Pauliina  Viitamies  /sd:

Arvoisa puhemies! Mukava huomata, että ed. Zyskowiczkin kuitenkin on paikalla.

Pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallitus lupasi ohjelmassaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja palvelujen saatavuuden. Ensi vuoden budjettiesitys on kuitenkin tyly. Jäävätkö hallituksen lupaukset pelkiksi lupauksiksi? Hallitusohjelman sisälle on rakennettu ajattelutapa, että perheet ja omaiset kantavat entistä laajemmin vastuuta lasten, vanhusten ja vammaisten hoivasta. Omaishoitoa halutaan laajentaa, mutta siihen ei osoiteta lisää rahaa. Myös palvelujen yksityistämistä ruokitaan. Hyvinvointiyhteiskuntaan suunnataan vain 250 miljoonaa euroa, mikä käytännössä merkitsee palvelujen nollakasvua, eli palvelut eivät laajene, vaikka tarvetta olisi.

Jo nyt tiedetään, että edellisen hallituksen yli 400 miljoonan euron lisäys palveluihin riitti vain hoitojonojen lyhentämiseen. Tiedetään myös, että palveluissa on paljon korjattavaa. Hoitotakuu ei vielä täysin toimi. Varsinkin tutkimusjonot ovat pitkiä. Lasten- ja nuortenpsykiatriassa on räikeitä puutteita. Vammaisten palveluja ei ole tarpeeksi. Perheet tarvitsevat kipeästi kotipalveluja, puhumattakaan vanhustenpalveluista. Niihinkään ei luvata lisäresursseja, valtion tiukempaa ohjausta eikä lisää työntekijöitä.

Arvoisa puhemies! Haluan saada hallitukselta vastauksen, miksi hallitus lähtee ratkaisemaan hoito-ongelmia byrokratian ehdoilla. Miksi lähtökohtana ei ole palvelujen tarpeessa oleva ihminen? Hallitus säilyttää palvelujen järjestämisvastuun kunnilla ja rahoituksen valtionosuuksiin ja kuntien omiin verotuloihin perustuvana. Hallitus on nostamassa ensi vuoden budjetissa sosiaali- ja terveydenhoitomaksuja. Maksut eivät kuitenkaan kartuta kuntien taskuja kauaa, sillä hallitus leikkaa korotettujen maksujen tuoton valtionosuuksia leikkaamalla. On kohtuutonta, että hallitus tulouttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksut vahvistamaan valtiontalouden ylijäämää. Tehty ratkaisu on vastoin peruspalveluohjelmaa, vakiintuneita valtionosuusperiaatteita, eikä sille ole olemassa mitään taloudellisia perusteita.

Tyhjästä on paha nyhjästä. Mitä hallitus tavoittelee? Onko tarkoitus, että kunnat ajautuvat vararikkoon ja joutuvat sitä tietä tiukkaan valtion ohjaukseen? Kuntapäättäjät ja kuntalaiset joutuvat hallituksen pettämät vaalilupaukset lunastamaan. Tämän seurauksena monien kuntien on nostettava veroäyrejä ja supistettava voimakkaasti palveluitaan. Näin tehdään myös kotimaakunnassani Etelä-Savossa liian monessa kunnassa. Vai onko hallituksesta, niin kuin kokoomuksen vaalilupauksista, yhdentekevää, mitä luvataan tai mitä sitten käytännössä toteutetaan?

Hyvä puhemies! Meillä Suomessa on jo liian pitkään jatkunut tilanne, että asiat näyttävät kyllä hyvältä ulospäin, mutta kuitenkaan asiat eivät käytännössä suju. On hankkeita, projekteja, ohjelmia ja pilotteja. Niiden avulla hoidetaan vain marginaalisia tapauksia. Hankkeet eivät yksinään riitä ratkaisemaan palvelujen tarpeessa olevien suurten massojen tarpeita. Epäkohtien korjaamiseen tarvitaan lisää rahaa, ei uusia hankkeita. Suomi on tänään vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on varaa hoito- ja hoivaongelmien korjaamiseen, jos niin halutaan. Suomalaiset ovat sankoin joukoin yhteisten palveluiden puolella. Miksi hallitus ei kuuntele kansan mielipidettä? Miksi hoitopalveluja ei panna kuntoon? Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, mitä arvostetaan. Jättääkö hallitus hoitoa ja hoivaa tarvitsevat heitteille?

Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa vanhusväestölle oikeuden hyvään hoitoon. Miksi vain oikeuden? Miksi ei luvata hyvää hoitoa ja anneta kunnille mahdollisuutta järjestää hyvää hoitoa myös käytännössä? Ensi vuoden budjetissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan vain 21,3 miljoonalla eurolla. Se ei riitä. Ovatko Vanhasen kakkoshallituksen lupaukset vain pelkkä tyhjä kupla?

Hoitoalan palkkauksesta on kohistu koko syksy. Hallitus on kirjannut ohjelmansa tavoitteeksi naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeän kaventamisen tällä vaalikaudella, sitoutunut omalta osaltaan tukemaan työmarkkinajärjestöjen toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi ja ilmoittanut olevansa valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Ensi vuoden talousarvioehdotukseen ei kuitenkaan kaivattuja lisäresursseja sisältynyt, vai katsooko hallitus, että lupaukset on hoidettu 150 miljoonalla eurolla, jotka merkitsevät käytännössä vain noin 40 euron kuukausipalkan korotusta hoiva-aloille?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitamies käytti erittäin hyvän puheenvuoron, mutta puheenvuoron sisällöstä joudun hänen kanssaan olemaan monelta osin eri mieltä.

Hän onnistui samassa puheenvuorossa sanomaan, että kokoomus ei pidä kiinni lupauksistaan hoitoalan palkkauksen osalta mutta silti, johtuen näistä puheista, joudutaan nyt tekemään sellainen palkkaratkaisu kuntasektorilla, joka tulee kunnille liian kalliiksi. On totta, että tämä palkkaratkaisu on kunnille ja kuntasektorille kallis, mutta me näemme, että tämä kuntasektorin koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaongelma on sellainen, että siihen on puututtava, vaikka siitä ratkaisusta tulee kunnille kallis.

No sitten teidän ratkaisunne, ed. Viitamies, on se, että ei se haittaa, jos vaan valtio sitten hoitaisi nämä kustannukset. En ymmärrä, mitä virtuaalirahaa kuvittelette valtion rahan olevan. Niitä samoja suomalaisia veronmaksajia siellä on joka tapauksessa taustalla, oli kyse sitten valtion tai kuntien rahoista.

Kimmo Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä voisin yrittää auttaa ed. Zyskowiczin logiikkaa. En tietysti välttämättä tiedä täsmälleen, mitä ed. Viitamies ajatteli — tai tiedänkin, mitä hän on ajatellut, ja yritän auttaa teitä. Eli kun kokoomus ei pidä lupauksistaan kiinni, niin kuin tämä argumentti kuului, niin tämä tulee kunnille kalliiksi, kun pyritään tähän niin sanottuun tasa-arvolisään siellä. Jos kokoomus pitäisi niistä lupauksistaan kiinni, joita me olemme moneen kertaan täällä siteeranneet, niin tämä ei tulisi kunnille kalliiksi, vaan tämä voitaisiin hoitaa, koska kokoomus on vaalilupauksissaan sitoutunut siihen, että yli yleisen linjan menevät korotukset valtio tulee maksamaan. Teillä on valtiovarainministerin paikka tällä hetkellä. Jos kokoomus pitäisi lupauksistaan kiinni, ei olisi tätä ongelmaa, josta me puhumme. Minä ymmärsin, että tätä ed. Viitamies varmaan tarkoitti. (Ed. Zyskowicz: Silloinko se ei tulisi kenellekään kalliiksi?)

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävimme eilen, ja näyttää jatkuvan vielä tänäänkin, täällä salissa hyvin värikästä keskustelua kuntien vaikeasta kokonaistilanteesta, julkisen sektorin palkkaratkaisujen vaikutuksista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaisuudesta sekä kunta—valtio-suhteesta.

Hämmennystä herätti se, kuinka eräät hallituspuolueen edustajat vähättelivät kuntien tilannetta. Meillä on monia kuntia esimerkiksi pohjoisessa, ed. Mannisen alueella, joiden tilanne on todella erittäin vaikea. Lähes yhteinen näkemys kaikilla kuitenkin oli, että naisvaltaiset, pienipalkkaiset alat julkisella sektorilla ovat ansainneet palkankorotuksensa. Se, miten vastuuta tästä kokonaisuudesta jaetaan, olikin sitten eri juttu. Sosialidemokraatit ja oppositio ovat valmiit ottamaan suurempaa vastuuta valtiolle, ymmärretään, ettei tätä yhteiskunnallista vastuuta saa jättää kuntien armoille. (Ed. Gustafsson: Näin on!) Kunnat eivät siitä yksinkertaisesti selviä ilman suurempia vaurioita.

Viime kädessä kaiken tämän keskustelun ytimessä ovat yksittäiset perheet, yksilöt, ihmiset, jotka tarvitsevat päivähoitopalveluja, sairaanhoitoa, hoivaa, sosiaalipalveluja, opetusta jne. Myös me olemme heistä vastuussa. Me emme voi siirtää vastuutamme ainoastaan kunnille. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tulevat palkkaratkaisut, ja kuten jo aikaisemmin sanoin, jokainen heistä on sen ansainnut emmekä saa syyllistää heitä kuntien taloudellisesta tilanteesta. Vastuu on myös meidän.

Ministeri Katainen ja hallitus ovat luvanneet tukea palkkaratkaisua erillisellä 150 miljoonan euron lisällä. He ovat sanoneet ja toistaneet useita kertoja, että se on historiallinen lisä, mitä kukaan muu hallitus ja eduskunta ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. (Ed. Satonen: Aivan, näin se on! — Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!) Valitettavasti ministeri Katainen ei ole paikalla, mutta toivon, että hän vastaa vielä eduskunnalle. Pyydän häneltä suoraa vastausta. Minua on koko talousarvion käsittelyn yhteydessä häirinnyt, kun en ole löytänyt budjetista kyseistä 150:tä miljoonaa euroa. Eilen talossa kiersi huhu, ettei se olekaan mikään erillinen ylimääräinen lisä, kuten olette väittänyt. Mitään ylimääräistä 150:tä miljoonaa euroa ei olisikaan puheistanne huolimatta.

Soitin valtiovarainministeriöön ja pyysin heitä selvittämään minulle rautalangasta, mikä on totuus tämän 150 miljoonan euron osalta. Olen edelleenkin hämmentynyt ja järkyttynyt. Kehyksissä päätettiin lisätä 500 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rahoja. Tästä puolet on varattu tulonsiirtoihin ja puolet eli 250 miljoonaa palveluiden parantamiseen. Valtiovarainministeriöstä minulle selvitettiin, että tähän 250 miljoonaan euroon sisältyy keskustelussa oleva 150 miljoonan euron palkkaratkaisu. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei pidä paikkaansa!) Ministeri Katainen, toivon teiltä tähän vastausta, onko tosiaankin näin: erillistä rahoitusta palkkojen korjaamiseen ei ole, vaan tämä tullaan rahoittamaan hallituksen esittämästä 250 miljoonasta eurosta, joka oli tarkoitettu palveluiden parantamiseen. Haluan selkeän vastauksen "kyllä" tai "ei". Jos näin on, niin näillä rahoilla ei sosiaali- ja terveyspalveluja pystytä parantamaan eikä vastaamaan kuntien taloudelliseen ahdinkoon palkkojen tarkistusten osalta.

Hallitusohjelman kauniit lupaukset ja puheet ovat räikeässä ristiriidassa hallituksen todellisten tekojen kanssa. Kuntien palvelutilanteet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan nyt ajamassa niin ahtaalle, että ilman valtion lisäpanostusta kunnat ajetaan veronkorotuksiin tai alijäämäisiin tilinpäätöksiin. Kunnat ovat ilmoittaneet, että joutuvat sopeuttamaan toimintojaan, vähentämään henkilöstöä ja heikentämään palveluiden laatua. Tämäkö on hallituksen tavoite: heikentää kuntien julkisten palveluiden laatua ja romuttaa yhteiskuntamme peruskivi, jonka varaan yhteiskuntamme hyvinvointi ja kehitys pitkälle perustuu? Tämä osoittaa, kuinka tärkeä välikysymys on. (Puhemies: 5 minuuttia!) Mitkä ovat hallituksen toimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistyspalveluiden kehittämisessä ja kunta-alan palkkaratkaisun tukemisessa?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt tiedä ihan oikeasti, itkeäkö vai nauraa. Poistan tämän naurumahdollisuuden, koska asia on niin vakava. Siis eilenhän kävi nyt ilmi se, että kokoomuksen puheenjohtaja Katainen oli helmikuussa sanonut näin, että korvataan kaikki se ylimääräinen osa palkkaratkaisusta, joka tulee tämän tasa-arvoerän muodossa. Nythän on käynyt ilmi se — sen ovat tunnustaneet jo porvaritkin — että siitä korvataan vaan alle puolet ja muu siirtyy kunnille. Minimikin olisi edellyttänyt, että se kokonaisuudessaan korvataan eli olisi ollut käytännössä 340 miljoonaa euroa.

No, nyt sitten on käynyt ilmi se, että rahaa ei olekaan, asiallisesti ottaen mitään uutta rahaa, vaan se otetaan ikään kuin tästä yleispalvelubudjetista. (Puhemies: 1 minuutti on mennyt!) Onko näin?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt muistaa ensimmäisenä se, mikä tässä keskustelussa on kokonaan unohtunut, mikä tässä on se olennainen asia. Olennainen asia on se, että tehdään merkittävä palkankorotus hoitoalalle ja muille julkisen sektorin naisvaltaisille aloille sen takia, että me pidämme huolta julkisten palveluiden toimivuudesta, koska siellä on valtava pula työvoimasta. Tämä on vastaus siihen haasteeseen, että me saamme niitä ihmisiä tulemaan takaisin hoitoalalle, jotka ovat muilla aloilla, ehkä joitakin muuttamaan takaisin Suomeen. Myöskin se houkuttelee uusia opiskelijoita menemään tälle alalle, eli tästä on tässä asiassa kyse, (Ed. Gustafsson: Tästä ollaan samaa mieltä!) ja sen vuoksi tässä on tehty tämä historiallinen ratkaisu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen on kyllä väärässä tässä laskelmassa. Meillä on tässä valtiovarainministeriön laskelma, jossa sanotaan, että sataprosenttiset indeksikorotukset nostavat valtionosuutta 339 miljoonaa, siis ensi vuonna, josta palkkakustannuksiin 250 miljoonaa, valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen on 221 ja tasa-arvolisä erikseen 150 eli yhteensä 710 miljoonaa euroa. Tämä tasa-arvolisä ei siis sisälly tähän 250 miljoonaan, niin kuin te väititte.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafsson aloitti puheenvuoronsa sillä, ettei tiedä, itkeä vai nauraa. (Ed. Gustafsson: Ja poistin sen naurun mahdollisuuden!) Jotta voisi itkeä tai voisi nauraa, pitäisi tietää syy, perusteet, miksi jompaakumpaa tekee.

Tätä keskustelua on aavistuksen verran häirinnyt se, että meillä on erinomaisen suuria vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä, mistä tässä lopun perin edes keskustellaan. Meillä on niin paljon lukuja ilmassa, että jos suuruusluokatkin olisivat edes kohdallaan, niin päästäisiin hedelmälliseen keskusteluun hallituksen ja opposition välillä. Nyt me heittelemme täällä lukuja. Nyt te peräätte valtiovarainministeriltä jotain viimeisintä todistusta siitä, missä luvut ovat tai missä on joku tietty summa. On kuitenkin joitakin faktoja. On olemassa 150 miljoonaa euroa. (Ed. Gustafsson: Joka on riittämätön!) Sen hallitus kohdentaa hallitusohjelman mukaisesti näihin keskustelussa oleviin koulutettujen naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin, ja minusta se on aika iso asia. (Puhemies: Aika!) Hallitus tekee sen yhdessä. Minä en alkaisi itkeä enkä nauraa. Tämä on fakta.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä juuri on kysymys, mistä ed. Satonen kaikella kunnioituksella äsken mainitsi. Jos tämä ed. Satosen puheenvuoro pitää paikkansa, se tarkoittaa, että tässä maassa toteutettiin vuosisadan huijaus ja petos hoiva-alan ihmisiä kohtaan, koska te olette puolustuksenne yhtäkkiä kääntäneet siihen, että on samantekevää, tuleeko tämä raha kunnilta vai valtiolta. Mutta kuten puheenjohtajanne sanoi, mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia, ja nyt kokoomus kurjistaa kuntien taloutta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa ja mennä uusille urille. Kyse on julkisesta sektorista. Jos sieltä sisältä puristetaan palkkoihin rahaa, niin näettekö te nyt, esimerkiksi työvaliokunnan puheenjohtaja Satonen ja ministeri Risikko, että palvelut silti säilyvät, palvelut paranevat, ikäihmisten palvelut paranevat, jos kunnille valtionosuussumma kokonaisuudessaan ei tämän enempää voi nousta? Tästä on kyse, julkisesta sektorista, ja ehkä kaikkein huvittavinta tässä on — toveri Gustafsson, voimme ehkä nauraa — että SDP on edelleen se puolue, joka pitää julkisen sektorin kokonaisuuden puolta. Kokoomuksen herätys tässä on tervetullut, mutta pitäisi katsoa kokonainen julkinen sektori ja sen rahoitus. Palkat ovat yksi osa sitä. Mutta kovin usein keskusteluissa maininta palveluseteleistä, yksityispalveluista tulee siihen rinnalle, että mitäs se haittaa. Nyt on kysymys kunta-alan palkoista, julkisesta sektorista ja kokonaisista rahoista sinne. Välikysymyskeskustelu on erittäin tarpeellinen.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten jo aluksi sanoin, niin tämä oli hyvin hämmentävää ja järkyttävää myös minulle, kun olen uskonut itsekin, että se 150 miljoonaa euroa löytyy näitten palveluitten lisäksi. Kun käytännössä nyt sitten valtiovarainministeriössä vielä luin tämän tekstin, jonka heille luin, että onko se varmasti tämän 250 miljoonan sisällä, niin tässä kokee olevansa petetty. Toisaalta minä toivoisin, että tämä korjattaisiin ja ministeri Katainen vastaisi suoraan tähän asetettuun kysymykseen: (Ed. Kimmo Kiljunen: Uskomaton uutinen!) Onko tämä totta vai eikö tämä ole? Vastaus pitäisi tulla häneltä eikä ministeri Risikolta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken ed. Asko-Seljavaara totesi, että tämä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus suoritetaan ensimmäisen kerran sataprosenttisesti. Hyvä yritys, päästään lähelle mutta tosiasiassa sitä ei toteuteta sataprosenttisesti eli kustannusten nousu on arvioitu alakanttiin. Toisaalta siitä tietysti aiheutuu, että se korvaus ei ole sataprosenttinen. Kaiken kaikkiaan nyt tällä vaalikaudella kuntien rasitus, joka nyt tässä ollaan jättämässä siis kunnille, suhteellisesti erittäin suuri osa tästä palkkaratkaisusta, tasa-arvoerästä, kumuloituu, se kasvaa totta kai, koska myöskään tälle uudelle sopimuskaudelle ei ole luvattu euroakaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Jokainen meistä on aivan varmasti samaa mieltä kuin minäkin olen, ja voin sanoa, että minä olen samaa mieltä kuin te, että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Se on ihan varma. Jo silloin, kun aikoinansa kymmenen vuotta sitten tein väitöskirjaa, ennustin tämän tapahtuvan, mitä nyt on tapahtunut. Sieltä kannattaa lukea niitä väitöskirjani tuloksia, kaikki on tapahtunut, mitä silloin ennustin. (Ed. K. Kiljunen: Poliitikko Risikko ei ole sama kuin tutkija Risikko!) Silloin ennustin jo sitä omassa työssäni, että tulee työvoimapula ja että meidän täytyy tästä vetovoimasta pitää kiinni, ja siinä yhtenä on tämä palkkaus.

Nyt, mitä täällä on kysytty: Kun me jokainen tiedämme, että kutsumuksella ei laskuja makseta, sitä palkkaa on saatava, olen ehdottomasti sitä mieltä, että sen tulee nyt nousta. Tämä 150 miljoonaa euroa — ensimmäistä kertaa hallitus antaa lisärahaa, ensimmäistä kertaa lisärahaa — on kehyksissä mutta ei ole ensi vuoden budjetissa. Tuossa keltaisessa kirjassa se ei ole mutta on kehyksissä. Sitten sen lisäksi pitää muistaa, että valtio maksaa myös valtionosuudet niistä muista korotuksista, mitkä siellä tulevat tämän tasa-arvolisän lisäksi.

Sitten teidän täytyy nyt muistaa myöskin, että kaikki se kohdentamaton raha, mikä peruspalvelubudjetissa on ollut siellä allekirjoittaneen tontilla, on kaikki kohdennettu nimenomaan hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja nimenomaan määrälliseen kehittämiseen ja myöskin siihen, että me voimme turvata palvelut.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Menneiden eduskuntavaalien tiimellyksessä kokoomus lupasi valtion rahoituksen siihen osaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason. Tämä näyttää nyt jäävän tyhjäksi vaalilupaukseksi, se ei ole mahtunut hallituspuolueiden yhteiseen hallitusohjelmaan. Näiden lupausten ja tuposopimuksen kariutumisen myötä on jouduttu liittokierroksella sotkuisaan tilanteeseen hoitajien palkkaneuvotteluissa.

Hoitajat ovat täysin oikeutetusti peräämässä oikeudenmukaisempaa palkkatasoa, mutta ymmärtämystä ei tahdo kuulua valtiovallan tai työnantajapuolen taholta. Hoitajat lähes villittiin vaalien alla euromääräisillä lupauksilla, ja nyt edessä oleva mahdollinen tehyläisten lakko on seurausta juuri siitä. Hoitajien viime päivinä tapahtunutta leimaamista ja syyllistämistä on ollut todella synkkä seurata. Kokoomuksen harjoittama lukujen vääristely ja kansalaisten harhauttaminen on uudenlaista poliittista kulttuuria, jota ei Suomessa olisi uskonut näkevänsä. Tästä vain yhtenä esimerkkinä on 150 miljoonan euron muuttuminen 600 miljoonaksi euroksi.

Kansalaisten arvostus julkisia peruspalveluita kohtaan on korkealla tasolla. Laiminlyödessään osuuttaan julkisten palveluiden rahoittamisesta hallitus tasoittaa tietä palvelujen ideologiselle yksityistämiselle. Hallituksen kasvuun lietsoman inflaation myötä seuraava hintojen nousu yhdessä palkankorotusten kanssa merkitsee monissa kunnissa verojen korottamista ja velkaantumista jo ensi vuodeksi. Kunnallisverotuksen korotuspaineet ovat tosiasia näillä toimilla monia vuosia eteenkinpäin.

Omassa kotikunnassani oli tarkoitus varautua 4 prosentin palkkakasvuun ensi vuonna. Jo nyt ilman tietoa tehyläisten tulevasta palkkaratkaisusta on talousarviossa varauduttava tuon 4 prosentin lisäksi lähes 3,5 miljoonan euron lisäykseen eli prosentteja lisää ja kunnan kukkarot kuiviksi. Me olemme Salon seudulla lähteneet suurella kuntaliitoshankkeella vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassamme. Kuntaliitoksen lähtökohtana on taata laadukkaat ja kattavat peruspalvelut jatkossakin uuden kunnan joka kolkkaan. Tässä ja muissakin kuntaliitoksissa toivoisi maan hallituksen olevan konkreettisesti mukana ja tukevan kuntia myös liitosten jälkeen.

Arvoisa puhemies! Kuntien hoivapalvelujen työvoiman tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja koulutetun työvoiman alalle saaminen on vaikeaa, ellei vääristynyttä palkkarakennetta korjata. Väestön ikääntymisen vaikutukset tuntuvat kunnallisten palvelujen lisääntyvän tarpeen ohella siinä, että suuri osa kuntien henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavien vuosien aikana.

Oppositio on vaatinut lisää rahaa kuntien peruspalveluihin yhteisellä talousarvioaloitteella. Vaadimme valtion kantavan oman osansa julkisten palvelujen rahoituksesta, aivan kuten hallitus on luvannut tehdä. Verorahojen, joilla kunta-alan palkat kaiken muun ohella maksetaan, käyttö on aina poliittinen valintakysymys, joka perustuu arvoihin. Porvarihallituksen arvopohja on tullut selväksi heti hallituskauden alussa. Kokoomuksen linja on maksattaa lupauksensa kunnilla.

Kunta-alojen palvelutarpeen kasvu on nyt otettava vakavasti ja varmistettava osaavan henkilökunnan riittävyys. Se tehdään kuntataloutta vahvistavilla toimilla, joihin nyt on valtiontaloudessa varaa. Hoivatyöhön tarvitaan tulevaisuudessa myös lisää käsipareja. Pelkkä raha ei auta hoitajien kiireessä ja arjen työssä.

Välikysymyksessä on ennen kaikkea kysymys hoitajien palkkauksen oikeudenmukaistamisesta ja sitä kautta hoitajien riittävyydestä sekä valtion panoksesta kuntien kukkaroon. Siinä on kuitenkin myös kysymys luottamuksesta, ennen kaikkea kansalaisten luottamuksesta poliitikkojen puheisiin. Siksi kannustankin meitä kaikkia tässä salissa istuvia: tehdään ja toimitaan, ei vain pelkästään luvata.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kunta-alan koko palkkasumma on tällä tietoa noin 18 miljardia euroa, ja tuosta summasta hallituksen lupaama 150 miljoonaa euroa on alle prosentti. Tämän summan esitteleminen "historiallisena saavutuksena" on mielestäni turhanpäiväistä henkselien paukuttelua. Kokoomus lupasi vaalien alla, että valtio maksaa yleisten korotusten ylimenevän osan julkisen sektorin koulutettujen naisten palkankorotuksista. Toisin kävi. 340 miljoonan euron osuudesta hallitus maksaa tällä tietoa vain 150 miljoonaa ja jättää loput kuntien maksettaviksi. Jos tämä ei ole vaalilupausten pettämistä, niin mikä sitten, kysyn vaan?

Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ja maan valtiontalous on ennätyksellisen ylijäämäinen jopa eurooppalaisessa mittakaavassa. Samanaikaisesti porvarihallitus on kurjistamassa kuntataloutta ja saattamassa monet kunnat todella vaikeaan asemaan. Herää kysymys, ajavatko porvaripuolueet tietoisesti kuntia julkisten palveluiden yksityistämisen tielle. Heikentämällä kuntien taloutta pakotetaan kunnat tekemään jopa paniikinomaisia hätäratkaisuja, mistä viime kädessä kärsivät tavalliset suomalaiset mattimeikäläiset.

Arvoisa puhemies! Kun valtion lisäpanostuksesta 119 miljoonaa kohdistuu verotulomenetysten kompensointiin, tulee kunta-alan toimintamenojen kasvusta ensi vuonna runsaat kaksi kolmasosaa, noin 69 prosenttia, kuntien rahoitettavaksi. Tämä johtaa ongelmiin ensin niissä kunnissa, jotka painivat talousvaikeuksissa, mutta myöhemmin myös laajemmin kuntakentässä. Samaan aikaan kuntien kustannukset nousevat ennakoitua nopeammin. Tässä tilanteessa onkin mielestäni kohtuutonta, että hallitus tulouttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksukorotusten tuoton vahvistamaan valtiontalouden ylijäämää. Tehty ratkaisu on vastoin peruspalveluohjelmaa ja vakiintuneita valtionosuusperiaatteita, eikä sille ole olemassa mitään taloudellisia perusteita.

Otetaanpa esimerkiksi kotikaupunkini Kokkola. Kokkolan kaupungin valtionosuudet tulevat nykytiedon mukaan vähenemään ensi vuonna lähes 8 prosenttia. Kun tähän yhtälöön lisätään kuntatyöntekijöiden palkankorotusten taso ja menojen suunniteltua nopeampi kasvu, on kaupunki ajautumassa nopeasti todella vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Virkamiesten laskujen mukaan Kokkolan kaupungin pelkän perusturvabudjetin tasapainottaminen edellyttäisi jopa 350 ihmisen lomauttamista. Kysynpä vaan: mitenkähän vanhukset ja sairaat sitten hoidetaan?

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole kuunnellut kansalaisten huolia julkisten palveluiden tilasta. Kuntatalous tarvitsee lisää resursseja, ja siksi sosialidemokraatit ovat esittäneet yhdessä muiden oppositiopuolueiden kanssa 600 miljoonan euron lisäystä kuntatalouden vahvistamiseksi. Ilman lisärahoitusta kunnilla on edessään kaksi tietä, joko nostetaan veroprosenttia tai sitten heikennetään palveluita. Esimerkiksi Kokkolan kaupungille oppositiopuolueiden vaatima 600 miljoonan lisäys toisi 870 000 euroa käytettäväksi sosiaali- ja terveyspuolen palveluiden parantamiseen. Keski-Pohjanmaan maakuntaan kokonaisuudessaan tulisi sosiaali- ja terveyspalveluihin lisärahoitusta 16,7 miljoonaa euroa.

Suurimmat tarpeet julkisella sektorilla tulevat olemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitajat tarvitsevat kunnolliset palkankorotukset. Lisäksi olisi ehdottoman tärkeää saada lisää käsipareja huolehtimaan kasvavista terveydenhuollon tarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että vuoteen 2011 mennessä tarvittaisiin noin 20 000 työntekijää lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueista erityisesti kokoomus on tuonut uudenlaisen poliittisen kulttuurin Suomeen. Siihen kuuluu sellaisten vaalilupausten tekeminen ennen vaaleja, joiden toteuttamatta jättämisen voi surutta jättää muiden huoleksi vaalien jälkeen. (Ed. Kimmo Kiljunen: Miten viime vaalikaudella käsittelitte ministeri Hyssälää?) Kyllä tässä näyttää siltä, hyvät ystävät, että kokoomus kävi vaaleja suuremmalla suulla kuin mihin muskelit olisivat antaneet aihetta. Tällaisen politiikan tulokset ovat nähtävissä nopeasti: rapistunut kuntatalous ja rapistuvat julkiset palvelut. Voidaankin perustellusti kysyä: missä on kansalaisten kuluttajansuoja?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä ed. Urpilainen puhui asiaakin, että kuntatalous on kyllä todellakin haasteessa riippumatta siitä, että valtionosuudet merkittävästi ensi vuonna tulevat lisääntymään. Mutta sen osan hänen puheestaan kiistän jyrkästi, kun hän jälleen kerran perusteettomasti väitti, että kokoomus olisi pettänyt vaalilupauksensa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Tehän olette pettäneet!) — Ei missään tapauksessa ole pettänyt. (Ed. Heinäluoma: Miten se Kataisen lupaus?) — Se on aivan looginen lupaus vaaliohjelmasta hallitusohjelmaan plus budjettiin, jos puhutaan tästä teidän esille ottamastanne tasa-arvotuposta. Se on täysin loogisesti edennyt, ja se tulos on nähtävissä. Ensimmäisen kerran tämän maan historiassa on päästy tämmöiseen lopputulemaan. (Ed. Heinäluoma: Mihin ne valtion rahat jäivät? — Ed. Kimmo Kiljunen: Puolet puuttuu siitä, mitä lupasitte!) — Valtion rahat, sama logiikka, ed. Heinäluoma, kuin millä te perustelitte viime hallituskauden Kunpas-ohjelmaanne. Täysin samalla logiikalla tämä hallitus on pannut 150 miljoonaa tasa-arvoerään (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja sitten 250 miljoonaa siitä indeksitarkistuksesta, mikä tekee yhteensä 400 miljoonaa. Sama logiikka kuin teillä, ed. Heinäluoma, kun puhuitte täällä Kunpas-ohjelman rahoituksesta.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle hänen puheenvuoronsa jälkeen käyttämästään vastauspuheenvuorosta, jossa hän yhä edelleen tenttasi sitä, mikä on valtion panostus kunnille, mikä on valtion panostus tasa-arvolisään, mikä on valtion panostus näihin korotuksiin: Totean sen ääneen, minkä ed. Asko-Seljavaara täällä sanoi jo kerran aikaisemmin. Se yhteinen summa on 710 miljoonaa euroa, josta 150 miljoonaa euroa on tasa-arvolisää.

Ed. Urpilaiselle voisin sanoa Kokkolan tilanteesta, että jos Kokkolassa menee tänään huonosti, se tuskin tämän hallituksen syytä vielä on. (Ed. Zyskowicz: Ei ole ehtinyt pilata!) — Se ei ole vielä ehtinyt pilaamaan sitä missään määrin. — Ja päinvastoin, sen edellisen hallituksen Paras-hankkeen opetukset ja ohjeet on syytä ottaa myöskin Kokkolassa tosissaan. Varmasti kuntataloudella ja kuntasektorilla pitää tehdä paljon, nimittäin merkittävä osa tekijöistä häviää ihan itsekseen eläkkeelle. Palvelut pitää kuitenkin turvata, ja sen eteen tietysti panostetaan. Mutta kannustan kokkolalaisia myöskin vähän katsomaan tulevaisuuteen vähän sinisin silmin ja tekemään toimenpiteitä. Nimittäin uusia veronmaksajia ja parempia yrityksiä saa vain omilla toimenpiteillä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivotan ed. Mäkisen tervetulleeksi vierailulle Kokkolaan. Siellä menee erittäin hyvin nyt, mutta pilvet ovat synkät ensi vuoden osalta, kiitos tämän porvarihallituksen. Mutta minä iloitsen siitä, että ed. Ravi vihdoinkin tuli tänne ja antaa minulle vastauksen siihen kysymykseen, jota minä kolme kertaa eilen täällä kysyin. Se koskee teidän puheenjohtajanne Jyrki Kataisen ystävänpäivänä kuluvaa vuotta antamaa lupausta siitä, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason. Pitääkö kokoomus tämän lupauksensa?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä eriskummallinen keskustelu, että vieläkään kokoomus ei tunnusta puheenjohtajansa ennen vaaleja antamaa yksiselitteistä sitoumusta, että valtio maksaa tämän koko tasa-arvoerän. Siitähän tämä koko keskustelu johtuu ja kuntien vaikeudet. Sen minä ymmärrän, että puheenjohtaja Katainen ei voi sitä lunastaa, koska hänhän sanoi Kuntaliiton paneelissa syyskuussa, että hän ei ole tuommoista lupausta antanutkaan, niinhän hän sanoi. Mutta sen jälkeen, kuinka ollakaan, tämä lupaus löytyy kokoomuksen nettisivulta. Hän ei ole sitä täällä koskaan tunnustanut, että hän olisi antanut, mutta jos teissä olisi, ed. Ravi, sen verran miestä, niin voisitteko, kun on mustaa valkoisella annettu lupaus, sanoa, että tämmöinen lupaus on annettu, mutta nyt tämä toteutus jäi vähän kesken. Minä uskon, että sitä suomalaiset arvostaisivat.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle sanon jälleen kerran, kuten täällä monta kertaa aikaisemminkin on sanottu, että valtionosuudet todellakin kasvavat sen 702 miljoonaa euroa. Mutta kun lähes kaikki tästä valtion rahasta on kustannusjaon tarkistusta, indeksikorotusta ja kuntien tuloveromenetysten korvaamista, lopputulema on se 21,3 miljoonaa euroa. (Ed. Zyskowicz: Mitä rahaa se muu on?)

