Arvoisa puhemies! Onko ministeri ... On paikalla. Turha kysyä, jos ministerit eivät ole paikalla.

Arvoisa puhemies! Huolimatta antamistaan lupauksista hallitus näyttää unohtaneen vanhukset. Hallituksen täytyy tietää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa on pahoja aukkoja. Julkisuuteen on tullut kolme karmaisevaa vammaisten ja vanhusten surmavyyhteä. Nämäkin olisi saatettu estää, jos valvonta olisi ollut tehokkaampaa.

Vaikka meillä on paljon hyvää vanhustenhoitoa ja henkilökunta on osaavaa ja vastuuntuntoista, on meillä edelleen aivan liian paljon kokemuksia sekä heikkotasoisesta laitoshoidosta että puutteellisesta avohoidosta. Valvonnan puutteiden lisäksi hoitajapula on huutava. Tästä aiheutuu kiirettä, joka taas aiheuttaa vanhuksille turvattomuutta.

Vanhukset odottavat ja ansaitsevat huolenpitoa ja palvelua. (Puhemies: Minuutti!) Selvitykset eivät meille enää riitä. Nyt pitää toimia.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin hallitukselta: Aikooko hallitus taata vanhuksille turvallisen elämän ja mitkä ovat hallituksen keinot tähän?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Päinvastoin kuin kysyjä kertoo, niin tämä hallitus on nimenomaan toiminut tämän valvonnan suhteen. Meiltähän on puuttunut tällainen valtakunnallinen sosiaalipuolen valvonta täysin, ja nyt se on rakentumassa, elikkä 2010 aloitetaan, ja me olemme nyt jo täydessä vauhdissa siellä. Meillä on sovittu, että Valvira tekee sen ja nimenomaan niin, että meillä saadaan tämä sosiaalipuolen valvonta nyt sekä valtakunnan tasolla että aluetasolla kuntoon. Tähän asti sitä ovat hoitaneet vain lääninhallitukset, joskin ansiokkaasti, mutta totta kai ymmärrän, että kun valtakunnallinen valvonta ja ohjaus on puuttunut, niin siinä on ollut sitten kehittämisen varaa.

Aina pitää muistaa se, että kun kysymys on tällaisesta asiasta kuin ikäihmisten palvelut ja yleensä sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta, niin täysin aukotonta järjestelmää ei pystytä kehittämään. Mutta hyvin paljon on tapahtunut viime vuosien aikana, ja tämähän vaatii myös monien ministeriöitten yhteistoimia ja siinäkin ollaan jo pitkällä niin työministeriön kuin oikeusministeriönkin kanssa.

Arvoisa puhemies! Järjestelmässä on kyllä aukkoja niin, että korjaamisen varaa on. Vanhustenhuollon laatusuositukset on uusittu, mutta niiden seuranta ja valvonta kulkevat jälkijunassa. Ikääntyvän väestön oikeuksia turvaamaan tarvitaan laki vanhustenhuollosta.

Miksi hallitus ei ole ryhtynyt toimiin lain säätämiseksi?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vanhustenhuollon laatusuositukset on ensimmäisen kerran annettu 2001, ja on seurattu sitä, miten ne on otettu siellä kunnissa. Yllättävän hyvin. Mutta siitä huolimatta 2008 Kuntaliiton kanssa annettiin vielä päivitetyt vanhustenhuollon laatusuositukset, ja totta kai ensin pitää jonkun asian lähteä liikkeelle ennen kuin sitä voi arvioida. Tässäkin tilanteessa meillä on koko ajan arviointi meneillänsä, ja muun muassa tämän kevään aikana saamme lisää tietoa, onko nämä laatusuositukset — joissa on kolme tärkeää asiaa: ennalta ehkäisevä työ, kotiin vietävät palvelut ja laitoshoidon uusi konseptointi — otettu siellä kunnissa nyt sitten vaarin. Nämähän ovat sellainen kustannusvaikuttava malli, elikkä todellakin halvempi tapa hoitaa tämä asia kuin nykymeno ja vielä kaiken lisäksi paljon, paljon inhimillisempi.

