Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Aluksi lyhyesti siitä, missä oloissa ja minkälaisessa ilmapiirissä ja ympäristössä lisäbudjetti nyt tulee eduskuntakäsittelyyn kansainvälisellä puolella ennen kaikkea ja myöskin kotimaassa.

Maan rajojen ulkopuolella globaalitaloudessa kehitys etenee niin, että talous, joka on vetänyt hyvin, on kyllä jäähtymässä ja riskit sen mukaisesti myöskin kasvavat Euroopan ulkopuolella ennen kaikkea. Tunnetusti Yhdysvalloissa vaihtotaseen vaje ja julkisen talouden velkaantuminen yhdessä öljyn hinnan kehityksen kanssa muodostavat riskikeskittymän, jonka purkautuminen ei nyt aivan lähinäköpiirissä ole, ja siinä on suuri huolenaihe. Aasiassahan kasvu on ollut vahvaa, on suhteellisen vahvaa edelleen, mutta sielläkin on rakenteellisia heikkouksia ja epävarmuuksia, jotka ulottuvat valuuttakysymyksiin, siellä oleviin riskeihin saakka.

Euroopassa euroalue on murheenkryyni, se on sitä myöskin Suomelle, vaikka Suomi muuten poikkeaa euroalueen talouskehityksestä huomattavastikin edukseen. Euroalueen näkymä on yhdellä sanalla sanoen pahaenteinen. Talouden suhdanne on taittumassa ja on taittumassa laskuun ilman, että suhdannehuippua olisi perinteisessä mielessä lähellekään koettu suurissa euromaissa, Saksassa ennen kaikkea; siellähän on nyt sitten parlamenttivaalien aikaistaminenkin ajankohtaisessa keskustelussa. Korkeimmillaan suhdanne on liikkunut alle 1 prosentin kasvussa Saksanmaalla. Ranskassa on myöskin selkeästi kasvu kääntynyt heikommaksi. Italia etenee taantumasta kohti lamaa. Suomessa kävi viime viikolla Oecd:n pääekonomisti, jonka lyhyt kommentti oli euroalueesta, että näkymä on synkkenevä.

Sitten, puhemies, kotimaan menosta ja meiningistä. Päivän uutinen, jonka ei uskottu koskaan tänne kantautuvan, on se, että Suomen valtio saa lainaa tänä päivänä alemmalla korolla kuin Saksa, joka on ollut ankkuri valuutta- ja korkomarkkinoilla, se, jota on katsottu ylöspäin tähän saakka. Kolmen A:n luottokelpoinen Suomi on päässyt tällaiseen saavutukseen, jota ei uskottu koskaan tulevan. (Välihuutoja)

Vielä, kun hyvien uutisten kaipuu ilmiselvästi välihuudoistakin johtuen on suuri, niin kerrottakoon, että viime viikolla ainakin lehtiuutisen pohjalta amerikkalainen tutkimuslaitos Conference Board kertoi, että Suomessa tuottavuus viime vuonna, vuonna 2004, kasvoi 3,4 prosentin vauhtia, joka oli parempi vauhti kuin Yhdysvalloissa ja on erittäin kova kasvuvauhti. Se on kuitenkin vain vuositason numero eikä kerro varmasti trendistä. Itse uskon, että tuottavuuden trendi ei ole läheskään näin vahva vähän pidemmällä aikavälillä.

Investoinnit ovat myöskin kääntyneet nousuun, eivät ole missään vahvassa nousussa mutta ainakin korvausinvestointien muodossa antavat lupauksia siitä, että taloudessa olisi kestävän kasvun pohjaa tältäkin osin. Yksityinen kulutus meillä on edelleen suhteellisen vahvaa, vaikka se oli vielä viime vuonna ostovoiman erittäin hyvästä kehityksestä johtuen parempaakin. Kansantuotteen kasvu oli viime vuonna 3,7, tänä vuonna 3,4 valtiovarainministeriön edellisen ennusteen mukaan. Lähipäivinä tulee uusi ennuste, joka ei ole näin hyvä mutta kuitenkin sellainen, että edellytykset vakaalle talouden ja työllisyyden kasvulle ovat olemassa.

Sitten tulee iso mutta, ja se on se, että Euroopan unionin kehitys ja kansainvälisten riskien kasvu eivät salli vastaavaa riskinottoa täällä kotimaassa. Kuitenkin näin tapahtuu ja tapahtuu järeässä skaalassa, haavoittuvassa vaiheessa ja suoraan sopimusyhteiskunnan ytimessä työmarkkinoilla. Tällä tarkoitan sitä, että suomalainen sopimusyhteiskunta on joutumassa puntariin, ja hankalaan sellaiseen, välittömästi viime syksynä hyvin hoidetun tuporuljanssin jälkeen. Metsäteollisuudessa juuri nyt päällimmäisenä oleva neuvottelujen käsirysymalli antaa viitteen sopimusyhteiskunnan vaihtoehdosta, joka merkitsisi hallitsematonta hyppyä tuntemattomaan.

Ekonomistit ovat rauhoitelleet, niin kuin heillä tapana on, että meneillään olevan Paperin työsulun kustannukset kansantaloudelle eivät välttämättä nouse suuriksi. Tällä hetkellä käytettävissä olevat vielä kaavamaiset laskelmat kertovat kuitenkin, että jo kuukauden kestävä työsulku tai lakko tai niiden yhdistelmä leikkaa kansantuotteesta noin 0,5 prosenttiyksikköä, sellaisen siivun, kuluvana vuonna. Se siivu, ja pelkästään se, jo uhkaa talouden ja työllisyyden vaivalla rakennettua vahvan kasvun uraa, uraa, jolle päästiin viime vuonna ja jonka kantavuus jatkossa on mitä suurimmassa määrin sopimusyhteiskunnan ja kolmikantaisen yhteistyön toimivuuden varassa.

Pitkittyessään ja laajentuessaan metsäteollisuuden sopimusriidasta voi kasvaa koko kansantalouden ja työllisyyden toimintamallia horjuttava tekijä. Tupo ja siihen liittyvät maan hallituksen ja eduskunnan päätökset on tehty, ja ne pitävät, mutta niidenkin jälkeen on elettävä ja sovittava, tupoja tehtävä, kun tavoitellaan hyvinvointia ja sen edellyttämää talouden vakautta sekä ennustettavuutta. Siitä tavoitteesta meitä etäännyttää jokainen päivä ja tunti, jonka tämän tärkeän toimialan tuotanto seisoo.

Tässä näkymässä on vain kaksi toimivaa vaihtoehtoa: joko nopea sopimusratkaisu valtakunnansovittelijan johdolla tai koneiden käynnistys ja neuvottelujen lisäaika, joka antaa sekä osapuolille että valtakunnansovittelijalle ja tarvittaessa laajemmalle kolmikantaiselle valmistelulle mahdollisuuden purkaa sovun esteet sieltä, missä se nopeasti edeten ei onnistu.

Kolmas vaihtoehto, pitkittyvä ja entisestään paheneva konflikti, osuisi pahimpaan mahdolliseen saumaan kansainvälisen talouden kohoavien riskien ja vielä haavoittuvassa vaiheessa olevan kotimaisen talous- ja työllisyyskasvun keskellä. Mikään kolmikannan osapuoli ei ole oikeutettu väistämään vastuutaan tämän konkreettisen uhan edessä.

Sitten, arvoisa puheenjohtaja (Ed. Jaakonsaari: Puhemies!) — puhemies, korjataan — muutamia yleisiä toteamuksia tästä lisäbudjetista. Siinä ei talouspolitiikan linjaan haeta tarkistuksia. Se linja on luotu pidemmällä aikavälillä ja viimeksi vahvistettu kehysbudjetin yhteydessä, eli normaalista lisäbudjettimenettelystä poikkeavia erityisiä tai ylipäänsä virityksiä ei tässä hallituksen puolelta nosteta esiin. Kyseessä on tavanomainen toimintatapa, joka tarkoittaa myös sitä, että syksyn lisäbudjetin harkintaan siirretään se, mikä ei ole nyt välttämättä ennakoimattomana menona tai muuten todettava. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että harkinnanvaraiset menoratkaisut katsotaan mieluummin syksyllä, niin kuin on tapana ollut.

Jakamaton varaus on tässä yhteydessä ongelma, siis tuo rahamäärä, joka on normaalisti vuosittain pyritty varaamaan lisäbudjeteissa ratkaistavaksi. Jakovara on noin 117 miljoonaa euroa, joka on huomattavan niukka summa. Vastaavaan aikaan viime vuonna meillä oli 225 miljoonaa euroa, ja silloin syksyn lisäbudjettiin jäi 140 miljoonaa euroa, ja silloin mielestäni oltiin maltillisia syksyn lisäbudjetissa. Nyt tämä käytettävissä oleva jakamaton varaus ei riittäisi edes tuohon viimesyksyiseen tasoon.

Tulopuolella lisäbudjetti näyttää komealta. Sinne on edelliseltä vuodelta kirjautunut kumulatiivista ylijäämää yli 2 miljardia. Se muodostuu oikeastaan kolmesta isosta osasta: TeliaSoneran myyntituloista, yli miljardi euroa, joka ei siis ehtinyt viime vuoden puolella budjettipäätöksiin, ja sitten toiseksi käyttämättä jääneistä määrärahoista — sekin tuollainen normaali kuvio — yli 600 miljoonaa, ja kolmantena verotulokertymien ennakoitua hiukan paremmasta tuotosta, yli 400 miljoonaa euroa. Tämä auttaa meitä budjettitalouden tasapainonäkymässä ja valtionvelan hoidossa sillä tavalla, että varsinaiset nettotulot ovat runsaat 400 miljoonaa euroa nettomenoja suuremmat. Se tasapainottaa varsinaista budjettia, joka tälle vuodelle oli siis alijäämäinen noin 900 miljoonaa euroa. Velka painuu naftisti alle 40 prosentin bkt-osuuden. Korkomenot kuitenkin näilläkin velkataakoilla, joita joudumme kantamaan, ovat vuositasolla noin 2,4 miljardia euroa, kuutisen prosenttia menojen loppusummasta. Kannattaa edelleen pyrkiä saamaan tuota velkamenojen pottia pienemmäksi. Edessä on kuitenkin alijäämävuosia sen vuoksi, että nämä kertaluonteiset tulot eivät korjaa budjetin rakenteellista alijäämää, joka on suuri ongelma ollut pitkään ja näyttää sellaisena jatkuvan lähivuodet. Ainoastaan velanhoitomenot ovat rakenteeseen menevää positiivista uutta asiaa.

Puhemies! Aivan luettelonomaisesti lopuksi yksittäisiä määrärahaehdotuksia, jotka on tässä syytä vain todellakin luettelona todeta: Aasian luonnononnettomuus, kehitysyhteistyö osin tähän liittyen, kolmantena yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen kohdalla turvallisuuteen satsaukset, puolustusmateriaalihankinnat, perusradan- ja perustienpito, riskirahoitusratkaisu Finnveran kautta pääomalainana, joka liittyi tulopoliittisen sopimuksen koosteisiin samoin kuin muutosturva, johon panostetaan nyt tässä yhteydessä jo 25 miljoonaa euroa, suurena lisämenona myöskin palkkauksesta johtuvat yli 90 miljoonan euron lisäpanostukset.

Puhemies! Tämä lisäbudjetti, niin kuin totesin aluksi, tehdään vaikeutuvassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä. Kotimaan tilanne on onneksi viime aikojen kehityksestä johtuen varsin vakaa. Se antaa meille mahdollisuuden siihen, että tässäkään yhteydessä ei nyt lähdetä tekemään mitään uusia, suurempia budjettilinjauksia, saati sitten talouspolitiikan linjaa reivaamaan uuteen uskoon. Kehysbudjetin yhteydessä tehty pohja pitää, ja uskon, että se pitää myöskin ensi vuoden budjetin valmistelussa, joka on hallituksen puolella täydessä käynnissä ja täällä ainakin hallituspuolueitten eduskuntaryhmiin tulossa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki esittelypuheenvuorossaan viittasi viime päivien talousuutisiin. Ministeri Kalliomäki, kaikkein tuorein talousuutinen on tältä päivältä, kun Tilastokeskus kertoi työllisyyden kehityksestä. Tilastokeskuksen luvuista näemme, että huhtikuusta 2003, jolloin hallitus aloitti, huhtikuuhun 2005 työllisyys on tässä maassa kehittynyt miinus 2 000 työpaikkaa. Eli ollessaan vaalikauden puolivälissä ja toimikautensa puolivälissä hallitus on surkeasti epäonnistumassa kaikkein tärkeimmässä tehtävässään eli työllisyyden parantamisessa. Kahteen vuoteen ette ole onnistunut lisäämään työllisyyttä lainkaan. Luvut ovat käytännössä samalla tasolla kuin aloittaessanne.

Tämä hallituksen epäonnistuminen tässä näkyy jo tänä päivänä erittäin kovalla tavalla kunnissa, kuntien vaikeuksissa peruspalveluista huolehtimisessa. Puhutaan terveydenhuollosta, puhutaan perusopetuksesta, jossa tehdään erittäin vahingollisia ratkaisuja: ryhmäkokoja suurennetaan, erityisopetusta vähennetään, opettajia lomautetaan jne. Nämä ratkaisut tulevat Suomelle erittäin kalliiksi jatkossa. Hallituksen pitäisi tässä tilanteessa keskittää kaikki ponnistuksensa työllisyyden parantamiseen. Sitä kautta löytyy ratkaisu myös esimerkiksi kuntien ongelmiin tänä päivänä.

Martti  Korhonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ihan pakko sanoa, että harvoin kuulee niin puhdasta markkinakonservatiivista talouspoliittista puheenvuoroa kuin ministeri Kalliomäki piti. Teidän oma valtiosihteerinne totesi tuossa viime viikolla jossakin haastattelussa, että enää ei voida puhua suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Tehän ajatte nyt tiukasti sitä linjaa, että nyt murretaan ne lopulliset hyvinvointiyhteiskuntarakenteet näillä linjauksilla, mitä te teette.

Kun joka tapauksessa tilanne on se, että valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi ja te itse asiassa jollakin lailla ylpeilette niillä talousluvuilla, joilla lainaa saadaan, mikä on tietenkin sinänsä ihan hyvä asia, niin eikö kysymys kuulu, herra ministeri, kumminkin: millä hinnalla kansalaisten näkökulmasta? Nyt puretaan niitä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita nimenomaan kuntapuolella ja johtuen siitä, että valtio ei anna sinne lisärahoitusta. Se tilanne on aivan sietämätön ja se on aivan kestämätön, joten ei pelkästään talouden ehdoilla voida mennä eteenpäin; kyllä pakko on huomioida myös ihmisten tarpeita, ministeri Kalliomäki.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä oli jokin aika sitten täällä liikenneturvallisuuskeskustelu, jossa me kaikki olimme erittäin yksimielisiä siitä, että joukkoliikenne, raideliikenne, on äärimmäisen suuressa rahan tarpeessa. Nyt Jämsän suunnalla rataa saadaan korjattua, kun se on niin huonossa kunnossa, että siellä eivät voi enää junat liikkua. Täytyykö kaikkien ratojen mennä niin huonoon kuntoon, että niihin on pakko puuttua, ennen kuin ne voidaan korjata? Eikö olisi syytä nyt laittaa edes radat sellaiseen kuntoon, että ne ovat ja pysyvät eivätkä heikkene? Meillä ei ole mielestäni varaa siihen, että liikenneturvallisuus heikkenee ja ratojen taso koko ajan heikkenee, samaan aikaan, kun me tiedämme, että kumipyöräliikenne kasvaa. Se ei ole ekologisesti, ilmastonmuutoksen kannalta eikä turvallisuuden kannalta ollenkaan suotuisaa. (Ed. Zyskowicz: Hallitus suhtautuu kylmäkiskoisesti ratoihin!)

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että hallitus jatkaa tällä linjalla, jota se on tällä vaalikaudella harjoittanut. Olkoon näin, mutta, valtiovarainministeri Kalliomäki, hallituksen päätehtävä on työllisyyden edistäminen. Nyt kun me näemme, että tämä linja ei johda siihen tavoitteeseen, siis te ajatte väärään suuntaan, te olette menossa väärään suuntaan, teillä on selkeä tavoite, te tiedätte, mikä on strategia, ja te tiedätte, että tämä strategia ei johda siihen tavoitteeseen, minkä te olette asettanut, niin eikö teidän pitäisi nyt todeta tämä asia ja sanoa, että linja muuttuu, jotta siihen tavoitteeseen päästäisiin?

Sitten toinen asia: Tiedän kyllä, että näin ei ole, mutta olisi pakko kuitenkin vetää sellainen johtopäätös, että valtio ei aio käyttää TeliaSoneran osakkaana sitä oikeutta, joka sille kuuluu, eli joko myydä joka neljännes erittäin hyvään hintaan tai myydä myyntioikeudet. Niistä molemmista tulisi rahaa riippumatta siitä, kumman vaihtoehdon valitsee. Jos ei kumpaakaan valitse, silloin ei tule ollenkaan rahaa ja silloin se on menetetty. Kun se ei sisälly talousarvioon, niin on pikku pakko vetää sellainen johtopäätös — en usko, mutta joku toinen voi vetää sellaisen johtopäätöksen — että te ette aio tehdä mitään.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lähinnä edustajien Zyskowiczin ja Kalliksen puheenvuorojen johdosta haluan sanoa muutaman sanan heidän huomioistaan.

On aivan totta se, mitä ed. Zyskowicz sanoi työllisyyden osalta ja myös mitä ed. Kallis sanoi, mutta tosiasia on tietysti se, johon valtiovarainministeri Kalliomäki viittasi omassa puheenvuorossaan, että Suomi ei toimi tyhjiössä, me toimimme kansainvälisessä ympäristössä, jossa muu EU voi vielä paljon huonommin, kasvu on paljon verkkaisempaa kuin Suomessa. Kaikkein huolestuttavinta, herra puhemies, on se, että ed. Zyskowicz ja ed. Kallis ainoastaan moittivat hallituksen politiikkaa ilman yhtään rakentavaa ehdotusta siitä, miten he hoitaisivat asiat. Ed. Kallis esimerkiksi sanoi näin, että antaa mennä siihen suuntaan. Mikä on ed. Kalliksen ja ed. Zyskowiczin todellinen vaihtoehto hallituksen politiikalle?

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elolle on vastattava, että on paljon sellaista, mitä hallitus olisi voinut tehdä ja mitä sen olisi pitänyt tehdä työllisyyden parantamiseksi (Ed. Elo: Esimerkiksi?) — esimerkiksi työnantajamaksujen alentaminen porrastaen palkkatason mukaan, joka hallitusohjelman mukaan piti toteuttaa jo 2004, sitten se piti toteuttaa 2005, nyt on luvattu 2006, mutta rahaa ei ole varattu kuin 150—200 miljoonaa euroa. Sillä rahamäärällä ja tällaisella sekoilulla näiden mallien kanssa ei mitään hyvää tässä asiassa synny. Se on tärkein konkreettinen, jo tässä vaiheessa tehtävissä ollut ratkaisu, mikä työllisyyden eteen olisi pitänyt tehdä.

Edelleen, olemme kannustaneet hallitusta monenlaisiin yrittäjyyttä edistäviin ja yrittäjyyttä tukeviin parannuksiin. Samoin yritysverouudistuksen eräät epäkohdat pitäisi pikimmiten korjata, kotitalousvähennystä kohentaa jne. jne.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, missä ed. Elo on ollut vai onko hän ollut salissa silloin, kun me olemme kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esittäneet, ja se on tavattoman selkeä. Siinä on selkeästi mainittu, että ne, jotka hyötyisivät, ovat työttömät, sairaat, opiskelijat, eläkeläiset; ne, jotka kärsisivät, ovat ne, jotka harjoittavat spekulaatiota eli pääomasiirtoja. Kyllä te, ed. Elo, olette tämän asian aikaisemmin kuullut, ja me olemme monta kertaa jopa käyneet tässä salissa väittelyä siitä, ja te olette useimmiten ollut samaa mieltä.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä lisätalousarvio on vähän kuin välitilinpäätös, katsotaan, mistä rahaa on tullut ja mihin sitä menee, kun palkat nousevat, mutta tässä ei ole yhtään minkään näköistä poliittista ohjausta tai signaalia siitä, mitä pitäisi tehdä. Kuitenkin kun tiedetään tämä työllisyyskehitys, mikä on ollut huolestuttava, tiedetään kuntien tilanne, niin olisi voinut olla hyvä, että täällä olisi ollut jotain konkreettista. Yksi konkreettinen asia kunnillehan olisi se, että peruttaisiin se pakkolainapäätös. Kun kerran luvut osoittavat, että viime vuonna jäi ylijäämää, niin maksetaan se nyt kunnille, minkä kunnat kuitenkin tulisivat saamaan tulevaisuudessa, ja sitä myöten helpotettaisiin sitä tulevaisuuden menopainetta.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministeri prässäsi näennäisen tasapuolisesti paperikiistan molempia osapuolia, mutta vain näennäisen, koska tekin sivuutitte sen ydinasian eli sen, että Metsäteollisuus irtautui tuposta ja ajaa läpi huononnuksia työehtoihin, erityisesti työaikoihin. Onko tässä nyt käynnissä iso hiillostus paperityöläisten saamiseksi siihen tilaan, että he joutuvat myöhemmin hyväksymään nämä rajut työajan huononnukset? Onko tämmöinen operaatio pantu pystyyn? Niin minun nenääni nyt kyllä haiskahtaa.

Pirkko Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio yrittää tässä lisäbudjettikeskustelussa löytää tai toivoo löytävänsä työllistämistoimia. (Välihuutoja) Mutta minä tässä sain juuri yhden viestin, jossa sanotaan, että Leaf Oy sulkee Turun tehtaansa, mikä tietää 360 työntekijän irtisanomista. Tehtaan tuotanto loppuisi vaiheittain tämän vuoden syyskuusta eteenpäin. Voisinpa kysyä, onko tämä hallituksen vika vai voisiko tehdä jotain muutakin, jotta saataisiin nämä työpaikat säilymään.

Mutta, puhemies, olisin halunnut tässä nostaa yhden teknisen asian, joka tuli tämän vuoden budjettimietinnössä esille. Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2005 valtiopäivien alussa esityksen laiksi rikosasiain sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan jo 1.6.2005, ja tarvittavat määrärahat tulee ottaa huomioon keväällä 2005 annettavassa lisätalousarviossa, ja vaikka kuinka lukisin, niin minä en löydä yhtään mainintaa tästä asiasta lisäbudjetissa (Puhemies koputtaa) ja siihen olisin halunnut vastausta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahdentoista kuukauden liukuvan keskiarvon mukaan työpaikkoja on täsmälleen se sama määrä kuin oli silloin, kun hallitus taipaleensa aloitti, elikkä kaikki ne 100 000 työpaikkaa ovat nyt saavuttamatta. Siitä huolimatta arvoisa valtiovarainministeri juuri äsken tuolta korokkeelta pohdiskeli, mitä sen jakamattoman varallisuuden — 117 tai 118 miljoonaa euroa — mitä sen kanssa tehdään, siirrettäisiinkö sitä syksyyn ja mietittäisiin asioita.

Minä teen sen johtopäätöksen, että te ette halua kerta kaikkiaan luoda mitään työpaikkoja, teillä ei ole mitään reseptiä tämän homman hoitamiseen, kun te tuolla tavalla jahkailette ja siirrätte päätöksiä tulevaisuuteen. Jos ei mitään muuta, niin tehkää lisäysperiaatteella diili kuntien kanssa ja antakaa ne 117 miljoonaa euroa kunnille niitä velkoja takaisin, että kunnat työllistävät ja panevat toisen nokkiin.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Pulliainen niin voimakkaasti hyökkää hallitusta vastaan, (Ed. Pulliainen: Tietenkin!) ettei hallitus ole tehnyt mitään (Ed. Pulliainen: Sehän on tehtäväni!), niin täytyy sanoa, että tässä lisäbudjetissa, ed. Pulliainen ja muut opposition edustajat, hallitus on nimenomaan esittänyt yritystoiminnan tukemiseen rahaa, merkittävän uuden riskirahoitusjärjestelmän luomiseen esimerkiksi 13 miljoonaa euroa. Se on hallituksen tekemä esitys nyt, ja täällä sanottiin, että mitään ei ole tehty eikä edes yritettykään. Onhan siellä jotain yritetty.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän työllisyyshuolen ohella tai ehkä siihen liittyen iso ongelma Suomen taloudessa on investointien alhainen taso. Suomi ei houkuttele ulkomaisia investointeja, vaikka kilpailukykymittarit osoittavat mitä, ja suomalaiset yritykset eivät investoi. Tämä on tietysti, jos katsotaan eteenpäin, pitkän tähtäimen vähän huolestuttava ilmiö, koska se näkyy työllisyydessä lähiaikoina, eli meillä on investointilama päällä, näin voitaisiin sanoa. Aikooko hallitus nyt vain katsella ja syyllistää yrityksiä, vai onko kenties mietittynä jotakin keinoa, jolla kotimaiset investoinnit saataisiin, ennen kaikkea yksityiset investoinnit, vähän paremmin käyntiin?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäki puhui tässä siitä, kuinka hyvin Suomi saa velkaa, jos on halua, ja vielä, miten hyvin Suomi on pärjännyt tässä kilpailukyvyssä.

Viikko sitten julkisuudessa ministeri Kalliomäki oli hyvin huolestunut työnantajien ahneudesta, siitä, että normaali voitto ja tuotto ei riitä, vaan halutaan entistä enemmän toteuttaa tuottoa sillä, että irtisanotaan tuottavista yrityksistä työntekijöitä. Yhtenä esimerkkinä muistaakseni ministeri Kalliomäki käytti Turun Wärtsilän tapausta, jossa tuottava tehdas ajettiin alas ja siirrettiin toiminta Italiaan. Nyt siellä Italiassa pähkäillään ja ihmetellään, kun millään ei ehditä kaikkia toimituksia täyttää, ei kerta kaikkiaan ole resursseja tehdä niitä töitä, ja täällä on tehdas ajettu alas. Eli kumpaa Kalliomäkeä tässä nyt pitää uskoa, julkisuudessa viikko sitten ollutta Kalliomäkeä vai ministeriä täällä, joka kertoo, että kaikki onkin ihan hyvin?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on saanut taloudenpidostaan jo arvosanan kymmenen, siis täydet kymmenen pistettä, ja tavoittelee ilmeisesti yhtätoista. Eli esimerkiksi kassavarojen käyttö velanhoitoon on ihan järkevää ja toivottavaa. Sillä tavalla kun velkapääoma lyhenee, niin syntyy myös sitten tilaa pysyvien menojenkin kattamiseen.

