Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Varusmiesten palvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 15 vuorokaudella. Pidämme oikeana, että koulutusta tiivistetään ja samalla kenttäkouluttajien määrää joukkuetta kohti lisätään. Puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa nousivat esille palvelusajan lyhentämiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset varusmiesten toimeentuloon. Asevelvollisuuslain tämän muutoksen yhteydessä olisi ollut välttämätöntä, että lakiesityksen valmistelussa olisi perusteellisemmin paneuduttu juuri näihin vaikutuksiin. On käymässä niin, että jälleen tämänkin vaalikauden aikana sivuutetaan asevelvollisten taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvät kipeimmät epäkohdat: asevelvollisten ja heidän perheidensä toimeentulo, varusmiespalvelusajan poislukeminen eläkekertymästä ja varusmiespalvelun hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa.

Olen yhtynyt Varusmiesliiton tavoitteita ja linjaa tukevaan vastalauseeseen yhdessä perussuomalaisten kanssa. Olisi ollut kohtuullista, että hallitus olisi kompensoinut lyhennyksestä johtuvaa sotilasavustuksen yhden kuukauden leikkausta palauttamalla kotiuttamisrahan. Varusmiesliitto esittää kotiuttamisrahan tasoksi 200:aa euroa. Vaatimus on perusteltu. Tämänsisältöistä hallitusta velvoittavaa vastalauselausumaa tulemme ehdottamaan lain toisessa käsittelyssä.

Puhemies! Asevelvollisuuden suorittaminen aiheuttaa menetyksiä eläkekertymiin, mikä loukkaa eläketurvan osalta kansalaisten yhdenvertaisuutta. Myös asevelvollisuuden suorittamisen hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa on perusteltua, koska asevelvollisuuden suorittaminen lisää yleisiä kansalaisvalmiuksia, mutta tavallisesti myös lykkää opintojen aloittamista tai aiheuttaa niihin keskeytyksiä.

Hallitus vaikenee täydellisesti myös siviilipalvelua suorittavien ja niin sanottujen totaalikieltäytyjien aseman ja oikeuksien kohennustarpeista. Niihin olisin toivonut erityisesti hallituksen vasemmistopuolueiden puuttuvan.

Vielä lopuksi haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja nostaa esille kysymyksen uskonnottomien asemasta niin asevelvollisuusaikana kuin ylipäätään Puolustusvoimien toiminnassa. Edelleenkin Suomen puolustusvoimissa kirkollinen työ ja uskonnon harjoittaminen on kytketty Puolustusvoimien toimintaan ja myös asevelvollisten koulutukseen. Uskonnottomien perusoikeudellisesta asemasta ja vakaumuksen loukkaamisesta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Pääesikunta on antanut apulaisoikeusasiamiehelle lausunnon nyt huhtikuussa. Pääesikunta sanoo pitävänsä asiaa hyvin merkityksellisenä ja toivoo asiassa ulkopuolisen lainvalvojan kannanottoa. Milloin hallitus korjaa tämän perustuslain vastaisen tilan? Perustuslain 11 § 2 momentti toteaa selkeästi: "Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen." Tämä vielä lisäyksenä itse tämän lain sisällön käsittelyyn.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnassa kävimme erittäin hyvän keskustelun varusmiespalveluksen lyhentämisen eduista ja haitoista ja käsittelimme sitä, ja nyt tämä esitys on tullut tänne täysistuntokäsittelyyn.

Varusmiesten koulutuksen järjestämistä halutaan tehostaa tällä esityksellä. Ehkä tämä esitys on niitä tarkoituksenmukaisimpia tapoja, kun varusmiesten palvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi sillä 15 vuorokaudella. Muutoksen jälkeen varusmiespalvelusajat olisivat 165, 255 ja 347 vuorokautta. Tällä hetkellähän ne ovat 180, 270 ja 365 vuorokautta.

Varusmiespalveluksen lyhentämisellä 15 vuorokaudella arvioidaan saavutettavan noin 6,5 miljoonan euron säästövaikutus, ja nämä säästöt tulisivat pääasiassa päivärahojen ja muonituksen vähentymisestä. Säästöjä arvioidaan syntyvän myös kiinteistöihin liittyvistä menoista jonkun verran, ja se, mistä valiokunnassa saimme asiantuntijoilta selvityksen, on, että palveluksen lyhennys kohdistuu lähinnä liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen, jonkin verran marssikoulutukseen peruskoulutuskaudella ja sitten niin sanottuun rästikoulutukseen. Leikkaus ei kohdistuisi ase- ja ampumakoulutukseen, taistelukoulutukseen eikä koulutushaarakoulutukseen.

Nyt kun lyhentämispäätös tehdään, on hyvä ja erittäin tärkeää, että varusmiespalvelusajan lyhentäminen kohdennetaan sinne loppuvaiheeseen, jatkokoulutuskaudelle, sillä silloin se voidaan ottaa käytännössä pois näistä niin sanotuista juhlapyhistä, mitkä kohdistuvat juhannuksen ja joulun aikoihin. Juuri näihin loppupäiviin ovat myös kertyneet yleensä varusmiesten lomapäivät, joita silloin pyritään käyttämään.