Sitten vielä ed. Raville siitä, kun me puhuimme tästä erillisrahoituksesta. Äsken juuri omassa puheenvuorossani kerroin, että kun soitin valtiovarainministeriöön, siellä selvitettiin, että erillistä korotusta palkkojen korjaamiseen ei ole, vaan tämä tullaan rahoittamaan hallituksen esittämästä 250 miljoonasta eurosta, joka on tarkoitettu palveluiden parantamiseen. (Ed. Gustafsson: Tuplapetos, ed. Zyskowicz!)

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on muuten tässä, kun ed. Zyskowicz viime vaalikaudella opetti, että kannattaa pitää mukanaan niitä vaalilupauksia, niin tässä näitä on. (Ed. Zyskowicz: Lukekaa sieltä se 500 euron lupaus, löytyykö se sieltä!) Tässä on teidän vastuullinen markkinatalousohjelmanne, ja täällä ovat nämä internetsivuilla olevat vaalijulistuksenne ennen vaaleja. En rupea enää niitä lukemaan, koska ne on täällä moneen kertaan luettu, mutta se on erikoista, se on erikoista, että te kiistätte tämän. Ministeri Hyssälä ei esimerkiksi ole kiistänyt niitä teidän puheitanne, vaan hän on reilusti todennut sen, että vaalikampanjassa he ovat jotain tulleet luvanneeksi ja sitten siitä keskustelua on käyty. Mutta oudointa on, että te kiistätte sen, minkä te olette luvanneet ja mihin sitoutuneet. Se on tässä se ihmeellisin asia. Sitten kun tulee tämä 150 miljoonaa, jonka piti olla nyt sitten se teidän panostuksenne, se on jo leikkaus siihen nähden, mihin olette sitoutuneet, ja nyt me kuulemme yllättäen, että tämä onkin jo kehyksissä olevaa vanhaa rahaa. Te siis käytätte muiden kukkaroita hyväksenne, kuntien kukkaroita hyväksenne, ja itse ikään kuin toteatte antavanne joitain panostuksia, mikä sekin on ilmassa olevaa. Eikö tämä ole, ehkä en uskalla sanoa, petosta, mutta tämä on totuuden kiertämistä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle haluan todeta, että tulevalle vuodelle kunnissa lähtötilanne vastata näihin haasteisiin on todella hyvin erilainen. Tuloverokehitys poikkeaa, ikärakenne, palveluiden tarve jne. Ja nyt on myös tässä syytä todeta, että nykyinen hallitus on monella tavalla heikentämässä tiettyjen alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, heittämässä kapuloita rattaisiin. Otan esille tässä muutamia aluepolitiikan huononnuksia: työllisyysperusteiset investointirahat, ne ollaan ajamassa alas, energian hintaa ollaan nostamassa, sitä kautta myös teollisuuden toimintaedellytyksiä heikentämässä jne. Eli ei aina voi osoittaa kuntia.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tulee tilaisuus vastata ed. Heinäluomalle myöhemmin.

Mutta kun ed. Kimmo Kiljunen nyt heiluttelee niitä kokoomuksen vaaliohjelman kuoria, niin minäpä luen nyt teille sen, mitä siellä sanotaan: (Ed. Zyskowicz: Hyvä, ed. Ravi!) "Valtion on korotetulla valtionosuudella tuettava sellaista kuntasektorin palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille" — kuten hoitoalalle (Ed. Gustafsson: Se on ollut sata kertaa pöytäkirjoissa!) — "maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset."

Näin on tehty. Tämä oli kokoomuksen vaaliohjelman tavoite. (Ed. Urpilainen: Mutta numerot ovat eri!) Kiistäkää tämä, jos pystytte. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) — Se lukee varmaan siellä kansien sisässä, ed. Kimmo Kiljunen. (Ed. Gustafsson: Emme me tuosta ole eri mieltä!) — No, nehän oli äsken.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä oppositiolla on nyt varmasti jo ihan väärät luvut valtiovarainministeriöstä. Ihmettelen, miten te voitte puhua näin pienistä valtionosuuksien lisäyksistä, kun minulla on tässä luvut. Palkankorotusten kompensaatio vuosittain 2007 tasoon nähden on 400 miljoonaa ensi vuonna, 650 miljoonaa vuonna 2009, 850 miljoonaa vuonna 2010 ja 1 040 miljoonaa vuonna 2011.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa ... (Hälinää) — Ei laiteta vielä kelloa käyntiin.

Minulla ei ole mittään kiirettä. Tätä voi katsoa täältä tätä keskustelua, kunhan ei kelloa laiteta vielä käyntiin.

Arvoisa puhemies! Kokoomus kiristää kuntien verotusta ja leikkaa palveluita. Tämä on taloudellinen tosiasia, koska kokoomus ei ole varannut rahaa riittävästi, jotta kuntien lisääntyneisiin menoihin löydettäisiin sitä vastaavat rahat. Täällä ed. Zyskowicz ainoastaan puolustelee sillä, että ei meillä ole virtuaalirahaa, ei meillä ole virtuaalirahaa, ei meillä ole virtuaalirahaa. Siksi petimme vaalilupauksemme.

Täytyy tehdä pieni kertaus historiaan, jotta ymmärrämme, mistä tässä on kysymys. Meillä on hyvin outo ja vääristynyt tilanne ottaen huomioon Suomen historian viimeisen 40 vuoden aikana. Meillä ei ole ollut tilannetta, että hallituksessa ei olisi työväenpuoluetta muuta kuin 91—95. Tuon neljän vuoden aikana porvarihallitus yli kolminkertaisti työttömyyden ja yli viisinkertaisti valtionvelan. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Tämän jälkeen tuli kahdeksitoista vuodeksi sosialidemokraattinen hallitus, joka teki talouden peruskorjauksen, ja me olimme euroissa erittäin tarkkoja ja niukkoja, niin kuin meidän valtiovarainministerimme Eero Heinäluoma oli. Nyt kun me olemme tehneet talouden peruskorjauksen luomalla maahan 400 000 uutta työpaikkaa ja saamalla valtion velkaantumisen ja konkurssikierteen, jonka porvarihallitus sai aikaan, sen kuriin, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) ja kun meillä on nyt yli 20 miljardia euroa rikkaampi Suomi tämän työn ansiosta, meillä on nyt aika korjata hoiva-alan palkkoja.

Siinä työssä onnistui osittain ammattiyhdistysliike. Siihen ei ollut osallinen kokoomus eikä porvarihallitus, vaan ammattiyhdistysliike, joka sai 12 prosentin palkankorotukset. Kokoomus osallistui vain 30 euron panoksella, 30 euron panoksella. Porvarihallitus osallistuu vain 30 euron panoksella. Kun tämän tasa-arvolisän kustannus on 340 miljoonaa euroa kunnille, tuosta korvataan vain 150 miljoonaa euroa, (Ed. Asko-Seljavaara: Neljäsataa!) tuosta korvataan vain 150 miljoonaa euroa, siis tuosta, (Ed. Heinäluoma: Vanhaa rahaa!) niin se tarkoittaa sitä, että kuntia kurjistetaan joka vuosi 190 miljoonalla eurolla. Sitä kautta kokoomus kurjistaa kuntien taloutta, korottaa kuntien verotusta, ottaa yrittäjiltä kunnissa, pienissäkin kunnissa, joissa elinkeinopoliittisesti olisi hyvin tärkeä pitää firmat kasassa ja työpaikat, niin nyt lähdetään kuntien verotusta kiristämään.

On tämä kyllä uskomatonta, kun otamme huomioon kokoomuksen puheenjohtajan vaalilupauksen, joka kuuluu seuraavasti: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason" — ed. Zyskowicz, voitteko kuunnella — "sitä enemmän olemme valmiit " — kokoomus on valmis — "nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia" — siis valtionosuuksia. Nyt te sanotte, että eihän sillä ole väliä, mistä se raha otetaan. Otetaan se sitten lapsilta, lastenhoidosta, vanhustenhuollosta, sosiaalitoimesta, terveystoimesta, koulutuksesta, niin sehän on samantekevää, mistä se raha otetaan. Mutta kun se ei ole samantekevää, mistä se otetaan, vaan se pitäisi ottaa sieltä, mistä se luvattiin maksaa. Ja se luvattiin maksaa sieltä kokoomuksen kassasta, ja se on valtiovarainministerin kassa. (Kokoomuksen ryhmästä: Kokoomuksen kassasta? Joo joo!) Teillä on valtiovarainministerinä puolueen puheenjohtaja. Hänen takanaan ovat nämä rahat, ja nyt hän sanoo täällä, että ei meillä ole virtuaalirahaa, ei meillä ole virtuaalirahaa. Menkää takaisin kotiinne ja kärsikää 190 miljoonaa euroa vuodessa arvoisat kunnat ja leikatkaa palveluitanne (Puhemies: 5 minuuttia on mennyt!) ja kerätkää lisää kunnallisveroa ja kiristäkää kuntien verotusta. Tämä on teidän valheenne.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisi monta asiaa, johon olisi tarpeen vastata, mutta ihan että ymmärtäisin ed. Vuolanteen ja hänen puoluetovereittensa argumentoinnin, niin kysyn: Onko niin, että kunnille tämä kunta-alan palkkaratkaisu on kallis ja vaikeasti rahoitettava juuri sen takia, että sen yleisen linjan, joka olkoon nyt vaikka 9 prosenttia, päälle hoitoala ja monet muut saivat 2—3 prosenttiyksikköä eli 11—12 prosenttia? Senkö takia se on kunnille kallis? Eli onko niin, että ne 9 prosenttia, jonka kunnat joutuvat maksamaan, ovat jotenkin halvempia prosentteja kunnille kuin se 10., 11., 12. prosentti, joilla kuntasektoriratkaisu ylittää yleisen linjan? (Ed. Gustafsson: Kunhan nyt vain maksatte ne lupauksenne!) Totean vain, että kokoomus on myöntänyt, että tämä on kunnille kallis ratkaisu. Se johtuu siitä, (Puhemies: 1 minuutti on mennyt!) että kuntasektorilla tehtiin näille naisvaltaisille aloille tarpeellinen tuntuva korotus. Se on kallis. Ei sitä kukaan kiistä.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu siltä taas kerran, että täällä salissa istuu ihmisiä, jotka eivät tiedä elettävästä elämästä juuri mitään. (Ed. Gustafsson: Kokoomushan tietää tunnetusti!) Oletteko milloin viimeksi ollut koulussa kenties lastenne kanssa tutustumassa opettajien elämään ja siihen paneutumiseen, miten he lasten kasvatukseen osallistuvat tahollaan sen sivistämisen ohella? Toisaalta, oletteko milloin olleet sairaalassa viimeksi viettämässä öitä tai päiviä, vuorokausia, pitkiä sellaisia, seuraamassa sairaanhoitajan elämää? (Ed. Urpilainen: Olemme!) Miten kovaa ja arvokasta työtä he tekevät verrattuna siihen koneen hoitamiseen. On äärimmäisen hienoa, että vihdoinkin näissä vaaleissa kokoomus omalla keskustelullaan sai nostettua esille sen, että he ovat ansainneet sen palkkansa, ovat ansainneet sen korotuksensa.

Se on ihan selvä, kuten ed. Zyskowicz äsken sanoi, kunnat joutuvat tässä myöskin osittain maksumiehiksi. Se on ihan selvä, sen me myönnämme. Mutta he ovat sen palkan ansainneet. Ilman meidän keskustelua sitä korotusta ei olisi tullut.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että meidän puoleltamme vastataan siihen, mitä kysytään. Tämä yleinen linjahan ei ole kunnille mikään ongelma, koska yleistä linjaa vasten tulee vastaavasti verotulot, yksityisen puolen tuloista myös. Tämä on vanha totuus ja pätee edelleenkin, (Ed. Zyskowiczin välihuuto) ja työllisyyden nousu tietenkin vahvistaa tätä kehitystä. Ongelma on tietenkin se, että silloin kun maksetaan suurempia korotuksia, ne joutuu kunta rahoittamaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja, kokoomus lupasi ennen vaaleja, että valtio hoitaa tämän osuuden. Nyt te teeskentelette, että tämmöistä lupausta ei olisi annettu. Te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa. Yksikään teistä ei suostu tunnustamaan teidän puheenjohtajanne ennen vaaleja antamaa lupausta. (Ed. Gustafsson: Kyllä on ikävä Harri Holkeria!) Tätä keskustelua on kaksi päivää käyty. — Jos täällä olisi Ilkka Suominen tai Harri Holkeri, niin tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te mainostatte, että teidän keskustelunne nosti hoiva-alan palkkoja, kunta-alan palkkoja. Ei se niin ollut, (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) vaan ammattiyhdistysliike ja ay-demarit ne nostivat. Nyt on kysymys siitä, mistä rahat otetaan, ja siksi me teimme välikysymyksen, jossa me sanomme, että kunta-alalle tarvitaan 600 miljoonaa euroa teidän 150 miljoonan euron sijasta. Tästä on kysymys. Te puhalsitte porvarillisen puhalluksen, kokoomuksen kuplan, se pihisee ennen kuin se puhkeaa. Tänä iltana tässä salissa me tulemme riisumaan sen ja paljastamaan sen teidän huijauksenne.

Heli Paasio  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tapani Mäkinen totesi täällä, että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Näin on. Mutta ongelma tuleekin siinä, kun mietitään, miten ne palkat kyetään maksamaan. Palkkansa ovat ansainneet, mutta kunnat joutuvat tässä maksumiehiksi, jos joutuvat toteamaan, päinvastoin kuin odottivat, ettei valtio tulekaan kompensoimaan sitä ylimääräistä osaa. Kunnat joutuvat joka tapauksessa maksamaan. Pahimmassa tapauksessa tapahtuu niin, että hoitajat saavat kyllä palkankorotuksensa, mutta sen saavat yhä harvemmat, koska sieltä joudutaan laittamaan ihmisiä ulos, kun ei ole varaa pitää heitä. Silloin se tavoite kääntyy itse itseään vastaan. On mielenkiintoista katsoa, miten kokoomusjohtoiset suuret kaupungit käsittelevät ensi vuoden budjettia ja kenelle silloin syy lankeaa, koska näillä kaupungeilla ei ole varaa pitää enää entistä määrääkään hoitajia toimessa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli todella mielenkiintoista kuulla, että ministeri Risikko ja ed. Mäkinen ovat sitä mieltä, että hoitajille kuuluu kunnon palkka. Se on hyvä lähtökohta. Nyt minä odotan ja kaikki me jäämme odottamaan, että tulee myös niitä tekoja, jotain muuta kuin 30 euroa. Tämä on ihan järjetöntä tämä hoitajien nöyryyttäminen ja tämä keskustelun käynti. Rahaa vaan pöytään ja saadaan palvelut kuntoon!

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on vakava asia, mutta ei tässä voi olla hymyilemättä, kun kuuntelee demareiden argumentointia.

Ed. Vuolanne, jos oikein ymmärsin, niin hoitajien palkat menevät yli yleisen linjan, ja palkkaratkaisu on siten kallis. Mutta se ei ole kokoomuksen ansiota, joka nosti asian esiin ja painoi päälle, vaan ay-demareiden ansiota. No, jos näin olisi, niin miksi te sitten vaaditte kokoomusta maksumieheksi tässä? Mitä varten Kataisen ja kokoomuksen kassasta pitäisi teidän mukaan ne maksaa, tämä asia, (Ed. Kimmo Kiljunen: Koska te olette luvanneet sen!) jos se on ay-demareitten aikaansaannosta? Maksakoon ay-demarit sitten, jos teidän logiikkanne pitää paikkansa.

Sitten ed. Heinäluoman argumentointiin. Siis 9 prosenttia ei ole kunnille ongelma, mutta ne 1, 2 tai 3 prosenttiyksikköä, jotka menevät yli 9 prosentin, vasta niistä tulee kunnille ongelma. En voi ymmärtää tällaista.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tuo nyt ei ollut kyllä ed. Zyskowiczin paras puheenvuoro. Siis kyllähän tämä ydinkysymys nyt on se, että teidän puheenjohtajanne lupauksista jää minimissään maksamatta 190 miljoonaa. Tai aivan niin kuin tässä puheenjohtaja, ed. Heinäluoma sanoi ... (Ed. Zyskowicz: Mutta eihän Katainen niitä aikaansaanut, se oli ay-liike!) — Se on noloa. Teidän olisi pitänyt olla eilen paikalla täällä, kun keskustan kansanedustaja Sihto käytti merkittävän puheenvuoron. Miltä teidän petos tuntuu Tehyn ammatti-ihmisten joukossa?

Mitä tulee tähän palkankorotukseen, sosialidemokraattisjohtoiset ammattiliitot, Metalli ja Kemia, muodostivat sen tason suuruusluokkaa 9 prosenttia. Ja objektiivinen tilanne yhteiskunnassa, hyvä ed. Zyskowicz, on se, minkä takia sairaanhoitajilla, hoitotyötä tekevillä matalapalkkaisilla koulutetuilla naisilla (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on sauma ja tarve saada ylimääräinen korotus. Me emme pärjää hoitoalan kilpailussa muuten, jollemme maksa nyt ja tulevaisuutta silmällä pitäen kunnon palkkaa. Tutustukaa marxilaiseen kirjallisuuteen, mitä tarkoittaa yhteiskunnan objektiivinen tilanne.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paasiolle vastaus on, että valtion panostukset kuntien ja kuntayhtymän talouteen vuonna 2008 on edelleen se 710 miljoonaa euroa, jossa tasa-arvolisäystä on 150 miljoonaa euroa. Kun ed. Paasion suulla kysyttiin, miten isot kaupungit pärjäävät tässä tilanteessa, vastaisin ihan tuoreella mielipiteellä: Demari-kaupunginjohtaja, Suomen neljänneksi suurimman kaupungin kaupunginjohtaja, tänään Vantaan ensi vuoden budjettia esitellessään ilmoitti, että tästä palkankorotuksesta aiheutuu Vantaan kaupungille kustannuksena puolet ja Vantaa pystyy sen asian kanssa hyvin elämään.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kiitoksen arvoinen asia, kun eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Gustafsson kiittää täällä, että keskustan piiristäkin on käytetty tässä yhteydessä merkittävä puheenvuoro. Se pitää kuitenkin muistaa merkittävienkin puheenvuorojen keskellä, että tässä on hallituksen linjaus, jolla osallistutaan koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaratkaisuun lisäämällä 150 miljoonaa euroa, joka on kehyksien sisällä.

Täällä ed. Heinäluoma totesi, että hän pitää tärkeänä, että heidän puoleltaan vastataan kun kysytään. Ed. Heinäluoma, hyvät sosialidemokraatit, ensimmäinen kysymys: Tällä välikysymykselläkö parannetaan naisvaltaisten alojen tilannetta ja työelämätilannetta? (Ed. Kimmo Kiljunen: Yritämme sitä!)

Toisekseen: Edustajat sosialidemokraattien piirissä, oletteko te tällä välikysymyksellänne romuttamassa sen kehysmenettelyn, sen periaatteen, jota on yhdessä rakennettu ja jota tähän asti on pidetty hyvänä keinona?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia puhemies! En esitä jatkokysymyksiä enää, jotta päästään jatkamaan listaa.

Mutta on syytä vastata, että uskon, että jos te otatte vakavasti tämän kysymyksen aihepiirin, niin te päädytte siihen havaintoon, että kunnissa tarvitaan lisää rahaa. Jos te päädytte siihen havaintoon, että kunnissa tarvitaan lisää rahaa, niin meillä tulee paremmat palkat myös hoitajille.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Me sosialidemokraatit ilmoitimme ennen vaaleja, että nyt tarvitaan osaavia käsiä lisää perusterveydenhuollossa, vanhustenhoidossa ja olimme valmiita satsaamaan siihen merkittävästi valtion budjetin kautta kunnille lisää rahaa. Silloin erityisesti kokoomus ilkkui sitä meidän ehdotustamme ja väitti, että se on ylimitoitettu. Me olemme tänä päivänä siinä tilanteessa, että se meidän näkemyksemme ja esityksemme, joka oli hyvin pitkälle mietitty ja ajateltu, oli juuri oikean suuntainen. Tämän tosiasian edessä olemme nyt.

Suomen bkt on tänä päivänä noin 22 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2003 edellisen vaalikauden alussa, 22 miljardia euroa. EU-maiden joukossa Suomi on bkt:n kasvussa kärkimaita. Talous on hyvässä kunnossa. Valtionvelka on EU-maiden pienimpiä. Sitä lyhennetään merkittävällä tavalla. Valtion verotulot kasvavat. Myös kuntien verotulot kasvavat merkittävästi, ja ylijäämä tulee olemaan tänä vuonna huomattavasti suurempi kuin mitä hallitus budjettiehdotuksessaan vuoden 2008 talousarviossa esittää. Se tulee olemaan jotain 3—4 miljardin euron luokkaa, kun budjettikirjaan on kirjattu noin 2 miljardia euroa, joten talouden liikkumatilaa on.

Kysymys on vaan nyt arvovalinnoista, ideologiasta, miten tämä liikkumatila käytetään. Tässä näkyy nyt se kokoomuksen kylmä politiikka. Kokoomuksen lupausten ja tekojen välinen ristiriita on masinoinut tämän työmarkkinanäytelmän, jota missään tapauksessa ei olisi syntynyt, jos sosialidemokraatit olisivat hallituksessa. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Meillä on kokemusta siitä, miten työmarkkinaneuvotteluja käydään. EK:n johtava työmarkkinajohtaja, joka ei varmasti ole sosialidemokraatti, on sanonut tässä viime päivinä, että on käsittämätöntä, että tietyt puolueet ja niiden johto eivät ymmärrä sitä, miten palkkaneuvotteluja käydään. Ja tästähän nyt tässä on kysymys. (Ed. Zyskowicz: Aivan kyllä!)

Toisaalta on hyvä asia se, että tämä kysymys on nostettu nyt pintaan ja tähän epäkohtaan haetaan nyt korjausta. Täällä koko ajan kokoomus väistelee omaa vastuutaan, mutta kannattaa lukea nyt tämä Jyrki Kataisen kirjoitus uudestaan, jossa syytetään keskustaa siitä, että keskusta pettää aina. (Ed. Gustafsson: Mitä hän sanoi?) — Katainen toteaa ennen vaaleja näin, että aikooko keskusta taas pettää äänestäjät. "Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo keskustan luottavan jälleen kerran suomalaisen äänestäjän lyhyeen muistiin. ’Viime vaalien tapaan keskusta lupaa taas kaikkea kaikille’, arvioi Katainen. ’Miksi keskusta olisi nyt uskottavampi samojen lupauksiensa kanssa?’ hän kysyy. Jos vaalivoitto sekä suurimman puolueen ja pääministerin asema eivät auta viemään tavoitteita läpi, niin mitä sitten?’ kysyy Katainen. ’Aikooko keskusta taas pettää äänestäjät, puheenjohtaja Vanhanen?’" — Katainen kysyy Vanhaselta näin. Edelleen — "’Kokoomuksen periaate on pitää se, minkä lupaamme’, toteaa Katainen."

Ja te olette selkeästi luvannut sen, (Ed. Zyskowicz: Mikä tässä oli se lupaus?) että jos hoitoalalla tulee korkeampi palkkaratkaisu kuin yleinen taso, niin se kompensoidaan kunnille. Tämä on selkeä lupaus. Sen edessä me nyt olemme. Kunnissa pitää huolehtia siitä, että näin tulee tapahtumaan. Me sosialidemokraatit tulemme esittämään niissä kunnissa, missä me olemme edustettuina, elikkä itse asiassa jokaisessa Suomen kunnassa, että kuntien talousarvioon varataan riittävät palkkarahat, jotta hoitajien palkat voidaan maksaa. Me törmäämme siihen tosiasiaan, mihin on jo törmätty nyt tänä päivänä, että erityisesti kokoomus vastustaa kunnissa niitten palkkarahojen varaamista. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Nythän budjetit on rakennettu ja rakennetaan sillä tavalla, että palkkarahat on alibudjetoitu. Näin on tosiasia. Me tulemme tämän kysymyksen eteen, ja te joudutte siitä vastuuseen. Teidän pitää nyt siihen huutoon vastata, ed. Zyskowicz ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ravi. Näin se vaan on. Ei tätä politiikkaa muuten voi tehdä uskottavalla tavalla. Te olette romuttamassa nyt sitten koko poliittista järjestelmää ja sen uskottavuutta, ja me sosialidemokraatit emme sitä hyväksy missään tapauksessa. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) Sen takia me vaadimme, että nämä lupaukset toteutetaan.

Palaan, arvoisa puhemies, myöhemmin sitten näihin yksityiskohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi Jyväskylässä nyt tilanne on. 150 miljoonasta eurosta (Puhemies: Aika on mennyt!) tuleva lisä Jyväskylään ei tule lähellekään riittämään tähän palkkaratkaisuun. Sen lisäksi on käymässä niin, että opetuksen ja kulttuurin valtionosuus (Puhemies: 5 minuuttia on 5 minuuttia kaikille!) vähenee ensi vuoden talousarvion kautta Jyväskylän osalta 5 miljoonaa euroa.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitinen puheenvuoronsa alkuosassa selvästikin asettui siihen joukkoon, joka moittii kokoomusta siitä, että osallistuimme vaalien alla aktiivisesti ja nostimme esiin keskustelun kuntasektorin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyydestä. Ed. Laitinen, olen edelleen sitä mieltä, että oli todella tärkeätä, että nostimme vaalien alla tämän kuntasektorin naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkakysymyksen esiin, koska jos olisi asiat hoidettu niin kuin ennenkin on hoidettu, niin eivätpä kuntasektorin naisvaltaiset alat olisi saaneet niin tuntuvia palkankorotuksia kuin mitä nyt saivat. Ja olen kuvitellut, että tästä on ollut aikamoinen konsensus ja että meitä on siitä syytetty, mutta nyt kuulin ed. Vuolanteelta, että se olikin ay-demarit, jotka aikaansaivat nämä palkankorotukset.

Mitä sitten tulee ed. Laitisen väitteeseen, että kokoomus torjuu palkkojen maksamisen kunnissa, niin lakien ja sopimusten mukaiset palkat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on kunnissa maksettava, eikä niitä kukaan voi siellä torjua.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä lupaukset ovat katteettomia. Jos ei tämä keskustelu nyt ole osoittanut sitä, niin mikä sitten? Tekojen ja puheiden ristiriita on syvä, se on syvä. Se on luettavissa sieltä talousarvioehdotuksesta, ed. Zyskowicz. On muistettava se, että tällä päättyneellä sopimuskaudella ilman mitään tällaista näytelmää ja suurta polemiikkia kuntasektorille tuli 3,9 prosenttia korkeampi korotus kuin yleinen palkkataso oli, ja se oli ihan oikein.

Me tuemme sitä, että tämä ongelma hoidetaan, tämä palkkauksellinen ongelma hoidetaan, ja teidän pitää vastata siihen huutoon. Minä olen itse ollut sopimusneuvottelijana ja tiedän kyllä, miten työmarkkinamekanismi toimii. Sen takiahan me olemme tämän välikysymyksen yhdessä opposition kanssa tehneet, että nyt tämä homma hoidetaan, ja hyvä on, että se on keskusteluun otettu, ja se pitää hoitaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Mehän tuemme teitä!) — Me tuemme teitä. — Viedään läpi se nyt. Se tapahtuu budjetin käsittelyn yhteydessä.

Antti  Vuolanne  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, tämän palkankorotuksen todellakin saivat sosialidemokraattinen työväenliike ja ay-demarit aikaiseksi, ja siksi me ehdotamme siihen 600 miljoonan euron rahoitusta. Miksi te ette tule tukemaan tätä meidän ehdotustamme? Miksi te laitatte sen kunnille, jotka joutuvat leikkaamaan palveluita ja joutuvat kiristämään veroja? Miksi kokoomus on kunnallisveron kiristäjä?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuki otetaan tietysti kiitollisuudella vastaan. Mutta on pakko puuttua tähän ed. Laitisen Kunpas-analyysiin. Totesitte, että 3,9 prosenttia viime vaalikaudella saatiin korotettua kunnallisalan palkkoja (Ed. Laitinen: Sopimuskaudella!) — Niin, sopimuskaudella, anteeksi. — Näin tapahtui, mutta se tapahtui työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella, ja valtionosuus tuli siihen nimenomaan indeksikorotusten kautta, ja te laskette sen omaksi saavutukseksenne. Mutta ette ole valmiit hyväksymään tätä samaa logiikkaa, kun nyt katetaan tätä tasa-arvoerää, joka menee yli yleisen linjan. Minusta tässä on epäloogisuus. Olkaa rehellisiä itsellenne. (Ed. Gustafsson: Me haluamme isompaa tasa-arvoerää!)

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitähän me peräänkuulutamme juuri, että nyt se hoidetaan kuntoon. Kun nyt sitten hoitoalalle, aivan oikein, tulee korkeammat korotukset kuin yleinen taso on, niin valtion pitää kompensoida se kunnille, ja sen takia me tämän välikysymyksen olemme tehneet, ja sen takia me olemme tehneet sen talousarvioaloitteen, ja sen mukaan mennään. Nyt katsotaan sitten, kun käsitellään sitä valtiovarainvaliokunnassa ja täällä eduskunnassa, mitä mieltä kokoomus on.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Kuitenkin hyvinvointipalvelujen parantamiseen hallitus on varannut koko vaalikaudella vain 250 miljoonaa euroa. Valtio-osuuksien reaalinen, todellinen, kasvu kunnissa on erittäin vähäinen. Perustelen seuraavassa lyhyesti.

Ensiksikin, vanhaa valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistusta kokonaissummasta on suurin osa tuossa edellä mainitusta summasta. Hallitus on luvannut toteuttaa kuntien ja valtion kustannustenjaon tarkistuksen ensi vuoden alusta sataprosenttisesti. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä kustannusten kohoaminen kunnissa on arvioitu alakanttiin. Se näkyy budjettikirjassa, ja muun muassa tämä palkkaratkaisu siitä puuttuu, sen huomaan. Koska seuraava kustannustenjaon tarkistus tehdään vasta vuonna 2012, kunnat joutuvat rahoittamaan ylimääräistä valtion kontolle kuuluvaa osuutta tänä aikana arviolta noin 250 miljoonaa euroa.

Toiseksi, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamisen kompensoiminen kunnille vie osansa valtionosuuksien nimellisestä noususta.

Suurin ongelma tällä hetkellä on vanhustenhuollossa työskentelevän henkilöstön riittämättömyys. Se on moneen kertaan todettu. Alalla työskentelee myös ihmisiä ilman tarvittavaa vanhustyön koulutusta. Vanhustenhuollossa tarvitaan pitkälle koulutettua henkilökuntaa, jonka ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä on jatkossakin pidettävä huolta täydennys- ja lisäkoulutuksella. Yksin vanhustenhuoltoon tarvitaan lähivuosina yli 4 000 uutta hoitajaa. Ajankohtainen kysymys työsuhteiden laadusta vaikuttaa pitkälti henkilökunnan sitoutumiseen ja alalla pysymiseen sekä työssä jaksamiseen. Lyhyet määräaikaiset työsuhteet eivät tue vanhustyön kehittämistä eivätkä lisää alan houkuttelevuutta. Vanhustenhuollon ja terveydenhuollon vahvistamisen tarvetta ei voi kiistää, eikä kukaan varmaan kiistäkään. Monissa sairaaloissa hoitajat tekevät työtä oman terveytensä kustannuksella minimihenkilökunnalla.

Palkkakysymyksessä hallitus petti hoitajat. Nyt se on pettämässä myös kuntalaiset. Se on hyvin perusteltu, erittäin monessa puheenvuorossa myös tänään. Seuraavalle sopimuskaudelle hallituksen taholta ei ole luvattu yhtään uutta rahaa. Kuntien maksuosuus tasa-arvoerästä kasvaa entisestään, se siis kumuloituu.

Arvoisa puhemies! Kunta-alan työvoimakustannukset ovat yhteensä noin 17 miljardia euroa, hiukan yli. Uudet sopimukset kasvattavat kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoja lähes 2 miljardilla eurolla. Kuntatalous on eriytynyt. Verotulojen kasvu vaihtelee voimakkaasti. Vuoden 2008 jälkeen valtionosuudet eivät kasva enää juuri lainkaan. Ne kunnat, joilla on valmiiksi kumuloitua alijäämää ja joiden elinkeinorakenne ja siitä johtuva tulokehitys on keskimääräistä heikompaa, joutuvat korottamaan tuloveroprosenttiaan jo ensi vuodelle, hyvin moni, tai aivan lähivuosina. Kunnilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä toimintamenoistaan tekemättä muutoksia palvelutoimintaan. Tarkoitan tässä esimerkiksi ja ennen kaikkea perusterveydenhuollon palveluverkon karsimista. Samoin mahdollisuudet palkata uutta henkilöstöä heikkenevät ratkaisevasti. Monessa kunnassa myös lomautukset ovat edessä.

Porvarihallitus tarjoaa kunnille kaksi tietä: veroäyrin noston ja asiakasmaksujen korotukset — joista tiedämme, että niillä ei ole mitään merkitystä eli valtio imuroi nämä viimeksi mainitut — tai palveluiden määrän näivettämisen ja laadun rapauttamisen. Sosialidemokraatit esittivät lisärahoitusta kunnille ensi vuodelle 600 miljoonaa euroa julkisten palvelujen kehittämiseksi, palkkatasa-arvon toteuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi. Julkiset hyvinvointipalvelut takaavat kaikille kansalaisille hoitoonpääsyn hädän hetkellä. Vanhasen toisen hallituksen budjetti kurjistaa kuntataloutta, vaikka toimivasta vanhusten ja terveyden hoivasta pitää kantaa huolta juuri nyt ja tulevaisuuteen on varauduttava ajoissa.

Viime vaalikaudella hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat ensimmäistä kertaa yhteisestä samapalkkaohjelmasta naisten ja miesten palkkaerojen pienentämiseksi. Ensimmäistä kertaa samapalkkaisuutta edistetään ryhmässä, jossa ovat korkeimmat työmarkkinajohtajat, poliitikot ja korkeat virkamiehet. Samapalkkaisuusohjelman lähtökohtana on pyrkimys kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja. Käytännön tavoitteena on saada miesten ja naisten välinen palkkaero kaventumaan 5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Viimeisen kunta-alan palkkaohjelman perusteella kunnalliset työntekijät saivat 3,9 prosentin ylimääräisen palkankorotuksen tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun lisäksi, mikä on myös tänään todettu.

Arvoisa puhemies! "Koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat ovat alemmalla tasolla kuin vastaavien miesvaltaisten alojen. Esimerkiksi opettajien ja lastentarhanopettajien palkat eivät vastaa työn vaativuutta. Suomalaisen koulutetun hoitohenkilökunnan palkat ovat selvästi alle kehittyneiden teollisuusmaiden keskitason. Suomalaishoitajien palkat ovat vain 83 prosenttia Oecd-maiden keskitasosta. Koulutetun hoitohenkilökunnan palkat Suomessa eivät vastaa työn vaativuutta ja koulutusta. Tämä on johtamassa hoitajapulaan, mikä vaarantaa suomalaisten tarvitsemien terveyspalveluiden tason." Tämä kappale, minkä luin viimeksi, ei ole omaa tekstiäni, vaan se on suora lainaus kokoomuksen välikysymyksestä n:o 6 vuodelta 2006.