Mitä kaipaan hallitukselta, niin infrapäätöksiä. Koska hankkeitten käynnistäminen vie aina vuosia, niin niitä päätöksiä pitäisi tehdä. Kaipaan kehysmenettelyn kehittämistä ja sillä tavalla, että kertaluontoisia menoja voitaisiin hyväksyä kertaluontoisia tuloja vastaan. Nyt menokehykset eivät reagoi tulokehitykseen.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen yhteiskunta tulopoliittisten ratkaisujen kautta on maailmassa tunnetusti hyvä sopimusyhteiskunta, ja meillä on ollut täällä työmarkkinoilla erittäin hyvä työrauha viime vuosiin verrattuna. Mutta nyt AKT:n ja paperiteollisuuden ulosotot ovat vaikeuttaneet tätä taloudellista tilannetta. Tilanne on se tällä hetkellä paperiteollisuudessa, että eurooppalaisiin paperitehtaisiin verrattuna suomalaisten paperitehtaitten kilpailukyky on noin 10 prosenttia heikompi, eli työn tuottavuus täytyy saada nousemaan paperitehtaissa, että kilpailukyky säilyy.

Jokainen meistä tietää, että työsulku ja lakko eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa tänne, eli investoinnit karkaavat ulkomaille, jos me emme saa sopimusyhteiskuntaa kuntoon eli työrauhaa työmarkkinoille. Se on kaiken lähtökohta. Investoinnit meidän täytyy saada siirtymään Suomeen ulkomailta. Jos tämä tilanne jatkuu, että noin 100 miljardia euroa investoidaan ulkomaille ja noin (Puhemies koputtaa) 40 Suomeen, tämä on kauhuskenaario työntekijöitten ja suomalaisten veronmaksajien kannalta. Eli nyt pitäisi ottaa jäitä hattuun molempien, niin paperiteollisuuden kuin työntekijöittenkin, ja heti lakko lopettaa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden tunnusluvut kertovat, että hallituksella olisi mahdollisuus tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa, ja sitä on edellyttänyt eduskunta tämän vuoden budjettimietinnössään, sitä on edellyttänyt eduskunta kehysmietinnössään, mutta hallitus ei halua. Rahasta ei ole kysymys, vaan halusta. Nyt bluffataan sillä, että siirretään ratkaisut jälleen syksyyn.

Kuka uskoo, että marras—joulukuussa tässä salissa päätetään tämän vuoden osalta mittavista lisäpanostuksista kuntatalouteen, infraan tai köyhimpien heikompiosaisten aseman parantamiseen, jota on myöskin eduskunnan toimesta vaadittu, kun on puhuttu niin sanotun köyhyyspaketin tarpeesta? Kuka uskoo, että hallitus aikoo ensi vuoden budjetissa lisätä tuntuvasti näihin kipukohtiin menoja, kun hallitus kehyspäätöksessään leikkasi 150 miljoonaa ensi vuoden kehyksestä? Leikkaus kohdistui kuntiin, se kohdistui liikenteeseen, se kohdistui moneen muuhun alueeseen. Tämä on bluffia. Tässä pelataan aikaa. Hallituksella ei ole mitään aikomusta toteuttaa eduskunnan tahtoa näihin kipupisteisiin puuttumalla.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on velkaa kunnille. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joiden mukaan tätä velkaa tullaan maksamaan vasta seuraavalla hallituskaudella. Eduskunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, pyrkinyt lisäämään sitä tahtia, jolla kunnille maksetaan velkaa. Tässä lisätalousarviossa hallitus kuitenkin tekee sen ratkaisun, että velkaa maksetaan pois muualle, mutta ei kunnille. Eikö tässä suhteessa olisi ollut parasta arvioida tätä tilannetta ja aikaistaa sen velan maksua, joka kunnille hallituksen joka tapauksessa täytyy maksaa?

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministeri aivan perustellusti kiinnitti huomiota tähän Paperin lakkoon, ja siinä kyllä meidän kaikkien yhteinen huoli on se, että tämä työsulku jatkuessaan saattaa merkitä sitä, että Ruotsi puunjalostusteollisuudessa, kuten TeliaSonerassakin, tulee saamaan pitkällä tähtäyksellä ulkopuolella Emun yhä suuremman osuuden. Tämän vaaran torjumiseksi kyllä nyt pitäisi yhdessä myös opposition kanssa tehdä kaikkemme.

Mutta näistä investoinneista haluaisin todeta kyllä sen, että kunnat voisivat luoda näitä investointikohteita itse ihan samalla tavoin kuin Kamppi tekee, ihan samalla tavoin kuin Sello on Espoossa tai kuin Hämeenlinna kattaa moottoritien. Ne pitää luoda siellä, ei niitä voida tehdä täällä Helsingissä, ei New Yorkissa eikä Lontoossa, vaan sijoituskohteet pitää luoda täällä omissa maakunnissa, omissa kunnissa ja tehdä sijoituskohteita esimerkiksi työeläkeyhtiölle.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä samaa mieltä ed. Uotilan kanssa myös, joka käytti äskeisen puheenvuoron.

Verotulojen kasvu on iloinen uutinen tietenkin tässä, mutta se, mikä on ikävä uutinen siinä, on se, että se on maksettu kuntien kukkarosta eli osa kunnista ei ole kuitenkaan saanut täyttä kompensaatiota ansiotuloverovähennyksestä ja sitä kautta kunnat ovat todella vaikeassa asemassa. Monet kunnat joutuvat irtisanomaan ja lomauttamaan väkeä. Muun muassa Vantaa ilmoitti vähentävänsä sata kouluavustajaa. Tämä on minusta huolestuttava uutinen, ja kun verotulot nyt kasvavat, niin ehdottomasti olisi pitänyt kunnille myöskin antaa tästä kasvusta osa.

Sitten hallitus ei ole kyennyt myöskään tekemään minkäänlaista ratkaisua kotimaisen kiskokalustoteollisuuden pelastamiseksi. Se tarkoittaa Kainuussa suoraan yli 400 työpaikan, mutta välillisesti vielä usean sadan työpaikan, loppumista kokonaan ja rajua muuttoliikettä, jos tätä asiaa ei saada kuntoon, mutta hallitus näyttää olevan täysin toimeton. Se keskustelee aina välillä asiasta (Puhemies koputtaa), muttei saa mitään aikaiseksi.

Arto  Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun hallituksen politiikka työllisyyden suhteen on osoittautunut täysin riittämättömäksi, niin on sitäkin huolestuttavampi tämä ajankohtainen lakkotilanne. (Välihuutoja) — Anteeksi, lakko- ja työsulkutilanne. — Olen siitä asiasta sitä mieltä, että kun kaksi tappelee, se ei ole yhden vika. Molempien osapuolien pitäisi nyt ottaa tässä järki käteen. Ymmärrän sen, että tämä karenssipäivävaatimus on työntekijöiden kohdalla koettu kohtuuttomaksi. Yhtä lailla on kohtuutonta työnantajan kannalta se, jos näistä tuotantoseisokeista ei päästä eroon ja vaaditaan jotain 31 tunnin viikkotyöaikaa; se on täysin kohtuuton juttu. Jos tässä yhteiskunnassa tehtäisiin 31 tuntia keskimäärin viikossa töitä, niin tämä ei olisi enää hyvinvointiyhteiskunta. Eli molempien osapuolten on löydettävä tässä toisensa. Tämä ei ole meidän päätettävä asia, mutta minun mielestäni täältä pitää lähteä hyvin selkeän viestin siitä, että tämä asia on todella tärkeä ja tässä pitää saada ratkaisuja nopeasti aikaan.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kiinnitetty huomiota teollisuuden toimintaedellytyksiin, ja kyllä meillä nyt tällä hetkellä tilanne esimerkiksi rautateiden osalta on se, että eletään kädestä suuhun -tilannetta. Tämä 9 miljoonaa euroa, mikä tässä nyt on lisää, paikkaa vaan sen puutteen, mikä on syntynyt rataverkolle Jämsä—Jyväskylä-välillä. Jos me ajattelemme työllisyyttä, meidän pitää huolehtia infrastamme. Sen takia tarvitaan noin 20 miljoonaa euroa lisää radanpitoon vuositasolla ja sen pitää tulla varsinaisessa budjetissa eikä tässä lisäbudjetissa tipoittain vuoden aikana. Näin pitää toimia, kun tehdään vuoden 2006 budjettia.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen täällä otti paperimiesten työtaistelun esille. Hehän eivät ole työtaistelussa ja he ovat tupossa mukana. Toivoisi, että kokoomus nyt patistaisi työnantajaliittoa ja metsäteollisuutta tupoon mukaan myös ja samoin pääministeri Vanhanen. Hän ei ole suostunut vetoamaan metsäteollisuuteen, että se lopettaisi sulun ja lähtisi tupoon mukaan.

Mutta varsinainen asia. Liikenneministeri Luhtanen on kertonut, että uusien junien ominaisuuksia ei voida hyödyntää, kun rataverkko on niin huonossa kunnossa. Tämä ihmetyttää, miksi hallitus ei hoida suurta ongelmaa kuntoon, jos se kerran tietää tilanteen vakavuuden. Miten voi olla, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä suurituloisten veronalennukset ovat tärkeämpiä kuin ihmisten turvallisuus ja junaliikenteen tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaminen?

Aivan oikein ed. Jari Koskinen otti esille sen, että nyt pitäisi palauttaa kunnille ne 300 miljoonaa, ylitse, jotka hallitus pidätti itselleen kunnille kuuluvaa rahaa. Sen sijaan nyt maksetaan velkaa pois. Suomen valtionvelka on pienin EU:ssa oleva valtionvelka, jos ei oteta näitä kymmentä uutta jäsenmaata huomioon. Minun mielestäni raha tuottaisi paremmin, kun investoitaisiin nyt liikenneinvestointeihin eikä pientä valtionvelkaa ruvettaisi maksamaan pois.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Kankaalle, että te olette aivan oikeassa siinä, että työsulku ja lakko paperipuolella pitäisi lopettaa heti ottaen huomioon, että 200 000 työntekijää on työtä vailla tällä hetkellä metsäklusterin kautta. Jos nyt ajatellaan taas toisaalta, että paperityömiesten vuosiansio on yli 50 000 euroa, sairaanhoitajien ja perushoitajien vuosiansio on vain puolet siitä, niin jokainen meistä tietää, että jos halutaan tuottavuutta ja kilpailukykyä paperiteollisuudessa parantaa Euroopan toimijoihin nähden tai Ruotsin toimijoihin nähden, niin totta kai jotain on tehtävä kilpailukyvyn parantamiseksi, ja kaikkein parasta olisi, että lakko loppuisi. (Ed. Tennilä: Edustaja viime viikolla kannatti työsulkua!)

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lisäbudjetti jatkaa oikeistolaista budjettilinjaa, joka kiristää edelleen kuntien taloutta. Pakkolainaa ei makseta takaisin kunnille, joiden mahdollisuudet näin turvata palvelut ja työllisyys edelleen heikkenevät. Monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan jo pakkolomiin. Sen sijaan hallitus on kyllä lisäbudjetissa valmis tilaamaan uudet raskaat raketinheittimet, jotka maksavat tänä vuonna 10 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan 57 miljoonaa euroa. Sinne riittää kyllä rahaa, mutta palveluihin ei riitä.

Lopuksi totean ed. Kuosmaselle, että juuri hiljakkoin te kannatitte työsulkua ja nyt te sitä vastustatte. Kummallakohan puolella te oikein olette?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowicz viittasi työllisyyskehitykseen. Minusta hän olisi ollut luotettavampi ja rehellisempi, jos hän olisi ottanut vaikkapa viimeisen vuoden aikajakson. Viimeisen vuoden aikana huhtikuusta huhtikuuhun työllisyysaste on kasvanut yli prosenttiyksikön, mikä on erittäin kova kasvuvauhti, tarkoittaa yli 40 000:ta uutta työpaikkaa. Ne ovat kuitenkin vuositason lukuja. Se, että hallitus ei ensimmäisenä vuotena päässyt eteenpäin kuten ennakoitiin, johtuu, niin kuin ed. Zyskowicz tietää tarkallensa, suhdannekehityksestä, joka oli, voi sanoa, päinvastainen kuin ennakoitiin silloin, kun hallituksen ohjelmaa rakennettiin. Nousu lähti yli vuoden myöhässä ennakoidusta. Nyt on kysymys siitä, kuinka hyvin kasvu kestää, ja sitä kautta, kuinka vahvasti työllisyys voi edetä parempaan suuntaan, ja sitä kautta, kuinka hyvin kykenemme perimmäisen tavoitteen turvaamaan elikkä hyvinvointipalvelut, sosiaaliturvan, koko niihin vaadittavan rahoituksen valtion ja koko julkisen sektorin budjettien kautta.

Ed. Korhonen puhui talouspolitiikan linjasta. Sen osalta oikeastaan voisin antaa yhteisen vastauksen kaikille täällä salissa oleville, jotka edustavat sellaisia puolueita, jotka ovat kaikki olleet, sanotaan, viimeisten kymmenen vuoden aikana hallitusvastuussa. Sitä talous- ja työllisyyspolitiikan peruslinjaa, jota Suomessa tällä hetkellä harjoitetaan — ja puhun peruslinjasta — ovat ainakin tuon ajanjakson ajan olleet kaikki keskeiset puolueet eri hallituksissa joko eri aikaan tai samanaikaisesti tekemässä ja kannattamassa. (Ed. Kangas: Nyt on enemmän liikkumavaraa!) Tuon linjan perustana on ainakin siinä sosialidemokraattisessa ajattelussa, jota itse edustan, koko ajan ollut hyvinvointivaltion ja sen tarvitseman rahoituksen turvaaminen panostamalla kestävään talouskasvuun ja työllisyyteen oloissa, joissa kansainvälistyminen, globalisaatio, EU:n laajentuminen, tämän kaltaiset seikat, paljastavat koko ajan uusia haasteita vastattavaksemme.

Tämä talouden ja työllisyyden valinta politiikan ankkuriksi merkitsee sitten kyllä aina niihin itseensä liittyviä oheisvalintoja. Muutama esimerkki: Verotuksessa se tarkoittaa kasvuun tähtääviä valintoja ja veronkevennysten tullessa kyseeseen työn verotuksen asettamista etusijalle silläkin uhalla, että tasapuolisuus eri väestöryhmien välillä ei näin aina toteudu. Kaikki ovat olleet tässä mukana. Samalla tavalla kaikki olette olleet mukana tietoisessa talouspolitiikan valinnassa niin, että on panostettu osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, korkeaan koulutukseen, Suomen Akatemiaan Tekesin välityksellä. Ne toimivat samalla tavalla. Eivät ne tulonjaon kannalta ole aina parhaita mahdollisia toimia, mutta on tehty valinta tässä yhteiskunnassa ja me olemme sen tehneet. (Ed. Pulliainen: Siitä kannetaan vastuu!) Kannattaa olla rehellinen myöskin Vihreässä liitossa. Kaikessa olette olleet mukana, ja peruslinja ei tuosta ole muuttunut. Se on myöskin kuntakentässä tarkoittanut palveluitten asettamista ensi sijalle ennen tulonsiirtoja. Vasemmistoliittohan on ollut siinä koko ajan mukana, koko ajan, rakentamassa sitä peruslinjaa. Olkaa rehellisiä itsellenne. Olette sen peruslinjan kannattajia. (Ed. Huotari: Kunnan palvelut ovat tärkeitä!)

Mikä tärkeintä, tällä hetkellä voidaan sanoa, että peruslinjan valinta on ollut oikea. Nyt olemme pikkuhiljaa liikkuneet siihen suuntaan verrattuna vaikka kymmenen vuoden takaiseen aikaan, että meillä on mahdollisuus myöskin panostaa esimerkiksi terveydenhuoltosektorille voimakkaasti. Edellisen hallituksen toimesta aloitettiin se. Se on ikääntyvän väestön kannalta tärkeä, kompensoiva liike, kun puhutaan sitten verotuksesta, joka heidän kohdallaan ei ole toteutunut samalla tavalla kuin työssä olevien kohdalla. (Ed. Huotari: Kainuussa leikataan 90 henkilöä sosiaali- ja terveystoimesta!) Tämä linjaus jatkuessaan vie meitä myöskin tulonjaollisesti terveemmälle kehityslinjalle. Täällä on viitattu tunnettuun tutkimukseen kymmenvuotisjaksolta, joka jakso toki päättyi, ennen kuin tämä hallitus on astunut remmiin. Uskon, että on mielenkiintoista nähdä tulonjakoselvityksiä jatkossa, miten nyt sitten politiikan peruslinjaan tuodut uudet elementit voivat vaikuttaa, ja uskon niin, positiivisesti tulonjakonäkymään. Se tulee olemaan kuitenkin pitkä tie.

Ed. Tennilä viittasi metsäteollisuuden päätöksentekoon viime syksynä ja kysyi, onko tässä menossa operaatio Paperiliiton nujertamiseksi. Itse olen ottanut syksyllä kantaa ja toiminut mahdollisuuksien mukaan sen puolesta, että kaikki olisivat mukana tässä yhteisessä projektissa nimeltä tupo. Näin ei käynyt. Tupo kuitenkin tuli hyvin satamaan. Nyt meillä on tämä ongelma tässä edessä, ja se ei toisillemme huutamalla kyllä parane. Niin kuin täällä on useassakin puheenvuorossa viitattu, on syytä etsiä myös poliittisella puolella mahdollisimman yhteistä linjausta ja tahtoa, jotta ratkaisut saadaan nopeasti, taikka sitten koneet käyntiin ja riittävä lisäaika, jotta vaikeimmat asiat voidaan lisäajan kuluessa hoitaa kuntoon. Valtakunnansovittelijalla on tärkeä rooli, niin kuin pitääkin, tässä tilanteessa.

Ed. Pulliainen puhui jakamattomasta varallisuudesta, jota meillä toki on. Te puhuitte varallisuudesta, mutta varausta tarkoititte, jakamatonta varausta. (Ed. Pulliainen: Se oli virhe, tarkoitin varausta!) Tarkoititte jakamatonta varausta. Se on todella kehysjärjestelmään liittyvä asia, joka on tällä vaalikaudella osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi. Viime vaalikaudella näin ei ollut. Silloin lähtökohta oli se, että menot pidetään vuoden 99 tasolla, ja se ei tietenkään onnistunut, vaan repesi loppua kohti erittäin pahalla tavalla (Ed. Zyskowicz: Ryhmäjohtaja, ed. Kalliomäki oli repimässä sitä!) — ed. Zyskowicz, siinä porukassa olimme todella — mutta realismia oli se, että vuoden 99 taso ei ollut mahdollinen. Sen vuoksi tämä hallitus teki heti alkutaipaleellaan päätöksen, että menojen katto määritetään. Se on yli miljardi euroa. Siinä on mukana tämä jakamaton varaus, ja sen linjan mukaisesti on edetty, toki talouden kasvuun nähden voimakkaan etupainotteisesti sillä tavalla, että ongelmia on johonkin mittaan syntynyt. Uskon, että kun vaalikausi päättyy, niin menokatto on varmasti lakipisteessään, todennäköisesti myös puhkaistu, koska nytkin kehitys on ollut sen suuntaista.

Ed. Häkämiehelle: Sanoitte, että Suomi ei houkuttele investointeja, meillä on investointilama. Teitä lähellä oleva yhteisö, Elinkeinoelämän keskusliitto, ainakin tänä aamuna oli eri mieltä, mutta ehkä ei ole viesti vielä ehtinyt teille saakka. Investointikehityksessä on parantamisen varaa, mutta investoinnit ovat lähteneet kyllä liikkeelle. Ne ovat liian paljon painottuneet vielä korvausinvestointeihin. Uusinvestointeja ei synny sillä tavalla kuin haluaisimme, mutta positiivinen vire ja viritys on käynnissä. (Ed. Kuosmanen: Investoinnit karkaavat ulkomaille!)

Ed. Uotilalle vain se, että kyllä se nyt joskus on myöskin rahasta kiinni. Näyttää siltä, että viimeisten 15 vuoden aikana se on nimenomaan ollut siitä kiinni. Eihän keneltäkään puutu tahtoa tehdä hyviä asioita. (Ed. Hoskonen: Kyllä näyttää puuttuvan, ikävä kyllä!) Mutta jos meillä on sellainen tahto, niin kuin teilläkin mukana oli, tosin ei ed. Uotila silloin vielä ollut eduskunnassa, tehdä hyviä tekoja, mutta rahaa ei ole ollut, niin sitten käy sillä tavalla, niin kuin silloin kävi. Ennen lamaa valtionvelka suhteessa bkt:hen oli alle 10 prosenttia. Pari vuotta myöhemmin se oli 70 prosenttia. Onneksi oli se 10 prosenttia silloin, koska siinä oli se liikkumavara, jonka puitteissa pelastettiin hyvinvointivaltio niukin naukin, niukin naukin. Talvella 92 silloinen valtiovarainministeri sanoi minulle, että noin parin kuukauden päässä on se hetki, jolloin Suomen talous on Imf:n hallussa. Siitä oli leikki kaukana. Onneksi selvisimme siitäkin vaikeudesta lopulta, mutta maksamme sitä velkaa edelleen tänäkin päivänä (Ed. Pulliainen: Ja pitkään!) ennen kaikkea hyvin pitkäaikaisen, luunkovan pitkäaikaistyöttömyyden muodossa. Pyrimme ja kykenemme sitä aktiivisella työvoimapolitiikalla parantamaan, mutta emme nujertamaan lopullisesti. Vain aika tekee siinä tehtävänsä.

Ed. Wallinin kanssa olen samaa mieltä siitä, että infraan, radanpitoon, mihin tahansa liittyvät lisäystarpeet on syytä katsoa varsinaisen budjetin yhteydessä. Se on se oikea paikka. Sitten kun tulee yksittäisiä tilanteita niin kuin nyt, kun on tullut, voi sanoa, poikkeavia oloja, poikkeustapauksia, joissa ratavauriot ovat tulleet yllätyksenä, on lisäbudjetissa lähdetty hyvässä yhteistyössä liikenneministeriön kanssa koko hallituksessa siitä, että niihin pistetään tarvittavat lisävarat. Varsinaisissa budjeteissa sitten, jos tarvetta on, (Ed. Pulliainen: Jos tarvetta on, mihin tämmöinen lausahdus perustuu?) tehdään varsinaiset päätökset menoista, jos tarvetta ja rahaa on, lisätään tämä nyt sitten siihen perään. (Ed. Pulliainen: Mitäs jos kokeiltaisiin kolmas kerta, osuisiko paremmin: jos tarvetta, rahaa ja halua on!) Kolmas kerta toden sanoo. Kun sanoin, että me olemme jo lastanneet seuraavalle hallitukselle noin 1,5 miljardia euroa taakkaa, niin edellinen hallitus pisti meille vähän yli miljardin, eli olemme panneet paremmaksi tässä asiassa jo tässä vaiheessa, kun vaalikausi on hiukan yli puolessavälissä. (Ed. Gustafsson: Ed. Pulliainen, älkää kysykö enää! — Ed. Pulliainen: En!) — Kolmas kerta sanoi toden, näin se on.

No niin, puhemies, tästä jatketaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra ministeri, sanoitte, että vertailuni kahden vuoden taakse ei ollut työllisyyskehityksessä kohdallaan, olisi pitänyt verrata vuoden taakse. Oleellista on se, että nykyinen hallitus lupasi neljässä vuodessa 100 000, vähintään 100 000 uutta työpaikkaa, ja se todella tarvitaan. Vertaan siihen tilanteeseen, mistä hallitus lähti. Otetaan luku huhtikuusta 2003 ja verrataan sitä lukuun, jossa ollaan nyt, huhtikuuhun 2005. Tosiasia on, että tämän kahden vuoden aikana hallitus ei ole nettomääräisesti onnistunut luomaan tähän maahan ainuttakaan uutta työpaikkaa. Ollaan miinus 2 000:ssa, kun näitä huhtikuiden lukuja verrataan. Ministeri Kalliomäki, se on sentään lohdullista, että nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan, toisin kuin vuosi sitten.

Mutta tämä työllisyystavoitteesta jääminen, se näkyy kuntien taloudessa kaikkein kipeimmin, ja sen vuoksi kunnat tänä päivänä ovat erittäin suurissa vaikeuksissa peruspalvelujen tuottamisessa. Esimerkiksi perusopetuksessa, kuten sanoin, tehdään ratkaisuja, jotka tulevat kalliiksi vuosien saatossa: vähennetään erityisopetusta, suurennetaan ryhmäkokoja jne. Nämä ongelmat johtuvat siitä, että hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteessaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki on kahdessa asiassa oikeassa: siinä, että kaikki on sitoutunut talouskasvuun ja työllisyyteen. Se on näin. Ei kukaan sitä kiistäkään. Mutta itse asiassa tavoitteen tuloksenhan pitäisi olla se, että syntyy jaettavaa tähän yhteiskuntaan, ja nyt kun jaettavaa on syntynyt, ministeri Kalliomäki, te jaatte ne todella kovalla kädellä, todella niin kuin oikeisto-, sanoisiko, oikeistoporvarillisella linjalla, sinne, missä jo ennestään on. Esimerkkinä veronkevennykset ja nyt tuohon lainanhoitoonkin liittyen, mihin tässä on jo useamman kerran viitattu. Te otitte kunnilta väkisin lainaa. Nyt maksetaan muille pois, mutta ei kunnille, joiden pitäisi tuottaa niitä hyvinvointipalveluja. Kuntien, niin kuin tässä on jo useampi todistanut, talous on kerta kaikkiaan konkurssikypsässä tilassa osaltaan. Siellä leikataan jokaiselta ihmiselle tarpeellisia peruspalveluja vanhustenhoidossa, terveydenhoidossa, sosiaalihoidossa, sivistystoimessa. Oletteko te nyt niin armoton, että sitä puolta ei panna kuntoon, mutta kaikki muu hoidetaan ja sanotaan, että tämä nyt on oikeaa linjapolitiikkaa ja oikeaa työllisyyspolitiikkaa? Ei se vain ole toiminut näin, niin kuin luvut osoittavat.

