Ilkka  Kanerva  /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta käsittelee lukuisan määrän toimintakertomuksia, mutta itse asiassa vain kolmen sellaisen järjestön toimintakertomukset, joissa parlamentti on itse aktiivisesti mukana. On toki lukuisa määrä ... (Hälinää)

... muitakin järjestöjä, joissa Suomen eduskunta on voimallisesti mukana, mutta vain Pohjoismaiden neuvosto, Euroopan neuvosto ja Etyj-järjestö ovat ainoita, joitten toimintakertomukset tulevat täysistuntosalin käsittelyyn.

Etyj-järjestö on meille suomalaisille tietysti monella tapaa historiallisesti rakas ja läheinen järjestö, järjestö, joka näistä kolmesta — Pohjoismaiden neuvosto, Euroopan neuvosto ja Etyj — on ainoa, joka käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan eurooppalaisesta perspektiivistä. Sen vuoksi tämä Etyjin kertomus on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tietysti mielenkiintoinen.

Meillähän maan hallitus ei laadi erillisiä kertomuksia toiminnastaan erityyppisissä kansainvälisissä järjestöissä, vaikka sitäkin sietäisi hallituksen suunnassa miettiä. Esimerkiksi Ruotsissa on vallalla käytäntö, jossa hallitus laatii selostuksen toiminnastaan esimerkiksi juuri Etyj-järjestössä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä. Se käsitellään täysistunnossa ja ulkoasiainvaliokunnassa, ja nyttemmin Ruotsi on täydentänyt toimintaansa vielä tämän tyyppisellä käsittelyllä, jota Suomen eduskunnassa sinänsä on, mutta meillä edelleen puuttuvat hallituksen linjaukset, näkemykset eri järjestöissä tapahtuvista poliittisista ilmiöistä ja niihin liittyvistä tavoiteasetteluista. Pyytäisin hallitusta harkitsemaan tämän tyyppisen käytännön soveltamista ennen muuta ulko- ja turvallisuuspoliittista järjestökenttää ajatellen, kun maan poliittinen komittoituminen on aidosti kyseessä.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi on syytä todeta, että ed. K. Kiljusen aloitteesta Suomen Etyj-valtuuskunta teki jokin aika sitten aloitteen koko Etyj-järjestössä, jonka silmämääränä on ollut nimenomaan pyytää tai kehottaa päätöslauselmassa eri jäsenmaita tehostamaan Etyj-asioitten seurantaa parlamenttien toimesta. Kun tämä on tehty Suomen aloitteesta ja se on Etyjissä hyväksytty, tuntuisi oudolta, jos tasavallan valistunut parlamentti ei meidän tapauksessamme kiinnittäisi sen järjestön toimintaan mitään huomiota, jossa Suomella on ollut upea historia, jossa me olemme aktiivisesti mukana ja joka ainoana näistä eduskunnan käsittelyssä olevista järjestöistä koskettelee turvallisuuspolitiikkaa. Sen vuoksi on tärkeää, että tätä Etyj-kysymystä täällä arvioidaan tai sen raamien puitteissa olevia asioita puntaroidaan.

Tämä itse kertomus, joka on käsiteltävänä, on luonteeltaan klassinen. En sen sisältöön sen enempää puutu, mutta sen sijaan haluaisin yhdistää Etyj-problematiikkaa hieman siihen kansainvälisen politiikan ilmiöön, jota Naton laajeneminen ja Euroopan unionin laajeneminen käytännössä tarkoittavat. Molemmat laajenemisprosessit omaavat oman logiikkansa, mutta niillä on myöskin liitännäisyyttä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimeliaisuuteen tilanteessa, jossa jopa Etyjin yleiskokous on tehnyt ehdotuksen toimenpiteistä, joilla se voisi lähentää myöskin fyysisesti toimintojaan muiden järjestöjen kanssa, ja Etyjin toimipisteen perustaminen Brysseliin on ikään kuin harkinnanvaraisena asiana tällä haavaa menossa.

Etyjin erityispiirre nimittäin näihin muihin järjestöihin liittyen on se, että sillä on laveampi jäsenyyspohja ja sillä on ikään kuin tuntosarvet kaikessa siinä, mitkä ovat herkkiä ja olennaisia, vaikeitakin kysymyksiä muun muassa mainituissa turvallisuutta käsittelevissä järjestöissä eli Euroopan unionissa ja Natossa.