Arvoisa puhemies! Laatu on sinänsä hyvä asia, mutta laatua ei synny kunnissa, ellei kunnilla ole voimavaroja laadun toteuttamiseen. Tarkastusvaliokunta kiinnitti tässä huomiota viime talvena siihen, että tämä informaatio-ohjaus, jota nämä laatusuosituksetkin ovat, ei ole riittävä tapa saada kuntia toteuttamaan sitä, esimerkiksi vanhusten osalta, mitä perustuslakikin edellyttää.

Aikooko ministeriö toimia siten, että informaatio-ohjauksesta siirryttäisiin normi- tai resurssiohjaukseen?

Valtiovarainministeriltä kysyn: Milloin te aiotte turvata kuntien valtionosuudet sille tasolle erityisesti terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhuollon osalta, että ne oikeasti riittävät? Tällä hetkellä, kun kunnissa virkamiehet kuulevat puhetta siitä, kuinka valtionosuudet sen kuin kasvavat vaan, niin siellä tulee lähinnä kyyninen olo.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Muun muassa tälle vuodelle on annettu valtionosuuksia lisää nimenomaan näitten laatusuositusten toimeenpanoon ja lisäksi myöskin siihen, että ennalta ehkäisevät kotikäynnit voitiin aloittaa jo 75-vuotiaille, kun ne aikaisemmin oli 80 vuotta täyttäneille.

Edustaja kysyy näiden sitovuustasojen nostamisesta, joka on meillä hallitusohjelmassakin kirjattu. Elikkä suositusten sitovuustasoa nostetaan, todetaan hallitusohjelmassa, ja siitä on hyvä esimerkki tänä päivänä valtioneuvostossa tehty muutos kouluterveydenhuollosta. Aikaisemmin on annettu suosituksia, ja kun ne eivät päteneet, niin annettiin asetus. Myös tässä tilanteessa nyt tehdään niin, että arvioidaan näiden suositusten toimeenpanoa ja myöskin sitä, otetaanko ne siellä kunnissa huomioon ja sitten sen jälkeen tehdään arvio, tarvitaanko myöskin vahvistavaa lakia tai asetusta. Tämä oli myöskin siihen edelliseen kysymykseen vastausta.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollossa sosiaalipalveluista perittävä asiakasmaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn suhteessa palvelujen käyttöön, ja ikäihmiset hankkivat palveluja julkisten palvelujen ohella myös yksityisiltä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä:

Onko maksujärjestelmään suunnitteilla muutoksia? Monen pienituloisen eläkeläisen tulot ovat täysin riittämättömiä palvelumaksuista aiheutuvia menoeriä kattamaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Nämä asiakasmaksuthan ovat meillä muun muassa Sata-komiteassa pohdittavana, miten esimerkiksi nämä maksukatot, joita meillä on tällä hetkellä kolme, toisistaan irrallisina kertyvät. Se on sellainen erittäin tärkeä asia korjata. Mutta miten se korjataan, se on nyt vielä pohdinnan alla. Mutta kaiken kaikkiaan näitä asiakasmaksuasioita nyt on selvityksen alla. Meillähän on tämä avo- ja laitoshoidon välisen raja-aidan madaltaminen, ja siinä on jo muutoksia tehty, elikkä se on parantanut myöskin vanhusten ja pitkäaikaissairaitten asemaa.

Arvoisa puhemies! Myös tähän vanhustenhoitoon tietysti kuuluu laadukas asuminen ja se, että vanhus voi viihtyä kotona mahdollisimman pitkään. Yksi tärkeä asia on tietysti tämä tietoliikennepuoli, jos todellakin puhelinverkkoja vedetään pois, niin miten vanhukset pystyvät laajakaistan kautta kommunikoimaan sieltä. Olisin kysynyt tätä asiaa nimenomaan viestintäministeriltä:

Miten pidetään huolta siitä, että harvaan asutulla alueella vanhukset pystyvät kotoa käsin toimimaan, ja että heillä on sellaisia puhelimia, joilla voidaan olla myös yhteydessä, koska on erittäin hankala toimia näillä nykyaikaisilla viestintävälineillä? Tietokoneen käyttö esimerkiksi on erittäin vaikeaa monille vanhuksille ja kännykänkin käyttö. Miten turvataan se, että mahdollisimman pitkään voi asua kotonaan ja olla myös sieltä yhteydessä ja että kaikki nämä välineet toimivat?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Eduskunta on juuri vähän aikaa sitten hyväksynyt lain, jossa laajakaistoista tehtiin yleispalvelua elikkä jokaisen kansalaisen perusoikeus. Näin ollen tämä lainsäädäntö mahdollistaa sähköisten palvelujen kehittämisen ja myös niitten hoitomuotojen kehittämisen, joissa hyväksikäytetään teknologiaa niin, että vanhukset voivat mahdollisimman pitkään olla kotona ja saada tiettyjä palveluja kotiin sähköisesti. Tämä laki on tulossa voimaan heinäkuussa ja sen jälkeen, kun viestintävirasto on määritellyt yleispalveluyritykset, jokaisella on oikeus vaatia tätä 1 megan yhteyttä. Mutta sanotaanko, että tietysti suurempi haaste kuin ehkä tämä infrastruktuuri on sekä näitten sähköisten palveluiden kehittäminen että myös se osaamisen tuonti näille ikäihmisille, joilla ei välttämättä ole kokemusta teknologian käytöstä. Kännyköitä koko ajan kehitetään siihen suuntaan, että on tarjolla myös laitteita, jotka ovat hyvin yksinkertaisia ja ikäihmisille sopivia. Kytkykauppa muun muassa mahdollistetaan myös gsm-puhelimilla silloin, kun ne ovat turvapuhelimia (Puhemies: Minuutti!) tai niihin on liitetty tämmöisiä erityisryhmille tarjottavia palveluja.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollon laatusuositukset ovat saaneet erittäin hyvää palautetta kunnista. Erinomaista on myöskin se, että vanhustenhuoltoon on tullut lisää rahaa. Se ei tietenkään yksin riitä, että hallitus toimii tässä vaan myöskin kunnissa tarvitaan toimia. Esimerkiksi Helsingissä eilen kävimme ison keskustelun näiden laatusuositusten pohjalta ja viemme Helsingin vanhustenhuoltoa näiden laatusuositusten suuntaan. Ministeri Risikolta kysyisin:

Sanoitte, että vielä on vaikea arvioida, mitä kunnissa on tapahtunut, mutta haluaisin kysyä, kun näissä laatusuosituksissa on erityisesti terveyden edistäminen ja kuntoutuksen painottaminen vanhustenhuollossa, koska tällä hetkellä on liikaa makuuttavaa laitoshoitoa, mitä muita toimia on tulossa hallituksen puolelta ja teidän puoleltanne, että me saisimme lisää elämää sinne vanhusten vuosiin ja lisää liikuntaa ja sitä terveyden edistämistä?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on ollut työryhmä, joka on pohtinut, miten esimerkiksi tällaista ennalta ehkäisevää työtä ja kuntouttavaa työtä voidaan edistää siellä kunnissa, koska toimintakykyä kannattaa ylläpitää kaikin keinoin kaiken ikäisillä, jotta se kotona asuminen sitten onnistuu, niin kuin me jokainen haluamme asua mahdollisimman pitkään kotona. Ja näitä erilaisia hyviä käytäntöjä, mitä kunnissa on kehitetty, tuon Kaste-ohjelman kautta sitten levitetään, ja tällaisessa ennaltaehkäisevässä työssä on se painopiste.

Tuohon kysymykseen vielä lisäisin vastauksena, että kaikkein haasteellisin juttu kunnissa on nimenomaan se — kun monessakin kunnassa on tarjolla vaan joko kotihoito tai terveyskeskuksen vuodeosasto — että miten saadaan se palvelurakenne semmoiseksi, että se todella vastaa niitä tulevaisuuden tarpeita. Jo vuonna 1988 Tanskassa tehtiin laki, että ei saa rakentaa vanhustenhuollon laitoksia ja siihen meidän tulisi pyrkiä, että se kotona asuminen olisi ensisijaista.

