4) Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen
jatkuu
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Mukava huomata, että ed. Zyskowiczkin
kuitenkin on paikalla.
Pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallitus lupasi
ohjelmassaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja
palvelujen saatavuuden. Ensi vuoden budjettiesitys on kuitenkin
tyly. Jäävätkö hallituksen lupaukset
pelkiksi lupauksiksi? Hallitusohjelman sisälle on rakennettu ajattelutapa,
että perheet ja omaiset kantavat entistä laajemmin
vastuuta lasten, vanhusten ja vammaisten hoivasta. Omaishoitoa halutaan
laajentaa, mutta siihen ei osoiteta lisää rahaa.
Myös palvelujen yksityistämistä ruokitaan.
Hyvinvointiyhteiskuntaan suunnataan vain 250 miljoonaa euroa, mikä käytännössä merkitsee
palvelujen nollakasvua, eli palvelut eivät laajene, vaikka tarvetta
olisi.
Jo nyt tiedetään, että edellisen
hallituksen yli 400 miljoonan euron lisäys palveluihin
riitti vain hoitojonojen lyhentämiseen. Tiedetään
myös, että palveluissa on paljon korjattavaa.
Hoitotakuu ei vielä täysin toimi. Varsinkin tutkimusjonot
ovat pitkiä. Lasten- ja nuortenpsykiatriassa on räikeitä puutteita.
Vammaisten palveluja ei ole tarpeeksi. Perheet tarvitsevat kipeästi
kotipalveluja, puhumattakaan vanhustenpalveluista. Niihinkään
ei luvata lisäresursseja, valtion tiukempaa ohjausta eikä lisää työntekijöitä.
Arvoisa puhemies! Haluan saada hallitukselta vastauksen, miksi
hallitus lähtee ratkaisemaan hoito-ongelmia byrokratian
ehdoilla. Miksi lähtökohtana ei ole palvelujen
tarpeessa oleva ihminen? Hallitus säilyttää palvelujen
järjestämisvastuun kunnilla ja rahoituksen valtionosuuksiin
ja kuntien omiin verotuloihin perustuvana. Hallitus on nostamassa
ensi vuoden budjetissa sosiaali- ja terveydenhoitomaksuja. Maksut
eivät kuitenkaan kartuta kuntien taskuja kauaa, sillä hallitus leikkaa
korotettujen maksujen tuoton valtionosuuksia leikkaamalla. On kohtuutonta,
että hallitus tulouttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
maksut vahvistamaan valtiontalouden ylijäämää.
Tehty ratkaisu on vastoin peruspalveluohjelmaa, vakiintuneita valtionosuusperiaatteita,
eikä sille
ole olemassa mitään taloudellisia perusteita.
Tyhjästä on paha nyhjästä.
Mitä hallitus tavoittelee? Onko tarkoitus, että kunnat
ajautuvat vararikkoon ja joutuvat sitä tietä tiukkaan
valtion ohjaukseen? Kuntapäättäjät
ja kuntalaiset joutuvat hallituksen pettämät vaalilupaukset
lunastamaan. Tämän seurauksena monien kuntien on
nostettava veroäyrejä ja supistettava voimakkaasti
palveluitaan. Näin tehdään myös
kotimaakunnassani Etelä-Savossa liian monessa kunnassa.
Vai onko hallituksesta, niin kuin kokoomuksen vaalilupauksista,
yhdentekevää, mitä luvataan tai mitä sitten
käytännössä toteutetaan?
Hyvä puhemies! Meillä Suomessa on jo liian pitkään
jatkunut tilanne, että asiat näyttävät
kyllä hyvältä ulospäin, mutta
kuitenkaan asiat eivät käytännössä suju.
On hankkeita, projekteja, ohjelmia ja pilotteja. Niiden avulla hoidetaan
vain marginaalisia tapauksia. Hankkeet eivät yksinään
riitä ratkaisemaan palvelujen tarpeessa olevien suurten
massojen tarpeita. Epäkohtien korjaamiseen tarvitaan lisää rahaa,
ei uusia hankkeita. Suomi on tänään vauraampi
kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on varaa hoito- ja hoivaongelmien
korjaamiseen, jos niin halutaan. Suomalaiset ovat sankoin joukoin
yhteisten palveluiden puolella. Miksi hallitus ei kuuntele kansan
mielipidettä? Miksi hoitopalveluja ei panna kuntoon? Kyse
ei ole rahasta, vaan siitä, mitä arvostetaan. Jättääkö hallitus
hoitoa ja hoivaa tarvitsevat heitteille?
Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa vanhusväestölle
oikeuden hyvään hoitoon. Miksi vain oikeuden?
Miksi ei luvata hyvää hoitoa ja anneta kunnille
mahdollisuutta järjestää hyvää hoitoa myös
käytännössä? Ensi vuoden budjetissa
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan
vain 21,3 miljoonalla eurolla. Se ei riitä. Ovatko Vanhasen
kakkoshallituksen lupaukset vain pelkkä tyhjä kupla?
Hoitoalan palkkauksesta on kohistu koko syksy. Hallitus on kirjannut
ohjelmansa tavoitteeksi naisten ja miesten välisten palkkaerojen
selkeän kaventamisen tällä vaalikaudella,
sitoutunut omalta osaltaan tukemaan työmarkkinajärjestöjen
toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi
ja ilmoittanut olevansa valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista
kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka
edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.
(Puhemies: 5 minuuttia!) Ensi vuoden talousarvioehdotukseen ei kuitenkaan kaivattuja
lisäresursseja sisältynyt, vai katsooko hallitus,
että lupaukset on hoidettu 150 miljoonalla eurolla, jotka
merkitsevät käytännössä vain noin
40 euron kuukausipalkan korotusta hoiva-aloille?
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitamies käytti erittäin
hyvän puheenvuoron, mutta puheenvuoron sisällöstä joudun
hänen kanssaan olemaan monelta osin eri mieltä.
Hän onnistui samassa puheenvuorossa sanomaan, että kokoomus
ei pidä kiinni lupauksistaan hoitoalan palkkauksen osalta
mutta silti, johtuen näistä puheista, joudutaan
nyt tekemään sellainen palkkaratkaisu kuntasektorilla,
joka tulee kunnille liian kalliiksi. On totta, että tämä palkkaratkaisu
on kunnille ja kuntasektorille kallis, mutta me näemme,
että tämä kuntasektorin koulutettujen
naisvaltaisten alojen palkkaongelma on sellainen, että siihen
on puututtava, vaikka siitä ratkaisusta tulee kunnille
kallis.
No sitten teidän ratkaisunne, ed. Viitamies, on se,
että ei se haittaa, jos vaan valtio sitten hoitaisi nämä kustannukset.
En ymmärrä, mitä virtuaalirahaa kuvittelette
valtion rahan olevan. Niitä samoja suomalaisia veronmaksajia
siellä on joka tapauksessa taustalla, oli kyse sitten valtion
tai kuntien rahoista.
Kimmo Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä voisin yrittää auttaa
ed. Zyskowiczin logiikkaa. En tietysti välttämättä tiedä täsmälleen,
mitä ed. Viitamies ajatteli — tai tiedänkin,
mitä hän on ajatellut, ja yritän auttaa teitä.
Eli kun kokoomus ei pidä lupauksistaan kiinni, niin kuin
tämä argumentti kuului, niin tämä tulee
kunnille kalliiksi, kun pyritään tähän niin
sanottuun tasa-arvolisään siellä. Jos
kokoomus pitäisi niistä lupauksistaan kiinni,
joita me olemme moneen kertaan täällä siteeranneet,
niin tämä ei tulisi kunnille kalliiksi, vaan tämä voitaisiin
hoitaa, koska kokoomus on vaalilupauksissaan sitoutunut siihen,
että yli yleisen linjan menevät korotukset valtio
tulee maksamaan. Teillä on valtiovarainministerin paikka
tällä hetkellä. Jos kokoomus pitäisi
lupauksistaan kiinni, ei olisi tätä ongelmaa,
josta me puhumme. Minä ymmärsin, että tätä ed.
Viitamies varmaan tarkoitti. (Ed. Zyskowicz: Silloinko se ei tulisi
kenellekään kalliiksi?)
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kävimme eilen, ja näyttää jatkuvan
vielä tänäänkin, täällä salissa
hyvin värikästä keskustelua kuntien vaikeasta
kokonaistilanteesta, julkisen sektorin palkkaratkaisujen vaikutuksista
ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaisuudesta sekä kunta—valtio-suhteesta.
Hämmennystä herätti se, kuinka eräät
hallituspuolueen edustajat vähättelivät
kuntien tilannetta. Meillä on monia kuntia esimerkiksi
pohjoisessa, ed. Mannisen alueella, joiden tilanne on todella erittäin
vaikea. Lähes yhteinen näkemys kaikilla kuitenkin
oli, että naisvaltaiset, pienipalkkaiset alat julkisella
sektorilla ovat ansainneet palkankorotuksensa. Se, miten vastuuta
tästä kokonaisuudesta jaetaan, olikin sitten eri
juttu. Sosialidemokraatit ja oppositio ovat valmiit ottamaan suurempaa
vastuuta valtiolle, ymmärretään, ettei
tätä yhteiskunnallista vastuuta saa jättää kuntien
armoille. (Ed. Gustafsson: Näin on!) Kunnat eivät
siitä yksinkertaisesti selviä ilman suurempia
vaurioita.
Viime kädessä kaiken tämän
keskustelun ytimessä ovat yksittäiset perheet,
yksilöt, ihmiset, jotka tarvitsevat päivähoitopalveluja,
sairaanhoitoa, hoivaa, sosiaalipalveluja, opetusta jne. Myös me
olemme heistä vastuussa. Me emme voi siirtää vastuutamme
ainoastaan kunnille. Tähän kokonaisuuteen liittyy
myös tulevat palkkaratkaisut, ja kuten jo aikaisemmin sanoin,
jokainen heistä on sen ansainnut emmekä saa syyllistää heitä kuntien
taloudellisesta tilanteesta. Vastuu on myös meidän.
Ministeri Katainen ja hallitus ovat luvanneet tukea palkkaratkaisua
erillisellä 150 miljoonan euron lisällä.
He ovat sanoneet ja toistaneet useita kertoja, että se
on historiallinen lisä, mitä kukaan muu hallitus
ja eduskunta ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. (Ed. Satonen: Aivan,
näin se on! — Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!)
Valitettavasti ministeri Katainen ei ole paikalla, mutta toivon,
että hän vastaa vielä eduskunnalle. Pyydän
häneltä suoraa vastausta. Minua on koko talousarvion
käsittelyn yhteydessä häirinnyt, kun en
ole löytänyt budjetista kyseistä 150:tä miljoonaa
euroa. Eilen talossa kiersi huhu, ettei se olekaan mikään
erillinen ylimääräinen lisä,
kuten olette väittänyt. Mitään
ylimääräistä 150:tä miljoonaa
euroa ei olisikaan puheistanne huolimatta.
Soitin valtiovarainministeriöön ja pyysin
heitä selvittämään minulle rautalangasta,
mikä on totuus tämän 150 miljoonan euron
osalta. Olen edelleenkin hämmentynyt ja järkyttynyt.
Kehyksissä päätettiin lisätä 500
miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
rahoja. Tästä puolet on varattu tulonsiirtoihin
ja puolet eli 250 miljoonaa palveluiden parantamiseen. Valtiovarainministeriöstä minulle
selvitettiin, että tähän 250 miljoonaan
euroon sisältyy keskustelussa oleva 150 miljoonan euron
palkkaratkaisu. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei pidä paikkaansa!)
Ministeri Katainen, toivon teiltä tähän
vastausta, onko tosiaankin näin: erillistä rahoitusta palkkojen
korjaamiseen ei ole, vaan tämä tullaan rahoittamaan
hallituksen esittämästä 250 miljoonasta
eurosta, joka oli tarkoitettu palveluiden parantamiseen. Haluan
selkeän vastauksen "kyllä" tai "ei". Jos näin
on, niin näillä rahoilla ei sosiaali- ja terveyspalveluja
pystytä parantamaan eikä vastaamaan kuntien taloudelliseen
ahdinkoon palkkojen tarkistusten osalta.
Hallitusohjelman kauniit lupaukset ja puheet ovat räikeässä ristiriidassa
hallituksen todellisten tekojen kanssa. Kuntien palvelutilanteet
etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan nyt ajamassa niin
ahtaalle, että ilman valtion lisäpanostusta kunnat
ajetaan veronkorotuksiin tai alijäämäisiin
tilinpäätöksiin. Kunnat ovat ilmoittaneet,
että joutuvat sopeuttamaan toimintojaan, vähentämään
henkilöstöä ja heikentämään
palveluiden laatua. Tämäkö on hallituksen
tavoite: heikentää kuntien julkisten palveluiden
laatua ja romuttaa yhteiskuntamme peruskivi, jonka varaan yhteiskuntamme
hyvinvointi ja kehitys pitkälle perustuu? Tämä osoittaa,
kuinka tärkeä välikysymys on. (Puhemies:
5 minuuttia!) Mitkä ovat hallituksen toimenpiteet sosiaali-
ja terveydenhuollon sekä sivistyspalveluiden kehittämisessä ja
kunta-alan palkkaratkaisun tukemisessa?
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt tiedä ihan
oikeasti, itkeäkö vai nauraa. Poistan tämän
naurumahdollisuuden, koska asia on niin vakava. Siis eilenhän
kävi nyt ilmi se, että kokoomuksen puheenjohtaja
Katainen oli helmikuussa sanonut näin, että korvataan
kaikki se ylimääräinen osa palkkaratkaisusta,
joka tulee tämän tasa-arvoerän muodossa.
Nythän on käynyt ilmi se — sen ovat tunnustaneet
jo porvaritkin — että siitä korvataan
vaan alle puolet ja muu siirtyy kunnille. Minimikin olisi edellyttänyt,
että se kokonaisuudessaan korvataan eli olisi ollut käytännössä 340 miljoonaa
euroa.
No, nyt sitten on käynyt ilmi se, että rahaa
ei olekaan, asiallisesti ottaen mitään uutta rahaa, vaan
se otetaan ikään kuin tästä yleispalvelubudjetista.
(Puhemies: 1 minuutti on mennyt!) Onko näin?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt muistaa ensimmäisenä se,
mikä tässä keskustelussa on kokonaan
unohtunut, mikä tässä on se olennainen asia.
Olennainen asia on se, että tehdään merkittävä palkankorotus
hoitoalalle ja muille julkisen sektorin naisvaltaisille aloille
sen takia, että me pidämme huolta julkisten palveluiden
toimivuudesta, koska siellä on valtava pula työvoimasta. Tämä on
vastaus siihen haasteeseen, että me saamme niitä ihmisiä tulemaan
takaisin hoitoalalle, jotka ovat muilla aloilla, ehkä joitakin muuttamaan
takaisin Suomeen. Myöskin se houkuttelee uusia opiskelijoita
menemään tälle alalle, eli tästä on
tässä asiassa kyse, (Ed. Gustafsson: Tästä ollaan
samaa mieltä!) ja sen vuoksi tässä on
tehty tämä historiallinen ratkaisu.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen on kyllä väärässä tässä laskelmassa.
Meillä on tässä valtiovarainministeriön
laskelma, jossa sanotaan, että sataprosenttiset indeksikorotukset nostavat
valtionosuutta 339 miljoonaa, siis ensi vuonna, josta palkkakustannuksiin
250 miljoonaa, valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen
on 221 ja tasa-arvolisä erikseen 150 eli yhteensä 710
miljoonaa euroa. Tämä tasa-arvolisä ei
siis sisälly tähän 250 miljoonaan, niin
kuin te väititte.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafsson aloitti puheenvuoronsa
sillä, ettei tiedä, itkeä vai nauraa.
(Ed. Gustafsson: Ja poistin sen naurun mahdollisuuden!) Jotta voisi
itkeä tai voisi nauraa, pitäisi tietää syy,
perusteet, miksi jompaakumpaa tekee.