Mutta kaiken kaikkiaan niitä yleisen asevelvollisuuden vahvistamisen ja tehostamisen — mihinkä tällä nyt pyritään — hyviä puolia on se, että kenttäkouluttajien määrää on tällä pyritty myös osaltaan lisäämään liittyen varusmiespalveluksen mielekkyyteen ja turvallisuuteen ja siitä saatavaan hyötyyn. Kouluttajien määrän lisäämistä nyt sitten tavoitellaankin noin 2,5 kouluttajaan per joukkue. Nythän se on ollut 1,7 kouluttajaa per joukkue.

Mutta, herra puhemies, haluan kiinnittää edelleen erityistä huomiota reserviläisten asemaan tämän seuraavan neljän vuoden aikana. Nämä hallituksen tekemät linjauksethan leikkaavat kertausharjoitukset käytännössä nollaan, ja reserviläisethän siitä kantavat tietysti erityisen suurta huolta. Olin muun muassa itse vierailulla viime maanantaina Etelä-Pohjanmaan reserviläisten luona, ja erittäin vahvana argumenttina nousi esiin, mitä kertausharjoituksille tulee tapahtumaan nyt, kun ne leikataan, minkälaisen loven se tulee jättämään ja mitä tulee tapahtumaan sen vuoden 2015 jälkeen, jolloin kertausharjoitusten määrää pyritään lisäämään jälleen, ja mihinkä suuruuteen ne lisääntyvät. Kertausharjoitukset ovat reserviläistoiminnan suola ja osittain jopa selkäranka ja se, millä sodanajan joukkoja pystytään ylläpitämään, joten siihen haluan kyllä kiinnitettävän erityisen suurta huomiota.

Nyt kun palvelusajan lyhentämistä tällä 15 vuorokaudella tehdään, se lyhentää myös sodanajan joukon yhdessäoloaikaa, ja se kyllä korostaa tätä reserviläiskoulutuksen ja niitten kertausharjoitusten merkitystä tulevaisuudessa. Sen takia sinne niitä resursseja tulee ohjata, ja mielestäni niitä vapautuvia resursseja, joita vain on Puolustusvoimien sisällä ja joka tapauksessa muutenkin saatavissa, on ohjattava sinne kertausharjoitusten lisäämiseen. Se on erittäin tärkeä asia.

Yksi reserviläisten tärkeimmistä taidoista on ampumataidon ylläpitäminen, ja suurta huolta herättääkin se, että kun hallitus nyt päättää lakkauttaa nämä varuskunnat tietyistä, erittäin useista maakunnista, niin siinä samalla ovat nyt uhkana poistua ja poistumassa ampumaradat ja niitten käyttömahdollisuus. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla se tarkoittaa sitä, että lähin ampumarata tulee sijoittumaan Lohtajalle, ja se muuten karsii harrastajia ja uhkaa tätä reserviläistoiminnan kiinnostavuutta osaltaan, sillä ampumataidon ylläpito ja ampumaratojen käyttö on yksi olennainen, ehkä jopa merkittävin, osa tätä toimintaa, tai ainakin yksi merkittävimmistä. Ja sen takia mielestäni ainoa oikea päätös olisi säilyttää nämä ampumaradat vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käytössä ja myös harjoitusalueena, ja meidän tulisi yhdessä pohtia niitä keinoja, kuinka tämä voitaisiin toteuttaa.

Herra puhemies! Hallitus on linjansa valinnut. Siinä Puolustusvoimat ajetaan erittäin ahtaalle, ja sieltä nipistetään käytännössä enemmän kuin mitä otettavissa on, mutta vuoden 2015 jälkeinen aika on lähellä. Puolustusvoimien määrärahat on saatava sille oikealle tasolle ja toiminta on palautettava, jotta meillä säilyy uskottava ja itsenäinen puolustus. En tiedä, näyttääkö jälleen siltä, että tässäkin asiassa tarvitaan sitä keskustavetoista hallitusta. Tämä nykyhallituksen linja on kyllä näissä puolustusasioissa erittäin historiallinen, ja se varmasti jääkin historiaan kaikkein suurimpana Suomen itsenäisen puolustuksen kurittajana.

Timo Heinonen /kok:

Puhemies! Tässä keskustelussa täytyy nyt pitää erillään se, että meillä on rakenneuudistus tapahtumassa Puolustusvoimissa ja että meillä on sen lisäksi niskassa erittäin suuret talouden tasapainottamistoimet, jotka kohdistuvat todella kovalla kädellä Puolustusvoimiin. Siitä olemme varmasti samaa mieltä. Mutta se täytyy muistaa, että tämä nyt käsittelyssä oleva esitys ei liity näihin säästöihin millään tavalla.

Olen aika lailla vakuuttunut, että tämä uudistus olisi tehty talouden tilanteesta välittämättä, ja tämän uudistuksen tavoite on nimenomaan virittää suomalainen varusmieskoulutus parhaaseen mahdolliseen asentoon. Tässä esityksessä lyhennetään varusmiesten palvelusaikaa 15 vuorokaudella tavoitteena järjestää varusmiesten koulutus tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Tämä olisi varmasti tehty talouden tilanteesta välittämättä ja Puolustusvoimien rakenneuudistuksesta välittämättä. Tässä nimenomaan on tavoitteena parantaa Puolustusvoimien antamaa varusmieskoulutusta, ja pystymme tällä uudistuksella korottamaan merkittävällä tavalla koulutuksen laatua nostamalla joukkueiden kouluttajien määrä nykyisestä noin 1,7 kouluttajasta per joukkue aina 2,5 kouluttajaan. Tämä on merkittävä parannus, ja tätä Puolustusvoimat on toivonut.