Etyjissä on 55 jäsenmaata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Venäjä sekä monet Keski-Aasian erittäin kansainvälispoliittisesti komplisoitujen konfliktien alaiset maat. Sen lisäksi on eri tyyppisiä yhteistyösopimuksia Välimeren alueella ja Aasian maitten suuntaan. Ongelmallista laajassa jäsenpohjassa on se, että nyt Etyjissä käydään sisäistä keskustelua siitä, keskittyykö sen toiminta operatiivisesti vain itäisiin osiin sekä yleiskokousten että hallitustenvälistä toimintaa ajatellen, entisen Neuvostoliiton alueelle Balkanille ja Keski-Aasiaan. On ymmärrettävää, että tämä on jossakin mitassa hiertävä kysymys eri Etyjin ongelma-alueita käsiteltäessä.

Etyjin roolista yleisesti järjestönä ja järjestön työskentelytavoista keskusteltaessa voisi tehdä kriittisiäkin huomioita, mutta niitten menettelytapojen uudistaminen ei tämän tyyppisessä järjestössä tietysti ole kovin helppoa ajatellen esimerkiksi Yhdysvaltain ja Venäjän poliittisia pidäkkeitä tämän toimintatavan uudistamisessa.

Etyjin yleiskokouksen ja hallitustenvälisen toiminnan osalta on nostettu eräitä erillisteemoja, joihin vain otsikonomaisesti tässä yhteydessä viittaan: ihmiskauppa, antisemitismi, jäädytetyt kriisit eri puolilla Etyjin toimintakenttää Vuoristo-Karabahin kysymyksiä ajatellen, Abhasian ongelmia ajatellen, Moldovan, Transnistrian ongelmalliset tilanteet. Myöskin Kaakkois-Eurooppa Kaukasuksineen, Keski-Aasia ja kaikki Välimeren alueen ongelmat ovat niitä, joissa Etyjin turvallisuuspoliittiset ongelmat sijaitsevat.

Oma, meidänkin kannaltamme kohtuullisen läheinen ongelma on myös Valko-Venäjä. Sanoisin, että kansainvälisen yhteisön tavoite on ylipäätään pyrkiä välttämään Valko-Venäjän eristäytyminen kokonaisuudessaan eurooppalaisesta yhteistyöstä, joka jossakin vaiheessa näytti reaaliseltakin riskiltä. Nyt panostetaan hyvin paljon parlamenttivaaleihin Etyjin toimesta muun muassa Valko-Venäjällä ensi vuonna jne. Ehkä Etyjillä tulee jopa Valko-Venäjän tilannetta ajatellen olemaan keskeistäkin roolia tässä jatkovaiheessa.

Etyjissä on erityisvaltuutettuja eri toimintoja seuraamaan. On vähemmistövaltuutettu, on mediavaltuutettu, talouskoordinaattoreita, ihmiskauppavaltuutettuja jne. Tiedämme, että presidentti Ahtisaari toimii nykyisen puheenjohtajamaan Hollannin erityisedustajana parhaillaan Keski-Aasiassa.

Etyjin yleiskokouksen pääteema kertomusvuonna 2003 oli Etyjin rooli Euroopan muuttuvassa arkkitehtuurissa, siis meidän suomalaisen turvallisuuspolitiikkamme kannalta hyvin läheinen kysymyksenasettelu. Hyvin monet erityiskysymykset ovat myös olleet tapetilla, Guantanamo Bayn vankikysymykset ja muut vastaavankaltaiset asiat.

Puhemies! Etyjin yleiskokouksen tehtävänä on keskustella turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, mutta sen lisäksi useat työryhmät tekevät merkittävää operatiivista toimintaa eräiden jäädytettyjen kriisien ympärillä, jotta ratkaisuihin voitaisiin päästä, Moldovassa, Abhasiassa, Georgiassa, Vuoristo-Karabahissa, Valko-Venäjällä jne. Ikään kuin valistunut eurooppalainen mielipide pyrkii ottamaan näihin asioihin linjaavaa kantaa ja antamaan oman vaikutuksensa myöskin siihen paikalliseen keskusteluun.