Arvoisa puhemies! Tässä vanhustenhoidossa ovat nämä laatusuositukset tosi huippua, mutta niillä ei ole mitään merkitystä käytännössä. Niin kauan kuin nämä tarkastukset, ne harvat, jotka tehdään, tehdään sillä lailla, että johtajalle ilmoitetaan, että tulemme kolmen kuukauden kuluttua varttia vaille kolme sinne tarkastamaan, niin silloin on kaikki hyvin. Niihin paikkoihin täytyy mennä yllättäen, aivan niin kuin mennään rakennukselle, aivan niin kuin mennään näihin ravintoloihin, silloin näkee sen totuuden. Minulle tulee joka päivä, voi sanoa, sähköpostia, avunhuutoja hoitajilta, jotka kertovat totuuden siitä , millaista on, kun on alimiehitystä, kun ei ole ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Meillä on näitä isoja yrityksiä, esimerkiksi Esperi Care, jotka nyt tekevät vanhustenhoitoa aivan bisneksenä. Alussa kaikki on ihan loistavasti ja sen jälkeen ... (Eduskunnasta: Kysymys!) — Tulee kysymys. (Puhemies: Kysymykseen, minuutti kulunut!) — Sen jälkeen kun tiedetään, että näitä tarkastuksia ei tehdä tämä koko homma laskee kuin lehmän häntä ja kyse on elävistä ihmisistä. Elikkä kysyn ministeriltä:

Eikö tämmöistä nyt voisi tehdä, että edes joku menisi sinne katsomaan, mitä se arki on tänä päivänä vanhusten hoitokodeissa?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kysyjäkin tietää toki sen, että ei voi olla niin, että valvoja kököttää koko ajan siellä laitoksessa, koska sellaisia resursseja meillä ei ole. Mutta me olemme nyt juuri tekemässä tällaisia kriteerejä, mitä esimerkiksi siellä laitoksessa pitäisi olla, ja sen jälkeen myöskin, että meillä olisi resursseja siihen, että voitaisiin suunnitella hieman toisella lailla metodeja tämän valvonnan tekemiseen. Kysyjä on siinä aivan oikeassa, että aivan eri tyylillä sitä valvontaa pitää pystyä tekemään, mitä tähän asti on pystytty, ja siitä syystä tätä valtakunnallista kehittämistä nyt juuri tehdäänkin, mutta meillä ei tule valitettavasti koskaan olemaan sellaista, että olisi niin kuin jokaista organisaatiota kohti oma valvojansa.

Arvoisa puhemies! On totta, että suomalainen vanhus tuntee tänä päivänä turvattomuutta enemmän kuin pitkään aikaan. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on muun muassa joutunut tähän asiaan puuttumaan kysymällä lääninhallituksilta, mikä on suomalaisen vanhustenhuollon tila. Poliitikkojen pitäisi hävetä, että eduskunnan oikeusasiamiehen täytyy tähän puuttua, kun poliitikoilla ei ole kykyä. Otan kaksi esimerkkiä:

Asiakaspalvelumaksut. Kunnissa on otettu käyttöön erityiset tehostetun palvelun yksiköt, joissa muun muassa 90-vuotias rintamaveteraani maksaa kaikki rintamalisät ja Kelan hoitotuet kunnalle ja sitten vielä eläkkeestä otetaan osa. Koska tulee sellainen lainsäädäntö, että estetään kunnissa tällainen ryöstäminen, että vanhukselta kupataan kaikki rahat?

Toinen on omaishoito. 300 000 ihmistä vartoo omaishoitopalveluista tänä päivänä jonkunlaista vastaantuloa. 30 000 suomalaista omaishoitajaa saa jonkunlaisen korvauksen.

Arvoisa ministeri, voitteko vastata, koska näille vanhuksille vastataan myönteisellä tavalla, että turvallisuus lisääntyy?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä. Sen lisäksi, että pitää olla turvallista, pitää olla totta kai taloudellinen toimeentulo turvattu myöskin. Nimenomaan tämä hoitotuki ja omaishoidontuki ovat siellä Sata-komiteassa nyt pohdittavana, voidaanko niitä jollain lailla yhdistää ja kuinka paljon voidaan esimerkiksi niiden tasoa korottaa tai mitä voidaan tehdä. Jos omaishoidontuki saadaan nyt, niin kuin on suunnitelmissa, Kelan maksettavaksi, se helpottaa nykyistä tilannetta, jossa omaishoidontuen saamiselle on erilaiset kriteerit riippuen siitä, missä kunnassa ihminen asuu.

Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan se on määrärahasidonnainen, ja se riippuu tietenkin sitten siitä, kuinka paljon kunnat varaavat omaishoitoon. Ja tämä on kyllä tärkeää kunnissa nyt huomioida, että omaishoidontuesta ei kannata ottaa pois, koska omaishoito on kaikkein edullisinta ja, sanoisin, kaikkein inhimillisintä hoitoa.

Arvoisa herra puhemies! Professori Sirkka-Liisa Kivelä on perehtynyt vanhustyöhön aika paljon ja kritisoinut sitä. Hänen kirjoituksissaan on käynyt ilmi se, että meillä vanhuslääketieteeseen ei panosteta koulutuksessa riittävästi, ja on esitetty arvioita siitä, että meillä psyykenlääkkeitä vanhuksille käytetään kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa.

Arvoisa puhemies! Kysyn, mitä mieltä asianomainen ministeri on siitä, pitäisikö koulutuksessa tähän vanhuslääketieteeseen panostaa enemmän.

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Olen kysyjän kanssa samaa mieltä, että kyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunut, kun on pohdittu, mitkä ovat niitä erikoisalueita ja erikoislääkärikoulutuksia, että geriatrian erikoislääkärikoulutusta halutaan lisätä. Sen lisäksi myöskin vanhusten lääkehoito vaatii osaamista. Sitä tarvitaan kaikille terveydenhuollon henkilöstöille ja myöskin sosiaalipuolen henkilöstölle, että osataan arvioida, onko nyt annettu oikeat lääkkeet vai eikö.

Sitten on tarpeen myöskin tämä lääkehoidon kokonaisarviointi, johon nyt koulutetaan tällä hetkellä proviisoreita ja farmaseutteja ja lääketieteen edustajia ja hoitotyön edustajia, että yhdessä voitaisiin arvioida, mikä lääke on sopiva ja mitä lääkkeitä ei voi yhdistää. Se on myöskin tämmöinen nyt meneillään oleva hanke, kyllä näitä on paljon käynnissä, kunhan ne vaan hyödyntävät sitten siellä kunnissa. Pitää aina muistaa, että paljon vanhustenhuollosta päätetään siellä kunnissa.

Tässä valvonnassakin on myöskin tärkeä asia, että lääninhallitukset tekevät kuntien kanssa hyvää yhteistyötä, ja aivan niin kuin ed. Tallqvist täällä sanoi, niitä metodeita valvontaan pitää kehittää. Meillä on paljon oppimista muista Euroopan maista, miten valvotaan näitä laitoksia.

Arvoisa puhemies! Vanhusten sairaanhoitajana ja vanhusten palvelukeskuksen osastonhoitajana hieman surullisena kuuntelen tätä keskustelua, että valvontaa lisäämällä vain pyrittäisiin siihen laadun parantamiseen. Kun tämä ensimmäinen SDP:n alkuperäinen kysymys oli näistä surullisista tapauksista, joissa hoitaja on tehnyt kauheuksia työssä, niin valvontaa todellakin pitäisi paljon lisätä, jokaisen perässä pitäisi olla valvoja, jos sillä keinolla pystyttäisiin tällaiseen puuttumaan.

Olennaista on ensinnäkin se, että mielenterveysongelmat todetaan ajoissa. Toisekseen työpaikoilla pitää olla kivaa, ja siihen pitää puuttua, että johtamista parannetaan, työhyvinvointia parannetaan. Ja vanhustenhoito pitää saada halutuksi alaksi. Myös sitä kautta saadaan lisää ihmisiä hoitamaan vanhuksia. Tämmöisillä kauhukuvioilla ei hoitoa paranneta eikä saada (Puhemies: Nyt kysymykseen, minuutti on kulunut!) uusia hoitajia. Kysymys, arvoisa puhemies, on:

Millä tavalla olemme puuttuneet tällä hallituskaudella mielenterveysongelmien parantamiseen ja ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Mieli 2009 -ohjelma, joka valmistui tässä pari kuukautta sitten, otti kantaa juuri siihen, miten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyö ja -hoito pitäisi järjestää kunnissa. Ja siellä nyt niitä pullonkauloja ovat nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, avopalvelut, mutta myöskin ikäihmisten mielenterveysongelmien huomioiminen eli sen erottaminen, mikä on dementiaa, mikä on mielenterveysongelmaa jne., mutta myöskin sitä osaamista täytyy löytyä sieltä kaikilta.