Tämä tarkoittaa sitä, että 15 vuorokautta täytyy tavalla tai toisella pystyä löytämään pois tuosta erimittaisesta varusmieskoulutuksesta. Itse toivon, että yksi asia vielä nyt tätä opinto-ohjelmaa uudistettaessa käytäisiin huolella läpi Puolustusvoimissa, ja se koskee nimenomaan liikuntakoulutusta. Nyt on puhuttu, että liikuntakoulutus olisi yksi asia, josta tehtäisiin yksi pieni osa tässä koulutuspäivien vähentämisessä. Pidän tuota leikkausta kyllä vaarallisena, kun tiedämme sen, että varusmiesikäisten kunto on laskenut tasaisesti aina vuodesta 80 lähtien. Tämä kehitys pitäisi mieluumminkin katkaista kuin sitä eteenpäin ruokkia.

Sen sijaan nämä 15 koulutuspäivää, varusmiespäivää, on mahdollista löytää, niin kuin Puolustusvoimat on esittänytkin, ennen muuta niistä päivistä, jotka ovat siellä koulutuksen loppuvaiheessa, ja tuoda näin tehokkuutta muun muassa niihin toimenpiteisiin, joissa kotiutumista tehdään, ja toisaalta sitten rytmittää uusien koulutuserien, varusmieserien, tulo varuskuntiin järkevämmällä tavalla. Mutta huoleni on tuo liikuntakoulutuksen vähentäminen, ja toivon, että siihen löytyisi jokin toinen keino.

Arvoisa puhemies! Ainoa kohta, johon haluan tässä keskustelussa puolustusvaliokunnan mietinnössä hieman puuttua, on sen kappale, jossa kerrotaan näin: "Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota varusmieskoulutuksen ja reservin kertausharjoitusten väliseen suhteeseen. Palvelusajan lyhentäminen esitetyllä tavalla lyhentää sodan ajan joukoksi muodostettavan joukon yhdessäoloaikaa varusmiespalveluksen aikana ja korostaa valiokunnan mielestä riittävän reserviläiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa." Minun mielestäni näin toki asiantuntijakuulemisessa joku asiantuntijoista toi tämän esille, mutta en näe tätä tämäntyyppisenä toimenpiteenä.

Tässä uudistuksessa nimenomaan viritetään se varusmieskoulutus parhaaseen mahdolliseen tilaan eli siihen, että meiltä tulee mahdollisimman hyviä varusmiehiä, koulutettuja varusmiehiä, tulevaisuudessa reserviin. Mutta on toinen asia sitten se, että meillä pitää olla reserviläiskoulutuksen oikealla tasolla, että se hyvään vireeseen viritetty varusmieskoulutuksessa saatu oppi pystytään ylläpitämään. Eli reserviläiskoulutusta ei tarvita paikkaamaan tätä 15 vuorokauden lyhennystä, ei, vaan reserviläiskoulutusta tarvitaan ylläpitämään niitä taitoja, jotka entistä paremmassa varusmieskoulutuksessa tullaan saamaan. Tämä ehkä minun mielestäni tässä lausunnossa ainakin minulle aukesi jo puolustusvaliokunnan kokouksessa tällä tavalla, ja pyrin sitä jo siellä hivenen muokkaamaan, mutta se jäi tähän malliin, ja haluan tämän nyt tuoda tässä keskustelussa myös eduskunnan pöytäkirjaan.

Eli tämä virittää varusmieskoulutuksen parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Tämä ei muuta asevelvollisuusjärjestelmämme perusteita, mutta sitten aivan oma huoli on se, että kun meillä tulee nyt uusia varusmiehiä Puolustusvoimista, niin miten voimme tulevaisuudessa turvata heidän osaamisensa ja varmistaa heidän osaamisensa myös reservissä. Sen takia yhdyn erittäin vahvasti puolustusvaliokunnan kantaan siitä, että varusmiesten reserviin tulon jälkeen kertausharjoitusten määrän lisääminen vuoden 2015 jälkeen on erittäin tärkeää Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta, ja se pitää pitää nyt erittäin selkeästi mielessä. Kun laitamme varusmieskoulutuksen hyvään kuntoon nostamalla muun muassa kouluttajien määrää joukkueissa, niin sen jälkeen emme saa tehdä sitä virhettä, että reserviläiskoulutus jäisi pitkään sille tasolle, mille nyt talouden paineessa se on jouduttu asettamaan.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on uudistus, joka on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin perusteltu. Se on järkevää tehdä, mutta on myös otettava jatkossa huomioon se, mitä tässä meidän puolustusvaliokunnan mietinnössämmekin voimakkaasti todetaan, että tämä varusmieskoulutuksen pituus on nyt sitten tässä, enempää sitä ei voida lyhentää, ei lähitulevaisuudessa, tuskin kaukaisemmassakaan tulevaisuudessa.