Tätä keskustelua on aavistuksen verran häirinnyt
se, että meillä on erinomaisen suuria vaikeuksia
päästä yhteisymmärrykseen siitä,
mistä tässä lopun perin edes keskustellaan.
Meillä on niin paljon lukuja ilmassa, että jos
suuruusluokatkin olisivat edes kohdallaan, niin päästäisiin hedelmälliseen
keskusteluun hallituksen ja opposition välillä.
Nyt me heittelemme täällä lukuja. Nyt
te peräätte valtiovarainministeriltä jotain
viimeisintä todistusta siitä, missä luvut
ovat tai missä on joku tietty summa. On kuitenkin joitakin
faktoja. On olemassa 150 miljoonaa euroa. (Ed. Gustafsson: Joka
on riittämätön!) Sen hallitus kohdentaa
hallitusohjelman mukaisesti näihin keskustelussa oleviin
koulutettujen naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin, ja minusta se
on aika iso asia. (Puhemies: Aika!) Hallitus tekee sen yhdessä.
Minä en alkaisi itkeä enkä nauraa. Tämä on
fakta.
Ensimmäinen varapuhemies:
Myönnän vastauspuheenvuorot seuraaville edustajille
tässä yhteydessä: edustajat Vuolanne,
Kumpula-Natri, Anneli Kiljunen, Kähkönen ja sitten
ministeri Risikko. Sitten mennään puhujalistaan.
Tämä keskustelu jonkun verran kiertää samoja
ratoja.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä juuri on kysymys,
mistä ed. Satonen kaikella kunnioituksella äsken mainitsi.
Jos tämä ed. Satosen puheenvuoro pitää paikkansa,
se tarkoittaa, että tässä maassa toteutettiin
vuosisadan huijaus ja petos hoiva-alan ihmisiä kohtaan,
koska te olette puolustuksenne yhtäkkiä kääntäneet
siihen, että on samantekevää, tuleeko
tämä raha kunnilta vai valtiolta. Mutta kuten
puheenjohtajanne sanoi, mitä enemmän naisvaltaisille
koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän olemme
valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia, ja nyt kokoomus
kurjistaa kuntien taloutta.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa
ja mennä uusille urille. Kyse on julkisesta sektorista.
Jos sieltä sisältä puristetaan palkkoihin
rahaa, niin näettekö te nyt, esimerkiksi työvaliokunnan
puheenjohtaja Satonen ja ministeri Risikko, että palvelut
silti säilyvät, palvelut paranevat, ikäihmisten
palvelut paranevat, jos kunnille valtionosuussumma kokonaisuudessaan
ei tämän enempää voi nousta?
Tästä on kyse, julkisesta sektorista, ja ehkä kaikkein
huvittavinta tässä on — toveri
Gustafsson, voimme ehkä nauraa — että SDP
on edelleen se puolue, joka pitää julkisen sektorin
kokonaisuuden puolta. Kokoomuksen herätys tässä on
tervetullut, mutta pitäisi katsoa kokonainen julkinen sektori
ja sen rahoitus. Palkat ovat yksi osa sitä. Mutta kovin
usein keskusteluissa maininta palveluseteleistä, yksityispalveluista
tulee siihen rinnalle, että mitäs se haittaa.
Nyt on kysymys kunta-alan palkoista, julkisesta sektorista ja kokonaisista
rahoista sinne. Välikysymyskeskustelu on erittäin
tarpeellinen.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten jo aluksi sanoin, niin tämä oli
hyvin hämmentävää ja järkyttävää myös minulle,
kun olen uskonut itsekin, että se 150 miljoonaa euroa löytyy
näitten palveluitten lisäksi. Kun käytännössä nyt
sitten valtiovarainministeriössä vielä luin
tämän tekstin, jonka heille luin, että onko
se varmasti tämän 250 miljoonan sisällä,
niin tässä kokee olevansa petetty. Toisaalta minä toivoisin,
että tämä korjattaisiin ja ministeri
Katainen vastaisi suoraan tähän asetettuun kysymykseen:
(Ed. Kimmo Kiljunen: Uskomaton uutinen!) Onko tämä totta
vai eikö tämä ole? Vastaus pitäisi
tulla häneltä eikä ministeri Risikolta.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Äsken ed. Asko-Seljavaara totesi,
että tämä valtion ja kuntien välisen
kustannustenjaon tarkistus suoritetaan ensimmäisen kerran
sataprosenttisesti. Hyvä yritys, päästään lähelle
mutta tosiasiassa sitä ei toteuteta sataprosenttisesti
eli kustannusten nousu on arvioitu alakanttiin. Toisaalta siitä tietysti
aiheutuu, että se korvaus ei ole sataprosenttinen. Kaiken
kaikkiaan nyt tällä vaalikaudella kuntien rasitus,
joka nyt tässä ollaan jättämässä siis
kunnille, suhteellisesti erittäin suuri osa tästä palkkaratkaisusta, tasa-arvoerästä,
kumuloituu, se kasvaa totta kai, koska myöskään
tälle uudelle sopimuskaudelle ei ole luvattu euroakaan.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Jokainen meistä on aivan varmasti
samaa mieltä kuin minäkin olen, ja voin sanoa,
että minä olen samaa mieltä kuin te,
että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Se on ihan varma.
Jo silloin, kun aikoinansa kymmenen vuotta sitten tein väitöskirjaa, ennustin
tämän tapahtuvan, mitä nyt on tapahtunut.
Sieltä kannattaa lukea niitä väitöskirjani
tuloksia, kaikki on tapahtunut, mitä silloin ennustin.
(Ed. K. Kiljunen: Poliitikko Risikko ei ole sama kuin tutkija Risikko!)
Silloin ennustin jo sitä omassa työssäni,
että tulee työvoimapula ja että meidän
täytyy tästä vetovoimasta pitää kiinni,
ja siinä yhtenä on tämä palkkaus.
Nyt, mitä täällä on kysytty:
Kun me jokainen tiedämme, että kutsumuksella ei
laskuja makseta, sitä palkkaa on saatava, olen ehdottomasti
sitä mieltä, että sen tulee nyt nousta.
Tämä 150 miljoonaa euroa — ensimmäistä kertaa
hallitus antaa lisärahaa, ensimmäistä kertaa
lisärahaa — on kehyksissä mutta ei ole
ensi vuoden budjetissa. Tuossa keltaisessa kirjassa se ei ole mutta
on kehyksissä. Sitten sen lisäksi pitää muistaa,
että valtio maksaa myös valtionosuudet niistä muista korotuksista,
mitkä siellä tulevat tämän tasa-arvolisän
lisäksi.
Sitten teidän täytyy nyt muistaa myöskin,
että kaikki se kohdentamaton raha, mikä peruspalvelubudjetissa
on ollut siellä allekirjoittaneen tontilla, on kaikki kohdennettu
nimenomaan hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja nimenomaan määrälliseen
kehittämiseen ja myöskin siihen, että me
voimme turvata palvelut.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Menneiden eduskuntavaalien
tiimellyksessä kokoomus lupasi valtion rahoituksen siihen
osaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen
korotustason. Tämä näyttää nyt
jäävän tyhjäksi vaalilupaukseksi,
se ei ole mahtunut hallituspuolueiden yhteiseen hallitusohjelmaan.
Näiden lupausten ja tuposopimuksen kariutumisen myötä on
jouduttu liittokierroksella sotkuisaan tilanteeseen hoitajien palkkaneuvotteluissa.
Hoitajat ovat täysin oikeutetusti peräämässä oikeudenmukaisempaa
palkkatasoa, mutta ymmärtämystä ei tahdo
kuulua valtiovallan tai työnantajapuolen taholta. Hoitajat
lähes villittiin vaalien alla euromääräisillä lupauksilla,
ja nyt edessä oleva mahdollinen tehyläisten lakko
on seurausta juuri siitä. Hoitajien viime päivinä tapahtunutta
leimaamista ja syyllistämistä on ollut todella
synkkä seurata. Kokoomuksen harjoittama lukujen vääristely
ja kansalaisten harhauttaminen on uudenlaista poliittista kulttuuria,
jota ei Suomessa olisi uskonut näkevänsä.
Tästä vain yhtenä esimerkkinä on
150 miljoonan euron muuttuminen 600 miljoonaksi euroksi.
Kansalaisten arvostus julkisia peruspalveluita kohtaan on korkealla
tasolla. Laiminlyödessään osuuttaan julkisten
palveluiden rahoittamisesta hallitus tasoittaa tietä palvelujen
ideologiselle yksityistämiselle. Hallituksen kasvuun lietsoman
inflaation myötä seuraava hintojen nousu yhdessä palkankorotusten
kanssa merkitsee monissa kunnissa verojen korottamista ja velkaantumista
jo ensi vuodeksi. Kunnallisverotuksen korotuspaineet ovat tosiasia
näillä toimilla monia vuosia eteenkinpäin.
Omassa kotikunnassani oli tarkoitus varautua 4 prosentin palkkakasvuun
ensi vuonna. Jo nyt ilman tietoa tehyläisten tulevasta
palkkaratkaisusta on talousarviossa varauduttava tuon 4 prosentin
lisäksi lähes 3,5 miljoonan euron lisäykseen eli
prosentteja lisää ja kunnan kukkarot kuiviksi. Me
olemme Salon seudulla lähteneet suurella kuntaliitoshankkeella
vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassamme.
Kuntaliitoksen lähtökohtana on taata laadukkaat
ja kattavat peruspalvelut jatkossakin uuden kunnan joka kolkkaan.
Tässä ja muissakin kuntaliitoksissa toivoisi maan
hallituksen olevan konkreettisesti mukana ja tukevan kuntia myös liitosten
jälkeen.
Arvoisa puhemies! Kuntien hoivapalvelujen työvoiman
tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja koulutetun työvoiman
alalle saaminen on vaikeaa, ellei vääristynyttä palkkarakennetta
korjata. Väestön ikääntymisen
vaikutukset tuntuvat kunnallisten palvelujen lisääntyvän
tarpeen ohella siinä, että suuri osa kuntien henkilöstöstä jää eläkkeelle
seuraavien vuosien aikana.
Oppositio on vaatinut lisää rahaa kuntien
peruspalveluihin yhteisellä talousarvioaloitteella. Vaadimme
valtion kantavan oman osansa julkisten palvelujen rahoituksesta,
aivan kuten hallitus on luvannut tehdä. Verorahojen, joilla
kunta-alan palkat kaiken muun ohella maksetaan, käyttö on aina
poliittinen valintakysymys, joka perustuu arvoihin. Porvarihallituksen
arvopohja on tullut selväksi heti hallituskauden alussa.
Kokoomuksen linja on maksattaa lupauksensa kunnilla.
Kunta-alojen palvelutarpeen kasvu on nyt otettava vakavasti
ja varmistettava osaavan henkilökunnan riittävyys.
Se tehdään kuntataloutta vahvistavilla toimilla,
joihin nyt on valtiontaloudessa varaa. Hoivatyöhön
tarvitaan tulevaisuudessa myös lisää käsipareja.
Pelkkä raha ei auta hoitajien kiireessä ja arjen
työssä.
Välikysymyksessä on ennen kaikkea kysymys
hoitajien palkkauksen oikeudenmukaistamisesta ja sitä kautta
hoitajien riittävyydestä sekä valtion
panoksesta kuntien kukkaroon. Siinä on kuitenkin myös
kysymys luottamuksesta, ennen kaikkea kansalaisten luottamuksesta
poliitikkojen puheisiin. Siksi kannustankin meitä kaikkia tässä salissa
istuvia: tehdään ja toimitaan, ei vain pelkästään
luvata.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kunta-alan koko palkkasumma on tällä tietoa
noin 18 miljardia euroa, ja tuosta summasta hallituksen lupaama
150 miljoonaa euroa on alle prosentti. Tämän summan
esitteleminen "historiallisena saavutuksena" on mielestäni
turhanpäiväistä henkselien paukuttelua.
Kokoomus lupasi vaalien alla, että valtio maksaa yleisten
korotusten ylimenevän osan julkisen sektorin koulutettujen
naisten palkankorotuksista. Toisin kävi. 340 miljoonan
euron osuudesta hallitus maksaa tällä tietoa vain
150 miljoonaa ja jättää loput kuntien maksettaviksi.
Jos tämä ei ole vaalilupausten pettämistä,
niin mikä sitten, kysyn vaan?
Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ja maan valtiontalous on ennätyksellisen
ylijäämäinen jopa eurooppalaisessa mittakaavassa.
Samanaikaisesti porvarihallitus on kurjistamassa kuntataloutta ja
saattamassa monet kunnat todella vaikeaan asemaan. Herää kysymys,
ajavatko porvaripuolueet tietoisesti kuntia julkisten palveluiden yksityistämisen
tielle. Heikentämällä kuntien taloutta
pakotetaan kunnat tekemään jopa paniikinomaisia
hätäratkaisuja, mistä viime kädessä kärsivät
tavalliset suomalaiset mattimeikäläiset.
Arvoisa puhemies! Kun valtion lisäpanostuksesta 119
miljoonaa kohdistuu verotulomenetysten kompensointiin, tulee kunta-alan
toimintamenojen kasvusta ensi vuonna runsaat kaksi kolmasosaa, noin
69 prosenttia, kuntien rahoitettavaksi. Tämä johtaa
ongelmiin ensin niissä kunnissa, jotka painivat talousvaikeuksissa,
mutta myöhemmin myös laajemmin kuntakentässä.
Samaan aikaan kuntien kustannukset nousevat ennakoitua nopeammin.
Tässä tilanteessa onkin mielestäni kohtuutonta,
että hallitus tulouttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
maksukorotusten tuoton vahvistamaan valtiontalouden ylijäämää.
Tehty ratkaisu on vastoin peruspalveluohjelmaa ja vakiintuneita
valtionosuusperiaatteita, eikä sille ole olemassa mitään
taloudellisia perusteita.
Otetaanpa esimerkiksi kotikaupunkini Kokkola. Kokkolan kaupungin
valtionosuudet tulevat nykytiedon mukaan vähenemään
ensi vuonna lähes 8 prosenttia. Kun tähän
yhtälöön lisätään kuntatyöntekijöiden
palkankorotusten taso ja menojen suunniteltua nopeampi kasvu, on
kaupunki ajautumassa nopeasti todella vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.
Virkamiesten laskujen mukaan Kokkolan kaupungin pelkän
perusturvabudjetin tasapainottaminen edellyttäisi jopa
350 ihmisen lomauttamista. Kysynpä vaan: mitenkähän
vanhukset ja sairaat sitten hoidetaan?
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole kuunnellut kansalaisten huolia
julkisten palveluiden tilasta. Kuntatalous tarvitsee lisää resursseja,
ja siksi sosialidemokraatit ovat esittäneet yhdessä muiden oppositiopuolueiden
kanssa 600 miljoonan euron lisäystä kuntatalouden
vahvistamiseksi. Ilman lisärahoitusta kunnilla on edessään
kaksi tietä, joko nostetaan veroprosenttia tai sitten heikennetään
palveluita. Esimerkiksi Kokkolan kaupungille oppositiopuolueiden
vaatima 600 miljoonan lisäys toisi 870 000 euroa
käytettäväksi sosiaali- ja terveyspuolen
palveluiden parantamiseen. Keski-Pohjanmaan maakuntaan kokonaisuudessaan
tulisi sosiaali- ja terveyspalveluihin lisärahoitusta 16,7
miljoonaa euroa.
Suurimmat tarpeet julkisella sektorilla tulevat olemaan sosiaali-
ja terveydenhuollossa. Hoitajat tarvitsevat kunnolliset palkankorotukset.
Lisäksi olisi ehdottoman tärkeää saada
lisää käsipareja huolehtimaan kasvavista
terveydenhuollon tarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriö on
arvioinut, että vuoteen 2011 mennessä tarvittaisiin noin
20 000 työntekijää lisää sosiaali-
ja terveyspalveluihin nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Arvoisa puhemies! Hallituspuolueista erityisesti kokoomus on
tuonut uudenlaisen poliittisen kulttuurin Suomeen. Siihen kuuluu
sellaisten vaalilupausten tekeminen ennen vaaleja, joiden toteuttamatta
jättämisen voi surutta jättää muiden
huoleksi vaalien jälkeen. (Ed. Kimmo Kiljunen: Miten viime
vaalikaudella käsittelitte ministeri Hyssälää?)
