4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain
muuttamisesta
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Varusmiesten palvelusaikaa ehdotetaan
lyhennettäväksi 15 vuorokaudella. Pidämme
oikeana, että koulutusta tiivistetään
ja samalla kenttäkouluttajien määrää joukkuetta
kohti lisätään. Puolustusvaliokunnan
asiantuntijakuulemisessa nousivat esille palvelusajan lyhentämiseen
liittyvät taloudelliset vaikutukset varusmiesten toimeentuloon.
Asevelvollisuuslain tämän muutoksen yhteydessä olisi
ollut välttämätöntä,
että lakiesityksen valmistelussa olisi perusteellisemmin
paneuduttu juuri näihin vaikutuksiin. On käymässä niin,
että jälleen tämänkin vaalikauden
aikana sivuutetaan asevelvollisten taloudelliseen ja sosiaaliseen
asemaan liittyvät kipeimmät epäkohdat: asevelvollisten
ja heidän perheidensä toimeentulo, varusmiespalvelusajan
poislukeminen eläkekertymästä ja varusmiespalvelun
hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa.
Olen yhtynyt Varusmiesliiton tavoitteita ja linjaa tukevaan
vastalauseeseen yhdessä perussuomalaisten kanssa. Olisi
ollut kohtuullista, että hallitus olisi kompensoinut lyhennyksestä johtuvaa
sotilasavustuksen yhden kuukauden leikkausta palauttamalla kotiuttamisrahan.
Varusmiesliitto esittää kotiuttamisrahan tasoksi
200:aa euroa. Vaatimus on perusteltu. Tämänsisältöistä hallitusta
velvoittavaa vastalauselausumaa tulemme ehdottamaan lain toisessa
käsittelyssä.
Puhemies! Asevelvollisuuden suorittaminen aiheuttaa menetyksiä eläkekertymiin,
mikä loukkaa eläketurvan osalta kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Myös asevelvollisuuden suorittamisen hyväksiluettavuus
siviiliopinnoissa on perusteltua, koska asevelvollisuuden suorittaminen
lisää yleisiä kansalaisvalmiuksia, mutta
tavallisesti myös lykkää opintojen aloittamista
tai aiheuttaa niihin keskeytyksiä.
Hallitus vaikenee täydellisesti myös siviilipalvelua
suorittavien ja niin sanottujen totaalikieltäytyjien aseman
ja oikeuksien kohennustarpeista. Niihin olisin toivonut erityisesti
hallituksen vasemmistopuolueiden puuttuvan.
Vielä lopuksi haluan käyttää tilaisuutta
hyväkseni ja nostaa esille kysymyksen uskonnottomien asemasta
niin asevelvollisuusaikana kuin ylipäätään
Puolustusvoimien toiminnassa. Edelleenkin Suomen puolustusvoimissa
kirkollinen työ ja uskonnon harjoittaminen on kytketty
Puolustusvoimien toimintaan ja myös asevelvollisten koulutukseen.
Uskonnottomien perusoikeudellisesta asemasta ja vakaumuksen loukkaamisesta
on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Pääesikunta
on antanut apulaisoikeusasiamiehelle lausunnon nyt huhtikuussa.
Pääesikunta sanoo pitävänsä asiaa
hyvin merkityksellisenä ja toivoo asiassa ulkopuolisen
lainvalvojan kannanottoa. Milloin hallitus korjaa tämän
perustuslain vastaisen tilan? Perustuslain 11 § 2
momentti toteaa selkeästi: "Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen." Tämä vielä lisäyksenä itse
tämän lain sisällön käsittelyyn.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnassa kävimme erittäin
hyvän keskustelun varusmiespalveluksen lyhentämisen eduista
ja haitoista ja käsittelimme sitä, ja nyt tämä esitys
on tullut tänne täysistuntokäsittelyyn.
Varusmiesten koulutuksen järjestämistä halutaan
tehostaa tällä esityksellä. Ehkä tämä esitys on
niitä tarkoituksenmukaisimpia tapoja, kun varusmiesten
palvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi sillä 15
vuorokaudella. Muutoksen jälkeen varusmiespalvelusajat
olisivat 165, 255 ja 347 vuorokautta. Tällä hetkellähän
ne ovat 180, 270 ja 365 vuorokautta.
Varusmiespalveluksen lyhentämisellä 15 vuorokaudella
arvioidaan saavutettavan noin 6,5 miljoonan euron säästövaikutus,
ja nämä säästöt tulisivat
pääasiassa päivärahojen ja muonituksen vähentymisestä.
Säästöjä arvioidaan syntyvän myös
kiinteistöihin liittyvistä menoista jonkun verran,
ja se, mistä valiokunnassa saimme asiantuntijoilta selvityksen,
on, että palveluksen lyhennys kohdistuu lähinnä liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen,
jonkin verran marssikoulutukseen peruskoulutuskaudella ja sitten
niin sanottuun rästikoulutukseen. Leikkaus ei kohdistuisi
ase- ja ampumakoulutukseen, taistelukoulutukseen eikä koulutushaarakoulutukseen.
Nyt kun lyhentämispäätös
tehdään, on hyvä ja erittäin
tärkeää, että varusmiespalvelusajan
lyhentäminen kohdennetaan sinne loppuvaiheeseen, jatkokoulutuskaudelle,
sillä silloin se voidaan ottaa käytännössä pois
näistä niin sanotuista juhlapyhistä,
mitkä kohdistuvat juhannuksen ja joulun aikoihin. Juuri
näihin loppupäiviin ovat myös kertyneet
yleensä varusmiesten lomapäivät, joita
silloin pyritään käyttämään.