Muutoinkin tämä meidän mietintömme on erittäin perusteellinen ja hyvä, ja tässä myöskin otetaan vahvasti kantaa siihen, millä tavalla asevelvollisten taloudellista tilannetta pystyttäisiin jatkossa parantamaan. Siinä on kiistämättä ongelmia, mutta sitä on koko 2000-luvun ajan kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, ja siinä mielessä tämä perussuomalaisten ja vasenryhmän jäsenen tekemä eriävä mielipide on aivan oikealla tiellä, mutta tällä kertaa ja tässä ajassa sen kotiuttamispäivärahan aika ei vain voi olla. Tulevaisuudessa varmasti myös siihen tullaan puuttumaan.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä esitetään palvelusaikaa lyhennettäväksi siis 15 vuorokaudella, ja lyhennys kohdistuu varusmiespalveluksen loppuvaiheeseen, kohdistuu liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen esimerkiksi, mutta ei ampumakoulutukseen ja taistelukoulutukseen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten koulutusaikaa ei voida lyhentää, niin kuin täällä äsken mainittiin, eli tämä viisi ja puoli kuukautta on minimissään semmoinen, jota pitää pitää yllä.

Niin kuin täällä myös mainittiin, asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisalueita on vielä toteuttamatta: kotiuttamisraha, eläkkeen kertyminen varusmiespalvelusajalta ja varusmiespalveluksen hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa. Senpä tähden perussuomalaisten jäsenet puolustusvaliokunnassa ovat jättäneet niin sanotun tekstivastalauseen, jossa ehdotetaan, että asevelvollisten kotiuttamisrahan palauttamista, eläkkeen kertymistä jne. koskeva valmistelu tulee käynnistää välittömästi.

Muistamme varmaan, että kotiuttamisrahaa on maksettu vuosina 1978—1992, ja se oli ensi sijassa tarkoitettu kattamaan ensimmäisten palveluksien jälkeisten viikkojen elantokuluja. Mutta niin kuin täällä on myös mainittu, valtiontaloudellisista syistä kotiuttamisrahaa ei voida nyt maksaa, mutta myös tämän hallituksen hallitusohjelmassa asevelvollisuutta pyritään kehittämään "Siilasmaan loppuraporttiin tukeutuen". "Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmän loppuraportissa esitetään kotiuttamisrahan palauttamista." Ja edelleen: "Työryhmä porrastaisi kotiuttamisrahan selkeästi palvelusajan mukaan." Kotiuttamisrahan saamisen edellytyksenä olisi, että varusmiespalvelus suoritettaisiin loppuun saakka. Ja koska varusmieskoulutuksen lyhentämisestä jäi säästöä sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin noin 6,5 miljoonaa, on johdonmukaista, että kotiuttamisraha otetaan myös siltä hallinnonalalta. Toivottavasti tämä ministeri Wallinin antama vastaus puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistön kysymykseen tuottaa myös lähitulevaisuudessa tuloksia, koska monelle, joka lähtee aivan tyhjän päälle varusmiespalveluksesta, tämä mainittu 200 euroa kotiuttamisrahana on hyvä raha.

Seppo  Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Varusmiespalvelusajan lyhentäminen 15 vuorokaudella sai siis yksimielisen kannatuksen puolustusvaliokunnassa. Se tiivistää palvelua, sillä saadaan hiukkasen verran säästöjäkin, ei kovin merkittävästi mutta hiukkasen verran, ja sitten se antaa kouluttavalle kantahenkilökunnalle vähän levähdysaikaa ja, sanoisiko, päänselvittelyaikaa sekä poistuvan erän osalta että sitten sen uuden tulevan erän saapuessa palvelukseen. Se voi olla sille henkilökunnallekin erittäin tarpeellinen tauko, lyhyt tauko, taukoaika. Näillä perusteilla tämä yksimielisyys varmaankin syntyi puolustusvaliokunnassa.

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen fundamenttien fundamentti, se on kovan luokan perusasia. Siitä muotoutuu meille reservi, ja siitä muotoutuu puolestaan meidän alueellinen puolustuksemme, ja sitten myös siellä häntäpäässä muodostamme kohta perustettavat paikallisjoukot uutena joukkotyyppinä meidän puolustukseemme. On myös nähtävä se, että yleisellä asevelvollisuudella on kyllä iso merkitys kansalaisten maanpuolustustahdon muodostumiselle. Sehän on nyt Suomessa erittäin korkea ja osittain myös sen ansiota, että jokainen suomalainen koti joutuu kohtaamaan meidän Puolustusvoimamme, maanpuolustuksen, nimenomaan yleisen asevelvollisuuden kautta.

Puolustusvaliokunta asetti kyllä tulevaisuuteenkin päin liittyviä suuntaviittoja tämän uudistuksen kylkeen, jotka on syytä noteerata täysipainoisesti. Yksi merkittävimmistä on kyllä se, että tämä 15 vuorokauden lyhentäminen saa nyt olla sitten tässä. Tämän pitemmälle tässä tiivistämisessä ei voi edetä ilman, että se aiheuttaa sitten pahoja seurauksia meidän asevelvollisten suorituskyvylle ja nimenomaan tälle yhteiselle joukkuetoiminnalle. Tämä on syytä minusta sanoa ääneen, sillä jatkuvasti tulee puheenvuoroja siitä, että vielä voidaan lyhentää, ja kun Siilasmaan työryhmä väläytti sitä neljää kuukautta, niin sehän otettiin jo paikka paikoin jopa tosissaan, että voidaan niinkin lyhyeen palveluaikaan mennä. Ei voida mennä niin lyhyeen palveluaikaan. Sitä kyllä ei suoraan myöskään tarkoitettu. Mutta tässä on nyt se raja, johonka on tultu.