Kyllä tässä näyttää siltä,
hyvät ystävät, että kokoomus
kävi vaaleja suuremmalla suulla kuin mihin muskelit olisivat
antaneet aihetta. Tällaisen politiikan tulokset ovat nähtävissä nopeasti:
rapistunut kuntatalous ja rapistuvat julkiset palvelut. Voidaankin
perustellusti kysyä: missä on kansalaisten kuluttajansuoja?
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä ed.
Urpilainen puhui asiaakin, että kuntatalous on kyllä todellakin
haasteessa riippumatta siitä, että valtionosuudet
merkittävästi ensi vuonna tulevat lisääntymään.
Mutta sen osan hänen puheestaan kiistän jyrkästi,
kun hän jälleen kerran perusteettomasti väitti,
että kokoomus olisi pettänyt vaalilupauksensa.
(Ed. Kimmo Kiljunen: Tehän olette pettäneet!) — Ei
missään tapauksessa ole pettänyt. (Ed.
Heinäluoma: Miten se Kataisen lupaus?) — Se on
aivan looginen lupaus vaaliohjelmasta hallitusohjelmaan plus budjettiin,
jos puhutaan tästä teidän esille ottamastanne
tasa-arvotuposta. Se on täysin loogisesti edennyt, ja se tulos
on nähtävissä. Ensimmäisen kerran
tämän maan historiassa on päästy
tämmöiseen lopputulemaan. (Ed. Heinäluoma:
Mihin ne valtion rahat jäivät? — Ed.
Kimmo Kiljunen: Puolet puuttuu siitä, mitä lupasitte!) — Valtion
rahat, sama logiikka, ed. Heinäluoma, kuin millä te
perustelitte viime hallituskauden Kunpas-ohjelmaanne. Täysin
samalla logiikalla tämä hallitus on pannut 150
miljoonaa tasa-arvoerään (Puhemies: Minuutti on
mennyt!) ja sitten 250 miljoonaa siitä indeksitarkistuksesta,
mikä tekee yhteensä 400 miljoonaa. Sama logiikka
kuin teillä, ed. Heinäluoma, kun puhuitte täällä Kunpas-ohjelman
rahoituksesta.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle hänen
puheenvuoronsa jälkeen käyttämästään
vastauspuheenvuorosta, jossa hän yhä edelleen
tenttasi sitä, mikä on valtion panostus kunnille,
mikä on valtion panostus tasa-arvolisään, mikä on
valtion panostus näihin korotuksiin: Totean sen ääneen,
minkä ed. Asko-Seljavaara täällä sanoi
jo kerran aikaisemmin. Se yhteinen summa on 710 miljoonaa euroa,
josta 150 miljoonaa euroa on tasa-arvolisää.
Ed. Urpilaiselle voisin sanoa Kokkolan tilanteesta, että jos
Kokkolassa menee tänään huonosti, se
tuskin tämän hallituksen syytä vielä on.
(Ed. Zyskowicz: Ei ole ehtinyt pilata!) — Se ei ole vielä ehtinyt
pilaamaan sitä missään määrin. — Ja
päinvastoin, sen edellisen hallituksen Paras-hankkeen opetukset
ja ohjeet on syytä ottaa myöskin Kokkolassa tosissaan.
Varmasti kuntataloudella ja kuntasektorilla pitää tehdä paljon, nimittäin
merkittävä osa tekijöistä häviää ihan
itsekseen eläkkeelle. Palvelut pitää kuitenkin
turvata, ja sen eteen tietysti panostetaan. Mutta kannustan kokkolalaisia
myöskin vähän katsomaan tulevaisuuteen
vähän sinisin silmin ja tekemään toimenpiteitä.
Nimittäin uusia veronmaksajia ja parempia yrityksiä saa
vain omilla toimenpiteillä.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toivotan ed. Mäkisen tervetulleeksi
vierailulle Kokkolaan. Siellä menee erittäin hyvin
nyt, mutta pilvet ovat synkät ensi vuoden osalta, kiitos
tämän porvarihallituksen. Mutta minä iloitsen
siitä, että ed. Ravi vihdoinkin tuli tänne
ja antaa minulle vastauksen siihen kysymykseen, jota minä kolme
kertaa eilen täällä kysyin. Se koskee
teidän puheenjohtajanne Jyrki Kataisen ystävänpäivänä kuluvaa
vuotta antamaa lupausta siitä, että valtio siis
maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksesta,
joka ylittää yleisen korotustason. Pitääkö kokoomus
tämän lupauksensa?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä eriskummallinen
keskustelu, että vieläkään kokoomus
ei tunnusta puheenjohtajansa ennen vaaleja antamaa yksiselitteistä sitoumusta,
että valtio maksaa tämän koko tasa-arvoerän.
Siitähän tämä koko keskustelu
johtuu ja kuntien vaikeudet. Sen minä ymmärrän,
että puheenjohtaja Katainen ei voi sitä lunastaa,
koska hänhän sanoi Kuntaliiton paneelissa syyskuussa,
että hän ei ole tuommoista lupausta antanutkaan,
niinhän hän sanoi. Mutta sen jälkeen,
kuinka ollakaan, tämä lupaus löytyy kokoomuksen
nettisivulta. Hän ei ole sitä täällä koskaan
tunnustanut, että hän olisi antanut, mutta jos
teissä olisi, ed. Ravi, sen verran miestä, niin voisitteko,
kun on mustaa valkoisella annettu lupaus, sanoa, että tämmöinen
lupaus on annettu, mutta nyt tämä toteutus jäi
vähän kesken. Minä uskon, että sitä suomalaiset
arvostaisivat.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle sanon jälleen kerran,
kuten täällä monta kertaa aikaisemminkin
on sanottu, että valtionosuudet todellakin kasvavat sen
702 miljoonaa euroa. Mutta kun lähes kaikki tästä valtion
rahasta on kustannusjaon tarkistusta, indeksikorotusta ja kuntien
tuloveromenetysten korvaamista, lopputulema on se 21,3 miljoonaa
euroa. (Ed. Zyskowicz: Mitä rahaa se muu on?)
Sitten vielä ed. Raville siitä, kun me puhuimme
tästä erillisrahoituksesta. Äsken juuri
omassa puheenvuorossani kerroin, että kun soitin valtiovarainministeriöön,
siellä selvitettiin, että erillistä korotusta
palkkojen korjaamiseen ei ole, vaan tämä tullaan
rahoittamaan hallituksen esittämästä 250
miljoonasta eurosta, joka on tarkoitettu palveluiden parantamiseen.
(Ed. Gustafsson: Tuplapetos, ed. Zyskowicz!)
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla on muuten tässä,
kun ed. Zyskowicz viime vaalikaudella opetti, että kannattaa
pitää mukanaan niitä vaalilupauksia, niin
tässä näitä on. (Ed. Zyskowicz:
Lukekaa sieltä se 500 euron lupaus, löytyykö se
sieltä!) Tässä on teidän vastuullinen
markkinatalousohjelmanne, ja täällä ovat
nämä internetsivuilla olevat vaalijulistuksenne
ennen vaaleja. En rupea enää niitä lukemaan,
koska ne on täällä moneen kertaan luettu,
mutta se on erikoista, se on erikoista, että te kiistätte
tämän. Ministeri Hyssälä ei
esimerkiksi ole kiistänyt niitä teidän
puheitanne, vaan hän on reilusti todennut sen, että vaalikampanjassa
he ovat jotain tulleet luvanneeksi ja sitten siitä keskustelua
on käyty. Mutta oudointa on, että te kiistätte
sen, minkä te olette luvanneet ja mihin sitoutuneet. Se
on tässä se ihmeellisin asia. Sitten kun tulee
tämä 150 miljoonaa, jonka piti olla nyt sitten
se teidän panostuksenne, se on jo leikkaus siihen nähden,
mihin olette sitoutuneet, ja nyt me kuulemme yllättäen,
että tämä onkin jo kehyksissä olevaa
vanhaa rahaa. Te siis käytätte muiden kukkaroita
hyväksenne, kuntien kukkaroita hyväksenne, ja
itse ikään kuin toteatte antavanne joitain panostuksia,
mikä sekin on ilmassa olevaa. Eikö tämä ole,
ehkä en uskalla sanoa, petosta, mutta tämä on
totuuden kiertämistä.
Ed. Reijo Paajanen merkittiin läsnä olevaksi.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle haluan todeta, että tulevalle
vuodelle kunnissa lähtötilanne vastata näihin
haasteisiin on todella hyvin erilainen. Tuloverokehitys poikkeaa,
ikärakenne, palveluiden tarve jne. Ja nyt on myös
tässä syytä todeta, että nykyinen
hallitus on monella tavalla heikentämässä tiettyjen
alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,
heittämässä kapuloita rattaisiin. Otan
esille tässä muutamia aluepolitiikan huononnuksia:
työllisyysperusteiset investointirahat, ne ollaan ajamassa
alas, energian hintaa ollaan nostamassa, sitä kautta myös
teollisuuden toimintaedellytyksiä heikentämässä jne.
Eli ei aina voi osoittaa kuntia.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ehkä tulee tilaisuus vastata
ed. Heinäluomalle myöhemmin.
Mutta kun ed. Kimmo Kiljunen nyt heiluttelee niitä kokoomuksen
vaaliohjelman kuoria, niin minäpä luen nyt teille
sen, mitä siellä sanotaan: (Ed. Zyskowicz: Hyvä,
ed. Ravi!) "Valtion on korotetulla valtionosuudella tuettava sellaista kuntasektorin
palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille" — kuten
hoitoalalle (Ed. Gustafsson: Se on ollut sata kertaa pöytäkirjoissa!) — "maksetaan
keskimääräistä suuremmat palkankorotukset."
Näin on tehty. Tämä oli kokoomuksen
vaaliohjelman tavoite. (Ed. Urpilainen: Mutta numerot ovat eri!)
Kiistäkää tämä, jos
pystytte. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) — Se
lukee varmaan siellä kansien sisässä,
ed. Kimmo Kiljunen. (Ed. Gustafsson: Emme me tuosta ole eri mieltä!) — No,
nehän oli äsken.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä oppositiolla on nyt varmasti
jo ihan väärät luvut valtiovarainministeriöstä.
Ihmettelen, miten te voitte puhua näin pienistä valtionosuuksien
lisäyksistä, kun minulla on tässä luvut.
Palkankorotusten kompensaatio vuosittain 2007 tasoon nähden
on 400 miljoonaa ensi vuonna, 650 miljoonaa vuonna 2009, 850 miljoonaa
vuonna 2010 ja 1 040 miljoonaa vuonna 2011.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa ... (Hälinää) — Ei
laiteta vielä kelloa käyntiin.
Ensimmäinen varapuhemies :
(koputtaa)
Ed. Vuolanne puhuu nyt, ja muut ovat hiljaa!
Minulla ei ole mittään kiirettä.
Tätä voi katsoa täältä tätä keskustelua,
kunhan ei kelloa laiteta vielä käyntiin.
Arvoisa puhemies! Kokoomus kiristää kuntien
verotusta ja leikkaa palveluita. Tämä on taloudellinen
tosiasia, koska kokoomus ei ole varannut rahaa riittävästi,
jotta kuntien lisääntyneisiin menoihin löydettäisiin
sitä vastaavat rahat. Täällä ed.
Zyskowicz ainoastaan puolustelee sillä, että ei
meillä ole virtuaalirahaa, ei meillä ole virtuaalirahaa,
ei meillä ole virtuaalirahaa. Siksi petimme vaalilupauksemme.
Täytyy tehdä pieni kertaus historiaan, jotta ymmärrämme,
mistä tässä on kysymys. Meillä on
hyvin outo ja vääristynyt tilanne ottaen huomioon
Suomen historian viimeisen 40 vuoden aikana. Meillä ei
ole ollut tilannetta, että hallituksessa ei olisi työväenpuoluetta
muuta kuin 91—95. Tuon neljän vuoden aikana porvarihallitus
yli kolminkertaisti työttömyyden ja yli viisinkertaisti
valtionvelan. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
Tämän jälkeen tuli kahdeksitoista vuodeksi
sosialidemokraattinen hallitus, joka teki talouden peruskorjauksen,
ja me olimme euroissa erittäin tarkkoja ja niukkoja, niin
kuin meidän valtiovarainministerimme Eero Heinäluoma
oli. Nyt kun me olemme tehneet talouden peruskorjauksen luomalla
maahan 400 000 uutta työpaikkaa ja saamalla valtion
velkaantumisen ja konkurssikierteen, jonka porvarihallitus sai aikaan, sen
kuriin, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
ja kun meillä on nyt yli 20 miljardia euroa rikkaampi Suomi
tämän työn ansiosta, meillä on
nyt aika korjata hoiva-alan palkkoja.
Siinä työssä onnistui osittain ammattiyhdistysliike.
Siihen ei ollut osallinen kokoomus eikä porvarihallitus,
vaan ammattiyhdistysliike, joka sai 12 prosentin palkankorotukset.
Kokoomus osallistui vain 30 euron panoksella, 30 euron panoksella.
Porvarihallitus osallistuu vain 30 euron panoksella. Kun tämän
tasa-arvolisän kustannus on 340 miljoonaa euroa kunnille,
tuosta korvataan vain 150 miljoonaa euroa, (Ed. Asko-Seljavaara:
Neljäsataa!) tuosta korvataan vain 150 miljoonaa euroa,
siis tuosta, (Ed. Heinäluoma: Vanhaa rahaa!) niin se tarkoittaa
sitä, että kuntia kurjistetaan joka vuosi 190
miljoonalla eurolla. Sitä kautta kokoomus kurjistaa kuntien
taloutta, korottaa kuntien verotusta, ottaa yrittäjiltä kunnissa,
pienissäkin kunnissa, joissa elinkeinopoliittisesti olisi
hyvin tärkeä pitää firmat kasassa
ja työpaikat, niin nyt lähdetään
kuntien verotusta kiristämään.
On tämä kyllä uskomatonta, kun otamme huomioon
kokoomuksen puheenjohtajan vaalilupauksen, joka kuuluu seuraavasti:
"Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille aloille
maksetaan yli yleisen korotustason" — ed. Zyskowicz, voitteko
kuunnella — "sitä enemmän olemme valmiit
" — kokoomus on valmis — "nostamaan kuntien saamia
valtionosuuksia" — siis valtionosuuksia. Nyt te sanotte,
että eihän sillä ole väliä, mistä se
raha otetaan. Otetaan se sitten lapsilta, lastenhoidosta, vanhustenhuollosta,
sosiaalitoimesta, terveystoimesta, koulutuksesta, niin sehän
on samantekevää, mistä se raha otetaan. Mutta
kun se ei ole samantekevää, mistä se
otetaan, vaan se pitäisi ottaa sieltä, mistä se
luvattiin maksaa. Ja se luvattiin maksaa sieltä kokoomuksen
kassasta, ja se on valtiovarainministerin kassa. (Kokoomuksen ryhmästä:
Kokoomuksen kassasta? Joo joo!) Teillä on valtiovarainministerinä puolueen
puheenjohtaja. Hänen takanaan ovat nämä rahat,
ja nyt hän sanoo täällä, että ei meillä ole
virtuaalirahaa, ei meillä ole virtuaalirahaa. Menkää takaisin
kotiinne ja kärsikää 190 miljoonaa euroa
vuodessa arvoisat kunnat ja leikatkaa palveluitanne (Puhemies: 5
minuuttia on mennyt!) ja kerätkää lisää kunnallisveroa
ja kiristäkää kuntien verotusta. Tämä on
teidän valheenne.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olisi monta asiaa, johon olisi tarpeen
vastata, mutta ihan että ymmärtäisin
ed. Vuolanteen ja hänen puoluetovereittensa argumentoinnin,
niin kysyn: Onko niin, että kunnille tämä kunta-alan
palkkaratkaisu on kallis ja vaikeasti rahoitettava juuri sen takia,
että sen yleisen linjan, joka olkoon nyt vaikka 9 prosenttia,
päälle hoitoala ja monet muut saivat 2—3 prosenttiyksikköä eli
11—12 prosenttia? Senkö takia se on kunnille kallis?
