Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen toiminta on tietysti eduskunnan näkökulmasta erittäin tärkeä, koska siinä on kysymys eduskunnan alaisesta toimijasta, ja toisaalta, kun meidän pitäisi edustaa Suomen kansaa ja kansalaisten etua, on myöskin tärkeistä asioista kysymys, sairaanhoidosta, terveydenhoidosta, eläkkeistä, kansaneläkkeistä ja eläkkeistä kaiken kaikkiaan, sairausvakuutusmaksuista ja lääkkeistä ja lääkekorvauksista.

Kun viime vuosina nimenomaan lääkkeiden hinnat ovat jatkuvasti nousseet ja Kansaneläkelaitos on kovaan ääneen kuuluttanut sitä, että myöskin Kansaneläkelaitoksen maksamat korvaukset ovat vahvasti nousseet, niin toisaalta sitten kaikuna me kuulemme kansalaisten, ihmisten, kertovan, että myös heidän maksamansa lääkemaksut ja hinnat, lääkemenot ovat nousseet. Näitä asioita on pyritty hallitsemaan, ja yhtenä asian hallintaan osallistuvana on Kansaneläkelaitos. Aivan uusi ja viime päivien asia on nimenomaan kolesterolilääkkeet eli niin kutsutut statiinit ja niiden korvattavuus.

Puhemies! Haluan painottaa todella Kansaneläkelaitoksen merkitystä ja sitä, että eduskunnan tulee toimia niin, että sen toimintamahdollisuuksia puolustetaan, koska samalla puolustetaan myös tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia saada terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Myöskin nimenomaan eläkeratkaisujen kohdalla meidän pitäisi edelleenkin terävöittää ja nopeuttaa päätöksiä. Tällä hetkellä esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tarkastuslautakunnan jonotusaika on vähintään 9 kuukautta, mikä liittyy myös monien etuuskysymysten ratkaisemiseen.

Maija Perho /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Anteeksi myöhästyminen. Kunta- ja palvelurakenneryhmä siellä vielä lopetteli kokoustaan äsken.

Kansaneläkelaitos todella on merkittävä perusturvalaitos, joka palvelee suomalaisia vauvasta vaariin. Tätä kuvaa hyvin se summa, jota Kela pyörittää. Kokonaiskulut ovat viime vuonna olleet 10,7 miljardia ja etuuksina tästä summasta maksettiin runsas 10 miljardia, mikä merkitsee bruttokansantuotteesta liki 7:ää prosenttia. Suomalaisia palvelee yli 6 000 henkilöä välittömästi tai välillisesti, ja päätöksiä tehtiin viime vuonna liki 60 miljoonaa.

Kelan hallintoa ja palvelujärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty monestakin eri syystä. Yksi syy on se, että Kelankin tulee varautua siihen tilanteeseen, jossa eläköityminen kiihtyy ja kilpailu osaavasta työvoimasta sen myötä. Tätä silmällä pitäen on kehitetty Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiä sillä tavalla, että työtä voidaan tasata niiltä alueilta ja niistä toimistoista, joissa on ruuhkaa, ja voidaan siirtää näiden etuuksien käsittelyä muihin toimistoihin ja näin saada läpimenoaikoja, etuuksien käsittelyaikoja lyhyemmiksi. Tämä on myöskin osa aluepolitiikkaa ja ennen kaikkea keino pitää Kelan palvelut kansalaisten ulottuvilla mahdollisimman lähellä.

Kelan toimistoja on edelleenkin 263, sivuvastaanottoja 47 ja yhteispalvelupisteitä, jotka ovat tulevaisuuden kehittämiskohde, on kaiken kaikkiaan 152 viime vuoden lopussa. Sen sijaan vakuutuspiirejä on yhdistetty ja erityisosaamista ja asiantuntemusta vaativia toimintoja on keskitetty, jotta todellakin asiakkaat tulisivat palvelluiksi vielä nykyistä paremmin.

Vaikka jokainen kansanedustaja varmasti saa aika ajoin valituksia kansalaisilta koskien Kelan toimintaa, niin asiakaspalvelun sisältöä koskevissa kyselyissä Kela on saanut erittäin hyviä arvosanoja. Elokuussa viime vuonna tehdyssä barometrikyselyssä Kela saavutti peräti kouluarvosanan 9.