Anni Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kehuu hallituksen kehysbudjetointia. Kuitenkin on mielestäni omituista tulkita se kehys sillä tavalla, että se on jonkinlainen maksimikehys, ja itse asiassa tähän myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota, että eduskunnassa ei olla sitouduttu siihen, että jos jaettavaa tuleekin, niin sitä ei jaeta, vaan että kehys on ikään kuin maksimi, josta kyllä voidaan vähentää, mutta johon ei voida mitään lisätä. On kuitenkin selvää, että hallitus on velkaa kunnille. Täällä on tuotu esiin niitä asioita, joihin se vaikuttaa. Muun muassa kulttuuripalveluista joudutaan useissa kunnissa leikkaamaan. Tässä yhteydessä olisi ollut perusteltua lisätä sitä tahtia, jolla hallitus olemassa olevaa velkaansa kunnille maksaa.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki, te ette vastannut ed. Peltomon kysymykseen, mihin on unohtunut eduskunnan vaatima rahoitus rikossovittelulle tästä kevään lisäbudjetista. Rikosasioiden sovittelutoiminnan vakinaistaminen ja sovittelun saatavuuden takaaminen yhdenvertaisesti koko maassa sisältyy hallitusohjelmaan, ja tämä on erityisen tärkeää nimenomaan nuoria koskevien rikosasioiden käsittelyssä. Olisi todellakin tärkeää, että tämä sovittelutoiminta saataisiin tasavertaisesti maan eri osissa käyttöön. Muistutan myös siitä, että pitkällä tähtäimellä tämä toiminta tuottaa säästöä, eli sovittelutapauksen hoitaminen maksaa selvästi vähemmän kuin oikeustapausten käsittely.

Pyydän, että ministeri Kalliomäki nyt vastaisi, miksi tässä vastoin eduskunnan toivomusta (Ed. Kallis: Yksimielistä toivomusta!) ei ole tätä esitystä.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio pitää sisällään pääasiassa ihan tyypillisiä lisäbudjettiasioita, ja kun näin on, niin paine kasvaa seuraavaa lisätalousarviota kohtaan, ja ennen kaikkea se kasvaa sitten tietysti vuoden 2006 talousarvion laadintaa kohtaan. Sen vuoksi tässä yhteydessä jo kiinnitän huomiota siihen, että esimerkiksi E18:n rahoituksen kirjanpidollinen käsittely tulisi saattaa yhdenmukaiseksi valtion muiden investointien kanssa. Näin toimimalla helpottuvat monet ongelmat infrapuolella.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi positiivinen asia tähän keskusteluun välillä myöskin täältä opposition puolelta. Suomi on hyvin näkyvästi esillä ensi elokuussa, kun Helsingissä pidetään yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Panen hyvin myönteisesti merkille, että hallitus on toivottavasti riittävästi varautunut sekä poliisitoimen että Rajavartiolaitoksen rahavaroissa siten, että turvallisuusjärjestelyt menevät niin, että me kaikki voimme olla ylpeitä siitä, että nämä kisat järjestettiin Suomessa.

Toinen asia: Kuntien talous on tällä hetkellä niin huono, että esimerkiksi kotikuntani Etelä-Pohjanmaalla joutuu lomauttamaan kahdeksi viikoksi koko henkilökunnan. Samanaikaisesti täällä hallituspuolueen kansanedustajat kehottavat kuntia investoimaan. Kun vajetta on noin 1,5 miljoonaa euroa kunnassa, jossa asuu alle 5 000 henkilöä, millä me investoimme, kun me joudumme lomauttamalla koko henkilökunnan yrittämään pitää kunnan palvelut jossakin kunnossa? Muistutan vielä, että vielä pari vuotta sitten kotikuntani oli ylijäämäinen talouden osalta, eli tilanne on aivan katastrofaalinen. (Ed. Zyskowicz: Investoikaa ministeri Mannisen lupauksilla!)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi, että hallitus on antanut lisää rahaa terveydenhoitoon ikään kuin kompensaationa vanhemmille ihmisille, eläkeläisille, joita ei ole sillä tavalla hyvin kohdeltu kuin joitakin muita esimerkiksi verotuksen suhteen, ja sanoitte, että tämä on tärkeä asia heille, terveydenhoidon ja sairaanhoidon rahoittaminen. Näin varmasti on. Mutta samanaikaisesti todellakin kunnat tekevät miinusmerkkisiä päätöksiä, päättävät ottaa pois kuntarahoituksen puolelta terveydenhoidon ja sairaanhoidon rahoitusta, pienentävät sitä, ja sen kohteena ovat nimenomaan useimmiten vanhat ihmiset, vanhukset, eläkeläiset, pitkäaikaissairaat. Teidän hyvä tekonne häviää tähän kuntatalouden heikkouden syöveriin.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ed. Zyskowicz sanoi, että hallitus on epäonnistunut työllisyyskehityksen parantamisessa. No, voimme todeta, että ei varmasti ole kaikki mennyt parhain päin, mutta, ed. Zyskowicz, kansainvälinen kilpailu ja yleensäkin kilpailun koventuminen on ollut sitä luokkaa tämän hallituksen aikana, että jollei näitä tehtäviä ja toimenpiteitä olisi tehty, joita tämä hallitus on toimeenpannut toisin kuin edeltäjänsä, olisimme huomattavasti paljon huonommassa tilanteessa. Tämä pitää, ed. Zyskowicz, ehdottomasti muistaa.

Puhemies! Erityisellä myönteisyydellä allekirjoitan tämän lisätalousarvion kohdan, jossa aloittavien yritysten liiketoimintaosaamiseen satsataan. Toivonkin, että tätä lisärahaa voidaan käyttää erityisesti niillä alueilla, joille näitä erityisiä ongelmia myös valtion toimesta on tullut. Puhun nyt varsinkin Etelä-Savosta ja Mikkelin alueesta, jossa myöskin varuskunnan lakkauttaminen tuo merkittävät työpaikkojen vähentymiset. Tällä tavalla elinkeinopolitiikka etunenässä voimme sitten näitä asioita kompensoida ja saada työpaikkakehitystä myönteisemmäksi.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä, että pidetään huolta valtionvelasta, mutta kun samanaikaisesti kunnat velkaantuvat kiihtyvällä vauhdilla, se on aivan kohtuuton tilanne, miten edetään nyt. Vain lisää velkaa ottamalla selvitään kurimuksesta. Totta kai kunnillakin on omat virheensä, ei ole havahduttu ajoissa. Onneksi hallitus vähän havahtui, on kaiken näköisiä toimenpiteitä suunnitteilla, mutta kun sitä ennen oli kuntayhteistyökokeiluja ja muita, niin nyt on vähän sekamelskaa kunnissa.

Nyt olisi ollut mahdollisuus pikkuisen avata kirstua kuntien suuntaan ja helpottaa sitä suurta ongelmaa samalla, kun kunnat ovat joutuneet havahtumaan siihen, että itsekin pitää tehdä, josta esimerkkejä täällä on: lomautukset ja monet muut asiat ovat edessä. Kuntatalous on nyt kaikkein kovimmilla tällä hetkellä ja siellä se, miten ihmiset saavat palvelunsa.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan, että aluekehityksen turvaamiseksi huolehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidosta sekä nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien saatavuudesta koko maassa. En tiedä, tuliko ministeri Kalliomäelle tiestön rappeutuminen samanlaisena yllätyksenä kuin rautatieliikenneyhteyksien, tosiasia kuitenkin on, että liikenneyhteyksiin sidottu kansallinen pääoma rappeutuu koko ajan. Liikenneyhteydet ovat yksi tapa tehdä aluepolitiikkaa ja huolehtia siitä, ja veroratkaisut voivat olla toinen.

Kysynkin ministeri Kalliomäeltä: Mihin on kadonnut ehdotus alueellisista veronhuojennuksista ja siihen liittyvistä kokeiluista? Minä olen kuullut, että tähän kyllä olisi jonkinlaista poliittista harrastusta, mutta kuitenkin on kerrottu, että asia on hautautunut valtiovarainministeriöön.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tästä keskustelusta olisi jotakin hyötyä ja että hallituksen edustajat, ministeri Kalliomäki, ottaisivat omakseen sellaista, mikä on tälle maalle hyvää, ja sellaisia hyviä puheenvuoroja, kuten esimerkiksi ed. Sinnemäen, kun hän kysyi, onko nyt viisasta maksaa velkaa rahoitusyhtiölle takaisin, eivät ne kuitenkaan työllistä, ei se raha paranna Suomen työllisyyttä ollenkaan. Eikö olisi yhtä hyvä lyhentää velkaa kunnille, ja kunnat työllistäisivät? Sehän olisi ilman muuta parempi. Kun tämmöinen ajatus tulee, niin kyllä te olette aika jääräpäinen ja epäisänmaallinen, jos te ette siihen tartu.

Ainakin voitaisiin sopia niin, että sillä rahalla, joka tulee TeliaSonera-osakkeista, joka on huomattava, lyhennettäisiin velkaa kunnille. Sehän on ylimääräistä rahaa, mitä te ette ole ottanut huomioon vielä viikko, kaksi sitten. Nyt se tulee, joten pannaan se kunnille, niin työllisyyskin paranee ja kuntien elämä helpottuu.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun olen ollut täällä vain tämän hallituksen aikana, kuvittelen voivani sanoa, että vasemmistoliitto sitoutui aiempien hallitusten politiikkaan siksi, että siinä tilanteessa se oli välttämätöntä. Nyt on tilanne toinen. Ei vasemmistoliitto ole sitoutunut kannattamaan minkä tahansa hallituksen mitä tahansa politiikkaa kuinka pitkälle tahansa.

Tämän lisäbudjetin osalta olen jonkin verran huolestunut siitä, kun katson työministeriön määrärahoja. Siellä on varauduttu muutosturvaan, ja se on ihan oikein, on pantu 25 miljoonaa rahaa. Mitään muuta siellä ei ole. Käytännössä kuitenkin te-keskukset ovat käyttäneet esimerkiksi ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat, ne on jo sidottu kokonaan tältä vuodelta. Jos niitä ei tule tässä lisää, kuten ei tule, niin se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että työllistävät toimenpiteet loppuvat ja työttömyys ponnahtaa entistä korkeammalle.

Matti Ahde /sd (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eduskunnan kaksi tärkeintä ja johdonmukaista terveistä hallitukselle budjetin ja kehysbudjetin käsittelyn aikana on ollut ensinnäkin inframäärärahojen riittämättömyys. On todettu, että yksinkertaisesti ne kehykset, jotka ovat olemassa, eivät riitä. Tämän takia täytyy toivoa, että nyt seuraavaan syksyn lisäbudjettiin, mutta ennen kaikkea vuoden 2006 budjettiin, hallitus vakavasti ryhtyisi valmistelemaan sellaista ohjelmallista pitemmän aikavälin suunnitelmaa, joka nostaa inframäärärahojen tasoa. Se on äärettömän tärkeä yksityiskohta. Muutoin tapahtuu niin, että ratojen katkeamiset ja huonokuntoisuus jatkuu.

Toinen tähän liittyvä toive hallitukselle, jolle toivon menestystä, on Talgon, siis junavaunuteollisuuden, säilyttäminen Suomessa. Me tiedämme, että Kainuussa on vaikeuksia, hallitus on etsimässä positiivista ratkaisua rahoitukseen, jotta voitaisiin turvata työpaikat Kainuussa. Tämän viestin toivon nyt hallitukselle positiivisena viestinä, että sieltä löytyisi myönteinen ratkaisu.

Erkki Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Kalliomäki minulle vastasi ystävällisesti, niin minä jatkan siitä ja totean, että ministeri oli aivan oikeassa siinä, että käytin huolimatonta sanontaa. Tarkoitin edellisessä puheenvuorossani jakamatonta varausta.

Arvoisa ministeri! Tästä teidän sanankäytöstänne ei voi päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että hallitus on täydellisesti luopunut tästä 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta. (Ed. Elo: Ei, väärin!) — No, kyllä se nyt vaan niin on. Aika loppuu tässä tiimalasissa kerta kaikkiaan tylysti. Jos teillä on siellä jakamattomassa varauksessa se 117—118 miljoonaa euroa, niin ihmeellä käyttäkää sitä aktiivisesti niin, että se tuottaa jotakin. Nyt se ei tuota yhtään mitään tämän teidän suurimman tavoitteenne hyväksi. Mutta jos te ette halua, niin me rökitämme teitä vain katkeraan loppuun saakka.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kannalta kaikkein ongelmallisinta on se, ettei uusia työpaikkoja synny siinä tahdissa kuin olisi toivomus. Nyt 80 000 suomalaista yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä, ja nyt on 30 000 sellaista yritystä, jotka joutuvat lopettamaan sen takia, ettei löydy jatkajaa, eli 150 000 työpaikkaa on vaarassa hävitä seuraavan viiden vuoden aikana, jos pahin tilanne toteutuu. Toteankin hallitukselle, että ne teidän veroratkaisunne eivät veroporkkanana ole ollenkaan toimineet, koska tämän aamun uutisten mukaan, jos tilanne jatkuu tämmöisenä, niin kymmenen vuoden sisällä tulee 500 000 uutta työtöntä nimenomaan tämän 80 000 yrityksen sukupolvenvaihdoksen takia, jota hallitus ei ole millään tavalla ruvennut hoitamaan.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun eduskunnassa paljon matkaillaan, niin minusta opposition kansanedustajat pitäisi lähettää Italiaan ja Saksaan opintomatkalle (Ed. Pulliainen: No, siellähän just oltiin!) näkemään, mitä tapahtuu, kun valtiontalous ei ole hallinnassa. Siellä ei ole mitään myönteistä eikä sekään ole myönteistä, että siellä opposition kannatus kasvaa, kun talous ei ole hallinnassa. Kyllä on hyvä asia, että Suomessa budjettitalous on selvästi paremmassa kunnossa, kun budjetointia tehtiin, ja meillä on vakautta ja hyvä julkistalous.

Puhemies! Sitten ministeri Pekkariselle tunnustusta voimakkaasti teidän pääluokkanne osalta erityisesti ensi vaiheen rahoituksen turvaamisesta. Ja, puhemies, vielä ed. Ahteen puheenvuoroon yhtyen, eduskunta varmaan haluaa käydä keskustelua infrarahoituksesta muun muassa ja tietenkin kuntienkin tilanteesta suoraan valtiovarainministerin kanssa, ja täältähän varmasti sille löytyy hyviä kokoushuoneita. (Ed. Pulliainen: Oli hieno puheenvuoro!)

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella pyysin monta kertaa keskustaa tekemään varjobudjetin, mutta ei tullut ensimmäistäkään. Silloin olisi kyllä keskustan ohjelmilla talous mennyt niin sekaisin kuin olla ja voi, mutta onneksi se oli kuitenkin vähän paremmissa käsissä silloin.

Mutta nyt ministeri Kalliomäki ei vastauspuheenvuorossaan puuttunut lainkaan kuntien tilanteeseen. Onko niin, että ette tiedä, mitä kunnissa tällä hetkellä tapahtuu? Nurmijärvellä saattavat kaikki asiat olla hyvin, mutta entisessä kotikaupungissanne Vantaalla eivät asiat ole hyvin eivätkä myöskään Kajaanissa, joka joutuu myöskin lomauttamaan koko henkilökuntansa paitsi opettajat, jotka eivät ole suostuneet lomautukseen, ja se siellä tarkoittaa sitten joitakin muita leikkauksia koulupuolella. Tilanne on kunnissa todella vaikea, ja se vaikuttaa myöskin työllisyyteen.

Niin kuin edellisessä puheenvuorossani sanoin, näyttää siltä, että hallitus ei todellakaan saa mitään aikaan tässä junavaunuteollisuuden pelastamisessa. Jos niin käy, vaikka Vanhanen kävi Talgon tehtaalla lupaamassakin, että tekee parhaansa, se tarkoittaa, että Kainuun hallintokokeilu ei tule menestymään, jos tämä tehdas kaatuu ja ne sadat ihmiset joutuvat työttömiksi, koska se tarkoittaa valtavaa muuttoliikettä sen jälkeen pois. Eivät ammatti-ihmiset halua jäädä työttömiksi sinne.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Leppä selitti hallituksen epäonnistumista työllisyyslupauksensa lunastamisessa sillä, että tällä vaalikaudella on ollut niin kova kansainvälinen kilpailu. Ilmeisesti viime kaudella se kansainvälinen kilpailu oli paljon vähäisempää, koska silloin ed. Lepän ja ed. Pekkarisen ja muiden mielestä työllisyyskehitys oli nimenomaan ja vain hallituksesta kiinni. Herra puhemies! Sanon nyt neljännentoista kerran, koska toivon, että tämä menisi sekä hallitukselle että laajemminkin perille, sen seikan, että tällä työllisyyskehityksellä on aivan välitön vaikutus niihin suuriin ongelmiin, joita kunnilla on peruspalvelujen tuottamisessa. On huikea merkitys sillä, onko esimerkiksi 50 000 suomalaista enemmän vai 50 000 suomalaista vähemmän töissä ja sitä kautta tuomassa verotuloja ja käyttämässä vähemmän sosiaaliturvakuluja. Näin ollen ne julkisen sektorin ja kuntasektorin ongelmat terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, perusopetuksessa ja monessa muussa asiassa ja myös ne kärjistyvät alueelliset erot kuntien kesken, joista juuri eilen tuli uusi raportti, johtuvat nimenomaan siitä, että hallitus on epäonnistunut tässä työllisyystavoitteensa toteuttamisessa.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on aivan oikeassa siinä, että sinipunahallituksen ja porvarihallituksen jäljiltä vuonna 95 oltiin todella vaikeassa tilanteessa: 600 000 työtöntä, 60 miljardia markkaa vuodessa lisävelkaa, kymmeniätuhansia konkursseja jne. Silloin myös vasemmistoliitto sitoutui sinipunahallituksessa erittäin tiukkaan talouspolitiikkaan (Ed. Tiusanen: Sateenkaari!) — sateenkaarihallituksen aikana — koska se oli välttämätöntä hyvinvointivaltion rakenteiden turvaamiseksi. Mutta kyllä valtiovarainministerin täytyy tunnustaa, että nyt on talouden tilanne ja liikkumavara toisenlainen ja nyt olisi mahdollisuutta tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa, antaa pikkasen myöskin niille, joilla tarvetta on. Ja jollei tietämystä siitä tarpeesta muuten tule, niin voisi vaikka kilauttaa kavereille sinne entiseen kotikuntaan Vantaalle ja kysyä, minkälaista siellä on sosialidemokraattina niiden koulujen lopettamislistoja ja säästölistoja tehdä, jotka Vantaankin kuntatalouteen tällä hetkellä kohdistuvat. Kyllä tässä nyt nimenomaan kuntatalouden infran ja köyhyyspaketin osalta olisi löysäämisen varaa ja sinne tarvittaisiin ehdottomasti satsauksia eikä siirretä kaikkea hamaan tulevaisuuteen syksyyn ja ensi vuoteen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Muutama vastaus.

Ed. Peltomolle vastaus, jota ed. Räsänen peräänkuulutti. Pahoittelen, että se unohtui. Ehkä se johtui siitä, että olen tänään kyllä aiemmin tästä keskustellut ed. Peltomon ja eräitten muitten kanssa. Tämä rikossovittelukysymys ja siihen mahdolliset liittyvät budjettitoimet todettiin hallituksen neuvotteluissa sellaisiksi, että ne on syytä katsoa syksyn lisäbudjetin yhteydessä, jolloin esimerkiksi vankimäärien kehitys tunnetaan tältä vuodelta tietenkin paremmin, koska aikaa kuluu enemmän. Ennakkoarvio on se, että vankimäärien lisääntymiseen on syytä puuttua ja ennen kaikkea sakkovankien rangaistusten sovittamista vankilan seinien sisäpuolella voisi vähentää.

Ed. Tiusanen, ed. Zyskowicz ja monet muut peräsivät kuntien talouden vahvistamista. Ed. Tiusanen sanoi, että kunnat supistavat terveydenhoitoaan. Tosiasiassahan terveydenhoitomenot kunnissa ja valtionavut terveydenhoitoon ovat lisääntyneet erittäin nopeasti, mikä näkyy muun muassa siinä, että muutamassa vuodessa kunnat ovat palkanneet yli 30 000 uutta ihmistä töihin. Tällainen määrä! Siinä on myöskin se varjopuoli, että meillä ovat lähellä ne vuodet, jolloin yksityinen sektori tulee kärsimään työvoimapulasta. Meidän on kyettävä kuntapolitiikkaa hoitamaan myöskin tästä näkökulmasta, ja silloin hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus nousee erittäin suureen arvoon. Siihen liittyy tietysti myöskin valtionosuusuudistus, jonka ensimmäinen vaihe astuu ensi vuoden alusta voimaan ja toinen vaihe toivottavasti hyvin nopeasti seuraavan hallituskauden alkaessa, jolloin myöskin rakenteisiin liittyvät, todella merkittävät uudistukset on saatava käyntiin.

Kannattaa muistaa sekin, että kun kunnat ovat velkaantuneita, niin valtio on vielä tuplasti enemmän velkaantunut. Siinä rampa taluttaa sokeaa, eikä se vauhti voi nyt niin hirveätä silloin olla, jos lähdetään siitä, että julkisen sektorin sisällä siirrellään rahoja, joka on tietty potti vain, puolelta toiselle. Se ei ole se oikea eikä kestävä tapa, vaikka nyt onkin liikuttu niinpäin, että valtionavut ovat lisääntyneet viimeisinä vuosina huomattavan kovaa vauhtia kuntien suuntaan. Terveydenhoito sivumennen sanoen on vielä sen kaltainen alue, jossa kysyntä aina vastaa ja hyvin nopeasti lisääntyvään tarjontaan. Sen me tiedämme kaikki ja varmasti lääkärisihmiset kaikista parhaiten. Siihenkin kehitykseen pitää hillitsevästi kyetä kyllä jatkossa vaikuttamaan, johtuen nyt muun muassa väestökehityksestä, ikääntymishaasteesta, joka on vuosikymmenien haaste tästä eteenpäin.

Ed. Ahde puhui siitä, että 2006 budjetin yhteydessä tulee valmistella ohjelma, jossa muun muassa infrakysymyksiin puututaan. Nythän hallituksella on ministerityöryhmän valmistelema ja hallituksessa sen jälkeen hyväksytty aikataulutettu, priorisointitarkennettu, tehty ohjelma, jossa on myöskin rahoitusohjelma. (Ed. Saarinen: Rahoitusohjelma ei ole!) — Ed. Saarinen, ei sillä tasolla, kuin te haluaisitte. Koska te olette liikennejaoston puheenjohtaja, te vastaatte siitä, mutta minä vastaan valtion budjetista, ja siitä näkökulmasta tulee kuitenkin hilkun verran erilaisia ajatuksia matkan varrella.

Mutta liikenne on ollut painopiste tämän hallituksen aikana. Kannattaa muistaa, kun katsotaan, mitä tasoon on tullut lisää, että viime eduskunnan viimeisenä vuonna, vähän vajaa vuosi ennen vaaleja, tehtiin erittäin suuria korotuksia, joista sovittiin, että ne eivät ole tasoon meneviä korotuksia. Sitä tämä eduskunta ei ole muistanut, se laskee ne mukaan tasoon. Eivät nämä E18 ja muut ole sellaisia, jotka pitää tasoon laskea, ne ovat kertaluonteisia panostuksia ja ryhmien tarkalleen sopimia. No, vasemmistoliitto irtisanoutui silloin siitä sopimuksesta, mutta muu hallitus, jossa kokoomus oli mukana, päätyi silloin siihen, että kyse ei ole tasokorotuksesta. Tämän totuuden muistaen olemme lisänneet tämän hallituksen aikana liikennemäärärahoja tasoon vuosittain sekä ennakko-ohjelman mukaan että sen päälle vielä vuosittain lisää, mikä on minusta ollut oikein, koska siellä on tarpeita ollut ja tulee olemaan jatkossakin ja eri puolilla maata. (Ed. Saarinen: Tuo on hyvä pointti! — Naurua)

Tähän kuuluisaan 100 000:een vielä se, että sehän tarkoittaa noin 75 prosentin työllisyysastetta ja silloin puhutaan vuodesta 2010 aikataulutettuna, tämän vaalikauden aikana noin 70 prosentin työllisyysastetta. Olen moneen kertaan täällä sanonut, että oleellista on se, että saamme talouden kasvun sellaiselle kehitysasteelle, -uralle, että sitä edeten keskipitkällä aikavälillä voimakasta kasvua, yli 3 prosentin kasvua, ylläpitäen voimme edetä, jolloin tavoitteeseen päästään, ei välttämättä prikulleen siinä aikataulussa, johon ed. Zyskowicz viittasi, mutta oleellista on, että pääsemme sille, koska muuten emme pitkällä aikavälillä kykene rahoittamaan hyvinvointivaltion peruspalveluitten, sosiaaliturvan, kaikkien näitten, pohjaa, mikä merkitsisi sitten todella isoja valintoja, sellaisia valintoja, jotka täällä eivät menisi näin kevyellä keskustelulla läpi kuin mitä nyt olemme käymässä. (Ed. Kallis: Missä ne TeliaSoneran rahat ovat?)

Ed. Huotarille lopuksi, että eivät ne Nurmijärven asiatkaan ihan kunnossa ole. Budjetin vuositason kasvut 7:ää prosenttia, ei sitä mikään kunta kestä pitkän päälle.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun en äsken käyttänyt vastauspuheenvuoroa, haluan vielä todeta edustajille Zyskowicz ja Kallis pari asiaa.

Ed. Zyskowiczin ainoa keino työllisyyden parantamiseen näyttää olevan niin sanotun matalan tuottavuuden työn tukeminen, johon kukaan muu ei tällä hetkellä juuri enää tunnu uskovan. Kysymys on valtavista rahasummista työnantajien tukemiseen ilman minkäännäköistä vastiketta ja lupausta siitä, että työpaikkoja syntyy. Minä kyllä, puhemies, kuvaisin ed. Zyskowiczin linjaa ja niin edelleen ja niin edelleen -ehdotuksiksi, mutta ei niitä todellisia ehdotuksia kuitenkaan ole.

Mitä ed. Kallikseen tulee, niin ed. Kalliksen ensimmäinen vaihtoehto on, että antaa mennä, kun hyvin menee. Toinen vaihtoehto on tämä TeliaSonera, mutta siihen ministeri Kalliomäki ei vastannut. Mutta, ed. Kallis, eihän TeliaSoneran rahoillakaan nyt sentään kaikkia ratkaista.

Puhemies! Oma käsitykseni on, että Suomen taloudellinen kehitys on ollut vakaata ja se on mennyt oikeaan suuntaan. On aivan selvää, niin kuin eduskunnan tässä keskustelussa on käynyt ilmi, että me tarvitsemme hienosäätöä, ja tässä omassa puheenvuorossani esitän joitakin ajatuksia siitä, mitä voitaisiin tehdä.