Eli onko niin, että ne 9 prosenttia, jonka kunnat joutuvat
maksamaan, ovat jotenkin halvempia prosentteja kunnille kuin se
10., 11., 12. prosentti, joilla kuntasektoriratkaisu ylittää yleisen
linjan? (Ed. Gustafsson: Kunhan nyt vain maksatte ne lupauksenne!)
Totean vain, että kokoomus on myöntänyt,
että tämä on kunnille kallis ratkaisu.
Se johtuu siitä, (Puhemies: 1 minuutti on mennyt!) että kuntasektorilla
tehtiin näille naisvaltaisille aloille tarpeellinen tuntuva
korotus. Se on kallis. Ei sitä kukaan kiistä.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu siltä taas kerran,
että täällä salissa istuu ihmisiä,
jotka eivät tiedä elettävästä elämästä juuri
mitään. (Ed. Gustafsson: Kokoomushan tietää tunnetusti!) Oletteko
milloin viimeksi ollut koulussa kenties lastenne kanssa tutustumassa
opettajien elämään ja siihen paneutumiseen,
miten he lasten kasvatukseen osallistuvat tahollaan sen sivistämisen ohella?
Toisaalta, oletteko milloin olleet sairaalassa viimeksi viettämässä öitä tai
päiviä, vuorokausia, pitkiä sellaisia,
seuraamassa sairaanhoitajan elämää? (Ed.
Urpilainen: Olemme!) Miten kovaa ja arvokasta työtä he
tekevät verrattuna siihen koneen hoitamiseen. On äärimmäisen
hienoa, että vihdoinkin näissä vaaleissa
kokoomus omalla keskustelullaan sai nostettua esille sen, että he
ovat ansainneet sen palkkansa, ovat ansainneet sen korotuksensa.
Se on ihan selvä, kuten ed. Zyskowicz äsken sanoi,
kunnat joutuvat tässä myöskin osittain maksumiehiksi.
Se on ihan selvä, sen me myönnämme. Mutta
he ovat sen palkan ansainneet. Ilman meidän keskustelua
sitä korotusta ei olisi tullut.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä,
että meidän puoleltamme vastataan siihen, mitä kysytään. Tämä yleinen
linjahan ei ole kunnille mikään ongelma, koska
yleistä linjaa vasten tulee vastaavasti verotulot, yksityisen
puolen tuloista myös. Tämä on vanha totuus
ja pätee edelleenkin, (Ed. Zyskowiczin välihuuto)
ja työllisyyden nousu tietenkin vahvistaa tätä kehitystä.
Ongelma on tietenkin se, että silloin kun maksetaan suurempia
korotuksia, ne joutuu kunta rahoittamaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja,
kokoomus lupasi ennen vaaleja, että valtio hoitaa tämän
osuuden. Nyt te teeskentelette, että tämmöistä lupausta
ei olisi annettu. Te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa.
Yksikään teistä ei suostu tunnustamaan
teidän puheenjohtajanne ennen vaaleja antamaa lupausta.
(Ed. Gustafsson: Kyllä on ikävä Harri Holkeria!)
Tätä keskustelua on kaksi päivää käyty. — Jos
täällä olisi Ilkka Suominen tai Harri Holkeri,
niin tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Te mainostatte, että teidän keskustelunne
nosti hoiva-alan palkkoja, kunta-alan palkkoja. Ei se niin ollut,
(Ed. Zyskowicz: Kyllä!) vaan ammattiyhdistysliike ja ay-demarit ne
nostivat. Nyt on kysymys siitä, mistä rahat otetaan,
ja siksi me teimme välikysymyksen, jossa me sanomme, että kunta-alalle
tarvitaan 600 miljoonaa euroa teidän 150 miljoonan euron
sijasta. Tästä on kysymys. Te puhalsitte porvarillisen
puhalluksen, kokoomuksen kuplan, se pihisee ennen kuin se puhkeaa.
Tänä iltana tässä salissa me
tulemme riisumaan sen ja paljastamaan sen teidän huijauksenne.
Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tapani Mäkinen totesi täällä,
että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Näin on.
Mutta ongelma tuleekin siinä, kun mietitään, miten
ne palkat kyetään maksamaan. Palkkansa ovat ansainneet,
mutta kunnat joutuvat tässä maksumiehiksi, jos
joutuvat toteamaan, päinvastoin kuin odottivat, ettei valtio
tulekaan kompensoimaan sitä ylimääräistä osaa.
Kunnat joutuvat joka tapauksessa maksamaan. Pahimmassa tapauksessa
tapahtuu niin, että hoitajat saavat kyllä palkankorotuksensa,
mutta sen saavat yhä harvemmat, koska sieltä joudutaan
laittamaan ihmisiä ulos, kun ei ole varaa pitää heitä.
Silloin se tavoite kääntyy itse itseään
vastaan. On mielenkiintoista katsoa, miten kokoomusjohtoiset suuret
kaupungit käsittelevät ensi vuoden budjettia ja
kenelle silloin syy lankeaa, koska näillä kaupungeilla
ei ole varaa pitää enää entistä määrääkään
hoitajia toimessa.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli todella mielenkiintoista kuulla, että ministeri
Risikko ja ed. Mäkinen ovat sitä mieltä,
että hoitajille kuuluu kunnon palkka. Se on hyvä lähtökohta.
Nyt minä odotan ja kaikki me jäämme odottamaan,
että tulee myös niitä tekoja, jotain
muuta kuin 30 euroa. Tämä on ihan järjetöntä tämä hoitajien
nöyryyttäminen ja tämä keskustelun
käynti. Rahaa vaan pöytään ja
saadaan palvelut kuntoon!
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on vakava asia, mutta ei
tässä voi olla hymyilemättä,
kun kuuntelee demareiden argumentointia.
Ed. Vuolanne, jos oikein ymmärsin, niin hoitajien palkat
menevät yli yleisen linjan, ja palkkaratkaisu on siten
kallis. Mutta se ei ole kokoomuksen ansiota, joka nosti asian esiin
ja painoi päälle, vaan ay-demareiden ansiota.
No, jos näin olisi, niin miksi te sitten vaaditte kokoomusta maksumieheksi
tässä? Mitä varten Kataisen ja kokoomuksen
kassasta pitäisi teidän mukaan ne maksaa, tämä asia,
(Ed. Kimmo Kiljunen: Koska te olette luvanneet sen!) jos se on ay-demareitten aikaansaannosta?
Maksakoon ay-demarit sitten, jos teidän logiikkanne pitää paikkansa.
Sitten ed. Heinäluoman argumentointiin. Siis 9 prosenttia
ei ole kunnille ongelma, mutta ne 1, 2 tai 3
prosenttiyksikköä, jotka menevät yli 9 prosentin,
vasta niistä tulee kunnille ongelma. En voi ymmärtää tällaista.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Tuo nyt ei ollut kyllä ed. Zyskowiczin paras
puheenvuoro. Siis kyllähän tämä ydinkysymys
nyt on se, että teidän puheenjohtajanne lupauksista
jää minimissään maksamatta 190
miljoonaa. Tai aivan niin kuin tässä puheenjohtaja,
ed. Heinäluoma sanoi ... (Ed. Zyskowicz: Mutta eihän
Katainen niitä aikaansaanut, se oli ay-liike!) — Se
on noloa. Teidän olisi pitänyt olla eilen paikalla
täällä, kun keskustan kansanedustaja
Sihto käytti merkittävän puheenvuoron.
Miltä teidän petos tuntuu Tehyn ammatti-ihmisten
joukossa?
Mitä tulee tähän palkankorotukseen,
sosialidemokraattisjohtoiset ammattiliitot, Metalli ja Kemia, muodostivat
sen tason suuruusluokkaa 9 prosenttia. Ja objektiivinen
tilanne yhteiskunnassa, hyvä ed. Zyskowicz, on se, minkä takia sairaanhoitajilla,
hoitotyötä tekevillä matalapalkkaisilla
koulutetuilla naisilla (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on sauma
ja tarve saada ylimääräinen korotus.
Me emme pärjää hoitoalan kilpailussa
muuten, jollemme maksa nyt ja tulevaisuutta silmällä pitäen
kunnon palkkaa. Tutustukaa marxilaiseen kirjallisuuteen, mitä tarkoittaa
yhteiskunnan objektiivinen tilanne.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Paasiolle vastaus on, että valtion
panostukset kuntien ja kuntayhtymän talouteen vuonna 2008
on edelleen se 710 miljoonaa euroa, jossa tasa-arvolisäystä on 150
miljoonaa euroa. Kun ed. Paasion suulla kysyttiin, miten isot kaupungit
pärjäävät tässä tilanteessa,
vastaisin ihan tuoreella mielipiteellä: Demari-kaupunginjohtaja,
Suomen neljänneksi suurimman kaupungin kaupunginjohtaja,
tänään Vantaan ensi vuoden budjettia
esitellessään ilmoitti, että tästä palkankorotuksesta
aiheutuu Vantaan kaupungille kustannuksena puolet ja Vantaa pystyy
sen asian kanssa hyvin elämään.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On kiitoksen arvoinen asia, kun eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Gustafsson kiittää täällä,
että keskustan piiristäkin on käytetty
tässä yhteydessä merkittävä puheenvuoro.
Se pitää kuitenkin muistaa merkittävienkin
puheenvuorojen keskellä, että tässä on hallituksen
linjaus, jolla osallistutaan koulutettujen naisvaltaisten alojen
palkkaratkaisuun lisäämällä 150
miljoonaa euroa, joka on kehyksien sisällä.
Täällä ed. Heinäluoma totesi,
että hän pitää tärkeänä,
että heidän puoleltaan vastataan kun kysytään.
Ed. Heinäluoma, hyvät sosialidemokraatit, ensimmäinen
kysymys: Tällä välikysymykselläkö parannetaan
naisvaltaisten alojen tilannetta ja työelämätilannetta?
(Ed. Kimmo Kiljunen: Yritämme sitä!)
Toisekseen: Edustajat sosialidemokraattien piirissä,
oletteko te tällä välikysymyksellänne
romuttamassa sen kehysmenettelyn, sen periaatteen, jota on yhdessä rakennettu
ja jota tähän asti on pidetty hyvänä keinona?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Kiitoksia puhemies! En esitä jatkokysymyksiä enää,
jotta päästään jatkamaan listaa.
Mutta on syytä vastata, että uskon, että jos
te otatte vakavasti tämän kysymyksen aihepiirin, niin
te päädytte siihen havaintoon, että kunnissa tarvitaan
lisää rahaa. Jos te päädytte
siihen havaintoon, että kunnissa tarvitaan lisää rahaa,
niin meillä tulee paremmat palkat myös hoitajille.
Reijo Laitinen /sd:
Herra puhemies! Me sosialidemokraatit ilmoitimme ennen vaaleja,
että nyt tarvitaan osaavia käsiä lisää perusterveydenhuollossa,
vanhustenhoidossa ja olimme valmiita satsaamaan siihen merkittävästi
valtion budjetin kautta kunnille lisää rahaa.
Silloin erityisesti kokoomus ilkkui sitä meidän
ehdotustamme ja väitti, että se on ylimitoitettu.
Me olemme tänä päivänä siinä tilanteessa,
että se meidän näkemyksemme ja esityksemme,
joka oli hyvin pitkälle mietitty ja ajateltu, oli juuri
oikean suuntainen. Tämän tosiasian edessä olemme
nyt.
Suomen bkt on tänä päivänä noin
22 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2003 edellisen vaalikauden
alussa, 22 miljardia euroa. EU-maiden joukossa Suomi on bkt:n kasvussa
kärkimaita. Talous on hyvässä kunnossa.
Valtionvelka on EU-maiden pienimpiä. Sitä lyhennetään
merkittävällä tavalla. Valtion verotulot
kasvavat. Myös kuntien verotulot kasvavat merkittävästi,
ja ylijäämä tulee olemaan tänä vuonna
huomattavasti suurempi kuin mitä hallitus budjettiehdotuksessaan
vuoden 2008 talousarviossa esittää. Se tulee olemaan
jotain 3—4 miljardin euron luokkaa, kun budjettikirjaan
on kirjattu noin 2 miljardia euroa, joten talouden liikkumatilaa
on.
Kysymys on vaan nyt arvovalinnoista, ideologiasta, miten tämä liikkumatila
käytetään. Tässä näkyy
nyt se kokoomuksen kylmä politiikka. Kokoomuksen lupausten
ja tekojen välinen ristiriita on masinoinut tämän
työmarkkinanäytelmän, jota missään
tapauksessa ei olisi syntynyt, jos sosialidemokraatit olisivat hallituksessa.
(Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Meillä on
kokemusta siitä, miten työmarkkinaneuvotteluja
käydään. EK:n johtava työmarkkinajohtaja,
joka ei varmasti ole sosialidemokraatti, on sanonut tässä viime
päivinä, että on käsittämätöntä,
että tietyt puolueet ja niiden johto eivät ymmärrä sitä,
miten palkkaneuvotteluja käydään. Ja
tästähän nyt tässä on
kysymys. (Ed. Zyskowicz: Aivan kyllä!)
Toisaalta on hyvä asia se, että tämä kysymys on
nostettu nyt pintaan ja tähän epäkohtaan
haetaan nyt korjausta. Täällä koko ajan
kokoomus väistelee omaa vastuutaan, mutta kannattaa lukea
nyt tämä Jyrki Kataisen kirjoitus uudestaan, jossa
syytetään keskustaa siitä, että keskusta
pettää aina. (Ed. Gustafsson: Mitä hän
sanoi?) — Katainen toteaa ennen vaaleja näin,
että aikooko keskusta taas pettää äänestäjät.
"Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo keskustan luottavan
jälleen kerran suomalaisen äänestäjän lyhyeen
muistiin. ’Viime vaalien tapaan keskusta lupaa taas kaikkea
kaikille’, arvioi Katainen. ’Miksi keskusta olisi
nyt uskottavampi samojen lupauksiensa kanssa?’ hän
kysyy. Jos vaalivoitto sekä suurimman puolueen ja pääministerin asema
eivät auta viemään tavoitteita läpi,
niin mitä sitten?’ kysyy Katainen. ’Aikooko
keskusta taas pettää äänestäjät,
puheenjohtaja Vanhanen?’" — Katainen kysyy Vanhaselta
näin. Edelleen — "’Kokoomuksen periaate
on pitää se, minkä lupaamme’,
toteaa Katainen."
Ja te olette selkeästi luvannut sen, (Ed. Zyskowicz:
Mikä tässä oli se lupaus?) että jos
hoitoalalla tulee korkeampi palkkaratkaisu kuin yleinen taso, niin
se kompensoidaan kunnille. Tämä on selkeä lupaus.
Sen edessä me nyt olemme. Kunnissa pitää huolehtia
siitä, että näin tulee tapahtumaan. Me
sosialidemokraatit tulemme esittämään
niissä kunnissa, missä me olemme edustettuina,
elikkä itse asiassa jokaisessa Suomen kunnassa, että kuntien
talousarvioon varataan riittävät palkkarahat,
jotta hoitajien palkat voidaan maksaa. Me törmäämme
siihen tosiasiaan, mihin on jo törmätty nyt tänä päivänä,
että erityisesti kokoomus vastustaa kunnissa niitten palkkarahojen
varaamista. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
Nythän budjetit on rakennettu ja rakennetaan sillä tavalla,
että palkkarahat on alibudjetoitu. Näin on tosiasia.
Me tulemme tämän kysymyksen eteen, ja te joudutte
siitä vastuuseen. Teidän pitää nyt
siihen huutoon vastata, ed. Zyskowicz ja eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Ravi. Näin se vaan on. Ei tätä politiikkaa
muuten voi tehdä uskottavalla tavalla. Te olette romuttamassa
nyt sitten koko poliittista järjestelmää ja sen
uskottavuutta, ja me sosialidemokraatit emme sitä hyväksy
missään tapauksessa. (Puhemies: 5 minuuttia on
kulunut!) Sen takia me vaadimme, että nämä lupaukset
toteutetaan.