Kansalaisen kannalta todella se, että hän saa tarvitsemansa etuudet, varsinkin silloin, kun on kysymys vähimmäisetuuksista, on tavattoman tärkeää. Kela asettaa vuosittain tavoitteet kaikille vakuutuspiireille siitä, mikä on tavoitekäsittelyaika, ja viime vuonna punaisella elikkä yli tämän tavoiteajan oli enää pari toimistoa ja nekin vain tietyissä etuuslajeissa koskien muun muassa vaikeavammaisten etuuksia ja sairausvakuutusetuuksia. Tässä pyritään vielä vuosi vuodelta parantamaan tätä tilannetta, niin että tämä käsittelyaika olisi mahdollisimman kohtuullinen.

Eduskuntaa ajatellen Kelan valtuutettujen toistuva vaatimus on ollut se, että Kelan toimeenpantavaa lainsäädäntöä voitaisiin täällä käsitellä niin, että toimeenpanoon olisi riittävä valmisteluaika. Tätä toivomusta ei valitettavasti ole pystytty toteuttamaan, ja siksi toistaminen on edelleen paikallaan, koska voimaanpano vaatii sekä henkilöstö- että tietoteknisiä resursseja. Ja jotta oikeellisuus, tasapuolisuus toteutuisi, täytäntöönpanoon pitäisi olla kohtuullinen aika.

Viime vuoden aikana on paneuduttu erityisesti muutamiin kysymyksiin. Voi sanoa, että tämmöinen iäisyysasia on Kelan tilintarkastajien säännöllisesti esiin tuoma kysymys etuuksien takaisinperinnästä. Kysymys on aika mittavista summista. Viime vuonna perittävää oli 114 miljoonaa euroa ja lisäksi opintotuen valtiontakaussaatavia 182 miljoonaa euroa. Perinnän tehostumisen kautta on päästy parempaan tulokseen tässä perinnässä ja sitä on aktiivisesti kehitetty, mutta vielä on paljon tehtävää.

Eräs erillinen kysymys oli lainsäädäntö, sairausvakuutuslain osamuutos, jossa olivat esillä 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutusetuudet. Tältä osin vastuu on julkisella sektorilla, ja siitä syystä Kelan valtuutetut ovat halunneet, että sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Kelan kanssa etsii ratkaisuja siihen, että kun tämä ikäraja tulee täyteen, niin henkilö ei tippuisi pois riittävän kuntoutuksen piiristä, vaan tämä velvollisuus ihan aidosti ja oikeasti siirtyisi julkiselle sektorille. Vammaispalveluja koskevan selonteon yhteydessähän tämä asia oli esillä, ja tätä on syytä edelleenkin tiukasti seurata.

Vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvien etuuksien kohdalla viime vuonna Kelassa on pyritty mahdollisimman yhdenmukaiseen käytäntöön, ja tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että joidenkin vaikeavammaisten kohdalla etuudet ovat heikentyneet, joidenkin kohdalla parantuneet. Parasta aikaa eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyssä on valituksia siitä, että tätä menettelyä ei ole pidetty oikeana, ja tärkeää on, että tähän vaikeavammaisuuden määrittelyyn todella saadaan yhtäpitävät kriteerit.

Tässä salissa usein käsitellään myös työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäämiseen liittyviä kysymyksiä. Kela on tarttunut härkää sarvista ja kehittänyt yhdessä sosiaalivakuutus- ja eläkevakuutusasiantuntijoiden kanssa menetelmän työ- ja toimintakyvyn paremmaksi arvioimiseksi. Tästä arviointimenetelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Se on merkinnyt käytännössä sitä, että henkilöt, joiden anomus aikaisemmin on hylätty, ovat saaneet myönteisen eläkepäätöksen, kun tätä toimintakykyä on osattu arvioida monipuolisemmin. Nyt on tärkeää se, että tämä järjestelmä otetaan käyttöön, koulutetaan asianomaisia lääkäreitä ja tätä kautta päästään oikeudenmukaiseen ja asiantuntevaan järjestelyyn.