Mutta kaiken kaikkiaan niitä yleisen asevelvollisuuden
vahvistamisen ja tehostamisen — mihinkä tällä nyt
pyritään — hyviä puolia on se, että kenttäkouluttajien
määrää on tällä pyritty myös
osaltaan lisäämään liittyen
varusmiespalveluksen mielekkyyteen ja turvallisuuteen ja siitä saatavaan
hyötyyn. Kouluttajien määrän
lisäämistä nyt sitten tavoitellaankin
noin 2,5 kouluttajaan per joukkue. Nythän se on ollut 1,7
kouluttajaa per joukkue.
Mutta, herra puhemies, haluan kiinnittää edelleen
erityistä huomiota reserviläisten asemaan tämän
seuraavan neljän vuoden aikana. Nämä hallituksen
tekemät linjauksethan leikkaavat kertausharjoitukset käytännössä nollaan,
ja reserviläisethän siitä kantavat tietysti
erityisen suurta huolta. Olin muun muassa itse vierailulla viime maanantaina
Etelä-Pohjanmaan reserviläisten luona, ja erittäin
vahvana argumenttina nousi esiin, mitä kertausharjoituksille
tulee tapahtumaan nyt, kun ne leikataan, minkälaisen loven
se tulee jättämään ja mitä tulee
tapahtumaan sen vuoden 2015 jälkeen, jolloin kertausharjoitusten määrää pyritään
lisäämään jälleen,
ja mihinkä suuruuteen ne lisääntyvät.
Kertausharjoitukset ovat reserviläistoiminnan suola ja
osittain jopa selkäranka ja se, millä sodanajan
joukkoja pystytään ylläpitämään,
joten siihen haluan kyllä kiinnitettävän
erityisen suurta huomiota.
Nyt kun palvelusajan lyhentämistä tällä 15 vuorokaudella
tehdään, se lyhentää myös
sodanajan joukon yhdessäoloaikaa, ja se kyllä korostaa
tätä reserviläiskoulutuksen ja niitten
kertausharjoitusten merkitystä tulevaisuudessa. Sen takia
sinne niitä resursseja tulee ohjata, ja mielestäni
niitä vapautuvia resursseja, joita vain on Puolustusvoimien
sisällä ja joka tapauksessa muutenkin saatavissa,
on ohjattava sinne kertausharjoitusten lisäämiseen.
Se on erittäin tärkeä asia.
Yksi reserviläisten tärkeimmistä taidoista
on ampumataidon ylläpitäminen, ja suurta huolta herättääkin
se, että kun hallitus nyt päättää lakkauttaa
nämä varuskunnat tietyistä, erittäin useista
maakunnista, niin siinä samalla ovat nyt uhkana poistua
ja poistumassa ampumaradat ja niitten käyttömahdollisuus.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla se tarkoittaa sitä,
että lähin ampumarata tulee sijoittumaan Lohtajalle,
ja se muuten karsii harrastajia ja uhkaa tätä reserviläistoiminnan
kiinnostavuutta osaltaan, sillä ampumataidon ylläpito
ja ampumaratojen käyttö on yksi olennainen, ehkä jopa
merkittävin, osa tätä toimintaa, tai
ainakin yksi merkittävimmistä. Ja sen takia mielestäni
ainoa oikea päätös olisi säilyttää nämä ampumaradat
vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käytössä ja
myös harjoitusalueena, ja meidän tulisi yhdessä pohtia
niitä keinoja, kuinka tämä voitaisiin
toteuttaa.
Herra puhemies! Hallitus on linjansa valinnut. Siinä Puolustusvoimat
ajetaan erittäin ahtaalle, ja sieltä nipistetään
käytännössä enemmän
kuin mitä otettavissa on, mutta vuoden 2015 jälkeinen
aika on lähellä. Puolustusvoimien määrärahat
on saatava sille oikealle tasolle ja toiminta on palautettava, jotta
meillä säilyy uskottava ja itsenäinen
puolustus. En tiedä, näyttääkö jälleen siltä,
että tässäkin asiassa tarvitaan sitä keskustavetoista
hallitusta. Tämä nykyhallituksen linja on kyllä näissä puolustusasioissa
erittäin historiallinen, ja se varmasti jääkin
historiaan kaikkein suurimpana Suomen itsenäisen puolustuksen
kurittajana.
Timo Heinonen /kok:
Puhemies! Tässä keskustelussa täytyy
nyt pitää erillään se, että meillä on
rakenneuudistus tapahtumassa Puolustusvoimissa ja että meillä on
sen lisäksi niskassa erittäin suuret talouden
tasapainottamistoimet, jotka kohdistuvat todella kovalla kädellä Puolustusvoimiin.
Siitä olemme varmasti samaa mieltä. Mutta se täytyy
muistaa, että tämä nyt käsittelyssä oleva
esitys ei liity näihin säästöihin
millään tavalla.
Olen aika lailla vakuuttunut, että tämä uudistus
olisi tehty talouden tilanteesta välittämättä,
ja tämän uudistuksen tavoite on nimenomaan virittää suomalainen
varusmieskoulutus parhaaseen mahdolliseen asentoon. Tässä esityksessä lyhennetään
varusmiesten palvelusaikaa 15 vuorokaudella tavoitteena järjestää varusmiesten
koulutus tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Tämä olisi
varmasti tehty talouden tilanteesta välittämättä ja
Puolustusvoimien rakenneuudistuksesta välittämättä.