Palaan, arvoisa puhemies, myöhemmin sitten näihin
yksityiskohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi Jyväskylässä nyt
tilanne on. 150 miljoonasta eurosta (Puhemies: Aika on mennyt!)
tuleva lisä Jyväskylään ei tule
lähellekään riittämään
tähän palkkaratkaisuun. Sen lisäksi on
käymässä niin, että opetuksen
ja kulttuurin valtionosuus (Puhemies: 5 minuuttia on 5 minuuttia
kaikille!) vähenee ensi vuoden talousarvion kautta Jyväskylän
osalta 5 miljoonaa euroa.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitinen puheenvuoronsa alkuosassa
selvästikin asettui siihen joukkoon, joka moittii kokoomusta
siitä, että osallistuimme vaalien alla aktiivisesti
ja nostimme esiin keskustelun kuntasektorin naisvaltaisten alojen
palkkojen jälkeenjääneisyydestä.
Ed. Laitinen, olen edelleen sitä mieltä, että oli
todella tärkeätä, että nostimme
vaalien alla tämän kuntasektorin naisvaltaisten
koulutettujen alojen palkkakysymyksen esiin, koska jos olisi asiat hoidettu
niin kuin ennenkin on hoidettu, niin eivätpä kuntasektorin
naisvaltaiset alat olisi saaneet niin tuntuvia palkankorotuksia
kuin mitä nyt saivat. Ja olen kuvitellut, että tästä on
ollut aikamoinen konsensus ja että meitä on siitä syytetty, mutta
nyt kuulin ed. Vuolanteelta, että se olikin ay-demarit,
jotka aikaansaivat nämä palkankorotukset.
Mitä sitten tulee ed. Laitisen väitteeseen,
että kokoomus torjuu palkkojen maksamisen kunnissa, niin
lakien ja sopimusten mukaiset palkat (Puhemies: Minuutti on mennyt!)
on kunnissa maksettava, eikä niitä kukaan voi
siellä torjua.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nämä lupaukset ovat katteettomia.
Jos ei tämä keskustelu nyt ole osoittanut sitä,
niin mikä sitten? Tekojen ja puheiden ristiriita on syvä,
se on syvä. Se on luettavissa sieltä talousarvioehdotuksesta,
ed. Zyskowicz. On muistettava se, että tällä päättyneellä sopimuskaudella
ilman mitään tällaista näytelmää ja
suurta polemiikkia kuntasektorille tuli 3,9 prosenttia korkeampi
korotus kuin yleinen palkkataso oli, ja se oli ihan oikein.
Me tuemme sitä, että tämä ongelma
hoidetaan, tämä palkkauksellinen ongelma hoidetaan, ja
teidän pitää vastata siihen huutoon.
Minä olen itse ollut sopimusneuvottelijana ja tiedän
kyllä, miten työmarkkinamekanismi toimii. Sen
takiahan me olemme tämän välikysymyksen
yhdessä opposition kanssa tehneet, että nyt tämä homma hoidetaan,
ja hyvä on, että se on keskusteluun otettu, ja
se pitää hoitaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Mehän
tuemme teitä!) — Me tuemme teitä. — Viedään
läpi se nyt. Se tapahtuu budjetin käsittelyn yhteydessä.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, tämän palkankorotuksen
todellakin saivat sosialidemokraattinen työväenliike
ja ay-demarit aikaiseksi, ja siksi me ehdotamme siihen 600 miljoonan
euron rahoitusta. Miksi te ette tule tukemaan tätä meidän
ehdotustamme? Miksi te laitatte sen kunnille, jotka joutuvat leikkaamaan
palveluita ja joutuvat kiristämään veroja?
Miksi kokoomus on kunnallisveron kiristäjä?
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tuki otetaan tietysti kiitollisuudella
vastaan. Mutta on pakko puuttua tähän ed. Laitisen
Kunpas-analyysiin. Totesitte, että 3,9 prosenttia viime
vaalikaudella saatiin korotettua kunnallisalan palkkoja (Ed. Laitinen: Sopimuskaudella!)
— Niin,
sopimuskaudella, anteeksi. — Näin tapahtui, mutta
se tapahtui työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella, ja
valtionosuus tuli siihen nimenomaan indeksikorotusten kautta, ja
te laskette sen omaksi saavutukseksenne. Mutta ette ole valmiit
hyväksymään tätä samaa
logiikkaa, kun nyt katetaan tätä tasa-arvoerää,
joka menee yli yleisen linjan. Minusta tässä on
epäloogisuus. Olkaa rehellisiä itsellenne. (Ed.
Gustafsson: Me haluamme isompaa tasa-arvoerää!)
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sitähän me peräänkuulutamme
juuri, että nyt se hoidetaan kuntoon. Kun nyt sitten hoitoalalle,
aivan oikein, tulee korkeammat korotukset kuin yleinen taso on,
niin valtion pitää kompensoida se kunnille, ja
sen takia me tämän välikysymyksen olemme
tehneet, ja sen takia me olemme tehneet sen talousarvioaloitteen, ja
sen mukaan mennään. Nyt katsotaan sitten, kun
käsitellään sitä valtiovarainvaliokunnassa
ja täällä eduskunnassa, mitä mieltä kokoomus
on.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetaan
sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus.
Kuitenkin hyvinvointipalvelujen parantamiseen hallitus on varannut
koko vaalikaudella vain 250 miljoonaa euroa. Valtio-osuuksien reaalinen,
todellinen, kasvu kunnissa on erittäin vähäinen.
Perustelen seuraavassa lyhyesti.
Ensiksikin, vanhaa valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistusta
kokonaissummasta on suurin osa tuossa edellä mainitusta
summasta. Hallitus on luvannut toteuttaa kuntien ja valtion kustannustenjaon
tarkistuksen ensi vuoden alusta sataprosenttisesti. Näin
ei kuitenkaan tapahdu, sillä kustannusten kohoaminen kunnissa
on arvioitu alakanttiin. Se näkyy budjettikirjassa, ja
muun muassa tämä palkkaratkaisu siitä puuttuu,
sen huomaan. Koska seuraava kustannustenjaon tarkistus tehdään
vasta vuonna 2012, kunnat joutuvat rahoittamaan ylimääräistä valtion
kontolle kuuluvaa osuutta tänä aikana arviolta
noin 250 miljoonaa euroa.
Toiseksi, kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
korottamisen kompensoiminen kunnille vie osansa valtionosuuksien
nimellisestä noususta.
Suurin ongelma tällä hetkellä on
vanhustenhuollossa työskentelevän henkilöstön
riittämättömyys. Se on moneen kertaan
todettu. Alalla työskentelee myös ihmisiä ilman
tarvittavaa vanhustyön koulutusta. Vanhustenhuollossa tarvitaan
pitkälle koulutettua henkilökuntaa, jonka ammattitaidon
jatkuvasta kehittämisestä on jatkossakin pidettävä huolta
täydennys- ja lisäkoulutuksella. Yksin vanhustenhuoltoon
tarvitaan lähivuosina yli 4 000 uutta hoitajaa.
Ajankohtainen kysymys työsuhteiden laadusta vaikuttaa pitkälti
henkilökunnan sitoutumiseen ja alalla pysymiseen sekä työssä jaksamiseen.
Lyhyet määräaikaiset työsuhteet
eivät tue vanhustyön kehittämistä eivätkä lisää alan
houkuttelevuutta. Vanhustenhuollon ja terveydenhuollon vahvistamisen
tarvetta ei voi kiistää, eikä kukaan
varmaan kiistäkään. Monissa sairaaloissa
hoitajat tekevät työtä oman terveytensä kustannuksella
minimihenkilökunnalla.
Palkkakysymyksessä hallitus petti hoitajat. Nyt se
on pettämässä myös kuntalaiset.
Se on hyvin perusteltu, erittäin monessa puheenvuorossa myös
tänään. Seuraavalle sopimuskaudelle hallituksen
taholta ei ole luvattu yhtään uutta rahaa. Kuntien
maksuosuus tasa-arvoerästä kasvaa entisestään,
se siis kumuloituu.
Arvoisa puhemies! Kunta-alan työvoimakustannukset ovat
yhteensä noin 17 miljardia euroa, hiukan yli. Uudet sopimukset
kasvattavat kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoja
lähes 2 miljardilla eurolla. Kuntatalous on eriytynyt. Verotulojen
kasvu vaihtelee voimakkaasti. Vuoden 2008 jälkeen valtionosuudet
eivät kasva enää juuri lainkaan. Ne kunnat,
joilla on valmiiksi kumuloitua alijäämää ja
joiden elinkeinorakenne ja siitä johtuva tulokehitys on
keskimääräistä heikompaa, joutuvat
korottamaan tuloveroprosenttiaan jo ensi vuodelle, hyvin moni, tai
aivan lähivuosina. Kunnilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä toimintamenoistaan
tekemättä muutoksia palvelutoimintaan. Tarkoitan
tässä esimerkiksi ja ennen kaikkea perusterveydenhuollon
palveluverkon karsimista. Samoin mahdollisuudet palkata
uutta henkilöstöä heikkenevät
ratkaisevasti. Monessa kunnassa myös lomautukset ovat edessä.
Porvarihallitus tarjoaa kunnille kaksi tietä: veroäyrin
noston ja asiakasmaksujen korotukset — joista tiedämme,
että niillä ei ole mitään merkitystä eli
valtio imuroi nämä viimeksi mainitut — tai
palveluiden määrän näivettämisen
ja laadun rapauttamisen. Sosialidemokraatit esittivät lisärahoitusta
kunnille ensi vuodelle 600 miljoonaa euroa julkisten palvelujen
kehittämiseksi, palkkatasa-arvon toteuttamiseksi sekä sosiaali-
ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi. Julkiset
hyvinvointipalvelut takaavat kaikille kansalaisille hoitoonpääsyn
hädän hetkellä. Vanhasen toisen hallituksen
budjetti kurjistaa kuntataloutta, vaikka toimivasta vanhusten ja
terveyden hoivasta pitää kantaa huolta juuri nyt
ja tulevaisuuteen on varauduttava ajoissa.
Viime vaalikaudella hallitus ja työmarkkinajärjestöt
sopivat ensimmäistä kertaa yhteisestä samapalkkaohjelmasta
naisten ja miesten palkkaerojen pienentämiseksi. Ensimmäistä kertaa samapalkkaisuutta
edistetään ryhmässä, jossa ovat
korkeimmat työmarkkinajohtajat, poliitikot ja korkeat virkamiehet.
Samapalkkaisuusohjelman lähtökohtana on pyrkimys
kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja. Käytännön
tavoitteena on saada miesten ja naisten välinen palkkaero
kaventumaan 5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.
Viimeisen kunta-alan palkkaohjelman perusteella kunnalliset työntekijät
saivat 3,9 prosentin ylimääräisen palkankorotuksen
tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun lisäksi, mikä on myös
tänään todettu.
Arvoisa puhemies! "Koulutettujen naisvaltaisten alojen palkat
ovat alemmalla tasolla kuin vastaavien miesvaltaisten alojen. Esimerkiksi
opettajien ja lastentarhanopettajien palkat eivät vastaa
työn vaativuutta. Suomalaisen koulutetun hoitohenkilökunnan
palkat ovat selvästi alle kehittyneiden teollisuusmaiden
keskitason. Suomalaishoitajien palkat ovat vain 83 prosenttia Oecd-maiden
keskitasosta. Koulutetun hoitohenkilökunnan palkat Suomessa
eivät vastaa työn vaativuutta ja koulutusta. Tämä on
johtamassa hoitajapulaan, mikä vaarantaa suomalaisten tarvitsemien
terveyspalveluiden tason." Tämä kappale, minkä luin
viimeksi, ei ole omaa tekstiäni, vaan se on suora lainaus
kokoomuksen välikysymyksestä n:o 6 vuodelta 2006.
Tässä kokoomuksen suulla ihmettelen, miksi hallitus
ei tee tarvittavia toimia, jotta hoitoalan arvostus nousisi ja suomalaisten
tarvitsemien terveyspalvelujen taso turvattaisiin. Asia on luvattu korjata,
mutta 150 miljoonaa ei riitä nostamaan hoitohenkilökuntaa
palkkakuopasta. (Ed. Heinäluoma: Sehän on vanhaa
rahaa!)
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kuntatalouden toimintakyky
on vaarannettu hyvin monin toimin. En käy toistamaan, mitä myös
debatissa totesin. Palkkaratkaisun hoitaminen hoitajien kohdalta
on pitkälti hallituksen käsissä. Valitettavasti
vaalikentillä annetut lupaukset ollaan nyt maksattamassa
kunnilla.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma asetti vastauspuheenvuorossaan
kysymyksen siitä, otammeko me hallituspuolueissa vakavasti
kuntatalouden tilanteen. Vastaan, että varmasti otamme.
(Ed. Gustafsson: Ed. Rehula varmasti ottaakin!)
Tulen kunnasta, joka kaikkien olemassa olevien faktojen mukaan
on sen kokoinen kunta, 21 000 asukasta, jonka pitäisi
suoriutua tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista.
Pitäisi olla riittävän kokoinen veropohja, ja
elinkeinopolitiikkakin yhteistoiminnassa kaupunkiseudulla jollain
lailla sujuu. Tulen kunnasta, jossa kunnanjohtaja viestittää,
että 1 prosenttiyksikön, jopa 1,5 prosenttiyksikön
nousupaine on tuloveroprosenttiin tilanteessa, jossa palkkaratkaisu
on syntynyt tämän kaltaisena kuin on syntynyt.
Me kaikki kiitämme täällä,
itse mukaan lukien; työntekijä on palkkansa ansainnut.
Koulutetuilla naisvaltaisilla aloilla on kuoppa, joka pitää jollakin
aikavälillä pystyä täyttämään.
Mutta kun täällä käydään
keskustelua siitä, millä luvuilla tätä keskustelua
ylipäätänsä pitäisi
käydä, niin kysyn, tällä tavallako
sitä palkkatasa-arvoa lisätään,
tällä tavallako koulutettujen naisvaltaisten alojen
tilanne paranee.
Toisekseen asia, mitä en mitenkään
voi hyväksyä: Arvoisat sosialidemokraatit, olemme tehneet
neljä vuotta hyvää yhteistyötä,
hallitusyhteistyötä, tilanteessa, missä on
ollut jalalla Lipposen kakkoshallituksen aikana liikkeelle laitettu
Kansallinen terveyshanke. Me olemme yhdessä olleet toteuttamassa
Sosiaalialan kehittämishanketta, jolla olemme pyrkineet
etsimään keinoja — näköpiirissä oleva
tulevaisuus, kun on sen kaltainen kuin se on — palvelujen
nykytilaa parempaan tuottamiseen, keinoja työnjakoihin, keinoja
siihen, että kuntakentällä pärjättäisiin
ja, mikä tärkeintä, (Ed. Kimmo Kiljunen:
Nyt te olette kokoomuksen kanssa lyöneet hynttyyt yhteen!)
suomalaiset saisivat palveluja, suomalaiset saisivat palveluja.
Me olemme yhdessä olleet rakentamassa näitä.
Ja nyt meillä on käsissämme välikysymys,
jossa hallitus haastetaan tilanteessa, josta on onneksi tänä iltana
selvinnyt, että nyt ei olekaan kysymys tämän
päivän tilanteesta vaan ensi vuoden budjetista
ja teidän suuresta huolestanne siitä, miten selviydytään.
Toivon, että emme heittäisi romukoppaan yhteisiä saavutuksiamme
siinä, mitä on tehty hyvien käytäntöjen
etsimisessä, emme heittäisi romukoppaan työnjaon
kehittämistä, emme heittäisi romukoppaan
niitä organisatorisia uudistuksia, mitä on tehty.
(Ed. Saarinen: Eihän niin ole tehtykään!)
