

Arvoisa puhemies! Keskusta—oikeistolaisen hallituksen kylkeen pyritään lyömään kovaa leimaa, ja jossakin kohtaa se varmaan osuu ihan oikeaan, mutta sitten on tilanteita, joissa ammutaan pahemman kerran ohi. Jotkut ovat mestareita uhkakuvien maalaamisessa, ja tämä on se aihe ja viitekehys, jossa näitä niin osumia kuin etupäässä ohilaukauksiakin on viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana tapahtunut useita kertoja.

Kun puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kun puhutaan köyhyydestä, niin kaikkien tutkimusten mukaan ollaan tilanteessa, jossa kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat, monilapsiset perheet sekä kansaneläkkeitten varassa elävät Suomen kansalaiset. (Ed. Mustajärvi: Mitenkäs työttömät?) Kun näin on — en sano "jos", vaan "kun" näin on — tämä esitys, joka nyt lähtee valiokuntakäsittelyyn, on keskusta—oikeistolaisen hallituksen vastaus siihen, kuinka sosiaalisesti oikeudenmukainen tämä hallitus on. Tämä on käytännön konkreettinen esimerkki siitä.

Sitten, arvoisa herra puhemies, aivan lopuksi: Ed. Kähkönen, toivon näkeväni sen sosialidemokraattien vaaliohjelman, jossa on kansaneläkkeen tasokorotus mainittu.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Viime aikoina on käyty tässä salissa ja julkisuudessa keskustelua vaalien aikoihin annetuista lupauksista, asetetuista tavoitteista ja niissä pitäytymisestä. Olen itse todennut, että kokoomuksen kansanedustajille on hyvin helppoa tänä päivänä katsoa suoraan silmiin ja silmästä silmään niitä ihmisiä, joita vaalien allakin tapasimme turuilla ja toreilla ja erilaisilla vaaliteltoilla ja erilaisissa vaalitilaisuuksissa, koska ne puheet, mitä silloin esitimme, ja ne tavoitteet, joita vaalien alla asetimme, ne on pystytty vähintäänkin kohtuullisesti täyttämään nykyisen Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa ja tulevat näkymään sitten hallituksen esityksinä täällä eduskunnassa ja eduskunnan päätöksinä.

Näistä kokoomuksen lunastetuista vaalilupauksista, joissa on hallitusohjelmassa tai käytännössä jo edetty, voidaan mainita esimerkiksi opintotuen korottaminen vaatimallamme ja tukemallamme tavalla 15 prosentilla, voidaan mainita eläkkeensaajien verotuksen keventäminen niiden työeläkkeen saajien osalta, jotka joutuvat vielä tänä päivänä maksamaan samasta tulosta, samasta tulotasosta, kireämpää verotusta kuin saman tulotason ja saman tasoisen tulon saava palkansaaja, ja voidaan myös mainita kokoomuksen tavoite ja lupaus siitä, että hallituksen tulee omalta osaltaan olla valmis tukemaan sellaista palkkaratkaisua, jossa kuntasektorin koulutettuihin aloihin, naisvaltaisiin aloihin, kiinnitetään erityistä huomiota. Tästä asiasta keskustellaan varmasti paljon lisää huomenna, mutta kuten jo nyt tässä sanoin, niin siltäkin osin olemme vaalitavoitteidemme ja -lupaustemme takana pystyneet seisomaan. (Ed. Räsänen: Entäs lapsilisien sitominen indeksiin?)

Sitten se asia, joka nyt on käsittelyn kohteena, on kansaneläkkeisiin tehtävä tasokorotus. Kokoomuksen vaaliohjelma, jossa oli tämmöinen vastuullinen markkinatalous ja jota tässä näytän arvoisille edustajille, sanoi sivulla 25 seuraavaa: "Kansaneläkeläisten eläkettä on nostettava 20 eurolla kuukaudessa." Eli tätä tavoitetta, jonka asetimme kansaneläkkeiden 20 euron kuukausitarkistuksesta, 20 euron tasokorotuksesta, ollaan aivan sentilleen toteuttamassa nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä. Olen iloinen siitä, että tämä kokoomuksen vaaleissa asettama tavoite ja hallitusohjelmassa ja hallitusneuvotteluissa esillä pitämä ja ohjelmassa esillä oleva asia on näin menossa eteenpäin ja tämä tasokorotus kansaneläkkeisiin on tulossa. (Ed. Mustajärvi: Se oli kyllä meidänkin tavoitteemme!)