Ministeri Kalliomäelle toteaisin kyllä tästä, hän on aivan oikeassa siinä, että pitkäaikaistyöttömyys on se meidän taloutemme kova ydin, työttömyyden kova ydin, mutta henkilökohtaisesti en usko siihen, että esimerkiksi yli 55-vuotiaita 2 vuotta työttömänä olleita kannustamalla ja kouluttamalla tämä ongelma ratkeaa. He eivät koskaan sijoitu avoimille työmarkkinoille. Sen takia edelleen vetoan hallitukseen siitä, että pyrittäisiin miettimään sitä, miten erillislailla esimerkiksi nämä yli 55-vuotiaat 2 vuotta työttömänä olleet voitaisiin siirtää eläkkeelle, niin kuin tapahtui 10 vuotta työttömänä olleiden osalta; noin 4 000 suomalaista pääsi eläkkeelle. Minusta on aika järjetöntä se, että ihmisiä hyppyytetään niin sanotussa kannustamisessa ja kouluttamisessa. Se tulee yhteiskunnalle sitä paitsi kalliimmaksi kuin eläkeratkaisut. Ja jos on kysymys työeläkelaitosten rahoista, niin silloinhan valtiovalta voisi sopia työeläkelaitosten kanssa siitä, miten tämä korvaus suoritetaan. Mutta se on minun vaihtoehtoni.

Mitä muuten työllisyyskehitykseen tulee, niin kyllä yhdyn ministeri Kalliomäen näkemykseen lähes täysin. Kun katsoo vaalien jälkeistä vuotta, niin koko maailman suhdanteissahan tapahtui, ei pelkästään Suomen suhdanteissa, selvä notkahdus ja se on vaikuttanut siihen, ettei työllisyyttä ole syntynyt riittävästi, tai sanotaan, niin paljon, kuin oppositio puhuu lupauksista, siitä, mitä hallitus on ennakoinut ja arvioinut, mitä voisi syntyä — eihän kysymys ole mistään lupauksista. Verotulojen lisääntyminen esimerkiksi on varmasti osaksi myöskin sen ansiota, että työllisyys on parantunut.

Kyllä tietysti on monia kysymysmerkkejä, jotka liittyvät lähinnä kansainväliseen talouteen. Niin kuin äsken vastauspuheenvuorossani totesin, niin eihän Suomi toimi missään tyhjiössä, vaan me olemme Euroopan unionin maitten kehityksestä riippuvaisia, Aasian maitten erityisesti tällä hetkellä ja Yhdysvaltojen. Mitä tulee Yhdysvaltojen kehitykseen, niin meillähän on tällaista kaksinaamaisuutta, että toisaalta sanotaan, että Amerikan talous on hirveän dynaaminen, viiden kuuden prosentin vajeet hyväksytään, sekä budjettivaje että vaihtotaseen vaje, mutta sitten, kun tullaan Eurooppaan ja sanotaan, että esimerkiksi Saksan ja Ranskan budjettivaje on noin 3 prosenttia tai vähän yli, niin se onkin valtava synti. Nyt Italia omalta osaltaan tämän päivän lehtitietojen mukaan ilmeisesti tulee tekemään 5,7 prosentin budjettivajeen, ja se on tietysti, se on amerikkalaista luokkaa. Mutta täällä jaksavat oikeistolaiset kehua, kuinka dynaaminen Amerikan talous on.

Puhemies! Suuri vaarahan on koko ajan ollut se, että dollari todella romahtaa näitten vajeitten takia, lähinnä vaihtotaseen vajeen takia. Nyt kuitenkin viime päivien aikana, ilahduttavaa kyllä, ainakin markkinat ovat reagoineet myönteisesti ja dollari on vahvistunut. Se on ollut ihan hyvä, ja samanaikaisesti öljyn hinta on alentunut. Mutta kyllä vieläkin sanoisin, että ei tämä Amerikan talouden vajeiden vaara ole ohi Suomenkaan kannalta ja minusta se on todella vakava uhka Suomen tulevalle kehitykselle. Mielenkiintoistahan on se, että kommunisti-Kiina on nyt pääosin rahoittamassa Yhdysvaltojen vajeet. Kuka tätä olisi uskonut muutama vuosi sitten, että Kiina rahoittaa sen vajeen, jonka amerikkalaiset kuluttajat tekevät? (Ed. Pulliainen: Pitää ystävää auttaa, eihän siinä mitään!)

Puhemies! Mitä sitten tulee Euroopan kehitykseen, niin aika mielenkiintoista on todeta myös se, että euromaiden ulkopuolella olevilla mailla eli Iso-Britannialla, Tanskalla, Ruotsilla on paras työllisyys. Ja nyt tullaan siihen kysymykseen, kun täällä Suomessakin aina niin sanotut talousasiantuntijat sanovat, että kyllä euron tai Ekp:n korkopolitiikka on ollut aivan oikea. Kyllä minä esitän kysymyksen: onko sitten osaksi ja suureksi osaksi rahapolitiikan vika se, että Euroopan keskuspankin ei tarvitse kiinnittää työllisyyteen huomiota; inflaatio on ainoa mitä tarvitsee ottaa huomioon? Sillä tavalla, puhemies, tämä on minun mielestäni suuri kysymys. Miettikää Isoa-Britanniaa, Tanskaa, Ruotsia: kaikilla noin 5 prosenttia tai sen alle työttömyys, sen sijaan suurissa euromaissa 10 jopa Saksassa 12,6 prosenttia tällä hetkellä. Varmasti jotain yhteyttä siinä on myöskin rahapolitiikkaan, ei pelkästään finanssipolitiikkaan.

Puhemies! Niin kuin meidän lisäbudjettimme osoittaa, niin Suomessa verotulot kasvavat, ja se on tietysti hyvä asia. Mutta niin kuin täällä keskustelussa on käynyt esille, hallitus haluaa noudattaa tiukkaa talouspolitiikkaa, velkaa lyhennetään yli 2 miljardilla eurolla ja julkinen ylijäämä arvioiden mukaan tulee tänä vuonna olemaan 2,3 prosenttia eli EU-maiden suurin. Tämä osoittaa sen, että me noudatamme tiukkaa talouspolitiikkaa. Onhan siitä hyötyä. Kannattaa, edustajat ja puhemies, muistaa se, että tästä on hyötyä. Niin kuin tämän päivän lehtitiedot kertovat, me saamme nyt lainaa halvemmalla kuin Saksa. Totta kai siitä hyötyvät suomalaiset kuluttajat, veronmaksajat, kaikki me hyödymme siitä. Mutta, ministeri Kalliomäki, ei kannata nyt liioitella sitä velan määrää. Kyllä alle 40 prosentin bruttokansantuoteosuus meidän velassamme on aika pieni, kun katsoo muita EU-maita.

Ja, ministeri Kalliomäki, kun otetaan huomioon, että meillä on 90 miljardia euroa työeläkerahastoissa, niin meidän julkinen taloutemme ei ole velkaantunut. Koska työeläkerahastot lasketaan julkiseen talouteen, meillä on 30 miljardia euroa niin sanottua ylijäämää julkisessa taloudessa, ja ministeri Kalliomäki tämän hyvin tietää, ei minun tarvitse sitä opettaa. Puhemies, oma hienosäätöohjeeni on se, että ei näin tiukalla politiikalla, vaan vähän vähemmän tiukalla politiikalla me saattaisimme saavuttaa paremman kasvun ja sitä kautta päästä parempaan työllisyyteen, ja siinä myöskin julkisilla investoinneilla on oma merkityksensä. Tätä voitaisiin muun muassa verohelpotuksia jatkamalla saada aikaan, köyhyyspaketilla, josta sosialidemokraattinen eduskunta on moneen kertaan puhunut. Muun muassa pienituloiset eläkeläiset ja työttömät tarvitsisivat ostovoiman lisäystä, joka varmasti heijastuisi heti parempana työllisyytenä.

Mutta puhemies, ihan lopuksi vielä muutama sana näistä investoinnista, kun ministeri Kalliomäki sanoi, ettei investointilamaa sinänsä ole olemassa. Tässä on hyvin mielenkiintoinen keskustelu käyty työeläkerahastojen investoimisesta Suomeen tai ulkomaille, sijoittamisesta Suomeen tai ulkomaille. En ole läheskään kaikissa asioissa Pasi Holmin kanssa samaa mieltä, en muun muassa matalan tuottavuuden työn tukemisesta, mutta hänen artikkelissaan Helsingin Sanomissa oli monia asioita, jotka kyllä herättävät ajatuksia, ja tässä ihan pari kolme niistä. Lainaus: "Koko työeläkejärjestelmän sijoituskanta on noin 90 miljardia euroa eli lähes kaksi kolmasosaa Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Sijoituskanta on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin 22 miljardilla eurolla. Tarkasteltavien neljän vuoden aikana ulkomainen sijoituskanta on kasvanut 31 miljardia euroa ja kotimainen sijoituskanta pienentynyt 9 miljardia euroa. Vuonna 2000 ulkomaisiin sijoituskohteisiin sijoitettiin kolmannes sijoituskannasta ja vuonna 2004 kaksi kolmannesta." Minun mielestäni tässä on myöskin valtiovarainministeriöllä, sen ministereillä ja virkamiehillä, mietittävää. Tämä on suomalaista rahaa, ja jos se nyt ensisijaisesti halutaan sijoittaa ulkomaiseen sijoituskohteeseen, olkoonpa sitten osakkeita tai mitä tahansa rahastoja tai bondeja jne., niin minun mielestäni se on kuitenkin suuren luokan kysymys.

Puhemies! Samanaikaisesti suomalaisten teollisuusyritysten tuotannolliset investoinnit ulkomaille ovat olleet alle puolet työeläkejärjestelmän sijoituksista ulkomaille eli noin 14 miljardia euroa. Näiden on arvosteltu heikentäneen kotimaista työllisyyttä.

Puhemies! Työeläkejärjestelmä kerää suomalaisista yrityksistä työnantajamaksuja vuodessa lähes 2 miljardia enemmän kuin nykyisten eläkkeiden rahoittaminen vaatii. Vastaavalla summalla se heikentää yritysten mahdollisuuksia investoida tulorahoituksella.

Puhemies! Ihan lopuksi, ei kai voida ajatella, että ulkomainen raha etsii sijoituskohteita maasta, joka ei houkuttele edes kotimaisia sijoittajia. Minun mielestäni nämä ovat vakavia asioita, ja toivon tosiaan, että myöskin valtiovarainministeriössä mietittäisiin sitä nyt, kun työeläkerahastojen mahdollisuuksia lisätä ulkomaisia sijoituksia pohditaan. Eikö sittenkin ensisijaisesti pitäisi miettiä näitä kotimaisia investointeja, kotimaisia sijoituskohteita? Nimittäin niin paljon kuin työeläkerahastojen asiantuntijat sanovatkin, että ulkomaiset sijoituskohteet tuottavat enemmän, niin miettikää nyt esimerkiksi tätä dollarin romahdusvaaraa. Mitä tapahtuu jos dollari romahtaa, mitä tapahtuu ulkomaisille sijoituksille? Minusta tämä on todella vakava ja suuren luokan kysymys.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elo väitti, että mielestäni ainoa keino työllisyyden parantamiseksi olisi työnantajamaksujen alentaminen. Se ei, ed. Elo, ole ainoa keino. Sanoin, että se on keskeisin niistä keinoista, jotka hallitus itse on hallitusohjelmassa asettanut yhdeksi keskeiseksi keinoksi työllisyyden parantamiseksi. Hallitus on tehnyt hyviä ratkaisuja työllisyyskehityksen suhteen. Muun muassa tehdyt työnteon verotuksen kevennykset ovat olleet sellaisia, ja olen niille monta kertaa täällä tunnustusta antanut.

Ministeri Kalliomäki, te ilmeisesti ihan vilpittömästi muistatte nyt hallitusohjelman väärin. Tämä 100 000 ei vielä nosta työllisyysastetta 75 prosenttiin, vaan 100 000 on asetettu tavoitteeksi tälle vaalikaudelle, ja jos siitä sitten jatketaan suunnilleen samaa tahtia, voidaan päästä 75 prosenttiin seuraavan vaalikauden kuluessa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowiczille: Innostuitte välihuudostanne niin paljon, että ette kuunnellut loppuun saakka, mitä sanoin. Kerroin juuri sen saman, minkä äsken itse kerroitte, mutta ehkä se meni ohi korvien sitten.

Timo Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elo myönsi sen tosiasian, että itsenäinen rahapolitiikka ja itsenäinen talouspolitiikka, sehän on paras mahdollisuus. Mutta kun tekin, sosialidemokraatit, olette EU:n orjia, tämän lahoavan laivan soutajia, suorastaan kaleereja siellä, niin itsenäinen Iso-Britannia menestyy, Emu-vapaat Ruotsi ja Tanska menestyvät. Se on tulevaisuuden tie, EU hajoaa ja itsenäisyys palautuu, ja sitä kautta talouspolitiikka ja työllisyys paranevat.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elo mielestäni hyvin analysoi työeläkerahastojen tilannetta. Siinä minusta kannattaisi kyllä miettiä todellakin sellaisia kannustavia ratkaisuja myöskin ajatellen tätä työssä eläkeikään jaksamista. Eli voisi ajatella niin, että sellaisia työnantajamaksujen ja työntekijämaksujen palautuksia voisi antaa niille työnantajille, joiden palveluksessa työntekijät ovat eläkeikään asti töissä: palautus sen jälkeen, kun henkilöt ovat olleet siihen asti töissä. Silloin se kannustaisi molempia, siis sekä työntekijää että työnantajaa, siihen, että työolosuhteet olisivat sellaiset, että työntekijät pystyvät olemaan eläkeikään asti töissä. Se olisi yhteiskunnan ja myöskin työeläkerahastojen kertymisen kannalta oikea ja hyvä ratkaisu.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Soinille haluan vaan todeta sen, että en sinänsä arvostellut euroratkaisua. En ollut kovin innostunut euroratkaisusta, vaan arvostelin Ekp:n korkopolitiikkaa ja sitä, että Ekp:n ainoana tehtävänä on inflaation torjuminen, ei työllisyys, niin kuin esimerkiksi American Federal Reservella on.

Puhemies! Voin sanoa, että tämä on esimerkiksi Ranskassa nyt EU-äänestyksen eräs keskeisiä kysymyksiä. EU:n perustuslakiin on tulossa tämä määräys, eli Ekp tulee nyt Euroopan perustuslakiin ja se, ettei Euroopan keskuspankilla ole muuta tehtävää kuin inflaation torjuminen. Kyllä ymmärrän hyvin ranskalaisia, kun he nyt miettivät omaa ratkaisuaan tässä kansanäänestyksessä. Mutta tämä on oleellinen osa myöskin Euroopan perustuslaillista sopimusta.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Elolle tukemaan hänen äskeisen puheensa erästä osaa totean, että meidän Oulun Teknopoliksemme toimitusjohtaja ilmoitti, että tilanne on suorastaan kurja, että kun tarjotaan suomalaisille työeläkerahastoille sijoitusmahdollisuutta Teknopolikseen, joka tuottaa erittäin hyvin tällä hetkellä, niin sanotaan, että älkää tulko edes tarjoamaan kahveja meille, elikkä siis täysin näin. Ja nyt sitten Englannista ja muualta tulevat sijoitukset tänne myöskin Pääkaupunkiseudulle, että tässä ed. Elo oli aivan oikeassa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa tuli esille muutama sellainen asia, joka ehkä kohtuullisen suoraan liittyy toimialaani, siitä syystä muutama kommentti niistä, mutta tietysti vanha minä painaa sen verran tuolla jossakin, että ei voi olla kommentoimatta vähän muutakin.

Ensinnäkin ed. Elo, kun te murehditte sitä, miten Ekp toimii tällä hetkellä, Ekp:hän ei toimi tietystikään suomalaisen talouden todellisuuden lainalaisuuksien mukaan, eikä Saksan tai Ranskan, minkään maan yksin, vaan se toimii sen yhteisen Ekp-alueen tai sen yhteisen rahaunionialueen keskimääräisten indikaattoreitten perusteella. (Ed. Pulliainen: Ovatko tulokset hyviä nyt?) — Tulokset ovat keskimäärin — ilmeisesti Ekp katsoo tällä tavalla — hyviä, mutta varmaan monen maan kannalta ei-sopivia. Ei korkopolitiikka Ekp:ssä varmastikaan ollut kohdallaan Suomen kannalta 90-luvun lopun aikaan. Silloin se oli toisin päin väärin, eikö niin? Nyt se on vähän toisin päin väärin, tässä tapauksessa Suomen kannalta nimenomaan. Se on totta, että ne maat, jotka ovat euron, Emun ulkopuolella tällä hetkellä tai ovat viime vuodet olleet, ovat voineet toimia vähän itsenäisemmin ja näköjään nyt näissä oloissa menestyneet. On vaikea sanoa, menestyisivätkö ja olisivatko menestyneet, jos maailmantalouden kehityskulku olisi ollut vähän toisenlainen. Mutta ed. Elo on aivan oikeassa, että juuri tämä kolmikko, Englanti, Ruotsi ja Tanska, on menestynyt todella erittäin hyvin viimeisten vuosien aikaan.

Mitä tulee taas siihen, mitä tapahtui 90-luvun alussa, on pakko siihenkin sanoa ihan sen verran, että ei se nyt tietysti ollut ihan niin tämä juttu, että yhtäkkiä tuli 90-luvun alku ja että joku hallitus vaihtui toiseksi ja sitten tuli lama. Kannattaa katsoa, mitä tapahtui, ed. Kangas, 80-luvun lopun vuosien aikaan: Suomi eli kansantaloutena hirvittävästi yli varojensa. Kun se eli hirvittävästi yli varojensa, pyörät pyörivät täällä kyllä aika tuimaa tahtia ja valtio kyllä sai verotuloja aika paljon, niin että julkinen talous ei siitä velkaantunut, mutta kansantalous velkaantui. Niinpä sitten, kun maailmanlaajuinen lama tuli ja jouduttiin ongelmiin, se kansantalouden velka painoi siinä, että ne yksityiset kansalaiset ja yksityiset yritykset olivat velkaantuneet. Hyvä oli, että oli se julkinen sektori vähän vahvempi ja kyettiin sitten velkaa ottamaan, niin ettei mennyt Suomi lukkoon, niin kuin täällä ministeri Kalliomäki sanoi edellisen valtiovarainministerin Viinasen aikanaan sanoneen. (Ed. Elon välihuuto) — Vähän siihen tapaan, paitsi että Suomi ei voi maailmantaloudessa sellainen toimija olla kuin Yhdysvallat. Yhdysvallat harvoin varmaan joutuu kuitenkaan sitten yksin sitä laskua kärsimään, vaikka vähän syövätkin yli varojensa, eivät ole koskaan joutuneet eivätkä joudu myöskään näissä oloissa erittäin todennäköisesti.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee nyt sitten kuitenkin ihan tähän otsikkoasiaan, on totta, niin kuin täällä on käynyt ilmi, että työllisyyden kehityksessä koko hallituskauttakaan ajatellen hallitus ei ole onnistunut niin kuin olisi toivonut, mitä hallitus itse itselleen on tavoitteeksi asettanut. Kysymykseen siitä, ennättääkö tämä hallitus hallituskautensa aikaan edes likimain siihen, mitä lähti tavoittelemaan, voisi hakea myös sellaisen vastauksen, että jos hallitus kykenee jatkamaan sillä uralla, mihin viimeiset 12 kuukautta näyttävät sojottavan, aika lähellä ollaan sitä, mitä hallitus itselleen tavoitteeksi asetti. Tästä huolimatta, vaikka tällä kehitysuralla mennään aika lähelle sanottua tavoitetta, on aika rohkeata mennä nyt julistamaan täältä, että muuten tulee se 100 000, kun tässä vielä kaksi vuotta mennään. Niin paljon epävarmuutta juuri tällä hetkelläkin maailman ja erityisesti Euroopan taloudessa on, niin kuin kaikki tiedämme, että epävarmalta näyttää sanotun tavoitteen saavuttaminen, mutta oikeassa suunnassa juuri menneiden 12 kuukauden perusteella liikutaan tällä hetkellä. Nelisenkymmentätuhatta uutta on muuten aika kova luku yhden vuoden lukemaksi. Sellaisia jaksoja, jolloin näin paljon tai selvästi enemmän olisi syntynyt, ei niitä nyt ihan löydy joka nurkalta. Se, että näissä oloissa, missä Suomi elää, on saatu tällainen tulos aikaan, on jo sitäkin taustaa vasten aika kova saavutus, että kyllä tämä sekä kaukaa meidän haastaminen Kiinasta ja Balteista sun muualta EU:n uusien jäsenmaiden suunnalta on aika kova juttu.

Moni meistä varmaan luki äskettäin Kauppalehdestä, kuinka siellä kerrottiin, kuinka BMW-niminen yhtiö päätti investoida itäiseen vanhaan DDR:ään, 350 miljoonaa euroa tukea hankkeeseen usean vuoden ajalta. Tämä on saksalainen. Mutta kun mennään eräisiin muihin varsinaisiin, siis uusiin EU:n jäsenmaihin, tuet ovat vielä kovempia. Siis meidän yhteinen EU:mme merkitsee sitä, että meidän yhteisen pitkän tähtäyksen etumme nimissä me olemme kaikki hyväksyneet sen, että me nyt sitten rahoitamme näitä uusia EU:n jäsenmaita, ja samalla kun se tehdään, se merkitsee sitä, että se on kova haastaja meille Suomen tapaisten maiden kannalta. No, millä tavalla Suomi voi tähän vastata — panna hanat kiinni? Ei tietysti, me olemme sitoumukset tehneet ja niiden mukaan eletään. Nyt on yritettävä juosta entistä paremmin sillä radalla, minkä radan olemme itsellemme valinneet, ja se rata on entistä paremman osaamisen ja tietämisen ja taitamisen, maailman parhaan teknologian tuottaminen ja sen maailman paras hyödyntäminen. Siinä meidän pitää toimia ja toimia tavalla, joka rohkaisee yrittäjyyttä, ottamaan riskiä, ponnistelemaan ja sitä kautta luomaan uusia työpaikkoja. Kun katsotaan sitä jälkeä, mikä taakse on jäänyt, eikö tämän suuntaisesti hallitus kuitenkin ole tehnyt, tehnyt jo ennen tätä lisäbudjettia ja tekee tässäkin, niin kuin ed. Ala-Nissilä aivan erinomaisella tavalla omassa puheenvuorossaan äsken asian esittelikin? (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Satsaukset juuri teknologiaan, osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ovat oikeita ja myöskin yritystoiminnan edellytyksiin ovat oikein. Täällä ed. Kuosmanen äsken — ja se oli toinen asia, mihin halusin kajota — sanoi, että sukupolvenvaihdoksien edistämisessä muun muassa hallitus ei ole kyennyt tekemään yhtään mitään. Jotenkin siihen tapaan se meni. Tämä hallitus uudisti näitä säädöksiä niin, että kun aiemmin sukupolvenvaihdoksissa käytettiin normaalin perintö- ja lahjaveron veroprosentteja ja käytettiin verotusarvoja sinä perusteena, josta tuo vero määrättiin, tämä hallitus teki tuohon verotusarvoon 60 prosentin huojennuksen ja 40 prosenttia vain siitä vanhasta verotusarvosta on se perusta, mihinkä vanhoja prosentteja noudatetaan. Tämä on merkinnyt ... (Ed. Ala-Nissilän välihuuto) — Aivan oikein, Niinistö yritti pitkään, hänellä oli hyvä yritys mutta huono lopputulos. — Mutta nyt on saatu tämä aikaiseksi, ja tämä täytyy, arvoisa puhemies, kyllä korjata, mitä täällä ed. Kuosmanen sanoi. Minäkin satuin kuulemaan sen ohjelman tänä aamuna radiosta ja tiedän samasta aihepiiristä muutakin. On totta, että varmaan kyseisen konsultin toivomalla tavalla kaikki eivät ole menneet eteenpäin, mutta sukupolvenvaihdosten tekeminen on lisääntynyt erittäin merkittävällä tavalla viimeisten kuukausien aikaan. KHT-tilintarkastaja ed. Olavi Ala-Nissilä tuntee tämän erityisen hyvin, että näin on käynyt. Hallituksen edesottamukset tässä ovat oikean suuntaisia, ja varmaan asiaa parantaa edelleen se, kun varallisuusvero sitten poistuu ensi vuoden alusta lukien sovitulla tavalla.

Täällä tuli esille näistä yksittäisistä elinkeinopoliittisista kysymyksistä tietty ongelma-alue, joka liittyy tähän Talgoon ja sen erityisiin ongelmiin. Ennen sitä haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että ei vain osaamiseen, teknologiaan ja tutkimukseen ole satsattu vaan on myös satsattu tämän hallituksen toimesta niihin kansallisiin instituutioihin, jotka rahoittavat yritystoimintaa, ottavat riskiä. Tässäkin lisäbudjetissa Finnveran valtuuksia kasvatetaan 20 miljoonalla eurolla tälle vuodelle, ja se on kohtuullisen mittava valtuuksien kohentaminen. Kiinnitän myös huomiota siihen, kun täällä on Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta useita kansanedustajia paikalla, että telakkateollisuuden osalta, jos katsotte sitä, minkälaisia riskejä, myös riskejä, tämä hallitus on ottanut, niin enpä tiedä, löytyykö määrällisesti menneitten vuosien ajalta vastaavaa, mutta se on katsottu tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, koska meillä on hyvä osaaminen tällä toimialalla ja koska kyseisen toimialan työllisyys edellyttää sitä, että riski otetaan.

Tämä sama tarve tietysti koskee nyt myöskin rautatiekalustoa valmistavaa Talgoa. Hallituksen piirissä paraikaa katsotaan, millä tavalla hallitus voisi rohkaista näitä toimijoita, jotka ovat keskeisiä toimijoita elikkä Talgo ja toisaalta mahdollinen potentiaalinen tilaaja elikkä VR-yhtiöt tai Pääkaupunkiseudun YTV, joka täällä miettii tätä lähiliikenneratkaisua ja tällä tavalla. Me emme voi kovin paljon YTV:n ratkaisuihin vaikuttaa, ehkä jonkun verran enemmän VR:n ja paljonkin siihen, mitä Talgossa tapahtuu.

Minä haluan tässä yhteydessä vaan sanoa lyhyesti, että jos Talgolle löytyy, sen tuotteille, kysyntää mistä tahansa äsken sanotusta hankkijatilaajasta, niin sellaisia rahoituksellisia esteitä ei ole olemassa ainakaan minun tiedossani niitten rahoittajien ja yksityisten ja julkisten näkökulmasta, jotka sanoisivat, että missään tapauksessa Talgoa ei rahoiteta. Päinvastoin uskon ja luotan siihen, että on edellytykset sille, että Talgo on sellaisessa kunnossa, että sitä voidaan rahoittaa tai taata, kummasta onkin kysymys, mutta edellytys sille, että käytännössä voi realisoitua tämä mahdollisuus, mistä puhuin, on se, että tarvitaan tilaus. Sitä, syntyykö tilaus, myös hallituksen piirissä näinä aikoina paraikaa mietitään.