Tässä kokoomuksen suulla ihmettelen, miksi hallitus ei tee tarvittavia toimia, jotta hoitoalan arvostus nousisi ja suomalaisten tarvitsemien terveyspalvelujen taso turvattaisiin. Asia on luvattu korjata, mutta 150 miljoonaa ei riitä nostamaan hoitohenkilökuntaa palkkakuopasta. (Ed. Heinäluoma: Sehän on vanhaa rahaa!)

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kuntatalouden toimintakyky on vaarannettu hyvin monin toimin. En käy toistamaan, mitä myös debatissa totesin. Palkkaratkaisun hoitaminen hoitajien kohdalta on pitkälti hallituksen käsissä. Valitettavasti vaalikentillä annetut lupaukset ollaan nyt maksattamassa kunnilla.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma asetti vastauspuheenvuorossaan kysymyksen siitä, otammeko me hallituspuolueissa vakavasti kuntatalouden tilanteen. Vastaan, että varmasti otamme. (Ed. Gustafsson: Ed. Rehula varmasti ottaakin!)

Tulen kunnasta, joka kaikkien olemassa olevien faktojen mukaan on sen kokoinen kunta, 21 000 asukasta, jonka pitäisi suoriutua tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista. Pitäisi olla riittävän kokoinen veropohja, ja elinkeinopolitiikkakin yhteistoiminnassa kaupunkiseudulla jollain lailla sujuu. Tulen kunnasta, jossa kunnanjohtaja viestittää, että 1 prosenttiyksikön, jopa 1,5 prosenttiyksikön nousupaine on tuloveroprosenttiin tilanteessa, jossa palkkaratkaisu on syntynyt tämän kaltaisena kuin on syntynyt.

Me kaikki kiitämme täällä, itse mukaan lukien; työntekijä on palkkansa ansainnut. Koulutetuilla naisvaltaisilla aloilla on kuoppa, joka pitää jollakin aikavälillä pystyä täyttämään. Mutta kun täällä käydään keskustelua siitä, millä luvuilla tätä keskustelua ylipäätänsä pitäisi käydä, niin kysyn, tällä tavallako sitä palkkatasa-arvoa lisätään, tällä tavallako koulutettujen naisvaltaisten alojen tilanne paranee.

Toisekseen asia, mitä en mitenkään voi hyväksyä: Arvoisat sosialidemokraatit, olemme tehneet neljä vuotta hyvää yhteistyötä, hallitusyhteistyötä, tilanteessa, missä on ollut jalalla Lipposen kakkoshallituksen aikana liikkeelle laitettu Kansallinen terveyshanke. Me olemme yhdessä olleet toteuttamassa Sosiaalialan kehittämishanketta, jolla olemme pyrkineet etsimään keinoja — näköpiirissä oleva tulevaisuus, kun on sen kaltainen kuin se on — palvelujen nykytilaa parempaan tuottamiseen, keinoja työnjakoihin, keinoja siihen, että kuntakentällä pärjättäisiin ja, mikä tärkeintä, (Ed. Kimmo Kiljunen: Nyt te olette kokoomuksen kanssa lyöneet hynttyyt yhteen!) suomalaiset saisivat palveluja, suomalaiset saisivat palveluja. Me olemme yhdessä olleet rakentamassa näitä. Ja nyt meillä on käsissämme välikysymys, jossa hallitus haastetaan tilanteessa, josta on onneksi tänä iltana selvinnyt, että nyt ei olekaan kysymys tämän päivän tilanteesta vaan ensi vuoden budjetista ja teidän suuresta huolestanne siitä, miten selviydytään. Toivon, että emme heittäisi romukoppaan yhteisiä saavutuksiamme siinä, mitä on tehty hyvien käytäntöjen etsimisessä, emme heittäisi romukoppaan työnjaon kehittämistä, emme heittäisi romukoppaan niitä organisatorisia uudistuksia, mitä on tehty. (Ed. Saarinen: Eihän niin ole tehtykään!)

Kokonaan toinen juttu sitten on, jos tässä välikysymyksessä ollaankin sääennusteen kaltaisessa tilanteessa ja nähdään, että pilvistä on, ukkoskuurot uhkaavat, kenties rakeet ja myrskyää. Se on sitten kokonaan toinen asia. Mutta se on nyt tänä iltana selvinnyt, että ollaankin tämän kaltaisessa tilanteessa: nykytilanne on vielä jonkunlainen, mutta tulevaisuus on heikko. Onneksemme, vaikka sääennusteitten luotettavuustaso onkin viime vuosina parantunut, emme ole näiltäkään osin siinä tilanteessa, ettei tuo sääennuste saattaisi joskus mennä täällä politiikan areenoillakin ihan vikasuuntaan.

Ongelma minusta tässä on kaiken keskustelun keskellä ollut se, että jo peruskäsitteistä meillä on niin suuri eriävä näkemys, että keskustelun käyminen on hankalaa. Luvut lentävät. Täällä on 710:tä miljoonaa euroa, täällä on 21:tä, täällä on 400:aa, täällä on kaikenlaisia lukuja.

Itse valmistauduin tähän välikysymyskeskusteluun niin, että luin tämän välikysymyksen, koska pidin tätä vakavasti otettavana paperina. No, se selvisi eilen, että tätä ei pidäkään lukea niin kuin täällä otsikossa lukee, vaan tämä onkin tentti siitä, miten vaalilupaukset on lunastettu. Kun pidin tätä vakavasti otettavana tekstinä ja pidän edelleenkin — tämä on nimittäin hyvä teksti ja täällä puututaan ihan oikeisiin asioihin — niin kun luvut on ongelma, niin täällä on esimerkiksi yksi perustavaa laatua oleva lähtökohtatilanne, josta on hankala keskustelua virittää. Täällä viitataan siihen, että menneen vaalikauden aikana lisättiin 400 miljoonaa euroa liikkumavarasta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, neljä vuotta, 400 miljoonaa. Ja tässä sääennusteessa, jonka te nyt annatte myrskyvaroituksena, te puhutte ensi vuodesta, yhdestä vuodesta, 21 miljoonasta. Myönnän, että alan itsekin saivarrella tällä kohtaa, mutta käy tässä sitten keskustelua, kun peruslähtökohta on tämän kaltainen.

Toinen asia.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärtääkseni on hieman enemmän aikaa nyt kuin 5 minuuttia, kun olen pyytänyt puheenvuoron ...

... jossakin vaiheessa.

Toinen asia. Minusta meillä pitäisi olla kaikilla, ja uskon — nyt menen opposition rajan toiselle puolelle — että meillä on kaikilla huoli siitä, että meidän sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossakin tulevat hoidettua. Mutta yllättävän vähälle tässä keskustelussa, voihan se olla, että se on tarkoitushakuistakin, on jäänyt se, miten tämä asia tehdään, vaikka meillä olisi kuinka paljon rahaa. Jos tätä keskustelua on kuunnellut yksikään 20-vuotias lukionsa päättänyt tai ammattikoulunsa päättänyt, joka miettii ammattitaitonsa syventämistä, jos tätä on kuunnellut yksikään henkilö, joka miettii tulevaisuudekseen sosiaali- ja terveysalaa, hoiva-alaa, ei niin masokistista ihmistä olekaan, että tämän keskustelun jälkeen lähtisi alalle hakeutumaan.

Kyllä minä ymmärrän välikysymyskeskustelun luonteen. Täällä vedetään kovaa ja pyritään näitä "linereita", vai mitä ne nyt ovatkaan, hakemaan, mutta kyllä kai meillä jonkunlainen vastuu pitää olla itse kullakin siitä, minkälaisen ilmapiirin me luomme. Minusta tämä on aika vakava kysymys. Me kaikki myönnämme — siinäkin hieman luvut vaihtelevat — mutta me myönnämme, että me tarvitsemme jo lyhyellä tähtäimellä satoja ja tuhansia uusia käsiä hoiva-alan, terveysalan, palvelujen tuottamiseen, tekemiseen. Tämä keskustelu — mikä minä olen sanomaan, yksittäinen kansanedustaja — mutta tämä on masentava, jos tätä ajattelee siltä kannalta, että meidän pitäisi kannustaa, edesauttaa, kaikin keinoin viedä eteenpäin sitä, että hoito- ja hoiva-alalle hakeuduttaisiin ja tehtäisiin sitä työtä ja saataisiin siitä sitten myöhemmin kunnon palkka. (Ed. Saarinen: Sitähän me yritämme tukea!) Tämä on minusta iso kysymys. — Ja ainakin niiden edustajien, ollaan sitten oppositiossa tai hallituksessa, pitäisi yrittää kantaa huolta tästäkin.

Luvuista vielä, arvoisa herra puhemies. Ed. Heinäluoma totesi, että pitää tärkeänä, että meidän puolelta vastataan, kun kysytään. Nyt te väheksytte tätä 150 miljoonan euron tasa-arvoerää ja sanoitte, äskenkin välihuudossanne, että se on vanhaa rahaa. (Ed. Heinäluoma: Niinhän tänään kävi ilmi!) Ed. Heinäluoma, puheenjohtaja Heinäluoma, onko niin, että yhdessä kehitetyn kehysmallin, jolla on saavutettu tuloksia: vakautta, ennakoitavuutta, olettekin tilanteessa, jossa te olette siirtyneet oppositioon, heittämässä romukoppaan? Yksi logiikka voisi olla tämäkin. Jos olen väärässä, niin todennäköisesti saan siihen sitten vastauksen. Tämä on kehyksen sisällä uutta rahaa, joka on nimikoitu tähän tarkoitukseen: koulutettujen naisvaltaisen alojen palkkaratkaisun tukemiseen. Mutta se on kehyksen sisällä, se on uutta rahaa kehyksen sisällä. Se on sitä liikkumavaraa, jota tämä hallitus käyttää, jota tämä hallitus on päättänyt kohdentaa tällä tavalla kuin on ilmoitettu.

Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, yksi keskustelunaihe, jonka osalta tunnistan ja tunnustan, että täällä salissa on paljon minua parempia asiantuntijoita ja joka minua on häirinnyt, on se, onko tämä oikea foorumi tänään tässä ja nyt käydä ylipäätänsä tätä keskustelua. Kysyin ed. Kuusiston vastauspuheenvuoron jälkeen, tällä tavallako edistetään naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvoa, tällä tavallako se tapahtuu. Näköjään.

Mutta toisekseen, jos tätä keskustelua seuranneena ja työmarkkinajohtajien kommentteja kuunnelleena riippumatta poliittisesta kannasta sieltä lähtisi tekemään, ei gallupia tarvitse tehdä, vaan lausuttujen lausuntojen jälkeen lähteä laskemaan, niin kyllä kahdeksan kymmenestä on ilmoittanut, että älkää te poliitikot tulko meidän kentällemme. (Ed. Gustafsson: Kuka tuli?) — Sehän, onko tultu tai onko menty ja mihin syvyyteen, on tietysti jokaisen kuulijan itse harkittavissa. — Mutta tämä on asia, johon myös toivon vastausta, kun täällä ilmoitettiin, että vastataan, kun kysytään: Onko tämän keskustelun paikka tässä ja nyt aivan oikea? Käymmekö me sitä keskustelua, joka kuuluu eduskunnalle, vai kuuluisiko tämä keskustelu jonnekin ihan muualle?

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa oli monia ihan aiheellisia pointteja. Tulkaa, ed. Rehula, meidän linjoillemme, ja tulkaa tukemaan myös hallituspuolueena meidän ehdotustamme 600 miljoonasta eurosta. Se on teko, se on poliitikon teko, ja sillä tilannetta parannetaan, ei sillä, että te käytte täällä keskustelemassa kieltääksenne keskustelun tästä aiheesta. Te olette jo useampia puheenvuoroja käyttänyt siitä, että hoiva-alan palkoista ei saa puhua, ja nyt kokoomus kieltää jo niitten maksamisenkin. Aika pienelle te jätätte hoiva-alan työntekijöiden oikeuksien ajamisen.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula on varmasti oikeassa siinä, että tämän salin keskustelut eivät välttämättä aina johda hyvään lopputulokseen kuulijoitten kannalta. Mutta jos on mietitty viimeaikaista vaalikäyttäytymistä, niin on oltu kovasti huolissaan siitä, että ihmisten äänestysaktiivisuus on laskenut. Se, miksi se on laskenut, niin ajatellaan, että se johtuu siitä, että politiikkaan ei luoteta. Nyt on aivan varmaa, että jos tähän palkkaneuvottelukeskusteluun ja tuloksiin ei olisi tässä salissa puututtu eikä siitä lähdetty käymään keskustelua, niin vielä suurempi joukko nuorista ihmisistä olisi jättänyt tälle alalle hakeutumatta, koska ei olisi mitään luottoa siihen, että politiikan tekijät olisivat heidän puolellaan ja vastaisivat niistä lupauksista, mitkä heille on annettu. Tämä on valitettava tosiasia.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle ensinnäkin, että mehän tuemme kehysrakenteita, kuten tiedätte, mutta emme tue teidän kehystänne. Tästä syystä esitämme 600 miljoonaa lisää valtionosuutta teidän kehyksiinne, lisäpanostusta ensi vuodelle ja siitä eteenpäin.

Sitten toinen asia: Te sanoitte, että edellisellä kaudella saimme paljon hyvää aikaiseksi. Niin saimme. Nyt meillä onkin suuri hätä siitä, että se kaikki hyvä, mitä yhdessä teimme hyvässä, vahvassa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ... Nyt tällä hetkellä suuri hätä on kunnissa ja kunnat joutuvat valitettavasti sopeuttamaan toimintojaan veronkorotuksin, vähentämään henkilöstöään, heikentämään palveluiden laatuaan, ja tästä meillä on hätä. Ehkä sen takia se ilmapiiri tässäkin huoneessa ja salissa on se, mitä myös kunnissakin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän ed. Rehulan tyylistä, ja tämä oli hyvä keskustan edustajan puheenvuoro. Me saimme tosiaan paljon aikaan viime kaudella yhteisessä hallituksessa: toteutimme hoitotakuun; työllisyys: 120 000 uutta työpaikkaa. Voimme olla aika tyytyväisiä siitä.

Otitte esille tämän, että peruskäsitteistä on hirveä kirjavuus nyt ja sitä tarkoituksella sekoitetaan. Mutta yksi asia luvuista käy ylitse muiden, ja se on se, että tämä 150 miljoonaa, mihin nyt hallitus on sitoutunut, on vaan 0,9 prosenttia siitä 2 prosentista. Meidän välikysymyksemme tähtäsi, minulla on semmoinen tulkinta, 60-prosenttisesti vähintäänkin tähän kuntatalouteen, ja nyt tänään onneksi tämä kuntatalous on noussut vahvasti esille, ei riittävästi eilen. Ehkä 30 prosenttia välikysymyksestä tähtäsi nimenomaan näihin hoito- ja laajemmin palkkakysymyksiin (Puhemies: 1 minuutti on mennyt!) ja ehkä 10 prosenttia sitten näihin petettyihin vaalilupauksiin, koska silloin me suojelemme kansanvaltaa, poliittista vaikuttamista, kun me käymme näihin kokoomuksen petettyihin lupauksiin kiinni.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula esitti minulle kysymyksen. Kyllä minun täytyy sanoa, kun olen ammatiltani sairaanhoitaja ja olen tehnyt pitkään hoitotyötä, että minun mielestäni se on maailman parasta työtä, se on inhimillistä, siinä saa olla lähellä ihmistä, se on suunniteltua, tavoitteellista työtä. Mikä sen arvokkaampaa työtä voi olla? Ei minulle. Ehkä nyt tämä kansanedustajan työ kumminkin tässä vaiheessa.

Minua on pitkään kiusannut se keskustelu, mitä ylipäätään käydään tästä hoidon tasosta, mikä täällä Suomessa on. Hirveän paljon tulee negatiivista palautetta, siis harvoin julkisuudessa, lehdistössä ja mediassa, puhutaan mitään hyvää hoitotyöstä. Yleensä keskustelu aina kääntyy siihen, että työ on yksipuolista, raskasta, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) sidonnaista ja muuta. Mutta täytyy sanoa, että työ on mielenkiintoista, ja minä uskon, että jatkossakin tälle alalle hakeudutaan. (Ed. Mäkinen: Siitä työstä pitää maksaa kunnon palkka!) Mutta tällä hetkellä tämä keskustelu on aivan välttämätöntä, (Puhemies: Aika!) jotta saadaan tämä palkka-asia kuntoon, mikä takaa sen, että jatkossakin hoitoalalle tulee ihmisiä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kehysasia on tullut jo tässä vastattua, eli kun mitoittaa kehyksensä väärin, niin joutuu tilanteeseen, että ei voi vastata vaalilupauksistaan, ei myöskään kansalaisten oikeutettujen tarpeiden täyttämisestä. Sen tosiasian kanssa olemme tänään tekemisissä.

Sitten tämä 150 miljoonaa: Tämän päivän uusi asia, joka ei eilen tullut esille, on se, minkä me tänään nyt olemme kuulleet, ettei olekaan mitään uutta rahaa. Ed. Anneli Kiljunen täällä aikaisemmin kertoi valtiovarainministeriöstä vahvistetun, että ei tule olemaan mitään erityistä uutta rahaa palkankorotuksiin tarkoitettuna, vaan kaikki tämä raha on sitä, mitä kehyksessä on ollut, se on vaan nyt uudelleen sijoitettu kunnille. Se oli niissä viime kevään kuntaluvuissa, joita täällä moneen kertaan on mainostettu, joiden lopputulos on se, että ollaan normaalien ensi vuoden kustannusten korvausten, vanhojen kustannusten korvausten ja sitten kuntien verotulojen menetyskompensaatioiden varassa. Tämä on tosi surullinen asia, ja takaan, että täällä istuvat edustajat joutuvat tämän ongelman kanssa tekemisiin omissa valtuustoissaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Rehula, asia on niin tärkeä, että pelissä on sekä järkeä että tunnetta, ja tämä saattaa heijastua kyllä puheenvuorojen sisältöön ja tyylilajiin. Tällä aiheella saavutettiin vaalivoitto. Teillä on nyt valta lunastaa ne lupaukset. Ei kysymyksiä voi kääntää meille. Me olemme oppositiossa, me esitämme kysymykset, ja teillä on velvollisuus esittää vastaukset.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Saarinen, tunne on ohittanut järjen. (Ed. Saarinen: Eivät ne ole vastakohtia!)

Ed. Kuusisto, kaikki työ on arvokasta ihan millä alueella hyvänsä.

Ed. Rehula piti minusta yhden parhaista puheista, mitä näissä välikysymyskeskusteluissa viiteen vuoteen tässä salissa olen kuullut, aivan loistava puhe, järjellinen puhe. (Ed. Heinäluoma: Siihen voidaan yhtyä!) 600 miljoonaa yhdelle alalle tällä hetkellä tehtynä päätöksenä on järjetön. (Ed. Kimmo Kiljunen: Se oli, mitä lupasitte!) Näitä tulevia korotuksia pitää tehdä tulevinakin vuosina. Kaikkia paukkuja ei voi laittaa kertalaakista peliin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Järkeä vai tunnetta? Suosittelen järjen käyttöä. Meillä on ennätysmäärä sairaanhoitajia. Meillä on ennätysmäärä lääkäreitä. Otan muutaman esimerkin näistä luvuista.

1980 tilastojen mukaan meillä oli 9 517 lääkäriä, vuonna 2004 heitä oli 20 717. Pelkästään vuosina 2000—2004 on tullut 9,5 prosenttia lisää lääkäreitä. Muutamia esimerkkejä. Samaan aikaan me valitamme, että ongelmia on, ja tuntuu, että mitä enemmän me pistämme määrää lisää, sitä enemmän ongelmiakin löytyy.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! 400 miljoonaa pelkästään palkkoihin ensi vuonna lisää kunnille ei ole mikään vähäpätöinen summa.

Mutta tuohon keskusteluun, mikä on käyty siitä, muun muassa ed. Saarisen puheenvuoro jne., mitä ihmiset kunnissa, kuntatyöntekijät, ovat mieltä tästä tilanteesta: Kaikki kunnia Tehylle ja Tehyn täydelle oikeudelle vielä käydä asiasta keskustelua ja arvioida tilannetta, mihinkä mennään, mutta kuitenkin sillä suorittavalla tasolla elikkä sairaaloissa, joissa viimeksi eilen olin — Husin yhdessä sairaalassa, Lastenklinikalla, tänään yhdessä vantaalaisessa koulussa — kyllä se palaute henkilökunnalta oli varsin positiivinen ja annettiin kiitosta kokoomukselle. Tänään oli myöskin palaute Ylen aikaisessa radiossa, jossa hyvin voimakkaasti ihmiset ihan soittomielipiteissään antoivat palautetta, että ilman tätä keskustelua, mikä vaaleissa kokoomuksen taholta käytiin, eivät ikinä olisi saaneet 12 prosentin palkankorotustasoa. Kyllä tässä on kiitostakin tullut.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarinen, totesin puheenvuorossani, että luin vakavalla mielellä tämän välikysymyksen, koska täällä on tärkeät asiat, joihin pitää vastauksia löytää. Nyt on käyty toista vuorokautta keskustelua. Kun täällä esimerkiksi lukee, että miten valtio vastaa sitoumuksistaan paremmista kuntapalveluista ja lisähenkilöstöstä jne., niin omassa puheenvuorossani mainitsin, että me olemme yhdessä tehneet sitä työtä, jotta valtio pystyy vastaamaan. Täällä on kyseenalaistettu, annettu vähän merkitystä hankkeille ja kehittämisohjelmille. Ne ovat niitä asioita, joilla näitä asioita pyritään laittamaan parempaan malliin. Kyllä minä ymmärrän välikysymyksen luonteen. Tässä pitää löytää syyllisiä, (Ed. Saarinen: Vastuunkantajia!) pitää löytää otsikoita, mutta onneksemme pystymme käymään asiallistakin keskustelua, asiallista keskustelua asioista.

Ed. Vuolanne, on kysymyksiä ja on vastauksia. (Puhemies: Aika!) Mutta se, että te peräätte minua teidän linjoillenne, sitä saattaa joutua hetken aikaa odottamaan, kun pyritään käymään tässä asiallista keskustelua.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä oli todella hyvä, että ed. Rehulan ja ed. Gustafssonin puheissa tuli myöskin tämän välikysymyksen tätä toista puolta, että tässähän on myöskin näistä palveluista kysymys. Hyvä, että tulee tämmöistä positiivisempaa viestiä. Tässä on turhan negatiiviseksi tullut kuva siitä, miten kuntapalvelujen on viime vuosina käynyt. Näitä on kehitetty hyvässä yhteistyössä isoilla hankkeilla, jotka ovat saaneet mittavan rahoituksen, mikä on ollut hyvä asia. Minusta siellä on saatu paljon hyvää aikaan. Nyt jatketaan tätä työtä, ja juuri tämä antaa sen myönteisen signaalin ihmisille, jotka tulevat alalle, että siellä todella tehdään rakenteellisia uudistuksia, halutaan panostaa työolojen kehittämiseen ja tehdä sitä alaa houkuttelevaksi, ja näin koko ajan tehdään. Minusta tämä signaali eduskunnan välittämänäkin pitää kentälle viedä, että jatketaan sitä työtä, mitä me yhdessä aloitimme, mistä on jo hyviä tuloksia, ja nyt edelleen sitä tehdään.

Arja  Karhuvaara  /kok:

Herra puhemies! Arvoisat kollegat! Viitaten muun muassa ed. Kiljusen puheenvuoroon ja eiliseenkin keskusteluun, jossa useinkin opposition puheenvuoroissa väitettiin hallituksen pyrkivän rapauttamaan kuntapalvelut, haluan tuoda uudemman kerran kaikille selväksi, että kuntapalvelujen turvaaminen on nimenomaan yksi tämänkin hallituksen päätavoite, jonka eteen hallitus samanaikaisesti Paras-hankkeen etenemisen kanssa tekee parhaansa palvelukäytäntöjen ja rakenteiden muuttamiseksi (Ed. Kimmo Kiljunen: Kummasta Kiljusesta puhuitte?) — molemmista Kiljusista — sekä ohjaa kunnat ja muut toimijat ennaltaehkäisyn lisäämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tämä siksi, että ihmiset ikääntyneinäkin pysyisivät toimintakykyisinä ja liikkuvina ja jotta hoitohenkilöstön työ siltä osin edes kevenisi, ja vielä enemmän siksi, jotta sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kaikkein rankin ja vaativin raihnaisuusvaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta jatkossakin valtiolla olisi varaa tukea kuntia matalapalkka-alojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi rahojen riittäessä kunnissa muuhunkin kuin katastrofien korjaamiseen, koska ikäsidonnaiset kuntapalvelut tuotetaan Suomessa käytännössä kuntasektorilla ja julkisen sektorin tuottavuus on vuotta 2005 lukuun ottamatta koko ajan laskenut — kummallista sikäli, että yksityissektorilla tuottavuus on kasvanut ja yleinen talouskasvu on odotettuakin suurempi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan hyvinvointipalvelut voitaisiin Suomessa tuottaa, huom., miljardi euroa nykyistä edullisemmin, mikäli kaikki kunnat kykenisivät tuottamaan palvelut jo nyt tehokkaimpien kuntien tavoin. (Ed. Heinäluoma: Vanhasen mukaan 3,5 miljardia!) — No, mutta tämä olikin Vatti tämä, tämä on valtion tutkimuslaitos ja ehkä kuuluu näihin samoihin julkisiin palveluihin. — Tämä tehostaminen riittäisi kattamaan väestön ikääntymisestä johtuvan menopaineen ja lisähenkilöstön palkkaamisen. Mikäli julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuus saataisiin käännettyä edes prosentin vuosittaiseen kasvuun, selvittäisiin vuonna 2040 nykyisellä henkilöstöllä. Mikäli tuottavuus ei kasva, henkilöstötarve on 200 000. Siis hyvinvointipalveluissa työskentelee tässä maassa yli 700 000 ihmistä, ja sitä porukkaa ei edes uussuomalaisten kansainvaellus kyllä korjaa.

Toiseksi: Lisäksi palvelujen rakenteen pitäisi perustua palveluja tarvitsevien preferensseihin ja tarpeeseen, ei kuten nykyään virkamiesten aivoituksiin ja visioihin kirjoituspöydän takaa.

Kolmanneksi: Sekä työntekijäsaatavuutta että palvelujen toimivuutta parantava tekijä on asenne, asenne työntekoon, asiakaspalveluun ja palvelujen vaikuttavuuteen sekä esimiesten ja johdon luottamus työntekijöiden omaan kykyyn suunnitella työpäiväänsä ja kantaa vastuu työn tuloksista, ja nämä ovat asioita, joita ei todellakaan osteta rahalla edes tällä palkkakierroksella ja joiden puute haittaa koko julkisten palvelujen houkuttelevuutta työpaikkana, toimivuutta ja myöskin sitä tuottavuutta.

Tässä mietittävää.

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi pari sanaa julkisesta terveydenhuollosta. Meillä on hyvä julkinen terveydenhuolto. Ja sen voi sanoa, että monilta osin se on jopa mainettaan parempi ja toimivampi. Vanhaa sanontaa voi lainata, että hyvää kannattaa aina kehittää. Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme on kehittämisen arvoinen. Keskeinen tekijä julkisessa terveydenhuollossa on henkilöstö. Henkilöstö on vahva voimavara, ja sen asian hoitaminen on syytä ottaa vakavasti. Minä luulen, että siitä asiasta olemme tänäkin iltana varsin yhtä mieltä.

Arvoisa puhemies! Tänäkin iltana on puhuttu kuntataloudesta ja kuntien tilanteesta. Muutama sana siitäkin. On aivan totta ja kiistatonta, että kuntatalouden tilanne on tiukka myös tänä vuonna ja on ensi vuonna. Mutta sekin on kiistaton tosiasia, että kuntatalouden näkymät kokonaisuutena ovat paranemassa. Tämä hallitus on parantanut kuntien tilannetta, on jatkanut niitä toimenpiteitä vahvistettuina, mitä Vanhasen ensimmäinen hallitus aloitti. Siinä on useampia tekijöitä. Yksi on se, että verotulot ovat selkeästi kasvamassa, sekä valtion että kuntien, mutta kun tässä tapauksessa puhutaan kuntien tilanteesta, se näkyy ja tuntuu, mutta heikon verotulon kunnissa se näkyy sitten parin vuoden viiveelläkö. Se näkyy verotulontasauksena, mutta joka tapauksessa verotulot kasvavat.

Valtionosuuksien pohjia on vahvistettu. On todettava, ja se on edellisen hallituksen aikana päätetty, että indeksitarkistukset maksetaan täysimääräisenä. Vaikka me olemme monta kertaa sitä toistaneet, niin se on syytä todeta, se ei ole vähäinen asia. Indeksitarkistuksia leikattiin 2000 alkaen. Ne maksettiin täysimääräisenä 90-luvun lopussa, mutta sitten ne puolitettiin monena vuonna ja sitten maksettiin kolme neljäsosaa. Ja joka kerta, kun se oli vajaa, se kasvatti sitä kumulatiivista vajausta ja se tuntuu kuntien tilanteessa tänäkin päivänä. (Ed. Heinäluoma: Totta!) Mutta nyt maksetaan täysimääräisenä, ja se on iso asia.

Sitten merkittävä asia on se, mitä kunnat ovat omilla toimenpiteillään tehneet palveluiden tehostamiseksi. Se on myös vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisten arvioiden mukaan kuntatalous kokonaisuutena on paranemassa. Se on sitten toinen asia, onko riittävästi. Mutta on myös selvää ja se on näkyvissä, että kuntatalous on eriytynyt, ja se näkyy aika vahvana. On pieniä kuntia, joissa talous on tiukentunut ja tiukentuu ensi vuonnakin. Siinä on merkittävä haaste kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiselle, joka on tämän Paras-hankkeen seuraava vaihe. Siinä on riittävästi otettava huomioon kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät, jotta palvelut pystytään hoitamaan erityyppisissä kunnissa. Kuntien verotulot eivät tule tasaisesti. Eriytymisongelma on merkittävä, ja siitä meidän on kannettava huolta. Kuntataloutta ja kuntien tulopohjaa on vahvistettava tulevaisuudessakin. Siitä me olemme varmasti välikysymyksen esittäjien kanssa yhtä mieltä, että kuntien rahoituspohjasta on huolehdittava.

Tällä hetkellä uhkatekijöitä kuntataloudessa ovat muun muassa kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon menot, johon yksi päivänkohtainen asia vaikuttaa, tämä palkkaratkaisu. Mutta se, mistä on puhuttu nyt menneinä aikoina paljon, on ikärakennemuutoksen aiheuttamat menokasvupaineet. Samoin tällä hetkellä ihmisten pahoinvointi, perheiden pahoinvointi, syrjäytyminen aiheuttavat jatkuvasti menojen kasvupaineita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On myös muita tekijöitä. Mutta kun tässä muistaakseni ed. Urpilainen ja joku muukin totesi, että tämä hallitus kurjistaa kuntien tilannetta, se ei pidä paikkaansa. Tämä hallitus esityksillään on vahvistanut kuntatalouden pohjaa, mutta aina voidaan asettaa se kysymys, onko tämä riittävä. Ja se kysymys on aina esitettävä.

On myös tässä yhteydessä todettava, miksi kuntatalous on tiukka. En halua syyllistää, mutta se on kuitenkin niin, että sitä rasittavat vanhat asiat. Yksi on tämä indeksitarkistuksen leikkaukset, jotka kumuloituivat. Toinen asia on se, että tehtiin monena vuonna kunnallisverotukseen vähennyksiä eli ne veronkevennykset pantiin kuntien maksettavaksi. Niitä on yli 800 miljoonaa euroa, jotka on kompensoimatta, ja ne näkyvät jatkuvasti. Se on siitä pohjasta pois, ja se tuntuu. Arvoisat välikysymyksen esittäjät tietävät sen, ettei tällaista asiaa hetkessä korjata, vaan se on pitkäjänteisen toiminnan tulosta tämä pohjan vahvistaminen, ja sitä tämä hallitus juuri tekee. Ne veroleikkaukset olivat parhaimmillaan niin isoja, että ne vaikuttivat yksittäisen kunnan osalta enemmän kuin 0,5 veroprosenttia, että vaikka veroprosenttia olisi korottanut 0,5, niin jos palkkasumma olisi säilynyt samana, verotulot olisivat vähentyneet. Näin se toimi, ja tähän on ollut sopeuduttava. Minä haluan sanoa tämän, että tämä vaikuttaa jatkuvasti siinä pohjalla. Siksi tuntuu toisaalta hyvältä, että välikysymyksen esittäjät ja pitkäaikainen hallituspuolue sosialidemokraatit, jonka kanssa teimme hyvää hallitusyhteistyötä, kantavat huolta kuntataloudesta. Se tietyllä lailla tekee korville hyvää.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen vähän tätä välikysymyksen ajankohtaa ja tätä sävyä, millä tämä on esitetty. Kyllä välikysymyksen tekijätkin tarkkaan tietävät, että ei eduskunta päätä palkoista eikä käy palkkaneuvotteluja. Tämä on antanut nyt tämä keskustelu sellaisen julkisen kuvan, niin kuin nyt tapahtuisi. Tämä on syytä tehdä selväksi, että näin ei tapahdu. Tässä on selvät pelisäännöt, miten nämä asiat ovat toimineet ja toimivat tulevaisuudessakin. Tähän on syytä palata.

No, sitten näistä lupauksista. Keskusta ei ole antanut, luvannut euromääräisiä korotuksia. (Ed. Zyskowicz: Ei kukaan muukaan euromääräisiä!) Eikä hallitus ole nimennyt eikä luvannut euromääräisiä korotuksia eikä ole nimennyt yksittäisiä ryhmiä. (Ed. Valpas: Ei eläkeläisillekään!) Vaalikeskusteluissa vaalilupauksia tai -tavoitteita ja -ohjelmia on yksittäisillä puolueilla ja niitä esittävät yksittäiset edustajat, mutta kun hallitusohjelma tehdään ja se hyväksytään, niin silloin puolustetaan tätä ohjelmaa ja toimitaan tämän ohjelman mukaisesti. Ei nyt käydä tällä hetkellä vaaleja eikä ole syytä tätä vaalikeskustelua enää käydä. Seuraavat vaalit sitten ratkaisevat taas omalta osaltaan, ja silloin punnitaan teot ja lupaukset jne.

Arvoisa puhemies! On todettava se, että ei tämä keskustelu tästä välikysymyksestä kovin paljon taida tätä hoitohenkilökunnan palkka-asiaa edistää. Mielestäni se on enemmänkin aiheuttanut hämmennystä, sekaannusta jne. Tässä on erittäin suuri yhteinen huoli siitä, miten tämä asia kasataan. (Puhemies: Aika!) Kyllä aina eri asioissa voidaan saada hämmennystä aikaan, mutta vastuunkantoa tarvitaan myös ja sitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Töllille monista kuntataloutta koskevista hyvistä havainnoista. Me tarvitsemme rahaa lisää kunnille, mutta tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia, niin kuin tuossa tuli mainittua.

Nyt kun mainittiin tuo, että indeksit korvataan kokonaan, niin ymmärtääkseni ne on vaan tehty ennen tätä palkkatarjousta, eli indeksikorotukset eivät korvaa sataprosenttisesti. Eli tässäkin on Kataisen tyhjä hokema nyt sitten ilmassa. (Ed. Zyskowicz: Eikä ole, hän ilmoitti, että se korvataan!)