Tässä nimenomaan on tavoitteena parantaa Puolustusvoimien
antamaa varusmieskoulutusta, ja pystymme tällä uudistuksella
korottamaan merkittävällä tavalla koulutuksen
laatua nostamalla joukkueiden kouluttajien määrä nykyisestä noin
1,7 kouluttajasta per joukkue aina 2,5 kouluttajaan. Tämä on
merkittävä parannus, ja tätä Puolustusvoimat
on toivonut.
Tämä tarkoittaa sitä, että 15
vuorokautta täytyy tavalla tai toisella pystyä löytämään
pois tuosta erimittaisesta varusmieskoulutuksesta. Itse toivon,
että yksi asia vielä nyt tätä opinto-ohjelmaa
uudistettaessa käytäisiin huolella läpi Puolustusvoimissa,
ja se koskee nimenomaan liikuntakoulutusta. Nyt on puhuttu, että liikuntakoulutus
olisi yksi asia, josta tehtäisiin yksi pieni osa tässä koulutuspäivien
vähentämisessä. Pidän tuota
leikkausta kyllä vaarallisena, kun tiedämme sen,
että varusmiesikäisten kunto on laskenut tasaisesti
aina vuodesta 80 lähtien. Tämä kehitys pitäisi
mieluumminkin katkaista kuin sitä eteenpäin ruokkia.
Sen sijaan nämä 15 koulutuspäivää,
varusmiespäivää, on mahdollista löytää,
niin kuin Puolustusvoimat on esittänytkin, ennen muuta niistä päivistä,
jotka ovat siellä koulutuksen loppuvaiheessa, ja tuoda
näin tehokkuutta muun muassa niihin toimenpiteisiin, joissa
kotiutumista tehdään, ja toisaalta sitten rytmittää uusien koulutuserien,
varusmieserien, tulo varuskuntiin järkevämmällä tavalla.
Mutta huoleni on tuo liikuntakoulutuksen vähentäminen,
ja toivon, että siihen löytyisi jokin toinen keino.
Arvoisa puhemies! Ainoa kohta, johon haluan tässä keskustelussa
puolustusvaliokunnan mietinnössä hieman puuttua,
on sen kappale, jossa kerrotaan näin: "Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa
kiinnitettiin huomiota varusmieskoulutuksen ja reservin kertausharjoitusten
väliseen suhteeseen. Palvelusajan lyhentäminen
esitetyllä tavalla lyhentää sodan ajan
joukoksi muodostettavan joukon yhdessäoloaikaa varusmiespalveluksen
aikana ja korostaa valiokunnan mielestä riittävän
reserviläiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa."
Minun mielestäni näin toki asiantuntijakuulemisessa
joku asiantuntijoista toi tämän esille, mutta
en näe tätä tämäntyyppisenä toimenpiteenä.
Tässä uudistuksessa nimenomaan viritetään
se varusmieskoulutus parhaaseen mahdolliseen tilaan eli siihen,
että meiltä tulee mahdollisimman hyviä varusmiehiä,
koulutettuja varusmiehiä, tulevaisuudessa reserviin. Mutta
on toinen asia sitten se, että meillä pitää olla
reserviläiskoulutuksen oikealla tasolla, että se
hyvään vireeseen viritetty varusmieskoulutuksessa
saatu oppi pystytään ylläpitämään.
Eli reserviläiskoulutusta ei tarvita paikkaamaan tätä 15
vuorokauden lyhennystä, ei, vaan reserviläiskoulutusta
tarvitaan ylläpitämään niitä taitoja,
jotka entistä paremmassa varusmieskoulutuksessa tullaan
saamaan. Tämä ehkä minun mielestäni
tässä lausunnossa ainakin minulle aukesi jo puolustusvaliokunnan kokouksessa
tällä tavalla, ja pyrin sitä jo siellä hivenen
muokkaamaan, mutta se jäi tähän malliin, ja
haluan tämän nyt tuoda tässä keskustelussa myös
eduskunnan pöytäkirjaan.
Eli tämä virittää varusmieskoulutuksen
parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Tämä ei muuta asevelvollisuusjärjestelmämme
perusteita, mutta sitten aivan oma huoli on se, että kun
meillä tulee nyt uusia varusmiehiä Puolustusvoimista, niin
miten voimme tulevaisuudessa turvata heidän osaamisensa
ja varmistaa heidän osaamisensa myös reservissä.
Sen takia yhdyn erittäin vahvasti puolustusvaliokunnan
kantaan siitä, että varusmiesten reserviin tulon
jälkeen kertausharjoitusten määrän
lisääminen vuoden 2015 jälkeen on erittäin
tärkeää Puolustusvoimien suorituskyvyn
kannalta, ja se pitää pitää nyt
erittäin selkeästi mielessä. Kun laitamme
varusmieskoulutuksen hyvään kuntoon nostamalla
muun muassa kouluttajien määrää joukkueissa,
niin sen jälkeen emme saa tehdä sitä virhettä,
että reserviläiskoulutus jäisi pitkään
sille tasolle, mille nyt talouden paineessa se on jouduttu asettamaan.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
on uudistus, joka on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti
hyvin perusteltu. Se on järkevää tehdä,
mutta on myös otettava jatkossa huomioon se, mitä tässä meidän puolustusvaliokunnan
mietinnössämmekin voimakkaasti todetaan, että tämä varusmieskoulutuksen
pituus on nyt sitten tässä, enempää sitä ei voida
lyhentää, ei lähitulevaisuudessa, tuskin kaukaisemmassakaan
tulevaisuudessa.
