Petri Salo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on lehtitietojen mukaan tuomassa syksyllä eduskunnan käsittelyyn ehdotuksen muun muassa poliisilain uudistamisesta. Ministeri Rajamäki päätti kuitenkin lehtitietojen mukaan viime viikolla pudottaa nimettömän todistelun kyseisestä lakiehdotuksesta pois, koska hän kaipaisi lakiin vielä eräitä tarkennuksia. Tarkennukset lienevät paikallaan, sillä kyseinen laki olisi sellaisenaan koskenut ainoastaan peitetoiminnassa työskenteleviä poliiseja, eikä se olisi yksin riittänyt. Kokoomuksen lakivaliokuntatyöryhmä päätti hieman auttaa hallitusta myöskin tässä tärkeässä asiassa. Olemme valmistelleet pitkin kevättä lakialoitetta, joka sallisi kaikkia kansalaisia koskevan anonyymitodistelun esitutkinnassa sekä tuomioistuimissa niissä tapauksissa, joissa todistajaa uhkaa vaara tai terveydenuhka.

Arvoisa puhemies! Rikollisuuden koventuminen vaatii oikeudenkäyntijärjestelmäämme muutoksia ja nimettömänä todistaminen kuuluu myöskin näihin keinoihin. Todistajien suojeluun tulee suhtautua todella vakavasti eikä pelkästään peitetoiminnassa operoivien poliisien, vaan kaikkien niiden kansalaisten osalta, jotka ovat jollakin tavalla vaarassa todistajan asemansa vuoksi.

Suomalainen oikeudenkäyntitapa perustuu avoimuuteen ja korkeaan näyttökynnykseen. Oikeudenkäynti on pääsääntöisesti julkinen kaikelle yleisölle. Näin syyte, todistajat ja kaikki yksityiskohdat alistetaan yhteisölliselle kontrollille, mikä on oikeudenkäytön hyväksyttävyyden ja puolueettomuuden kannalta erittäin tärkeä periaate.

Todistajien asema on kuitenkin oikeudenkäynnissä monesti äärimmäisen vaikea. Erilaisissa riita- ja varsinkin rikosjutuissa todistaja ei suinkaan aina voi esiintyä oikeudessa vapaasti. Syytetty tai jutun toinen osapuoli saattaa painostaa todistajaa. Pahimmillaan todistaja voi pikku jutussakin joutua vakavasti uhatuksi. Liian tavallista on myös se, että esimerkiksi ympäristöään terrorisoivaa henkilöä vastaan ei saada oikeuteen todistajia, sillä ihmiset pelkäävät aidosti kostoa. Aina edes liikenneonnettomuuksien näkijöiden saaminen todistajiksi ei ole enää tänä päivänä helppoa ja pelkkä itsestäänselvyys, sillä jopa uhkailun ja pelon ilmapiiri on valitettavasti levinnyt suomalaiseen yhteiskuntaan. Vielä paljon heikommaksi todistaja voi tuntea asemansa väkivaltarikollisuuteen liittyvissä jutuissa, joissa syytettyinä on tänä päivänä ammattimaisia ja organisoituja rikollisryhmiä. Näissä ryhmissä ei ihmishengellä ole enää mitään arvoa.

Rikollisuudessa panokset ovat siis edelleen koventuneet, ja siksi myös oikeudenkäyntijärjestelmä on päivitettävä tämän ajan tasalle. Meidän oikeusjärjestelmämme ei nykyisellään salli anonyymitodistelua eli sitä, ettei syytetty saa tiedoksi todistajan henkilöllisyyttä. Kun syytetty saa tietää todistajan, joutuu todistaja usein pitkäaikaisen kostonpelon alaiseksi. Tämä on kohtuutonta yksittäisen ja tilanteeseen usein täysin ulkopuolisen todistajan kannalta. Niinpä liian moni todistaa oikeudessa juuri vain sen, mikä on ehkä muutenkin toteennäytetty. Unohtaminen ja muistamattomuus valtaa tänä päivänä varsin usein todistajan mielen ja vakavatkin rikokset saattavat jäädä monesti selvittämättä. Tämä ei voi olla suomalaisen oikeustajun mukaista.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteemme tarkoituksena on mahdollistaa anonyymitodistelu yksittäistapauksessa, jolloin vastaajan tietoon ei tulisi todistajan tai muun todistelutarkoituksessa kuultavan asianosaisen henkilöllisyys. Tämä uudistus on tarpeen, jotta todistajia, joilla on perusteltu syy pelätä henkensä tai terveytensä puolesta, voitaisiin myöskin suojata. Asialla on suurta merkitystä, jotta yhteiskunnan kannalta merkitykselliset rikokset saadaan selvitettyä ja myöskin uhrien asemaa voitaisiin merkittävästi parantaa.