Aivan viimeinen asia. Täällä ed. Elokin puhui tästä työeläkejärjestöjen taikka -yhtiöiden sijoitustoiminnasta. Kernaasti yhdyn kaikkeen siihen, mitä täällä ed. Elo ja eräät muutkin edustajat ovat esille nostaneet. Hallitus ei voi määrätä näitä yhtiöitä, että niiden pitäisi sijoittaa Suomeen. Hallitus voi yrittää luoda entistä paremman toimintaympäristön niille elinkeinoelämän toimijoille, joihin nämä institutionaaliset sijoittajat voisivat sijoittaa. Hallitus omalta osaltaan tässä lisäbudjetissa tavallaan parantaa tätä maastoa sillä, että se laittaa 13 miljoonaa euroa kaikista varhaisimman vaiheen markkinapuutealueisiin. Sinne tuo riskiraha ei tule. Hallitus laittaa, jonkun verran yksityisetkin, ja me tätä kautta toivomme, että kun hallitus hoitaa tämän riskipitoisemman alueen, niin sitten nämä työeläkerahastot ja muut toimijat voisivat tulla vähän myöhempään vaiheeseen entistä enemmän, entistä useammin sen sijaan, että sijoittavat ulkomaille.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Oulun läänin keskustalainen maaherra Eino Siuruainen julkisti eilen läänien perusturvan toteuttamisselvityksistä laatimansa raportin. Maaherran viesti oli suorastaan kauhistuttava. Toivottavasti kaikki ministerit ovat sen lukeneet ja erityisesti ministeri Kalliomäki, joka rahakirstun päällä istuu.

Vanhustenhoito on Suomessa vakavasti uhattuna. Koko maassa ja erityisesti suurten keskusten välisillä alueilla ikääntyvistä ihmisistä ei huolehdita. Vanhus voi olla kuolleena asunnossaan päiviä, jopa viikkoja kenenkään havaitsematta. Se sukupolvi, joka itkien ja rukoillen taisteli tämän maan itsenäisyyden ja vapauden puolesta ja joka on ankaralla työllä ja yrittämisellä maksanut raskaat sotakorvaukset, jälleenrakentanut maan ja luonut sen hyvinvoinnin perustan, josta nykyinen sukupolvi saa nauttia, on jäämässä unohduksiin ja ihmisarvoista hoitoa ja turvaa vaille. Maaherra Siuruainen totesi häpeävänsä tällaista tilannetta.

Hän jatkoi lasten tilanteesta: Suomessa on nyt 50 000 lasta lastensuojelutoimenpiteiden kohteena. Määrä vastaa lähes yhtä vuotuista ikäluokkaa. Tämä on myös järkyttävä asia. Meillä on alhaisesta syntyvyydestä johtuen lapsia liian vähän. Heistäkin tuo kohtuuttoman suuri osa elää erittäin haavoittuvissa oloissa tämän niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan keskellä. Maaherra Siuruaisen viesti oli hälyttävä. Ahneus ja itsekkyys ovat vallassa, ja sen tulokset ovat karmeita.

Jos eilisen viestin olisi antanut joku kauhukuvia maalaileva populisti, se voitaisiin ohittaa. Asialla oli kuitenkin tohtori ja maaherra, joka huolellisen perehtymisen jälkeen nosti nuo yhteiskuntamme pahenevat kipupisteet esiin. Maaherra Siuruainen oli 15 vuotta sitten täällä kansanedustajana. Istuimme tuolla takarivissä lähekkäin. Opin arvostamaan häntä erittäin hyvänä, vakaana yhteiskunnallisten kysymysten asiantuntijana, joten hänen viestinsä on otettava erittäin vakavasti.

Herra puhemies! Pääministeri Vanhasen hallitus on istunut lähes kaksi vuotta. Odotin tältä hallitukselta ripeitä ja rohkeita otteita kipeimpien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Taloushan on kasvanut hirvittävällä vauhdilla. Uskoin, että keskusta muistaa alkiolaiset juurensa ja köyhän asian. Uskoin myös, että sosialidemokraatit muistavat Forssan kokouksen hengen ja tavoitteet. Odotin näiden puolueiden soveltavan noita ajatuksia 2000-luvun Suomeen. Olen syvästi pettynyt. Vanhat ihanteet ja tavoitteet on unohdettu. Vanhukset ja lapset kärsivät järkyttävällä tavalla tässä maassa, kuten maaherra Siuruainen eilen kertoi.

Hallituksen lisätalousarvioehdotus osoittaa, että valtiolla olisi nyt varaa yhteiskunnan räikeimpien epäkohtien korjaamiseen, mutta hallitus ehdottaakin valtion velkaa lyhennettäväksi 2,1 miljardilla eurolla. Se näyttää valtioneuvoston linnasta varmasti loistavalta saavutukselta, mutta sitä se ei ole. Osa tuosta summasta pitää käyttää vanhusten ja lasten hädän lievittämiseen keskustalaisen maaherran esille nostamien ongelmienkin takia. Ellei näin tapahdu, hallitus ja eduskunta osoittavat järkyttävää välinpitämättömyyttä ja sydämetöntä kylmyyttä kansan kärsiviä kohtaan.

Hallitus on helposti löytänyt useita miljardeja euroja hyvätuloisten tulo- ja varallisuusveron kevennyksiin ja EU:n taistelujoukkoihin ja moniin muihin tarpeisiin. Valtavat tuloveronkevennykset eivät ole tuottaneet niitä tuloksia, jotka hallitus lupasi. Päinvastoin työttömyys on yhä korkealla. Luvattuja 100 000:ta uutta työpaikkaa ei synny. Vain rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet ja perusturva ja peruspalvelut ovat heikentyneet.

Stakesin tutkijat vahvistivat pari viikkoa sitten, että kymmenessä vuodessa palkansaajien reaalitulot ovat nousseet 28 prosenttia, mutta kansaneläkeläisten vain 3 prosenttia, työttömien perusturva 2 prosenttia ja toimeentulotuki on jopa alentunut 3 prosenttia. Luulisi, että hallituspuolueita hävettäisi niin paljon, että korjaisivat edes osan näistä epäoikeudenmukaisuuksista heti. Rahastahan se ei ole kiinni. Tahto puuttuu. Missä viipyy asumiskustannusten 7 prosentin omavastuuosuuden poistaminen toimeentulotuesta? Missä viipyy kansaneläkkeiden todellinen tasokorotus? Missä viipyy työttömän perusturvan tason parannus? On käsittämätöntä, että keskusta ja sosialidemokraatit harjoittavat tällaista epäoikeudenmukaista politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Puutun vielä kuntatalouteen, vaikka lisätalousarvio ei siitä mitään sisälläkään. On todettava, että Vanhasen hallitus on ajanut kunnat talousahdinkoon ja koko kuntakentän niin sekasortoiseen tilanteeseen, että vastaavaa ei Suomen historiassa ole nähty. Kaiken kokoiset ja eri puolilla maata olevat kunnat ja kaupungit ovat hätätilassa, palvelut rapistuvat ja henkilökunta uupuu.

Hallituspuolueet puhuvat täysin ristiin. Keskustan puoluevaltuusto julisti huhtikuussa Riihimäellä, että "mikään ei muuttua saa", ja kielsi jyrkästi pakkoliitokset ja vannoi maakuntahallinnon ja palvelualueiden nimiin. Pari viikkoa myöhemmin sosialidemokraattien puoluehallitus naulasi kiinni teesinsä, jotka puheenjohtaja Lipponen jyrisi julki vappuna Porissa ja Kankaanpäässä. SDP haluaa suurkunnat vaikka pakolla eikä hyväksy minkäänlaista maakuntahallintoa. Nykyiset kihlakunnatkin on sosialidemokraattien mukaan tuhottava pikaisesti. Sotku vain paheni, kun sosiaali- ja terveysministeriön keskustalainen kansliapäällikkö Lehto ehdotti alle 20:tä kuntaa koko maahan ja opetushallituksen sosialidemokraattinen pääjohtaja Lindroos ilmoitti, että koko koulutus pannaan remonttiin ja toteutetaan seutukuntakohtaisesti. Hämminki on valtava. Keskustalaiset ja sosialidemokraattiset kuntapäättäjät ovat aivan ymmällä ja suorastaan häpeävät omien Helsingin herrojensa ja rouviensa sekopäisiä puheita.

Seutukuntaisesti järjestetyt palvelut johtavat joko kuntien pakkoliitoksiin tai uuden portaan syntymiseen hallintoon. Kumpi on hallituksen linja? Jos palvelualueet perustetaan ja kunnat säilytetään likipitäen nykymallissa, kuten keskusta ajaa, syntyy tarve perustaa jokaiselle palvelualueelle uudet palvelualuejohtajan, talousjohtajan, hallintopäällikön jne. virat. Mitä säästöjä siitä syntyy? Ei mitään.

Vetoan hallitukseen, että se nopeasti antaa kuntapäättäjille varmuuden siitä, millä pohjalla kuntalaisten — erityisesti lasten, lapsiperheiden, sairaiden, vammaisten ja vanhusten — elintärkeitä peruspalveluita tuotetaan ja miten ne turvataan lähivuosina. Vahvimpien kuntapuolueiden muodostama hallitus on saanut sekasorron aikaan. Sen on se myös pikaisesti selvitettävä, ja ensimmäiseksi hallituksen tulee maksaa kunnille velkansa.

Edetäänkö siis keskustan mikään ei muuttua saa -linjalla vai sosialidemokraattien puolensataa suurkuntaa vaikka pakolla -linjalla? Totean, että kumpikaan ei sovellu laajaan Suomenmaahan. Tarvitaan kuntaliitoksia ja yhteistyötä sekä demokraattinen päätöksenteko sille tasolle, millä poliittisia päätöksiä tehdään.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy nostaa hattua ministeri Kalliomäelle, että hän on valtiovarainministerinä seuraamassa tätä lisäbudjettikeskustelua ja osallistumassa siihen, ja nyt sentään saatiin myöskin pääministeripuolueesta keskustasta ed. Rantakangas paikalle, joten opposition viesti nyt ei aivan keskinäistä debattia täällä vain ole.

Kuten tuossa debattivaiheessa jo totesin, ihan vakavasti vetoan ministeri Kalliomäkeen edelleen siinä, että ihan oikeasti Suomessa olisi varaa tehdä nyt oikeudenmukaisempaa politiikkaa. (Ed. Kankaanniemi: Kyllä!) Tilanne on toinen kuin se oli laman syvimpinä vuosina tai kun se oli niinä vuosina, kun lamasta noustiin 90-luvun loppupuolella, jolloin jouduttiin sitoutumaan jo 1995 hallituksen aloittaessa 20 miljardin säästöihin, jotta hallitustyö saatiin edes käyntiin. Nyt jo nämä tämänkin lisäbudjetin yhteydessä olevat talousluvut kertovat, että rahaa tulee, melkein voi sanoa, että ovista ja ikkunoista, verotulot kasvavat. Vuoden 2004 budjettitalous oli muistaakseni pari miljardia ylijäämäinen, ja nyt tässä lisäbudjetissa todetaan, että myöskin tämän vuoden osalta nyt tällä lisäbudjetilla budjettitalous on kääntymässä ylijäämäiseksi. Kuten täällä on todettu, kansainvälisessä vertailussa me emme ole heikoilla, päinvastoin. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Ei kai voi olla niin, ministeri Kalliomäki, että meidän on odotettava kuntatalouden ongelmien, heikommassa asemassa olevien toimeentulo-ongelmien, palvelujen riittävyyden, infrarakentamisen osalta niin kauan, kunnes ollaan jälleen siinä velkaantumisasteessa suuruudeltaan 10 prosenttia bruttokansantuotteesta? Missä se raja on, jolloin ruvetaan pikkasen henkseleitä löysäämään?

Eduskunnan tahto on ollut selkeä. Eduskunta on kantanut huolta tämän vuoden budjettia hyväksyessään antamassaan mietinnössä monista kipukohteista, odottanut ja vaatinut niihin satsaamista, ja sama koski kehysmietintöä. Hallitus vetää vaan sekä hallituspuolueiden eduskuntaryhmiä että siten myös koko eduskuntaa kuin pässiä narussa nähtävästi hyvin paljon valtiovarainministeriön virkamiesten mantran lähtökohdista, joissa kaiken yhteiskunnallisen arvoasettelun edelle asetetaan se, että velkaa pyrittäisiin vaan lyhentämään mahdollisimman nopeasti ja siinä yhteydessä julkista sektoria ja itse asiassa näitä hyvinvointivaltion rakenteita myöskin heikennetään.

Sitä, että nyt todetaan, että tässä vaiheessa ei ole haluttu tehdä muutoksia niihin menotarpeisiin, joita on esillä, vaan tarkastellaan asiaa syksyn lisäbudjetin yhteydessä, niin kuin debatissa totesin, minä pidän suoranaisena bluffina. Mitä todellista arviointia tämän vuoden budjetin osalta, määrärahalisäysten osalta, tehdään loka-, marras- ja joulukuussa samaan aikaan, kun täällä on myöskin ensi vuoden varsinainen budjetti käsittelyssä? Minusta tässä kyllä haisee ajan pelaaminen.

Mitä tulee ensi vuoden budjettiin, hallitus todella kehysten yhteydessä ei suinkaan suuntautunut kasvattamaan ensi vuoden budjetin osalta menoja kuntatalouteen, vaan sieltä leikattiin, Kansallisesta terveysohjelmasta leikattiin, liikenneinfrasta leikattiin. Lähes kaikki pääluokat joutuivat leikkausten kohteiksi yhteensä 150 miljoonalla eurolla.

Missä vaiheessa tapahtuu se muutos, että tulisikin sellainen ahaa-elämys, että nyt on tilanne se, että ensi vuoden budjettiin tehdään tuntuvia korjauksia sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaatiman köyhyyspaketin suhteen, jotta pystyttäisiin poistamaan toimeentulotuen asumisen omavastuu, nostamaan pienempiä päivärahoja, työttömyysturvaa, pienempiä eläkkeitä jne., eli korjauksia niihin asioihin, jotka vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa täällä salissa joulun alla kaikki äänestettiin nurin. Niitä ehdotuksia odotetaan.

Sitten infrapaketista, liikenneratkaisuista: Onhan se nyt aivan käsittämätöntä, että radat paukahtelevat poikki, on todella vaarallisia läheltä piti -tapahtumia ja että hyvällä onnella pystytään välttämään suuren luokan katastrofit radalla. Sitten annetaan hätäapua muutama miljoona euroa, mutta ei tehdä todellista suunnanmuutosta siihen, että erityisesti rataverkosta mutta myös tieverkosta lähdettäisiin pitämään huolta.

Mitä tulee joukkoliikenteeseen, siihen on nyt muutama kymmenentuhatta euroa kyllä lisätty EU-mekaniikan johdosta tässä lisäbudjetissa, mutta joukkoliikenteen tilannehan on erittäin huono. Eduskunta on toistuvasti vaatinut muun muassa työsuhdematkalippua. Se oli jo listalla edellisen hallituksen aikana. Kuulemma pääministeri on vauhdittanut tätä asiaa nyt, mutta mitään ei tapahdu. Valtiovarainministeriö vastustaa. Liikenneministeriössä on laskettu, että tällaiset yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat pelkästään Pääkaupunkiseudulla 23 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli työsuhdematkalippujärjestelmä otettaisiin käyttöön. Se johtaisi ympäristön kannalta terveempään ratkaisuun, siinä säästyisi aikaa, ruuhkat pienenisivät. On arvioitu, että 2 prosenttia tapahtuisi siirtymää henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen. Missä tämä viipyy, miksei sitä tehdä, vaikka eduskunta on sitä toistuvasti edellyttänyt?

Joukkoliikenteeseen liittyy myöskin junakalustotehdas Talgon tilanne. Kun ei ole rahaa rautatieliikenteen matkustajaliikenteen ostopalveluihin, niin muun muassa yöjunaliikennettä vähennetään. Ja kun yöjunaliikennettä vähennetään, ei tietenkään ole tarvetta makuuvaunukalustolle siinä määrin kuin laajemman yöjunaliikenteen ollessa voimassa. Tämä johtaa siihen, että Talgon duunarit, toimihenkilöt, koko henkilöstö, jäävät muun muassa makuuvaunutilauksia paitsi. Näilläkin on suora yhteys joukkoliikenteen määrärahoihin. Toki täytyy toivoa, että hallitus pohtisi Talgon osalta muitakin ratkaisuja.

Kaiken takana on tietenkin se 1,12 miljardin menokatto, mihin hallitus on "hirttäytynyt", ja se kyllä vie pohjan pois niiltä toiveilta suurelta osin. Minä kyllä tässä taloudellisessa tilanteessa uskaltaisin kuitenkin rohkaista valtiovarainministeriä ja hallitusta siihen, että puhkaistaan vaikka se menokatto, jotta saataisiin näihin välttämättömiin kipupisteisiin rahaa — niin kuntatalouteen, infraan kuin heikommassa asemassa olevien kansalaistenkin toimeentulon auttamiseen.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki aloitti oman esittelypuheenvuoronsa kertomalla joitakin näkökohtia Emu-alueen valtioitten taloustilanteesta. Noudatan mallia sen verran, että palautan mieliin, että nämä asiat ovat olleet täällä jo monessa aiemmassa puheenvuorossani esillä. Olen kiinnittänyt tämänkin talven aikana huomiota siihen, että Saksan, Italian ja Ranskan taloustilanne oli jo ennakoitavissa, että se tulee tämän laatuiseksi muodostumaan, budjettialijäämät tulevat muodostumaan sellaisiksi kuin ne ovat.

Meille on jopa ihan kansanedustajille näillä kuuluisilla valiokuntamatkoilla kerrottu meidän suurlähettiläittemme toimesta, mistä se on oikeastaan kiikastanut. Se on kiikastanut nyt viimeksi realisoituneena siitä, että harmaa talous on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet. Ensiksi tämä realisoitui Italiassa ja nyt sitten aivan tuoreeltaan tänä talvena Saksassa, ja kummassakin valtiossa yritettiin tehdä kaikki mahdollinen, että ulkomaille karanneet pääomat palautuisivat takaisin asianomaisiin valtioihin.

Italiassa tämä temppu kohtuullisesti onnistui, sakkomaksuilla rikollisen rahan puhtaaksi peseminen, Saksassa se epäonnistui, niin että tuli todellinen budjettivaje sen takia, että budjettiin oli jo ehditty laittaa sisälle, että kyllä sieltä rahaa tulee Italian mallin mukaisesti, mutta eipä tullutkaan, vaan rahat menivätkin Itävaltaan, eli ne menivät ihan toiseen paikkaan. Nyt siis me olemme tässä veneessä aivan intohimoisesti mukana.

Tällähän on mitä suurin merkitys Lissabonin tavoitteen saavuttamisen kannalta. Lähtötasohan oli, niin kuin arvoisa valtiovarainministeri hyvin muistaa, 61 prosenttia työllisyysasteena, ja sen piti nousta sinne 75 saakka semmoisella aikamoisella utopistisella mutta kuitenkin rakentavahenkisellä tavoitteella. Nyt, kun aikaa on kulunut, yksi ainut prosenttiyksikkö on siihen hivuttautunut lisukkeeksi, eli 62 prosenttiin. Siis tilanne on vallan kenkkumainen, ja se heijastuu myöskin tänne koti-Suomeen.

Sitten arvoisa ministeri täällä kertoi työllisyysasteesta kotimaamme osalta, ja niin hän kuin ministeri Pekkarinen äsken kertoivat siitä, että on tullut 40 000 työpaikkaa lisää. Hyvä on, jos on tullut. Eilen tuolla Oulussa kuuntelimme valtiosihteeri Sailaksen esitelmää aiheesta, ja hän sanoi hyvin yksiselitteisen selvästi, että syntyipä nyt noita työpaikkoja kuinka monta tahansa, niin realiteetti on se, että niitä työpaikkoja on täsmälleen yhtä paljon kuin oli silloin, kun tämä hallitus aloitti, eli 100 000 työpaikkaa on uupelona tällä hetkellä, ja siinä ei ollut mitään epäselvää, hänen sanomassaan.

Erikoisesti hän tähdensi sitä, että tässä merkityksellistä on se, että toisaalta työttömyysaste on lähtenyt nousemaan ja erikoisesti pitkäaikaistyöttömyysaste on lähtenyt nyt nousemaan, joita trendejä hän piti erittäin huolestuttavina. Toisaalta sitten oli olemassa avoimia työpaikkoja, ja hän puhui myöskin siitä, että työttömät ja uuden työvoiman tarve eivät kohtaannu elikkä että siellä on aloja, joilla on työvoimapulaakin tällä hetkellä. Elikkä siis toisin sanoen tähän pitäisi jollakin tavalla löytää lääkkeitä. Äsken me debatoimme juuri siitä, että vaikeata se on ja haluttomuutta hallituksen taholta on, niin että jopa tämän jakamattoman varauksen käytön suhteen otetaan vaan aikalisää eikä olla valmiita toimenpiteisiin ryhtymiseen.

Hartaasti toivoisin, että harmaan talouden kuriin saattamiseen vihdoinkin ryhdyttäisiin ja annettaisiin ministeri Rajamäelle kaikki mahdollinen tuki, niin että tässä alkaisi tapahtua todella vielä enemmän kuin nyt jo hänen toimestaan ja aloitteestaan on tapahtunut. Silloin ei tarvitsisi tuijotella sellaisia Heikki Helinin tilastoja, joita me tässä olemme parin viikon aikana nyt tuijotelleet. Hänen selvityksensä mukaanhan kunnilta on jäänyt saamatta yli 500 miljoonaa euroa valtiolta. Jos ne olisivat käytettävissä kuntien työllistämisen hyväksi, niin totta ihmeellä tilanne olisi kokonaan toisenlainen ja hallitus voisi olla vähän tyytyväisempi työllisyyskehitykseen kuin nyt ehkä sitten sisäisesti onkaan, vaikka täällä nyt rehentelee tyhjällä.

Tämä prosessi, mikä nyt on koettu, on merkinnyt rahoitusvastuun siirtymistä kunnille. Nimenomaan työttömyyden lähteminen taas nousuun johtaa paitsi siihen, että rahoituspuolen kautta valtio vippaa kunnilta omalla tavallaan, mikä lisää ahdinkoa sillä puolella, toisaalta myös työttömyydestä aiheutuvat laskut tulevat kuntien maksettaviksi, elikkä siis kaksinkertaisella järjestelmällä kunnat joutuvat kurimukseen. Tähän olen esittänyt aikaisemmin ja ehdotan aina kaikissa mahdollisissa tilanteissa sitä, että tehdään niin, että työnvälitys siirretään kuntien toimeliaisuudeksi. Silloin on varmasti intressi tehdä kaikki mahdollinen työpaikan välityksen hyväksi, kun se suoraan vaikuttaa omaan kassaan, se poikii omaan kassaan varallisuutta.

Sitten, arvoisa puhemies, tästä Talgosta. Tämä on nyt hallitukselle kovan yrityksen paikka. Minä toivon hartaasti, että ministerien ja ed. Matti Ahteen puheenvuorot ovat viitanneet siihen, että tässä nyt hallitus tekee kaiken voitavansa. Tehkää nyt ihmeellä tämä! Erikoisesti sen uskoisin askarruttavan eduskunnan nykyisen puhemiehen mieltä, koska hän on näitten Kainuun sinisten ajatusten isä ja siinä kyllä ohkoosesti käy näille sinisille ajatuksille hallintokokeilun tiimoilta, jos Talgo romahtaa. Se on äärimmäisen vakava paikka kerta kaikkiaan koko maakunnan kannalta.

Sitten vielä yksi ainut asia erittäin lyhyesti eli perusinfran tuhoutuminen. On äärimmäisen mielenkiintoinen henkilökohtainen kokemus, mitä viime viikkoina rautateillä koettu on merkinnyt. Se on merkinnyt sitä, että kun tuossa nyt oli jotkut pippalot Kokkolassa ja junalla sinne edes sun takaisin matkustelin, niin heti, kun juna rupeaa heittelehtimään sillä tavalla kuin se nyt heittelehtii, niin heti tulee sellainen mielleyhtymä, että nyt mennään pusikkoon. Ei mennyt pusikkoon tietenkään, luojan kiitos, mutta nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että mielleyhtymä toimii sitä junamatkustamisen mainiota viihtyvyyttä alentavasti ja vaikuttaa ihmisten halukkuuteen käyttää junaa matkustusvälineenä. Siis toisin sanoen: tehkää nyt ihmeessä jotakin, että kiskojen ja rautatieverkoston rappeutuminen mahdollisimman pian loppuu.

Rauno Kettunen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen vuoden 2005 ensimmäinen lisätalousarvio annettiin perjantaina eduskunnalle. Määrärahoja esitetään lisättäväksi yhteensä 159 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvion tuloiksi arvioidaan 608,6 miljoonaa euroa. Verojen ja veronluontoisten tulojen ennakoidaan kasvavan aiemmin budjetoidusta noin 314 miljoonalla eurolla. Lisäys johtuu tulo- ja varallisuusveron sekä varainsiirtoveron ennakoitua suuremmasta kertymästä. Tämä on todiste Vanhasen hallituksen onnistuneesta talouspolitiikasta, jolla on saatu talouteen dynamiikkaa ja kasvua. Lisätalousarvion jälkeen valtiontalouden arvioidaan kääntyvän ylijäämäiseksi.

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli tärkeä uutinen, joka kertoo hallituksen onnistuneesta talouspolitiikasta. Suomi on ensimmäinen maa Euroopassa, joka saa lainaa alle Saksan koron. Helsingin Sanomat kirjoittaa: "Keskeisin syy nykyiseen alhaiseen korkotasoon on Suomen julkisen talouden hyvä kunto. Suomen valtionvelka on Euroopan alhaisimpia, vain 45 prosenttia bkt:stä. Suomen valtiontalouden suhteellinen ylijäämä on 2,3 prosenttia kansantuotteesta. Ylijäämä on euroalueen suurin. Ennusteiden mukaan Suomen lähivuosien talouskasvu näyttää vahvalta. Suomen luottoluokitus on paras mahdollinen eli AAA."

Toinen merkki hyvästä taloudenpidosta on työllisyyden hidas mutta kuitenkin varma paraneminen. Uusimpien tilastojen mukaan työllisyysaste nousi viime vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Vuodessa työttömyys on vähentynyt 12 000 henkilöllä. Suunta on siis parempaan päin.