Valtionosuuksien kasvu menee kai kokonaan tähän kustannustenjaon tarkistukseen, indeksikorotuksiin ja sitten veronmenetyksen korvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, joten siinäkin kunnat jäävät ruopimaan tyhjää. Tämä tulee varmasti kunnallisvaaleissa myös hallituspuolueitten eteen, että te kurjistatte kuntataloutta. (Puhemies: Aika!) Teidän viestinne on, että rakastakaa kuntaverojen korotuksia.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun täällä ed. Tölli puhui näistä lupauksista ja kuka niitä on antanut ja kuka ei, niin kuitenkin lienee selvää, että 14.2. nykyinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen lupasi, että valtio maksaa tämän ylimenevän osan. Tämän lupauksen perään me kysyimme lukuisia kertoja eilisessä keskustelussa opposition toimesta. Tällä hetkellä tätä lupausta ei ole pidetty. Kysyimme myös, kuka sitten esti sen, että hallitus ei nyt voisi sitten pitää sitä lupaustaan ja maksaa tätä ylimenevää osaa. Estikö sen keskustapuolue, vihreät vai Rkp siellä neuvotteluissa, jos kerran kokoomus on pitänyt sitten pintansa? Nyt ed. Zyskowiczkin on salissa. Eilen häntä ei valitettavasti illalla, kun tätä moneen kertaan kyselimme, näkynyt. Ehkä hän voisi kommentoida kokoomuksen puolelta, kuka tässä sitten tämän lupauksen pitämisen esti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perinteinen vastaus tällaiseen kysymykseen on se, että Rkp:tä epäillään, mutta en nyt kuitenkaan turvaudu tähän perinteiseen vastaukseen, vaan totean ed. Viitaselle seuraavaa:

Hallitus on budjetissaan varannut ja kehyksissään erikseen 150 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi hallitus antaa indeksikorotukset täysimääräisinä, myös tarkennettuna, ed. Vuolanne, täysimääräisinä, josta palkkojen osuus on yli 250 miljoonaa euroa. Kun lasketaan yhteen 250 ja 150 miljoonaa, päädytään 400 miljoonaan. Tämä siis yleisen linjan yli menevä osuus kuntapuolella tulee olemaan ilmeisesti jotain 350 miljoonaa euroa, joten valtion osallistuminen siihen täyttää hyvin tämän 350 miljoonaa euroa, ed. Viitanen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Tölli puheenvuorossaan erinomaisella tavalla kertoi sen kuntatalouden kokonaistilanteen ja sen todellisen tilanteen, että ollaan menossa ehdottomasti parempaan suuntaan ja hallituksen toimet kokonaisuudessaan kuntataloutta parantavat. 873 miljoonaa euroa ensi vuonna on arvioiden mukaan tuo kasvu valtionosuuksissa. Ensimmäistä kertaa todellakin tehdään kustannustenjaon tarkistus täysimääräisesti, ja indeksikorotukset tullaan tekemään täysimääräisesti myös sen 30 miljoonan euron edestä. Sen jo täällä eilen ministeri Katainen totesi, että tämän osalta voidaan täällä eduskunnassa olla huoletta.

Samoin sitten nämä veronkevennyksestä johtuvat verotulojen menetykset kunnille, niin nekin kompensoidaan täysimääräisesti, ja näin on ensimmäistä kertaa. Ollaan koko ajan päästy vuosi vuodelta parempaan tilanteeseen myöskin tässä kunta—valtio-suhteessa. Tämä on kyllä sellainen suoritus, joka ansaitsee tunnustusta eikä sellaisia puheita, että kuntataloutta valtio olisi kurjistamassa. Se ei pidä paikkaansa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehkä alkuhuomautuksena, että tämä puheenvuoro saattaa olla melko tylsä eikä niin poliittinen, ja se käsittelee tätä kysymystä hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta ja sitä, mitkä oman näkemykseni ja toivottavasti joidenkin toisten näkemysten mukaan ovat niitä kysymyksiä, joihin näissä asioissa tällä hallituskaudella täytyy kiinnittää huomiota ja joissa täytyy saada tuloksia aikaan.

Ehkä ensimmäinen vakavin kysymys on nimenomaan perusterveydenhuollon kehittäminen. Viime vuosina kun terveydenhuoltoa on kehitetty, hoitotakuu on tuotu voimaan, niin se kustannusten kasvu, jolla on saatu myös tuloksia aikaan ja jolla asioita on tehty, se on ollut erikoissairaanhoitopainotteista. On välttämätöntä, että tulevina vuosina nimenomaan kehitetään ja huomiota kiinnitetään perusterveydenhuoltoon, koska siellä tehdään niitä peruskysymyksiä. Ja on valitettavaa, että terveydenhuollossa melkein missä tahansa organisaatiossa tai missä tahansa laajuudessa, kun tehdään poliittisia päätöksiä, niin erikoissairaanhoito saa usein enemmän rahaa ja enemmän huomiota kuin perusterveydenhuolto, puhumattakaan sitten ennalta ehkäisevästä työstä. Sen takia poliittisten päättäjien ja poliittisissa päätöksissä olisi nimenomaan pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin varmistamaan se, että ennalta ehkäisevä työ ja perusterveydenhuolto saavat ne resurssit, joita tarvitaan.

Yksi huolestuttavista trendeistä Suomessa on myös kysymys terveyseroista. Meillä ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat keskimäärin kehittyneet hyvin ja terveydentila on parantunut kaikissa muissa väestöryhmissä paitsi kaikkein köyhimpien keskuudessa, jossa itse asiassa niin sanotusti kuolleisuus on noussut. Eli jos haluamme parannusta koko väestön terveydentilaan, niin silloin täytyy kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan näihin kaikkein köyhimpiin ihmisiin, jotka useimmiten ovat myös sairaimpia ihmisiä, koska heidän terveydentilaansa ja terveydenhuoltoaan parantamalla voimme myös saada aikaan muutoksia parempaan koko väestön terveydentilassa.

Arvoisa puhemies! Mielenterveystyö ja mielenterveysongelmat vaativat myös erityistä kehittämisotetta ja huomiota. Nykyään jo hyvin suuri osa siirtymisestä sairauseläkkeelle tulee nimenomaan mielenterveystyöstä. Mielenterveystyö on myös vaikeampaa kuin somaattisten sairauksien hoito, koska niiden, jotka sairastavat, kynnys hakea hoitoa on korkeampi, ja ehkä hoidon antaminen tai hoidon piiriin pääsy ei aina ole niin yksiselitteistä, joten myös tämä on kokonaisuus, johon tarvitaan nykyistä enemmän huomiota.

Terveydenhuollossa ammattitaitoisen henkilökunnan turvaamisessa varmaan se helpoin osuus on se, että tehdään suunnitelmia ja päätöksiä siitä, että koulutuspaikkoja lisätään. Käsitykseni mukaan tällä hetkellä suunnitelmat lisätä sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja tarkoittavat sitä, että yhdestä ikäluokasta noin viidenneksen, jopa ehkä enemmänkin, pitäisi hakeutua nimenomaan näille aloille. Jos ajatellaan nykyistä sukupuolijakaumaa, niin tarkoittaisi sitä, että tyttöikäluokasta 40 prosentin pitäisi hakeutua hoiva-aloille. Koska tuskin on todennäköistä, että tämä toteutuisi, tarvitaan jotain uutta. Tarvitaan sitä, että myös poikaikäluokasta ihmisiä hakeutuu hoiva-aloille, koska muuten en usko, että vaikka kuinka tarjoaisimme koulutuspaikkoja, niin itse asiassa niihin löytyy ihmisiä. Tähän liittyy myös kysymys maahanmuutosta, ei ehkä pelkästään sellaisesta maahanmuutosta, joka tarkoittaa esimerkiksi sairaanhoitajien tai perushoitajien rekrytointia, vaan ehkä yleisemminkin, että maahanmuutto on yksi mahdollisuus nostaa työllisyysastetta. Sinänsä mille tahansa alalle maahanmuuttajat hakeutuvatkin, niin se tietenkin sitten osaltaan nostaa työllisyysastetta ja myös ikään kuin vapauttaa meidän resurssejamme sitten niille aloille, joissa työntekijöitä ei löydy tai toisin päin.

Perusterveydenhuollon yhteydessä sanoinkin jo jotain ennalta ehkäisevästä työstä, terveyden edistämisestä ja siitä, kuinka erittäin määrätietoinen näissä asioissa pitäisi olla. Sen tietenkin pitäisi tapahtua aika paljon kuntatasolla. Tässä salissa me kaikki tiedämme, kuinka paljon itse asiassa voimme säästää resursseja niistä hoidoista ja niistä laitoskustannuksista, joita meillä tällä hetkelläkin on, jos ihmisten terveyttä ja toimintakykyä pystytään pitämään yllä ja sitä pystytään edistämään. Se on tietenkin aika vaikea kokonaisuus, koska loppujen lopuksi on kysymys yksilöistä ja heidän valinnoistaan, että tavallaan meidän pitäisi tavoittaa tavalla tai toisella kaikki ihmiset pitämään osittain huolta itsestään ja sitten toisaalta meidän palvelujärjestelmiemme pitäisi olla monella tapaa painottuneita, paljon nykyistä enemmän painottuneita näihin terveyden edistämisen toimenpiteisiin. Hyvä puoli on ehkä se, että monia asioita kokeiluluontoisesti tai paikallisesti on tehty hyvin, olivat ne sitten vanhusten kuntosaleja tai muita samantapaisia esimerkkejä, että hyviä käytäntöjä ja hyviä tapoja tehdä asioita on onneksi olemassa.

Arvoisa puhemies! 70 prosenttia tästä ajasta meni näihin kysymyksiin. Ehkä sitten jotain tästä palkkakysymyksestä.

Sanotaan, että noin kokonaisuudessaan se, että kunta-ala saa palkankorotustarjouksen ja että suuri osa hyväksyy tarjouksen, joka selkeästi menee yli yksityisten alojen, niin nähdäkseni se on hyvä asia, koska yksi näistä palkkakuoppa- tai palkkakilpailukysymyksistä on se, mikä on kunta-alan palkkojen suhde yksityisen sektorin palkkoihin.

Neuvottelumekanismien kyky tai mahdollisuus tehdä sellainen sopimus, joka selkeästi ja hyvin voimakkaasti nostaisi jonkun yhden tietyn ryhmän siitä palkkakuopasta, josta he haluavat nousta, ei vaikuta kovinkaan helpolta. Uskon, että tässä asiassa tarvitaan jatkossakin hallituksen keskustelua työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, millä tavoin meidän nykyinen järjestelmämme voisi kehittyä siinä, että palkankorotuksia voidaan tietyissä tapauksissa myös kohdentaa, jos tällaista kokonaisuudessaan sitten ikään kuin ikinä halutaan neuvotella.

Sitten tietenkin puhuttaessa hoitohenkilökunnan työoloista, niin oma käsitykseni on se, että on myös hyvin paljon parantamisen varaa siinä, mitkä ovat työaikajärjestelyt ja mitkä ovat ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikaansa. Se, millä tavalla esimerkiksi sairaaloissa työt jaetaan tai terveydenhuollossa ylipäätänsä. Helsingissä tällä hetkellä toimitaan monella eri rintamalla siinä, että tiettyjä töitä, joita nyt hoiva-alan koulutettu henkilöstö tekee, niitä voisivat tehdä ihmiset, joilla ei niin vaativaa koulutusta ole, jolloin sitten hoitohenkilökunta voisi keskittyä omaan työhönsä. Luulen, että myös tällaisilla toimenpiteillä työssä viihtyvyyttä voidaan nykyisestä parantaa.

Miltä tämä sitten näyttää Helsingissä kunnallispolitiikan näkökulmasta? Helsingissähän verotulot tyypillisesti viime vuosina ovat kehittyneet hitaammin kuin maassa keskimäärin, paljon hitaammin kuin Pääkaupunkiseudulla keskimäärin, osittain ehkä sen takia, että meillä on aika paljon pienipalkkaisia ihmisiä, (Puhemies: 10 minuuttia on mennyt!) ja sitten toisaalta niitä, jotka saavat pääomatuloja, joista ei makseta kunnallisveroa. Mutta meidän näkökulmastamme ehkä verotulojen kasvu nyt näyttää siltä, että palkankorotukset sillä kyllä pystytään maksamaan.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ed. Sinnemäeltä: Kun te nyt käytätte tämän puheenvuoronne nimenomaan välikysymyskeskustelussa ja kun tiedämme, että olemme tehneet tuon välikysymyksen hyvin vakaasti ja harkiten hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi, voisitteko te tulla mukaan siihen, että vaadimme tuota 600:aa miljoonaa, jotta sekä naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvo kehittyisi että kuntapalveluiden rahoitus turvattaisiin, ilman että se otetaan sieltä kuntien selkänahasta joko veronkorotuksin tai palveluita leikkaamalla, niin kuin kokoomus on täällä ajanut? Voisitteko te kuitenkin tulla naisten palkkatasa-arvon ja kunnallisten palvelujen puolustajaksi yhdessä meidän sosialidemokraattien kanssa?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä ei varmaan ole kellään erimielisyyttä siitä, että kunta-alan palkkaratkaisu on tärkeä, ja on hyvä, että naisvaltaiset alat saivat keskimääräistä paremman palkkaratkaisun. Mutta nyt se, mitä tässä peräänkuulutetaan, on vastuu. Nyt kysyisin vihreiden näkemystä siitä, mikä on teidän näkemyksenne vastuusta, kuinka valtion pitää kantaa vastuuta niin tämän palkkaratkaisun kuin tämän kokonaistilanteenkin takia, että kunnat selviävät niistä tulevista haasteista, jotka niille nyt tästä koituvat, etteivät sitten kunnat joudu tavallaan maksajiksi ja hoitohenkilökunta maksajaksi tästä ratkaisusta, joka nyt kuntasektorille on syntynyt.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen tässä kysyi, peräänkuulutti vastuuta. Minäkin haluaisin oikeastaan ed. Sinnemäeltä kysyä vähän ed. Vuolanteen sanoin. Te olette paljon puhunut viime vaalikaudella hoitajista, terveydenhuoltoalasta, sen palkkaratkaisuista ja myöskin hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Teidän puheenvuoronne sisälsi niitä aineksia. Nyt on kyse siitä poliittisesta vastuusta. Minusta oli erinomainen kysymys ed. Vuolanteelta. Haluan sen toistaa teille: Oletteko te valmiita tulemaan mukaan tähän opposition 600 miljoonan esitykseen, jolla todella voidaan selkeästi kohentaa tilannetta kunnissa silloin, kun on hoitajien palkoista kysymys, ja laajemmin tavoitteenahan on hyvinvointipalvelujen ja hoitopalvelujen turvaaminen? Olisiko teillä valmiutta tulla mukaan tähän opposition yhteiseen esitykseen? Olettaisi, että kun poliittista vastuuta kannatte, niin teidän sisimpänne ja sydämenne sanoisi ainakin, että tuohon suuntaan pitäisi mennä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki nosti erittäin tärkeitä asioita esille. Ensimmäistä kertaa täällä aletaan puhua siitä, miten me vaikutamme hoivatyön tarpeeseen pitkällä tähtäimellä ja millä tavalla me vaikutamme terveyden edistämisen kautta. Sinänsä tässä voidaan sanoa, että osa vastuusta on varmasti kunnilla tässä työssä, mutta kyllä siinä on aika iso vastuu meillä yksilöillä, koko Suomen kansalla. Jos ajatellaan, mistä meidän terveytemme ongelmat tulevat, otetaan diabetes 2, se on siitä, että syödään huonosti ja epäterveellisesti eikä liikuta tarpeeksi. Siinä on pikkujuttu meidän kansalle tähän haasteeseen vastata, samoin meille jokaiselle, että saamme kunnissa meidän kansalaiset liikkumaan nykyistä enemmän ja syömään terveellisemmin.

Toinen iso ongelma on päihteet. Päihteiden osalta meillä on myöskin valtiotasolla mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi alkoholiverotuksen kautta, ja senhän nyt tämä hallitus on tekemässä tässä talousarvio 2008:ssa. Näin ollen voi todeta, että täällä ed. Sinnemäen puheenvuorossa kuten (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) myöskin ...

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut neuvottelemassa hallitusohjelmasta ja sitoutunut siihen kehykseen, joka hallituksella on. Käsitykseni on, että äskeisessä puheenvuorossani esiin ottamiani asioita myös tällä kehyksellä pystytään toteuttamaan. Tämän hallituksen kehys viime hallituksen kehystasosta neljän vuoden kuluttua on 2,1 miljardia korkeampi kuin edellinen. Käsittääkseni sosialidemokraatit vaaleissa puhuivat 2,4 miljardin tasosta, joten ymmärtääkseni itse asiassa vaalilupauksista puheen ollen teidän on myös aika vaikea sitoutua itse tuohon 600 miljoonaan.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Jos ministeri Hyssälä teki maailmanennätyksen vaalilupausten rikkomisessa lupailtuaan vaalikentillä 2003 ylisuuria eläkkeitä, voisi hopeaa tarjoilla 2007 vaaleissa kokoomuspuolueelle. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) Valtiovarainministerin olisi ehkä tässä tapauksessa myöskin rehellisempää tunnustaa, että lupasin liikaa kirjoituksissani, ja pyytää anteeksi hoitohenkilökunnalta, niin se saattaisi ehkä laukaista tätä tilannetta osaltaan myöskin. Suuri osa suomalaisista on samaa mieltä siitä, että hoitajille tulisi maksaa huomattavasti nykyistä suurempaa palkkaa ja että Suomeen tarvitaan lisää hoitajia. Tätä todistaa muun muassa ed. Tarja Tallqvistin keräämä kansalaisadressi, jossa oli yli 400 000 suomalaisen allekirjoitus. (Ed. Asko-Seljavaara: Se oli ennen vaaleja!) Tarvitaan vain poliittista tahtoa erityisesti hallitukselta, jotta hoitajat pääsisivät palkkakuopasta.

Kevään vaalikeskusteluissa hyvinvointipalvelujen turvaaminen nousi tärkeimmäksi teemaksi. Miksi tämä painopiste ei näy hallituksen budjettiesityksessä, sitä tässä nyt osittain edelleenkin välikysymyksen kautta kysymme. Vanhustenhoidon taso on valtiontilintarkastajien viimeisimmän raportin mukaan paikoin perusoikeuksien vastaisessa tilassa. Myös keskustan piiristä voisi kysyä, miksi esimerkiksi ed. Risto Aution, ed. Paula Sihdon tai Anneli Jäätteenmäen vetoomukset kaikuvat ohi keskustan ministereiden korvien. Kilpailu työvoimastamme kiristyy, hoitajista on jo nyt noin 40 prosenttia kokonaan muualla kuin hoitoalan tehtävissä. Se ei ole yhteiskunnankaan kannalta mitenkään mielekästä eikä taloudellisesti järkevää. Alalta pako ja ulkomailla työskentely johtuvat erityisesti siitä, että koulutetun hoitohenkilöstön palkka Suomessa on viidenneksen heikompi kuin keskimäärin Oecd-maissa.

Jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, joka huolehtii vanhuksistaan ja sairaistaan asianmukaisesti, on hoitajien palkkoja sekä hoitajien määrää rohjettava lisätä tuntuvasti. Tehy on teettänyt myös oman kyselynsä, josta selviää kansalaisten mielipide. Kyselyyn vastanneet ovat olleet sitä mieltä, että sopiva peruskuukausipalkka aloittelevalle sairaanhoitajalle olisi ollut tuo 2 200, vähän reilu, ja 90 prosenttia ihmisistä oli sitä mieltä, että hoitajien palkankorotusvaatimukset ovat perusteltuja. Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että hoitajien palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutusta, ja lisäksi 79 prosenttia tuohon kyselyyn vastanneista piti hoitajia alipalkattuina.

Vanhustenhoidon oravanpyörässä seuraavat toisiaan hoitajien huono palkka ja hoitotyön raskaus, työntekijöiden uupuminen, hoitoalan kiehtovuuden puute opiskelijoiden parissa, hoitajien puute, pätkätyöt ja kuntien talouden heikkous lisätä hoitajien määrää. Oikeutettuja palkankorotusvaatimuksia on toki monella muullakin naisvaltaisella alalla. Terveydenhoidon uhkaava työvoimapula on kuitenkin omaa luokkaansa. Hoitajien palkkauksen korjaamisessa ei ole kysymys ainoastaan heidän omasta toimeentulostaan vaan koko Suomen terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jos hoitoala ei pärjää palkkakilpailussa, kuinka voimme kuvitella väestön ikääntyessä ja hoivatarpeiden kasvaessa ammattitaitoisten hoitajien määrän kehittyvän riittävästi?

Toivon todella, että hoitoalan palkankorotuksia ei tarvitse lakoilla vauhdittaa. Vaikka kiireellinen hoito rajattaisiin lakon ulkopuolelle, hoitojonot pitenisivät ja monen sairauden selvittely ja hoito voisivat viivästyä kohtalokkainkin seurauksin.

Arvoisa puhemies! Raskaaseen hoivatyöhön on saatava muutoinkin inhimillisempi rytmi. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on noin 5 000—10 000 henkilöä, jotka kokeilevat tällä hetkellä 3+3-työaikamallia, jonka perusidea on kiertävä työaikataulu. Mallissa tehdään töitä kolme päivää ja ollaan vapaalla kolme päivää nykyisen 5+2-työviikon sijaan. Näyttää siltä, että uusi järjestelmä on tuonut rahallisia säästöjä, kun henkilökunnan jaksaminen on parantunut ja poissaolot ovat vähentyneet.

Arvoisa puhemies! Hoiva-alan palkankorotukset eivät ole ongelma vaan työvoimapulaksi muodostuvan ongelman ratkaisu. Kun katsoin ensi vuoden lukuja siltä osin, en voi olla mainitsematta ja oikeastaan ihmettelemättä sitä — ja toivoisin, että ministeri siihen voisi vastatakin — kun tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtionosuusprosenttia tarkistetaan ensi vuodelle siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti on 31,77, kun vuonna 2007 eli tänä vuonna se on 33,88, eli kunnan rahoitusosuus olisi tämän mukaan nousemassa 68,23 prosenttiin, niin tätä epäyhtälöä en oikein ymmärrä. Mistä tässä on kysymys, se kieltämättä hivenen askarruttaa.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluaisin kysyä teiltä teknisestä seikasta, joka liittyy puheaikaan. Varapuhemies Kääriäinen tässä äsken huomautti, kun puhuja oli puhunut 10 minuuttia, että "10 minuuttia!" Olenko ymmärtänyt oikein, että huomautus tarkoittaa sitä, että 10 minuuttia on puheenvuoron suosituspituus? Käsitykseni mukaan Suomi edelleen kuuluu niiden harvojen maailman maiden joukkoon, muistaakseni San Marino ja El Salvador kuuluvat myöskin niiden maiden joukkoon, joissa kansanedustajien puheaikaa tosiasiassa, jos asiassa pysytään, ei ole rajoitettu.

Kyllä. Selvä. Minä en aio puhua 10 minuuttiakaan. Halusin vain tämän tarkistaa, koska täällä oli eräitä edustajia, joille oli epäselvä tämä asetelma, ja yritin heille vakuuttaa, että me todella kuulumme siihen seuraan. Jos asiassa pysytään niin silloin voidaan ...

Kyllä. Ja minä yritän pitäytyä tässä suosituksessa. Sitä en ole tässä rikkomassa.

Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Minä esitän teille kysymyksen. 14.2.2007 eräs suomalainen puoluejohtaja lausui seuraavan lauseen, ja minä kysyn, kuka tämä puoluejohtaja on: "Todennäköisintä vain on se, että se, joka lupaa vaaleissa eniten, pettää äänestäjiä vaalien jälkeen eniten." Kuka on tämä puoluejohtaja? Tämä on kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, ja hän totesi tässä samassa puheenvuorossaan, jonka hän piti siis kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan avauksessa Helsingin Rautatientorin Jääpuistossa, tällä tavalla: "Kokoomuksen periaate on pitää se, minkä lupaamme."

Arvoisa puhemies! Minä valitan, että välikysymyskeskustelussa, jota täällä on juoksutettu nyt jo toista päivää, olemme niin paljon puhuneet vaalilupauksista. Se johtuu pitkälti siitä, että kokoomuksen vaalikampanja rakentui paljolti muiden puolueiden syyttämiselle vaalilupauksien pettämisestä. Minulla on tässä vaalimateriaalia, jossa Katainen toteaa: "Aikooko keskusta taas pettää äänestäjät?" Minulla on vaalimateriaalia, jossa kokoomus kertoo: "SDP syyllistyy vastuuttomaan jakopopulismiin, katteettomiin vaalilupauksiin."

Sen takia me näistä vaalilupauksista nyt täällä niin paljon olemme puhuneet. Ja meillähän on nyt tietysti erityisesti muistissa viime vaalikaudelta ne lukuisat kerrat, kun ed. Zyskowicz, taitava kansanedustaja, joka osaa argumentoida hyvin — tuolla on ministeri Hyssäläkin vielä kaiken lisäksi paikalla — nosti esille keskustan Turun piirin vaalibrosyyreitä, joissa moitittiin silloista ja nykyistä ministeri Hyssälää ja keskustaa ylipäätään vaalilupauksien pettämisestä. Tietenkin me joudumme kysymään sanojen perään. Jos kerran tämä on ollut se linjaus, että näihin vaalilupauksiin palataan ja palataan, niin mekin nyt palaamme niihin. Mekin nyt palaamme niihin, ja sen takia tätä keskustelua käydään.

Nykyinen ministeri, silloinen puoluejohtaja Katainen tuolla Helsingin Rautatietorin Jääpuistossa totesi myöskin: "Toiveiden tynnyrinsä hintalapuksi SDP" — tällä kertaa SDP — "on näissä vaaleissa arponut 2,4 miljardia euroa." Nyt se 2,4 miljardia euroa olisi hyvässä käytössä hallituksella, kun on tämä haaste siitä, että tasa-arvoerä hoitoaloille pitäisi pyrkiä aikaansaamaan. Nyt valitetaan, että rahaa ei ole. Rahaa ikään kuin ei ole, kun siihen ei ole varauduttukaan ilmeisesti. Riittävästi sitä on. Me olemme kyllä vaihtoehtoesityksen myöskin täällä esittäneet, mutta tuo SDP:n lupaus, jota moitittiin vaalien alla kohtuuttomaksi, olisikin itse asiassa sekä realistinen että tässä tilanteessa erinomaisen tarpeellinen ja tähdellinen.

Arvoisa puhemies! Katsokaamme, mitä edelleenkin silloinen puoluejohtaja Katainen kirjoitti. Ja tässä käytän nyt vaalimateriaalia, jota todella kokoomus vaalien alla levitti ja sai keskustelua aikaiseksi, ihan hyvää yhteiskunnallista keskustelua. Sitä keskustelua me jatkamme nyt tässä, kun on ne hetket, jolloin myöskin päätöksiä pitää tehdä näiden yhteiskunnan analyysien ja arvioiden katteeksi. Ja nyt siteeraan edelleenkin siis Jyrki Kataista. Katainen uudistaa vaatimuksensa tasa-arvotuposta: "Se, kuinka paljon kokoomus on valmis tukemaan kunnallista palkkaratkaisua korotetuilla valtionosuuksilla, riippuu täysin siitä, kuinka tasa-arvoisen palkkaratkaisun työmarkkinajärjestöt kykenevät tekemään. Mitä enemmän" — tämä on siis edelleen Jyrki Kataista — " naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen korotustason." Tämä on siis selkeätä kokoomuksen puheenjohtajan tekstiä vaalien alla.

Minä ihmettelen sitä, että me olemme tänään tässä salissa käyneet keskustelua siitä — ed. Zyskowicz on häipynyt täältä — että tämä ikään kuin ei pitäisi paikkaansa. Tämä on mustaa valkoisella, sitä tekstiä, mitä on kokoomuksen puheenjohtaja vaalien alla puhunut. Ja hän vielä jatkaa: "Katainen perää nyt SDP:ltä ja keskustalta vastausta kokoomuksen esitykseen tasa-arvotuposta." Te olette kokoomuslaiset sitoutuneet tähän tasa-arvotupon ajattelutapaan noilla ehdoilla, jotka tässä on moneen kertaan jo siteerattu. Me olemme nyt valmiita teitä tukemaan siinä, että tämä sitoumus, jonka te olette tehneet, voitaisiin toteuttaa. Nyt te olette laistamassa tästä. Te olette nyt laistamassa ja toteamassa, että me olemme vastuuttomia ja emme ikään kuin osaisi tätä kokonaisuutta arvioida oikein. Me joudumme lähtemään näistä lupauksista liikkeelle luonnollisesti. Te olette vaaliohjelmanne rakentaneet sen varaan. Te olette myöskin vaalivoittonne rakentaneet sen varaan. Te olette rakentaneet asemanne hallituksessa sen varaan, että te toteutatte näitä lupauksia. Te olette koko viime vaalikauden puhuneet äänestäjien kuluttajansuojasta. Se on varsinainen termi ollut kokoomuksella koko viime vaalikauden, äänestäjien kuluttajansuoja — ministeri Hyssälä tietää sen omissa nahoissaan erinomaisen hyvin, erinomaisen hyvin hän tietää sen — jolloin tietenkin nyt on se hetki, että kokoomuslaisilta joudumme kysymään, ministeri Kataiselta erityisesti, kuinka näihin sitoumuksiin vastataan.

Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Nämä ohjelmat naisvaltaisten koulutettujen alojen palkankorotuksista, hoiva-alojen korotuksista, on tietenkin pitkäjänteinen juttu. Se ei ole asia, joka voidaan ratkaista kertasuorituksella. Itse asiassa tämä 600 miljoonaakin, jonka oppositio yhdessä tässä esittää, senkin ajatuksena on tietysti vastata sekä palkankorotustarpeisiin että myöskin laajemmin hoitoalan palvelutarpeen laadukkuuteen, jolloin on työntekijöistä kysymys. Tämä 600 miljoonaakaan ei riitä pitkässä juoksussa tähän asiaan, vaan tämä on selkeä, vahva, merkittävä ensiaskel, jolla voidaan tähän asiaan tarttua vakavasti. 150 miljoonaa, jonka hallitus nyt tässä on antamassa, on pilkantekoa suoraan sanottuna, niin kuin täällä on todettu. Ja se on vielä pilkantekoa kaksinverroin, kun olemme tänään kuulleet, että tosiasiassa se on jo vanhaa rahaa. Se ei ole edes se raha, jota tähän nyt tosiasiassa laitetaan uutena panostuksena, vaan se on jo kehyksissä olevaa vanhaa rahaa. Tämä on pilkantekoa.

Ja kun vielä muistamme, että pääministeri Vanhanen täällä puolitoista viikkoa sitten kyselytunnilla selkeästi sanoi: "Tässä kaikki." Ja sen sanoi myöskin valtiovarainministeri Katainen, "tässä kaikki", jolloin olemme silloin siinä kiinni, että tässä ei edes pitkäjänteisyyttä ole. On lyhytjänteisestä ratkaisusta kysymys niin pienellä mitoitetulla budjetilla, jolla ei tähän asiaan pystytä tosiasiallisesti tarttumaan, ja puuttuu perspektiivi kokonaan siitä, miten tämä pitkässä juoksussa hoidetaan. Siinä mielessä oli kohtuutonta, että te, ed. Sinnemäki, puheenvuorossanne, jossa puhuitte pitkästä perspektiivistä hoitoalalla, piilouduitte hallitusohjelman ja hallitusyhteistyön taakse. Te olette poliitikko. Me olemme kaikki poliitikkoja. Silloin kun on vakavista isommista asioista kysymys, sitoudutaan niihin todella tärkeisiin yhteisiin tavoitteisiin. Tässä on nyt meillä tärkeänä tavoitteena pyrkiä tukemaan hoitoalaa sekä palkkauksen osalta että myöskin laadukkaampien palvelujen osalta.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen ei tainnut olla silloin huoneessa, kun luin tämän valtiovarainministeriön tiedotteen siitä, että palkankorotusten kompensaatio ensi vuonna verrattuna tämän vuoden tasoon on 400 miljoonaa, ja 650 miljoonaa vuonna 2009, 850 miljoonaa vuonna 2010 (Ed. Gustafsson: Paljon isompi, kun valtionosuudet lasketaan yhteen!) ja 1 040 miljoonaa vuonna 2011. Nyt taitaa tuo demareiden kokoomuksen haukkuminen mennä niin pitkälle, että käy niin kuin SAK:n mainokselle, jossa oli ne "Lohtanderin pihvit".

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin sosialidemokraateilta mielelläni ehkä vielä kuullut tarkentavana, että kun on selvää, että teidän mielestänne missään nimessä kuntien veroprosentteja ei tule korottaa hoivapalvelujen tähden, ja kun ymmärtäisin, että tekin varmaan olette sitä mieltä, että tässä erittäin korkeassa suhdanteessa, jossa verotulot ovat hyvin korkeat, on asiallista lyhentää valtionvelkaa ja sitä kautta varautua niihin tuleviin vuosiin, jolloin hoivapalveluiden tarve on vielä suurempaa kuin nyt, niin tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että tämä 600 miljoonaa tasapainotetaan veronkorotuksista, ja miten olette ajatelleet sen kohdentaa. Tässä ei varallisuusveron palautus tuohon summaan aivan riitä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä, kun nyt kuntia katselen, niin vähän sanoisin niin, että esimerkiksi Tampereella tilanne on se, että siellä tekevät porvarit yhteistyötä vihreiden kanssa. Kokoomus ja vihreät ovat siellä kimpassa samalla tavalla kuin nyt hallituksessa. Jos siellä joku veronkorotukset palveluiden puolesta estää, niin takuuvarmasti se koalitio, missä vihreät ovat mukana. Siellä muuten vihreät eivät ole äänestäneet joukkoliikennelippujen hintojen alentamisen puolesta. Siellä mieluumminkin ollaan nostamassa niitä jnp., että kyllä tämä ideologisuus on tässä minusta hyvin hämmästyttävää tänä päivänä.

Se, että SDP kysyy sen perään, miksi valtio ei pidä lupauksiaan ja pakottaa kunnat nostamaan veroprosenttejaan, ei varmasti tarkoita sitä, että me olemme heti sitä mieltä, että missään kunnassa ei pitäisi nostaa palveluiden turvaamiseksi veroprosentteja. Ne ovat kuntien harkinnassa. Mutta se ei varmasti ole toivottavaa, varsinkin kun ajatellaan lapsiperheitä, joilla nousevat terveyskeskusmaksut, päivähoitomaksut, nollamaksuluokka poistuu. Jos vielä kuntaverokin nousee, niin kyllä se aika ankeaa silloin on.

Siksi me toivomme, että valtio kantaisi luvatun vastuun ja tulisi kuntia vastaan siten, että tätä kehitystä ei tapahtuisi.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan ensimmäistä kertaa historiassa saan heti vastauspuheenvuoron jälkeen tulla varsinaista puheenvuoroa käyttämään. (Ed. Gustafsson: On edes jotain historiallista!) — Jotain historiallista edes tässä näiden päivien keskustelussa tapahtuu.