Suomessa on jo nykyisin mahdollista poliisin toimiminen peitetoiminnassa törkeän rikollisuuden selvittämiseksi. Suunnitteilla myöskin on, että näissä tehtävissä toimineet poliisit voisivat tarvittaessa todistaa oikeudessa anonyymisti. Tällä lakialoitteella halutaan kuitenkin mahdollistaa anonyymitodistelu myös muiden kuin poliisien osalta, koska järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus on tuonut Suomeen myös todistajien uhkailun. Tämä uhkailu voi koskea myös aivan tavallista, sivullisen asemassa olevaa henkilöä.

Olisi tärkeää, että anonyymitodistelu mahdollistettaisiin poikkeustapauksissa rikosasioiden esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Anonyymillä todistelulla tarkoitetaan siis sitä, että syytetty tai joku muu oikeudenkäynnissä vastapuolena oleva taho ei saisi missään vaiheessa oikeudenkäyntiä tai sen jälkeen tietää, kuka todistaja oli. Anonyymi-todistelu voidaan suorittaa eri tavoin riippuen tarvittavan suojan määrästä. Lievimmässä muodossa kaikki asianosaiset olisivat istunnossa läsnä, mutta vain todistajan nimi salattaisiin. Toisena ääripäänä olisi se, että syytetty ei olisi paikalla otettaessa vastaan anonyymiä todistelua eikä todistajan nimi tule oikeuden harkinnan mukaan välttämättä edes avustajan tietoon, vaan ainoastaan tuomioistuimen ja syyttäjän tietoon. Istunto voitaisiin luonnollisesti tarvittaessa pitää myöskin suljetuin ovin.

Miksi siis tällainen poikkeuksellinen menettely on Suomessakin tarpeen? Siksi, että erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden vakavat ja törkeät teot jäävät muuten aivan liian usein selvittämättä. Suomi on varsin pieni maa, eikä mikään todistajiensuojeluohjelma uusine henkilöllisyyksineen, Amerikan mallin mukaisesti, tule meillä kyseeseen. Siksi anonyymitodistelu on tarpeen.

Ensisijaisesti anonyymitodistelua tarvitaan kuitenkin niiden henkilöitten suojaksi, jotka ovat täysin ulkopuolisia ja jotka tietävät jotain merkittävää vakavasta rikollisuudesta. Näitä todistajia on nykyisin hyvin vaikeaa saada todistamaan ja kertomaan kaiken asiaan liittyvän, koska he todella pelkäävät henkensä ja oman turvallisuutensa puolesta. Joskus myös rikoksen uhri saattaa tarvita todistajan suojaa, samoin kuin rikostoveri tai rikosliigasta eroon pyrkivä, joka todistaisi entisiä rikostovereitaan vastaan. Uudistuksen jälkeen todistaja ja rikoksen asianosainen voisivat vapaasti kertoa tietonsa ilman pelkoa siitä, että oma tai läheisen henki ja terveys vaarantuisivat yhteistyöhalukkuuden johdosta.

Arvoisa puhemies! Puolustuksen oikeuksien huomioiminen on asiassa tärkeää. Puolustukselle tulee tietenkin aina voida tarjota todellinen mahdollisuus vastakuulustelun suorittamiseen ja syytettyä vastaan esiintyvän todistajan kertomuksen luotettavuuden kontrollointiin. Puolustuksen edut voidaan turvata siten, että todisteluun saisi osallistua vastaajan asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Kuulusteltavan nimi tulisi näin ollen tuomioistuimen ja vastaajan asianajajan tai julkisen oikeusavustajan tietoon. Vastaajan asianajajaa tai julkista oikeusavustajaa kiellettäisiin rangaistuksen uhalla ilmaisemasta kuulusteltavan nimeä tai hänen yhteystietojaan. Aina ei kuitenkaan ole tarpeen saattaa todistajan nimeä edes asianajajankaan tai avustajan tietoon. Tällä voidaan ehkäistä mahdollinen avustajaan kohdistuva uhkailu ja kiristäminen nimitiedon saamiseksi.