Asiakaspalautejärjestelmää on myös kehitetty, ja se on tärkeä, jotta systemaattisesti kerätään esille tulleita epäkohtia ja niiden pohjalta Kela osaltaan voi esittää ministeriölle lainmuutostarpeita.

Kelan yhteydessä toimii myöskin tutkimuslaitos, ja tämä Kelan omaa toimintaansa, kansalaisten perusturvaa ja vaikkapa tätä lääkehuoltoa koskeva tutkimustoiminta antaa myös tärkeitä viitteitä siitä, mitkä ovat tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä. Muun muassa tämä mainittu kolesterolilääkkeiden oikea määrittäminen on yksi näistä tutkimuskohteista. Toinen olennainen on kysymys siitä, miten kansaneläkkeensaajien tilanne kehittyy, ja eräs, ehkä aika yllättäväkin, havainto on se, että mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kohdistuvat kansaneläkeläisiin mutta puolestaan eivät lainkaan niihin, joilla on pelkkä työeläke. Tässäkin on varmasti paljon jatkotutkimuksen paikkaa.

Yhteenvetona viime vuoden toiminnasta voin kertoa, että se on ollut voimakkaan tietohallinnon asiakaspalvelun kehittämisen vuosi mutta samalla myös valtuutettujen näkökulmasta niiden kehittämistarpeiden ja kipukohtien esille tuomisen vuosi, joita kansanedustajatkin kohtaavat omassa työssään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Täytyy ensiksi todeta, että olen pahoillani, että vieraani Vääksyn lukiosta joutuvat odottamaan ja joudun antamaan huonoa esimerkkiä, että en saavu sovittuun tapaamiseen sen takia, että en saanut puheenvuoroa, kun protokolla antaa puheenvuoron ensiksi esittelypuheenvuorolle, vaikka puhuja ei ole salissa, kun puheenvuoro on. Ymmärrän sen ja tulen selittämään asian, mutta on ikävää näyttää tässä tehtävässä huonoa esimerkkiä.

Kun nyt puhutaan Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta, niin haluan sanoa juuri niin kuin ed. Tiusanen täällä totesi. Kyllä lääkkeiden, jotka todetaan hyviksi, pitää olla potilaille ja sairaille korvattavia, ajatellaanpa esimerkiksi juuri korkeaan kolesteroliin määrättäviä arvokkaita lääkkeitä.

Toinen asia, johon on saatava korjausta ja johon on jo Kansaneläkelaitoksen johtaja puuttunut, on lääkärissäkäynteihin liittyvien kelakorvauksien ajanmukaistaminen, niitten taksojen nosto. Sama probleema on yksityisellä puolella toimivien hammaslääkäreiden korvauksien taksojen nosto. Koska ihmiset eivät pääse julkiselle puolelle hammaslääkäriin, niin silloin olisi syytä miettiä, että ei ihan totaalisesti sosialisoida systeemiä, koska yksityisellä puolella on kuitenkin resursseja käytettävissä. Miksi sitten niitä olosuhteita kiristetään, kun se kohdistuu juuri meidän äänestäjiimme, tavallisiin suomalaisiin?

Selkeä ongelma, mihinkä valtuutetut ovat toimintavuotenaan puuttuneet, on 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvä väliinputoamisriski, koska he eivät enää kuulu ... (Ed. Kuopan välihuuto) — Se on todellisuus, sen takia minä siihen puutunkin, aivan oikein, ed. Kuoppa. — Ennen vanhaan he pääsivät Kelan kuntoutukseen, ja tällä hetkellä he ovat kuntien kuntoutettavia, ja me tiedämme, että kymmeneen vuoteen kunnilla ei ole ollut talous näin huonossa jamassa kuin nyt. Näin on, että esimerkiksi tiedän afasia- ja aivohalvauspotilaita ja ms-potilaita, jotka näin ollen jäävät vaille asianmukaista kuntoutusta, koska kotikunnassa ei siihen ole varaa. Mielestäni tämä on selkeä epäkohta ja hallituksen tulee tähän pikaisesti puuttua ja korjata se ensi tilassa.