Toinen reunahuomautus koski asiaa, jota edustaja Heinonenkin omassa puheenvuorossaan käsitteli, siis varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten välistä suhdetta. Se on tarkoituksella tähän mietintöön kirjoitettu, siis siitä näkökulmasta, että tämä palvelusajan lyhentäminen korostaa omalla tavallaan valiokunnan mielestä tämän riittävän reserviläiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa. Tämä korostus minusta on tässä olennainen asia. Tämä näkökulma tuli tähän mietintöön Puolustusvoimien asiantuntijakuulemisessa. Puolustusvoimien edustaja nosti tämän näkökohdan esille, ja siitä se sitten purjehti yksimielisenä kannanottona myös puolustusvaliokunnan mietintöön. Minusta tämä on syytä kyllä todeta ihan suoraan ja voimakkaastikin, olletikin, kun nyt joudutaan elämään näitten leikkauspäätösten varjossa, siis niitten leikkauspäätösten varjossa, että maastovuorokausia ja kertausharjoitusten määrää voimakkaalla tavalla vähennetään.

Vielä yksi reunahuomautus, joka katsoo myös tulevaisuuteen, on meidän asevelvollistemme taloudellinen ja sosiaalinen asema. Sitä on kyllä kehitetty tälläkin vuosituhannella, kiitos siitä menneelle hallitukselle ja nykyisellekin, mutta meidän on syytä kyllä koko ajan pitää tätä asiaa esillä nimenomaan kotiuttamisrahan osalta. Se on varusmiesten aivan ehdoton ykkösvaatimus ja toive. Varusmiesliitto sitä ajaa, ja se oli huono asia, että parikymmentä vuotta sitten siitä jouduttiin luopumaan silloisen syvän laman yhtenä synkeänä, huonona seurauksena. Sitten kun hiukankaan varaa tulee lisää, niin tämä kotiuttamisraha täytyy palauttaa parantamaan asevelvollistemme taloudellista asemaa. On se mukava, että jääkaapissa on jotakin ruokaa, kun sieltä kasarmilta kotiin sitten kämpille tullaan. On syytä huolehtia kaiken kaikkiaankin meidän asevelvollisuutemme vetovoimasta. Se on kuitenkin peruskysymys.

Ihan loppuun totean sen ajan puitteissa, että olisi ollut hyvä, että tämäkin uudistus olisi voitu käsitellä normaalilla parlamentaarisella tavalla, tarkoitan siis osana tätä laajempaa selontekoa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Varusmiespalvelusajan lyhentäminen kahdella vii-kolla on varmaan se ulospäin kaikkein näkyvin muutos tässä esityksessä. Lyhennys tapahtuu varusmiespalveluksen loppuvaiheessa nimenomaan siitä syystä, että siellä näyttää olevan väljyyttä ja tehottomuutta, jota on mahdollista sieltä poistaa. Sitä jäin vain miettimään, että jos tämä tehottomuus ja väljyys on ollut jo pitkään olemassa, niin minkä takia tätä muutosta ei ole tehty jo aikaisemmin.

Täällä on salissa keskusteltu liikuntakoulutuksen vähenemisestä. Valiokunnassa tästä myös keskusteltiin, ja me saimme selvityksen asiantuntijoilta. He sanoivat, että he pyrkivät päivittäiseen toimintaan lisäämään liikkumista niin paljon, että nämä vähennykset korvautuisivat sitten tämän varsinaisen liikuntakoulutuksen osalta.

Olen samaa mieltä siitä, että varusmiespalveluksen väheneminen viidestä ja puolesta kuukaudesta alaspäin ei enää onnistu eikä se ole järkevää, joten me olemme nyt sillä rajalla, että tällä meidän täytyy tulevaisuudessakin pärjätä. Pidän myös tärkeänä sitä, että kotiuttamisrahaa tullaan käsittelemään jatkossa myönteisessä näkökulmassa. Nyt me tiedämme, että taloudellisia resursseja tällä hetkellä tämän asian korjaamiseen ei meillä ollut, joten se on kirjattu hyvin tarkkaan valiokunnan mietintöön.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edelliset puheenvuoron käyttäjät, kollegat valiokunnasta ovat yksityiskohtaisesti käyneet läpi meidän keskustelujamme ja aikaansaamaamme yksimielistä mietintöä, joka on jo arvo sinänsä, että valiokunta pystyy työskentelemään yhdessä niin, että valiokunnalla on se arvo ja se sana sanottavanaan, mikä eduskunnalla on.

Arvoisa puhemies! Harvoin on kuitenkaan käytännössä näin käytännönläheistä ja tarkoituksenmukaista lakiesitystä täällä eduskunnassa kuin tämä lakiesitys on. Suurimmalla osalla ainakin meistä miespuolisista edustajista on henkilökohtaiset kokemukset siitä, millaista on olla armeijassa joulun tai juhannuksen aikoihin, kun aamukammassa on enää muutamia piikkejä jäljellä. Käytännössä suuri osa kotiutettavista on lomilla tai oleskelee kasarmilla enemmän tai vähemmän varusteita luovutellen, reserviläisjär-jestöjen esittelyjä kuunnellen tai vastaavasti.