Käytännössä henkilöllisyyden suojaamiseen tarvittava riittävä toimi voisi olla myöskin se, että henkilö esiintyy normaalisti todistajana, mutta hänen henkilöllisyytensä ei tule vastaajan tietoon. Joissain tilanteissa pelkän henkilöllisyyden salaaminen ei ole kuitenkaan riittävää, vaan tarvitaan lisäksi myös muita toimia. Voimassa oleva laki mahdollistaa sen, että todistajaa voidaan kuulla tietyin edellytyksin ilman, että hän on läsnä oikeudenkäynnissä. Tällöin käytetään videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Tätä voitaisiin käyttää soveltuvin osin myös anonyymitodistelussa siten, että henkilötietoja ei annettaisi.

Pääkuulustelun jälkeen todistajan nimenneen asianosaisen vastapuolella tai tuomioistuimella on mahdollisuus kuulustella todistajaa. Vastakuulustelulla on tarkoitus selvittää se, missä määrin todistajan pääkuulustelussa antama kertomus vastaa todellista tapahtumien kulkua. Todistajalle voidaan esittää tässä tarkoituksessa myös niin sanottuja johdattelevia kysymyksiä esimerkiksi silloin, kun todistajat puhuvat samasta seikasta eri tavalla. Jotta anonyymiys voidaan taata, tulee säätää myöskin siitä, että todistajalle/asianosaiselle ei voida esittää sellaisia kysymyksiä, joiden kautta henkilöllisyys kuitenkin tosiasiassa paljastuisi. Mikäli kysymys ja siihen annettu vastaus saattaisivat paljastaa kuultavan henkilöllisyyden, tulisi kysymystä muotoilla esimerkiksi uudelleen tai se olisi jätettävä esittämättä.

Vaikka nykyisenkin lain mukaan voi olla asianmukaista, että vastakuulustelun toimittaa asianomaisen asemesta tuomioistuin, ei tämä tarkoita sitä, että todistajan anonyymi kuuleminen olisi mahdollista. Tuomioistuin voi suorittaa vastakuulustelun silloin, kun asianosainen, jonka olisi suoritettava vastakuulustelu, ei ole tuomioistuimessa saapuvilla tai hänellä ei ole oikeudenkäyntiavustajaa taikka hän ei muusta syystä kykene suorittamaan vastakuulustelua.

Arvoisa puhemies! Nykyisen esitutkintalain mukaan epäillylle on jälkeenpäin annettava mahdollisuus tutustua kuulustelukertomukseen ja tehdä todistajalle kysymyksiä. Näin ollen myös kuulusteltavan nimi tai yhteystiedot tulevat vastaajan tietoon. Mikäli esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana on ilmennyt tarve todistajan suojaamiseen, esiintyy tämä tarve todennäköisesti myöskin tuomioistuinkäsittelyssä. Ei ole siis perusteltua, että suojaa annettaisiin vain prosessin jossain vaiheessa, vaan suoja täytyy toteuttaa tarvittaessa koko prosessin ajan. Näin ollen myös esitutkintalakia on tarkoituksenmukaista muuttaa.

Tällä hetkellä anonyymitodistelu on käytössä muun muassa Norjassa, jossa anonyymitodistelua voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti ja vain tiettyjen rikosten ollessa kyseessä. Syytetyn puolustaja voi saada anonyymin todistajan nimen tietoonsa. Myös Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa on omat säännöksensä anonyymistä todistelusta. Esimerkiksi Tanskassa todistajan henkilöllisyys ei paljastu edes tuomarille, kun kyseessä on anonyymi todistaja, joka on toiminut peitehenkilönä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan ihmisoikeussopimusta ei ole katsottu rikotun, jos oikeusprosessissa käytetään anonyymiä todistelua. Tällöin edellytyksenä kuitenkin on, että uhka on ollut todellinen, vastapuolella on ollut mahdollisuus esittää todistajalle kysymyksiä jossain yhteydessä ja langettava tuomio ei ole perustunut yksin tai edes ratkaisevalta osalta tähän anonyymiin näyttöön.