Mutta ensimmäinen kysymys ei ole historiallinen, vaan se on ihan tätä päivää ja valitettavasti sama kysymys, jonka tein eilenkin tullessani tähän puhujakorokkeelle. Eli missä on ministeri Katainen? Ministeri Risikko, teille kiitos, te jaksatte täällä sitkeästi istua ja nyt kaksi muutakin naisministeriä, se on hyvä asia. Mutta minä haluaisin tänne nyt Kataisen myös, koska me olemme esittäneet tänäänkin jälleen kerran tärkeitä valtiovarainministerin toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Minusta ykköskysymys, mihin me tarvitsisimme vastauksen, on se, vahvistaako ministeri Katainen nyt sen asian, että tämä 150 miljoonaa euroa, joka on tämä hallituksen lupaama tasa-arvoerän korvike, sisältyy tähän jo aiemmin tiedossa olleeseen 250 miljoonaan, joka on luvattu kunnallisten palveluiden kohentamiseksi.

Meille on tullut tästä toisenlaisia tietoja, ja jos tämä ei pidä paikkaansa, niin minä vaan toivon, että tämä ministeri, joka nyt tästä rahakirstusta vastaa, kävisi sen meille vahvistamassa, ettei meidän tarvitsisi sata ja sata ja vielä sata kertaa kysyä tätä samaa asiaa. Jos me saamme tähän vastauksen ministeri Kataiselta, niin sitten me olemme tyytyväisiä. Me tietenkin toivomme, että se vastaus on se, että se ei sisälly tähän 250 miljoonaan euroon.

Olisi ollut hyvä, kun ed. Zyskowicz, joka viihtyi hetken tässä salissa ja huuteli vähän sinne väliinkin, olisi eilen kuullut tämän ed. Sihdon puheenvuoron, jossa hän minusta hyvin kävi läpi nämä kokoomuksen lupaukset ja näiden lupausten pettämiset. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kokoomuksen värisuora tässä asiassa!) — Kyllä, kyllä. Ja värisuora käytiin läpi. — Mielestäni se oli semmoinen hyvin tärkeä periaatteellinen puheenvuoro, johon toivon niiden joka ikisen kokoomusedustajan tutustuvan, jotka eivät eilen silloin olleet salissa, kun tämä puheenvuoro käytettiin.

Me olemme puhuneet koko ajan siitä, että lupaukset tulee pitää. Se on se, minkä perään me olemme kysyneet. Ja nythän, kun kysymys on palkkaerojen kaventamisesta, mikä on äärimmäisen tärkeä asia, niin palkkaerojen kaventamiseen tähtäävä valtionraha on 150 miljoonaa euroa, joka on siitä tasa-arvoerästä alle puolet. Ja jos on sanottu, että maksetaan kaikki, niin silloin se on kaukana siitä, mitä luvattiin. Tätäkin me olemme kysyneet moneen kertaan, tullaanko tämä lupaus pitämään, ja ilmeisesti ei.

Ilmeisesti hallituksen vastaus on sitten se, mitä ed. Ben Zyskowicz sanoo sieltä paikaltaan silloin kun hän siellä on, että okei, että eihän kokoomus mitään luvannutkaan, eihän se kokoomus mitään luvannut. Ja se on minusta taas hivenen irvokasta, koska kun katselee nyt aivan oikeutetusti niitä sairaanhoitajia, jotka täällä eilen olivat lehtereillä tai ketkä huomenna ovat mielenosoituksessa, niin heillä on oikeus saada enemmän palkkaa, heillä on oikeus olettaa, että valtio pitää lupauksensa, ja eikö kuitenkin voisi kysyä kokoomukselta, että okei, jos ette kerran luvanneet mitään, niin tulittekohan sitten hivenen vahingossa antaneeksi ymmärtää, että jotakin tuli luvattua. Eli kävikö nyt todellakin tämä vanha, todella vanha fraasi, että annettiin ymmärtää, mutta nyt ei sitten ymmärretä kerta kaikkiaan antaa?

Eli me tarvitsemme näitä hoiva-alan ihmisiä jatkossa, siitä me varmasti kaikki olemme yksimielisiä. Ja jotta me saamme näitä nuoria ihmisiä alalle, me tarvitsemme sen alan arvostusta, työelämän kehittämistä, pätkätöiden vähentämistä, työvoimaa lisää, palkkaa enemmän. Tämä on aivan tärkeä yhtälö, ja meillä on tänä päivänä nyt mahdollisuus tarttua tästä kiinni ja noudattaa sitä lupausta ja niitä mielikuvia, mitä ennen vaaleja luotiin.

Tähän oppositiolla on vastaus. Se on yhteisaloite lisämäärärahasta kuntatalouteen 600 miljoonalla eurolla, ja samoin olemme todella sitoutuneita Paras-hankkeen tavoitteeseen, johon jo viime kaudella hyvin vahvasti vaikutimme, että kuntia rakenteellisesti kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin entistä paremmin.

Otaksun, että ed. Gustafsson on täällä jo varmasti esitellyt, kun hänellä on tuolla Aamulehti edessään, sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Pirkanmaan kunnista nyt sitten tänään uutisoidaan, että puolet nostavat näitä veroprosentteja, puolet Pirkanmaan kunnista. Come on! Ensimmäinen ajatus, mikä minulle tuli tosiaankin mieleen, mitä sanoin juuri tuossa vastauspuheenvuorossa, on se, että jos nyt kuitenkin kunnat ajetaan tähän tilanteeseen, niin mitä se tarkoittaa lapsiperheen kannalta, jos mietitään nyt lapsiperheen kannalta.

Lapsilisäkorotukset tulevat vain 20 prosentille perheistä. Sieltä ei tule suurimmalle osalle yhtään mitään. Palvelumaksut nousevat, energian hinta nousee, ja nyt nousee vielä kunnallisveroprosenttikin. Asuntolainat, niitten korot nousevat, eli miten käy sitten sille rahapussille siinä vaiheessa, kun ensi vuosi alkaa ja rupeavat nämä päätökset realisoitumaan. Siinä vaiheessa minä todella uskon, että aika moni lapsiperhe esimerkiksi ihmettelee kovasti, miten tässä näin kävikään.

Eli tässä on nyt aika monta erilaista lupausta, mitä tulee tässä sitten köntässä petettyä. Ei tule kuntatalouteen tarpeeksi rahaa, ei tule indeksikorotuksia lapsilisiin, ei tule kaikille perheille lapsilisäkorotuksia jnp. Tämä on surullista ja tämä ei ole mitään irvailua, kuulkaa, tämä on vakavaa puhetta. Vaalilupaukset pitää pitää, se on pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä. Minusta silloin, kun vaalit käydään, tehdään sopimus äänestäjien kanssa. Jos annatte tukenne meille, me olemme sen tukenne arvoisia ja teemme kaikkemme sen tukemme saamisen eteen.

Ja täällä sitten ed. Tölli esimerkiksi, te sanoitte, että eihän täällä nyt enää käydä vaaleja, että nyt tehtiin hallitusohjelma ja tehdään sitä. Eikö vaalit käydä juuri sen vuoksi, että vaaleissa luvatut asiat siirretään hallitusohjelmaan ja toteutetaan ne asiat. Minun mielestäni niitten pitäisi tarkoittaa tätä. Tämän perään me kysymme. Ei sen enempää. Me kysymme sen perään, puhutaanko totta ja pidetäänkö lupaukset. Siitä on kysymys, ei mistään muusta.

Mielestäni se tyyli, mikä täällä sitten on, että pääministeri, valtiovarainministeri sanovat, että tässä kaikki, enempää ei tipu, tässä kaikki, niin se on kyllä aika tylyä kieltä, sillä, vielä palaan sairaanhoitajiin, meille tuli tämä kirjekuori, jossa oli se 30 euroa, ja se kertoi ehkä niistä odotuksista, mitä sairaanhoitohenkilöstöllä oli.

Eli voisi kiteyttää tämän puheenvuoron siihen kysymykseen, oletteko, arvoisa hallitus, tosissanne. Teillä olisi ihan hyvä mahdollisuus tässä vielä tämän syksyn aikana tarttua tähän tilanteeseen, luvata hivenen lisää rahaa kuntapuolelle, ei edes hiventä, vaan semmoinen kertakorotus sinne, että voitaisiin välttää tämä lakko, jolla varmasti on aika hirveät seuraukset, jos se alkaa. Voitaisiin välttää lakko ja turvata niitä palveluja, terveyspalveluja, vanhuspalveluja, lapsiperheiden palveluja, vammaisten palveluja. Tästä on nyt kysymys. Tästä on nyt kysymys. Ja te voisitte ... mielestäni tämä ei ole mitään uhoamista, vaan tämä on ihan nöyrä kysymys hallituspuolueille, voisitteko tarttua nyt toimeen. Ei se ole mikään arvovallan menetys, jos sanotaan, että ei tässä ollutkaan kaikki, että me olemme nyt huomanneet, että vähän vielä tarvitaan lisää.

Eli näillä sanoilla haluan toivottaa vielä hallituspuolueille tsemppiä tässä, kun mietitte tätä syksyä, ja hallituspuolueiden edustajille sitten täällä eduskunnassa, että toivottavasti sitten tämä linja kuitenkin vielä voisi muuttua inhimillisemmäksi.

Ja tähän kokoomuksen matematiikkaan haluan vielä lopuksi sanoa kyllä, että mielestäni sillä matematiikalla, että 150 miljoonaa euroa on yhtäkkiä 600 miljoonaa, kun lasketaan se joka vuosi, te ette olisi varmasti päässeet ylioppilaskirjoituksissa (Ed. Asko-Seljavaara: Se on 400!) edes läpi, koska eihän tällainen matematiikka nyt vetele. Sehän on se ihan sama logiikka kuin esimerkiksi se, että nyt me annamme kansaneläkkeisiin 20 euron korotuksen, niin 20 euroa tulee, mutta lasketaan, että se on sitten varmaan seuraavana ja seuraavana ja seuraavana vuonna ja sitten eläkkeensaaja parka luulisi, että nyt minä saan 80 euroa, vaikka oikeasti saa vaan sen 20. (Ed. Asko-Seljavaara: Teillä on väärät tiedot!) Tästä on nyt kysymys. Tällä teidän matematiikallanne, ihan oikeasti, ette olisi päässyt ylioppilaskirjoituksista läpi.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Viitaselle, että hallitusohjelmasta käytiin tässä salissa omansa keskustelunsa muutamia kuukausia sitten. Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa ja toimii ohjelmansa mukaisesti, niin tässäkin asiassa, mistä tänä iltana on keskusteltu.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Ymmärrämme varmaan, miksi me keskustelemme tästä tänä iltana. Me haluamme puolustaa ja suojella suomalaista kansanvaltaa porvarillista petosta vastaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Ohhoh!) Ja tuo petos tapahtui näissä sanoissa: "Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen korotustason." Vastatkaa nyt kokoomuslaiset: Petettiinkö tämä lupaus vai ei? Tämä on kyllä—ei-kysymys. Minne ovat porvarit paenneet ja kokoomuslaiset kadonneet tästä salista, kun nyt (Ed. Gustafsson: Ed. Satosella on puheenvuoro!) tänä iltana on tilinteon hetki?

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tällä menolla, vähällä rahalla ja pelkillä puheilla kyllä hoiva- ja hoitopalvelut ovat todella vaarassa. Näyttää siltä, että hallituspuolueet välinpitämättömyydellään vaarantavat hoitoonpääsyn maassamme lähivuosina. Tästähän kertovat jälleen uudelleen kasvamaan alkaneet hoitojonot. Eli jotakinhan siinä mättää nyt tässä hommassa. (Ed. Asko-Seljavaara: No, ei tämä vielä ole tullut voimaan, ensi vuonna vasta!) — Hoitotakuu on tullut jo ajat sitten voimaan.

Vaalien alla todella hoitohenkilöstölle annettiin erityisesti kokoomuksen taholta suuria lupauksia hoitaa myöskin nämä palkka-asiat ja kyllä ne lupaukset olivat samaa luokkaa kuin mitä ministeri Hyssälä lupaili vuonna 2003 eläkeläisille. Ei siinä kovin isoa eroa taida olla. Hyssälän lupaus on toteutumatta, ja näyttää nyt, että tämä kokoomuksen lupaus tulee tähän samaan sarjaan. (Ed. Gustafsson: Hyssälä ei sentään ollut keskustan puheenjohtaja, siinä on pieni ero!) — No, sekin ero saattaa olla. (Ed. Gustafsson: Hän voi kyllä joskus olla, mutta nyt ei ole ollut!)

Arvoisa puhemies! Hoitajat vaativat nyt oikeutta, ja jos hoito- ja hoiva-ala ajautuu työtaisteluun, niin varmasti yksi syy on se, että näitä katteettomia lupauksia vaalien alla annettiin, ja he varmaan nyt odottavat, että näitä lupauksia lunastetaan. Ja tämä on varmaan se syy, mikä voi johtaa sitten ikävään tilanteeseen. Eli lupaukset alkavat tulla niin kuin maksuun nyt. Huono asia on se, että jos tämä lakkoon ajautuu, niin silloin tästä kärsivät ne hoitoon pyrkivät ihmiset ja sairaat, niin että tämä ei ole ihan leikkihommaa. Siinä mielessä tämä asia pitäisi hoitaa kuntoon.

Pääministeri ei ole luvannut valtiolta lisää rahaa palkkoihin, se on tullut täällä selväksi, eikä myöskään valtiovarainministeri. Mutta kaikki tietävät, että hallituksen esittämällä rahalla tämä ongelma ei ratkea, se on aivan varma. Hoitajat hakevat täysin oikeutetusti korjausta jälkeenjääneeseen ansiokehitykseensä. (Ed. Jukka Mäkelä: Miksi ovat jääneet jälkeen?) Suomessa heidän palkkatasonsa on selvästi monia vertailumaita alhaisempi. Siinä on suuri ero, kun verrataan eri EU-maitten palkkoja. Ellei asiaa korjata, niin menetämme jatkuvasti verovaroin maassamme koulutettua ammattitaitoista väkeä ulkomaille. Hoitoalan palkka-asiat on saatava kuntoon, jotta turvaamme riittävän henkilöstön terveys- ja hoivapalveluihin.

Tilanne voidaan korjata vain valtion suuremmalla panoksella palkkaratkaisuun. Uskon, että silloin sopu löytyy. Nyt valtion taloustilanne on myös hyvä. Se antaa siihen mahdollisuuden. Nyt vain puuttuu sitä hyvää tahtoa. Kokoomuksen on aivan turha rimpuilla itseään irti näistä lupauksista. Kyllä ne lupaukset on annettu.

Arvoisa puhemies! Täällä on lainattu monta kertaa kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista, mutta minä lainaan nyt arvoisaa ministeri Risikkoa. Ministeri Paula Risikko on todennut kolumnissaan Pohjalaisessa 4.11.2005 seuraavaa. Silloin arvoisa ministeri oli opposition kansanedustaja, mutta erittäin hyvää tekstiä.

Risikko ensinnä toteaa siinä, että ulkomaille on lähtenyt 5 000 hoitajaa Stakesin mukaan. Se pitänee paikkansa, koska siellä maksetaan parempia palkkoja.

Sitten hän kertoo myös, että "noin 10 000 koulutettua sairaanhoitajaa on vaihtanut ammattia".

Sitten vielä lainaus tästä hyvästä kolumnista: "Yhden sairaanhoitajan kouluttamisen lasketaan maksavan valtiolle ainakin 40 000 euroa. Tästä voi räknäillä, että Suomi on kouluttanut ulkomaille sairaanhoitajia yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Jos päälle lasketaan ammattia vaihtaneet, on yhteensä 600 miljoonaa mennyt eri osoitteeseen kuin mihin se oli alun perin tarkoitettu." Eli jatkammeko me tätä tuhlailun tietä? Ministeri aivan oikein toteaa, miten tässä on käynyt, ja jos nyt ei tapahdu suunnanmuutosta, niin tämä vuotohan jatkuu vain.

Sitten arvoisa ministeri jatkaa: "Sairaanhoitajien syytä se ei ole. Eihän kukaan käy vuosikausia kestävää koulutusta vain sen takia, että voisi myöhemmin vaihtaa ammattia. Syynä on ammatin vaativuuden ja palkkatason välinen ristiriita."

Tämä on minusta hyvin tärkeä kysymys, ja ministerillä on myöskin ratkaisu tähän: "Hoidon tarve lisääntyy nopeasti. Hoitoalan houkuttelevuutta on aivan pakko lisätä. Tähän tilanteeseen löytyy vain kaksi tepsivää reseptiä." Vain kaksi: "Hoitoalan työntekijöille on saatava parempi palkka ja myös nykyistä paremmat työolot."

Sitten hän vielä lopuksi toteaa: "Vain nämä tehoavat" — nämä keinot. Minusta tämä on ihan hyvää tekstiä. Arvoisa ministeri, toivonkin ja vaadinkin nyt, että toimitte myös hallituksessa, että nämä teidän kaksi reseptiänne tulevat käyttöön. Muuten siinä käy niin, että me koulutamme edelleen ulkomaille ja maksamme siitä kovan hinnan. Näillä rahoillahan voidaan tämä palkka-asia hoitaa kuntoon.

Eli palkkasopu varmasti löytyy, jos tahtoa riittää. Onhan monissa sairaanhoitopiireissä, muun muassa tuolla Pohjois-Pohjanmaalla, maksettu pelkästään sairaanhoitajille ylimääräistä. Esimerkiksi meidän sairaanhoitopiirissämme 100 euroa tuli noin vuosi sitten heille lisää keskimäärin. Ne ovat vain sellaisia konsteja, että niitä pitää käyttää ja niitä on pakko käyttää kuntien, mutta erityisesti valtion, jolla on nyt rahaa.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pari lainausta ihan ensiksi alkuun. Presidentti Koivisto totesi aikanaan, että politiikka on aina väärää riippuen siitä, kenen kannalta aina asiaa tarkastelee. Kun on nyt seurannut tätä keskustelua, niin tämä sanonta pitää varmasti tarkalleen paikkansa. Tässä kaikki tuntevat olevansa oikeassa ja kaikki tuntevat olevansa väärässä.

Minä olen nyt ollut 12 vuotta kansanedustajana, 13. vuosi on alkanut, ja kuvittelin, että mitä pitempään täällä on, sitä enemmän oppii politiikkaa ymmärtämään, mutta minä olen mennyt toiseen suuntaan. Minun on vaikeampi ymmärtää tänä päivänä politiikkaa kuin silloin, kun minut tänne valittiin. Tämä alkusanoiksi.

Sitten minä en yhdy siihen joukkoon, joka sanoo, että me olemme täällä pelkästään kysymässä vaalilupauksien perään, mitä pidän erityisen tärkeänä poliittisen uskottavuuden kannalta, että tämäkin puoli asiasta tuodaan esiin. Mutta erityisen huolissamme meidän koko tässä eduskuntalaitoksessa pitää olla siitä, mihin tilanteeseen tämä yhteiskunta on ajautumassa näitten asioitten osalta, joihin tässä nyt oppositio perää hallitukselta vastauksia: vanhuksien, sairaiden, vammaisten ja niiden ihmisten osalta, jotka ovat yhteiskunnan turvaverkon varassa. Tältä osin tietysti täytyisi muistaa, minkä kanssa ollaan tekemisissä.

Sitten olen pohdiskellut, mistä tämän tyyppinen keskustelu oikein loppujen lopuksi on saanut alkunsa, ja kyllähän tämän alkulähteet juontavat sinne vaalienalusaikoihin. Kun olen nyt jutellut terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa ja kansalaisten kanssa, jotka ovat seuranneet tätä tilannetta, niin selkeästi sieltä tulee vastaus, että heille tuli sellainen käsitys, että terveydenhuoltoalalle luvattiin tietty määrä rahaa, jonka pohjalta sitten asioita olisi alettu paremmin hoitaa, ja siihen sisältyy sitten tämä 500 euroa, josta täällä niin voimakkaasti on kiistelty.

Sitten toisekseen minä olen sitä pohdiskellut, miksi tästä umpisolmusta nyt ei päästä sitten ulos. Minusta ei ole kysymys siitä, etteikö tästä yhteiskunnasta löytyisi sitä määrää rahaa, jolla tämä terveydenhuoltoalan palkkaongelma ratkaistaisiin. Mutta minä ymmärrän sen jotenkin poliittisesti ongelmallisena, hallituksen sisällä lähinnä keskustapuolueen ja kokoomuksen välisenä kysymyksenä. Keskusta ei todennäköisesti ole kauhean halukas lunastamaan kokoomuksen vaalien alla antamia lupauksia, ja sen takia tästä asiasta on tullut enemmän arvovaltakysymys kuin tosiasia.

Olen sanonut niin, että tämä kakku, joka on nyt leivottu julkisten alojen palkkaratkaisuksi, on aika komea jo sinänsä. Ei tällaista kakkua ole leivottu vähään aikaan. Mutta se, millä sitten päästään tästä todellisesta asiasta eroon, liittyy siihen, että se jaetaan osiin, ja kun katsotaan, mikä pieni osa siitä on tällä hetkellä ratkaisematta, niin ei luulisi olevan kauhean vaikeata hallitukselle panna vähän mansikoita sen siivun päälle, että tämä asia ratkeaisi. Eniten minä olen nimenomaan huolissani siitä, jos tästä on tullut arvovaltakysymys, jossa suomalainen kansalainen, joka yhteiskunnan apua tarvitsisi, näyttää jäävän toiselle tilalle. Tämä on sellainen iso ongelmakysymys minun mielestäni.

Sitten tätä opposition roolia kun tässä nyt on opeteltu, niin tässä on jonkun verran tullut itsekin miettineeksi, mikähän sen oikein pitää tässä eduskuntalaitoksessa olla. Nyt tämän opposition yhteisen välikysymyksen perusteella ja tämän keskustelun perusteella, jota tässä talossa on käyty, joka on saatettu julkisuuteen ja jota kansalaiset ovat seuranneet olohuoneistaan, olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että demokratiassa ja parlamentarismissa opposition tehtävä on, kun sen oikein ymmärtää, erityisen merkittävä herättelemässä erilaisia mielipiteitä vaihtoehdoksi sille, mikä on niin sanotusti itsestäänselvyytenä johonkin hallitusohjelmaan kirjoitettu ja missä ei ole varaa tippaakaan muutoksiin.

Tältä osin pidän tätä välttämättömänä, ja kun ottaa huomioon tämän laajuuden, jonka tämä keskustelu pitää sisällään, niin se varmasti on herättänyt monenlaisia tunteita siitä, missä tilassa tässä suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä näillä alueilla mennään, joista nyt on käyty tätä keskustelua. Tietysti näinkin voidaan sanoa, että tällaisen välikysymyksen käyttäminen on aika kova juttu. Mutta kun ajatellaan, miten oppositio tästä talosta muuten saisi kansalaisten keskuuteen äänensä kuuluviin, niin kai se on sitten ainoa keino. Tässä tapauksessa, kun on yhtenäinen oppositio, niin sillä on toisenlainen merkitys kuin ehkä tähän asti opposition kiistellessä tässä rinnalla vielä keskenään. Pidän tätä erityisen hyvänä.

Sitten jos katsotaan, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, aikaisempia hallituksia — minä nyt ottaisin Lipposen ykköshallituksen ja kakkosen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen vertailukohteiksi ja otan vielä niin pitkälle, että sodanjälkeisinä vaikeina aikoina tehtiin tämä tammikuun kihlaus, jossa työmarkkinajärjestöt sopivat yhteiskuntarauhan rakentamisen nimissä tietyistä asioista — kukaan tuskin pystyy väittämään, etteikö Lipposen ykkösen, kakkosen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen harjoittama työmarkkinapolitiikka olisi ollut suomalaisen yhteiskunnan talouden kannalta yksi peruspilari. Se takasi työrauhan, reaaliansiot ja talouspolitiikalle pitkäjänteistä vakautta.

Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun Vanhasen toinen hallitus muodostettiin, jossa kokoomus on matkassa? Kokoomus ilmoitti irtaantuvansa tulopolitiikasta ja jätti markkinavoimien varaan tämän asian. Nyt kannattaisi katsella peruutuspeiliin, oliko tämä yhteiskunnan kannalta oikea toimenpide, koska näyttää siltä, että ollaan jossakin määrin hallitsemattomassa kehityksessä, jonka seuraukset voivat yhteiskunnalle olla jälkilaskuna aika arvokkaat. Sen takia olisin toivonut, että hallitus olisi harkinnut suhtautumista tulopolitiikkaan vakauden keinona vähän toisella tavalla.

Sitten jos katsotaan vielä, mitkä ihan todellisia tarpeita sitten ovat, niin vaalien alla selvittelin 2007, minkälainen hoitohenkilökunnan määrä Pohjoismaissa on yhtä hoidettavaa kohti. Ministerit varmaan tietävät kaikki, mikä se tilanne on, ja useimmat edustajatkin, ja se on ikävää luettavaa meidän suomalaisten kannalta. Siitä seuraa sitten, kun on pieni määrä hoitohenkilökuntaa, että meillä käytetään vanhusten hoidossa lääkkeitä sen sijaan, että olisi virikkeellistä toimintaa. Tuskin vanhainkodeissa tai palvelutaloissakaan hoitohenkilökunnan vähyyden takia on aikaa edes yhteen päivälenkkiin, joka saattaisi olla ihan virkistävä näille ihmisille, puhumattakaan siitä, että olisi aikaa antaa fysioterapiaa taikka keskustella. Se jää kolmannen sektorin ja omaisten varaan aika paljon. Valitettavan paljon on vaan ihmisiä, joilla ei ole kumpaakaan käytettävissä. Sen takia tämä on niin vakava asia, että tässä täytyisi tosiaan nyt ymmärtää se, että on tehtävä jotain eikä pelkästään puhuttava.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi muutamia kommentteja edellä olevien edustajien puheisiin.

Ed. Kärkkäinen, joka ei ole nyt salissa, mutta kuuntelee varmaan korva tarkkana jossakin päin, kyseenalaisti keskustan menetelmiä yksittäisten edustajien mielipiteiden kuuntelemisessa. Kyllä, keskustassa kuunnellaan, mutta nyt on kyse puolueen yhteisen sanoman esilletulosta, ja olemme sitoutuneet hallitusohjelman tavoitteisiin, ja se varmasti näkyy meidän puheissamme.

Ed. Viitanen, tämä hoitohenkilökunnan palkkaus sinänsä ja jättipottien tavoittelu yhdellä rysäyksellä, niin kuin te toivotte, ei ole missään nimessä kestävää valtiontalouden tai kuntatalouden kannalta. Joudumme muuten niistä Aamulehdistä ja Iltalehdistä lukemaan, että kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttia yhä enemmän. (Ed. Gustafsson: Ei kukaan ole sitä vaatinut yhdellä kertaa, ei ed. Viitanenkaan, puhumattakaan ryhmäpuheesta!)

Arvoisa puhemies! Sitten asiaan.

Laadukkaiden hyvinvointipalveluiden turvaaminen on suuri haaste, johon hallitus on tarttunut hyvin rohkeasti. Siksi onkin heti alkuun todettava, että opposition jättämän välikysymyksen asettelu on osittain nurinkurinen. Hallitus ei pelkästään aio ryhtyä, vaan on jo ryhtynyt toimenpiteisiin terveys- ym. peruspalveluiden tasavertaisen saatavuuden ja laadun takaamiseksi tulevaisuudessakin. Palveluja tarkastellaan ja kehitetään ihmislähtöisestä näkökulmasta. Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmisenkymmentä ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen tähtäävää toimenpidettä. Painopiste on ennen kaikkea heidän hyvinvointinsa parantamisessa siten, että yhä useampi vanhus voisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Esimerkkejä ovat palvelusetelin käyttömahdollisuuksien laajentaminen kotisairaanhoitoon 2008 myöskin ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Oma koti kuitenkin pesee laitoksen koska tahansa.

Keskeinen rooli palvelujen kehittämistyössä on Paras-hankkeella. Sen valmistelu aloitettiin viime vaalikaudella keskustan aloitteesta, mutta kaikki puolueet oppositio mukaan lukien ovat olleet mukana alusta lähtien. Paras-hankkeen toimeenpanon jatkamisen ohella hallitus on aloittanut uuden terveydenhuoltolain valmistelun. Uusi laki tähtää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa koskevan lainsäädännön yhdistämiseen. Terveydenhuollon toimintamallit käydään läpi tiheällä kammalla. Lakiuudistuksella vahvistetaan perusterveydenhuoltoa sekä parannetaan terveyspalvelujen saatavuutta ja kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös kaventaa sekä väestöryhmien välisiä että alueellisia terveyseroja. Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan yhtä aikaa Paras-hankkeen puitelain mukaisten rakenneuudistusten kanssa.

Marraskuusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan käyttöön uusi ohjausväline, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa määritellään koko nelivuotisen ohjelmakauden keskeiset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä toimenpidekokonaisuudet. Sinivihreä hallitus vastaa myös palvelujen rahoittamisen kasvavaan haasteeseen. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 580 miljoonalla eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Näin summa nousee lähes 5 miljardiin euroon. Valtionosuuksien lisäys pyritään kohdistamaan nimenomaan esimerkiksi perusterveydenhuollon parantamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstöresurssien vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käyty jo toista päivää eduskuntavaalien toista kierrosta. Oppositio, ne vaalit menivät jo, ja nyt on aika tehdä tulevaisuutta. Kyseiset kunta-alan palkkaneuvottelujen riidansiemenet kylvettiin vaalitaistelun tiimellyksessä. Keskusta ei tuolloinkaan luvannut sairaanhoitajille sen kummemmin kuin muillekaan 500 euron palkankorotusta. Ilmaisimme halukkuutemme arvioida mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa kunnissa valtionosuusjärjestelmän kautta. Arvioinnin ja neuvottelujen pohjalta hallitusohjelmaan kirjattiin valmius tukea korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Huomio: ei edelleenkään viittausta mihinkään yksittäiseen ammattiryhmään. Toimintavalmius kuitenkin muuttui lihaksi, kun hallitus sitoutui tukemaan kuntasektorin palkkaratkaisua vuosittain ylimääräisellä 150 miljoonan valtionosuudella. Tällaista ei muuten ole aiemmin tapahtunut Suomen työmarkkinahistoriassa. Hallituspuolueen edustajana omatuntoni on paitsi sosiaalisesti oikeudenmukainen myös puhdas.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin puhua samat asiat kuin Mirja Vehkaperä vähän eri järjestyksessä. Mutta aluksi syvä kunnioitukseni tuonne ministeriaitioon päin, että ministerit Hyssälä ja Risikko jaksavat istua kuulemassa oman alansa asioita.

Ed. Viitanen lienee käynyt koulunsa Tampereella, kun ei osaa laskea, että 4 kertaa 150 on todellakin 600. (Ed. Viitanen: En ainakaan Turussa!) — No niin, semmoinen koulu on Tampereella.

Välikysymyshän on aina ankara asia ja siihen tulee suhtautua nöyryydellä. Mutta olen kuitenkin ihmeissäni tämän välikysymyksen aiheesta ja ajankohdasta, kun juuri näinä päivinä useimmille kunta-aloille on saatu aikaan naisvaltaisia aloja kunnioittavat uudet työehtosopimukset. (Ed. Karhu: Ja kuntaverot nousevat!) Olen äärettömän ylpeä siitä, että saan olla kansanedustajana kokoomuksen eduskuntaryhmässä, sillä juuri meidän puolueelta lähti noin vuosi sitten ajatus tasa-arvotuposta. Vaikka tupoa ei syntynyt, niin juuri tuo erinomainen ajatus koulutettujen naisalojen palkka-asioiden parantamisesta hallituksen antamalla historiallisella tuella sai aikaan sen, että nyt tehdyissä ja jo hyväksytyissä liittokohtaisissa sopimuksissa korotukset ovat huomattavasti korkeammat kuin mitä ne olisivat olleet, mikäli kokoomus ei olisi ottanut asiaa omakseen ja nostanut niin sanotusti kissaa pöydälle.

En ole aikoihin kunnissa kierrellessäni nähnyt niin tyytyväisiä työntekijöitä kuin viime päivinä. Useimmat ovat tehtyihin sopimuksiin ja palkankorotuksiinsa erittäin tyytyväisiä. Tällä en moiti mitenkään vielä sopimuksettomassa tilassa olevaa Tehyn jäsenistöä. Heillä on täysi oikeus vaatia itselleen vieläkin parempaa sopimusta kuin on tarjottu, vaikkapa sitten ankaralla lakkoaseella. Se on tietysti toinen juttu, onko se kovinkaan mielekästä.

Hallitus on oman osansa tehnyt. Se on luvannut näihin talkoisiin 150 miljoonaa euroa vuodessa koko vaalikauden ajan. Ymmärrämmeköhän me oikeasti, kuinka suuri summa se on? Se on 600 miljoonaa euroa neljässä vuodessa korotettua valtionosuutta. Jos tuokaan summa ei tunnu vielä missään, ainakaan tuolla vasemmiston reunalla se ei näytä tuntuvan missään, niin olisiko se parempi taivuttaa teille rautalangalla markoiksi? Hallituksen historiallinen mukaantulo palkkojen parantamiseen on siis yli 3,5 miljardia vanhaa markkaa. Meniköhän nyt perille? Tuollaista hallituksen mukaantuloa vastaan täällä salissa ja mediassa on mellastettu jo pitkään. Erikoista peliä. Tämä vastauksena muun muassa äskettäin puhujapöntössä kokoomusta mollanneelle kristillisten ed. Kari Kärkkäiselle ja suurimmalle osalle vasemmisto-oppositiota.

Myös ed. Kimmo Kiljunen väitti vastikään, että tuo hallituksen antama ylimääräinen tuki olisi pilkantekoa. Voiko joku tosiaan väittää, että 600 miljoonaa euroa on pilkantekoa? Se on tasan 600 miljoonaa euroa enemmän kuin demarit pitkän hallitusvastuunsa aikana tarjosivat koskaan. Demareitten tarjoamaa summaa kai voisi siis kutsua nollatoleranssiksi.

Kukaan ei usko, että nyt puheena olevien hoitajien palkat nostetaan kuopasta kerralla, mutta nyt ollaan hyvällä alulla, toisin kuin silloin, kun demarit eivät 12 vuoden hallitusvastuunsa aikana eväänsä heilauttaneet hoitajien tuskanhuudolle. No, se näkyi viime kevään vaaleissa, kun demarit putosivat itse kaivamaansa kuoppaan ja syvälle. Miksi tämmöistä syvää kuoppaa muuten kutsutaan? Eikö se ole hauta? Sieltä on vaikea kaivautua ylös. Muistakaa siis vasemmalla, että kokoomus oli ensimmäinen puolue, joka koskaan otti agendalleen hoitajien ja naisten palkka-asian ajamisen. Kukaan muu ei ole sitä koskaan tehnyt. Uskoisitteko todella, että eri liittojen palkankorotukset olisivat nyt sovituissa mitoissa ilman kokoomuksen esille nostamaa murhetta?

Ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen on aina ollut ykkösasiani. Viime vuosina on tullut tavaksi, että eri kunnissa nostetaan sitä prosenttia, kuinka suuri osa yli 75-vuotiaista asuu kotona. Olen joskus ihmetellyt kotikaupungissani Oulussa, onkohan meillä muita kaupunkeja parempikuntoisia high tech -mummoja ja -pappoja, kun kotona asuvien määräprosenttia hivutetaan pikkuhiljaa lähemmäs sataa. Tuota prosenttia nostetaan kuitenkin yleisemminkin tarjoamalla kotona asuville erilaisia teknisiä vempeleitä ja apuvälineitä. Turvapuhelimet ynnä muut värkit ovat erinomaisia apuvälineitä, mutta eivät koskaan korvaa hoitavia käsiä ja läsnäoloa. Kunnioitan hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia ja nostan heidän usein kutsumukseen perustuvan ammatinvalintansa sekä sen, että he peräänkuuluttavat omia oikeuksiaan ja etuuksiaan, hyvin korkealle.