Itse olen sitä mieltä, että kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöillä tulee olla osaamista myös mielenterveyden hoitamiseen ja myös vanhustenhuollossa toimivilla erityisesti. Se on koulutuskysymys, mutta on myöskin tietysti tarpeen se, että on halua lähteä kehittämään itseänsä täydennyskoulutuksen avulla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan komea keksintö toisen maailmansodan jälkeen oli luoda äitiysneuvolajärjestelmä. Tuolloin meillä oli paljon lapsia ja loimme erinomaisen, maailmallakin mainetta saaneen ennaltaehkäisevän terveydenhuoltojärjestelmän. Tänä päivänä meillä on paljon vanhuksia. Olisiko tarkoituksenmukaista luoda ikäihmisten neuvolajärjestelmä esimerkiksi siten, että kaikille yli 75-vuotiaille tehtäisiin säännöllinen terveystarkastusmahdollisuus kerran vuodessa? Tässä voitaisiin antaa sekä kuntoutusohjeita että terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja muuhun liittyviä ohjeita. Tämä olisi erinomainen tapa nimenomaan ennaltaehkäisevään toimintaan, johon ministeri täällä viittasi. Eli ikäihmisille oma neuvolajärjestelmä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että luodaan ikäihmisille palvelu- ja neuvontakeskus tai toisin päin, neuvonta- ja palvelukeskusverkosto, ja sitä me olemme juuri siellä tekemässä. Tämä Ikäneuvo-työryhmä, josta äsken mainitsin, on antamassa raporttiansa juuri, siitä tiedotustilaisuus pidetään muistaakseni 12. päivänä ja siellä on nimenomaan esillä, miten me voisimme tätä verkostoa levittää. Meillähän on muutamilla paikkakunnilla tai aika useallakin aivan loistavia esimerkkejä. Otetaan nyt esimerkiksi Seinäjoki. Siellä on tällainen Ikäkeskus, joka antaa nimenomaan juuri näitä palveluja, mihin kysymys viittasi. Erittäin hyvä vinkki, ja se on jo käytössä.

Arvoisa puhemies! Suuret ikäpolvethan tulevat elämään noin 90-vuotiaiksi, täälläkin on näiden ikäpolvien edustajia jonkin verran. Ja kun laitoshoitoa ajetaan alas, niin tarvitsemme palveluasuntoja ja ihan tavallinen koti ei sovellu palveluasunnoksi. Kysyisinkin siis ministeri Vapaavuorelta:

Millä tavalla on varauduttu siihen, että rakennetaan ja kaavoitetaan tarpeeksi palveluasuntoja?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Vanhuus ei ole tauti vaan elämänvaihe, ja ottaen huomioon, kuinka paljon meillä vanhuksia on ja kuinka paljon heitä tulee olemaan, on itsestäänselvää, että suurimman osan ikäihmistenkin porukasta pitää asua ihan samalla lailla kuin keiden tahansa muittenkin ihmisten. Mutta sen lisäksi on tietenkin selvää, että on paljon sellaisia, jotka eivät oikein pärjää kotona ja jotka tarvitsevat sitten joitakin laitoshoidon ja perinteisen kotiasumisen välimuotoja. Sitä varten valtion tai itse asiassa Aran rahoista tuetaan muun muassa tämmöistä palveluasumista joka vuosi.

Kiitos itse asiassa eduskunnan ja varsinkin ed. Mannisen johtaman valtiovarainvaliokunnan hyvien tekojen olemme onnistuneet nostamaan näitä erityisryhmien investointiavustuksia tällä vaalikaudella 45 miljoonasta 110 miljoonaan euroon. Näitten erityisryhmien joukossa me olemme nimenomaan pyrkineet priorisoimaan sekä dementoituneita että huonokuntoisia vanhuksia ja sitten toisena erityisprioriteettikohteena ovat pitkäaikaisasunnottomat.