Suomessa on voimassa vapaa todisteiden harkinta. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin antaa eri tyyppisille todisteluille tänäkin päivänä painoarvoa oman harkintansa mukaisesti. Keskeistä on käytännössä kertomuksen johdonmukaisuus, jota yleinen elämänkokemus ja ulkoiset tosiseikat tukevat. Vapaa todisteiden harkinta koskisi luonnollisesti myös anonyymitodistelua. Tuomio ei tietenkään saa perustua ratkaisevalta osin anonyymiin näyttöön.

Arvoisa puhemies! Rikosten selvittämiseksi olisi ehdottoman perusteltua ja tärkeää todistajien kuuleminen anonymiteetin suojaamana. Se, miten tämä käytännössä toteutetaan, jätetään tässä lakialoitteessa viime kädessä esitutkintaviranomaisten ja myöskin tuomioistuimen omaan harkintaan. Oleellista suojan astetta arvioitaessa kuitenkin on, että otetaan huomioon kunkin yksittäisen tapauksen asettamat vaatimukset.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Ed. Salo luki aika täydellisesti aloitteensa perustelut myöskin, ja sieltä kävivät ilmi myös ne dubiot, epäilykset, joita tällaiseen anonyymiin todistelumahdollisuuteen sisältyy. Pohjoismaissahan on aina 1600-luvulta lähtien vanhojen tuomarien ohjeiden perinteen mukaisesti katsottu, että langettavaa rikostuomiota ei voi pohjata tuntemattomaan sanaan. Sillä pärjättiin hyvin tuommoisessa suhteellisen yhtenäisessä yhteiskuntamallissa.

Ed. Salon viittaamat uudet rikollisuuden ilmiöt, järjestäytyneen, kovaotteisen rikollisuuden toimintatavat, ovat kieltämättä sellainen tekijä, joka on pannut tarkastelemaan uudelleen niin eräitä toimivaltuuksia kuin sitten oikeudenkäynnin keskeisiä periaatteita. Tätä oltiin sisäministeriön puolesta valmistelemassa hyvin kapeana mallina ikään kuin poliisilain kautta, juuri näiden peitehenkilöiden anonyymin todistelun mahdollisuutta. Tällainen kapea malli ei ole oikeastaan mahdollinenkaan, kyllä silloin pitää avata se koko kysymys, onko oikeudenkäynnissä hyväksyttävä — ja minkälaisin edellytyksin — nimettömänä anonyymin todistajan käyttö.

Viittasin tuohon pohjoismaiseen perinteeseen. Nyt on Norjassa ja Tanskassa päädytty hiukan erilaisiin ratkaisuihin. Pohjoismaisessa oikeusministerikokouksessa on asiaa käsitelty ja todettu tämmöisen yhtenäisemmän linjan tarve ainakin tässä pohjoismaisessa oikeusyhteisössä. Siltäkin pohjalta asiaa on laajemmin mietitty, mutta nyt sitten tuon sisäministeriön valmistelun jälkeen olemme sopineet, että asetetaan yhteinen työryhmä oikeusministeriön ja sisäministeriön yhteisin voimin. Sen tehtäväksi tulee arvioida anonyymin todistelun tarve kokonaisuutena ja se, miten se olisi sitten järjestettävä niin oikeudenkäymiskaareen, esitutkintalainsäädäntöön kuin sitten myös hallinnon toimiin, miten pystyttäisiin tällainen poikkeuksellinen todistelutapa käytännössä toteuttamaan. Tämä työryhmä asetetaan varmaan ihan lähiviikkoina, ja uskoisin, että vuoden sisällä on sitten jo valmiuksia nähdä, minkä sisältöistä hallituksen esitystä tästä annetaan.

Tärkeätä on sen korostaminen, mihin aloitteen perustelujen loppujaksossa myös viitataan, tässä ihmisoikeustuomioistuimen linja. Langettava tuomio ei voi perustua yksin tai edes ratkaisevalta osalta anonyymiin näyttöön. Kysymys on siis tämmöisestä täydentävästä näytön hankinnasta, ja se ei ole siis mikään ihmelääke myöskään näihin kovaotteisen rikollisuuden todisteluongelmiin, mutta se voi olla tarpeellinen tietyssä tilanteessa. Avoimin mielin tätä on syytä selvittää huolellisesti, miten se sopeutuu sitten meidän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin määrittelyymme ja minkälaisin lainmuutoksin se voidaan meillä ottaa käyttöön ilman, että tuotettaisiin sitten oikeuden loukkauksia toisille.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakialoite on tarpeellinen ja tärkeä. Se parantaa varsinkin vaarallisten rikollisten ja kovaotteisten rikollisliigojen jäsenten tuomitsemismahdollisuuksia. Ymmärrettävästi tässä on myös periaatteellinen huoli syytetyn oikeudesta puolustautua. Tämä on kuitenkin minusta hyvin marginaalinen, käytännössä olematon huoli.