Tästä huolimatta varuskunnissa on kuitenkin odoteltu joulua ja juhannuspyhien jälkeistä kotiuttamispäivää täydessä varustuksessa, eikä näin ollen ole voitu valmistautua seuraavan saapumiserän tuloon. Lyhimmillään kotiuttamisesta seuraavan saapumiserän tuloon on ollut yksi vuorokausi. Kaikki ymmärrämme, että näin lyhyessä ajassa ei paljon ehditä toimintoja kehittää, ei paikkoja kunnostaa saatikka sitten panostaa kouluttajien hyvinvointiin tai uudistumiseen.

Tätä samaa mieltä olivat valiokunnassa olleet asiantuntijat, joita kuulimme. Heidän mukaansa varusmiespalveluksen loppuvaiheessa on käytännössä väljyyttä, joka on mahdollista poistaa uudelleenjärjestelyn ja koulutuksen tiivistämisen kautta. Näin ollen 15 vuorokauden lyhennys varusmiespalvelukseen tosiasiallisesti tarkoittaa noin alle 60 tunnin vähentämistä koulutuksesta. Valiokunnassa kuulimme, että palvelusajan lyhentäminen on tarkoitus kohdentaa nimenomaan varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen niin sanottuun joukkokoulutuskaudelle, ja näin varusmiesten koulutuksesta tulee tarkoituksenmukaisempi myös loppuvaiheen juhlapyhien aikaan. Tässä toteutuu sanonta "jouluksi kotiin".

Arvoisa puhemies! Pitkälle edellä mainituista syistä esityksellä ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia joukkojen operatiivisen suorituskyvyn vaatimuksiin, vaan ne pysyvät kutakuinkin ennallaan tästä muutoksesta huolimatta. Varusmiespalveluksen lyhentämisellä arvioidaan saavutettavan noin 6,5 miljoonan euron säästövaikutukset lähinnä päivärahojen ja muonituksen vähentämisestä. Tämä säästö ei ole valtavan suuri, mutta nämäkin miljoonat voidaan käyttää tulevaisuudessa tehokkaammin armeijan muihin tarpeisiin. Tällä muutoksella on mielestäni kuitenkin, ja niin kuin valiokunnankin mielestä, se vaikutus, että miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten koulutusaikaa ei voida enää lyhentää nykyisestään ilman, että sillä olisi hyvinkin paljon ja monenlaisia kielteisiä vaikutuksia sodan ajan joukkojen suorituskykyyn.

Lopuksi haluan muistuttaa, että tulevan puolustusvoimauudistuksen ansiosta kouluttajien määrä lisääntyy keskimäärin 2,5 kouluttajaan per joukkue peruskoulutuskaudella, kun se nyt on 1,7 kouluttajaa per joukkue. Tällä on oma merkityksensä koulutuksen tasolle ja varusmiesten motivaatiolle.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Asevelvollisuusajan lyhennys on osa Siilasmaan raportin esityksiä ja monesta eri syystä varmaan perusteltu ja kannatettavakin. Ennen kaikkea kouluttajan näkökulmasta on hyvä, että siihen tulee se parin viikon tauko, ennen kuin uusi saapumiserä tulee, ja voivat vähän valmistella ja hengähtää tässä välissä. Sikäli se on hyvin perusteltu asia.

Täällä on kiinnitetty sitten huomiota jo aikaisemmin moneen tärkeään asiaan. Itse haluan nostaa kuitenkin esille kertausharjoitusten merkityksen tämän koulutusajan lyhentämisen johdosta ja olen hieman huolissani tästä Puolustusvoimien nykytilanteesta. Näyttää siltä, että nykyisen hallituksen puolustuspoliittinen kokonaiskuva on hieman hämärä ja tässä niin kuin mennään oikeastaan ilman kapteenia eteenpäin.

Sillä, että maastovuorokaudet lyhenevät merkittävästi, ja sillä, että kertausharjoituksia on kymmenesosa siitä, mitä tavoite on, kyllä on merkittävä vaikutus. Minusta on välttämätöntä nostaa esille se, että tämä palvelusajan lyhennys tulee jollakin tavalla kuitata myös sitten näillä kertausharjoituksilla, koska täällä ihan selkeästi nostetaan esille se, että ilman kielteisiä vaikutuksia sodanajan joukkojen suorituskykyä ei voida turvata, jos tästä vielä lyhennetään. Näen sen äärettömän tärkeänä asiana.

Täällä on nostettu esille, että tällä ei olisi oikeastaan mihinkään mitään vaikutusta. On kuitenkin todettava se, että Pääesikunnan kirjallisessa lausunnossa todetaan ennen kaikkea tämän koulutushaarakoulutuksen merkittävä vähennys jatkokoulutuskaudella, 61 tuntia. Se on erityisen iso pudotus, ja sen takia nämä kertausharjoitukset nousevat hyvin keskeiseen rooliin, ja kuten täällä on jo aikaisemmin korostettu, tämä on otettava vakavasti huomioon.

Valiokunta on monissa muissakin aikaisemmissa lausunnoissaan ja mietinnöissään nostanut esille tämän vuoden 2015 jälkeisen ajan. On varmaan perusteltua nostaa jo sekin päivämäärä esille, mutta kun nyt elämme kuitenkin tämän hallituskauden aikaa ja niitä ratkaisuja ja sitä aikaa, jolloin näitä konkreettisia päätöksiä tehdään, niin ladataankohan hieman liian suuria odotuksia vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, kun emme kukaan tiedä, mikä se talouskehys silloin oikeasti on?