Muutoinkin tämä meidän mietintömme
on erittäin perusteellinen ja hyvä, ja tässä myöskin otetaan
vahvasti kantaa siihen, millä tavalla asevelvollisten taloudellista
tilannetta pystyttäisiin jatkossa parantamaan. Siinä on
kiistämättä ongelmia, mutta sitä on
koko 2000-luvun ajan kehitetty pitkäjänteisesti
ja suunnitelmallisesti, ja siinä mielessä tämä perussuomalaisten
ja vasenryhmän jäsenen tekemä eriävä mielipide
on aivan oikealla tiellä, mutta tällä kertaa
ja tässä ajassa sen kotiuttamispäivärahan
aika ei vain voi olla. Tulevaisuudessa varmasti myös siihen
tullaan puuttumaan.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Esityksessä esitetään
palvelusaikaa lyhennettäväksi siis 15 vuorokaudella,
ja lyhennys kohdistuu varusmiespalveluksen loppuvaiheeseen, kohdistuu
liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen esimerkiksi, mutta ei
ampumakoulutukseen ja taistelukoulutukseen.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota
siihen, että miehistötehtäviin koulutettavien
varusmiesten koulutusaikaa ei voida lyhentää,
niin kuin täällä äsken mainittiin,
eli tämä viisi ja puoli kuukautta on minimissään
semmoinen, jota pitää pitää yllä.
Niin kuin täällä myös mainittiin,
asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisalueita
on vielä toteuttamatta: kotiuttamisraha, eläkkeen
kertyminen varusmiespalvelusajalta ja varusmiespalveluksen hyväksiluettavuus
siviiliopinnoissa. Senpä tähden perussuomalaisten jäsenet
puolustusvaliokunnassa ovat jättäneet niin sanotun
tekstivastalauseen, jossa ehdotetaan, että asevelvollisten
kotiuttamisrahan palauttamista, eläkkeen kertymistä jne.
koskeva valmistelu tulee käynnistää välittömästi.
Muistamme varmaan, että kotiuttamisrahaa on maksettu
vuosina 1978—1992, ja se oli ensi sijassa tarkoitettu kattamaan
ensimmäisten palveluksien jälkeisten viikkojen
elantokuluja. Mutta niin kuin täällä on
myös mainittu, valtiontaloudellisista syistä kotiuttamisrahaa
ei voida nyt maksaa, mutta myös tämän
hallituksen hallitusohjelmassa asevelvollisuutta pyritään
kehittämään "Siilasmaan loppuraporttiin
tukeutuen". "Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän
loppuraportissa esitetään kotiuttamisrahan palauttamista."
Ja edelleen: "Työryhmä porrastaisi kotiuttamisrahan
selkeästi palvelusajan mukaan." Kotiuttamisrahan saamisen
edellytyksenä olisi, että varusmiespalvelus suoritettaisiin
loppuun saakka. Ja koska varusmieskoulutuksen lyhentämisestä jäi
säästöä sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin
noin 6,5 miljoonaa, on johdonmukaista, että kotiuttamisraha
otetaan myös siltä hallinnonalalta. Toivottavasti
tämä ministeri Wallinin antama vastaus puolustusvaliokunnan
puheenjohtaja Niinistön kysymykseen tuottaa myös
lähitulevaisuudessa tuloksia, koska monelle, joka lähtee
aivan tyhjän päälle varusmiespalveluksesta,
tämä mainittu 200 euroa kotiuttamisrahana on hyvä raha.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Herra puhemies! Varusmiespalvelusajan lyhentäminen
15 vuorokaudella sai siis yksimielisen kannatuksen puolustusvaliokunnassa.
Se tiivistää palvelua, sillä saadaan
hiukkasen verran säästöjäkin,
ei kovin merkittävästi mutta hiukkasen verran,
ja sitten se antaa kouluttavalle kantahenkilökunnalle vähän levähdysaikaa
ja, sanoisiko, päänselvittelyaikaa sekä poistuvan
erän osalta että sitten sen uuden tulevan erän
saapuessa palvelukseen. Se voi olla sille henkilökunnallekin
erittäin tarpeellinen tauko, lyhyt tauko, taukoaika. Näillä perusteilla tämä yksimielisyys
varmaankin syntyi puolustusvaliokunnassa.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen fundamenttien
fundamentti, se on kovan luokan perusasia. Siitä muotoutuu
meille reservi, ja siitä muotoutuu puolestaan meidän
alueellinen puolustuksemme, ja sitten myös siellä häntäpäässä muodostamme
kohta perustettavat paikallisjoukot uutena joukkotyyppinä meidän puolustukseemme.
On myös nähtävä se, että yleisellä asevelvollisuudella
on kyllä iso merkitys kansalaisten maanpuolustustahdon
muodostumiselle. Sehän on nyt Suomessa erittäin
korkea ja osittain myös sen ansiota, että jokainen suomalainen
koti joutuu kohtaamaan meidän Puolustusvoimamme, maanpuolustuksen,
nimenomaan yleisen asevelvollisuuden kautta.
Puolustusvaliokunta asetti kyllä tulevaisuuteenkin
päin liittyviä suuntaviittoja tämän
uudistuksen kylkeen, jotka on syytä noteerata täysipainoisesti.
Yksi merkittävimmistä on kyllä se, että tämä 15
vuorokauden lyhentäminen saa nyt olla sitten tässä.
Tämän pitemmälle tässä tiivistämisessä ei
voi edetä ilman, että se aiheuttaa sitten pahoja
seurauksia meidän asevelvollisten suorituskyvylle ja nimenomaan
tälle yhteiselle joukkuetoiminnalle. Tämä on
syytä minusta sanoa ääneen, sillä jatkuvasti
tulee puheenvuoroja siitä, että vielä voidaan
lyhentää, ja kun Siilasmaan työryhmä väläytti
sitä neljää kuukautta, niin sehän
otettiin jo paikka paikoin jopa tosissaan, että voidaan
niinkin lyhyeen palveluaikaan mennä. Ei voida mennä niin
lyhyeen palveluaikaan. Sitä kyllä ei suoraan myöskään
tarkoitettu. Mutta tässä on nyt se raja, johonka
on tultu.