Tällä lakiesityksellä saadut hyödyt ovat kiistattomat. Kyse on siitä, niin kuin aloitteen tekijä toi julki, että todistajan suojaaminen on aina poikkeustapaus ja suuren harkinnan varassa. Esimerkiksi tuolla itärajalla, mistä tulen ja missä asun, voi huomata, miten itärikollisuus, varsinkin järjestäytynyt, toimii ja on uhka oikeusjärjestelmällemme jo, jos emme pysy ajan tasalla lainsäädännössämme. Minustakaan me emme voi nostaa käsiämme pystyyn, kun kaikkein vaarallisimmat rikolliset pystyvät todistajien henkeä ja terveyttä uhkaamaan, pelottelemaan todistajaa todistamasta ja siten loukkaamaan oikeusjärjestelmäämme ja kansalaisten oikeustajua. Kannatan tätä tehtyä lakiehdotusta ja pidän sitä erittäin tärkeänä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen toiminut vuosikausia tuolla niin sanotusti operatiivisella puolella elikkä saattamassa edesvastuuseen rikollisia eli olen ollut käräjäoikeuden lautamiehenä ja toimin siinä hommassa edelleenkin. Nykyään olen vähän kaksoisroolissa: täällä valmistelemassa lakeja lakivaliokunnassa ja sitten viimeksi viime maanantaina ja taas ensi maanantaina Oulun käräjäoikeudessa saattamassa lakeja voimaan ja ihmisiä edesvastuuseen.

Tämä on äärettömän tärkeä lakialoite ja oikean suuntainen. Pelkästään jo käräjäoikeudessa on tullut vuosien saatossa nähtyä useita kertoja sellaisia tilanteita, että todistajia ei meinaa saada sinne millään. Pelkoa aiheuttaa, vaikka ei olisi kovinkaan järjestäytynyttäkään rikollista vaan ihan niin sanottuja ammattirikollisia, jotka eivät muuta tee kuin rikoksia toinen toisensa jälkeen, eli heitä pelätään, saatikka, että tässä puhutaan myöskin poliisimiehen peitetoiminnasta ja muusta. Sehän on selvä asia, että jos tällainen poliisi, joka tekisi peitetoimintahommaa, paljastuisi, hän on vuorenvarmasti kuollut poliisi.

Tämä on erittäin kannatettava lakialoite. Toivottavasti myöskin ministeri on asian kannalla. Uskon, että eduskunnasta tälle tulee erittäin suuri kannatus.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole juristi mutta olen hallintovaliokunnan jäsenenä tutustunut tähän poliisin peitetoimintaan, jota siis käytetään järjestäytyneen, vakavan rikollisuuden torjuntaan. Nämä peitemiehet ovat selittäneet, että se työ on äärimmäisen vaarallista. Jos he eivät säily anonyymeina, heillä todella on, niin kuin ed. Rajala sanoi, henki kyseessä. Sen takia olen erittäin pettynyt siihen, että ministeri Rajamäen piti vetää tämä lakiesityksensä pois. Mikähän siihen oli syynä, että se ei sitten tullutkaan siinä muodossa?

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aloite on hyvin kannatettava, ja on erittäin positiivista se, että myöskin ministerin suhtautuminen oli tähän — näin ymmärsin — myönteinen ainakin siltä osalta, että asia huolellisesti tutkitaan, ja toivottavasti siihen saadaan myöskin nopeita päätöksiä.