Kokonaan toinen juttu sitten on, jos tässä välikysymyksessä ollaankin
sääennusteen kaltaisessa tilanteessa ja nähdään,
että pilvistä on, ukkoskuurot uhkaavat, kenties
rakeet ja myrskyää. Se on sitten kokonaan toinen
asia. Mutta se on nyt tänä iltana selvinnyt, että ollaankin
tämän kaltaisessa tilanteessa: nykytilanne on
vielä jonkunlainen, mutta tulevaisuus on heikko. Onneksemme, vaikka
sääennusteitten luotettavuustaso onkin viime vuosina
parantunut, emme ole näiltäkään osin
siinä tilanteessa, ettei tuo sääennuste
saattaisi joskus mennä täällä politiikan
areenoillakin ihan vikasuuntaan.
Ongelma minusta tässä on kaiken keskustelun keskellä ollut
se, että jo peruskäsitteistä meillä on niin
suuri eriävä näkemys, että keskustelun
käyminen on hankalaa. Luvut lentävät.
Täällä on 710:tä miljoonaa euroa,
täällä on 21:tä, täällä on 400:aa,
täällä on kaikenlaisia lukuja.
Itse valmistauduin tähän välikysymyskeskusteluun
niin, että luin tämän välikysymyksen,
koska pidin tätä vakavasti otettavana paperina.
No, se selvisi eilen, että tätä ei pidäkään
lukea niin kuin täällä otsikossa lukee,
vaan tämä onkin tentti siitä, miten vaalilupaukset
on lunastettu. Kun pidin tätä vakavasti otettavana
tekstinä ja pidän edelleenkin — tämä on
nimittäin hyvä teksti ja täällä puututaan
ihan oikeisiin asioihin — niin kun luvut on ongelma, niin
täällä on esimerkiksi yksi perustavaa
laatua oleva lähtökohtatilanne, josta on hankala
keskustelua virittää. Täällä viitataan
siihen, että menneen vaalikauden aikana lisättiin
400 miljoonaa euroa liikkumavarasta sosiaali- ja terveydenhuoltoon,
neljä vuotta, 400 miljoonaa. Ja tässä sääennusteessa,
jonka te nyt annatte myrskyvaroituksena, te puhutte ensi vuodesta,
yhdestä vuodesta, 21 miljoonasta. Myönnän,
että alan itsekin saivarrella tällä kohtaa, mutta
käy tässä sitten keskustelua, kun peruslähtökohta
on tämän kaltainen.
Toinen asia.
Arvoisa herra puhemies! Ymmärtääkseni
on hieman enemmän aikaa nyt kuin 5 minuuttia, kun olen
pyytänyt puheenvuoron ...
Ensimmäinen varapuhemies:
Olette pyytänyt 10 minuutin puheenvuoron.
... jossakin vaiheessa.
Toinen asia. Minusta meillä pitäisi olla kaikilla,
ja uskon — nyt menen opposition rajan toiselle puolelle — että meillä on
kaikilla huoli siitä, että meidän sosiaali-
ja terveyspalvelut jatkossakin tulevat hoidettua. Mutta yllättävän
vähälle tässä keskustelussa,
voihan se olla, että se on tarkoitushakuistakin, on jäänyt
se, miten tämä asia tehdään,
vaikka meillä olisi kuinka paljon rahaa. Jos tätä keskustelua
on kuunnellut yksikään 20-vuotias lukionsa päättänyt
tai ammattikoulunsa päättänyt, joka miettii
ammattitaitonsa syventämistä, jos tätä on
kuunnellut yksikään henkilö, joka miettii
tulevaisuudekseen sosiaali- ja terveysalaa, hoiva-alaa, ei niin
masokistista ihmistä olekaan, että tämän
keskustelun jälkeen lähtisi alalle hakeutumaan.
Kyllä minä ymmärrän välikysymyskeskustelun
luonteen. Täällä vedetään
kovaa ja pyritään näitä "linereita",
vai mitä ne nyt ovatkaan, hakemaan, mutta kyllä kai
meillä jonkunlainen vastuu pitää olla
itse kullakin siitä, minkälaisen ilmapiirin me
luomme. Minusta tämä on aika vakava kysymys. Me
kaikki myönnämme — siinäkin
hieman luvut vaihtelevat — mutta me myönnämme,
että me tarvitsemme jo lyhyellä tähtäimellä satoja
ja tuhansia uusia käsiä hoiva-alan, terveysalan,
palvelujen tuottamiseen, tekemiseen. Tämä keskustelu — mikä minä olen
sanomaan, yksittäinen kansanedustaja — mutta tämä on
masentava, jos tätä ajattelee siltä kannalta, että meidän
pitäisi kannustaa, edesauttaa, kaikin keinoin viedä eteenpäin
sitä, että hoito- ja hoiva-alalle hakeuduttaisiin
ja tehtäisiin sitä työtä ja saataisiin
siitä sitten myöhemmin kunnon palkka. (Ed. Saarinen:
Sitähän me yritämme tukea!) Tämä on
minusta iso kysymys. — Ja ainakin niiden edustajien, ollaan
sitten oppositiossa tai hallituksessa, pitäisi yrittää kantaa
huolta tästäkin.
Luvuista vielä, arvoisa herra puhemies. Ed. Heinäluoma
totesi, että pitää tärkeänä,
että meidän puolelta vastataan, kun kysytään.
Nyt te väheksytte tätä 150 miljoonan
euron tasa-arvoerää ja sanoitte, äskenkin
välihuudossanne, että se on vanhaa rahaa. (Ed.
Heinäluoma: Niinhän tänään kävi
ilmi!) Ed. Heinäluoma, puheenjohtaja Heinäluoma,
onko niin, että yhdessä kehitetyn kehysmallin,
jolla on saavutettu tuloksia: vakautta, ennakoitavuutta, olettekin
tilanteessa, jossa te olette siirtyneet oppositioon, heittämässä romukoppaan?
Yksi logiikka voisi olla tämäkin. Jos olen väärässä,
niin todennäköisesti saan siihen sitten vastauksen.
Tämä on kehyksen sisällä uutta
rahaa, joka on nimikoitu tähän tarkoitukseen: koulutettujen
naisvaltaisen alojen palkkaratkaisun tukemiseen. Mutta se on kehyksen
sisällä, se on uutta rahaa kehyksen sisällä.
Se on sitä liikkumavaraa, jota tämä hallitus
käyttää, jota tämä hallitus
on päättänyt kohdentaa tällä tavalla
kuin on ilmoitettu.
Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, yksi keskustelunaihe,
jonka osalta tunnistan ja tunnustan, että täällä salissa
on paljon minua parempia asiantuntijoita ja joka minua on häirinnyt,
on se, onko tämä oikea foorumi tänään
tässä ja nyt käydä ylipäätänsä tätä keskustelua.
Kysyin ed. Kuusiston vastauspuheenvuoron jälkeen, tällä tavallako
edistetään naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvoa,
tällä tavallako se tapahtuu. Näköjään.
Mutta toisekseen, jos tätä keskustelua seuranneena
ja työmarkkinajohtajien kommentteja kuunnelleena riippumatta
poliittisesta kannasta sieltä lähtisi tekemään,
ei gallupia tarvitse tehdä, vaan lausuttujen lausuntojen
jälkeen lähteä laskemaan, niin kyllä kahdeksan
kymmenestä on ilmoittanut, että älkää te
poliitikot tulko meidän kentällemme. (Ed. Gustafsson:
Kuka tuli?) — Sehän, onko tultu tai onko menty
ja mihin syvyyteen, on tietysti jokaisen kuulijan itse harkittavissa. — Mutta
tämä on asia, johon myös toivon vastausta,
kun täällä ilmoitettiin, että vastataan, kun
kysytään: Onko tämän keskustelun
paikka tässä ja nyt aivan oikea? Käymmekö me
sitä keskustelua, joka kuuluu eduskunnalle, vai kuuluisiko
tämä keskustelu jonnekin ihan muualle?
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvostettu puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa
oli monia ihan aiheellisia pointteja. Tulkaa, ed. Rehula, meidän
linjoillemme, ja tulkaa tukemaan myös hallituspuolueena
meidän ehdotustamme 600 miljoonasta eurosta. Se on teko,
se on poliitikon teko, ja sillä tilannetta parannetaan,
ei sillä, että te käytte täällä keskustelemassa
kieltääksenne keskustelun tästä aiheesta.
Te olette jo useampia puheenvuoroja käyttänyt
siitä, että hoiva-alan palkoista ei saa puhua,
ja nyt kokoomus kieltää jo niitten maksamisenkin.
Aika pienelle te jätätte hoiva-alan työntekijöiden
oikeuksien ajamisen.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rehula on varmasti oikeassa siinä,
että tämän salin keskustelut eivät välttämättä aina
johda hyvään lopputulokseen kuulijoitten kannalta.
Mutta jos on mietitty viimeaikaista vaalikäyttäytymistä,
niin on oltu kovasti huolissaan siitä, että ihmisten äänestysaktiivisuus
on laskenut. Se, miksi se on laskenut, niin ajatellaan, että se
johtuu siitä, että politiikkaan ei luoteta. Nyt
on aivan varmaa, että jos tähän palkkaneuvottelukeskusteluun
ja tuloksiin ei olisi tässä salissa puututtu eikä siitä lähdetty
käymään keskustelua, niin vielä suurempi
joukko nuorista ihmisistä olisi jättänyt
tälle alalle hakeutumatta, koska ei olisi mitään
luottoa siihen, että politiikan tekijät olisivat
heidän puolellaan ja vastaisivat niistä lupauksista,
mitkä heille on annettu. Tämä on valitettava
tosiasia.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle ensinnäkin, että mehän
tuemme kehysrakenteita, kuten tiedätte, mutta emme tue
teidän kehystänne. Tästä syystä esitämme
600 miljoonaa lisää valtionosuutta teidän
kehyksiinne, lisäpanostusta ensi vuodelle ja siitä eteenpäin.
Sitten toinen asia: Te sanoitte, että edellisellä kaudella
saimme paljon hyvää aikaiseksi. Niin saimme. Nyt
meillä onkin suuri hätä siitä,
että se kaikki hyvä, mitä yhdessä teimme
hyvässä, vahvassa yhteistyössä sosiaali-
ja terveydenhuollon puolella ... Nyt tällä hetkellä suuri
hätä on kunnissa ja kunnat joutuvat valitettavasti
sopeuttamaan toimintojaan veronkorotuksin, vähentämään
henkilöstöään, heikentämään
palveluiden laatuaan, ja tästä meillä on
hätä. Ehkä sen takia se ilmapiiri tässäkin
huoneessa ja salissa on se, mitä myös kunnissakin.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän ed. Rehulan tyylistä,
ja tämä oli hyvä keskustan edustajan
puheenvuoro. Me saimme tosiaan paljon aikaan viime kaudella yhteisessä hallituksessa:
toteutimme hoitotakuun; työllisyys: 120 000 uutta
työpaikkaa. Voimme olla aika tyytyväisiä siitä.
Otitte esille tämän, että peruskäsitteistä on
hirveä kirjavuus nyt ja sitä tarkoituksella sekoitetaan.
Mutta yksi asia luvuista käy ylitse muiden, ja se on se,
että tämä 150 miljoonaa, mihin nyt hallitus
on sitoutunut, on vaan 0,9 prosenttia siitä 2 prosentista.
Meidän välikysymyksemme tähtäsi,
minulla on semmoinen tulkinta, 60-prosenttisesti vähintäänkin
tähän kuntatalouteen, ja nyt tänään
onneksi tämä kuntatalous on noussut vahvasti esille,
ei riittävästi eilen. Ehkä 30 prosenttia
välikysymyksestä tähtäsi nimenomaan
näihin hoito- ja laajemmin palkkakysymyksiin (Puhemies:
1 minuutti on mennyt!) ja ehkä 10 prosenttia sitten näihin
petettyihin vaalilupauksiin, koska silloin me suojelemme kansanvaltaa,
poliittista vaikuttamista, kun me käymme näihin
kokoomuksen petettyihin lupauksiin kiinni.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rehula esitti minulle kysymyksen. Kyllä minun
täytyy sanoa, kun olen ammatiltani sairaanhoitaja ja olen
tehnyt pitkään hoitotyötä, että minun
mielestäni se on maailman parasta työtä,
se on inhimillistä, siinä saa olla lähellä ihmistä,
se on suunniteltua, tavoitteellista työtä. Mikä sen
arvokkaampaa työtä voi olla? Ei minulle. Ehkä nyt
tämä kansanedustajan työ kumminkin tässä vaiheessa.
Minua on pitkään kiusannut se keskustelu, mitä ylipäätään
käydään tästä hoidon
tasosta, mikä täällä Suomessa
on. Hirveän paljon tulee negatiivista palautetta, siis
harvoin julkisuudessa, lehdistössä ja mediassa,
puhutaan mitään hyvää hoitotyöstä.
Yleensä keskustelu aina kääntyy siihen,
että työ on yksipuolista, raskasta, (Puhemies:
Minuutti on täynnä!) sidonnaista ja muuta. Mutta
täytyy sanoa, että työ on mielenkiintoista,
ja minä uskon, että jatkossakin tälle
alalle hakeudutaan. (Ed. Mäkinen: Siitä työstä pitää maksaa
kunnon palkka!) Mutta tällä hetkellä tämä keskustelu
on aivan välttämätöntä,
(Puhemies: Aika!) jotta saadaan tämä palkka-asia
kuntoon, mikä takaa sen, että jatkossakin hoitoalalle tulee
ihmisiä.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kehysasia on tullut
jo tässä vastattua, eli kun mitoittaa kehyksensä väärin,
niin joutuu tilanteeseen, että ei voi vastata vaalilupauksistaan,
ei myöskään kansalaisten oikeutettujen
tarpeiden täyttämisestä. Sen tosiasian
kanssa olemme tänään tekemisissä.
Sitten tämä 150 miljoonaa: Tämän
päivän uusi asia, joka ei eilen tullut esille,
on se, minkä me tänään nyt olemme
kuulleet, ettei olekaan mitään uutta rahaa. Ed.
Anneli Kiljunen täällä aikaisemmin kertoi
valtiovarainministeriöstä vahvistetun, että ei
tule olemaan mitään erityistä uutta rahaa
palkankorotuksiin tarkoitettuna, vaan kaikki tämä raha
on sitä, mitä kehyksessä on ollut, se
on vaan nyt uudelleen sijoitettu kunnille. Se oli niissä viime
kevään kuntaluvuissa, joita täällä moneen
kertaan on mainostettu, joiden lopputulos on se, että ollaan
normaalien ensi vuoden kustannusten korvausten, vanhojen kustannusten
korvausten ja sitten kuntien verotulojen menetyskompensaatioiden
varassa. Tämä on tosi surullinen asia, ja takaan,
että täällä istuvat edustajat joutuvat
tämän ongelman kanssa tekemisiin omissa valtuustoissaan.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Rehula, asia on niin tärkeä, että pelissä on
sekä järkeä että tunnetta, ja
tämä saattaa heijastua kyllä puheenvuorojen
sisältöön ja tyylilajiin. Tällä aiheella
saavutettiin vaalivoitto. Teillä on nyt valta lunastaa
ne lupaukset. Ei kysymyksiä voi kääntää meille.
Me olemme oppositiossa, me esitämme kysymykset, ja teillä on velvollisuus
esittää vastaukset.
Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ed. Saarinen, tunne on ohittanut järjen.
(Ed. Saarinen: Eivät ne ole vastakohtia!)
Ed. Kuusisto, kaikki työ on arvokasta ihan millä alueella
hyvänsä.
Ed. Rehula piti minusta yhden parhaista puheista, mitä näissä välikysymyskeskusteluissa
viiteen
vuoteen tässä salissa olen kuullut, aivan loistava
puhe, järjellinen puhe. (Ed. Heinäluoma: Siihen
voidaan yhtyä!) 600 miljoonaa yhdelle alalle tällä hetkellä tehtynä päätöksenä on
järjetön.
(Ed. Kimmo Kiljunen: Se oli, mitä lupasitte!) Näitä tulevia
korotuksia pitää tehdä tulevinakin vuosina.