Toinen reunahuomautus koski asiaa, jota edustaja Heinonenkin
omassa puheenvuorossaan käsitteli, siis varusmiespalveluksen
ja kertausharjoitusten välistä suhdetta. Se on
tarkoituksella tähän mietintöön
kirjoitettu, siis siitä näkökulmasta,
että tämä palvelusajan lyhentäminen korostaa
omalla tavallaan valiokunnan mielestä tämän
riittävän reserviläiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa.
Tämä korostus minusta on tässä olennainen
asia. Tämä näkökulma tuli tähän
mietintöön Puolustusvoimien asiantuntijakuulemisessa.
Puolustusvoimien edustaja nosti tämän näkökohdan
esille, ja siitä se sitten purjehti yksimielisenä kannanottona
myös puolustusvaliokunnan mietintöön.
Minusta tämä on syytä kyllä todeta
ihan suoraan ja voimakkaastikin, olletikin, kun nyt joudutaan elämään
näitten leikkauspäätösten varjossa,
siis niitten leikkauspäätösten varjossa,
että maastovuorokausia ja kertausharjoitusten määrää voimakkaalla
tavalla vähennetään.
Vielä yksi reunahuomautus, joka katsoo myös tulevaisuuteen,
on meidän asevelvollistemme taloudellinen ja sosiaalinen
asema. Sitä on kyllä kehitetty tälläkin
vuosituhannella, kiitos siitä menneelle hallitukselle ja
nykyisellekin, mutta meidän on syytä kyllä koko
ajan pitää tätä asiaa esillä nimenomaan
kotiuttamisrahan osalta. Se on varusmiesten aivan ehdoton ykkösvaatimus
ja toive. Varusmiesliitto sitä ajaa, ja se oli huono asia,
että parikymmentä vuotta sitten siitä jouduttiin
luopumaan silloisen syvän laman yhtenä synkeänä,
huonona seurauksena. Sitten kun hiukankaan varaa tulee lisää,
niin tämä kotiuttamisraha täytyy palauttaa
parantamaan asevelvollistemme taloudellista asemaa. On se mukava,
että jääkaapissa on jotakin ruokaa, kun
sieltä kasarmilta kotiin sitten kämpille tullaan.
On syytä huolehtia kaiken kaikkiaankin meidän
asevelvollisuutemme vetovoimasta. Se on kuitenkin peruskysymys.
Ihan loppuun totean sen ajan puitteissa, että olisi
ollut hyvä, että tämäkin uudistus
olisi voitu käsitellä normaalilla parlamentaarisella
tavalla, tarkoitan siis osana tätä laajempaa selontekoa.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Varusmiespalvelusajan lyhentäminen
kahdella vii-kolla on varmaan se ulospäin kaikkein
näkyvin muutos tässä esityksessä.
Lyhennys tapahtuu varusmiespalveluksen loppuvaiheessa
nimenomaan siitä syystä, että siellä näyttää olevan
väljyyttä ja tehottomuutta, jota on mahdollista
sieltä poistaa. Sitä jäin vain miettimään,
että jos tämä tehottomuus ja väljyys
on ollut jo pitkään olemassa, niin minkä takia
tätä muutosta ei ole tehty jo aikaisemmin.
Täällä on salissa keskusteltu liikuntakoulutuksen
vähenemisestä. Valiokunnassa tästä myös keskusteltiin,
ja me saimme selvityksen asiantuntijoilta. He sanoivat, että he
pyrkivät päivittäiseen toimintaan lisäämään
liikkumista niin paljon, että nämä vähennykset
korvautuisivat sitten tämän varsinaisen liikuntakoulutuksen
osalta.
Olen samaa mieltä siitä, että varusmiespalveluksen
väheneminen viidestä ja puolesta kuukaudesta alaspäin
ei enää onnistu eikä se ole järkevää,
joten me olemme nyt sillä rajalla, että tällä meidän
täytyy tulevaisuudessakin pärjätä.
Pidän myös tärkeänä sitä,
että kotiuttamisrahaa tullaan käsittelemään
jatkossa myönteisessä näkökulmassa.
Nyt me tiedämme, että taloudellisia resursseja
tällä hetkellä tämän
asian korjaamiseen ei meillä ollut, joten se on kirjattu
hyvin tarkkaan valiokunnan mietintöön.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä edelliset
puheenvuoron käyttäjät, kollegat valiokunnasta
ovat yksityiskohtaisesti käyneet läpi meidän
keskustelujamme ja aikaansaamaamme yksimielistä mietintöä,
joka on jo arvo sinänsä, että valiokunta
pystyy työskentelemään yhdessä niin,
että valiokunnalla on se arvo ja se sana sanottavanaan,
mikä eduskunnalla on.
Arvoisa puhemies! Harvoin on kuitenkaan käytännössä näin
käytännönläheistä ja
tarkoituksenmukaista lakiesitystä täällä eduskunnassa kuin
tämä lakiesitys on. Suurimmalla osalla ainakin
meistä miespuolisista edustajista on henkilökohtaiset
kokemukset siitä, millaista on olla armeijassa joulun tai
juhannuksen aikoihin, kun aamukammassa on enää muutamia
piikkejä jäljellä. Käytännössä suuri
osa kotiutettavista on lomilla tai oleskelee kasarmilla enemmän
tai vähemmän varusteita luovutellen, reserviläisjär-jestöjen
esittelyjä kuunnellen tai vastaavasti.