Kun puhuttiin tästä yhteisestä pohjoismaisesta linjasta, niin toivon tosiaan, että yhteinen linja löytyy sieltä Norjan ja Tanskan puolelta eikä niinkään meidän nykyisestä käytännöstämme. Kaikkein eniten tässä oikeastaan on kyse siitä, että perinteisesti olemme tottuneet täällä Suomessa siihen, että ikään kuin tilanteen ulkopuoliset tuntevat vastuunsa ja myöskin uskaltavat ottaa vastuun niistä yllättävistä tilanteista, joihin saattaa väkivaltaa ja muuta liittyä, jota heidän lähipiirissään tapahtuu tai aivan yllättäen tuolla kohdataan.

Mutta nyt rikollisuus on mennyt jo niin rajuksi, että helposti tulee sellainen välinpitämättömyys, että ei uskalleta enää puuttua mihinkään. Jos tällainen asenne yhteiskunnassa menee pidemmälle taikka vakiintuu, se on tietysti tavallaan ymmärrettävää, koska ei ole ollut mahdollista täällä anonyymina toimia. Siitä huolimatta siinä on seurauksena se, että se laskee yleistä yhteiskuntamoraalia. Kyllä niin täytyy olla, että ihmisten tulee jatkossakin uskaltaa puuttua niihin ongelmiin, jotka he näkevät vaikka kauempaakin.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara väitti, että ministeri Rajamäki olisi vetämässä pois jonkun aloitteen. Kysymyshän oli siitä, että oli alustava sisäministeriön luonnostelma laiksi, joka koski pelkästään tätä peitetoimintaan osallistuneen poliisin anonyymia todistelumahdollisuutta. Kyseiset ehdotukset olivat muutenkin aika ripeästi valmisteltuja. Eduskunta on kaivannut huolellisempaa lainvalmistelua, ja ihan siitäkin syystä se oli syytä valmistella uudelleen, mutta samalla siinä toimeksiantoa laajennetaan koskemaan laajemmin anonyymin todistelun käytön mahdollistamista, oikeudenkäymiskaaren muutoksia ja esitutkintalainsäädännön tarkistamista siinä yhteydessä. Tästä syystä on parempi se huolella valmistella ja kunnollisena tuoda eduskuntaan kuin sitten vähemmän huolella ja vajavaisena.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oli yllättää jopa tämä tilanne. Nimittäin olin kyllä tänä iltana varautunut siihen, että eduskunnassa tämä lakialoite kohtaa voimakastakin vastustusta tietyltä taholta ja käymme periaatteellista keskustelua. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että oikeusministerin lyhyt analysointi puhujakorokkeelta oli niinkin positiivinen tämän tyyppiselle ajatukselle.

Niin kuin arvaatte, tällaisen hyvin monimutkaisen lainsäädännön muotoileminen uutena avauksena Suomeen ei välttämättä ole rikosoikeuden spesialistiltakaan oikein helppo tehtävä varsinkin, kun meillä on myöskin perinteitä, kuten ministeri täällä kertoi, aina 1600-luvulta asti. Mutta ne asiat, mitkä täällä tulivat esiin, että maailma on siitä muuttunut ja tällainen anonyymi todistelukin nähdään yhä hyväksyttävämmäksi yhteiskunnassa, kuten se nähdään nyt jo Pohjoismaissa, osoittavat, että tällä lakialoitteella haluttiin nimenomaan tuoda esiin, että eduskunnassa löytyy myöskin valmiutta tämän tyyppisen lainsäädännön tekemiseen.

Onko sitten meidän mallimme yhtenäinen linja Pohjoismaitten kanssa, tätä mietin, kun tutustuin niiden lainsäädäntöön, kun tätä lakialoitetta valmisteltiin. Lähdin enemmänkin tässä lakialoitteessa hakemaan niin sanottua suomalaista mallia ja kävin läpi ammattitaitoisten poliisimiesten, syyttäjien ja tuomareitten kanssa hyvinkin paljon keskustelua ennen tämän lakialoitteen valmistelua, ja kompromissina muodostui tällainen malli, jossa on erilaisia variaatioita aina tarpeen mukaan.

On erittäin hyvä, että jo lähiviikkojen aikana oikeusministeriössä asetetaan tällainen toimikunta, joka lähtee tämän lainsäädännön tarvetta miettimään. Toivon, että hallitukselta tulee vielä tällä vaalikaudella esitys, mieluummin mahdollisimman pian, jolla pystytään puuttumaan riittävästi vakavaan ja ammattimaiseen rikollisuuteen ja todistajien suojeluun, mikä on tämän lakialoitteen perimmäinen tarkoitus.