Olisi ollut tärkeätä, että nämä ratkaisut, leikkaukset maastovuorokausien, lentotuntien, kertausharjoitusten osalta olisi voitu tehdä hieman joustavammalla välyksellä eikä pudotus olisi ollut niin voimakas. Se olisi mielestäni ollut hyvin uskottava ratkaisu myöskin uskottavan puolustuskyvyn näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että nostetaan nämä asevelvollisten taloudellis-sosiaaliset seikat esille, ja niistä keskusteltiin valiokunnassa varsin pitkään. Keskustan valiokuntaryhmä totesi sen, että on syytä pitää tätä asiaa esillä jatkossakin ja silloin, kun taloudellinen tilanne sen sallii suinkin, myös sitten tämä asia viedä lopulliseen maaliin.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Varusmieskoulutuksen leikkaaminen kahdella viikolla tarkoittaa sitä, että tässä maassa varusmiehiä koulutetaan viidessä ja puolessa kuukaudessa. Se on lyhyt aika. Täällä on sanottu, että operatiiviseen toimintaan tässä ei puututa. Ehkäpä ei, mutta kun sieltä putoaa tämä liikunta pois, vaikka sitä lisätään jonkin verran sinne muualle, niin täytyy muistaa, kuinka huonossa kunnossa meidän varusmiehemme tällä hetkellä ovat, siitä on ihan tutkittua tietoa.

Erittäin huolestuttavaa on se, että tämä leikkaus kohdistuu kansalaiskasvatukseen, niin kuin tässä todetaan. Se on aika paha asia ja saattaa tulla aika lailla kalliiksi tässä uusavuttomien maailmassa. Kansalaistaidot ovat taitoja, joita tarvitaan nyt ja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan, semminkin, kun meiltä viedään nyt myös maanpuolustustyö ja sen harjoittaminen. Puolustusvoimauudistus, varuskuntien alasajo takaa sen, että maanpuolustustyötä ei tässä maassa juurikaan tehdä. Ja kun nyt on jo kerrottu se, että kertausharjoitukset ajetaan alas, niin millä tavalla meillä pidetään esimerkiksi lentäjien ammattitaitoa yllä, tai joukkojen kuljetusvaunujen kuljettajien ammattitaitoa yllä?

Ne ovat isoja kysymyksiä, jotka lankeavat jossakin vaiheessa kyllä eteen. Ei voida vaan yksi kaksi sanoa, että nyt säästetään, pitää kantaa vastuu. Aivan kuten edustaja Reijonen sanoi, että nyt sysätään asioita vuoteen 2015, minä kysyn tässä hallitukselta, missä on hallituksen vastuu. Tämä, että näitä asioita sysätään seuraavalle kaudelle, tarkoittaa sitä, että siinä käytetään valtaa. Se ei ole vastuun kantamista, se on vastuun pakoilua.

Se, mikä on varsin ikävää, on, että tosiaankin 90-luvun laman takia poistettiin kotiuttamisraha; tätä ovat meidän vanhat puolueemme tehneet. Silloin, kun on mennyt huonosti, otetaan niiltä, joilla on kaikkein vähiten rahaa. Tässä nähdään, mitä 15 päivää merkitsee. Se on vain 6,5 miljoonaa, ja silloin, kun maassa on mennyt huonosti, niin on otettu varusmiehiltä. Varusmiehiltä — käsittämätön, aivan käsittämätön asia! Eli se olisi kyllä aivan ensisijainen asia, että se nyt palautetaan viimeistään tässä vaiheessa, että tänä päivänä ainakin nämä köyhimmät saisivat sitten tästä jotakin.

Samaten yhdyn muuhunkin, mitä vastalauseessa on esitetty. En rupea sitä enää lukemaan, ne asiat on täällä käyty niin monta kertaa läpi.

Mutta sen sijaan haluan panna lusikan yhteen soppaan, johon täällä otettiin kantaa, elikkä nämä uskonnottomat armeijassa. En puutu uskonnottomiiin, mutta muistutan arvon hallituksen puolueita siitä, että meillä ei ole hirveän kaukana nyt sellainen aika, kun meidän armeijassamme alkaa olla aika paljon sellaisia ihmisiä, jotka tunnustavat jotakin muuta uskontoa kuin valtionuskontoa. He eivät ikimaailmassa tule hyväksymään meidän valtionuskontoamme meidän Puolustusvoimissamme, eivätkä tule kunnioittamaan sitä. Se on asia, joka tulee maksamaan aika paljon, ja se on asia, joka on syytä pitää tuolla takaraivossa. Sitä ei pääse pakoon, näin tässä maassa käy. Rajamme ovat auki, ja siitä tulee lasku aikanaan kaikilla sektoreilla tavalla tai toisella.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Väätäinen epäili omassa puheenvuorossaan, että varusmieskoulutuksessa on ollut tehottomuutta ja Puolustusvoimissa olisi sitä kautta tehottomuutta. Itse en sellaista epäile enkä usko sitä. Uskon, että kyllä Puolustusvoimissa toimitaan tehokkaasti ja on toimittu tehokkaasti.