Kansaneläkkeen saajan kannalta ei ole oleellista se, onko kuntakalleusluokkauudistus tehty edellisellä kaudella vai nykyisellä kaudella. Se on tehty edellisellä kaudella edellisen hallituksen toimesta. Kansaneläkeläisen kannalta tähdellistä on lopputulos, ja kuten ministeri Hyssälä täällä kertoi, noin 75 prosenttia kansaneläkkeen saajista saa ensi vuoden alusta tämän nyt puheena olevan 20 euron tasokorotuksen lisäksi vielä suunnilleen toisen mokoman johtuen tästä kuntaryhmityksen muutoksesta, ja tämän päälle tulee sitten vielä indeksikorotus, joka tuossa arvioitiin selvästi yli 10 euroksi, jos oikein laskin.

Herra puhemies! Tällä kaikella haluan sen sanoa, että ed. Kähkösen näkemys siitä, että kansaneläkkeen saajat kuitenkin ovat jäämässä miinukselle, (Ed. Kähkönen: Eivät kaikki!) kun hinnat ja maksut ovat nousemassa, ei pidä paikkaansa. (Ed. Mustajärvi: Monenko kohdalla pitää?) — Hyvin monen kohdalla tulos jää hyvin tuntuvasti plussalle, jos ja kun he saavat sekä tämän kuntaryhmityksen muutoksesta seuraavan korotuksen että tämän tasokorotuksen, josta nyt on kyse, että sitten indeksikorotuksen. — Mutta niidenkään kohdalla, jotka saavat vain, jos voi sanoa "vain", tämän 20 euron tasokorotuksen ja normaalit indeksikorotukset, niidenkään kohdalla väite siitä, että maksujen ja hintojen korotuksen jälkeen he jäisivät miinukselle, ei pidä paikkaansa. Varmasti on olemassa yksittäisiä kansaneläkkeen saajia, joiden asumisolosuhteet, kulutustottumukset, kaikki muu yhdessä tekevät sen, että he jäävät miinukselle tämänkin tuntuvan korotuksen jälkeen, mutta minään pääsääntönä, ed. Kähkönen, tätä ei missään nimessä voi esittää.

Ne hintojen ja maksujen korotukset, jotka ovat odotettavissa vuonna 2008, tulevat tietysti näkymään taas sitten indeksikorotuksina seuraavan vuoden alusta, jos tämän järjestelmän oikein muistan, ja kun kansaneläkkeitä korotetaan nimenomaan elinkustannusindeksillä, niin nimenomaan hintojen ja maksujen korotukset tulevat täysimääräisesti otetuiksi huomioon kansaneläkkeiden indeksikorotuksina.

Summa summarum, herra puhemies, kyseessä on todella tuntuva kansaneläkkeen korotus, paljon tuntuvampi kuin viime vaalikaudella tai sitä edellisellä vaalikaudella, puhumattakaan näistä lama-ajan vaikeista vuosista. Tältäkin osin nyt, kun tämä korotus tehdään, olemme toteuttamassa kokoomuksen vaaliohjelmaa, eli kokoomuksen vaaleissa asettamat tavoitteet ovat tältäkin osin nyt toteutumassa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz totesi, että pääsääntönä ei voi pitää sitä, että kansaneläkkeen saajille tavallaan lopputulos olisi miinusmerkkinen. Varmasti minun olisi pitänyt puheenvuorossani tarkentaa sitä, että toki kaikille ei näin käy, mutta jos alueellisestikin tarkastellaan esimerkiksi Itä-Suomea, Kainuuta, Lappia, niin muun muassa energiaverojen korotukset ovat merkittävät. Siellä on pitkät etäisyydet, liikkuminen maksaa huomattavasti enemmän. Totesin palvelumaksujen korotukset. Totta kai henkilöistä riippuen niitten käyttö vaihtelee, mutta väitän, että melkoiselle osalle varsinkin alueellisesti lopputulos on negatiivinen. Mutta myös alussa totesin ja kiitin hallitusta, että se on toteuttamassa tämän lain myötä tämän 20 euron kansaneläkkeen tasokorotuksen, jolla on positiivisia vaikutuksia myös moniin muihin etuuksiin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun itse olin viime kaudella hallintovaliokunnassa, niin muistan, että joka ikinen vuosi yritimme saada tätä kalleusluokitusta purettua, ja vasta aivan viime tipassa edellinen hallitus purki sen viimeisenä tekonaan. Mutta sehän toteutuu, tämä kalleusluokituksen purku, vasta ensi vuoden alussa.