Myönteisiä esityksiä lisätalousarviossa ovat yrittäjyyttä ja yritystoiminnan edellytyksiä tukevat päätökset. Aloittavien yritysten starttirahaa lisätään 2 miljoonalla, koska rahan kysyntä on ollut odotettua suurempaa. Finnveralle esitetään myönnettäväksi 11,5 miljoonaa euroa pääomalainaa pääomasijoitusrahastotoimintaan. Aloittava valtakunnallinen pääomasijoitusrahasto sijoittaisi aikaisen vaiheen yrityksiin, joissa on kasvupotentiaalia. Samaiseen rahastoon pyritään saamaan myös työeläkevaroja eli tällä pyritään sijoittamaan suomalaista rahaa kotimaisiin yrityksiin. Tämä on kannatettava asia.

Lisätalousarvioesityksen mukaan Finnveran korkotukilainavaltuuksia esitetään korotettavaksi 20 miljoonalla eurolla. Finnveran rahoituksen ja takauksien hyvä kysyntä osoittavat myönteistä kehitystä taloudessa ja yrityksissä erityisesti sekä sitä, että hallituksen yrittäjämyönteiset toimet purevat.

Valtionvelkaa pienennetään lisätalousarvioesityksen mukaan siten, että valtion kassaa pienennetään tulouttamalla aikaisempaa ylijäämää. Tällä voidaan lyhentää valtionvelkaa 2,1 miljardilla eurolla. Valtionvelka on koko Euroopan pienimpiä. Tämä on tulevaisuuden kannalta hyvä asia.

Hyvää talouskehitystä uhkaavat työmarkkinariidat. Paperiteollisuuden työmarkkinariitaan on saatava pikainen ratkaisu, ettei vaaranneta hyvää talouskehitystä maassamme. Neuvottelupöytä ja ratkaisut, siinä on oikea tie, eivät lakot ja työsulut.

Vaikka budjettipolitiikka on varsin asiallista, niin paljon parannettavaakin ja aivan asiallisia lisätarpeita on. Työllisyysrahat ovat loppumassa joissakin työvoimapiireissä, ja monia hyviä hankkeita, joilla vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä on saatu työllistettyä, uhkaa kuihtuminen. Esimerkkinä tästä on kotimaakuntani Pohjois-Savo, jossa te-keskuksen työllisyysmäärärahojen sitomisaste on jo tässä vaiheessa vuotta 84 prosenttia. Lisärahoituksen tarve on välttämätön, jotta hankkeet voivat pysyä pystyssä ja ihmiset työllistettyinä. Toivoa sopii, että valtiovarain- ja työministeriössä lasketaan tarkkaan, jotta lisätalousarviossa ja muissa talousarvioissa esitetyt rahat varmasti riittävät loppuvuodeksi.

Kun huomaan tuolla parvellakin ammatillisen koulutuksen osaajia, niin en voi olla mainitsematta, kuinka tärkeää on panostaa ammatilliseen koulutukseen. Ammattimiehiä ja -naisia tarvitaan.

Perustienpitoon sekä muuhun tiehallintoon esitetään yhteensä 2,6 miljoonaa euroa korotusta. Tarve korotuksiin on kuitenkin suurempi, eli teiden yleisesti heikkenevä kunto vaatii tuntuvasti suurempia lisäpanostuksia. Myös madaltuneet nopeusrajoitukset monilla suurempien liikennemäärien teillä osoittavat, että kunnostettavaa löytyy paljon. Kuntien talous on tiukalla, joten tarpeita on sielläkin.

Ratahallintokeskukselle esitetään perusradanpitoon lisää 4 miljoonaa euroa. Summa kuluu Jämsänkosken ja Saakosken välisen radan korjaamiseen. Lisätarvetta on muuallakin. Esimerkiksi Savon rata on monin paikoin huonossa kunnossa, eikä nopean junaliikenteen aloittamisesta voida kuin haaveilla.

Pitkin kevättä on eduskunnassakin puhuttu erilaisista tukitoimista niin sanotun matalan tuottavuuden työlle. Näitä keskusteluita ei näy saadun kirjattua budjettilisäyksiksi asti. Myös niin sanottu köyhyyspaketti eli tuloerojen pienentäminen esimerkiksi alimpia eläkkeitä korottamalla on jäänyt puheiden asteelle. Toivottavasti näihin löytyy vielä tämän hallituksen aikana lisäpanostuksia.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen johdonmukainen tiukka talouskuri toimii. Lisätalousarvio on monessa suhteessa positiivinen ja joitakin puutteita lukuun ottamatta hyvä. Arvata sopii, että oppositio niin oikealla kuin tällä hetkellä erityisesti vasemmalla löytää pelkästään moitittavaa eli ei löydä tästäkään hallituksen esityksestä paljoa positiivista. Sehän on jo tässä keskustelussa tähänkin saakka huomattu.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin debatin yhteydessä arvoisa valtiovarainministeri toi esiin hallituksen hyvänä työnä sen, että hallitus olisi lisännyt terveys- ja sosiaalipuolen ja sairaanhoidon rahoitusta. Näin tietysti Kansallisen terveysohjelman yhteydessä on tapahtunutkin, mutta paradoksaalisesti kuntien huono taloudellinen tilanne johtaa siihen, että kunnat leikkaavat: vähentävät omaa terveydenhoidon, sairaanhoidon ja sosiaalitoimen budjettiaan.

Esimerkiksi Kotkassa pitäisi kahden vuoden sisään vähentää 10 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa tulee terveyden- ja sairaudenhoidon puolelle ja sosiaalitoimeen, ja Kotka on 56 000 asukkaan kaupunki. Näin ollen se on suhteellisesti todella melkoinen amputointi ja typistys, kun otetaan huomioon, että jo valmiiksi on todella terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa kovasti keskitetty, sen toimintaa on tehostettu. Henkilökuntaa ei ole lisätty sinne, minne olisi pitänyt, eli on tehty työtä todellakin hiki otsassa niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa ja sosiaalitoimessa. Tällainen tilanne luo todellakin sen paradoksaalisen asetelman, että aikaisemmin valtionhallinnon puolelta lisätyt miljoonat eurot sosiaali- ja terveyspuolen budjettiin, jotka on osoitettu kunnille, valuvat hukkaan, kun kunnat joutuvat oman taloudellisen tilansa huomioiden heikentämään omaa rahoitustaan, ja tämä kohdistuu hyvin vahvasti avoterveydenhoidon ja kansanterveydenhoidon puoleen ensisijaisesti ja välittömästi ennaltaehkäisevän terveydenhoidon heikentämiseen ja sitten toisessa vaiheessa erikoissairaanhoitoon. Tilanne on siis tältä osin todella valitettava.

Puhemies! Täällä on monesti tänään todettu, etteivät vain laivat vaan junatkin seilaavat kiskoilla onnella. Se, että Ratahallintokeskukselle on tässä lisäbudjetissa perusradanpitoon myönnetty lisäystä, on tietysti hyvä asia, mutta se on varsin vaatimaton siihen todelliseen tarpeeseen nähden, mikä perusradanpidon kohdalla on lisäeuroista. Tämä tilanne on ongelmallinen, koska se vaikuttaa laajasti koko valtakunnan kehitykseen, talouden toimintaan ja ihmisten mahdollisuuksiin liikkua ja heikentää myös pitkällä tähtäimellä kiskoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ihmisten suhtautuminenkin todella, niin kuin ed. Pulliaisen puheenvuorosta kävi ilmi, jo alitajuisesti alkaa olla kyseenalaistavaa ja odottelevaa, putoaako se juna ja junanvaunu kiskoilta. Näin ollen kestävän kehityksen ja kulutuksen näkökulmasta on myös tehty ja tehdään karhunpalvelus, kun Suomen rataverkkoa ei pidetä kunnossa, koska ympäristönäkökulmasta ja kestävän kehityksen näkökulmasta kiskoliikenne on kaikkein parasta, vähiten hiilidioksidia tuottavaa ja kestävintä, mutta jotta se olisi sitä, se tarvitsee myös kestävät radat.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tämän vuoden lisätalousarvioksi ympäristöministeriön toimialalla ei ole momentti 77 niin sanotusti auki, mutta toteaisin ympäristötöistä kuitenkin sen, että niiden määrärahojen korottaminen ja nostaminen esimerkiksi vuoden 2006 budjetin yhteydessä olisi erittäin tärkeätä myös työllisyyden näkökulmasta. Tässä on kaksinaishyöty, kun momentti 77:n määrärahoja ympäristöministeriön hallinnonalan kohdalla kohotetaan. Se on työllisyyskysymys, mutta myös ympäristöä edistävä ja sen laatua ja tilaa edistävä toimi. Tässä toivon edistystä viime budjettiin nähden.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtiontalous on parantunut, mutta kuntatalous on heikentynyt. Olisi odottanut, että hallitus olisi puuttunut jo nyt tässä lisäbudjetissa tähän heikentyneeseen kuntatalouteen, sillä on selvää, että jos kuntatalous heikkenee jatkuvasti, se merkitsee myöskin rajua palveluiden heikkenemistä ja palvelujen karsimista.

Lisäbudjetti jatkaa kuitenkin tätä oikeistolaista budjettilinjaa, joka kiristää edelleenkin kuntien taloutta. Pakkolainaa ei makseta kunnille takaisin, joten kuntien mahdollisuus turvata palvelujen ylläpitäminen ja myöskin työllistäminen kuntien palveluksessa heikkenee. Eräät kunnat ovat joutuneet turvautumaan koko henkilöstönsä pakkolomiin, ja on selvää, että tällainen kehitys ei voi jatkua, vaan henkilöstöä tarvitaan, jotta kunnat voivat selviytyä niistä palveluista, joita esimerkiksi lait edellyttävät.

Hallituksen kehysbudjetti ei pitänyt sisällään muun muassa köyhyyspakettia pienituloisille. Se ei myöskään turvannut liikenneverkkojen rakentamiseen riittävästi rahaa. Esimerkiksi tässä lisäbudjetissa olisi ollut hyvä mahdollisuus nyt selvästi enemmän panostaa rautateiden ja perustienpidon rakentamiseen ja parantamiseen, mutta hallituksella ei tähän tällä kertaa näyttänyt haluja olevan. Sen sijaan hallitus on aloittamassa uuden asehankintaohjelman, jonka kokonaishinta on 57,6 miljoonaa euroa. Tämä on tilausvaltuus raskaan raketinheitinjärjestelmän tilaukseksi. Tänä vuonna tästä aiheutuu kustannuksia 10 miljoonaa euroa, ja tämä kustannus, tämä 57,6 miljoonaa euroa, jakaantuu vuosille 2005—2010. Tänne sen sijaan hallitukselta riittää rahaa. Voidaan kysyä, mikä meille tällä hetkellä on tarpeellisempaa: raskas kranaatinheitinjärjestelmä vai se, että me turvaamme kunnille palvelut, että kunnat voivat selvitä vanhustenhoidosta, koulujen tarvitsemista resursseista, lastenhoidosta jnp.

Hallituksen arvojärjestelmässä näyttää olevan kuitenkin niin, että armeijan menot menevät edelle. Muun muassa kehysbudjetissa Puolustusvoimien menoja ollaan lisäämässä 111 miljoonaa euroa, vaikka täällä yleisesti on puhuttu, että Puolustusvoimien menoja supistetaan. Mielestäni näitä asioita tulisi pistää uudelleen arvojärjestykseen ja nostaa ensisijaisiksi ihmisten tarpeet, joita tällä hetkellä runsaasti on.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tämänkään lisäbudjetin yhteydessä ei voi olla ihmettelemättä sitä välinpitämättömyyttä, jolla hallitus suhtautuu työllisyyteen.

Ministeri Kalliomäki juuri poistui, joten hän ei nyt ole vastaamassa, mutta siltä varalta, että hän kuitenkin haluaisi kommentoida, ihmettelen kyllä kovasti sitä, että hallitus ei puutu tähän suomalaisten työntekijöiden heikompaan asemaan. Juuri tänään on tullut uusi viesti siitä, että taas kerran kansainvälinen yritys irtisanoo nimenomaan suomalaisia työntekijöitä. Turun tehdas Leaf lopettaa toimintansa ja siirtää kaikkien meidän tuntemien ksylitolipurukumien ja Tuplien valmistuksen Eurooppaan, ja syynä on ilmeisesti taas kerran se, että suomalaisen työntekijän irtisanominen on helpompaa ja ennen kaikkea työnantajalle halvempaa kuin eurooppalaisen työntekijän irtisanominen. Mielestäni kun jatkuu tällainen tilanne, jolloin kerta toisensa jälkeen suomalainen työntekijä ja Suomessa tapahtuva työ joutuu tähän samaan asemaan, niin on se kummallista, että sitä jatkuvasti seurataan katseella ja todetaan, että näin on, mutta hallitus ei kuitenkaan tee mitään. Ministeri Kalliomäki on julkisuudessa kyllä paheksunut työnantajien itsekkyyttä ja todennut, että ongelmallista on suurien voittojen tavoittelu työntekijöiden kustannuksella, mutta sitten kun täällä eduskunnassa ja hallituksessa on tekemisen paikka, niin ei kuitenkaan tehdä mitään vaan todetaan, että ilmeisesti tämän korkean kilpailukyvyn alttarille voidaan uhrata suomalainen työntekijä, koska hallitus ei halua antaa esitystä, jonka mukaan suomalaiset joutuisivat tai pääsisivät samalle viivalle muiden maiden työntekijöiden kanssa.

Mielestäni näitä esimerkkejä on nyt jo niin paljon, ettei voida sanoa, että se ei olisi merkittävä asia. Tämänpäiväisen Leafin tapauksen lisäksi omasta kotikaupungistani Turusta muistamme vähän aikaa sitten tapahtuneen Wärtsilän telakan dieseltehtaan lopettamisen. Samalla kuitenkaan tuotantoa Italiassa ei pystytä tekemään ollenkaan riittävästi, vaan tilauksien tekijöille joudutaan sanomaan, että emme ehdi niitä toimittaa, koska meillä ei ole riittävästi tuotantokapasiteettia. Aivan todella hullunkurinen juttu, ja ihmettelen suuresti, että hallitus ei ole tähän mitenkään puuttunut edes tämän lisäbudjetin yhteydessä minkäänlaisilla tukimäärärahoilla tai työllisyysmäärärahoilla.

Toinen asia, johon haluaisin puuttua tässä lisäbudjetissa, on radanpidon kysymykset. Ministeri Luhtanen on todennut tiedotteessaan lisäbudjetin antamisen yhteydessä, että hän on hyvin tyytyväinen näihin radanpidon lisäbudjettirahoihin. No, se on tietenkin hyvä, jos on vähään tyytyväinen. Samalla kuitenkin moneen otteeseen on Ratahallintokeskus todennut, että ratojen korvausinvestointeihin tarvittaisiin vuositasolla 170 miljoonaa euroa. Rahoituksen puute hidastaa merkittävästi useiden rataosuuksien perusparannuksia, kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Kun nyt tässä budjetissa nimenomaan perusradanpitoon tarjotaan ainoastaan 4:ää miljoonaa euroa, niin on aika mielenkiintoista, että ministeri on tyytyväinen. No, onhan se tietenkin totta, että tällä saadaan muun muassa Jämsän ja Jyväskylän välinen rataosa korjattua, (Ed. Kangas: Ei kokonaan!) mutta aivan kuten ed. Kangas totesi, ei sitäkään kokonaan. Mutta suuri ongelma on se, pitääkö meidän tosiaan odottaa niin kauan, että tapahtuu joku vaarallinen junaonnettomuus, ja vasta sitten lähteä korjaamaan juuri sitä rataosuutta. Tämähän on aivan kummallinen järjestys. Totta kai pitäisi ennakoida ja huolehtia turvallisuudesta ja kunnossapidosta.

Tällä hetkellä näillä heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan myös asettamaan paino- ja nopeusrajoituksia. On selvää, että tällaiset heikennykset vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon sekä ennen kaikkea rahti- ja matkustajamääriin ja VR:n kannattavuuteen. Tällä lisäbudjetilla ei esimerkiksi Varsinais-Suomen alueelle tärkeän henkilöliikenteen tai tavaraliikenteen asioihin puututa mitenkään. Tavaraliikenteen osalta ongelmallisin on Turku—Toijala-radan kunto ja kapasiteetti. Turusta lähtevä rautateiden tavaraliikenne kulkee pääsääntöisesti Toijalaan, vaikka määränpää olisi jopa Pietari tai Helsinki. Näin ollen tavaraliikenteen kannalta Turku—Toijala-väli olisi kaikkein tärkein ja keskeisin rataosuus. Merkitystä korostaa vielä se, että se on osa Euroopan raideinfrastruktuurista vastaavien toimijoiden yhteistyönä toteutettua Rail Net Europe -konseptia. Varsinais-Suomen teollisuuden kannalta olisi tärkeää saada kyseisen radan akselipainot korotettua, kuten esimerkiksi Ratahallintokeskuskin on todennut.

Henkilöliikenteen osalta pitäisin, kuten pitävät varmasti hyvin monet ihmiset, jotka päivittäin käyvät Salossa tai Helsingissä töissä, tärkeänä Turun, Salon ja Helsingin välisen rataosuuden kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla suoran ja nopean junaliikenteen mahdollistava yhteys. Tällä hetkellä rantaradan heikko kunto estää sille sijoitettujen Pendolino-junien täysimääräisen käytön ja koko ajan on pelättävissä, että nykyisiäkin nopeusrajoituksia joudutaan laskemaan. Tässä tilanteessa on totta kai parempi, että junat sitten ajavat hitaasti, kuin että tapahtuisi isoja onnettomuuksia, mutta kansantalouden kannalta kaikkein järkevintä olisi ilman muuta satsata ratojen kunnossapitoon. Se pieni määrärahalisäys, mikä tässä lisäbudjetissa tulee, ei läheskään riitä kattamaan sitä suurta tarvetta, joka on. On vaikea sanoa edes, että tämä on pieni askel oikeaan suuntaan, mutta kun tämä valtava harppaus jää kokonaan tekemättä, niin ihmettelen, eikö hallitus mitenkään pidä tärkeänä juuri junien ja rataliikenteen kehittämistä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä äskeisessä keskustelussa kerrottiin ja tiedotusvälineissäkin on ollut, että Suomi on päässyt parhaaseen velansaantiluokkaan, ja perusteena on ollut muun muassa, että Suomessa on hyvässä kunnossa oleva julkinen talous. Itse lasken siihen kuntatalouden. Näin varmaan valtion kannalta on, että vähemmän menee rahaa kuin aiemmin, mutta se taitaa olla samalla lailla kuin työelämässä tai yksityisissä yrityksissä, että kun muutamalle sadalle hengelle annetaan lopputili, niin pörssikurssit nousevat välittömästi usealla prosentilla, ja niin se taitaa olla tässäkin, että kun palveluja karsitaan julkiselta puolelta, niin sitten luokituslaitokset kertovat, että voidaan velansaantiluokkaa parantaa. Mitenkä voi sitten kansa, sitä sopii kysyä.

Lisätalousarvioesitys parantaa hieman hallituksen epäonnistunutta talousarviota. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, muutamiin yksittäisiin virheisiin puuttumista. Yksi hallituksen pahimmista epäonnistumisista on liikennepolitiikka. Etenkin alempiasteinen tieverkko on erittäin huonossa kunnossa, ja rapistuminen jatkuu, kuten kotimaakunnassani Keski-Suomessa. Käydessämme pohjoisen Keski-Suomen kuntien vieraana, Keski-Suomen kansanedustajat, niin siellä kepulainen kunnanjohtaja sanoi, ettei täällä alempiasteiseen tieverkkoon ole investoitu muuta kuin se, että on tuotu kuopan merkkejä enemmän teille.

Junaliikenteen turvallisuus on laskenut nopeasti. Kiskot ovat niin huonossa kunnossa, että läheltä piti -tilanteita on useita. Lisäksi monilla radoilla körötellään hitaasti, koska kiskot eivät kestä normaalia vauhtia. Koska ratojen kunnostamiseen annetaan vuosittain liian vähän rahaa, kertautuvat ongelmat ja ratojen kunto huononee kiihtyvällä tahdilla. Jos tilannetta ei pian korjata, ei ole kohta muita vaihtoehtoja kuin lakkauttaa useita taloudellisestikin kannattavia rataosuuksia.

Ministeri Luhtanen on sanonut, että perusradanpidon rahoitus on riittämätön ja että verkko rapistuu. Ministeri Luhtanen sanoi myös, ettei uusien junien ominaisuuksia voida hyödyntää, koska rataverkko on niin huonossa kunnossa. Ihmetyttää, miksei hallitus hoida näin suurta ongelmaa kuntoon, jos se kerran tietää tilanteen vakavuuden. Miten voi olla, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä suurituloisten veronalennukset ovat tärkeämpiä kuin ihmisten turvallisuus ja junaliikenteen tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaminen.

Tieliikenteen määrärahoja lisätään 6,8 miljoonaa euroa. Summa on täysin riittämätön, ja se vastaa EU:n avustustuloja. Tieverkon rapautuminen aiheuttaa vakavan turvallisuusongelman. Vaikka nopeusrajoituksia on laskettu monin paikoin, pysyvät onnettomuusmäärät suurina. Ongelmaa kärjistää vielä huonontunut tienpito, teitten auraus on heikentynyt liikelaitostumisen myötä. Kun samaan aikaan ajetaan raideliikennettä alas, tulee jossain vaiheessa tilanne eteen, jossa tieliikenteen kuormitus nousee merkittävästi entisestään, kun teollisuuden kuljetukset ja junien matkustajat joutuvat siirtymään rautateiltä kumipyörille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi pitänyt myös korjata kuntataloudelle aiheuttamansa ongelmat. Kunnat on ajettu kriisitilaan, ja ne nostavat joukolla verojaan ja ottavat velkaa. Siitä huolimatta ne joutuvat myös huonontamaan palveluitaan. Kirjastoja suljetaan ja niiden aineistomäärät pienenevät. Lasten päivähoidossa ja vanhusten palveluissa ei ole riittävästi työntekijöitä. Kouluja lakkautetaan ja opetusryhmiä kasvatetaan. Miksi hallitus toimii näin ja romuttaa hyvinvointivaltiota? Kansan enemmistö arvostaa hyviä palveluita ja on valmis maksamaan niistä veroja, kunhan ne hoidetaan asiallisesti.

Täällä ed. Elo totesi, että on tulossa köyhyyspaketti. Se on hyvä asia, jos näin on. Kysynkin: milloin se tulee? Se ei piisaa, että työttömille annetaan 8 senttiä päivässä lisää ja eläkeläisille 7 euroa kuukaudessa. Paljon enemmän pitää tämän maan köyhille antaa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä vasemmistoliiton puheenvuoroissa on pyritty mustaamaan tämä hallituksen talouspolitiikan linja. Sitä sopii kyllä ihmetellä, koska monilla mittareilla Suomen tilanne on paljon parempi kuin kilpailijamaitten ja ne toimenpiteet, joita hallituksen puolelta on tehty, ovat itse asiassa pelastamassa tätä hyvinvointivaltiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa, aivan toisin kuin tässä edelliset puheenvuoron käyttäjät ovat todenneet.

Talouspolitiikan peruslinja on siis oikea, ja se perustuu siihen, että ajetaan talouskasvun vahvistamista ja julkisen talouden tasapainoa. Se on myöskin näin yli sukupolvisessa ajattelussa täsmälleen oikeaa politiikkaa, että tämä ikäkausi ja tämä ikäryhmä pyrkii vastaamaan myöskin omista velvoitteistaan eikä siirrä tätä velkarasitusta tuleville sukupolville. Tämä on siinäkin mielessä erittäin tärkeää, koska ikäluokat pienenevät ja ikääntymiskehitys tulee aiheuttamaan kustannuksia palveluiden kysynnän muodossa, ja siinä mielessä tällainen vakaa talouspolitiikka on ainoa oikea vaihtoehto.

Hallituksen puoleltahan on keinoksi otettu yritystoiminnan edellytysten parantaminen, ja nytkin tämä lisätalousarvio sisältää useampia myönteisiä elementtejä tähän yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Finnveran rahoituksen vahvistaminen korkotukilainavaltuuksia lisäämällä 20 miljoonalla eurolla on myönteinen asia, ja yhtä myönteinen asia on tämä kasvuyritysten rahoituksen vauhdittaminen uudella 11,5 miljoonan euron pääomalainalla. Nämä ovat juuri niitä ongelmakohtia, joihin muun muassa yrittäjäjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota eli alkuvaiheen yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Se on yksi tärkeä heikkous ja ongelmakohta, joka on havaittu. Toinen on ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen yksinyrittäjien osalta. Tässä toivoisin, että hallitus käynnistäisi valmistelua myös tähän liittyvien helpotusten aikaansaamiseksi, jotta meillä voisi syntyä sinne yli 120 000 yksinyrittäjän joukkoon uusia työllistämismahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.

Hallituksessa on loppusuoralla valmistelu työn sivukustannusten alentamisesta arviolta noin 150—200 miljoonalla eurolla. Tämä on myöskin myönteinen uusi toimi, jolla vahvistetaan yritystoiminnan edellytyksiä, siis konkreettinen, myönteinen toimi. Tämä lisäbudjettiesitys sisältää myös lisämäärärahan starttirahajärjestelmään. Siinäkinhän tehtiin myönteinen uudistus: starttirahan saajakuntaa laajennettiin työttömien lisäksi myöskin työssä oleviin eräissä erityistapauksissa, ja tämä on poikimassa hyviä tuloksia.

Tuporatkaisun yhteydessä sovittuun muutosturvaan osoitetaan myöskin huomattavaa määrärahaa. Tämä on osa sitä globalisaatiokehityksen mukanaan tuomaa turvattomuuttakin työelämässä. On hyvä, että työmarkkinaosapuolet sopivat tietyistä pehmentämiskeinoista, joihin nyt hallituksen puolelta konkreettisesti varaudutaan ja vastataan rahapäätöksen yhteydessä.

Täällä on nostettu konkreettisina pulmakysymyksinä esille liikenneinfran kunto ja kuntien tilanne. Molemmat ovat toki aiheellisia ja tärkeitä kysymyksiä. Mutta tämä kuntatalouden tilanne ja kuntapalveluitten tilanne ei kyllä valitettavasti ratkea vaan yksistään valtion rahoituksella. Nythän joka vuosi valtio tulee lisäämään kunnille määrärahoja, valtionosuuksia. Tämä on jäänyt opposition puheenvuoroissa täysin vaille huomiota. Hallitus päätti käynnistää myös laajan kunta- ja palvelurakennehankkeen, jonka tavoitteena on vastata siihen haasteeseen, että kuntien menot kasvavat paljon nopeammin kuin tulot, hakea siihen kestäviä ratkaisuja leikkaamalla tätä kustannusten nousua, ei siis säästöjä hakemalla varsinaisesti, vaan leikkaamalla tätä kustannusten nousua. Nyt on kuntien toimittava tässä ripeästi niitten nuottien pohjalta, mitkä hallitus on asettanut, ja osoitettava mahdollisimman pian, että kuntasektori pystyy omalta puoleltaan hoitamaan asiat niin, että me pystymme turvaamaan kuntien tärkeät peruspalvelut myöskin pitkällä tähtäimellä. Uskon, että hallituksella on ja pitää olla valmiutta myöskin arvioida tätä rahoituskysymystä tämän vaalikauden loppupuolella, esimerkiksi sen lainan aiemmasta maksusuunnitelmasta, minkä kunnat ovat valtiolta saamassa edellisten vuosien perua.