Tästä huolimatta varuskunnissa on kuitenkin odoteltu
joulua ja juhannuspyhien jälkeistä kotiuttamispäivää täydessä varustuksessa,
eikä näin ollen ole voitu valmistautua seuraavan
saapumiserän tuloon. Lyhimmillään
kotiuttamisesta seuraavan saapumiserän tuloon on ollut
yksi vuorokausi. Kaikki ymmärrämme, että näin
lyhyessä ajassa ei paljon ehditä toimintoja kehittää,
ei paikkoja kunnostaa saatikka sitten panostaa kouluttajien hyvinvointiin
tai uudistumiseen.
Tätä samaa mieltä olivat valiokunnassa
olleet asiantuntijat, joita kuulimme. Heidän mukaansa varusmiespalveluksen
loppuvaiheessa on käytännössä väljyyttä,
joka on mahdollista poistaa uudelleenjärjestelyn ja koulutuksen
tiivistämisen kautta. Näin ollen 15 vuorokauden
lyhennys varusmiespalvelukseen tosiasiallisesti tarkoittaa noin
alle 60 tunnin vähentämistä koulutuksesta. Valiokunnassa
kuulimme, että palvelusajan lyhentäminen on tarkoitus
kohdentaa nimenomaan varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen niin sanottuun
joukkokoulutuskaudelle, ja näin varusmiesten koulutuksesta
tulee tarkoituksenmukaisempi myös loppuvaiheen juhlapyhien
aikaan. Tässä toteutuu sanonta "jouluksi kotiin".
Arvoisa puhemies! Pitkälle edellä mainituista syistä esityksellä ei
katsota olevan merkittäviä vaikutuksia joukkojen
operatiivisen suorituskyvyn vaatimuksiin, vaan ne pysyvät
kutakuinkin ennallaan tästä muutoksesta huolimatta.
Varusmiespalveluksen lyhentämisellä arvioidaan
saavutettavan noin 6,5 miljoonan euron säästövaikutukset
lähinnä päivärahojen ja muonituksen vähentämisestä.
Tämä säästö ei ole
valtavan suuri, mutta nämäkin miljoonat voidaan
käyttää tulevaisuudessa tehokkaammin
armeijan muihin tarpeisiin. Tällä muutoksella
on mielestäni kuitenkin, ja niin kuin valiokunnankin mielestä,
se vaikutus, että miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten
koulutusaikaa ei voida enää lyhentää nykyisestään
ilman, että sillä olisi hyvinkin paljon ja monenlaisia
kielteisiä vaikutuksia sodan ajan joukkojen suorituskykyyn.
Lopuksi haluan muistuttaa, että tulevan puolustusvoimauudistuksen
ansiosta kouluttajien määrä lisääntyy
keskimäärin 2,5 kouluttajaan per joukkue peruskoulutuskaudella,
kun se nyt on 1,7 kouluttajaa per joukkue. Tällä on
oma merkityksensä koulutuksen tasolle ja varusmiesten motivaatiolle.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Asevelvollisuusajan lyhennys on osa
Siilasmaan raportin esityksiä ja monesta eri syystä varmaan
perusteltu ja kannatettavakin. Ennen kaikkea kouluttajan näkökulmasta
on hyvä, että siihen tulee se parin viikon tauko,
ennen kuin uusi saapumiserä tulee, ja voivat vähän
valmistella ja hengähtää tässä välissä.
Sikäli se on hyvin perusteltu asia.
Täällä on kiinnitetty sitten huomiota
jo aikaisemmin moneen tärkeään asiaan.
Itse haluan nostaa kuitenkin esille kertausharjoitusten merkityksen
tämän koulutusajan lyhentämisen johdosta
ja olen hieman huolissani tästä Puolustusvoimien nykytilanteesta.
Näyttää siltä, että nykyisen
hallituksen puolustuspoliittinen kokonaiskuva on hieman hämärä ja
tässä niin kuin mennään oikeastaan
ilman kapteenia eteenpäin.
Sillä, että maastovuorokaudet lyhenevät
merkittävästi, ja sillä, että kertausharjoituksia
on kymmenesosa siitä, mitä tavoite on, kyllä on merkittävä vaikutus.
Minusta on välttämätöntä nostaa
esille se, että tämä palvelusajan lyhennys tulee
jollakin tavalla kuitata myös sitten näillä kertausharjoituksilla,
koska täällä ihan selkeästi nostetaan
esille se, että ilman kielteisiä vaikutuksia sodanajan
joukkojen suorituskykyä ei voida turvata, jos tästä vielä lyhennetään.
Näen sen äärettömän
tärkeänä asiana.
Täällä on nostettu esille, että tällä ei
olisi oikeastaan mihinkään mitään
vaikutusta. On kuitenkin todettava se, että Pääesikunnan
kirjallisessa lausunnossa todetaan ennen kaikkea tämän
koulutushaarakoulutuksen merkittävä vähennys
jatkokoulutuskaudella, 61 tuntia. Se on erityisen iso pudotus, ja
sen takia nämä kertausharjoitukset nousevat hyvin
keskeiseen rooliin, ja kuten täällä on
jo aikaisemmin korostettu, tämä on otettava vakavasti
huomioon.
Valiokunta on monissa muissakin aikaisemmissa lausunnoissaan
ja mietinnöissään nostanut esille tämän
vuoden 2015 jälkeisen ajan. On varmaan perusteltua nostaa
jo sekin päivämäärä esille,
mutta kun nyt elämme kuitenkin tämän hallituskauden
aikaa ja niitä ratkaisuja ja sitä aikaa, jolloin
näitä konkreettisia päätöksiä tehdään,
niin ladataankohan hieman liian suuria odotuksia vuoden 2015 jälkeiselle
ajalle, kun emme kukaan tiedä, mikä se talouskehys
silloin oikeasti on?