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti tämä viestini kuuluisi myös sinne terveyspuolen ammattilaisten korviin. Hallitus on ensimmäistä kertaa ojentanut kättään teihin päin, ja homma jatkuu. Tämä on vasta alku.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä nyt edelleenkin tämä kokoomuksen matematiikka vai pitäisikö sanoa vaalimatematiikka ei aukene. Siis kerta kaikkiaan se nyt tästä vielä puuttuisi, että tuo hallituksen kaavailema 30 euroa otettaisiin sitten seuraavana vuonna pois. Eli tämä 150 miljoonaa euroa jää budjetin pohjiin, ja normaalin käytännön mukaan se on silloin 150 miljoonaa euroa tässä vaalikaudessa. Jos se olisi jotakin muuta, (Ed. Asko-Seljavaara: Eikä ole, ohhoh!) niin se tarkoittaisi sitä, että tämä otettaisiin pois seuraavina vuosina. Eli tämä on nyt se. Te vääristelette tahallanne näitä lukuja. Minä toivoisin, että joku teistä voisi ihan oikeasti oikaista teidän oman käsityksenne, koska te vääristelette todella pahasti.

Sitten mitä tulee näihin vuosiin, mitä kukakin on ollut hallituksessa, niin kyllä minä nyt sanon, että jos kokoomus todellakin on sitä mieltä, että kun te olette olleet yhtä putkea 16 vuotta hallituksessa, 16 vuotta hallituksessa, niin ettekö te omasta mielestänne ole saaneet mitään yhteiskunnallista kehitystä näinä vuosina aikaiseksi. Te olitte poikkeuksellisesti neljä vuotta oppositiossa ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tämän neljän vuoden aikana me nostimme poikkeuksellisen paljon muuten kunnallisia ...

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tähän samaan kysymykseen joutuu jatkuvasti vastaamaan.

Ensinnäkin tämä palkkaratkaisu on huomattavasti suurempi kysymys kuin se pelkkä tasa-arvotupo 30—40 euroa per henkilö. (Ed. Rajala: Niinhän minä sanoinkin!) Me sosialidemokraatit ja oppositio haluamme vastata koko tähän palkkaratkaisukysymykseen ja tulla vastaamaan siitä 600 miljoonalla eurolla per vuosi, kun te haluatte tulla siihen vastaan 150 miljoonalla eurolla per vuosi. 600 miljoonaa euroa on tarkoitettu palkkaratkaisujen ja palveluitten kehittämiseen. Se on se meidän vastaus tähän teidän vastaukseen 30 euroa per henkilö, 150 miljoonaa euroa per vuosi.

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole tässä salissa kyllä kuullut, että kukaan olisi vastustanut 150 miljoonan euron lisäystä, ei ainakaan meidän puolelta, niin kuin äskeinen puheenvuoron käyttäjä väitti, vaan sitä, että se on liian vähän. Haluaisimme sitä enemmän. On totta, että on hyvä, että on tyytyväisiä työntekijöitä, se on hieno juttu, mutta suurta huolta tulee nyt myöskin niille kuntapäättäjille, jotka tässä tilanteessa yrittävät sitten selvitä kuntien talouden kanssa.

Tästä tasa-arvosta. Se on totta ja erittäin hienoa ja hyvää ja kannatettavaa, että prosentit kasvaa ja erityisesti hoitajilla vielä enemmän kuin muilla. Mutta ei yhä edelleenkään euroissa tule hoitajille yhtään enempää kuin muun muassa vaikka kemianteollisuuden työntekijöille, koska heillä alkupalkka on niin paljon suurempi ja prosentit ovat pienempiä, mutta eurot yhä edelleen eivät tässä kohdin tasoitu hoitajien hyväksi, valitettavasti. Sen takia sinne tarvittaisiin lisää.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Savolaisista sanotaan, että vastuu siirtyy kuuntelijalle, kun he avaavat suunsa. Käytyjen eduskuntavaalien jälkeen voidaan kuitenkin todeta vastuun siirtyvän kuuntelijalle kokoomuslaisten julistaessa vaalilupauksiaan. Ei kukaan kokoomuslainen kansanedustajaehdokas voinut olla niin tietämätön ylisuuria lupauksia antaessaan, että he samalla antavat tietoisesti äänestäjille ja tässä tapauksessa hoitohenkilökunnalle aiheettomia ja ylimitoitettuja lupauksia äänten kalastelun innoittamana.

Täällä salissa keskusteltiin eilen erilaisista vaihtoehdoista ratkaista terveydenhuoltoomme yleisemminkin liittyviä ongelmia. Muun muassa väläyteltiin tuontityövoiman hankintaa. Yhtenä ongelmana tässä vaan on se, että maamme hoitajien palkat ovat lähtökohtaisesti jopa 20 prosenttia alhaisemmat kuin monissa muissa eurooppalaisissa maissa, (Ed. Asko-Seljavaara: Niin on monien muidenkin alojen!) jotka itse painivat samanlaisten kysymysten äärellä. Miksi kukaan tulisi Suomeen töihin, jossa työ on aliarvostettua ja huonopalkkaista? Välikysymys on siis laajemminkin katsoen paikallaan.

Muistuttaisin hallituspuolueita, että he ovat vastuussa siitä, jos hoitajat menevät lakkoon hallituksen haluttomuuden takia. (Ed. Gustafsson: Välinpitämättömyyden!) Oppositio varmasti tukee hallitusta, jos se antaa hoitajille ja muille matalapalkka-aloille sen, mitä heille on luvattu. Nyt ei valitettavasti näytä siltä, että hallitus olisi välittävä ja vastuullinen. Onkin kysyttävä, onko hallitus hallitusohjelmansa sanojen mittainen.

Arvoisa puhemies! Hallitus suunnittelee tällä hetkellä 2 miljardin euron velan lyhennystä. Oppositio esittää, että valtionvelkaa lyhennettäisiin 600 miljoonaa euroa vähemmän siirrettäväksi kunnille matalapalkkaisten alojen palkkaratkaisun rahoittamiseksi. Olen varma, että hallitus löytää myös muita keinoja, joiden avulla hoitajien palkkaongelma voitaisiin ratkaista. Pari esimerkkiä mainitakseni.

Ison-Britannian Suomelta saaman 141 miljoonan euron EU:n jäsenmaksuhelpotus voitaisiin jättää maksamatta. Kumpi on Suomen hallitukselle tärkeämpi, Iso-Britannia vai Suomen sairaanhoitajat? Lisäksi Suomi suunnittelee rakentavansa rekkaparkin Suomen puolelle vastaten myös sen 24 miljoonan euron rakennuskustannuksista. Miksi Venäjää ei pyydetä rakentamaan parkkia omalle puolelleen ja omalla kustannuksellaan, ovathan he tuoneet oman rajaliikenneongelmansa Suomen puolelle? Jo näillä kahdella toimenpiteellä hallitus keräisi 160 miljoonaa euroa hoitajien palkanmaksua varten.

Arvoisa puhemies! Muutamat puolueet, kuten hallituspuolue keskusta, pelastuivat keväällä lähes varmalta konkurssilta ja ulosottomiehen vierailulta junailtuaan itselleen puoluetukikorotukset. Soisin tämän saman liikuttavan yksimielisyyden näkyvän vastavuoroisesti myös hoitajien palkkaratkaisun rahoittamisessa. (Ed. Gustafsson: Kohtuullinen vaatimus!)

Myös hoitajat ovat olleet talkoissa pelastamassa puolueita verovaroista maksettavalla puoluetuen korotuksella. Huomatkaa, myös hoitajat ovat olleet talkoissa. Monet hoitajat elävät jatkuvasti konkurssiuhan alla, ja heilläkin on todellinen hätä niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin.

Toivoisinkin, että hallituksen suurin puolue keskusta olisi valmis pelastamaan hoitajat palkkakuopasta, kuten hoitajat omalta osaltaan pelastivat heidät vaalien jälkeen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä aiheesta on jo puhuttu varmaan aika juurta jaksain kaikki asiakohdat, mutta nyt kun on tilaisuus päästä vähän pidempään ääneen, niin muutamaan kysymykseen yritän omalta osaltani vastata, ainakin kertoa sen, miten itse tämän asian näen.

Jos lähdetään ensin siitä liikkeelle, miksi naisvaltaiset julkisen sektorin alat ovat jääneet palkkakuoppaan, miksi näin on tapahtunut? Koska vuodesta toiseen, sopimuksesta toiseen palkat ovat nousseet vähemmän kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla vientiteollisuuden puolella. Ja osoittakaa, hyvät sosialidemokraatit, osoittakaa joku sopimus, jossa on näiden julkisen sektorin palkkakuopassa olevien naisten kannalta tehty parempi sopimus suhteessa yleiseen tasoon kuin tässä, mitä nyt on esitetty. Te ette löydä sellaista sopimusta. Tämä on ensimmäinen liike, jossa todella pyritään tätä palkkatasa-arvoa edistämään. Sitä edistetään oikeudenmukaisuussyistä, mutta toki myös siitä syystä, että julkisten terveydenhuoltopalvelujen ja myöskin muiden julkisten palvelujen turvaaminen edellyttää sitä, että julkisen sektorin kilpailukykyä työnantajalla parannetaan. (Ed. Gustafsson: Miten Kataisen ja kokoomuksen lupaukset, lupausten pettäminen?) Se on se keskeinen asia. Mitä on saatu aikaan, se on se keskeinen asia.

Toinen asia. Miksi poliitikot puuttuivat? Te ette halunneet puuttua tähän silloin, kun tästä asiasta oli välikysymys edellisen hallituskauden aikana. Teidän vastauksenne teidän varapuheenjohtajanne suulla, kuten on saatu täällä jo kuulla, oli se, että tämä oli täysin turha välikysymys. Kuulemma toiseksi turhin kokoomuksen välikysymys aikoinaan annettu. Mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut. Nyt te täällä puolustatte ja vaaditte ikään kuin lisää rahaa. Mutta alkuvaiheessa se oli niin, että koettiin, että tämä on täysin vastoin sitä, miten työmarkkinajärjestöt toimivat. Pidettiin vääränä, että tähän puututaan. Jos ei olisi puututtu, niin ei olisi näin hyvää tarjousta pöydässä tällä hetkellä. Se on aivan varma. Muuten olisi vaan menty edellisen kaavan mukaan. Ei olisi näin paljon meteliä, mutta ei olisi myöskään saavutettu sitä, (Ed. Gustafsson: Ei ole olemassa toista vaihtoehtoa!) että naisvaltaisten julkisen sektorin matalapalkka-alojen asemaa parannetaan suhteessa muihin ja voidaan vaikuttaa siihen, että esimerkiksi osa niistä hoitajista, jotka ovat siirtyneet muille aloille — tiedetään, joka viides hoitaja tekee muuta työtä — palaa takaisin ja ehkä saadaan houkuteltua myös ulkomailta suomalaisia hoitajia takaisin.

Tässä on siis saavutettu aikaan erittäin hyvä ja huomattava tulos, ja se on se vedenpitävä asia ja se tullaan tästä myöskin muistamaan. Sen haluan kuitenkin sanoa, että olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti poliitikkojen ei pidä puuttua työmarkkinajärjestelmään eikä työmarkkinasopimuksiin. Mutta silloin kun kyse on siitä, että voidaan kansalaisille tärkeät peruspalvelut ja niiden saatavuus turvata, se on ollut pakko, ja näin me olemme tehneet ja tämä on se tulos. (Ed. Gustafsson: Kumpaa mieltä edustaja on?) — Edustaja on juuri sitä mieltä, kun sanoin, että se on poikkeuksellisesti mahdollista ja tässä tilanteessa näin on tehty ja se on ollut aivan oikein.

Arvoisa puhemies! Sitten kysymykseen siitä, miksi ei voida antaa kuin 150 miljoonaa euroa, joka on siis neljänä vuonna 600 miljoonaa euroa. Täällä jo kerrottiin, paljonko se on markkoinakin. Se on valtava panostus. Mutta te esitätte nyt ihan tuulesta temmattuna, että 600 miljoonaa euroa joka vuosi. Miksi ei voida antaa? Katsokaa budjettikirjaa, sieltä kohtaa Y27: Suomen kansan väestön ikärakenne. Jos vertaatte sitä ikärakennetta, mikä meillä on nyt vuonna 2007 vuoteen 2030, vuonna 2030 meillä on 620 000 yli 65-vuotiasta ihmistä enemmän kuin meillä on tällä hetkellä ja vastaavasti 250 000 työikäistä ihmistä vähemmän.

Jos me nyt erittäin hyvänä aikana emme kykene lyhentämään valtionvelkaa ja varautumaan siihen, että ajat tulevat muuttumaan jo pelkästään väestörakenteestakin johtuen, niin me menemme täysin metsään. Minä olen aivan varma, että kun nämä puheet jäävät tänne eduskunnan pöytäkirjoihin — kun joku katsoo tätä vuonna 2030, ei tarvitse mennä niinkään pitkälle, vuonna 2020 — niin silloin ihmetellään niitä puheenvuoroja, joita täällä ovat käyttäneet muun muassa edustajat Gustafsson ja Viitanen Vuolanteesta puhumattakaan, joissa on ihan kuin surutta luvattu, että sieltä voidaan kyllä rahaa käyttää.

Pitkän ajan kansantaloudellinen tilanne on se, että nyt meidän on kyettävä sitä velkaa maksamaan ja otettava vastuuta tulevaisuudesta, muuten me syömme lasten pöydästä, ja se ei ole se asia, mihin me voimme tässä yhteydessä mennä. Eli on ollut pakko löytää sellainen ratkaisu, jolla samanaikaisesti parannetaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen — ei pelkästään hoitajien, siellä on myös opettajat, sosiaalityöntekijät ym. — palkkausta ja niitten tehtävien houkuttelevuutta, jotta sinne saadaan päteviä ihmisiä, jotta tämä yhteiskunta pyörii ja samanaikaisesti kannetaan myös vastuuta siitä, että tämä hyvinvointivaltio pyörii myös jatkossa.

Jos te sosialidemokraatit ette usko minua, niin uskokaa edes Seppo Lindblomia ja katsokaa, mitä hän on sanonut siitä, mihin teidän esittämät lupaukset ja ne, mitä te nyt vaaditte, mihin ne pitkässä juoksussa johtaisivat.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on vallan hyvä maakunnan asioiden hoitaja, kohtuullinen porvari siinä lajissa. Mutta sitten kun ryhdytään puhumaan nyt näistä työmarkkina- ja palkka-asioista, niin rima heiluu ja putoaa. Viittasitte tulevaisuuteen 2020. Siis ihan vakavasti puhuen, ed. Satonen, tässä tulee meidän ideologinen ja poliittinen eromme. Me olemme valmiit sosialidemokraatteina pikkasen vähemmän maksamaan valtionvelkaa, jotta me voimme kantaa huolta vanhustenhoidosta, välttämättömistä lastenhoidon palveluista. Emme me voi sanoa näille vanhuksille, kun he tarvitsevat hyvää hoitoa, että odottakaa 3—5—10 vuotta.

Ed. Satonen, sanon teille nyt vakavasti tämän yhteiskuntatieteilijänä: Meitä tullaan mieluummin 20 vuoden päästä ihmettelemään ja meiltä kysymään, miten te hoiditte asiat Suomessa Suomen ollessa rikkaimmillaan, ette panostaneet vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon jne. Tämä tulee olemaan se historian iso kysymys, ei se, että me olisimme valtionvelkaa hoitaneet huolimattomasti. Suomi on kolmantena Euroopan unionin maista siinä alakastissa, (Puhemies: No niin, minuutti menikin jo!) joka on hoitanut valtionvelan kaikkein parhaiten.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä myös ed. Arto Satonen niin kovasti näiden talouslukujen perään kuulutti ja kertoi, että on aivan mahdotonta pitää huolta meidän vanhuksistamme ja lapsistamme (Ed. Satonen: En ole sitä sanonut!) hyvällä tavalla, koska nyt on niin tämä talous tällainen. Jos ette usko minua, ed. Satonen, niin uskokaa ainakin teidän hallituksenne ministeriä Paavo Väyrystä. Hän nimenomaisesti laski, että teillä on aivan mahdollista käyttää hyvin vastuullisesti lisää 1,5 miljardia euroa. Minä en toivoisi, että te nauratte oman hallituksenne ministerin hyville laskelmille. Minä vetoan teissä tähän: Pitääkö meidän nyt ruveta oppositiosta sitten vaatimaan Paavo Väyrystä valtiovarainministeriksi vai mikä tähän auttaisi, jotta näkisitte sen sosiaalisen vastuunne, mistä juuri äsken ed. Gustafsson todella hyvin ja kuvaavasti puhui?

Mitä tulee sitten näihin välikysymyskeskusteluihin, todellakin olin sitä mieltä, että kokoomuksen turhin välikysymys oli 1930-luvulla, kun te teitte välikysymyksen SDP:n lakkauttamiseksi. Minä olen täsmälleen sitä mieltä, että jos tekisimme samalla tavalla kuin te nyt ansaitsisitte, (Puhemies: Minuutti!) niin meidän pitäisi tehdä välikysymys kokoomuksen lakkauttamiseksi, mutta tähän ylimielisyyteen me emme sentään sorru.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen, te kannoitte suurta huolta tulevaisuuden ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ja viittasitte Paras-hankkeeseen. Paras-hankehan on nimenomaan tulevaisuuden haasteisiin vastaava hanke, jolla kunnat yhteistyössä tai erilaisten kuntayhtymien tai kuntaliittymien kautta pyrkivät tuottamaan palveluita myös tulevaisuudessa. Nyt ongelmana on se, että kun valtiolta ei tule riittävästi rahaa eikä resursseja, niin kunnat joutuvat jäädyttämään kehittämishankkeet, yhteistyöhankkeet, joilla ne pyrkisivät nimenomaan vastaamaan tähän kysymykseen, mitä itsekin peräänkuulutitte, tulevaisuuteen 20 vuoden päähän.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen monesti sanonut ed. Satoselle itselleen ja myös muille, kun hän oli oppositioedustaja, että hän on hyvin realistinen talousmies. Hän ei lähtenyt mukaan siihen huutokauppaan, johon jotkut muut oppositioedustajat lähtivät. Mutta nyt täytyy kyllä hämmästellä, mitä on tapahtunut hallituspuolueen edustajana teille, ed. Satonen. Kuinka voitte sanoa, että palvelut turvataan tällä ratkaisulla, kun kuntien rahoituspohja pettää? Pirkanmaalla, meidän omassa maakunnassamme, joka toinen kunta on nostamassa veroprosenttia, ja silti todetaan, että se ei todennäköisesti riitä. Kysyn teiltä, jos voitte vastata: Mitä mieltä olette siitä lupauksesta, minkä oman puolueenne puheenjohtaja Jyrki Katainen ennen vaaleja antoi, että ylimääräinen osuus korvataan kunnille ja se auttaisi kuntien rahoituspohjaa?

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen, te kuvasitte yksityiskohtaisesti sen, miten kokoomus rakensi tuon suuren puhalluksen, ja kuvasitte myös sen lähtökohdan, että tarkoitus ei ollut vaalilupausten pitäminen vaan siinä paniikkitilanteessa, jossa kokoomus oli ennen vaaleja, se otti uhriksensa hoiva-alan työntekijät ja käytti heitä hyväkseen. Yleiskorotus oli ay-demareitten ansiota ja ammattiliittojen ansiota. Se ei johtunut siitä, että kokoomus näistä asioista puhui, vaan siitä tarpeesta, joka sairaanhoitajilla ja monilla muilla kunta-alan työntekijöillä on. Sen lisäksi tuli tasa-arvolisä, johon on 150 miljoonaa varattu. Kokonaiskustannus kunnille on 340 miljoonaa, joten te leikkaatte kunnilta ja kiristätte kuntaverotusta 190 miljoonaa euroa per vuosi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta ed. Vuolanteelle, että mielestäni en maininnut sanallakaan koko vaaleja tuossa puheenvuorossani. Siinä varmaan viitattiin johonkin muuhun asiaan. Mutta täällä on ehkä hyvä lukea siitä, mitä eilen peruspalveluministeri Risikko täällä sanoi. Ensi vuonna valtionosuuksien määrä nousee 870 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus nousee 580 miljoonaa euroa. (Ed. Gustafsson: Lopetetaan nyt tämä lukujen esittäminen!) Minusta on täysin kohtuutonta väittää, että ei panostettaisi terveydenhuoltoon, kun nähdään, mitä on nyt jo tapahtunut. Hoitotakuun ansiosta, kun oli 60 000 henkilöä jonossa, nyt on 5 000, (Ed. Gustafsson: Kiitos edellisen hallituksen!) ja vanhustenhuoltoon panostetaan. Kysymys on vaan siitä, että otin perspektiivin vähän pidemmässä aikajaksossa. Minä tiedän, että on äärimmäisen epäsuosittua eikä olisi poliittisesti viisasta puhua sellaisista ongelmista, jotka ovat tulevaisuudessa. Helpompi olisi luvata kaikki jakaa heti. Se olisi tietysti sellaista, millä saisi suosiota, mutta minun mielestäni täytyy olla vähän älyllistä rehellisyyttäkin siinäkin, miten näitä asioita hoidetaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Haluan nyt tässä ihan julkisesti ilmoittaa, koska kuulin tuolta ja sain äsken viestin, että Yleisradio seuraa minun täällä oloani, että olen kello 16:sta lähtien istunut täällä. Kävin vessassa, ja ellei se ole sallittua, niin mikä on sallittua ministerille? Ministerinkin täytyy käydä vessassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! On vaikea uskoa, kun kuuntelee vasemmisto-opposition puheita täällä, että kyseessä on valtiovarainministeripuolue muutaman kuukauden takaa. Silloin kunnioitettiin, samassa hallituksessa olleena, kehyksiä ja menokehyksiä erittäin tiukasti. (Ed. Gustafsson: Höpö höpö!) Valtiovarainministeri Heinäluoma nimenomaan korosti luottamusta hallituksen talouspolitiikkaan, yleistä luottamusta hallituksen toimiin sillä, että pidetään kiinni kehysbudjetista. Tämmöinen hulvaton 600 miljoonaa vuosittain ilman, että te kerrotte, miten se toteutetaan — täällä on kysytty sitä, miten se toteutetaan. Mielestäni tässä nyt mennään eteenpäin hyvin. Ei tule valmiiksi maailma, mutta ei ole varmasti kukaan olettanut, että kertaheitolla tätä asiaa ratkaistaan. Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin ja aika isoja, reiluja, hyviä askelia samalla säilyttäen luottamus hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Ei maailma ole niin paljon (Puhemies: Minuutti on kulunut!) muutamassa kuukaudessa huonontunut kuin te väitätte.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Miten sen nyt nätisti sanoisi, että ministeri Hyssälä nyt ei ole ihan paras henkilö puhumaan hulvattomista lupauksista. Silloin kun tämä 600 miljoonaa euroa, joka on opposition yhteinen esitys, kuitenkin kohtaantuu kuntatalouden voimavarojen parantamiseen, jonka sisällä on meille sosialidemokraateille erityinen silmäterä, vanhusten hoiva, huolto, tukipalvelut ja monet muut, jonka sisällä on myöskin parempi palkkaratkaisu hoitoalan työntekijöille, älkää sanoko silloin, että tämä meidän, opposition, esityksemme olisi pienimmässäkään määrin hulvaton. Viittaan siihen, mitä hetki sitten sanoin. Suomi on tällä hetkellä parhaimmassa taloudellisessa kunnossa, mitä on koskaan ollut, kiitos edellisen hallituskauden hyvän suhdanteen — markkinat ja näin. Meillä on varaa tehdä nyt tiettyjä panostuksia niitten väestöryhmien elämäntilanteen parantamiseen, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) joille meillä on kunniavelka.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän illan yksi uusista asioista tässä veivaamisen keskellä on ollut se, että oppositioon siirryttyään sosialidemokraateilla on omat kehyksensä. Se on ollut yksi tämän illan uutisia. Kehyksistä on pidetty kiinni, (Ed. Gustafsson: Kyllä se jo kehyskeskustelussa kävi ilmi ja vaalien alla!) on sitä kautta luotu ennakoitavuutta, on luotu työllisyydelle edellytyksiä, on luotu työmarkkinaelämälle edellytyksiä, jotta pystytään ennakoimaan. Tänään on tullut selväksi se, että sosialidemokraateilla on omat kehyksensä. (Ed. Gustafsson: Totta kai porvarihallituksella on erilaiset kehykset kuin meillä!) Se vastaus on tullut täysin selväksi.

Mutta sitten yksi uskomattomimmista väitteistä, mitä olen tänä iltana kuullut, on se, että, ed. Anneli Kiljunen, te sanoitte täällä, että kunnissa kehittämistyö loppuu, kun ei ole rahaa eikä resursseja. Sen takia nimenomaan on erilaisia hankkeita liikkeellä, että sisältöihin saadaan uutta potkua.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan nämä palautteet ovat tulleet kunnista. Olen soittanut useampiin kuntiin omassa maakunnassani sekä laajemmaltikin, ja nyt on pelko siitä, että vaikka haluttaisiin kehittää yhteistyötä eri kuntien välillä, hakea Paras-hankkeen kautta erilaisia prosesseja ja projekteja, ne joudutaan jäädyttämään sen takia, ettei ole tulevaisuudessa rahoituspohjaa niitten toteuttamiseen. Tämä ei ole minun keksimäni juttu, tämä on tullut suoraan kunnilta, tämä viesti, tällä viikolla.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Minua edelleenkin ihmetyttää se, että tässä keskustelussa hyvin vähän on viitattu tähän Paras-hankkeeseen ja esitetty ratkaisuksi pelkästään rahaa. Kun katsotaan tätä 873 miljoonan euron lisäystä valtionosuuksiin ja verrataan sitä aikaisempiin vuosiin, niin tämä painii ehdottomasti siinä yläsarjassa, ja varsinkin kun myös kaikki verotulomenetykset, mitä kunnille verotuloalennuksista koituu, on kompensoitu, niin kokonaisuutena tämä on poikkeuksellisen hyvä ratkaisu. Olisi kyllä aika erikoista vielä siihen lisätä 600 miljoonaa euroa tällaisessa tilanteessa, kun muutenkin kuntien verotulot ovat poikkeuksellisen hyvin kehittymässä. Voisi kysyä, että eikö juuri silloin, kun kunnilla menee huonommin, valtion pitäisi olla poikkeuksellisen isoilla lisäyksillä tulossa mukaan auttamaan. Nyt tämä tilanne ei ole todellakaan sellainen, vaan on kokonaisuutena kunnissa hyvät näkymät varsinkin verrattuna edelliseen. Mutta en halua kuitenkaan liioitella sitä tilannetta. (Puhemies: Minuutti!) Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja tämä kertoo vain tästä keskimääräisestä, mutta kyllä myöskin negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on jäämässä vain 40:een.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle sanoisin, että eikö juuri näillä hankeprojekteilla säästetä tulevaisuudessa sitä rahaa. Kuntapäättäjät, jotka ovat niitä tekemässä, ovat avainasemassa. Juuri näillä hankeprojekteilla, joilla tehdään nyt näitä Paras-hankkeen suurempia kokonaisuuksia, niillähän juuri säästetään. Eihän siellä nyt niin yksinkertaisia kunnissakaan olla, ettei nähdä, että näillä rakenteellisilla muutoksilla saavutamme niitä säästöjä, että kuntamme pärjäävät myöskin tulevaisuudessa. Siihenhän ne tähtäävät, ja niillä on saatu paljon hyvää aikaan, erittäin paljon jo, ja nyt ne menevät edelleen eteenpäin ja niillä saadaan säästöjä tulevaisuudessa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu herra puhemies! Enpä olisi uskonut, että tässä salissa kokeneille edustajille joudutaan kertaamaan demokratian abc:tä. On varmasti aivan selvää, että oppositio ei tietenkään ole sitoutunut hallituksen kehyksiin, vai väittääkö ed. Rehula, että niihin aikoihin, kun vaikkapa meillä oli valtiovarainministerinä Sauli Niinistö, että silloin Niinistö joka kerta tiesi, että kyllähän keskustapuolueen lupaukset ja vaatimukset mahtuvat juuri tämän kehyksen sisään, mitä hallitus silloin käsittelee. Eli kyllähän se totuus on niin, että silloin, kun hallitukseen mennään, silloin se kehys määritellään. Ja meillähän oli jo ennen vaaleja erisuuruinen käsitys siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan hyvinvointipalveluihin. Sen jälkeen kysymys on arvovalinnoista. Me arvotamme eri tavalla, me ehkä kenties maksaisimme velkaa hivenen vähemmän, tekisimme erityyppisiä veroratkaisuja, käyttäisimme enemmän rahaa (Ed. Gustafsson: Sosiaalista mieltä enemmän!) vanhustenhoivaan, palveluihin, kunnallisiin palkkaratkaisuihin. Nämä ovat arvovalintoja, ja oppositiolla lienee demokratiassa oikeus tehdä omat arvovalintansa, omat vaihtoehtobudjettinsa. Kokoomus ei tehnyt yhtäkään vaihtoehtobudjettia, kunnollista, ollessaan oppositiossa. Me aiomme sellaisen tehdä. (Puhemies: Minuutti!) Se on meidän vaihtoehtomme, se on meidän kehyksemme.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Ihan ensimmäiseksi solidaarisuuden osoitukset ministeri Risikolle. Olen ihan täysin samaa mieltä, että myös ministereitä pitää kohdella oikein, ja tiedotusvälineissä näin ei aina tapahdu. Olemme kaikki ihmisiä, enkä usko, että tässä salissa pahoja ihmisiä onkaan.

Sitten toiseen asiaan. Nyt hallitus ottaa kovasti kunniaa itselleen valtionosuuksien noususta, 700—800 miljoonasta eurosta, jotka joka tapauksessa olisivat tulleet kustannustenjaon tarkistuksesta, indeksikorotuksista ja verotulon menetysten korvaamisesta. Mutta tästä me emme nyt keskustele. Me keskustelemme tasa-arvosta palkkauksessa ja siitä, mikä osuus laitetaan kuntien rasitteeksi. Tästä nyt on kysymys. Tässä kohtaa on petetty lupaukset. On tehty porvarillinen puhallus, ja me puolustamme täällä suomalaista kansanvaltaa.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen kertoi terveisiä kunnista. Opposition välikysymyksessä ei mainita sanallakaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sosialidemokraatit ovat siis luopuneet palvelurakenneuudistuksesta, ennen kuin se on edes kunnolla käynnistynyt. Jotta suomalaiset hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata, me tarvitsemme aidon palvelurakenneuudistuksen, jossa keskitytään palvelujen laadun saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tätä mekin peräänkuulutamme, tätä Paras-hanketta, juuri tätä, mitä ed. Jukka Mäkelä äsken tuossa kuvasi.

Nyt sitten vastaisin ministeri Hyssälälle, kun hän kysyi. Te tiedätte, että minä olen vahva sosiaalialan osaamiskeskusten kannattaja. Olen peräänkuuluttanut viime kaudellakin vahvempaa rahoitusta nimenomaan sinne, jotta pystyisimme turvaamaan kunnille osaamista näitten hankkeitten eteenpäinviemiseksi. Nyt sitten tosiasia on se, että kunnilla ei ole riittävästi osaamista eikä ole myöskään mahdollisuutta toteuttaa ministerin tarkoittamalla tavalla kaikkia hankkeita. Siellä tehdään myös muilla rahoitusmalleilla ja myös normaalien toimintojen kautta toimintahankkeita ja yhteistyömalleja. Tätä olen peräänkuuluttanut nimenomaan pienten kuntien välillä ja sitä, että tähän tarvittaisiin myös resursseja, ei pelkästään niihin isompiin hankkeisiin, mitä ministerikin tuossa äsken peräänkuulutti.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikilla asiakkailla ja potilailla, vanhusväestö mukaan lukien, on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hyvään kohteluun. Hallitusta kuunnellessa päällisin puolin vaikuttaa, että kaikki olisi kunnossa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vähän väliä tulee ilmi julkisiin palveluihin, erityisesti ikäihmisten laitoshoitoon, liittyviä ongelmia ja puutteita. Hallitusohjelmassa luvataan turvata vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Konkreettisempaa toteuttamissuunnitelmaa ei hallitusohjelmasta kuitenkaan löydy, vaikka ansiokkaita selvityksiä asiasta on tehty.

Tällä hetkelläkin kodeissaan on iäkkäitä ihmisiä, esimerkiksi muistihäiriöisiä vanhuksia omillaan, kun palvelutarjonta ei ole riittävä. Näille ihmisille tärkeintä olisi henkinen turvallisuuden tunne siitä, ettei heitä ole jätetty heitteille. Turvallisuus arvona sisältää luottamuksen siihen, että tarvittaessa saa apua. Lailla tulisi selkeästi määritellä hoitovastuu ja laatusuositukset, säätää niin sanottu vanhustenhuoltolaki. Jos palvelujen vähimmäislaatu normitettaisiin, mutta palvelujen tuottamistavat jätettäisiin kuntien harkintaan, tämä mahdollistaisi innovatiivisen ja joustavan, erilaisiin olosuhteisiin kulloinkin parhaiten soveltuvan toimintatavan. Jokaiselle ikääntyvälle suomalaiselle on taattava arvokas vanhuus, jonka puolesta on toimittava.

Meillä on 4 000 sairaanhoitajaa tällä hetkellä töissä ulkomailla, muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Suomalaiset sairaanhoitajat ovat kaikessa tunnollisuudessaan halutuimpia ja arvostetuimpia työntekijöitä näillä markkinoilla. Myös meillä kotimaassa on osoitettava ammattikuntaa kohtaan enemmän arvostusta. Tulosten mukaan kansalaisten päällimmäinen tahto on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen sekä elinolojen muuttaminen tasa-arvoisemmiksi. Tässä on mielestäni tämän keskustelun ydin. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät elä pelkästä kutsumuksesta, vaan tarvitsevat leipää pöytäänsä.

Työvoimapula sekä lääkäreiden että hoitajien osalta on jo tätä päivää meillä Lapissakin. Jotta nykyinen asiantila korjaantuisi, hallituksen tehtävänä on huolehtia kunnille rahoitus, jolla peruspalvelut turvataan ja terveydenhuollon alan kymmenien ammattinimikkeiden palkat saadaan asianmukaiseen kuntoon. Tällä hetkellä hoitajien palkka ei vastaa työn vaativuutta ja koulutusta. Vuoteen 2010 mennessä on Lappiin laskettu tarvittavan 1 800 hoitajaa lisää. Vain laittamalla palkka-asia kuntoon voidaan työn vetovoimaisuutta lisätä ja varmistua siitä, että meillä olisi jatkossakin riittävästi työntekijöitä.

Lähitulevaisuudessa terveyspalveluiden tarve tulee entisestään kasvamaan väen ikääntyessä. Samanaikaisesti hoitajat jäävät eläkkeelle kiihtyvällä tahdilla. Viime hallituskaudella arvioitiin, että ikärakenteen muutoksen aiheuttama palvelujen kysynnän kasvu tulevina vuosina on terveyspalveluissa reaalisesti 1 prosentti ja sosiaalipalveluissa keskimäärin 2,1 prosentin luokkaa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan arvioinut hallinnonalansa henkilöstön lisätarpeeksi kuluvalla hallituskaudella 20 000 henkilöä lisää. Hoitajia on voitava palkata riittävästi, jotta työuupumus ehkäistään. Tämä edellyttää hallitukselta lisäsatsauksia terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon. Uusiin palvelutarpeisiin, erityisesti vanhustenhuollossa, on vastattava niin, että hyvinvointivaltion lupaus arvokkaasta elämästä voi myös käytännössä toteutua. Yhteisten palveluiden tekijätkin ansaitsevat hyvää kohtelua, reilun palkan ja kunnon työolot. Tehyn vaatimukset ovat täysin oikeutettuja. Turha hiirenkään on haukotella enää kissan suussa.