Herra puhemies! En voi olla tässä yhteydessä mainitsematta myöskään siitä, että kun seuraava kokous ensi kesänä pidetään Edinburghissa, Suomen vanha Etyj-historia pyrkii saamaan jatko-osan tililleen. Olemme Suomen valtuuskunnassa asettaneet tavoitteen tuohon Etyjin yleiskokoukseen liittyen, että kun meillä on jo kerran aikaisemmin ollut Etyjin puheenjohtajuus hallussamme entisen puhemiehen Ilkka Suomisen toimiessa Etyjin puheenjohtajana, niin pyrimme samanlaiseen tilanteeseen nyt kesällä Edinburghissa pidettävässä yleiskokouksessa, jossa valitaan Etyjille uusi presidentti. Suomen ehdokas on ed. K. Kiljunen, ja olemme tehneet Suomen valtuuskunnassa jonkin mittaisen työrupeaman sen hyväksi, että Suomi saisi hyvän jatko-osan aktiiviselle toiminnalleen ja korkealle profiililleen Etyj-toiminnan merkeissä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten varapuhemies Kanerva omassa puheenvuorossaan esitteli, meillä on kolmen eri kansainvälisen parlamentaarisen yleiskokouksen asiat täällä täysistuntosalissa: Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen asiat.

Poikkeuksena näistä muista kahdesta Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan vetäjänä meillä on perinteisesti ollut puhemies, mikä korostaa juuri sitä, puhemiehistöstä oleva jäsen, että me olemme arvostaneet ja arvottaneet Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen työn merkittävyyden. Eräänä syynä tietysti on se, että koko Etyj-prosessi lähti aikoinaan vuonna 75 Helsingissä liikkeelle. Meillä vaihtui Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja vaalien jälkeen. Edellinen puhemies Riitta Uosukainen oli toiminut Etyjn valtuuskunnan puheenjohtajana, ja nyt varapuhemies Ilkka Kanerva on ottanut Suomen valtuuskunnan vetovastuun. Jo äsken käytetty puheenvuoro kertoi aivan erinomaisesti siitä jäntevyydestä ja tavasta, millä varapuhemies Kanerva on tarttunut tähän tehtävään, ja sitä kautta olemme voineet koko Suomen valtuuskunta toimia aktiivisesti ja panoksekkaasti tuossa yleiskokouksessa.

Varapuhemies Kanervan puheenvuorossa äsken kuvattiin Etyj-järjestön roolia laajemmin. Omassa puheenvuorossani sanoisin muutaman sanan parlamentaarisen yleiskokouksen merkityksestä ja sen toimintamuodoista.

Parlamentaarinen yleiskokous on sikäli muuttanut lähestymistapaansa, että me aikaisemmin kokoonnuimme yleisistuntoihin vain kesäisin. Nyt on parin vuoden aikana myöskin ollut talvikokous, joka on pidetty Wienissä, jossa on Etyjin päämaja. Tämä talvikokous on osoittautunut erinomaisen hyväksi, koska se vetää sitten tavallaan paremmin yhteen vuosittaisen kierron. Kun olemme Wienissä, niin me voimme olla suorassa konsultaatioyhteydessä itse Etyjin päämajaan. Aina itse asiassa Etyj-maan puheenjohtaja, Chairman-in-Office, on paikalla ja sen mukaisesti myöskin Etyjin pääsihteeri ja erityisjärjestöjen, Etyjin alajärjestöjen, edustajat, ja me käymme avoimen keskustelun Etyjin elinten kanssa suhteessa parlamentaariseen yleiskokoukseen.

Mutta sittenkin ehkä olennaisempi työ parlamentaarisella yleiskokouksella kuin nämä varsinaiset yleiskokoukset ja niiden resoluutiot — jotka olemme pyrkineet viemään myöskin ministerineuvostoon ja pysyvälle komitealle Etyjissä — ja sittenkin ehkä tärkeämpi alue, jossa Etyjin parlamentaarisella yleiskokouksella on ollut varsinainen operatiivinen luonne, liittyy kahtaalle.

Toisaalta Etyj on kansainvälisessä vaalitarkkailussa se johto-organisaatio, joka vastaa vaalitarkkailusta. Useimmiten tätä tarkkailua tehdään nykyisin tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston kanssa, mutta nimenomaan Etyj on se, joka kantaa päävastuun. Tässä suhteessa myöskin me suomalaiset olemme olleet aktiivisesti mukana näissä kansainvälisissä vaalitarkkailuissa, ja se jos mikä on tietysti sekä nostanut parlamentaarisen yleiskokouksen merkitystä että myöskin antanut meille suomalaisille mahdollisuuden olla aktiivisesti kansainvälisessä toiminnassa mukana.

Mutta toinen ja ehkä vieläkin kiinnostavampi ja olennaisempi ulottuvuus, jonka parlamentaarinen yleiskokous on kehittänyt, ovat niin sanotut demokratiatiimit, työryhmät, erityistyöryhmät, joita on perustettu tiettyihin vaikeisiin konfliktipesäkkeisiin avittamaan poliittista keskustelua näillä alueilla.