Olisi ollut tärkeätä, että nämä ratkaisut,
leikkaukset maastovuorokausien, lentotuntien, kertausharjoitusten
osalta olisi voitu tehdä hieman joustavammalla välyksellä eikä pudotus
olisi ollut niin voimakas. Se olisi mielestäni ollut hyvin uskottava
ratkaisu myöskin uskottavan puolustuskyvyn näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että nostetaan nämä asevelvollisten
taloudellis-sosiaaliset seikat esille, ja niistä keskusteltiin
valiokunnassa varsin pitkään. Keskustan valiokuntaryhmä totesi
sen, että on syytä pitää tätä asiaa
esillä jatkossakin ja silloin, kun taloudellinen tilanne sen
sallii suinkin, myös sitten tämä asia
viedä lopulliseen maaliin.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Varusmieskoulutuksen leikkaaminen kahdella viikolla
tarkoittaa sitä, että tässä maassa
varusmiehiä koulutetaan viidessä ja puolessa kuukaudessa.
Se on lyhyt aika. Täällä on sanottu,
että operatiiviseen toimintaan tässä ei
puututa. Ehkäpä ei, mutta kun sieltä putoaa
tämä liikunta pois, vaikka sitä lisätään
jonkin verran sinne muualle, niin täytyy muistaa, kuinka
huonossa kunnossa meidän varusmiehemme tällä hetkellä ovat,
siitä on ihan tutkittua tietoa.
Erittäin huolestuttavaa on se, että tämä leikkaus
kohdistuu kansalaiskasvatukseen, niin kuin tässä todetaan.
Se on aika paha asia ja saattaa tulla aika lailla kalliiksi tässä uusavuttomien
maailmassa. Kansalaistaidot ovat taitoja, joita tarvitaan nyt ja
tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan, semminkin, kun meiltä viedään
nyt myös maanpuolustustyö ja sen harjoittaminen.
Puolustusvoimauudistus, varuskuntien alasajo takaa sen, että maanpuolustustyötä ei
tässä maassa juurikaan tehdä. Ja kun
nyt on jo kerrottu se, että kertausharjoitukset ajetaan
alas, niin millä tavalla meillä pidetään
esimerkiksi lentäjien ammattitaitoa yllä, tai
joukkojen kuljetusvaunujen kuljettajien ammattitaitoa yllä?
Ne ovat isoja kysymyksiä, jotka lankeavat jossakin
vaiheessa kyllä eteen. Ei voida vaan yksi kaksi sanoa,
että nyt säästetään,
pitää kantaa vastuu. Aivan kuten edustaja Reijonen
sanoi, että nyt sysätään asioita
vuoteen 2015, minä kysyn tässä hallitukselta,
missä on hallituksen vastuu. Tämä, että näitä asioita
sysätään seuraavalle kaudelle, tarkoittaa
sitä, että siinä käytetään
valtaa. Se ei ole vastuun kantamista, se on vastuun pakoilua.
Se, mikä on varsin ikävää,
on, että tosiaankin 90-luvun laman takia poistettiin kotiuttamisraha; tätä ovat
meidän vanhat puolueemme tehneet. Silloin, kun on mennyt
huonosti, otetaan niiltä, joilla on kaikkein vähiten
rahaa. Tässä nähdään, mitä 15
päivää merkitsee. Se on vain 6,5 miljoonaa,
ja silloin, kun maassa on mennyt huonosti, niin on otettu varusmiehiltä.
Varusmiehiltä — käsittämätön,
aivan käsittämätön asia! Eli
se olisi kyllä aivan ensisijainen asia, että se
nyt palautetaan viimeistään tässä vaiheessa,
että tänä päivänä ainakin
nämä köyhimmät saisivat sitten
tästä jotakin.
Samaten yhdyn muuhunkin, mitä vastalauseessa on esitetty.
En rupea sitä enää lukemaan, ne asiat
on täällä käyty niin monta kertaa
läpi.
Mutta sen sijaan haluan panna lusikan yhteen soppaan, johon
täällä otettiin kantaa, elikkä nämä uskonnottomat
armeijassa. En puutu uskonnottomiiin, mutta muistutan arvon hallituksen
puolueita siitä, että meillä ei ole hirveän
kaukana nyt sellainen aika, kun meidän armeijassamme alkaa olla
aika paljon sellaisia ihmisiä, jotka tunnustavat jotakin
muuta uskontoa kuin valtionuskontoa. He eivät ikimaailmassa
tule hyväksymään meidän valtionuskontoamme
meidän Puolustusvoimissamme, eivätkä tule
kunnioittamaan sitä. Se on asia, joka tulee maksamaan aika
paljon, ja se on asia, joka on syytä pitää tuolla
takaraivossa. Sitä ei pääse pakoon, näin
tässä maassa käy. Rajamme ovat auki,
ja siitä tulee lasku aikanaan kaikilla sektoreilla tavalla
tai toisella.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Väätäinen
epäili omassa puheenvuorossaan, että varusmieskoulutuksessa
on ollut tehottomuutta ja Puolustusvoimissa olisi sitä kautta
tehottomuutta. Itse en sellaista epäile enkä usko
sitä. Uskon, että kyllä Puolustusvoimissa toimitaan
tehokkaasti ja on toimittu tehokkaasti.