Kelan työntekijöitten kannalta sosiaalilainsäädäntö on täysin mahdoton. Työntekijät joutuvat tulkitsemaan yli 150:tä määräystä ja ohjetta, ja siitä tietenkin asiakkaat sitten kärsivät. Mielestäni on syytä aika rohkeasti yksinkertaistaa sosiaalilainsäädäntöä, jonka yksinkertaistamista on tietenkin aloitettu jo aiempina vuosina ja varmasti jatketaankin, mutta toivon siinä reippaita otteita samaan malliin kuin Nokian Ollila sanoi, että uudistuksia on tehtävä. Kyllä on myös meidän uskallettava tehdä uudistuksia. Turha siinä on Kelaa syyttää, ne ovat eduskunta ja hallitus, jotka nämä asiat määrittelevät.

Tähän liittyen on ehdottomasti uusittava erikoissairaanhoito- ja kansanterveyslaki. Kansanterveyslaki on tehty 70-luvulla ja erikoissairaanhoitolaki 80-luvun lopulla, ja ne ovat jo aikansa eläneitä. Uudistuksia voidaan tehdä nykylainsäädännön puitteissa, mutta ehdottomasti ne on uusittava, koska avoterveydenhuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat muuttaneet muotoaan ja voidaan toimia niin kuin esimerkiksi Päijät-Hämeessä, missä on sairaanhoitopiirihanke, jossa on tarkoituksena tuoda erikoissairaanhoitopalvelut, muun muassa avoterveydenhuolto, perusterveydenhuollon tasolle. Toivon tässä hallitukselta reippaita otteita ja odotan, että sieltä tulee myös lainsäädäntöön uudistuksia.

Mutta ei riitä, että nämä kaksi lakia yhdistetään ja uudistetaan, vaan samaan aikaan on myös tämä meidän lainsäädäntöviidakkomme täältä sosiaalilainsäädäntöpuolelta yhteensovitettava tähän uudistettuun yhteen lakiin, josta aiemmin olen puhunut. Tämä monesta syystä: sen takia, että potilaat saavat asianmukaista hoitoa, että Kelan työntekijöille on helpompi tulkita meidän lainsäätäjien tekemiä lakeja, ja myös sen takia, että meidän pitää pitää huoli, että työolosuhteet ovat työntekijöille asianmukaiset. Tällä hetkellä sairaanhoitajat pakenevat sairaanhoitajan työtä eivätkä syyttä: palkkaus on aliarvostettua työhön nähden. Työ on raskasta, ja myös lääkärit joutuvat tekemään muita tehtäviä kuin varsinaisesti lääkärin tehtäviä.

Myös asiakirjojen sähköiseen muotoon saattaminen on ollut Kelassa hyvällä mallilla, mutta kuitenkin moitin sitä, mitä esimerkiksi, kun toimin 90-luvulla sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, ihmettelin: miksi kuntiin hankitaan erilaiset atk-laitteet kuin esimerkiksi keskussairaaloihin ja Kelalla on omat systeeminsä ja nämä eivät keskustele keskenään? Vasta nyt sitten herätään, että ohoh, menipäs siihen paljon rahaa. Tämä olisi voitu ennakoida.

Muutama sana vielä, arvoisa puhemies. Kura-rahan suhteen on paljon korjattavaa, mutta en pitkitä nyt puheenvuoroa, että muutkin pääsevät ehkä vielä mahdollisesti ääneen. Lisäksi on katsottava, että omaishoitajat pääsevät intervallihoitoon, jota tällä hetkellä ei ole. Omaishoito, tuleeko se Kelan piikkiin vai ei, on pikaisesti selvitettävä, että tämä epäselvyys selviää. Kun kansaneläkelakia uudistetaan, on pidettävä huoli, että kotiäidin tai koti-isän eläke hoidetaan siellä siihen saakka, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä. Kun kansaneläkelakia muutetaan, niin eläkelainsäädännön yhteydessä on puututtava myös niitten opiskelijoitten tilanteeseen, jotka kesken opiskelun sairastuvat ja jotka eivät ole olleet yli vuoteen töissä tai kesätöissä, koska he putoavat äärettömän pienille tuloille. (Ed. Huotari: Onko se kokoomuksen vaaliohjelma?) — Kysykää se kokoomukselta! Nämä ovat ed. Tuija Nurmen mielipiteet. Vähän alkua, uskoisin.