Ensimmäinen tällainen työryhmä perustettiin jo viitisen vuotta sitten Valko-Venäjään liittyen. Varapuhemies Kanervahan juuri omassa puheenvuorossaan viittasi Valko-Venäjän merkitykseen ja sen sisäisen kehityksen ongelmallisuuteen koko Euroopan kannalta. Tämä Valko-Venäjä-työryhmä, joka Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puitteissa on toiminut, on antanut hyvin merkittävän panoksen siinä tilanteessa, kun Valko-Venäjä itse käytännössä eristi itsensä muulta maailmalta. Etyj oli oikeastaan ainoa ikkuna muulle maailmalle myöskin vaikuttaa Valko-Venäjän tilanteeseen.

Tämän lisäksi näitä erityistyöryhmiä on perustettu muutamiin muihin alueisiin liittyen. Itse olen ollut hyvin aktiivisesti mukana Moldova-työryhmässä. Siellä on sisäinen konflikti, jota on pyritty avittamaan. Siellä on neuvotteluprosessi käynnissä, ja tämä parlamentaarinen dimensio on avittanut poliittista dialogia alueella. On Abhasiaan liittyen perustettu erityistyöryhmä, meillä on Balkanin alueelle vakautussopimukseen liittyen siellä oleva erityistyöryhmä, ja nyt myöskin Kosovon suhteen olemme aktivoituneet.

Tässä suhteessa parlamentaarinen yleiskokous on omalla työllään tukemassa sitä työtä, jota Etyj varsinaisesti tekee, ja tämä on koko ajan ollut se punainen lanka parlamentaarikkojen työssä, että me emme luo mitään kilpailevaa järjestelmää, me emme kuvittele myöskään, että me olisimme varsinaisia neuvottelijoita, mutta me annamme taustatukea niille varsinaisille neuvotteluprosesseille ja pyrimme useimmiten konfliktitilanteissa vastapuolten parlamentaarikot ja poliitikot saattamaan keskusteluyhteyteen, joka sitten omalla tavallaan tukisi varsinaisen poliittisen kriisin ratkaisuyritystä. Tässä suhteessa tämä on ollut erinomainen prosessi, että Etyj on parlamentaarisen yleiskokouksen puolella tällä tavalla aktivoitunut.

Se on oikeastaan se sama tilanne, mikä Etyjillä itselläänkin on. Etyj pysyvänä neuvostona, ministerikokouksena — monet ovat todenneet — on vähän menettänyt sitä merkitystään, mikä sillä oli aikoinaan kylmän sodan oloissa, ja saattaa muodostua harhakuvitelma, jos me arvioimme vain siitä näkökulmasta, mitä Wienissä tehdään. Ehkä sittenkin olennaisempaa on tajuta se, että Etyjillä on yli 20 maatoimistoa. Nämä maatoimistot tekevät sitä konkreettista työtä hyvinkin vaikeissa kulmissa Keski-Aasiassa, Kaukasuksella, Itä-Euroopan sellaisissa maissa, joissa näitä vaikeita poliittisia asetelmia, konflikteja, on ollut. Se on sitä varsinaista Etyjtä, joka myöskin näkyy, ja tässä on ollut hyvin tärkeää nähdä, että parlamentaarinen yleiskokous on juuri tähän työhön voinut antaa tukensa.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen otti esille täällä Etyjin parlamentaarikkojen vaalitarkkailun ja sen merkittävyyden. Euroopan neuvoston edustajat ovat myös osallistuneet yhteistyössä Etyj-parlamentaarikkojen kanssa vaalitarkkailuun, ja sitä työtä täytyy jatkaa ja tehdä edelleen yhteistyössä.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Täällä käytettyjen hyvien puheenvuorojen jälkeen aivan muutama sana oikeastaan jatkona ed. Hurskaisen puheenvuoroon, jossa myös viitattiin Euroopan neuvoston rooliin vaalitarkkailussa, mutta ei pelkästään vaalitarkkailusta. Niin kuin ed. Kanerva totesi, niin Etyjillähän on tietty erityisluonne verrattuna muihin eurooppalaisiin järjestöihin, ja erityisesti nyt puhun tässä Euroopan neuvostosta. Jo se, että Etyjissä on Euroopan ulkopuolisia maita, tietysti antaa sille erikoisluonteen. Euroopan neuvostohan on ainoa tällainen paneurooppalainen järjestö, missä on pelkästään eurooppalaisia maita mukana.