Sitten ed. Kähkönen on huolissaan näistä asiakasmaksuista. Suurin osa näistä maksuistahan on tulosidonnaisia, ja nyt vasta istuu toimikunta miettimässä sitä, millä tavalla ne asiakasmaksut järjestetään. Ja varmasti ei yritetä järjestää niitä niin, että kaikkein vähävaraisimmat joutuisivat maksamaan enemmän, vaan ne, joilla on varaa, maksaisivat enemmän. Asiakasmaksujahan ei ole korotettu kuin vuonna 2002 viimeksi. Sitten jos meille vielä tulee maksukatot, jos me saamme sen järjestettyä, niin silloinhan nämä kaikista köyhimmät ja sairaimmat ihmiset todella aina pääsevät sen maksukaton yli.

Sitten vielä (Puhemies: Minuutti, ed. Asko-Seljavaara!) sanoisin lopuksi, että tulonsiirrothan ovat suurimmat ensi vuonna kuin mitä on toteutettu vuosikausiin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että hallitus toteutti tämän ehdotuksen osalta myös kristillisdemokraattien vaaliohjelman, mutta valitettavasti nyt kiihtyvän inflaation oloissa tämä 3,8 prosentin korotus on aika vaatimaton.

Mielestäni tuo asiakasmaksujen korotus terveydenhoitopalveluissa on joka tapauksessa väärä suunta, koska meillä jo nyt omavastuuosuus terveydenhuollon asiakasmaksuista on selvästi korkeampi kuin muissa vertailumaissa.

Ed. Zyskowicz kertasi näitä kokoomuksen saavutuksia hallitusohjelmaan. Minusta poliittisesti kaikkein tärkeintä on se, että puolue toteuttaa ne lupaukset, jotka on nimetty kynnyskysymyksiksi, ja kokoomus nimesi kynnyskysymykseksi lapsilisien sitomisen indeksiin. Ei silloin pitäisi mennä sellaiseen hallitukseen, joka sitä ei toteuta, (Puhemies: Minuutti!) jos se on kerran nimetty kynnyskysymykseksi.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua vähän huolestuttaa, kun näyttää siltä, että ed. Zyskowicz on taantunut ja tasaantunut. Jos viime kaudella ministeri Hyssälä olisi esitellyt vain 20 euron tasokorotusta kansaneläkkeeseen, niin ed. Zyskowicz olisi pompannut varmaan ylös ja heiluttanut ministeri Hyssälän vaaliesitettä. Nyt hän heiluttelee oman puolueensa vaaliesitteitä. Totta kai mekin olemme tyytyväisiä siitä, että 20 euroa on tämä tasokorotus — se oli myöskin vasemmistoliiton tavoite — eihän sitä kukaan kritisoi, mutta täytyy ottaa huomioon ne muutokset, mitä tapahtuu kunnallisveroprosentissa, palvelumaksuissa, energiaverossa, polttoaineverossa, ja se, mikä paine tulee tämän kokoomuksen vaalilupauksen lunastamisesta. Esimerkiksi Lapin liiton kuntataloustutkija laski, että se tarkoittaa Lapissa 1 prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta. Ja varmin häviäjä näissä veroasioissa ja näissä ratkaisuissa on haja-asutusalueella asuva, enintään 1 000 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen, (Puhemies: Minuutti!) joka käyttää omaa autoa, kuluttaa sähköä ja käyttää kunnallisia palveluita.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittaan tässä ed. Kosken ja ed. Rehulan aikaisemmin käyttämiin puheenvuoroihin, kun en saanut silloin vastauspuheenvuoroa.

Totean, että kun käytin ministeriaikaisen keskustelun ensimmäisen puheenvuoron, niin totesin aluksi, että tämä on hyvä asia, mutta, aivan oikein, sitä ei pidä liioitella. Liioittelulla viittaan siihen, että meillä on edelleen noin 600 000 köyhää eläkeläistä, jos me laskemme niin, että ne, jotka saavat vain 60 prosenttia eläketuloa mediaanista, ovat köyhiä — tämä on tämä EU-luokitus — niin meillä on se joukko, ja siellä on paljon ihmisiä, joilla on ongelmia. Miten kohtaantuvat lääkekustannukset, taikka miten kohtaantuvat palvelumaksujen kustannukset? Ne kohtaantuvat epätasaisesti, joillakin ne ylittävät selkeästi indeksin nousun, ja se on pidettävä mielessä. Siis maksujen nousua, terveydenhoidon maksujen nousua, ei pidä hyväksyä. Tämä on huonoa politiikkaa hallituksen ohjelman näkökulmasta. Siellähän lukee, että (Puhemies: Minuutti!) maksuja kerätään, mutta niitä ei anneta edes kunnille.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme varmaan kahden kolmen vuoden päästä viisaampia ihan tilastollisen materiaalin pohjalta arvioimaan, miten nämä eläkekorotukset ovat vaikuttaneet eläkeläisten ostovoimaan ja miten sitten nämä erilaiset korotukset, jotka tulevat sitä korotusta eläkeläisiltä syömään. Totta kai haluan optimistisena uskoa, että enemmistö jää plussan puolelle, mutta me tiedämme sen sitten vasta parin vuoden päästä.