Hallitus on puolustusvoimauudistuksessa asettanut Puolustusvoimille erittäin rankkoja säästövelvoitteita. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on osa tätä suurta karsintakokonaisuutta. Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella, ja puolustusvaliokunta on päätynyt esittämään lakiehdotuksen hyväksymistä. Puolustusvoimien käytännön jokapäiväisessä koulutustyössä työskentelevän henkilökunnankin mukaan tämä on vielä hyväksyttävissä, mutta miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten koulutusaikaa ei voida nyt esitettävää enempää lyhentää ilman, että varusmiesten koulutus jää vajaaksi. Tätä viestiä on saanut kantahenkilökunnalta ja siellä työskenteleviltä.

Kuten puolustusvaliokunta mietinnössään toteaa oikeaksi, on tärkeää, että palvelusajan lyhentäminen kohdennetaan varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen joukkokoulutuskaudelle. Palvelusajan lyhennys kohdistuu puolustusvaliokunnan mietinnön mukaan yhteen marssiin peruskoulutuskaudella, liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen ja niin sanottuun rästikoulutukseen. Kyllä nekin ovat kaikki tärkeitä toimenpiteitä, että ne pystyttäisiin säilyttämään.

Kun nyt joudutaan tekemään tällaisia säästöpäätöksiä, niin on tärkeää, että varusmiesten koulutuksessa pystytään pitämään Puolustusvoimien edellyttämät tasot, jotta myös kantahenkilökunta voi pitää työtään mielekkäänä. Kun varusmieskoulutusta lyhennetään 15 vuorokaudella, niin tulevaisuudessa tulee pystyä lisäämään reservin kertausharjoitusten määrää. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten vuorokaudet ollaan karsimassa aivan minimiin. Se karsiminen on todella huolestuttavaa eikä voi jatkua monia vuosia. Varusmiesten maastovuorokausien ja reservin kertausharjoitusten määrän lisääminen viimeistään vuodesta 2015 lähtien on erittäin tärkeää Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunta on omasta mielestäni kiinnittänyt huomiota erittäin tärkeään asiaan. Kenttäkouluttajien määrän lisääminen varusmiesten peruskoulutuskaudella 1,7:stä per joukkue keskimäärin 2,5:een per joukkue on erittäin tärkeä ja hyvä asia.

Esko  Kurvinen /kok:

Arvoisa puhemies! Minä haluan nostaa esille sen asian, joka on moneen kertaan lähes joka kokouksessa tuolla valiokunnassa noussut esille: koko valiokunnan huolen kertausharjoituksista ja varusmiesten metsävuorokausista ja yleisestä asevelvollisuudesta. Ne perusfundamentit ovat kyllä koko valiokunnan yhteisiä huolia, ja niitten eteen tulee jatkossakin tehdä töitä. Olen osittain samaa mieltä siitä, että ei voida menetellä niin, että vuonna 2015 yhtäkkiä nousee kertausharjoitusten määrä. Kyllä se täytyisi tehdä pitemmällä aikavälillä, niin että se näiden neljän vuoden aikana, mitkä ovat nyt käytettävissä, tasoitetaan vähitellen. Minä olen sitä mieltä, että Puolustusvoimat kyllä voi tämän itse suorittaa niillä resursseilla, mitkä siellä on seuraavina vuosina, katsoa sen painopisteen uudelleen. Valiokunnalla on kyllä ollut tahto siitä, että varusmieskoulutuksen tasosta ei tingitä, se on se ensimmäinen, ja sen jälkeen ovat muut asiat. Mutta kertausharjoitusten määrän ja laadun ja tasaisuuden suhteen varmasti armeijan kannattaa tehdä nyt omia johtopäätöksiä tässäkin talossa käydyn keskustelun puitteissa.

Tuula  Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Torniaiselle täytyy sanoa, että ei minun tarvitse yhtään epäillä tätä tehottomuutta, kun meille se siellä puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kerrottiin: kerrottiin, että juhannuksen alla ja joulun seutuna palvelusaika on hyvin löysä ja väljä ja siellä monta vuorokautta palautellaan varusteita, ja sanottiin, että sillä ajalla ei ole niin oleellista merkitystä sen varusmieskoulutuksen laadun kannalta, että sieltä voidaan hyvin sitä vähentää. Eli ei se ollut minun epäilykseni vaan ihan fakta-asia Puolustusvoimilta.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vaan todeta, että se, että siellä loppupäässä on tiettyjä toimia, jotka ovat olleet siihen kuuluvaa työtä, ei välttämättä ole sitä tehottomuutta. Niin kuin tuossa tuli esille, kun nyt joudutaan karsimaan tätä 15 vuorokautta, kun lyhennetään varusmieskoulutusta, niin siinä lähtee liikuntaa ym. Siinä lähtee yksi marssi myöskin pois. Se ei ole tehottomuutta omasta mielestäni. Se on kuulunut mukaan, ja itse uskon, että sillä ajalla meidän Puolustusvoimissamme henkilökunta kyllä toimii erittäin tehokkaasti.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt en minä puhunut kuntoutusvuorokausien vähentämisestä, vaan puhuin siitä varusmiespalveluksen loppuajasta, josta asiantuntijat sanoivat, että ne tehtävät, joita silloin on, pystytään paljon lyhyemmässä ajassa toteuttamaan, jolloinka sieltä se säästö on järkevää.