Kaikkia paukkuja ei voi laittaa kertalaakista peliin.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Järkeä vai tunnetta? Suosittelen
järjen käyttöä. Meillä on
ennätysmäärä sairaanhoitajia.
Meillä on ennätysmäärä lääkäreitä.
Otan muutaman esimerkin näistä luvuista.
1980 tilastojen mukaan meillä oli 9 517 lääkäriä,
vuonna 2004 heitä oli 20 717. Pelkästään vuosina
2000—2004 on tullut 9,5 prosenttia lisää lääkäreitä.
Muutamia esimerkkejä. Samaan aikaan me valitamme, että ongelmia
on, ja tuntuu, että mitä enemmän me pistämme
määrää lisää,
sitä enemmän ongelmiakin löytyy.
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! 400 miljoonaa pelkästään
palkkoihin ensi vuonna lisää kunnille ei ole mikään
vähäpätöinen summa.
Mutta tuohon keskusteluun, mikä on käyty siitä,
muun muassa ed. Saarisen puheenvuoro jne., mitä ihmiset
kunnissa, kuntatyöntekijät, ovat mieltä tästä tilanteesta:
Kaikki kunnia Tehylle ja Tehyn täydelle oikeudelle vielä käydä asiasta keskustelua
ja arvioida tilannetta, mihinkä mennään,
mutta kuitenkin sillä suorittavalla tasolla elikkä sairaaloissa,
joissa viimeksi eilen olin — Husin yhdessä sairaalassa,
Lastenklinikalla, tänään yhdessä vantaalaisessa
koulussa — kyllä se palaute henkilökunnalta
oli varsin positiivinen ja annettiin kiitosta kokoomukselle. Tänään
oli myöskin palaute Ylen aikaisessa radiossa, jossa hyvin
voimakkaasti ihmiset ihan soittomielipiteissään
antoivat palautetta, että ilman tätä keskustelua,
mikä vaaleissa kokoomuksen taholta käytiin, eivät
ikinä olisi saaneet 12 prosentin palkankorotustasoa. Kyllä tässä on
kiitostakin tullut.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarinen, totesin puheenvuorossani,
että luin vakavalla mielellä tämän
välikysymyksen, koska täällä on
tärkeät asiat, joihin pitää vastauksia
löytää. Nyt on käyty toista
vuorokautta keskustelua. Kun täällä esimerkiksi
lukee, että miten valtio vastaa sitoumuksistaan paremmista
kuntapalveluista ja lisähenkilöstöstä jne.,
niin omassa puheenvuorossani mainitsin, että me olemme
yhdessä tehneet sitä työtä,
jotta valtio pystyy vastaamaan. Täällä on kyseenalaistettu,
annettu vähän merkitystä hankkeille ja
kehittämisohjelmille. Ne ovat niitä asioita, joilla
näitä asioita pyritään laittamaan
parempaan malliin. Kyllä minä ymmärrän
välikysymyksen luonteen. Tässä pitää löytää syyllisiä, (Ed.
Saarinen: Vastuunkantajia!) pitää löytää otsikoita,
mutta onneksemme pystymme käymään asiallistakin
keskustelua, asiallista keskustelua asioista.
Ed. Vuolanne, on kysymyksiä ja on vastauksia. (Puhemies:
Aika!) Mutta se, että te peräätte minua
teidän linjoillenne, sitä saattaa joutua hetken
aikaa odottamaan, kun pyritään käymään
tässä asiallista keskustelua.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tässä oli todella hyvä,
että ed. Rehulan ja ed. Gustafssonin puheissa tuli myöskin
tämän välikysymyksen tätä toista
puolta, että tässähän on myöskin
näistä palveluista kysymys. Hyvä, että tulee tämmöistä positiivisempaa
viestiä. Tässä on turhan negatiiviseksi
tullut kuva siitä, miten kuntapalvelujen on viime vuosina
käynyt. Näitä on kehitetty hyvässä yhteistyössä isoilla
hankkeilla, jotka ovat saaneet mittavan rahoituksen, mikä on ollut
hyvä asia. Minusta siellä on saatu paljon hyvää aikaan.
Nyt jatketaan tätä työtä, ja
juuri tämä antaa sen myönteisen signaalin
ihmisille, jotka tulevat alalle, että siellä todella
tehdään rakenteellisia uudistuksia, halutaan panostaa
työolojen kehittämiseen ja tehdä sitä alaa
houkuttelevaksi, ja näin koko ajan tehdään.
Minusta tämä signaali eduskunnan välittämänäkin
pitää kentälle viedä, että jatketaan
sitä työtä, mitä me yhdessä aloitimme,
mistä on jo hyviä tuloksia, ja nyt edelleen sitä tehdään.
Arja Karhuvaara /kok:
Herra puhemies! Arvoisat kollegat! Viitaten muun muassa ed.
Kiljusen puheenvuoroon ja eiliseenkin keskusteluun, jossa useinkin
opposition puheenvuoroissa väitettiin hallituksen pyrkivän
rapauttamaan kuntapalvelut, haluan tuoda uudemman kerran kaikille
selväksi, että kuntapalvelujen turvaaminen on
nimenomaan yksi tämänkin hallituksen päätavoite,
jonka eteen hallitus samanaikaisesti Paras-hankkeen etenemisen kanssa
tekee parhaansa palvelukäytäntöjen ja
rakenteiden muuttamiseksi (Ed. Kimmo Kiljunen: Kummasta Kiljusesta
puhuitte?) — molemmista Kiljusista — sekä ohjaa
kunnat ja muut toimijat ennaltaehkäisyn lisäämiseen
kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tämä siksi,
että ihmiset ikääntyneinäkin
pysyisivät toimintakykyisinä ja liikkuvina ja
jotta hoitohenkilöstön työ siltä osin
edes kevenisi, ja vielä enemmän siksi, jotta sekä inhimillisesti
että yhteiskunnallisesti kaikkein rankin ja vaativin raihnaisuusvaihe
jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta jatkossakin valtiolla
olisi varaa tukea kuntia matalapalkka-alojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi
rahojen riittäessä kunnissa muuhunkin kuin katastrofien
korjaamiseen, koska ikäsidonnaiset kuntapalvelut tuotetaan
Suomessa käytännössä kuntasektorilla
ja julkisen sektorin tuottavuus on vuotta 2005 lukuun ottamatta koko
ajan laskenut — kummallista sikäli, että yksityissektorilla
tuottavuus on kasvanut ja yleinen talouskasvu on odotettuakin suurempi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen juuri ilmestyneen tutkimuksen
mukaan hyvinvointipalvelut voitaisiin Suomessa tuottaa, huom., miljardi
euroa nykyistä edullisemmin, mikäli kaikki kunnat
kykenisivät tuottamaan palvelut jo nyt tehokkaimpien kuntien
tavoin. (Ed. Heinäluoma: Vanhasen mukaan 3,5 miljardia!) — No,
mutta tämä olikin Vatti tämä,
tämä on valtion tutkimuslaitos ja ehkä kuuluu
näihin samoihin julkisiin palveluihin. — Tämä tehostaminen
riittäisi kattamaan väestön ikääntymisestä johtuvan
menopaineen ja lisähenkilöstön palkkaamisen.
Mikäli julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuus saataisiin
käännettyä edes prosentin vuosittaiseen
kasvuun, selvittäisiin vuonna 2040 nykyisellä henkilöstöllä.
Mikäli tuottavuus ei kasva, henkilöstötarve
on 200 000. Siis hyvinvointipalveluissa työskentelee
tässä maassa yli 700 000 ihmistä,
ja sitä porukkaa ei edes uussuomalaisten kansainvaellus
kyllä korjaa.
Toiseksi: Lisäksi palvelujen rakenteen pitäisi perustua
palveluja tarvitsevien preferensseihin ja tarpeeseen, ei kuten nykyään
virkamiesten aivoituksiin ja visioihin kirjoituspöydän
takaa.
Kolmanneksi: Sekä työntekijäsaatavuutta
että palvelujen toimivuutta parantava tekijä on
asenne, asenne työntekoon, asiakaspalveluun ja palvelujen
vaikuttavuuteen sekä esimiesten ja johdon luottamus työntekijöiden
omaan kykyyn suunnitella työpäiväänsä ja
kantaa vastuu työn tuloksista, ja nämä ovat
asioita, joita ei todellakaan osteta rahalla edes tällä palkkakierroksella ja
joiden puute haittaa koko julkisten palvelujen houkuttelevuutta
työpaikkana, toimivuutta ja myöskin sitä tuottavuutta.
Tässä mietittävää.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Aluksi pari sanaa julkisesta terveydenhuollosta. Meillä on
hyvä julkinen terveydenhuolto. Ja sen voi sanoa, että monilta
osin se on jopa mainettaan parempi ja toimivampi. Vanhaa sanontaa voi
lainata, että hyvää kannattaa aina kehittää. Meidän
terveydenhuoltojärjestelmämme on kehittämisen
arvoinen. Keskeinen tekijä julkisessa terveydenhuollossa
on henkilöstö. Henkilöstö on
vahva voimavara, ja sen asian hoitaminen on syytä ottaa
vakavasti. Minä luulen, että siitä asiasta
olemme tänäkin iltana varsin yhtä mieltä.
Arvoisa puhemies! Tänäkin iltana on puhuttu kuntataloudesta
ja kuntien tilanteesta. Muutama sana siitäkin. On aivan
totta ja kiistatonta, että kuntatalouden tilanne on tiukka
myös tänä vuonna ja on ensi vuonna. Mutta
sekin on kiistaton tosiasia, että kuntatalouden näkymät
kokonaisuutena ovat paranemassa. Tämä hallitus
on parantanut kuntien tilannetta, on jatkanut niitä toimenpiteitä vahvistettuina,
mitä Vanhasen ensimmäinen hallitus aloitti. Siinä on
useampia tekijöitä. Yksi on se, että verotulot
ovat selkeästi kasvamassa, sekä valtion että kuntien,
mutta kun tässä tapauksessa puhutaan kuntien tilanteesta,
se näkyy ja tuntuu, mutta heikon verotulon kunnissa se
näkyy sitten parin vuoden viiveelläkö.
Se näkyy verotulontasauksena, mutta joka tapauksessa verotulot
kasvavat.
Valtionosuuksien pohjia on vahvistettu. On todettava, ja se
on edellisen hallituksen aikana päätetty, että indeksitarkistukset
maksetaan täysimääräisenä.
Vaikka me olemme monta kertaa sitä toistaneet, niin se
on syytä todeta, se ei ole vähäinen asia.
Indeksitarkistuksia leikattiin 2000 alkaen. Ne maksettiin täysimääräisenä 90-luvun
lopussa,
mutta sitten ne puolitettiin monena vuonna ja sitten maksettiin
kolme neljäsosaa. Ja joka kerta, kun se oli vajaa, se kasvatti
sitä kumulatiivista vajausta ja se tuntuu kuntien tilanteessa tänäkin
päivänä. (Ed. Heinäluoma: Totta!)
Mutta nyt maksetaan täysimääräisenä,
ja se on iso asia.
Sitten merkittävä asia on se, mitä kunnat
ovat omilla toimenpiteillään tehneet palveluiden
tehostamiseksi. Se on myös vaikuttanut kuntien taloudelliseen
tilanteeseen. Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisten
arvioiden mukaan kuntatalous kokonaisuutena on paranemassa. Se on sitten
toinen asia, onko riittävästi. Mutta on myös selvää ja
se on näkyvissä, että kuntatalous on eriytynyt,
ja se näkyy aika vahvana. On pieniä kuntia, joissa
talous on tiukentunut ja tiukentuu ensi vuonnakin. Siinä on
merkittävä haaste kuntien rahoitusjärjestelmän
uudistamiselle, joka on tämän Paras-hankkeen seuraava
vaihe. Siinä on riittävästi otettava
huomioon kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät,
jotta palvelut pystytään hoitamaan erityyppisissä kunnissa. Kuntien
verotulot eivät tule tasaisesti. Eriytymisongelma on merkittävä,
ja siitä meidän on kannettava huolta. Kuntataloutta
ja kuntien tulopohjaa on vahvistettava tulevaisuudessakin. Siitä me olemme
varmasti välikysymyksen esittäjien kanssa yhtä mieltä,
että kuntien rahoituspohjasta on huolehdittava.
Tällä hetkellä uhkatekijöitä kuntataloudessa ovat
muun muassa kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon menot, johon
yksi päivänkohtainen asia vaikuttaa, tämä palkkaratkaisu.
Mutta se, mistä on puhuttu nyt menneinä aikoina
paljon, on ikärakennemuutoksen aiheuttamat menokasvupaineet.
Samoin tällä hetkellä ihmisten pahoinvointi,
perheiden pahoinvointi, syrjäytyminen aiheuttavat jatkuvasti
menojen kasvupaineita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On myös
muita tekijöitä. Mutta kun tässä muistaakseni
ed. Urpilainen ja joku muukin totesi, että tämä hallitus
kurjistaa kuntien tilannetta, se ei pidä paikkaansa. Tämä hallitus
esityksillään on vahvistanut kuntatalouden pohjaa,
mutta aina voidaan asettaa se kysymys, onko tämä riittävä.
Ja se kysymys on aina esitettävä.
On myös tässä yhteydessä todettava,
miksi kuntatalous on tiukka. En halua syyllistää,
mutta se on kuitenkin niin, että sitä rasittavat
vanhat asiat. Yksi on tämä indeksitarkistuksen
leikkaukset, jotka kumuloituivat. Toinen asia on se, että tehtiin
monena vuonna kunnallisverotukseen vähennyksiä eli
ne veronkevennykset pantiin kuntien maksettavaksi. Niitä on
yli 800 miljoonaa euroa, jotka on kompensoimatta, ja ne näkyvät
jatkuvasti. Se on siitä pohjasta pois, ja se tuntuu. Arvoisat
välikysymyksen esittäjät tietävät
sen, ettei tällaista asiaa hetkessä korjata, vaan
se on pitkäjänteisen toiminnan tulosta tämä pohjan vahvistaminen,
ja sitä tämä hallitus juuri tekee. Ne
veroleikkaukset olivat parhaimmillaan niin isoja, että ne
vaikuttivat yksittäisen kunnan osalta enemmän
kuin 0,5 veroprosenttia, että vaikka veroprosenttia olisi
korottanut 0,5, niin jos palkkasumma olisi säilynyt samana,
verotulot olisivat vähentyneet. Näin se toimi,
ja tähän on ollut sopeuduttava. Minä haluan
sanoa tämän, että tämä vaikuttaa
jatkuvasti siinä pohjalla. Siksi tuntuu toisaalta hyvältä,
että välikysymyksen esittäjät
ja pitkäaikainen hallituspuolue sosialidemokraatit, jonka
kanssa teimme hyvää hallitusyhteistyötä,
kantavat huolta kuntataloudesta. Se tietyllä lailla tekee
korville hyvää.
Arvoisa puhemies! Ihmettelen vähän tätä välikysymyksen
ajankohtaa ja tätä sävyä, millä tämä on
esitetty. Kyllä välikysymyksen tekijätkin
tarkkaan tietävät, että ei eduskunta
päätä palkoista eikä käy
palkkaneuvotteluja. Tämä on antanut nyt tämä keskustelu
sellaisen julkisen kuvan, niin kuin nyt tapahtuisi. Tämä on
syytä tehdä selväksi, että näin
ei tapahdu. Tässä on selvät pelisäännöt,
miten nämä asiat ovat toimineet ja toimivat tulevaisuudessakin.
Tähän on syytä palata.
No, sitten näistä lupauksista. Keskusta ei
ole antanut, luvannut euromääräisiä korotuksia.
(Ed. Zyskowicz: Ei kukaan muukaan euromääräisiä!) Eikä hallitus
ole nimennyt eikä luvannut euromääräisiä korotuksia
eikä ole nimennyt yksittäisiä ryhmiä.