Arvoisa puhemies! Mitoittaessaan koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaratkaisun tueksi kohdistetun osuuden liian pieneksi, hallitus siirtää vastuun liian suuressa määrin kuntien kontolle. Siten jo ennestään tiukan talouden kuntien ahdinko vain lisääntyy, kun kuntien alijäämä syvenee. Kuntien valtionosuuksien ollessa riittämättömiä monet kunnat joutuvat tekemään nopeita, kipeitä ratkaisuja. Kotikunnassani Rovaniemellä jo tällä hetkellä talous on 4 miljoonaa euroa miinuksella, ja kun tähän lisätään vielä palkkaratkaisun vaikutukset, tämä lisää talouden ahdinkoa 2 miljoonaa euroa. Rovaniemen taloustilanne on vielä aika hyvä muihin Lapin kuntiin verrattuna, joista joka neljäs on jo kriisikunta. Ei tarvitse olla suurikaan meedio ennustaessaan, että veronkorotuksia on lähiaikoina luvassa. Tilanteen kohtuuttomuutta vielä lisää se, etteivät sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen korotukset jää kuntien käytettäväksi. Pelkona on, että kunnat enenevässä määrin turvautuvat yksityistämiseen ja ulkoistamiseen, vaikka tällä tiellä on jo edetty varsin pitkälle. Jo ideologiselta tuntuva yksityistämis- ja ulkoistamisvimma ei kuitenkaan voi jatkua. Kilpailuhakuisuuden ja markkinahenkisyyden lisääminen ei saa yleistä hyväksyntää.

Näin välikysymyskeskustelun loppusuoralla on hyvä todeta opposition vaihtoehto. Sosiaali- ja terveyspalveluihin täytyy panostaa huomattavasti enemmän kuin hallitus esittää. Oppositiopuolueet ovatkin tehneet yhteisen talousarvioaloitteen, jonka mukaan 600 miljoonan euron lisämääräraha tulee kohdistaa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin tarkoitettuun kuntien valtionosuuteen. Tämä mahdollistaisi julkisten palvelujen kehittämisen, palkkatasa-arvon toteuttamisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden varmistamisen. Tämä kun edellyttää rahaa. Pelkät lupaukset, tavoitteet ja korulauseet hallitusohjelmassa eivät riitä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on nyt esittänyt yhdessä vaihtoehdon hallituksen politiikalle, ja toivomme, että haaste otetaan tosissaan vastaan. Se tarkoittaa myös selkeää lisäystä kehykseen. Siitä ei varmasti meillä kellään ole enää epäselvyyttä. Vaatimuksemme on oikeutettu etenkin, koska Suomen talouskasvukehitys on vahva ja valtiontaloudessa lisäsatsaukseen on varaa. Suomen bruttokansantuote on kasvanut 20 miljardia euroa vuodesta 2003. Meillä on mahdollisuus vastata tähän haasteeseen, jos me vain haluamme. Esitämme ensi vuoden budjettiin 600 miljoonan lisäpanostusta kuntatalouden vahvistamiseen julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden takaamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Palveluiden laatu ja saatavuus muodostavat kokonaisuuden, jossa ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydellä on keskeinen rooli. Työn arvostus, hyvät työolosuhteet, henkilökunnan riittävä mitoitus, toimiva työn organisointi ja esimiestyö, toimiva sijaisjärjestelmä, ne kaikki ovat olennaista työhyvinvoinnille ja työpaikan houkuttelevuudelle. Olennaista on myös työstä maksettava palkka.

Monet naisvaltaiset kunnissa tehtävät työt ovat alipalkattuja. Etenkin terveydenhuollon palkat ovat saaneet julkisuutta, mutta myös monet sosiaali- ja sivistystoimen palkat ovat kuopassa. Näiden alojen vaatimukset palkkojen korotuksista yli yleisen tason ovat oikeutettuja. Ne ovat tärkeitä yksilöiden elämässä, kun monet maksut nousevat ja yleinen hintataso on nousemassa. Ne ovat myös kohtalokkaalla tavalla tärkeitä koko yhteiskunnallemme, jotta voimme turvata näiden alojen työvoiman saatavuuden ja ammattitaidon jatkossakin tulevaisuudessa.

Kokoomus sai vaalivoittonsa antamalla katteettomaksi osoittautuneen lupauksensa palkkojen parantamisesta yli yleisen tason ja lupauksen siitä, että valtio maksaa tämän niin sanotun tasa-arvolisän. Tästä asiastahan me olemme puhuneet täällä jo kaksi päivää. Nyt tiedämme, että neuvottelutuloksen mukainen kunta-alan tasa-arvoerä on suuruudeltaan noin 2 prosenttia ja se lisää kuntien palkkausmenoja noin 340 miljoonaa euroa vuositasolla.

Arvoisa puhemies! Kunnallinen palvelujärjestelmämme on hyvinvointiyhteiskuntamme tukijalka. Kuntatalous on kehittynyt viime vuosina suotuisasti. Tämän vuoden korkea, noin 6 prosentin kasvu jatkunee ensi vuonnakin. Myös valtionosuudet kasvavat noin 720 miljoonaa euroa, mutta lähes kaikki tästä valtion rahasta on kustannustenjaon tarkistusta, indeksikorotusta ja kuntien verotulomenetysten korvausta.

Vaikka kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat, riskin muodostaa kuntien menojen liian nopea kasvu. Tehty palkkaratkaisu merkinnee sitä, että kehyksissä arvioitua noin 4 000 uutta työntekijää vuodessa ei kuntasektorille pystytä palkkaamaan. Sosialidemokraattien arvion mukaan pelkästään hoiva- ja hoitoaloille tarvitaan lähivuosina 20 000 uutta työntekijää. Miten tässä tilanteessa turvataan palvelut? Mistä kunta hakee säästöjä? Mistä samaan aikaan saadaan ammattitaitoista henkilöstöä?

Etelä-Karjalasta kotipaikkakunnaltani olen saanut tietoja, että hitaimman talouskasvun maaseutualueella alijäämät uhkaavat kasvaa voimakkaasti. Pienet kunnat ovat todella vaikeuksissa. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan, vähentämään henkilöstöä ja heikentämään palvelujen laatua. Siellä pohditaan veronkorotuksia, tehdään alijäämäisiä tilinpäätöksiä, kehittämissuunnitelmista joudutaan luopumaan, koulukäyntiavustajaa ja vanhustenhoidon lisähenkilöstöä ei voida palkata. Tämä on arkipäivää siellä.

Imatralla palkkaratkaisun kokonaisvaikutus on 7,5 miljoonaa euroa, josta valtion lisärahaa pitäisi tulla noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lappeenrannassa palkkaratkaisun lopulliset vaikutukset tulevat olemaan noin 23—25 miljoonaa euroa. Valtionosuudeksi on laskettu 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lappeenrannassa veroprosentin vuosituotto on noin 6,5 miljoonaa euroa.

Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän muutokset tuovat kunnille paljon lisää paineita. Perusopetuksen osalta Lappeenranta tulee tulevaisuudessa maksamaan valtiolle takaisin kuntien rahoitusosuutta. En ymmärrä, miten kehitämme perusopetusta, pienennämme ryhmäkokoja ja annamme yhä yksilöllisempää ja laadukkaampaa opetusta. Että tällaista historiaa hallitus on kirjoittamassa tällaisesta tosielämästä!

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden hoitohaasteet ovat mittavat etenkin ikärakenteen voimakkaan muutoksen myötä. Keskeisin huolenaihe on, miten hyvinvointipalvelut pystytään turvaamaan ja miten taloutta tulisi linjata kasvavan palvelutarpeen alla. Olen ollut vähän ymmällä pääministerin tekemistä laskelmista siitä, millä hinnalla mikäkin kunta tuottaa palvelunsa. Nämä tuntuvat ainakin minulle kuntapäättäjänä ja sosiaalialan ammattilaisena todella vierailta. Kuntien asukas- ja kulurakenteet eroavat toisistaan, eivätkä taulukoista poimitut eurot kerro mitään palveluiden laadusta ja palvelukokonaisuuksien toimivuudesta, ei palvelujen vaikuttavuudesta eikä niiden saatavuudesta. On vaarallista suunnitella tulevaisuutta halvin on paras -ajattelun mukaisesti.

Nyt olisi tärkeää mahdollistaa kunnille kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen, mutta hallituksen kuntapolitiikalla todelliset kehittämisvisiot ja vaihtoehdot viedään todella vähiin. Nyt pitäisi mahdollistaa kuntien naisvaltaisten, alipalkattujen alojen kuoppakorotukset. Nyt pitäisi kannustaa kuntia rakentamaan palveluista toimivia kokonaisuuksia, joissa ongelmien ennaltaehkäisy ja palvelujen vaikuttavuus ovat keskeisessä roolissa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa olisi voitava ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön uusia toimintamalleja ja uusia hyviä käytäntöjä, jotta palvelukokonaisuuksien vaikuttavuus paranisi. Se osoittautuu pidemmällä aikavälillä kustannuksiltaan kaikkein edullisimmaksi. Kustannuspaineinen tilanne, jossa kunnat joutuvat hallituksen toimien takia luopumaan monista suunnitelmistaan, ei edistä Paras-hankkeen tavoitteita eikä mahdollista palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Viemällä taloudelliset edellytykset kunnilta hallitus vaarantaa koko Paras-hankkeen ja kattavien julkisten palvelujen tulevaisuuden.

Arvoisa puhemies! Ihan pari sanaa ainoastaan, koska tästä asiasta on puhuttu mielestäni jo vähän kohtuuttomasti, mutta haluan lopuksi nostaa esiin huoleni Suomen poliittisen järjestelmän uskottavuudesta ja ihmisten luottamuksesta poliitikkoihin ja politiikan keinoihin hoitaa ihmisten asioita.

Kysymys ei ole vain kokoomuksesta vaan koko tästä järjestelmästä. Tämä koskettaa myös meitä jokaista poliittista puoluetta ja poliittista ryhmää. Tämän me olemme varmasti jokainen kohdanneet niin täällä tänään ja eilen keskusteluissa kuin myös tämän talon ulkopuolella eri järjestöjen toimijoiden, ihmisten parissa. Tämä asia on meidän yhteinen haaste, ja sen voimme hoitaa ainoastaan me, ja siitä me olemme jokainen henkilökohtaisessa vastuussa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Parlamentarismi on tärkeä asia. Siihen kuuluu hallitus, ja siihen kuuluu oppositio. Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä roolit vaihtuvat, ja totta kai — olen itsekin kokenut kummankin puolen — retoriikassakin saattaa olla sävyeroja riippuen siitä, kummalla puolella ollaan.

Ed. Viitanen ei enää salissa ole, mutta sanon silti, kun en vastauspuheenvuoroa siinä vaiheessa enää edes pyytänyt, että minulle on täysin selvää se, että ei sosialidemokraattien tarvitse sitoutua hallituksen kehyksiin. Mutta puolueella, joka on tänäkin iltana niissä keskustelun vaiheissa, kun ei ole ihan riekkumiseksi tämä keskustelu mennyt, yrittänyt esittää vastuuntuntoista ja yrittänyt esittää puoluetta, joka kantaa huolta tulevaisuudesta, tyylilaji on tulevaisuuden ennakoitavuuden kannalta aivan toinen kuin minusta pitäisi olla parlamentarismissakin oppositiolla tilanteessa, jossa tiedätte tasan tarkkaan sen, millä pohjalla Suomen talous on, minkälaisia näköaloja on vähänkään pitemmälle asiaa katsoen kuin ensi vuoteen.

Sanoin noin kolme tuntia sitten aikaisemmassa puheenvuorossani, että tämä tilanne on vähän niin kuin sääennustuksessa, että menettelytavat ja toimintatavat, joilla säätä nykyään ennustetaan, ovat yhä tarkempia, mutta joskus menee pieleen: ei myrskyaaltoa pystytäkään ennustamaan, ja toisinpäin, jos myrsky on ennustettu, sitä ei välttämättä tulekaan.

Otan tässä esimerkin, kun ed. Urpilainen sattuu olemaan salissa. Te käytitte puheenvuoron, jossa totesitte röyhyrinnoin, niin kuin tietysti pitääkin, kun asiat kotikaupungissa ovat kunnossa, että Kokkolassa menee tällä hetkellä hyvin. Eikö se ole hieno asia, että Kokkolassa menee tällä hetkellä hyvin? Sanon uudemman kerran: Minulla ei ole vähääkään epäilystä siitä, mikä on hallituspuolueen ja mikä on oppositiopuoleen rooli, ja niistä oikeuksista, mitä meillä on puhua täällä, ja siitä tulokulmasta, miten me asioihin tulemme. Mutta se on minulle uutta, että puolue, joka on jopa joskus itsekin todennut itsensä valtionhoitajaksi, mistä sitten seuraa joitakin asioita, jotka saattavat olla vaalitilanteessa ongelmallisia, on heittämässä romukoppaan vastuullisen kehysmenettelyn. (Ed. Gustafsson: Eihän!) Korostan: Oppositiolla ei tarvitse olla samat kehykset kuin hallituksella, teillä on oma näkemyksenne siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan, (Ed. Gustafsson: No niin, juuri näin!) mutta se tapa, jolla täällä on tänä iltanakin esiinnytty, on uutta.

Sitten, arvoisa puhemies, toiseen asiaan. Täällä illan aikana on käytetty monenlaisia puheenvuoroja. Sieltä ei tietysti yksittäisiä lauseita voi ottaa eroon, mutta täällä ovat muutamat opposition edustajat kyseenalaistaneet hankkeiden tulevaisuuden. Ed. Viitamies kysyi siinä vaiheessa, kun tämä keskustelu tänä iltana alkoi, miksi on hankkeita, ohjelmia ja pilotteja, miksei asioita pistetä kuntoon. Siksi on hankkeita, ohjelmia ja pilotteja, että asiat saataisiin kuntoon.

Jokainen, joka katsoo kuntakenttää, tietää, täällä on ministerin suullakin se todistettu aivan hiljattain tänäkin iltana, että kunnat ovat erilaisia. Se, että keskimäärin menee hyvin, niin kuin tällä hetkellä menee, eihän se ole merkki siitä, että kaikilla kunnilla menisi hyvin. Tämä on itsestäänselvä asia. Mutta vaikka välikysymyksen otsikko oli, ja on edelleenkin, "Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen", niin aivan niin kuin täällä joku sanoi jo aikaisemmin — ja olen itsekin todennut, että olen lukenut tämän välikysymystekstin ja minä otin tämän vakavissani — täällä ei puhuta Paras-hankkeesta mitään eikä täällä puhuta juuri kehittämistoimenpiteistäkään mitään.

Tämä ed. Anneli Kiljusen puheenvuoro siitä, että tämänhetkinen kuntien rahoitustilanne olisi niin huono, että se ei mahdollista kehittämishankkeiden eteenpäinvientiä, tuntuu kyllä jokseenkin käsittämättömältä ainakin tällaisen henkilön silmälasien läpi katsoen, joka on itse ollut niin kuntakentällä töissä kuin myöhemmin luottamushenkilönä nimenomaan laittamassa liikkeelle ja edesauttamassa hankkeita, jotta saataisiin uusia käytäntöjä, jotta saataisiin uusia menettelytapoja, jotta saataisiin organisaatiot sellaiseen malliin, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ja näköpiirissä olevassa palvelujen kysyntätilanteessa ja näköpiirissä olevassa taloudellisessa tilanteessa pärjättäisiin.

Jos pelkkä raha ratkaisisi — niin kuin meistä jokainen tietää, kunnat ovat erilaisia ja tänäkin päivänä on tilanne se, että on kuntia, jotka kaipaisivat kipeästi rahaa lisää — jos se olisi lääke siihen, että kuntakentällä menisi paremmin, palvelujen tasoa saataisiin nykyisestään edelleen parannettua, niin se olisi liian helppoa, kun se näköpiirissä oleva tulevaisuus on sen kaltainen, että tarvitaan tuhansia uusia ihmisiä ja tarvitaan joka tapauksessa hoito- ja hoiva-alalle kiinnostavuutta ja lisää resurssejakin, jotta siellä selvitään.

Arvoisa puhemies! Välikysymys käsittääkseni tehdään vakavalla mielellä, ja jotta siitä voi käydä keskustelua, niin oma lähtökohtani on ollut se, että siihen myös pyritään vastaamaan hallituksen puolella kuin sitten siihenkin, mikä on se kärki, niin kuin tässäkin tapauksessa eilen illalla selvisi, että kärki onkin vaalilupaukset eikä se, että te olisitte aidosti huolissanne, toistan: aidosti huolissanne, siitä asiasta, miksi te välikysymyksen olette esittäneet, hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kun ministeri Risikko tuossa jokin aika sitten käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että Yleisradion taholta on seurattu hänen läsnäoloaan, niin olen valmis ja halukas sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana tähän alkuun toteamaan, että ministeri Risikko on ollut paikalla erittäin hyvin ja osallistunut myöskin keskusteluun vähintäänkin kohtuullisessa määrin. Näin.

Arvoisa puhemies! Kun olen tässä välikysymyskeskustelussa ollut paikalla kohtuu hyvin, niin olen miettinyt tässä illan aikana sitä, missä määrin tämä välikysymys on ollut tarpeellinen, hyödyllinen, mitä asioita se on palvellut. Olen sitä mieltä, että kaikesta huolimatta tämä välikysymys on ollut paikallaan. En mitenkään halua uskoa, että tällä välikysymyksellä kuitenkaan oli mitään merkittävää vaikutusta, tuskin edes marginaalista, siihen, mitä työmarkkinoilla on tapahtunut. Siitä ehkä paras esimerkki on se, että Super hyväksyi työnantajien tarjouksen ja Tehy ei hyväksynyt.

Samaan hengenvetoon nyt haluan sanoa sen asian, jonka totesin yhdessä repliikkipuheenvuorossani, että kyllä tämän välikysymyksen kärki oli 60—70-prosenttisesti kuntarahoituksessa, ehkä sitten parikymmentä prosenttia sen sisällä oli tätä hoitoalaa ja muutakin, ja niin kuin sanoin, niin varmaan 10 prosenttia oli tässä ikään kuin kokoomuksen vaalienaluslupauksissa, että halusimme myöskin, totta kai, käydä siihen kiinni. Mutta minun mielestäni oppositio on kyllä tällä välikysymyksellään osoittanut ihan aitoa oikeaa parlamentaarista herkkyyttä käydä tähän yhteiskunnallisesti erittäin tärkeään asiaan kiinni. Minusta olisi ollut itse asiassa nyt, kun ajattelen, vahinko, jollei tätä välikysymystä olisi tehty. Voin myöskin ihan avoimesti todeta sen, että jokainen tietää, että varmaan sos.dem. eduskuntaryhmässä, josta tämä aloite lähti, tarkkaan mietittiin myöskin tämän mahdolliset vaikutukset eri suuntiin. Mutta minun poliittinen arvioni on nyt tämä, jonka tässä sanoin.

Sitten vielä tästä itse välikysymyksen kärjestä, joka kohdentui siis laajasti kuntarahoitukseen, niin senkin sisällä vielä ajattelen näin, ja ainakin itse koin ja demarina haluan painottaa sitä, että yhtä tärkeätä kuin on hoito- ja muitten koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkakysymys, on ikään kuin se objekti, mistä on kysymys. Se on se, että kun hoidetaan vanhusta, sairasta ja muuta, että tekijöitä riittää. Kun käytin myöskin tätä ilmaisua, että on olemassa nyt ja on ollut jo pidemmän aikaa objektiivinen tilanne yhteiskunnassa, että pitää tehdä naisvaltaisten alipalkattujen työntekijöitten hyväksi enemmän, niin tämä paine on kasvanut merkittävästi, ja meille sosialidemokraateille on koko ajan sopinut ja on haluttu olla ikään kuin tässä työssä ja toiminnassa mukana. Se, että kokoomus lähti tässä asiassa vaalien alla kymmenen kertaa meitä koppavammin liikkeelle ja teki sitten tosi reteitä lupauksia puheenjohtajansa suulla, on sitten ollut kokoomuksen valinta, ja siihen liittyy myöskin monia kysymysmerkkejä ja ongelmia, jotka tässä keskustelussa on tullut esille. Minä vielä palaan tähän asiaan tästä poliittisen demokratian näkökulmasta.

Mutta kun otin esille tämän kuntarahoitusasian, niin minulla on tosiaan tässä mukana valtakunnan kakkoslehti Aamulehti, joka joka aamu tuodaan myöskin minun postilaatikkooni siitä huolimatta, että on pikkasen porvarisviritteinen välillä, mutta monta kertaa täällä on ihan oikeatakin asiaa. No, nyt täällä todetaan näin, että joka toinen Pirkanmaan kunta harkitsee veron nostoa. Vero nousee lähes varmasti seuraavissa kunnissa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuru, Lempäälä, Mouhijärvi, Virrat, Ylöjärvi.

Arvoisa puhemies! Veron nostoa harkitaan seuraavissa kunnissa: Orivesi, Punkalaidun, Pälkäne, Vesilahti.

Puolitoista viikkoa sitten eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli alkuviikon, maanantain, tiistain ja osin keskiviikon. — Tosi hieno ja onnistunut matka, Etelä- ja Keski-Lapissa, puhemiehellekin sanoisin, että nämä matkat ovat tosi tärkeitä ja antoisia, siellä otetaan hyvin vastaan vieraat, kun puhemiehet ymmärtävät sen, että tekee hyvää tamperelaispojallekin käydä siellä Lapin raukoilla rajoilla. — Siellä Sodankylässä kunnassa, missä on yksinkertainen keskustan enemmistö, kunnanjohtaja ja tosi fiksu hallituksen puheenjohtaja sanoivat, että yli yhden veroäyrin veronkorotuspaine on, ja vetosivat kovin meihin sosialidemokraatteihin, että tehkää nyt jotain siellä eduskunnassa, että tästä murheenlaaksosta voitaisiin elävänä nousta. Ed. Satonen, joka oli myös siellä paikalla, voi taas todeta, että ed. Gustafsson puhuu ihan asiaa ja täyttä totuutta. Ei mitään lisäystä eikä ... (Ed. Satonen: Eivät kai he pelkästään sosialidemokraatteihin vedonneet!) — Joo, no kyllä ne olivat fiksuja keskustalaisia. Ne tiesivät, että hallituksen sana painaa tässä vähintään yhtä paljon, jollei pikkasen enemmän tässä tilanteessa, kun olette hallituksessa.

No, sitten ehkä vielä haluan todeta tästä poliittisesta demokratia—kansanvalta-ulottuvuudesta, että on se luonnollista, että oppositio käy tiukasti kiinni siihen, että kokoomus niin rehvastellen lähti tällä tasa-arvotupolla liikkeelle, ja sitten voidaan sanoa näin, niin kuin täällä nyt on todettu, sanon sen vielä kertaalleen, että lasku laitetaan voittopuolisesti kunnille.

Täällä tunti sitten, oliko se ed. Rajala tai joku, minä olin sen ajan työhuoneessa, opetti meitä vasemmistolaisia, kuinka isoista luvuista on kysymys, kun nämä eurot muutetaan mummonmarkoiksi. Tämä vaje, tämä Kataisen puhallus tai kupla — petos nyt on vahva sana, minä hyvin varovaisesti käytän sitä, mutta kun tämä politiikka nyt on mennyt semmoiseksi tänä päivänä, että pitää sanoa aika vahvasti, jotta viesti menee perille, niin tästä voi jokainen sitten hakea sen oikean sanan — niin tämä 190 miljoonaa euroa, mikä on nyt sitten tämä puhallus ja vaalilupausten lunastamatta jättäminen, niin sehän on pitkälti yli 1 000 miljoonaa vanhaa markkaa eli yli miljardi. Eli onhan se aika iso tällainen ... No, jokainen voi sitten luonnehtia sitä omalla tavallaan. Se on tosi loukkaavaa, että minimissään kun hallituspuolueitten olisi pitänyt se hoitaa eikä siirtää sitä kunnille.

Sitten toinen asia, jonka meidän sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa myöskin itse nostin esille, mitä kovin hämmästelen ja pidän sitä myöskin poliittisena virheenä porvarihallitukselta. Se on nyt tätä teidän kertasuorituspolitiikkaa, että nyt tulee tämä miniratkaisu, jonka kunnat rahoittavat, mutta se on kaikki sitten siinä, kun jokainen meistä tietää ja me sosialidemokraatit olemme korostaneet sitä, että tässä nyt pitäisi olla vähintään tämmöinen neljän viiden vuoden ohjelma, jolla tämä 500 euron tasokorotus. (Puhemies: Aika!) Anteeksi? (Puhemies: Aika!) Tässäkin on rajattu aika vai? (Puhemies: Suositus!) Ai, siis suositus. No joo, jos puhemies sallii, niin minuutti ehkä sillä tavalla.

Lopuksi ehkä tämä näin, niin olen lupausten mukainen. Minä olen todella huolestunut siitä, jos lakko syntyy. Todella joo. Viitaten myöskin eilen puolueen puheenjohtaja Heinäluoman puheenvuoroon, yhdyn myöskin tähän vakavaan vetoomukseen, että myöskin hallituksen riveistä löytyisi sen tyyppistä näköalaa, että tässä vielä yritettäisiin oikeasti tämä lakko estää. Minusta nyt ei ole tilaa ja sijaa sen kaltaiselle välinpitämättömyydelle, jonka olen joistakin kokoomuspuheenvuoroista vaistonnut. Olen niitä sitten vähän kuullut jossain vähän noin ääneenkin vahvemmin, mutta en ihan täällä salissa. On väärä asenne, jos lähdetään jotenkin niin kuin tehyläisiä nöyryyttämään tässä. Siis suomalainen työmarkkinaelämä, järjestötoiminta, ei mitenkään sitä kestä. Ihan vakavasti vetoan hallituspuolueisiin, että miettikää tämä asia nyt omalta kohdaltanne ja tulkaa hoitajia vastaan. Sen takia me olemme esittäneet tämän 600 miljoonaa euroa, että sen sisällä kyetään hoitamaan nämä palkkarahoitusongelmat, tarvittavat vanhustenhuollot ja muut. Se on vakavasti mietitty. Siinä ei ole mitään valtiontalouden keikuttamista. Kiitos joustavuudesta, arvoisa puhemies.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafssonin puhe oli siinä mielessä aivan erinomainen, että hän todella painottaa sitä, että tämä palkkaratkaisu, jonka nyt 90 prosenttia kuntatyöntekijöistä on jo allekirjoittanut, tulee kunnille tosi kalliiksi. Sen takia on erittäin hyvä, että kuntaministeri on paikalla ja kuulee, mikä tilanne on, ja hän varmasti sen muutenkin tietää. Meidän täytyy todella hyvin nopeasti nyt toteuttaa tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus, sillä meillä on todella aivan liikaa esimerkiksi päivystyspisteitä. Meillä on aivan liikaa kaikenlaisia palveluja. Ihmiset pystyisivät paljon laajemmin liikkumaan. Kaikkien palvelujen ei tarvitse aina olla samassa korttelissa, missä ihminen asuu. Kyllä me varmaan saamme tällä Paras-hankkeella jotain todella hyvää aikaan ja säästöjä kuntapalveluissa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun haluan myös omasta puolestani kiittää ministereitä Risikko ja Kiviniemi, että olette täällä paikalla. Takana on pitkä päivä, mutta kyllä keskustelun arvoa nostaa se, että olette kuulemassa näitä viestejä, joita täällä sitten puhutaan.

Täällä on käytetty aika paljon ansiokkaita puheenvuoroja opposition puolelta. Joitain puheenvuoroja olen kuullut tuonne omaan huoneeseeni. Oikeastaan lähestyn tässä kohtaa iltaa tätä asiaa vain yhdestä kulmasta.

Jos lähdetään liikkeelle siitä, että mielestäni täällä maksetaan nyt sitten viime vaalien lupauslaskua. Täällä ovat monet muutkin edustajat todenneet, että kokoomuksella oli tie auki taivasta myöten ja pussin hihnat löysällä. Äänitorvena oli puheenjohtaja Jyrki Katainen, ja taustajoukko säesti, osa jopa ylittäen kokoomuksen lupaukset. Omassa vaalipiirissäni — täällä on muuten aika hyvin pirkanmaalaisia paikalla tällä hetkellä — saatiin hyvin ääniä lupaamalla eläkeläisille, näin eläkeläiset minulle kertoivat: taitettu indeksi pois ja puoliväli-indeksi tilalle. Sehän ei ollut kokoomuksen virallinen lupaus, mutta tällaisella lupauksella myös kerättiin ääniä. Toivottavasti eläkeläiset ottavat nyt tällaisen lupauksen tehneen edustajan omiin pihteihin. (Ed. Satonen: Sanokaa nimi!) — Sanotaan näin, että koska en itse ollut paikalla kuulemassa tätä nimenomaista vaalienaluskeskustelua, toki neljän vuoden aikana kuulin näitä lupauksia toistuvasti, niin voin sanoa sen verran, että kysymys ei ole ed. Satosesta. Tehdään näin. (Ed. Gustafsson: Eikä miehestä ehkä?) — Eikä miehestä, niin, ehkä se rajaa. — Joka tapauksessa toivon, että eläkeläiset itse huolehtivat sitten tästä asiasta ja katsovat, ovatko tulleet omasta mielestään näiden lupausten kanssa petetyiksi.

Mutta todella, kun sitten siellä vaalikentillä yritti jollain lailla selvitä tämän kokoomuksen virallisen pajatson ja sitten näiden irtolupausten kanssa, niin kyllä tiukkaa teki. Suoraan sanottuna en ollut kovin suosittu monessa kohdassa, kun en suostunut lähtemään tähän lupauslinkoon mukaan. Totesin monessa kohtaa, että en voi lähteä tätä lupaamaan. Tämä ei ole meidän puolueemme virallinen vaalilupaus, en usko, että se tulee. Ihan vakavasti uskoin, että jokainen puolue aikoo pitää ne vaalilupaukset, joita puolueen taholta tulee. Totta kai mietin tällaisia yksittäisten edustajien lupauksia, että ohhoh, kuinka kehtaa. Toivon todella, että sitten ne henkilöt, joita on tässä kohtaa höynäytetty, ottavat nämä lupaukset esiin näiden kyseisten edustajien kanssa. Mutta kun puhutaan puolueen lupauksista, niin todella välillä oli vaikea vaalikentällä sanoa, että en voi tähän lupaushuutokauppaan lähteä mukaan.

Täytyy sanoa, että ihmettelen myös sitä, mitä mahtoivat kokoomuspuolueessa ne ehdokkaat ja valitut kansanedustajat, mutta myös valitsematta jääneet ehdokkaat, nyt miettiä, ne, jotka ymmärtävät jotain budjettirealismin päälle. Kokivatko he, että myös heidät on petetty? Viittaan tässä nyt sitten vaikka lapsilisien indeksisidonnaisuuteen, lupaukseen siitä, että se toteutetaan, jos kokoomus on hallituspuolue. Sitä ei tullut. Jotenkin on tullut semmoinen mielikuva, että aika monet kokoomuksen kansanedustajat, ehdokkaat, valitut edustajat aidosti uskoivat itsekin tätä asiaa kentällä kertoessaan, että jos kokoomus on hallituksessa, se toteutuu. Jotenkin tätä tietoa vasten mielestäni teidätkin tässä petettiin, mutta kunniakkaasti te täällä kuitenkin tätä puolustatte, ehkä vastoin parempaa tietoanne ja ymmärrystännekin välillä, kun nyt hallituspuolueessa ollaan.

Isoin ongelma, isoin, sanotaan, kupru, tehtiin kuitenkin kunnille. Nyt kun täällä on paljon pirkanmaalaisia paikalla, voi sanoa, että tämä ed. Gustafssoninkin siteeraama Aamulehden artikkeli on karua kertomaa. Kuntavero menee jokaiselta, ja sen maksavat ja tuntevat nahoissaan erityisesti pienituloiset. Näin uskallan sanoa. Siellä on lapsiperheitä, siellä on eläkeläisiä. Kun tähän lisätään asiakasmaksujen nosto ym. kiristykset, joita on tulossa, niin ei kovin hyvältä näytä kunnissa pienituloisten tilanne.

Kun muistan ne vaalienaluskeskustelut, ja mielestäni nyt rehellisyyden nimissä siihen aikaan on voitava viitata, koska sillä keskustelulla saatiin valta, niin nyt on otettava vastuu niistä puheista. Eli uskon, että näille meidän pienituloisillemme tulee ankeat ajat, ja heille luvattiin, että kokoomus on pienituloisten puolella. Nyt en kyllä päästä näistä pihdeistä muitakaan hallituspuolueita. Keskusta oli pienituloisten puolella. Vihreät ovat hyvin hiljaisia. Heistä ei ole paljon kuultu täällä salissa eikä hallitusohjelmakeskustelussa. Ryhmäpuheenvuorossa jokin aika sitten ed. Sinnemäki vaikeni täysin perhepolitiikasta, yhdestä vihreiden keskeisistä kysymyksistä vaaleissa. (Ed. Gustafsson: Soininvaaraa on ikävä, olisi vähän matematiikkaa ja logiikkaa käyty läpi!)

Joka tapauksessa, minkä takia tästä nyt mainitaan, on kokoomuksen lupaus, se, että Jyrki Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja, oppositiojohtaja, lupasi, että ylittävä osa korvataan kunnille. Se on merkittävä lupaus kuntien rahoituspohjan kannalta. Jos siitä sanoo, että vaalilupauksia, vaalilupauksia, ei niihin voi palata, niin kysymys on silloin siitä, että missä muissa asioissa olette valmiit jatkossakin sanomaan vain, että no, niistä puhuttiin silloin vaalien alla.

Tästä päästään siihen, että mielestäni on todella kyseenalaista, miten tällä kuntien rahoituspohjalla pystytään hoitamaan palkat maksuun, turvaamaan palvelut, rahoittamaan vanhustenhoito, terveydenhuolto, miten turvataan hoidon laatu ja ammattitaitoisen työvoiman saanti. Se on meidän välikysymyksemme otsikko. Miten se tehdään, kun rahaa ei ole? Ei se tule millään hankesuunnitelmilla, totta kai ne on siellä pohjalla, mutta jotta ne hankesuunnitelmat saadaan täytäntöön, niin sitä rahaa tarvitaan, se on nähty.