Arvoisa puhemies! Liikenneinfran osalta tämän hallituksen toimesta on toteutettu merkittävä kehittämispaketti, kaksi kokonaisuutta, millä meidän pääväylästöämme laitetaan kilpailukykyisempään kuntoon. Itse pidän tärkeänä, että tulevassa budjettiriihessä, varsinaisessa budjettiriihessä, kyettäisiin sopimaan tämän koko infrapaketin käynnistämisrahoitus vielä tämän vaalikauden aikana. Sen lisäksi on tärkeää, että tämä perustienpidon ja perusradanpidon varsin heikko rahoitustilanne saadaan paranemaan. Näillä molemmilla on tärkeitä vaikutuksia koko Suomen talouskasvuun, mutta myöskin aluekehitykseen. Uskon, että näihin on löydettävissä ratkaisu, kun asia otetaan vain vakavasti tulevan budjettiriihen pöydälle. Myöskin tämän eduskunnan on arvioitava nyt sisällä olevassa lisäbudjettiehdotuksessa, voidaanko esimerkiksi perustienpidon määrärahoihin löytää parannusta hallitusryhmien toimesta. Itse toivon, että näin kävisi.

Puhemies! Sitten tähän vähävaraisimpien aseman parantamiseen. Sekin on hallituksen työlistalla, ja aivan oikein. Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että perusturvan varassa olevien ihmisten asema ei ole kehittynyt sillä tavalla myönteisesti kuin muiden väestöryhmien, ja on selvää, että tätä on seurattava ja haettava myöskin konkreettisia ratkaisumalleja, mitenkä pienimmän eläketurvan ja työttömyysturvan varassa olevien asemaa voidaan parantaa. Tässäkin luotan siihen, että tulevassa budjettiriihessä löydetään käytännön ratkaisuja.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikan peruslinja on oikea. Se jatkaa Lipposen hallituksen jalanjälkiä tältä osin. Työllisyystavoitteessa ei ole pysytty, mutta täytyy muistaa se, että tuo tavoite on asetettu hyvin kunnianhimoiseksi ja nyt kaikki tiedot näyttävät siltä, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Työllisyysaste on noussut vuoden aikana 1,1 prosenttia. Uskon niin, että siitä huolimatta, vaikka taloudessa niin Euroopassa kuin maailmallakin on pilviä taivaalla olemassa, niin työllisyyskehitys tulee olemaan tämän vaalikauden loppupuolella suotuisampi kuin tähän saakka.

Täällä arvosteltiin aika tavalla ministeri Kalliomäkeä siitä, kun hän rohkeni sanoa sen, että Suomen valtion lainaluokitusta on vahvistettu ja raha meille tilanteessa, jossa lainaa tarvitsee ottaa, on halvempaa, ja vähän kyseenalaistettiin tätä talouspolitiikkaa. Kyllä niitten henkilöitten, jotka tällaisia puheenvuoroja täällä käyttivät, pitäisi mennä hivenen itseensä. Sillä on nimittäin äärettömän suuri merkitys, minkälainen luottamus meidän talouteemme maailmalla kohdistuu. Nyt se on erittäin, erittäin vahva. Kalliomäki omassa puheenvuorossaan toi toki esille sitten näitä huolestumisia, muun muassa Saksan vaikeudet tuntien ja sen erityisesti, että Italiassa ollaan menossa taantumasta kohti lamaa.

Suomen talous kasvoi viime vuonna eurooppalaisittain erittäin korkealle tasolle ja muihin maihin nähden hyvin. Hän mainitsi sen, että nyt tulee valtiovarainministeriöstä uudet arviot ja epäili sitä, että tuota tavoitetta, mikä tälle vuodelle on asetettu, joudutaan hivenen alentamaan. Ymmärrän sen niin, että lähinnä se johtuu tästä metsäteollisuuden vaikeasta työmarkkinatilanteesta. Nyt olisi toivottavaa, että työmarkkinoilla löytyisi metsäteollisuuden osalta ratkaisu. Kyllä tässä erityisesti katseet nyt kääntyvät työnantajapuoleen. Nyt erityisesti sillä puolella kyllä täytyy tätä vastuuta tuntea. Paperityöväenliiton puheenjohtaja ja liitto on ilmoittanut sen, että he ovat valmiita tekemään tupon mukaisen ratkaisun ja sillä menemään eteenpäin. Toivotaan, että huominen päivä, kun osapuolet marssivat sovittelijan luokse, olisi sen kaltainen, että asiassa edettäisiin ja ratkaisu löytyisi.

Kotitalouksien luottamus vielä tällä hetkellä omaan talouteen ja ostovoiman kasvuun on vahva. Sitä ei pitäisi nyt missään tapauksessa horjuttaa. Valitettavia ovat nämä tiettyjen kansainvälisessä omistuksessa olevien firmojen irtisanomiset, jotka näyttävät jatkuvan ja erityisesti tuolla elektroniikkateollisuuden puolella. Nyt erityisesti Eforen suhteen, noin sata työntekijää irtisanotaan vielä tämän vuoden puolella, ja tänään saimme todellakin tiedon siitä, että makeistehdas Leaf on lakkauttamassa tuotantoaan Turussa. Siitä huolimatta, vaikka näin käy, ponnisteluja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi pitää jatkaa. Mutta on tietysti aivan selvää se, että eiväthän hallituksen mahdollisuudet puuttua näihin kansainvälisten yritysten päätöksiin kovinkaan voimakkaat voi olla, oli sitten hallituksen koostumus mikä tahansa. Meidän pitää luoda yhä paremmat edellytykset, joihin valtio ja myöskin kunnat voivat vaikuttaa, yrittäjille toimia Suomessa ja myöskin investoida. Nyt on positiivista se investointien suhteen, että investoinnit nyt alkuvuonna ovat lähteneet vähän paremmin kehittymään erityisesti pk-sektorilla, ja siellä varmasti näkyvät omalta osaltaan myöskin ne ratkaisut, mitä muun muassa veropolitiikan osalta on tehty, ja sitten se luottamus siihen, että meidän taloutemme kehittyy positiiviseen suuntaan.

Puhemies! Ihan muutama sana tästä lisätalousarviosta, joka nyt lähinnä on kyllä luonteeltaan tekninen. Positiivista on se, että oppisopimuskoulutukseen resursseja lisätään. Meillähän on oppisopimuskoulutusta merkittävästi tuettu ja kehitetty. Hyvä niin. Se avaa erinomaisen väylän kouluttautua ammattiin ja sitä kautta työelämään.

Liikenneväylien osalta Jämsänkoski—Saakoski-radan korjaamiseen ehdotetaan nyt 4:ää miljoonaa euroa. Saatujen tietojen mukaan tuo määräraha taitaa olla riittämätön, ja sen takia valtiovarainvaliokunnassa täytyy tämä nyt hyvin perusteellisesti selvittää.

Yritys- ja omistajapolitiikan osalta, niin kuin täällä ed. Rantakangas jo totesi, Finnveran korkotukilainavaltuuksia korotetaan, ja se on positiivinen asia ja myöskin osoitus siitä, että tuolla pk-sektorilla kysyntää Finnveran tuotteille on ja siellä investoidaan.

Aloittavien yritysten tukemiseen tarkoitettua starttirahaa hallitus esittää myöskin lisättäväksi. Tämä on myöskin myönteinen asia. Nyt kun olen seurannut en pelkästään oman maakuntani osalta vaan vähän laajemminkin starttirahan käyttöä, niin sen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja sillä on merkittävä vaikutus, kun luodaan uutta yritystoimintaa. Nyt kun sitten avattiin sen saantia, se on merkinnyt sitä, että kysyntä on siellä kasvanut.

Infrapaketin osalta on todettava se, ihan niin kuin edellinenkin puheenvuoron pitäjä totesi, että kyllä nyt tällä vaalikaudella täytyy tämän paketin osalta löytyä myöskin rahoitusjärjestelyt siten, että nämä hankkeet voidaan viedä eteenpäin. Me tarvitsemme sekä raideliikenteeseen että maanteiden kohentamiseen investointeja. Sillä on ratkaiseva merkitys sen suhteen, miten meidän elinkeinotoimintamme ja yritystoimintamme kehittyvät.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota perustienpitoon tässä lisätalousarviokeskustelussa. Viime vuosien poikkeukselliset sääolosuhteet ja erityisesti viime talven poikkeukselliset säät ovat koetelleet jo ennestäänkin heikkokuntoista tiestöämme. Päätietkään eivät varsinkaan täällä Etelä-Suomessa ole enää liikenneturvallisuuden vaatimalla ja edellyttämällä tasolla. Viime kevään tai oikeastaan vielä voidaan puhua tämän kevään kelirikon jäljiltä Suomessa on erityisesti täällä Etelä-Suomessa tuhansia kilometrejä teitä, jotka pitäisi välittömästi päällystää uudelleen, ja osin näillä tieosuuksilla pitäisi myöskin tien perustuksia vahvistaa.

Hallitusohjelmassahan Matti Vanhasen hallitus kaksi vuotta sitten lupasi säilyttää tieverkon vähintään siinä kunnossa kuin se tuolloin oli. Vuotuisissa talousarvioissa kuitenkaan viime vuodelle tai tälle vuodelle ei ole esitetty kovinkaan paljoa lisää määrärahoja tämän perustienpidon osalta. Myöskään tässä nyt käsiteltävässä lisätalousarviossa ei ole euroakaan perustienpitoon, ei ole euroakaan siihen, että tiepiirit voisivat viipymättä ryhtyä päällystämään näitä viime talven jäljiltä vaurioituneita tieosuuksia. Nyt näyttää vaan siltä, että jollei näitä kulumisurien ja routavaurioiden korjauksia välittömästi tehdä, niin muutaman vuoden kuluttua meillä on se tilanne, että me joudumme kokonaan uudelleen perustamaan ja rakentamaan nämä väylät, ja erityisesti täällä Etelä-Suomessa tämä ongelma on korostunut.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2005 lisätalousarvio on kehysten kannalta tasapainottava talousarvio. Määrärahalisäyksiä on esitetty nettomääräisesti yhteensä noin 172 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitys muuttaa tämän vuoden budjettitalouden alijäämäisestä ylijäämäiseksi. Tämä puolestaan mahdollistaa valtionvelan lyhentämisen 2,1 miljardilla eurolla, mikä kokonaistalouden kannalta on mielestäni oikean suuntaista.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa yksi eniten keskustelua aiheuttanut teema on ollut eri liikenneinvestointimäärärahojen riittämättömyys niin rataverkon, perustien kuin uusien investointien käynnistämisen osalta. Hyvin toimiva logistiikka on yksi tärkeimpiä edellytyksiä aluekehityksen, elinkeinoelämän ja työllisyyden kehittämisen kannalta. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa logistiikalla on entistä tärkeämpi merkitys, ei pelkästään kotimarkkinoiden vaan myös kansainvälisen kilpailun kannalta. Maantieteellisesti ja logistisesti tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon Venäjä ja sen tuomat monet hyvät mahdollisuudet myös Suomelle. Venäjä ei ole tärkeä vain vientiteollisuusyrityksille, vaan sen heijastusvaikutus näkyy myös kotimarkkinoilla. Emme ole vielä kuitenkaan osanneet hyödyntää Venäjän tuomia mahdollisuuksia riittävän hyvin. Sillä saralla on vielä paljon tehtävää. Valtion budjetissa ja linjauksissa Venäjän tuomat mahdollisuudet ovat olleet hyvin esillä.

Tässä yhteydessä haluankin kiittää sekä ministeri Luhtasta että ministeri Kalliomäkeä lisätalousarvion lisäyksestä Saimaan kanavan luotsausmaksun tulonmenetyksen kompensoimiseen noin 0,9 miljoonan euron osalta. Lisämääräraha mahdollistaa Saimaan kanavan ja vesistön kilpailukyvyn tämän vuoden osalta. Ongelmana on edelleen Saimaan kanavan tulevaisuus niin vuokrasopimuksen kuin luotsausmaksujenkin osalta. Tiedän, että Saimaan kanavan vuokrasopimuksen kanssa tehdään tiukasti töitä ja moni asia ei ole meistä kiinni. Luotsausmaksujen osalta me voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, kuinka niihin suhtaudumme ja minkä painoarvon annamme Saimaan vesiliikenteelle.

Toivottavaa olisi, että valtio luopuisi Saimaan kanavan luotsausmaksujen nykyisistä tuloutustavoitteista ja arvioisi tilannetta kokonaisuudessaan uudelleen. Nykyinen järjestelmä vaikeuttaa Saimaan alueen vesiliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä yhtenä erittäin varteenotettavana logistiikkaväylänä Venäjän ja Suomen välillä ja muualle maailmaan. Metsäteollisuudelle Saimaan kanavan logistinen merkitys on se, että se on yksi tärkeimpiä väyliä maailman markkinoille.

Tämän ohella Saimaan kanavan vuokratien, niin sanotun huoltotien, kunto on todella huono. Nykyinen kapea ja huonokuntoinen huoltotie ei ole tarkoitettu niin suurelle rekka- ja henkilöliikennemäärälle, ja liikennemäärät tulevat varmasti lisääntymään entisestään. Tästä syystä on hienoa, että tämän tien kunnostamiseen valtio on ohjaamassa lisämäärärahaa 1 miljoonaa euroa ja mahdollistaa siten nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikennöinnin Nuijamaan rajan ja Venäjän välille.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen on asettanut työryhmän pohtimaan infran rahoitusta. Työryhmän tehtävä on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Meidän on löydettävä uusia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja teiden, rataverkon, lento- ja vesiliikenteen rahoittamiseksi. Me emme voi tulevaisuudessa rahoittaa valtion budjetin kautta kaikkea sitä investointitarvetta, joka meillä on infran rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää työvoimahallinnon kehittämiseen ja irtisanomismenettelyyn eli muutosturvaan 25 miljoonaa euroa. Muutosturvan toimintamallista on sovittu tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005—2007. Asia on parastaikaa valiokuntakäsittelyssä, ja sen on tarkoitus astua voimaan jo 1.7. tänä kesänä. Uuden toimintamallin tavoitteena on tehostaa yhteistyötä työelämän eli työnantajien, työvoimaviranomaisten ja työntekijöiden välillä.

Tavoitteena on, että irtisanottu henkilö työllistyisi uudelleen mahdollisimman pian eikä pitkää työttömyysjaksoa siten syntyisi. Jos hän kuitenkin jää työttömäksi, hänelle tehdään niin sanottu työllistymisohjelma, johon kuuluvat myös erilaiset aktiivitoimenpiteet, kuten esimerkiksi aikuiskoulutus. Tämän lisäksi muutosturvan piirissä oleva henkilö saa myös niin sanottua korotettua työttömyysturvaa, joka turvaa hänen elintasonsa entistä paremmin sekä motivoi osallistumaan työllistymisohjelman tarjoamiin vaihtoehtoihin. Mielestäni lähtökohta on hyvä. Ihmistä ei jätetä yksin työttömyyden uhatessa. Tähänastisessa keskustelussa epävarmuudeksi ovat nousseet työvoimahallinnon resurssit ja voimaantulon nopea aikataulu. Asia on kuitenkin kesken, ja tähän palataan vielä tämän istuntokauden aikana.

Aloitettavien yritysten starttirahajärjestelmää on kehitetty nykyisen hallituksen aikana. Se on osoittautunut uskottua paremmaksi. Starttirahahakemusten määrä kasvaa entisestään. Hallitus haluaa tukea tätä myönteistä kehitystä ja ehdottaa lisämäärärahaa toimintaan 2 miljoonaa euroa. Mielestäni tämä on hyvä asia, sillä mikroyritysten perustamisen käynnistämiseen tarvitaan entistä parempia ja monipuolisempia välineitä. Starttiraha on yksi niistä.

Lisätalousarviossa ei oteta kantaa pienempituloisten ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien, toimeentuloon. Valtion budjetin perusteet ovat oikein, mutta tässä yhteydessä en malta olla sanomatta sitä, että näkisin edelleen kansantaloudellisesti sekä monessa mielessä toiminnallisesti järkeväksi kohdentaa määrärahoja työttömien työmarkkinatukitason korottamiseen. Tämä poistaisi muun muassa suuren osan toimeentulotukiasiakkaista toimeentulotuen piiristä. Tässä yhteydessä voisimme nostaa kysymyksen ihmisten välisestä tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Työmarkkinatukiuudistusta valmistellaan ja sen yhteydessä on väläytelty, että siirtäisimme pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinatukea saavat ihmiset Kelan toimenpiteiden piiriin. Rahoituksellisesti ymmärrän tavoitteen mutta toiminnallisesti en. Tämä ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että näiden ihmisten minimi-, perustoimeentulo, on riittämätön ja sitä pitää hakea ja myöntää jostakin. Asiakkaan näkökulmasta tai ihmisen näkökulmasta tämä lisää pompottelua ja on kansantaloudellisesti kallista eikä tuo ainakaan säästöä. Toivoisin, että lisätalousarvio kaikessa myönteisyydessään antaisi meille jatkossa enemmän mahdollisuuksia myös tämän asian korjaamiseksi tulevan syksyn tai ensi vuoden talousarvion yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Tämän kesän yleisurheilun MM 2005 -kisat tuovat meille turvallisuuden näkökulmasta suuren haasteen. Yksi oleellinen syy siihen, miksi kisat ovat Suomessa, on nimenomaan maamme turvallisuus ja luotettavuus. Tästä syystä on tärkeää, että huomioimme budjetissamme poliisin ja Rajavartiolaitoksen lisääntyvät menotarpeet.

Tämän lisäksi näen hyvänä koulutuspoliittisena suuntauksena oppisopimuskoulutuksen määrärahalisäyksen. Oppisopimuskoulutus on nuorille erittäin hyvä vaihtoehto saada itselleen ammatillinen tutkinto. Oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää entistä aktiivisemmin, jotta se mahdollistuisi mahdollisimman monelle halukkaalle opiskelijalle ja työnantajalle ja järjestölle. Esimerkiksi monet yleishyödylliset yhdistykset ja järjestöt, kuten urheilu- ja nuorisojärjestöt, toimisivat mielellään oppisopimuskoulutuspaikkana, jos se vain niille taloudellisesti olisi mahdollista.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen talouskasvu jatkuu edelleen varsin vahvana, Suomessa tänä vuonna tosin hieman hidastuen. Yksityistalouksien kulutus hiukan pienenee, mutta siitä huolimatta talous menee vielä toistaiseksi kohtuullisen hyvällä uralla.

Se on ikävää, että tänä päivänä lähetämme lisätalousarvion päätettäväksi tilanteessa, jossa suomalainen metsäteollisuus seisoo. Työnantaja on estänyt työntekijöiden pääsemisen tehtaalle. Se on tullut esiin jo siinä vaiheessa, kun tuposopimusta tehtiin ja metsätyönantajat eivät siihen halunneet lähteä. Toivottavasti se ei ole oire siitä, että suomalainen sopimusyhteiskunta halutaan romuttaa, halutaan hoitaa asioita toisella tavalla. Se on kuitenkin osoittautunut maailman parhaaksi tavaksi löytää yhteisymmärrys koko kansakunnan eduksi. Täällä on verrattu paperityöläisten palkkoja sairaanhoitajien palkkoihin, ja voi aivan hyvällä omallatunnolla sanoa, että eivät paperiteollisuuden hyvät palkat ole vaihtoehto sairaanhoitajien huonoille palkoille. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään, päinvastoin. Menestyvä paperiteollisuus, menestyvä metsäteollisuus takaa maahan sitä tuloa, jolla voidaan pitää yllä myöskin hyvää perusturvallisuutta, sairaanhoitoa, terveydenhoitoa jne.

Työttömyys on edelleen vaikea ongelma, ja kun hallituksen tavoitteet työpaikkojen lisäämiseksi eivät ole toteutuneet, totta kai siihen vaikuttaa myöskin se, että toinen pää vuotaa. Meillä on ollut Perlos, tänään kesken istunnon tuli täällä esiin Leaf Oy:n 360 työpaikan vähentäminen Turussa jne. Mielenkiintoista on se, että kun täällä istunnon aikana todettiin tämä Leaf Oy:n uutinen, niin erityisesti vasemmistoliitosta huudettiin kuorossa, että se on hallituksen syy. Edelleenkin näyttää olevan niin, että kaikki elinkeinoelämänkin vaikeudet johtuvat hallituksesta riippumatta siitä, mikä on takana. Perlos Oy on tästä hyvä esimerkki. Siellä Ylöjärven tehtaan 600 työpaikan lopettamisen yhteydessä paikallinen tehtaanjohtaja kuuli asiasta edellisenä iltapäivänä, työpaikan työntekijät kuulivat samana aamuna aamu-televisiosta yhtä aikaa kunnanjohtajan kanssa. Kyllä tällä elinkeinoelämän alueella tarvitaan edelleen keskustelua sekä eri osapuolten välillä mutta myöskin osapuolten sisällä.

Kuntatalous ja sen vaikeudet, totta kai, johtuvat osittain myöskin työttömyydestä. Rakenteellisen työttömyyden paikkakunnilla työttömyys ei ole poistunut siinä tahdissa kuin on toivottu ja kuviteltu. Siinä mielessä näitä aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja tulee edelleen tehostaa ja käyttää hyväkseen. Talgo ja sen pulmat ovat tänään olleet täällä esillä. On tietysti vaikea kuvitella, mitä voidaan tehdä, jos tilaaja ei tarvitse vaunuja, niin kuin tämä viimeinen uutinen VR:n osalta toteaa. Ei niitä myöskään hallitus voi varastoon tilata. Se tarkoittaa sitä, että Talgon pitää markkinoilla pärjätä myöskin muualla kuin VR:n tilauksissa ja, totta kai, siinä asiassa valtiovallan tehtävä on tukea näitä Talgon pyrintöjä toiminnan kehittämiseksi ja myöskin työpaikkojen säilyttämiseksi.

Tässä lisätalousarviossa osoitetaan lisää määrärahaa moniin paikkoihin, niin kuin lisätalousarviossa pitää tehdäkin. Se ei ole paikka, jossa uusia suuria avauksia tehdään.

Haluan tässä yhtenä esimerkkinä tuoda esille sen, että Vuosaaren satamaväylä saa tässä 30 miljoonaa euroa lisää rahaa siitä johtuen, että kustannukset ovat nousseet, ja on selvää, että näin pitää tehdä. Ei sitä minunkaan mielestäni voida keskeyttää ja jättää tekemättä. Se on vain asia, joka kannattaa pitää mielessä syksyllä, kun tehdään ensi vuoden talousarviota ja päätetään muun muassa Kolmostien kohdan rakentamisen jatkamisesta Tampereen läntisen ohitustien nimellä. Siellä on nimittäin aivan sama tilanne, jos se työ nyt keskeytetään, kuin olisi Vuosaaressa, että jätetään molemmista päistä viimeisistä tunneleista toinen kaista avaamatta ja niin liikenne ei suju. Näin tulee käymään myöskin Tampereen läntisellä ohitustiellä, mikäli siihen ei mitään uusia päätöksiä tehdä.

On sanottu, että velkaraha on huonoa, siitä pitää päästä pois. Kuitenkin voi olla myöskin sitä mieltä, että tänä päivänä, näinä vuosina, ei tarvitse rahoittaa kaikkea sitä infraa, mitä tulevaisuus käyttää hyväkseen ja tarvitsee, ja siitä johtuen aivan hyvin pitää ennakkoluulottomasti suhtautua näihin uusiin rahoitushankkeisiin, elinkaarimalleihin jne. Sillä tavalla voidaan suomalaista yhteiskuntaa rakentaa.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa totesin äsken mielessäni, että ei kovin montaa edustajaa kiinnosta tämä lisätalousarvio. Onneksi ed. Pulliainen sitkeänä tänne palasi, ja toivottavasti ed. Reino Ojalakin vielä hetken aikaa jaksaa olla. Mutta sitten asiaan.

Arvoisa herra puhemies! Tänään keskustelemme hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2005 lisätalousarvioksi. Kuten täällä on todettu, tätä esitystä on luonnehdittu tekniseksi. Siinä esitetään lisärahaa muun muassa muutosturvan kehittämiseen, starttirahaan, oppisopimuskoulutukseen ja muun muassa rauhanturvaamiseen. Esityksessä varataan rahaa myös valtion palkkakuluihin lisää elikkä juuri virka- ja työehtosopimuksen pohjalta tehtyihin tarpeisiin. Myöskin valtionvelan lyhentämiseen varataan rahaa. Tietysti se on hyvä asia, että velkaa lyhennetään, mutta tietysti aina pitäisi miettiä se, missä vaiheessa sitä tehdään, onko siihen milloinkin varaa.

Arvoisa herra puhemies! Itse olisin odottanut, että nyt kun meillä tämä työllisyystilanne on se, mikä on, siihen olisi kiinnitetty myös tässä lisätalousarviossa huomiota. Otan muutamia esimerkkejä.

Työnantajakulujen kustannusten alentaminenhan muun muassa matalapalkka-aloilla on hiertänyt jo jonkin aikaa, keskusteluttanut hallituspuolueitakin varmasti ja mallia siihen on etsitty. Myöskin oppositiosta on esitetty erilaisia malleja. Jostain syystä sitä mallia nyt ei kuitenkaan vaan saada aikaiseksi ja ainoastaan siihen on rahaa varattu. Toivon, että siihen nyt todella kiinnitettäisiin huomiota, koska työllisyyttä pitäisi pystyä edistämään.

Toinen työllisyyttä edistävä tekijä olisi mielestäni vanhemmuuden työnantajakustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajien kesken. Tuleeko siihen sitten valtio kuinka paljon apuun, niin lähtisin siitä, että on erilaisia sovelluksia eri maista. Varmasti mikään niistä ei sellaisenaan sovi Suomeen, mutta me voisimme luoda sellaisen Suomen sovelluksen ja Suomen mallin, mutta siihen perustaisin kolmikantatyöryhmän ja pohtisin ensin mallia, ja sitten se kolmikantaisesti hyväksyttäisiin.