Hallitus on puolustusvoimauudistuksessa asettanut Puolustusvoimille
erittäin rankkoja säästövelvoitteita.
Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on osa
tätä suurta karsintakokonaisuutta. Esityksessä ehdotetaan
asevelvollisuuslakia muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusaikaa lyhennetään
15 vuorokaudella, ja puolustusvaliokunta on päätynyt
esittämään lakiehdotuksen hyväksymistä.
Puolustusvoimien käytännön jokapäiväisessä koulutustyössä työskentelevän henkilökunnankin
mukaan tämä on vielä hyväksyttävissä,
mutta miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten
koulutusaikaa ei voida nyt esitettävää enempää lyhentää ilman,
että varusmiesten koulutus jää vajaaksi.
Tätä viestiä on saanut kantahenkilökunnalta
ja siellä työskenteleviltä.
Kuten puolustusvaliokunta mietinnössään
toteaa oikeaksi, on tärkeää, että palvelusajan
lyhentäminen kohdennetaan varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen
joukkokoulutuskaudelle. Palvelusajan lyhennys kohdistuu puolustusvaliokunnan
mietinnön mukaan yhteen marssiin peruskoulutuskaudella,
liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen ja niin sanottuun rästikoulutukseen.
Kyllä nekin ovat kaikki tärkeitä toimenpiteitä,
että ne pystyttäisiin säilyttämään.
Kun nyt joudutaan tekemään tällaisia
säästöpäätöksiä,
niin on tärkeää, että varusmiesten
koulutuksessa pystytään pitämään
Puolustusvoimien edellyttämät tasot, jotta myös
kantahenkilökunta voi pitää työtään
mielekkäänä. Kun varusmieskoulutusta
lyhennetään 15 vuorokaudella, niin tulevaisuudessa
tulee pystyä lisäämään
reservin kertausharjoitusten määrää.
Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten vuorokaudet
ollaan karsimassa aivan minimiin. Se karsiminen on todella huolestuttavaa
eikä voi jatkua monia vuosia. Varusmiesten maastovuorokausien
ja reservin kertausharjoitusten määrän lisääminen
viimeistään vuodesta 2015 lähtien on erittäin
tärkeää Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta.
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunta on omasta mielestäni
kiinnittänyt huomiota erittäin tärkeään
asiaan. Kenttäkouluttajien määrän lisääminen
varusmiesten peruskoulutuskaudella 1,7:stä per joukkue
keskimäärin 2,5:een per joukkue on erittäin
tärkeä ja hyvä asia.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa puhemies! Minä haluan nostaa esille sen asian,
joka on moneen kertaan lähes joka kokouksessa tuolla valiokunnassa
noussut esille: koko valiokunnan huolen kertausharjoituksista ja
varusmiesten metsävuorokausista ja yleisestä asevelvollisuudesta. Ne
perusfundamentit ovat kyllä koko valiokunnan yhteisiä huolia,
ja niitten eteen tulee jatkossakin tehdä töitä.
Olen osittain samaa mieltä siitä, että ei
voida menetellä niin, että vuonna 2015 yhtäkkiä nousee
kertausharjoitusten määrä. Kyllä se
täytyisi tehdä pitemmällä aikavälillä,
niin että se näiden neljän vuoden aikana,
mitkä ovat nyt käytettävissä,
tasoitetaan vähitellen. Minä olen sitä mieltä,
että Puolustusvoimat kyllä voi tämän
itse suorittaa niillä resursseilla, mitkä siellä on
seuraavina vuosina, katsoa sen painopisteen uudelleen. Valiokunnalla
on kyllä ollut tahto siitä, että varusmieskoulutuksen
tasosta ei tingitä, se on se ensimmäinen, ja sen
jälkeen ovat muut asiat. Mutta kertausharjoitusten määrän
ja laadun ja tasaisuuden suhteen varmasti armeijan kannattaa tehdä nyt
omia johtopäätöksiä tässäkin
talossa käydyn keskustelun puitteissa.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Torniaiselle täytyy sanoa,
että ei minun tarvitse yhtään epäillä tätä tehottomuutta,
kun meille se siellä puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa
kerrottiin: kerrottiin, että juhannuksen alla ja joulun
seutuna palvelusaika on hyvin löysä ja väljä ja
siellä monta vuorokautta palautellaan varusteita, ja sanottiin,
että sillä ajalla ei ole niin oleellista merkitystä sen
varusmieskoulutuksen laadun kannalta, että sieltä voidaan hyvin
sitä vähentää. Eli ei se ollut
minun epäilykseni vaan ihan fakta-asia Puolustusvoimilta.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vaan todeta, että se,
että siellä loppupäässä on
tiettyjä toimia, jotka ovat olleet siihen kuuluvaa työtä,
ei välttämättä ole sitä tehottomuutta.
Niin kuin tuossa tuli esille, kun nyt joudutaan karsimaan tätä 15
vuorokautta, kun lyhennetään varusmieskoulutusta,
niin siinä lähtee liikuntaa ym. Siinä lähtee
yksi marssi myöskin pois. Se ei ole tehottomuutta omasta
mielestäni. Se on kuulunut mukaan, ja itse uskon, että sillä ajalla
meidän Puolustusvoimissamme henkilökunta kyllä toimii
erittäin tehokkaasti.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt en minä puhunut kuntoutusvuorokausien
vähentämisestä, vaan puhuin siitä varusmiespalveluksen
loppuajasta, josta asiantuntijat sanoivat, että ne tehtävät,
joita silloin on, pystytään paljon lyhyemmässä ajassa
toteuttamaan, jolloinka sieltä se säästö on
järkevää.
Yleiskeskustelu päättyi.