Nyt on luotu semmoinen oletusarvo, olemme sellaisessa myllyssä nyt mukana, että se oletusarvo on tässä kohtaa lunastettava tai kunnat ovat polvillaan. Me tiedämme sen nyt, se nähtiin tuosta Aamulehden artikkelista. Pirkanmaa on kuitenkin aika monessa kohtaa vaurasta aluetta. Toki sielläkin on ongelma-alueensa, mutta siitä huolimatta kuntaveroa ollaan nostamassa. Mielestäni tämmöistä rumaa totuutta ei saa ilkkumalla muuksi muuttaa. Välillä tuntuu ihan, että ihan aidostiko täällä ollaan, ei välttämättä tässä salissa, mutta joskus tuolla käytävillä kuulee sellaisia kommentteja, että miettii, että sanokaa nuo siellä vaalipiirissä, sanokaa siellä aidosti, että tätä mieltä olette. Jotenkin tulee niin paha olo. Pettää voi vain kerran. Itse oikeastaan pelkään sitä, että tämä, mitä nyt on tapahtunut, tulee kulminoitumaan meille kaikille puolueesta riippumatta seuraavissa vaaleissa. Politiikan uskottavuus kärsii. (Ed. Gustafsson: Juuri näin!) Vaalilupaukset on pidettävä. (Ed. Gustafsson osoittaen kokoomuksen suuntaan: Syy löytyy sieltä! — Ed. Karhuvaara: Ei todellakaan! Demareiden häviön syy ollaan me!)

Mielestäni, jos ajatellaan sitä, että olisitte näillä lupauksilla, jotka annoitte, voittaneet vaalit ja pitäneet ne lupaukset, tilanne olisi toinen, mutta kun niitä lupauksia ei pidetä, niin silloin on aika vaikea kommentoida näin niin kuin juuri teitte.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia, jonka ed. Karhu sanoi, on tietysti vakava. On tietysti niin, että tämä politiikan uskottavuus perustuu siihen, että vastataan omaan huutoon. Olen siitä tyytyväinen, että ed. Karhu vapautti ainakin minut siitä, mikä liittyy eläkeindeksiin. Voin sanoa kyllä ja uskon, että pirkanmaalaiset kollegat vahvistavat, että itse ainakaan en ole tänne päässyt sillä perusteella, että olisin paljon luvannut. Sen sijaan olen kyllä paljon saanut siitä palautetta, että en luvannut lähellekään niin paljon kuin moni muu. Sen takia koen kyllä erittäin ikävänä sen keskustelun, että tässä väitetään meidän ... Meidän ei kannata mennä hyvin pitkälle siihen keskusteluun, mistä lähti liikkeelle se Iltalehden juttu, jossa myöskin te lupasitte aivan saman asian. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus vastaa huutoonsa, ja siitä on selvänä osoituksena se, että nyt tulee kunnille lähes 900 miljoonan euron lisäpanostukset, mitkä ovat valtavan korkeat, ja sen lisäksi vielä tähän palkkaratkaisuun kohdennettuna 150 miljoonaa euroa. Minä olen herkällä korvalla kuunnellut tätä keskustelua ja näitä moitteita. Kuitenkin Suomen toiseksi suurimman kaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtajana vieläkään minulle ei ole selvinnyt sosialidemokraattien osalta, kumpaa te moititte, sitä, että palkkaratkaisu on liian alhainen, vai sitä, että se maksaa liikaa.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mihin me nyt haluamme, ed. Satonen ja ed. Mäkelä, teiltä selvän vastauksen, on se, pitääkö kokoomuspuolueen puheenjohtajan se lause paikkansa vai onko se ollut petos, se lause joka kuuluu näin: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason." Onko tämä lupaus voimassa, onko se voimassa tehyläisille, ja onko se kaiken kaikkiaan tässä ratkaisussa, kun tasa-arvolisän kustannus kunnille on 340 miljoonaa euroa ja te olette nyt antamassa vain 150 miljoonaa euroa? Eihän tämä silloin pidä paikkaansa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä kerran on sellaista tämä nykypäivä, että vain retoriset keinot tuntuvat joskus tuottavan tulosta — en tiedä, tuottavatko tällä kerralla — niin toistetaan nyt vielä sadannen kerran se sama viesti, minkä ed. Vuolanne toisti äsken, minkä toistimme eilen varmasti sataan kertaan, minkä olemme toistaneet tänään, emme enää kolmea kertaa vaan sata kertaa, mitä vastaa kokoomus tähän kysymykseen: Pidättekö lupauksen, että valtio maksaa yli menevän osan? Tarkennan: Tämä yli menevä osa olisi tässä tapauksessa yli puolet enemmän kuin se 150 miljoonaa euroa, mitä valtio on antamassa.

Tästä on nyt kysymys. Tämä on yksi syy, miksi minä olen kovasti toivonut, että ministeri Jyrki Katainen olisi itse täällä paikalla ja ottaisi kantaa tähän asiaan. Kaksi päivää me olemme sitä toivoneet, ei näy. Tämä on mielestäni se demokraattinen ongelma, mikä oppositiolla tässä nyt on edessä, että me kysymme (Puhemies: 1 minuutti!) samaa kysymystä moneen kertaan ja me emme saa vastauksen vastausta. Kiemurtelua.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen olisi todella voinut olla täällä paikalla. Häneltä on kysytty monta kertaa lukuisissa yhteyksissä, mikä on kokoomuksen nettisivuilla hänen lupauksensa tausta, aiotaanko se pitää, miksi hän on luvannut näin ja tätä rahaa ei ole tulossa. Mielestäni on aika älyllisesti epärehellistä — tämmöistä termiä käyttää usein edustajakollega Gustafsson — että nyt te koko ajan viittaatte iltapäivälehden artikkeliin, kun me kysymme teiltä kokoomuksen omilla virallisilla sivuilla olleesta tiedosta. Siellä myös lähtemättömästi toteaa puheenjohtaja Katainen: "Todennäköisintä vain on se, että se, joka lupaa vaaleissa eniten, pettää äänestäjiä vaalien jälkeen eniten."

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on aivan valitettavaa, että demareilla on edelleenkin väärät luvut. Siis tässä on VM:n luvut: Palkankorotusten kompensaatio yhteensä vuoden 2007 tasoon verrattuna on ensi vuonna 400 miljoonaa. Miksi te väitätte, että se on niin vähän? Ja seuraavana vuonna 650 miljoonaa, seuraavana 850, sitä seuraavana 1 040.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Hieman on ensimmäisen kauden kansanedustaja kuunnellut ihmeissään tätä keskustelua. Täällä on kerrottu minulle terveisiä kunnista, ja itse kun vastuullisesti yritän kaupunginhallituksen puheenjohtajana kuntalaisille tarjota laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti, niin hyvin vähän vastauksia täältä on saanut siihen kenttään. Hallitus ja Suomen kunnat ovat erinomaisen suurten haasteiden edessä, jotta suomalaisille pystytään tarjoamaan laadukkaat hyvinvointipalvelut. Toisin kuin täällä on erityisesti ed. Gustafsson kertonut, että Suomen tilanne on erinomainen, niin näen sen toisella tavalla. Kansainvälinen kilpailu kovenee jatkuvasti, mikä vientivetoiselle maalle, niin kuin Suomi, on erinomaisen haastava ja tiukka paikka. Suomelle on myöskin erinomaisen haastavaa se, että energia kallistuu jatkuvasti. Meidän ilmastomme ja etäisyyksien kannalta se tulee osoittautumaan todella isoksi kysymykseksi.

Meidän työttömyysasteemme on myöskin erinomaisen korkea, edelleenkin lähes 7 prosenttia. Jos ajattelee vaikka Uuttamaata, sitä, että vuonna 91, edellisen nousukauden jälkeen, Uudenmaan työttömyysprosentti oli 1:n luokkaa, hieman alle, ja nyt vastaava luku on 7 ja viidesosa alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista miehistä ei ota tarjottua työtä vastaan, niin meillä on erinomaisen suuria haasteita. Edelleen väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet edellyttävät voimakkaita panostuksia koko järjestelmän kehittämiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseen. Erityisesti tämä on haastavaa pitkällä aikajänteellä. Tarvitaan lukuisia rakenteellisia uudistuksia, että näistä talkoista selvitään.

Kunta-alalle on suunnattu merkittävät lisäresurssit. Esimerkiksi indeksikorotukset tehdään nyt sataprosenttisesti, kun edellinen hallitus vei kunnilta yhteensä 800 miljoonaa euroa maksamalla indeksikorotukset vain 75-prosenttisesti. Tänä vuonna valtionosuuden korotukset ovat lähes 900 miljoonaa euroa. Nämä lisäresurssit eivät kuitenkaan riitä. Itse asiassa mitkään rahat eivät pitkässä juoksussa tule riittämään. Tämä on varmasti semmoinen asia, mikä ei tule ratkeamaan pelkällä rahalla. (Ed. Gustafsson: Mutta sitäkin tarvitaan lisää!) Minua erityisesti, niin kuin mainitsin, ihmetyttää se, että tässä opposition välikysymyksessä ei mainita sanallakaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sosialidemokraatit ovat siis luopuneet palvelurakenneuudistuksesta, (Ed. Gustafsson: Varmasti puhuja tietää asian!) ennen kuin se on edes kunnolla käynnistynyt. Jotta suomalaiset hyvinvointipalvelut voidaan turvata, me tarvitsemme aidon palvelurakenneuudistuksen, jossa keskitytään palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Työmarkkinaneuvottelut ovat tuoneet suuret, etten sanoisi, historiallisen suuret palkankorotukset kunta-alan työntekijöille, myös hoitoalalle, erityisesti hoitoalalle. Koko kunta-alan palkkaratkaisu on kuntien palkanmaksukyvyn kipukynnyksellä kaikilla aloilla. (Ed. Gustafsson: Oppositio on samaa mieltä!) Se on kuitenkin perusteltu ammattitaitoisen työvoiman turvaamisella myöskin pitkällä aikajänteellä. Se on kuitenkin kallis. Esimerkiksi Espoossa 10 prosentin lisäys tässä koko kunta-alan työntekijäjoukossa tarkoittaa noin 50 miljoonan euron lisäystä palkkasummaan vuosittain. Se on erittäin suuri panostus osaavaan henkilöstöön, joka varmasti korotuksen ansaitsee. Minun on erinomaisen vaikea ymmärtää sitä, kun olen saanut sellaisen kotikasvatuksen ja sellaiset arvot, että ei tulisi syödä enempää kuin tienaa, että näin suurista, historiallisista korotuksista väitetään, että ne eivät tunnu saajien palkkapussissa. (Ed. Gustafsson: Kannattaa kysyä kokoomukselaiselta Tehyn puheenjohtajalta, sikäli kun hän vielä on kokoomukselainen!) Kyllä se tuntuu ja se oli myöskin tarkoitus.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen vaatii resursseja, uudistuksia, yhteistyötä ja vastuuta lähimmäisistä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on nyt varmaan turhaakin kerrata se historia, mutta kerrataan nyt, että tämän Paras-hankkeen esitaistelijoitahan nimenomaan olivat sosialidemokraatit. Se lähti meidän hallituskaudellamme. Me teimme paljon työtä sen eteen. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä se oli ministeri Manninen!) Me todellakin toivomme, että tämä nykyinen hallitus ei halua tältä perinteeltä lähteä poikkeamaan vaan jatkaa tätä samaa työtä, mitä me aloitimme. Se on meille hyvin tärkeää.

Mutta sen lisäksi, että me teemme rakenteellisia uudistuksia, mitä tarvitsee tehdä, me tarvitsemme myös resursseja lisää, jotta me voimme pitää huolta meidän vanhuksistamme ja jotta me voimme maksaa säällistä palkkaa meidän matalapalkkaisille naisillemme. Ei kai kokonaistaloudellisesti — huom. me puhumme taloudesta — tietenkään sekään voi olla järkevää, (Puhemies: Aika!) että me koulutamme tänne sairaanhoitajia, jotka sitten lähtevät Norjaan ja Ruotsiin, kun täällä heille ei tarpeeksi pystytä palkkaa esimerkiksi maksamaan.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Jukka Mäkelän puheenvuorossa oli monia ansiokkaita kohtia. Se vain jätti sumuverhon tähän kokoomuksen vaalipetokseen eikä vastannut siihen. Minulla on täällä Tehyn kirje, jossa sanotaan: "Alipalkattujen koulutettujen naisten palkkakuoppa syvenee, terveydenhuollon tulevaisuus uhattuna. Tarjottu sopimus ei korjaa näiden ryhmien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä vaan syventää sitä edelleen, ei toteuta hallitusohjelmaa, koska se ei lainkaan huomioi koulutuksen ja työn vaativuuteen nähden matalaa palkkausta samapalkkaisuuserän jatkokriteerinä. Tämä tarjottu sopimus ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavaa työvoimapulaa." Nyt te lipesitte vaalilupauksestanne, joka olisi mahdollistanut tämän asian korjaamisen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. En tunne ed. Jukka Mäkelää kovin hyvin, mutta kun itse puheessa mainitsitte kotikasvatuksesta jotain, niin ajattelin näin, että siihen olisi myös kuulunut tämmöinen rehellisyys ja ikään kuin yhteiskunnallisten tosiasioitten tunteminen, kun kerran kansanedustajia ollaan. Tässä mielessä ed. Mäkelän on pakko tietää se hyvin, että sosialidemokraatit olivat aivan eturivissä Paras-hanketta synnyttämässä ja viemässä eteenpäin. Se, ettei siitä sitten ole montaa riviä välikysymyksessä, johtuu varmasti osittain siitä, että se oli kuitenkin opposition yhteinen välikysymys. Mutta täytyy muistaa, jos mahdollisesti tulee uusia välikysymyksiä, että pannaan jokaiseen välikysymykseen tämä Paras sitten, niin saadaan ed. Mäkelä tyytyväiseksi.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean ed. Gustafssonille, että juuri näin, rehellisyys on se arvoista tärkein. (Ed. Viitanen: Sitä me olemme peräänkuuluttaneet) Minulla on ollut hyvä kontakti isääni, joka on aina sanonut, että poika, totta pitää puhua. Sen takia oikeastaan kävinkin pöntössä ja ihmettelin sitä, että kun sosialidemokraatit niin myönteisesti suhtautuvat tähän Paras-hankkeeseen, niin onko se tarkoituksella unohdettu tästä vai onko se jäänyt vahingossa pois. Mutta nyt minä huomaan, että tämä tuottavuuden edistäminen on vahingossa jäänyt tästä pois, jos minä tulkitsen näitä vastauksia oikein. Kun otin Espoon tähän vertauskuvaksi, niin mehän emme ole siihen tuottavuuden parantamiseen aina Paras-hanketta tarvinneet, ja uskokaa tai älkää, niin siellä tehdään hyvää yhteistyötä kokoomuksen ja sosialidemokraattien välillä.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä sosialidemokraattisena uutena kansanedustajana todistan myös Yleisradiolle ja medialle yleensäkin, että ministerit Risikko ja Kiviniemi ovat erittäin tunnollisia ja edelleen mukana täällä — voi sanoa jopa ylitöissä, kello on puoli yksitoista ja edelleen painetaan hommia — ehkä vähän väsyneen näköisiä kyllä jo, niin että aloitan tämän puheen sen takia aika pian.

Kollegani Tommy Tabermannin sanoin — siis kansanedustajakollegani, ei runoilijan, itsekin olen joskus vähän runoillut — porvarihallitus syö nyt naapurin pöydästä, ja hallitus tarjoilee sen antimia rehvakkaasti samalla jotain historiallisuudesta möykäten. Todellisuudessa kuitenkin kunnat asukkaineen maksavat pöydän antimet. Hallituksen osuus pöydän tarjoilusta vastaa vain lautasliinoja tai paremminkin kosteuspyyhkeitä, joilla on kätevä pestä kätensä varsinkin näin vaalien jälkeen. Kuka sietäisi tällaista vierailevaa isäntää talossaan? Luulen, että tällainen isäntä ohjattaisiin takaovesta ulos ja annettaisiin muistoksi kengän kuva liituraitapöksyihin.

Kunnat asukkaineen ovat siis maksajia. Palvelumaksut nousevat, mutta hallitus imee tämänkin osuuden kunnilta itselleen. Kunta-alan jälkeenjääneet palkat nousevat, mutta hallitus ei tahdo rahoittaakaan sitä lupaamallaan tavalla vaan jättää kunnat asukkaineen omilleen. Kuntien tarve palkata lisätyövoimaa on ollut tiedossa. Hallitus kuitenkin estää kunnilta mahdollisuuden esimerkiksi tukityöllistämiseen. Miten kunnilla on varaa palkata lisätyövoimaa esimerkiksi vanhustenhoitoon tai kouluihin kouluavustajiksi jnp., niin kuin nykyään on paljon ollut tukityöllistettyjä? Kaiken kaikkiaan kunnat, varsinkin pienet kunnat, tulevat olemaan tosi liemessä taloutensa kanssa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää kunnallisveron tuntuva korotus. Tätä tullaan näkemään erittäin paljon tulevina vuosina.

Kun täällä aikaisemmin oli puhetta tästä Paras-hankkeesta, kun ministeri Hyssälä sanoi, että se säästää kuntien menoja, se on tietysti tavoite ja toivomus, mutta nyt tällä hetkellä, kun tämä rakenneuudistus on menossa, se tutkimusten mukaan nostaa kuntien menoja, eli kun tähän samaan hässäkkään tulee nyt näitä muita menoja, niin se ei kuntien tilannetta paranna. Ja niin kuin ministeri Kiviniemi totesi, monessa kunnassa verotulot ovat kasvaneet. Se on ihan totta, esimerkiksi Nokialla ne ovat kasvaneet, sinne tulee paljon väkeä, se on muuttovoittokunta. Mutta samalla kun siellä verotulot kasvavat, joudutaan jatkuvasti investoimaan päiväkoteihin ja kouluihin, sitä rahaa myös menee erittäin paljon. Tässä nimenomaan pienet kunnat ovat lirissä näitten menojensa suhteen tulevaisuudessa.

Ihmettelenkin hieman sitä, että keskusta on hallituksessa niin hiljaa ja sukkasillaan hyväksymässä tätä linjausta, jossa varsinkin heidän vahvoilla kannatusalueillaan olevia pieniä kuntia tullaan kurmuuttamaan. Keskusta on ollut enemmänkin taka-alalla ja antanut kokoomuksen ottaa hallituksen vetäjäpuolueen roolin ja samalla ottaa vastaan sitten tätä kovaa kritiikkiä täällä salissa. Keskusta on yhtä lailla kuin vihreät tai Rkp tai kokoomus hyväksynyt tämän kuntien rökittämisen. Miten te selitätte sen äänestäjillenne siellä omalla kannatusalueellanne, kun kunnat ovat kohta konkurssin partaalla, niinkö, että kokoomus vei, me vaan vikistiin? Vetoankin nyt teihin, keskustalaiset: Ottakaa hallituksessa ohjat käsiinne ja suunnatkaa kuntiin resursseja palkkojen maksua varten opposition esityksen mukaan! Kokoomus lienee jo kampanjansa tehnyt seuraaviakin vaaleja varten, joten ottakaa, kepulaiset, homma haltuun ja tukekaa kuntia ja peskää samalla kätenne tästä likaisesta pelistä!

Ja ei enempää, muuta kuin hyvää yötä!

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kahden päivän keskustelu on osoittanut sen, että vaikka kokoomuksen vaalivoitto pohjautui tähän lupaukseen, aika pitkälti tähän lupaukseen, minkä nimenomaan puheenjohtaja Katainen antoi, jonka sairaanhoitajat ja hoitohenkilökunta ottivat tosissaan, nyt ei tämä lupaus löydä maksajaa. Maksaja ei ilmoittaudu, (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto) ja sitä ei ole. Me tiedämme, ed. Asko-Seljavaara, molemmat, että Tehyyn järjestäytyneet sairaanhoitajat ovat erityisen pettyneitä. Uskon, toisin kuin ed. Karhu, että tämä pettyneisyys ei tule heidän kohdallaan johtamaan passiivisuuteen, vaan uskon, että seuraavissa vaaleissa he äänestävät, mutta toisin kuin käydyissä valtakunnallisissa vaaleissa.

Nyt olemme toki todella noin 14 tunnin kuluttua valmiit vastaanottamaan sairaanhoitajien mielenosoituksen tuossa eduskuntatalon edessä, ja luulenkin, että puheiden aika alkaa olla ohitse ja nyt enemmänkin puheiden tilalle tulee mielenosoitukset. Toivottavasti ei tule lakkoa, koska lakko on sellainen tapahtuma, joka heikentää julkista terveydenhoitoa entisestään. Se on sen lisäksi näille henkilöille, jotka joutuvat lakkoon, erityisen raskas. Tässä mielessä viimeinen vetoomus, tai yksi viimeisistä, hallitukselle: estäkää lakko!

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut kyllä ihan mielenkiintoista osin kuunnella näitä puheenvuoroja, mutta siinä mielessä jonkin verran turhauttavaa, että joutuu monta kertaa näihin samoihin väärinymmärryksiin puuttumaan.

Kun ed. Ojala-Niemelä täällä totesi, että hallitus on sitä mieltä, että kaikki on hyvin, niin sehän ei pidä paikkaansa. Olemme monenkin ministerin suulla ilmaisseet sen, että olemme hyvin tietoisia siitä, että kuntatalous on koetuksella osin myös tämän palkkaratkaisun osalta, vaikkakin on niin, että se käänne kuntien taloudessa tapahtui 2006 ja sinänsä nämä yleiset näkymät ovat ihan hyvät.

Ed. Vuolanne, kyllä se, että ensimmäistä kertaa tehdään indeksikorotukset täysimääräisesti, ensimmäistä kertaa, samalla kun tehdään kustannustenjaon tarkistus kerralla ja myöskin veromenetykset kompensoidaan, on jotain ihan uutta. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aikaisemmin, ei se ole mikään automaatti, joka pitää ottaa ikään kuin annettuna. Sekin on saavutus.

Pienten kuntien osalta kieltämättä tässä meidän valtionosuusjärjestelmässämme on, ja siksi sitä uudistetaankin jälleen, puutteita myös siinä, että se tuo tästä hyvästä verotulotilanteesta sen hyödyn myös näille pienimmille kunnille pienellä viiveellä eli vasta kahden vuoden kuluessa. Eli tässä on tällaisia ongelmia, että kaikki kunnat eivät ikään kuin tästä hyvästä taloudesta hyödy sitten yhtäaikaisesti, mutta niidenkin osalta näkymät ovat myönteiset.

Mutta ennen kaikkea haluan korostaa sitä, että tärkeintä on se, että tässä Paras-hankkeessa etenemme ja saamme ei ainoastaan kuntarakenteessa vaan nimenomaan niissä palvelurakenteissa uudistuksia aikaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut nyt kaksi päivää tätä, ja väitän, että olen aika tiiviisti kyllä täällä ollut, tuossa nyt äsken kävin yhdellä vessakäynnillä, mutta rakko alkaa tottua, hyvä niin ... (Ed. Tiusanen: Ei tarvitse kertoa, miksi käy vessassa!) — Kyllä pitää, koska toimittaja Päivärinta seuraa toimintaani täällä, niin se on pakko kertoa.

Haluan kiittää ensiksikin niistä puheenvuoroista, mitä täällä on tullut, koska täällähän on hyvin monipuolisesti käsitelty asiaa. Minä olen ollut hyvin iloinen siitä, että täällä on terveyden edistämiseen otettu kantaa ja myöskin koulutukseen ja myöskin siihen, että vaikuttavat palvelut on se, mihin meidän tulee satsata, ja se on ihan totta. Vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä keino (Ed. Gustafsson: Ja vanhustenhoiva on tärkeä!) — kyllä, kyllä — vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä keino kohdentaa resurssit oikein.

Mielestäni täällä on kriittisesti suhtauduttu asioihin, mutta mikään ei mene eteenpäin, jos ei ole kritiikkiä. Haluan kiittää tästä keskustelusta, ja se on ollut opiksi meille kaikille. Olisin toivonut tietysti, että olisi enemmän väkeä, koska näiden kaikkien puheenvuorojen kuuntelu olisi ollut hyvä oppimiskokemus.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason."

Arvoisat kansallisen kokoomuksen kansanedustajat, pidättekö te tästä puheenjohtajanne lupauksesta kiinni? Kyllä vai ei? (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Siellä on ed. Satosella nyt puheenvuoro. Nyt pääsette pienellä vaivalla: "Kyllä" tai "Ei". (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) — Minä kysyn Satoselta nyt.

Arto  Satonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Luulen, että täällä jokainen saa ihan itse valita puheensa, eikä tarvitse provosoitua edellisistä, mutta ed. Asko-Seljavaara on niin moneen kertaan jo vastannut erinomaisesti tähän kysymykseen, että siihen ei ole enää tarvetta.

Pyysin vielä puheenvuoron sen takia, että halusin lähinnä kommentoida ed. Asellin puheenvuoroa siltä osalta, kun hän oli huolissaan tukityöllistettyjen määrästä. Ensinnäkin tukityöllistettyjen määrä kaikkineen tulee ensi vuonna lisääntymään. On totta, että siellä on pieni kohdennus tukityöllistettyjen sisällä niin, että siitä entistä enemmän pistetään yritystoimintaan. Mutta sen homman ajatushan on se, että mahdollisimman moni tukityöllistetty pääsisi sen jälkeen oikeasti työelämään kiinni ja sitä kautta myöskin elämässään eteenpäin, ja samalla tietysti se on myöskin kansantalouden etu ja sitä kautta voidaan hyvinvointipalveluja edistää. Mutta sen sijaan monenlaiselle vapaaehtoistyölle ja erilaisten organisaatioiden, vapaaehtoisjärjestöjen, hyödyntämiselle tietyissä terveydenhuollon tehtävissä lisäapuna tietenkin niin, että totta kai päävastuu on palkatulla henkilökunnalla, mutta joissakin tehtävissä, esimerkiksi vanhainkodissa tai muuta, niin sellaiselle kannattaa ovi pitää auki.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Satoselle haluaisin huomauttaa ja muistuttaa myös tämän päivän uutisista. Työttömien Valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen kertoi tänään viimeksi julkisessa sanassa, että 14 000 työtöntä työnhakijaa on puhdistettu pois työvoimatoimiston toimenpiteiden piiristä, siirretty sosiaaliturvan varaan. (Ed. Gustafsson: Kylmää kyytiä!) Tämä ei todella ole viisasta eikä oikeaa politiikkaa, kun puhuitte siitä, miten hallituksen toimenpiteet kohdistuvat työttömiin. Hän lähti siitä, että taustalla olisi työministerin vaihtuminen ja politiikan vaihtuminen siinä jäljellä olevassa työministeriössä, joka meillä on.

Mikä tulee vihreisiin, arvoisa puhemies, sanon vielä sen, että se, että he eivät ole osallistuneet (Puhemies: Minuutti!) tähän keskusteluun, pohjautuu käsitykseni mukaan siihen, että he ratsastavat ilmastonmuutoksen ongelmien lisääntymisellä ja uskovat, että sieltä se kannatus tulee. Mitä enemmän ongelmia ilmastonmuutoksen vuoksi ja ilmastokatastrofin vuoksi, sen enemmän kannatusta vihreille.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kerran ed. Satonen alkoi opettaa uutta kansanedustajaa, minäkin haluan kertoa kansanedustaja Asellille, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen isä oli kyllä silloinen ministeri Hannes Manninen ja hoitotakuun isä oli ministeri Soininvaara. Isänä ei ollut kummassakaan demari eikä kokoomuslainen.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä opeista, ne ovat arvokkaita. Tässä on hyvä nuorena edustajana oppia näitä asioita. (Ed. Viitanen: Älkää uskoko kaikkea!) — No, nämä tietysti tarkastetaan.

Mutta sen verran kuitenkin, että tästä ei ole pitkään, kun uutisissa tuli tukityöllistämisestä ja yleensäkin, että kuntien palveluksessa olevat, esimerkiksi vanhustenhuollossa olevat ihmiset tai koulujen kouluavustajina toimivat, ovat olleet juuri tukityöllistettyjä. Tämä nyt aiheuttaa sen, että nämä henkilöt menevät yritykselle, mikä on tietysti yritykselle ihan hyvä asia, jos ne pystyvät tosiaan rehellisesti käyttämään ja kouluttamaan nämä ihmiset työelämään, niin kuin ed. Satonen täällä esitti. Se on hyvä asia, mutta tämä asettaa kuitenkin kunnat taas semmoiseen tilanteeseen, että heidän on saatava henkilökuntaa. Siellä on nyt jo ollut liian vähän käsiä näillä hoiva-aloilla. Tämä aiheuttaa ison ongelman, ja se lisää nyt palkkakustannuksia, (Puhemies: Aika!) kun ne joutuvat omilla rahoillaan nyt vielä lisäämään tässä kohtaa, kun vielä sitten nämä palkatkin nousevat. Tämä on kyllä aika iso kysymys.

Antti  Vuolanne  /sd:

Arvoisa puhemies! Valtio maksaa kunnille sen osuuden, joka ylittää yleisen korotustason. (Ed. Tiusanen: Me osaamme sen ulkoa!) Näinhän nyt tässä ei ole käymässä. Ja kun ed. Gustafsson kysyi teiltä kyllä—ei-kysymyksen, te vastasitte siihen väärin, ettekä totuudenmukaisesti. (Ed. Asko-Seljavaara: Teillä on väärät luvut!) Ministeri Kiviniemelle, kysymys on nyt tästä: korvaako valtio kuntien menojen lisäykset täysimääräisesti vai ei. Jos se ei korvaa nousevia kustannuksia kuntataloudessa, se tarkoittaa sitä, että ne rahat täytyy löytää kunnasta joko leikkaamalla palveluita tai kiristämällä kunnallisverotusta. (Ed. Karhuvaara: Tehostamalla palveluita! — Ed. Tiusanen: Niitä on tehostettu 20 vuotta!) — Tehostamalla palveluita, mutta menkää sanomaan tämä tehostamisvaatimus niille, joille te kerroitte myös sen petetyn vaalilupauksenne. Menkää kertomaan se sairaanhoitajille, päivähoitajille, lähihoitajille, perushoitajille. Menkää kertomaan, että täällä on tehottomuutta ja kokoomuksen vastaus on tehostaa yhä enemmän ja ottaa näiden ihmisten, pienipalkkaisten, naisvaltaisten alojen ihmisten selkänahasta yhä enemmän tehostamalla. Tämäkö olikin se teidän ratkaisunne? Te ette lisää rahaa, mutta te ryöväätte sitä kunnilta. Tästä on kysymys. Niinpä kokoomus menee kunnallisvaaleihin vaatimuksellansa, joka on kunnallisverojen kiristäminen. Sen sanoma on rakastakaa kunnallisverojanne, me kiristämme niitä yhä enemmän. (Ed. Asko-Seljavaara: Menkää te kasvamaan!)

Meillä on nyt tässä salissa kaksi vaihtoehtoa, on sosialidemokraattien kehys ja on porvarihallituksen kehys. On porvarihallituksen kehys, joka näivettää kuntapalvelut, se näivettää hyvinvointipalvelut koulutuspuolella, terveyspuolella, sosiaalipuolella, teknisellä alalla, ja on sosialidemokraattien kehys, joka panostaa enemmän, joka turvaa vanhustenhuollon, päivähoidon, sosiaalipuolen, terveydenhuollon (Ed. Tiusanen: On muitakin vaihtoehtoja kuin nuo kaksi!)

Tästä on kysymys. On kysymys peruspalveluista. Siksi me pyydämme ja anomme, että hallitus tulee mukaan meidän talousarvioaloitteeseemme. Me pystymme laittamaan tällä talouskasvulla ja tällä hyvinvointi-Suomen mitoituksella aivan hyvin valtion talouden siitä heikentymättä tai kaatumatta tuon 600 miljoonaa euroa näille ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tulkaa katsomaan kuntiin, mikä on se arki siellä, miten nämä palvelut on hoidettu, niin silloin te ette ylpeilisi täällä tällä kuntia näivettävällä ja veroja kiristävällä linjallanne.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Vuolanne puhui totuuden sanoja niin hienosti, että melkein sen olisi suonut jäävän viimeiseksi puheenvuoroksi.

Oikeastaan olin pyytänyt tämän puheenvuoron toistaakseni sen saman viestin, mitä täällä moni edustaja aiemmin toisti eli vielä kerran vedota hallitukseen, että estäkää tämä lakko ihan oikeasti. Tämä ei ole nyt mikään arvovaltakysymys ja tästä ei pidä sellaista tehdä. Te voitte tulla vastaan, (Ed. Asko-Seljavaara: Te olette sen jo tehneet!) te voitte antaa kunnille lisää rahaa, jotta ne voivat huolehtia velvoitteistaan niin palveluiden kuin palkkojenkin suhteen. Se on minusta hyvin tärkeä asia.

En usko, että kovinkaan moni terveysalalla työskentelevä sairaanhoitaja haluaa lakkoa, kun tietää, mitä se tarkoittaa esimerkiksi yksinhuoltajaäideille, jotka siellä sairaalassa työskentelevät. Se on iso lovi palkkapussiin. Se merkitsee vaikeita tilanteita. Se on huono juttu. Te voitte tehdä sen, ja minä todella toivon, että tämä sana menisi perille.

Kuten ed. Vuolannekin sanoi, me nöyrästi anomme. Tämä ei ole nyt mikään arvovaltakysymys. Minä toivon, että te toimitte.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Minä äsken tuossa jo kiittelinkin niistä hyvistä asioista, joista te olette puhuneet, koska ne ovat olleet tärkeitä asioita, ja hoiva ja hoito ovat aina tärkeitä. Tällaisia keskusteluja, mitä nyt on käyty hoivasta ja hoidosta, pitäisi olla enemmänkin. Tietenkin sitten se, että myös jokainen meistä tekisi sen puolesta töitä, että ne varmasti olisivat sitten siellä käytännössä.

Minä haluaisin vielä todeta sitten tästä 150 miljoonasta eurosta, että huolimatta siitä, että kaksi päivää on nyt siitä puhuttu, minä olen vieläkin sitä mieltä, että se on hyvä asia. Minä olen sitä mieltä, että hoitajien palkat ovat jääneet jälkeen työn vaativuudesta, vaativuus on kasvanut, mutta palkat eivät ole. On hyvä, että niihin saadaan korotusta. Ei varmastikaan tämä ole riittävä korotus, se on aivan selvää. Voisi se olla enemmänkin ja pitäisikin olla, mutta kun kaikkea ei saa kerralla. Jostain on lähdettävä, ja tämä on erittäin hyvä panos siihen, tämä 150 miljoonaa euroa, ja se tulee sen lisäksi, mikä on se peruskorotus. Tästä tietenkin toivoa sopii, että me saamme jatkossa nähdä myöskin, että ne jälleen nousevat.

Mutta sen lisäksi pitää kiinnittää huomiota henkilöstön määrään ja henkilöstön muuhun työhyvinvointiin. Ja niin kuin olen todennut täällä, omasta peruspalvelubudjetistani olen kohdentanut näihin asioihin ja koko hallitus on sitoutunut siihen, että niihin kohdennetaan, ja kaikki se, mitä me pystymme tekemään hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi, se tehdään.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko käytti ikään kuin loppupuheenvuoron. Mutta minä viittaan vaan, että hän varmasti tarkoitti 150:tä miljoonaa euroa eli sitä hallituksen panosta. Mutta niin kuin ed. Viitanen ja moni muu on vedonnut juuri tähän, että ei tulisi lakkoa, niin se 150 miljoonaa euroa ei riitä. Tiedätte, että siellä ministeritoverinne ja puoluetoverinne valtiovarainministeri Kataisen takana on enemmän rahaa. Sieltä löytyisi se todellinen apu tähän tilanteeseen. Jaamme molemmat tämän huolen tästä hoivasta ja hoidosta ja varmasti jokainen tässä salissa. Mutta nyt on kysymys Tehyn lakon estämisestä ja myös tehyläisten ja yleensä koko sairaanhoitohenkilökunnan auttamisesta ja potilaiden auttamisesta.