Kotitalousvähennyshän on todettu erinomaiseksi keinoksi lisätä työllisyyttä. Kokoomuksen esitys on ollut, että kotitalousvähennystä kehitettäisiin siten, että omavastuuosuutta pienennettäisiin ja vähennyksen enimmäismäärää kasvatettaisiin. Itse lisäisin vielä tähän keinoksi sen, että laajennettaisiin myöskin sen käyttöalaa. Otan esimerkiksi tällaisen asioimispalvelun, kun tällä hetkellä esimerkiksi toivotaan, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään, ja he tarvitsevat sinne kotiapua, asioimispalveluja. Tällä hetkellä monetkaan kunnat eivät kykene järjestämään kotiapua riittävästi vanhuksille ja ikäihmisille tai vammaisille. Siitä syystä toivoisi, että kotitalousvähennyksen käyttöalaa pystyttäisiin laajentamaan vielä enemmänkin. Se olisi palvelualoille ja naisvaltaisille aloille hyväksi.

Sitten muita tällaisia työllisyyden edistämiseen liittyviä asioita, joihin tietysti rahaakin tarvittaisiin, olisi mielestäni ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen alentaminen. Monet yrittäjät ovat aivan työuupumuksen partaalla, kun yrittävät selvitä yksin siinä firmassaan. Olisikin hyvä, että me pystyisimme tukemaan sitä ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Minä luulen, että se auttaisi sitten lisätyöntekijöidenkin palkkaamisessa, uusien työpaikkojen kehittämisessä.

Yksi asia, josta vähän puhutaan, mutta joka on kuitenkin tärkeä, on niin sanottu viimeisen työnantajan vastuun vähentäminen. Hyvin harva työnantaja uskaltaa palkata tällä hetkellä vajaakuntoista henkilöä. Jos otetaan vajaakuntoisten työllistymisen tukemisesta nyt esimerkki, niin hyvin harva työnantaja uskaltaa palkata vajaakuntoista, koska jos tämä henkilö jää sitten tältä työnantajalta sairauseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä tulee aikamoinen taloudellinen isku tälle työnantajalle. Siitä syystä tähän pitäisi kiinnittää huomiota.

Sitten, arvoisa herra puhemies, jos sosiaali- ja terveydenhuoltoon onkin lisätty valtionosuuksia, niin kyllä mielestäni tämä ikääntymispolitiikka, mihin meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota, vaatisi myös lisää panoksia. Puhuin tuossa äsken ikääntyvien kotona asumisen tukemisesta. Siihen tarvitaan hyvin monenlaista tukea: hissitaloja, turvallisia ympäristöjä, joukkoliikennettä, että ihmiset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään eikä tarvitsisi turvautua laitoshoitoon. Myöskin omaishoidon tukeminen on asia, johon on aivan liian vähän rahaa. Meillä on noin 320 000 omaishoitajaa ja vain 26 000:ta pystytään tällä hetkellä tukemaan. Omaishoitajat uupuvat yksinkertaisesti. Auttaisi, jos pystyttäisiin edes taloudellisesti heitä jonkin verran tukemaan. Yhtenä ehdotuksenahan on ollut, että omaishoidon tuesta ei tarvitsisi maksaa veroja. Sekin olisi yksi helpotus tähän tilanteeseen.

Sitten täällä on paljon puhuttu, arvoisa herra puhemies, tiestön kehittämisestä, tiestön kunnon kehittämisestä ja joukkoliikenteen ylläpitämisestä. Se on sitä oikeaa aluepolitiikkaa ja sitä, että meillä säilyvät eri alueet, pienet kylät. Jos ne halutaan pitää elinvoimaisina, niin kyllä siellä pitää olla hyvät tiet, että ihmiset pääsevät sieltä työhön ja kouluun, eivät he muuten siellä asu. Mutta tietysti myöskin elinkeinoelämän kannalta tiestön kunto pitää pitää hyvänä, mutta tietenkin myöskin turvallisuuden kannalta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt tänään muutamia lisätalousarvioaloitteita tähän lisäbudjettiin. Erityisen huolestuneita olemme siitä, että tässä budjetissa ei tartuta riittävällä ponnekkuudella ajankohtaisiin, tärkeisiin ongelmiin. Ministeri Kalliomäen esittelypuheenvuoron jälkeen käydyssä debatissa keskusteltiin kuntien tilanteesta.

Ajattelen, että todellakin kuntien taloudellista tilannetta olisi nyt tässä vaiheessa tullut helpottaa. On toki hyvä, että valtio pyrkii lyhentämään velkojaan, mutta täytyy muistaa, että myös kunnat ovat velkaantuneet aika kovaa vauhtia. Juuri julkaistussa peruspalveluraportissa kiinnitetään huomiota ja painotetaan sitä, että tasapäinen säästäminen näyttää vain pahentavan kuntien ongelmia palvelutuotannossaan. Erityisestihän tuossa raportissa kiinnitettiin huomiota päihdehuoltoon. Samalla nostettiin esille alkoholiverotuksen keventämisen aiheuttama alkoholin kulutuksen lisääntyminen ja päihdepalvelujen määrän ja tarpeen nouseminen. Todettiin, että viime vuonna joka neljännen kunnan päihdehuollon määrärahat loppuivat jo alkusyksystä eikä osassa kuntia ollut minkäänlaista katkaisuhoitoa.

Toinen asia, johon tässä peruspalveluraportissa kiinnitettiin huomiota, on julkisen liikenteen ongelmat, joihin tarvittaisiin kiireesti lisää rahaa. Vuoden alkupuolella paikallisliikenteen käyttö on laskenut paikoitellen jopa 5—10 prosenttia, ja joukkoliikenteen alamäki uhkaakin pahimmassa tapauksessa jättää ajokortittomat ja autottomat ihmiset palvelujen ulottumattomiin.

Näissä aloitteissa ryhmämme kiinnitti aivan erityisesti huomiota liikennerahoituksen riittämättömyyteen ja siihen, että tässä vaiheessa olisi todellakin ollut sopiva tilanne lisätä rahoitusta. Parin kuluneen kuukauden aikana Tampere—Jyväskylä-välin kiskoilta on pudonnut yöjunan vaunuja, viisi tavarajunan vaunua, radan murtumisen vuoksi. Onneksi henkilövahingoilta on toistaiseksi vältytty, mutta nämä monet vähältä piti -tilanteet ovat tuoneet päivänvaloon sen ongelman, että rataverkon rappeutuminen on jo sillä tasolla, että todellakin suuronnettomuuden uhka on ilmeinen. Asiantuntijoiden mukaan kiireellistä perusparannustyötä on tekemättä 2 000 kilometrin matkalta rataverkolla.

Valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnössähän todettiin aika reippaasti, että liikenne- ja viestintäministeriön menokehys on ollut jo vaalikauden alusta lukien selvästi alimitoitettu väyläverkon kehittämistarpeisiin nähden, puhutaanpa sitten rataosuuksista tai tieliikenteestä. Rahoituksen heikko taso ja ennakoitavuus ovat vaikeuttaneet erityisesti pitempiaikaisten investointien kuten rataverkon hoitamista. Heikon rahoitustason vuoksi liikenneinvestointeja on lykätty yli turvallisuusrajan. Tarpeellisten ja jopa kiireellisten investointien viivyttäminen on varsin epätaloudellista säästämistä, ja toimiva liikennejärjestelmä on yksi talouskasvun perusedellytyksistä, eli vahva elinkeinoelämä edellyttää ihmisten ja tavaroiden tehokasta liikkumista. Liikenteen hidastumisella on aina myös taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi radoilla on nopeuksia jouduttu huomattavasti rajoittamaan, ja sama tulee olemaan edessä myös tieosuuksilla, mikäli tiestön annetaan rappeutua nykyistä vauhtia.

Arvoisa puhemies! Debatin aikana keskusteluun nousi ed. Peltomon toimesta tämä rikosasioiden sovittelutoiminta ja kysyttiin, miksi tämä sovittelujärjestelmän yhdenmukaistaminen ja vakinaistaminen ja siihen liittyvä rahoitus ei ole tullut eduskunnan käsiteltäväksi nyt keväällä ja myös tämän lisäbudjetin yhteydessä, niin kuin eduskunta sitä on yksimielisesti vaatinut. Mielestäni tämä ministeri Kalliomäen tähän antama vastaus lisäselvittelyjen tarpeista ja niiden odottamisesta ensi syksyyn ei kyllä ollut millään tavoin vakuuttava. On aivan selvää ja ilmeistä, että sovitteluresursseja tarvitaan lisää. Paitsi että nuorten rikoksentekijöiden kannalta sovittelu on monella tavoin hyvä ratkaisu, myös rikoksen tielle urautumista ehkäisevä ratkaisu, se myös säästää yhteiskunnan varoja. Esimerkiksi yhden sovittelutapauksen hoitaminen maksaa keskimäärin vajaat 300 euroa, oikeustapaus taas noin 1 000 euroa. Edelleenkin ihmettelen sitä, että rikossovittelua hallitus ei ole saanut, näitä vaadittuja esityksiä, aikaiseksi eduskunnan edellyttämällä tahdilla, varsinkin kun hallitukselta kaiken kaikkiaan esityksiä on tullut melko niukasti tässä viime aikoina, joten voisi kuvitella, että tähän olisi löytynyt resursseja ja aikaa ministeriöstä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Talouden nopeimman kasvuvaiheen arvellaan olevan ohi, sillä kansainvälisen talouden kasvu alkoi hidastua jo viime vuoden lopulla. Vuositasolla taloutemme kasvu tuli lähes yksinomaan kotimaisesta kysynnästä mutta jonkin verran myös syksyllä piristyneestä elektroniikan viennistä. Tämän vuoden kasvuarvio on noin 3,3 prosenttia, ja täytyy sanoa, että se on kuitenkin vielä hyvää vauhtia verrattuna muuhun Eurooppaan. Mutta ikävä kyllä työllisyydessä ei kaikesta huolimatta ole tapahtunut edistymistä.

Lisäbudjetissa on panostuksia osaamiseen ja innovaatioihin, muun muassa siemenrahaston perustamisen kautta. Tämä on tietysti hyvä, sillä se edistää alkavien yritysten taivalta. Kuitenkaan näillä panostuksilla ei ole merkitystä meidän rakenteellisen työttömyytemme hoidossa. Täällä on jo monessa puheenvuorossa tuotu esille tämän päivän ikävät tekstiviestiuutiset: Turun Leafin tehtaan sulkeminen ja tulevat irtisanomiset sekä meneillään olevat Perloksen yt-neuvottelut tuovat työttömiksi nimenomaan suorittavaa työtä tekemään tottuneet työntekijät. Heidän työmarkkina-asemaansa ei pystytä auttamaan näillä innovaatiopanostuksilla. Miten hallitus aikoo tarttua tähän rakenteellisen työttömyyden ongelmaan, vai aiotaanko seurata vain sivusta, kun suorittava työ siirtyy Suomesta pois?

Tuntuu käsittämättömältä, että matalan tuottavuuden työn tukemista ei edelleenkään ole otettu vakavasti. Kehyksissä luvattiin 150 miljoonaa, mutta siitä ovat jo nyt asiantuntijat sanoneet, että se ei tule olemaan riittävä summa, puhumattakaan, että hallituksella olisi aikomusta helpottaa ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista tai laajentaa kotitaloustyön verovähennysoikeutta.

Työttömiksi joutuvien muutosturvaan varattu rahasumma tuntuu sekin pieneltä näillä nyt tapahtuvilla massairtisanomisluvuilla. On arvioitu, että viime vuonna tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja oli noin 35 000, joten tämä lisäbudjetissa varattu summa on todellakin varsin pieni tähän lukuun suhteutettuna.

Hallituksella on nuiva suhtautuminen työttömien lisäksi myös yhteiskunnan vähäosaisiin. Köyhyyspaketti on jäänyt puheeksi, toimeentulotuen 7 prosentin omavastuuosuuden poistamisesta ei ole tullut esitystä, ei myöskään peruspäivärahan tason nostamisesta. Samoin pienimmän kansaneläkkeen varassa elävät odottavat edelleen varsinaista tasokorotusta kansaneläkkeeseensä.

Valtiovarainministeri Kalliomäki totesi, että infran perussatsaukset tehdään varsinaisessa budjetissa, ei lisäbudjetissa, ainoastaan akuutit tarpeet hoidetaan. Nyt kuitenkin, kuten täällä on monissa eri puolilta Suomea tulleissa puheenvuoroissa todettu, rata- ja tieverkko alkaa olla huolestuttavan huonossa kunnossa vaarantaen jopa liikenneturvallisuuden. Rataverkon kohdalla esimerkiksi Turku—Toijala-välillä vuotuiset akuutit korjaukset eivät enää riitä, vaan savipohjalla oleva rata vaatii todella perusteellisen paalutuksen ja korjauksen. Kunnossa oleva infra on tärkeä kilpailukyvyn kannalta ja auttaisi yrityksiä sijoittautumaan eri puolille Suomea, eli se olisi myöskin eräänlaista aluepolitiikkaa.

Nykyrahoituksella myös tieverkon kunto ja palvelutaso heikkenevät. Valtio kerää polttoaine-, arvonlisä- ja ajoneuvoveroina, käyttömaksuina ja muina moottoriliikenteen rasitteina noin 6 miljardia euroa vuodessa. Yleisen tieverkon parantamiseen ja rakentamiseen tästä käytetään 800 miljoonaa eli noin 13 prosenttia. Kuitenkin liikenteen määrä ja ajetut kilometrit kasvavat koko ajan, samoin rahtikaluston koko on kasvanut, jolloin kapeat ja mäkiset tiet ovat käyneet ahtaiksi. Koko tienpidon tarpeiden ja valtioneuvoston esittämän rahoituskehityksen välillä ammottaa Tiehallinnon kehittämisohjelman mukaan noin 160 miljoonan euron aukko, eli liikenne kasvaa ja tiet ja radat rappeutuvat.

Täällä on myös useassa puheenvuorossa puututtu kuntien taloustilanteeseen. Tiedetään, että se on kestämätön. Hallitus päätti käyttää viime vuoden ylijäämästä 2,1 miljardia euroa velan lyhennykseen mieluummin kuin sen kuuluisan puolen miljardin pakkolainansa lyhentämiseen kunnille. Palveluiden järjestämisvastuu on edelleenkin meillä Suomessa kunnilla, ja tämä tilanne on ajanut kunnat rajuihin leikkauksiin muun muassa koulupuolella. Vantaan irtisanotut kouluavustajat ja toisaalta oppilasmäärältään elinkelpoisten kyläkoulujen lopettaminen haja-asutusalueilla kertovat siitä, että leikkauksia tehdään niin kasvukeskuksissa kuin maaseudullakin. Lisäksi hallituspuolueista tulleet poliittiset viestit ovat niin sekavia, ettei kuntakentässä oikeastaan tiedetä, mikä on kehityksen suunta. Todennäköisesti tuloksena on jokin sekava kompromissi, jossa kuntien määrää karsitaan ja samalla perustetaan palvelualueita, jotka kuitenkin tulevat tarvitsemaan oman hallintonsa, ja todellisten säästöjen määrä saattaa näin jäädä sitten varsin vähäiseksi.

Nostaisin tässä esille myös vielä kunnallisen demokratian tilan. Kysymyshän ei silloin, kun keskitetään seutukunnallisiin yksikköihin, ole ainoastaan säästöjen hakemisesta vaan myös siitä, miten ihmiset kokevat sen jälkeen lähidemokratian toteutumisen tällaisissa suurissa seudullisissa yksiköissä. No, ehkä sitten syksyn mittaan kuulemme ministeriöitten työryhmän esityksiä tästä tilanteesta.

Kuntatalous on edelleen heikentynyt muun muassa sen tähden, että alkoholiveron alennuksen aiheuttamia haittoja ei osattu ennakoida oikein. Nämä alkoholihaitat ovat aiheuttaneet menonlisäyksiä niin terveys- kuin myöskin sosiaalipuolelle. Lasten huostaanottojen määrä, noin 50 000, on järkyttävä ja kertoo syvästä, syvästä pahoinvoinnista mukamas hyvinvointivaltio-Suomessa. Ministeri Hyssälän alkuvuodesta esittämät puheenvuorot siitä, että hän tulisi esittämään alkoholiveron korotusta, näyttivät sittenkin vain pelkiltä vaalipuheilta jo vähän etukäteen annettuina. On ikävää, että meillä tämän lisäbudjetinkin yhteydessä on enemmän oltu huolestuneita talouskasvusta ja yritysten hyvinvoinnista ja ihmisten hyvinvointi on jäänyt toiselle tilalle. Toivoisin, että kun hallitus valmistelee nyt varsinaista vuoden 2006 budjettia, niin siinä todellakin katsottaisiin ihmisten hyvinvointia ja yritettäisiin parantaa tämän yhteiskunnan vähäosaisten asemaa ja tehdä satsauksia lapsiperheisiin, sillä siellä on meidän todellinen tulevaisuuden mahdollisuutemme ja sen varaan tämä Suomi tullaan rakentamaan.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Aluksi haluan todeta ed. Essayahille, että talouskasvu kuitenkin on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Näinhän se vaan on. (Ed. Pulliainen: Mitenkä se jatkuva kasvu on mahdollinen, ed. Kallio?) — Kyllä se näyttää olevan, se tapahtuu laadullisesti sekä määrällisesti myöskin.

Herra puhemies! Tänään tuli julkisuuteen paitsi se, että Suomi saa Euroopan halvinta lainaa, myöskin se, että Oecd laski Suomen tämän vuoden kasvuennustetta 2,2 prosenttiin. Oecd laski tätä kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä, koska katsoo, että Suomen vienti kasvaa tänä vuonna varsin hitaasti. Tuskinpa tähän kasvuennusteeseen oli vielä edes millään tavalla sisällytetty paperiteollisuuden työsulun mahdolliset vaikutukset tämän vuoden kasvuumme. Yhdynkin niihin moniin täällä esitettyihin vetoomuksiin, joissa on edellytetty, että työsulku pitäisi saada nopeasti loppumaan. Oecd on toki vain yksi ennustaja monien joukossa, mutta joka tapauksessa huolestuttavia tällaiset alaviistoon menevät ennusteet ovat. Ne ovat huolestuttavia ennen kaikkea työttömyyden vähentämisen ja työllisyysasteen noston kannalta. Vieläkin nimittäin pätee se totuus, että vain ripeä talouskasvu takaa työllisyyden kohentumisen.

Vientikysynnän osalta me olemme riippuvaisia siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Ministeri Kalliomäki maalaili täällä tänään EU-maiden tilannetta ja erityisesti euroalueen tilannetta varsin harmain sävyin. Ministerin arvioon on kuitenkin helppo yhtyä. Euroalueen talouskasvu on lähes pysähtynyt. Kasvua ovat erityisesti jarruttaneet vahva euro, kallis energia sekä heikosta työllisyydestä ja hitaasta tulojen noususta johtuva laimea kotimainen kysyntä. Jos energian hinta laskee, niin euroalueella on odotettavissa kulutuskysynnän pienehköä piristymistä. Tämä olisi Suomen kannalta hyvä, ja Suomen kannalta on tärkeää, että euroalue kykenee nousemaan nykyisestä pysähtyneisyyden tilasta.

Lyhyellä tähtäimellä näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että Suomi ei voi tuudittautua vientikysynnän kasvuun. Meidän on huolehdittava taloutemme vauhdittamisesta ja työllisyydestä omin keinoin. Pitkäkestoinen tulopoliittinen ratkaisu takaa kotitalouksien ostovoiman kasvun kylläkin maltillisemmin ja hitaammin kuin menneinä vuosina. Joka tapauksessa tässäkin yhteydessä on hyvä todeta, että tulopoliittinen ratkaisu oli tärkeä. Se poistaa osaltaan epävarmuutta ostovoiman kehityksestä. Ostovoiman kehitys osaltaan mahdollistanee sen, että uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille. Tässä tilanteessa olisi äärettömän tärkeä saada investoinnit liikkeelle. Meidän olisi vihdoinkin päästävä lyhytnäköisestä osakekurssien maksimoinnista yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen. Nyt jos koskaan tarvittaisiin investointeja tulevaisuuteen. Valtiovalta voisi olla esimerkkinä vastuullisesta investoijasta.

Tässä nyt käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa on pienehköjä lisämäärärahoja radanhoitoon ja perustienpitoon. Näillä ei kuitenkaan poisteta perusongelmaa: radanhoidon ja tienpidon riittämätöntä määrärahatasoa. Tämä asia onkin syytä korjata valtion ensi vuoden talousarviossa.

Kaipaan myös elinkeinopoliittisia avauksia. Lisäbudjetissa esitetään Finnveran korkotukilainavaltuuksien korottamista 20 miljoonalla eurolla. Tämä on hyvä asia. Hyvä asia on myös 11,5 miljoonan euron pääomalaina Finnveralle, mikä mahdollistaa sijoitukset erityisesti alkuvaiheen teknologiayrityksiin, joilla on mahdollisuus kehittyä kasvuyrityksiksi.

Juuri kasvuyrityksiä me tarvitsemme. Eri tutkimukset nimittäin osoittavat kiistattomasti, että kasvuyrittäjyyden edistäminen on talouskasvun ja työllisyyden parantamisen kannalta ratkaisevaa. Pieni määrä kasvuyrityksiä saattaa synnyttää valtaosan uusista työpaikoista. Suomessakin työllisyyden lisääntyminen on viime vuosina painottunut varsin harvalukuiseen ja nuorehkoon yritysjoukkoon. Työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet tuottavatkin parhaan tuloksen, jos ne kyetään kohdistamaan mahdollisimman tarkasti potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Ongelmana on vain se, että yrityksiä ei voi määrätä kasvamaan, siihen täytyy olla halu, kyky ja mahdollisuudet. Mielestäni julkisen sektorin tehtävänä on taata kasvuhakuisille yrityksille mahdollisimman suotuisat olosuhteet ja motivoiva ilmapiiri.

Arvoisa puhemies! Paitsi sijoituksia alkuvaiheen teknologiayrityksiin me tarvitsemme myös palvelutoimialalle erikoistuneen rahaston. Tilannehan on se, että eniten uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille, mutta olemassa olevat rahastot eivät tee sijoituksia palvelusektorille. Myös Keksintösäätiön riskinottokykyä pitää lisätä. Tämä takaa sen, että yhä useampi tuote ja palveluidea saadaan kaupallistettua ja niistä saadaan kannatettavaa liiketoimintaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on liian vähälle huomiolle jäänyt sisäinen turvallisuus ja poliisin määrärahat. Poliisikoulutustahan on lisätty, jotta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyessä ei tulisi poliisien määrän vähenemistä. Tänä keväänä valmistuneista ja valmistuvista poliiseista useita kymmeniä on vailla tietoa väliaikaisestakaan virasta, kun kihlakunnissa ei ole määrärahoja palkata henkilöstöä eläkkeelle siirtyvien poliisien tilalle. Tämä tilanne on tällä hetkellä useimmissa Suomen 90:stä kihlakunnasta, että virkoja on todella jäädytettynä.

Hallitusohjelmassa on luvattu parantaa poliisipalvelujen saatavuutta kaikkialla Suomessa, ja lisäksi tietenkin tähän kuuluen on luvattu turvata poliisille ammattitaitoinen henkilöstö. Keinona hallitusohjelmassakin on mainittu juuri koulutusmäärien nostaminen, ja se toki onkin nyt tapahtunut. Poliisien kouluttaminen työttömiksi ei kuitenkaan tätä tavoitetta palvele. On lyhytnäköistä jopa nostaa koulutuspaikkojen määrää, jotta voidaan puolestaan lisätä työharjoittelijoiden määrää poliisin kenttätyössä. Tämän kaltainen henkilöstömenoissa säästäminen tulee kuitenkin pitkällä tähtäimellä hyvinkin — tai voi tulla hyvinkin — kalliiksi, koska se omalta osaltaan heikentää poliisihenkilöstön ammattitaidon tasoa johtuen siitä, kun poliisikoululaisia käytetään kenttätyössä työvoimana ja samanaikaisesti valmistuneita poliiseja on työttömyyskortistossa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunta kiinnittää tähän ongelmaan huomiota ja asiantuntijakuulemisissaan kuulee myöskin kihlakuntien tilannetta.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota kahteen asiaan tässä lisätalousarviossa. Ensinnäkin siihen, että nyt pystytään lyhentämään yli 2 miljardilla valtionvelkaa, joka on erittäin merkittävä saavutus näissä olosuhteissa.

Toinen asia: Vihdoinkin on saavutettu läpimurto kasvuyritysten pääomasijoitustoiminnassa, nimittäin lisäbudjetti pitää sisällään Finnvera Oyj:lle 11,5 miljoonan euron pääomalainan. Toivon, että tämä avaa ihan uudenlaisen käytännön potentiaalisten kasvuyritysten riskipääoman panostuksiin. Varsin olennaista on se, että tässä lisätalousarviokirjauksessa nostetaan vahvasti esiin tämä uuden teknologian näkökulma, hyvä niin, mutta erittäin tärkeää on se, että kun näitä sijoituskohteita etsitään, otetaan huomioon kaikki kasvukykyiset liiketoiminnat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula oli iloinen siitä, että velkaa lyhennetään. Ed. Karjulan kannattaisi sanoa myöskin, miten se temppu tällä kertaa taas tehdään. Toista miljardia euroa tulee rahoista TeliaSoneran osakkeitten myynnistä. 400 miljoonaa euroa tosin on tuloverojen lisäystä. Se on siis semmoinen positiivinen asia, ja loppuosa on muuta lisäystuloa. Nythän pitää muistaa se, että myytävä loppuu hyvin pian, niin että tämän laatuiset vippaskonstit hoitaa tätä velan lyhentämistä loppuvat hyvin pian.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisiin puheenvuoroihin viitaten, valtion velasta kun puhutaan, ihan oikein ed. Karjula kiitti hallitusta siitä, että velkaa on lyhennetty. Nimittäin me tässä salissa nyt istuvat muistamme, kun valtionvelan korkomenot olivat pitkälti yli 3 miljardia, 3,5 miljardin euron verran, ja tällä hetkellä ne jäävät 2,5 miljardiin. Tämä on valtavan suuri asia tämä miljardi euroa nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisen osalta.

Ed. Pulliainen totesi, että myytävä loppuu valtiolta. Ei toki, kyllä valtiolla nyt olisi myytävää, ja ehkä olisi syytä arvoisan valtioneuvoston tällä hetkellä aika tarkkaan syynätä valtionyhtiöitten osakesalkut valtionyhtiöitten ja valtion omistusten osalta. Nimittäin voi olla, että se myymisen aika olisi juuri nyt käsillä.