Sitten toivoisin, että Kelan sivuilta korjattaisiin se virhe, mikä liittyy kansaneläkkeen korotukseen liittyvään verotukseen. Olen saanut kentältä palautteena, että siellä on virheitä ja se on aiheuttanut paljon esimerkiksi mielenterveyspotilaitten keskuudessa ahdistusta, koska he eivät ole tienneet, mikä on tilanne. He lukevat nettisivuja eivätkä saa vastausta, ja sitten otetaan yhteyttä kansanedustajaan, joka selvittää asian.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se väestöryhmä, joka on varmasti eniten pettynyt Vanhasen hallituksen politiikkaan, on kyllä eläkkeensaajat. Se tulee vastaan tuolla turuilla ja toreilla jatkuvasti. Tämä pettymys eläkeläisten keskuudessa johtuu osin niistä ylisuurista lupauksista, jotka silloinen oppositiopuolue ja nykyinen hallituspuolue keskusta vaalien alla eläkkeensaajille antoi. Surullisenkuuluisahan on tämä ed. Hyssälän vaaliesite, jossa hän lupasi 300 euron korotuksen kansaneläkkeeseen ja esimerkiksi kansaneläkkeen pohjaosan poiston korjaamista. (Ed. Pulliainen: Tulee syksyn lisätalousarviossa!)

Mistä tällä hetkellä tietää, herra puhemies, että vaalit ovat lähellä? Tietää siitä, että kepu puhuu taas elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta ja kansaneläkkeen korottamisesta. Esimerkiksi tässä tuore lehtileike Ilkka-lehdestä, jossa viidellä palstalla kansanedustaja, varapuhemies Anttila "patistaa hallitusta selvittämään keinot poistaa eläkeläisten köyhyys".

Herra puhemies! Toivon, että kun keskustelu jatkuu tiistaina, hallituksen piiristä joku vastuunalainen ministeri voisi meille kansanedustajille kertoa, mihin toimenpiteisiin hallitus on tämän ed. Anttilan patistuksen perusteella ryhtymässä. (Naurua)

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kelan kertomus on varsin informatiivinen, ja siitä saa paljon hyvää tietoa, mutta se myöskin hätkähdyttää. Tässä todetaan muun muassa, että työkyvyttömyyseläkkeistä virta vie entistä enemmän kansaneläkkeelle. Se merkitsee sitä, että työkyvyttömyyseläkkeet jäävät niin pieniksi, että ihmiset ovat oikeutettuja kansaneläkkeeseen. Sitähän se merkitsee. Tämähän tietenkin johtuu siitä, että meillä on paljon pätkätöitä, työttömyyttä, ja meille todella syntyy uusi eläkeläisköyhälistö sen nykyisen eläkeläisköyhälistön lisäksi, joka on jo olemassa. Mielestäni tähän tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota.

Nämä eläkekarttumat ovat nyt pienestä palkasta johtuen niin pieniä, että työeläke jää lähes olemattomaksi. Ihmiset joutuvat sen johdosta kansaneläkkeen saajiksi. Mielestäni tähän pitäisi todella puuttua ja hakea parannukset, niin että ne, joilla on työura, jotka ovat tehneet työtä, saisivat työeläkkeen eivätkä joutuisi sitten tosiaan tälle kansaneläkkeelle, koska sitten taas esimerkiksi mielenterveyspotilaille ja muille, joilla ei ehkä koskaan ole ollut työuraa, ilman muuta tulee oikeus kansaneläkkeeseen. Kansaneläke on se viimeinen turva eläkkeelle joutuneelle ihmiselle.

Mutta olen erittäin huolestunut juuri siitä, että meillä ei niinkään tule suuria eläkkeitä vaan meillä tulee erittäin paljon pieniä eläkkeitä. Tähän pitäisi mielestäni myöskin lainsäätäjien tässä talossa puuttua. Tämä ei ole Kelan vika vaan nimenomaan tämän talon ja hallituksen vika.