Kiinnitin vaan huomiotani tuohon, että ed. Zyskowicz ikään kuin kerää kokoomuksen laariin ne hallituksen esitykset, joista kaikki, ainakin isot puolueet, olivat yksimielisiä. Se koskee myöskin tätä eläkepolitiikkaa, opintotukea jne. Sen sijaan se, missä te petitte vaalilupauksenne, aivan niin kuin ed. Räsänen sanoi, koski tätä lapsilisän indeksiin sitomista. Ei sinne päinkään, päinvastoin lisää tulee (Puhemies: Minuutti, ed. Gustafsson!) vain 20 prosentille lapsista.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee eläkeläisten ostovoimaan ja sen kehitykseen, niin totta kai toivon, että olen väärässä, mutta en usko sitä.

Mutta sitten ed. Asko-Seljavaaralle, liittyy kuntien kalleusluokitukseen: Jo 80-luvun loppupuolella se menetti merkityksensä. Tästä ei saa tyylipisteitä eikä kyllä kunniaa mikään keskeisistäkään hallituspuolueista. Se olisi pitänyt poistaa paljon aiemmin, (Ed. Asko-Seljavaara: No miksei sitä poistettu?) mutta syystä tai toisesta — viime kaudella itsekin olin asianomaisessa valiokunnassa — vihdoin ja viimein se vasta saatiin korjattua. (Ed. Gustafsson: Ne ovat ne kehykset, ne kehykset!) Ei muuta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mustajärvelle haluan sanoa, etten nyt ole sen enempää tasaantunut kuin mitä mahdollisesti iän myötä luontaisesti.

Mutta onhan se nyt aivan eri asia, jos meillä on ministeri Hyssälä, joka on luvannut 300 euroa ja esittää 5:tä euroa, kuin että meillä on tilanne, jossa kokoomus hallituspuolueena on luvannut 20 euroa ja toteuttaa 20 euroa. Luulen, että ministeri Hyssäläkin on iloinen voidessaan esitellä mieluummin 20 euroa kuin 5 tai 7 euroa. Eli totta kai tilanteessa, jossa toteutetaan se, mitä on luvattu, pitää antaa tunnustusta, enkä Hyssälän edellisen vaalikauden aikanakaan ollut sitä mieltä, että olisi pitänyt se lupaus, se 300 euroa, toteuttaa, vaan olin sitä mieltä, että ei pidä sellaisia mennä lupaamaan.

Sitten sanoitte, että tulevat kunnille kalliiksi nämä kokoomuksen vaalipuheet. Niin tulevat. Tämä hoitoalan palkkaratkaisu ja kunta-alan palkkaratkaisu on kallis, mutta me haluamme, että kuntasektorin naisvaltaiset alat kuitenkin saavat tuntuvan korotuksen tällä kertaa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! On tietysti syytä olla iloinen erityisesti siltä osin, kun ajattelen niitä eläkkeensaajia, jotka saavat todella tämän 40 euron korotuksen. Kyllähän se on ollut rankkaa olla Tammelantorilla tai Keskustorilla esittelemässä ja osin myöskin puolustamassa näitä milloin 5:n ja milloin 7 euron korotuksia. Mutta niin kuin tuossa äsken välihuudossa totesin, niin viime hallituskauden hallitusohjelma perustui neljän vuoden takaiseen yhteiskunnan taloustilanteeseen, joka ei ollut laisinkaan niin hyvä kuin missä me olemme nyt.