Puhemies! Minun kysymykseni oikeastaan ensisijaisesti liittyy tähän Valko-Venäjä-asiaan, koska tässä oikeastaan heijastuu myöskin Etyjin ja Euroopan neuvoston erilainen luonne. Etyjin parlamentaarinen yleiskokoushan hyväksyi uudelleen Valko-Venäjän jäsenekseen viime vuoden aikana, ja se on oikeastaan kyllä hämmästyttänyt, että tämä ratkaisu tehtiin. Toivoisin, että ed. Kanervan ja ed. Kiljusen kautta, joka nyt poistui salista, viesti välittyisi myöskin siitä, että myös Etyjissä nämä ihmisoikeuskysymykset ja demokratiakysymykset otettaisiin vakavammin, kuin mihin tämä viime vuoden päätös Valko-Venäjän ottamisesta uudelleen parlamentaarisen yleiskokouksen jäseneksi viittaa.

Minun mielestäni tilanne Valko-Venäjällä on todella vakava. Euroopan neuvostossa me olemme moneen otteeseen siitä keskustelleet. Valko-Venäjähän yritti uudelleen nyt erityisvieraan asemaa, special guest status, mutta Euroopan neuvosto ei siihen suostunut siitä huolimatta, että oli joitakin parlamentaarikkoja eri maista, jotka olivat sitä mieltä, että erityisesti nyt tämän vuoden lokakuussa pidettävät vaalit olisivat edellyttäneet ehkä myös Euroopan neuvoston läsnäoloa ja sillä tavalla olisi voitu paremmin vaikuttaa siihen, että vaalit olisivat vapaat ja demokraattiset. Mutta joka tapauksessa Euroopan neuvoston luonne on se, että me pidämme nyt Valko-Venäjän toistaiseksi järjestön ulkopuolella kokonaan. Me yritämme jonkin näköistä dialogia pitää yllä, mutta niin kuin totesin, Etyj on hyväksynyt Valko-Venäjän uudelleen jäseneksi.

Oma henkilökohtainen käsitykseni on, että Valko-Venäjän tilanne ei muutu edes lokakuun vaalien jälkeenkään kovinkaan paljon, koska niin kauan kuin presidentti Lukashenka on vallassa, demokratia ei siinä maassa voi toimia, eli parlamentti tulee olemaan Lukashenkan jonkinlainen välikappale, käsikassara, ja se ei todella ole demokratiaa edistävää.

Puhemies! Mitä sitten vaalitarkkailuun tulee, niin ed. Hurskainen hyvin kuvasi sitä. En halua kiistää sitä, etteikö Etyjillä ole merkittävää roolia, mutta haluan todeta sen myöskin, että Euroopan neuvostolla on myöskin erittäin tärkeä rooli tässä.

Miapetra Kumpula /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elon viimeinen lause ei sinänsä tullut hyvään kohtaan, koska olisin halunnut korostaa myös tätä vaalitarkkailun tehtävää ja Etyjin merkittävyyttä siinä, mutta ei liene mitään syytä käydä kamppailua siitä, kumpi (Euroopan neuvosto vai Etyj) hoitaa ja kumpi on tärkeämpi. Itse pääsin tämän vuoden puolella, mikä ei näy vielä tässä kertomuksessa, Etyjin edustajana Georgiaan, ja siellä ainakin yhteistyö sujui erinomaisesti. Sillä, että Etyjillä oli myös pidemmän ajan missioita siellä paikan päällä, oli varmasti merkittävä osa, ja myös rahallinen panostus, mitä Georgiaankin esimerkiksi on laitettu vaalikoulutukseen ja vaaleja edeltävältä osin, on tärkeää.

Mutta toinen pieni korostuksen arvoinen kohta on minusta vuoden alussa tehty ensimmäinen katsaus tasa-arvotilanteeseen Etyjin sisällä, jonka Paula Kokkonen tasa-arvotyöryhmän puheenjohtajana siellä antoi. Hän ei ole nykyään enää Etyjin edustajana; sinne on nimetty uusi, ruotsalainen Tone Tingsgård. Kesän kokouksessa pääsin jo mukaan työhön, jossa päätettiin kartoittaa tilanne ihan tosissaan jokaisessa Etyj-elimessä, ja päädyttiin siihen, että meillä on tilastot jokaisesta kenttämissiosta ja jokaisesta toimistosta ja jokaisesta delegaatiosta sen suhteen, kuinka tasa-arvo toteutuu, ja tässä työssä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tulevissa kertomuksissa siitä lisää.