Mutta se asia, mistä olen huolissani ja enemmänkin kuin närkästynyt suhteessa hallituspuolueisiin, on se, jonka ministeri Hyssäläkin toi esille. Se koskee näitä kaikkein pienituloisimpia eläkkeensaajia. Siis minusta ei ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää se, että nyt tehdään tätä selvitystä vuoden 2009 loppuun. Eli teoriassakin tämän mukaan aikaisintaan vuonna 2010 nämä 500—600 euroa kuussa saavat eläkeläiset saisivat heille kuuluvan todellisen tasokorotuksen. Siis minusta se ei ole oikeudenmukaista, kun me tiedämme, että heitä on niin paljon kuin on. Olisi vähintäänkin pitänyt nyt ikään kuin tätä välitilaa ja aikaa käyttää niin, että nostetaan esimerkiksi eläkeläisten asumistukea, joka selkeästi kohtaantuu kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille. Sinne pitäisi vähintään 50—100 euron tasokorotus tehdä. Se, että hallitus ei sitä tee, osoittaa (Puhemies: 2 minuuttia!) kylmää poliittista tahtoa. Nyt olisi varaa ja mahdollisuus tehdä se.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Minäkin olen todella iloinen tästä 40 eurosta. Kun laskee verot, niin siitähän jää euro päivässä suunnilleen eläkeläisille. Tammelantorilla voi saada yhden kahvikupin sillä, mutta esimerkiksi Kauppatorilla Helsingissä ei saa eikä myöskään Kotkassa, ehkei myöskään Tammelantorilla. (Ed. Gustafsson: Eikä saa mustaamakkaraa!) Mutta kaiken kaikkiaan on selvää, että edellisen hallituksen teko oli vielä heikompi ja sitä edellisen hallituksen teko oli heikompi jne. Pohjaosat on leikattu aikoinaan, ja tämä indeksimuutos ei ole ollut hallituksen listoilla, tasaindeksin aikaansaanti ei ole päässyt hallituksen ohjelmaan. Meillä on tekemistä nimenomaan edelleenkin köyhyyden poistamiseksi. Tällähän se ei poistu, mutta hyvä askel tietysti, ainakin oikean suuntainen.

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade herr talman! Förslaget att höja folkpensionen från 1.1.2008 med 20 euro per månad är en synnerligen välkommen åtgärd.

Svenska folkpartiet hörde till dem som före valet talade varmt för att förbättra situationen för sådana, som har det allra sämst ställt i samhället, och hit hör just de människor som lever enbart på folkpension. Sfp framhöll också under regeringsförhandlingarna och framför allt då programmet skrevs vikten av att kunna höja folkpensionen. Nu förbättras drygt 640 000 folkpensionstagares situation och sammanlagt 900 000 pensionstagares ställning.

Sfp, som också var med i senaste regering, var då med och tog beslutet om att avskaffa dyrortsklassificeringen och därför välkomnar vi nu förstås varmt att man frångår den så att 75 procent av folkpensionstagarna får en ytterligare förhöjning om cirka 20 euro till, dvs. cirka 40 euro totalt. Också det att inkomstgränsen för bostadsbidraget nu justeras till 1 100 euro per månad, så att bostadsbidraget för de flesta folkpensionärer inte nu påverkas, är någonting som vi målmedvetet har jobbat för.

Arvoisa puhemies! Kyllä tällä korotuksella on merkityksensä. Reilun 640 000 kansaneläkkeen saajan tilanne paranee tämän kansaneläkkeen tasokorotuksen myötä, ja ennen kaikkea se parantaa pelkästään kansaneläkkeellä elävien ja varsinkin tässä suhteessa naisten tilannetta, koska kaksi kolmasosaa kansaneläkkeen saajista on naisia. Tällä ehdotuksella hallitus käytännössä näyttää, että se välittää yhteiskunnan heikoimpien arkipäivän parantamisesta ja että se haluaa toteuttaa hallitusohjelmaa.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä haluttaisi sanoa ja sanonkin hallituspuolueitten edustajille niin kauan kuin te ette halua puuttua siihen tekijään, joka on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy, elikkä työttömyyteen ja työttömyysturvaan — sitähän ei korotettu eikä koroteta pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen valtakauden aikana senttiäkään, ei kahdeksaan vuoteen senttiäkään — niin niin kauan teillä ei ole oikeutta puhua siitä, että tämä hallitus on erityisen sosiaalinen.

Sitten vielä ed. Zyskowiczille tästä verolinjasta. Tämä suuri veroalehan johti siihen, että ensin annettiin hyvätuloisille suurimmat veronalennukset, pahimpana esimerkkinä varallisuusverosta luopuminen kokonaan. Painopiste siirtyi ja siirrettiin kuntatasolle. Lukuisissa kunnissa kunnallisveroprosenttia tullaan korottamaan. Niitä korotetaan tulevina vuosinakin aivan liukuhihnalta, samaten kuin palvelumaksuja, korotetaan muita välillisiä veroja. Eli painopiste on siirretty aivan kokonaan semmoisiin veroihin, jotka rankaisevat kädestä suuhun -eläjää kaikista pahimmin.