(Ed. Valpas: Ei eläkeläisillekään!) Vaalikeskusteluissa
vaalilupauksia tai -tavoitteita ja -ohjelmia on yksittäisillä puolueilla
ja niitä esittävät yksittäiset
edustajat, mutta kun hallitusohjelma tehdään ja
se hyväksytään, niin silloin puolustetaan
tätä ohjelmaa ja toimitaan tämän ohjelman
mukaisesti. Ei nyt käydä tällä hetkellä vaaleja
eikä ole syytä tätä vaalikeskustelua
enää käydä. Seuraavat vaalit
sitten ratkaisevat taas omalta osaltaan, ja silloin punnitaan teot
ja lupaukset jne.
Arvoisa puhemies! On todettava se, että ei tämä keskustelu
tästä välikysymyksestä kovin paljon
taida tätä hoitohenkilökunnan palkka-asiaa
edistää. Mielestäni se on enemmänkin
aiheuttanut hämmennystä, sekaannusta jne. Tässä on erittäin
suuri yhteinen huoli siitä, miten tämä asia kasataan.
(Puhemies: Aika!) Kyllä aina eri asioissa voidaan saada
hämmennystä aikaan, mutta vastuunkantoa tarvitaan
myös ja sitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Töllille monista kuntataloutta
koskevista hyvistä havainnoista. Me tarvitsemme rahaa lisää kunnille,
mutta tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia, niin kuin
tuossa tuli mainittua.
Nyt kun mainittiin tuo, että indeksit korvataan kokonaan,
niin ymmärtääkseni ne on vaan tehty ennen
tätä palkkatarjousta, eli indeksikorotukset eivät
korvaa sataprosenttisesti. Eli tässäkin on Kataisen
tyhjä hokema nyt sitten ilmassa. (Ed. Zyskowicz: Eikä ole,
hän ilmoitti, että se korvataan!)
Valtionosuuksien kasvu menee kai kokonaan tähän
kustannustenjaon tarkistukseen, indeksikorotuksiin ja sitten veronmenetyksen
korvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, joten
siinäkin kunnat jäävät ruopimaan
tyhjää. Tämä tulee varmasti
kunnallisvaaleissa myös hallituspuolueitten eteen, että te
kurjistatte kuntataloutta. (Puhemies: Aika!) Teidän viestinne
on, että rakastakaa kuntaverojen korotuksia.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kun täällä ed. Tölli
puhui näistä lupauksista ja kuka niitä on
antanut ja kuka ei, niin kuitenkin lienee selvää,
että 14.2. nykyinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen
lupasi, että valtio maksaa tämän ylimenevän
osan. Tämän lupauksen perään
me kysyimme lukuisia kertoja eilisessä keskustelussa opposition
toimesta. Tällä hetkellä tätä lupausta
ei ole pidetty. Kysyimme myös, kuka sitten esti sen, että hallitus
ei nyt voisi sitten pitää sitä lupaustaan
ja maksaa tätä ylimenevää osaa.
Estikö sen keskustapuolue, vihreät vai
Rkp siellä neuvotteluissa, jos kerran kokoomus
on pitänyt sitten pintansa? Nyt ed. Zyskowiczkin
on salissa. Eilen häntä ei valitettavasti illalla,
kun tätä moneen kertaan kyselimme, näkynyt.
Ehkä hän voisi kommentoida kokoomuksen puolelta,
kuka tässä sitten tämän lupauksen
pitämisen esti.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perinteinen vastaus tällaiseen
kysymykseen on se, että Rkp:tä epäillään,
mutta en nyt kuitenkaan turvaudu tähän perinteiseen
vastaukseen, vaan totean ed. Viitaselle seuraavaa:
Hallitus on budjetissaan varannut ja kehyksissään
erikseen 150 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi hallitus antaa
indeksikorotukset täysimääräisinä, myös
tarkennettuna, ed. Vuolanne, täysimääräisinä,
josta palkkojen osuus on yli 250 miljoonaa euroa. Kun lasketaan
yhteen 250 ja 150 miljoonaa, päädytään
400 miljoonaan. Tämä siis yleisen linjan yli menevä osuus
kuntapuolella tulee olemaan ilmeisesti jotain 350 miljoonaa euroa, joten
valtion osallistuminen siihen täyttää hyvin tämän
350 miljoonaa euroa, ed. Viitanen.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ed. Tölli puheenvuorossaan erinomaisella
tavalla kertoi sen kuntatalouden kokonaistilanteen ja sen todellisen
tilanteen, että ollaan menossa ehdottomasti parempaan suuntaan
ja hallituksen toimet kokonaisuudessaan kuntataloutta parantavat.
873 miljoonaa euroa ensi vuonna on arvioiden mukaan tuo kasvu valtionosuuksissa.
Ensimmäistä kertaa todellakin tehdään
kustannustenjaon tarkistus täysimääräisesti,
ja indeksikorotukset tullaan tekemään täysimääräisesti
myös sen 30 miljoonan euron edestä. Sen jo täällä eilen
ministeri Katainen totesi, että tämän
osalta voidaan täällä eduskunnassa olla
huoletta.
Samoin sitten nämä veronkevennyksestä johtuvat
verotulojen menetykset kunnille, niin nekin kompensoidaan täysimääräisesti,
ja näin on ensimmäistä kertaa. Ollaan
koko ajan päästy vuosi vuodelta parempaan tilanteeseen
myöskin tässä kunta—valtio-suhteessa.
Tämä on kyllä sellainen suoritus, joka
ansaitsee tunnustusta eikä sellaisia puheita, että kuntataloutta
valtio olisi kurjistamassa. Se ei pidä paikkaansa.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ehkä alkuhuomautuksena, että tämä puheenvuoro
saattaa olla melko tylsä eikä niin poliittinen,
ja se käsittelee tätä kysymystä hoidon
laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta ja sitä, mitkä oman
näkemykseni ja toivottavasti joidenkin toisten näkemysten
mukaan ovat niitä kysymyksiä, joihin näissä asioissa
tällä hallituskaudella täytyy kiinnittää huomiota
ja joissa täytyy saada tuloksia aikaan.
Ehkä ensimmäinen vakavin kysymys on nimenomaan
perusterveydenhuollon kehittäminen. Viime vuosina kun terveydenhuoltoa
on kehitetty, hoitotakuu on tuotu voimaan, niin se kustannusten
kasvu, jolla on saatu myös tuloksia aikaan ja jolla asioita
on tehty, se on ollut erikoissairaanhoitopainotteista. On välttämätöntä,
että tulevina vuosina nimenomaan kehitetään
ja huomiota kiinnitetään perusterveydenhuoltoon,
koska siellä tehdään niitä peruskysymyksiä.
Ja on valitettavaa, että terveydenhuollossa melkein missä tahansa
organisaatiossa tai missä tahansa laajuudessa, kun tehdään
poliittisia päätöksiä, niin
erikoissairaanhoito saa usein enemmän rahaa ja enemmän
huomiota kuin perusterveydenhuolto, puhumattakaan sitten ennalta
ehkäisevästä työstä.
Sen takia poliittisten päättäjien ja
poliittisissa päätöksissä olisi
nimenomaan pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin
varmistamaan se, että ennalta ehkäisevä työ ja
perusterveydenhuolto saavat ne resurssit, joita tarvitaan.
Yksi huolestuttavista trendeistä Suomessa on myös
kysymys terveyseroista. Meillä ihmisten terveys ja hyvinvointi
ovat keskimäärin kehittyneet hyvin ja terveydentila
on parantunut kaikissa muissa väestöryhmissä paitsi
kaikkein köyhimpien keskuudessa, jossa itse asiassa niin
sanotusti kuolleisuus on noussut. Eli jos haluamme parannusta koko
väestön terveydentilaan, niin silloin täytyy
kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan
näihin kaikkein köyhimpiin ihmisiin, jotka useimmiten
ovat myös sairaimpia ihmisiä, koska heidän
terveydentilaansa ja terveydenhuoltoaan parantamalla voimme myös
saada aikaan muutoksia parempaan koko väestön
terveydentilassa.
Arvoisa puhemies! Mielenterveystyö ja mielenterveysongelmat
vaativat myös erityistä kehittämisotetta
ja huomiota. Nykyään jo hyvin suuri osa siirtymisestä sairauseläkkeelle
tulee nimenomaan mielenterveystyöstä. Mielenterveystyö on myös
vaikeampaa kuin somaattisten sairauksien hoito, koska niiden, jotka
sairastavat, kynnys hakea hoitoa on korkeampi, ja ehkä hoidon
antaminen tai hoidon piiriin pääsy ei aina ole
niin yksiselitteistä, joten myös tämä on
kokonaisuus, johon tarvitaan nykyistä enemmän
huomiota.
Terveydenhuollossa ammattitaitoisen henkilökunnan turvaamisessa
varmaan se helpoin osuus on se, että tehdään
suunnitelmia ja päätöksiä siitä,
että koulutuspaikkoja lisätään.
Käsitykseni mukaan tällä hetkellä suunnitelmat
lisätä sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja
tarkoittavat sitä, että yhdestä ikäluokasta
noin viidenneksen, jopa ehkä enemmänkin, pitäisi
hakeutua nimenomaan näille aloille. Jos ajatellaan nykyistä sukupuolijakaumaa,
niin tarkoittaisi sitä, että tyttöikäluokasta
40 prosentin pitäisi hakeutua hoiva-aloille. Koska tuskin
on todennäköistä, että tämä toteutuisi,
tarvitaan jotain uutta. Tarvitaan sitä, että myös
poikaikäluokasta ihmisiä hakeutuu hoiva-aloille,
koska muuten en usko, että vaikka kuinka tarjoaisimme koulutuspaikkoja, niin
itse asiassa niihin löytyy ihmisiä. Tähän
liittyy myös kysymys maahanmuutosta, ei ehkä pelkästään
sellaisesta maahanmuutosta, joka tarkoittaa esimerkiksi sairaanhoitajien
tai perushoitajien rekrytointia, vaan ehkä yleisemminkin, että maahanmuutto
on yksi mahdollisuus nostaa työllisyysastetta. Sinänsä mille
tahansa alalle maahanmuuttajat hakeutuvatkin, niin se tietenkin
sitten osaltaan nostaa työllisyysastetta ja myös
ikään kuin vapauttaa meidän resurssejamme
sitten niille aloille, joissa työntekijöitä ei
löydy tai toisin päin.
Perusterveydenhuollon yhteydessä sanoinkin jo jotain
ennalta ehkäisevästä työstä,
terveyden edistämisestä ja siitä, kuinka
erittäin määrätietoinen näissä asioissa
pitäisi olla. Sen tietenkin pitäisi tapahtua aika
paljon kuntatasolla. Tässä salissa me kaikki tiedämme,
kuinka paljon itse asiassa voimme säästää resursseja
niistä hoidoista ja niistä laitoskustannuksista,
joita meillä tällä hetkelläkin
on, jos ihmisten terveyttä ja toimintakykyä pystytään
pitämään yllä ja sitä pystytään edistämään.
Se on tietenkin aika vaikea kokonaisuus, koska loppujen lopuksi
on kysymys yksilöistä ja heidän valinnoistaan,
että tavallaan meidän pitäisi tavoittaa
tavalla tai toisella kaikki ihmiset pitämään
osittain huolta itsestään ja sitten toisaalta
meidän palvelujärjestelmiemme pitäisi olla
monella tapaa painottuneita, paljon nykyistä enemmän
painottuneita näihin terveyden edistämisen toimenpiteisiin.
Hyvä puoli on ehkä se, että monia asioita
kokeiluluontoisesti tai paikallisesti on tehty hyvin, olivat ne
sitten vanhusten kuntosaleja tai muita samantapaisia esimerkkejä,
että hyviä käytäntöjä ja
hyviä tapoja tehdä asioita on onneksi olemassa.
Arvoisa puhemies! 70 prosenttia tästä ajasta meni
näihin kysymyksiin. Ehkä sitten jotain tästä palkkakysymyksestä.
Sanotaan, että noin kokonaisuudessaan se, että kunta-ala
saa palkankorotustarjouksen ja että suuri osa hyväksyy
tarjouksen, joka selkeästi menee yli yksityisten alojen,
niin nähdäkseni se on hyvä asia, koska
yksi näistä palkkakuoppa- tai palkkakilpailukysymyksistä on
se, mikä on kunta-alan palkkojen suhde yksityisen sektorin
palkkoihin.
Neuvottelumekanismien kyky tai mahdollisuus tehdä sellainen
sopimus, joka selkeästi ja hyvin voimakkaasti nostaisi
jonkun yhden tietyn ryhmän siitä palkkakuopasta,
josta he haluavat nousta, ei vaikuta kovinkaan helpolta. Uskon,
että tässä asiassa tarvitaan jatkossakin hallituksen
keskustelua työmarkkinaosapuolten kanssa siitä,
millä tavoin meidän nykyinen järjestelmämme
voisi kehittyä siinä, että palkankorotuksia
voidaan tietyissä tapauksissa myös kohdentaa,
jos tällaista kokonaisuudessaan sitten ikään kuin ikinä halutaan neuvotella.
Sitten tietenkin puhuttaessa hoitohenkilökunnan työoloista,
niin oma käsitykseni on se, että on myös
hyvin paljon parantamisen varaa siinä, mitkä ovat
työaikajärjestelyt ja mitkä ovat ihmisten
mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikaansa.
Se, millä tavalla esimerkiksi sairaaloissa työt
jaetaan tai terveydenhuollossa ylipäätänsä.
Helsingissä tällä hetkellä toimitaan
monella eri rintamalla siinä, että tiettyjä töitä,
joita nyt hoiva-alan koulutettu henkilöstö tekee,
niitä voisivat tehdä ihmiset, joilla ei niin vaativaa
koulutusta ole, jolloin sitten hoitohenkilökunta voisi keskittyä omaan
työhönsä. Luulen, että myös
tällaisilla toimenpiteillä työssä viihtyvyyttä voidaan
nykyisestä parantaa.
Miltä tämä sitten näyttää Helsingissä kunnallispolitiikan
näkökulmasta? Helsingissähän
verotulot tyypillisesti viime vuosina ovat kehittyneet hitaammin
kuin maassa keskimäärin, paljon hitaammin kuin
Pääkaupunkiseudulla keskimäärin,
osittain ehkä sen takia, että meillä on aika
paljon pienipalkkaisia ihmisiä, (Puhemies: 10 minuuttia
on mennyt!) ja sitten toisaalta niitä, jotka saavat pääomatuloja,
joista ei makseta kunnallisveroa. Mutta meidän näkökulmastamme
ehkä verotulojen kasvu nyt näyttää siltä,
että palkankorotukset sillä kyllä pystytään
maksamaan.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin ed. Sinnemäeltä: Kun
te nyt käytätte tämän puheenvuoronne
nimenomaan välikysymyskeskustelussa ja kun tiedämme,
että olemme tehneet tuon välikysymyksen hyvin
vakaasti ja harkiten hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman
turvaamiseksi, voisitteko te tulla mukaan siihen, että vaadimme tuota
600:aa miljoonaa, jotta sekä naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvo
kehittyisi että kuntapalveluiden rahoitus turvattaisiin,
ilman että se otetaan sieltä kuntien selkänahasta
joko veronkorotuksin tai palveluita leikkaamalla, niin kuin kokoomus
on täällä ajanut? Voisitteko te kuitenkin tulla
naisten palkkatasa-arvon ja kunnallisten palvelujen puolustajaksi
yhdessä meidän sosialidemokraattien kanssa?
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä ei varmaan ole kellään
erimielisyyttä siitä, että kunta-alan
palkkaratkaisu on tärkeä, ja on hyvä,
että naisvaltaiset alat saivat keskimääräistä paremman
palkkaratkaisun. Mutta nyt se, mitä tässä peräänkuulutetaan,
on vastuu. Nyt kysyisin vihreiden näkemystä siitä,
mikä on teidän näkemyksenne vastuusta, kuinka
valtion pitää kantaa vastuuta niin tämän palkkaratkaisun
kuin tämän kokonaistilanteenkin takia, että kunnat
selviävät niistä tulevista haasteista,
jotka niille nyt tästä koituvat, etteivät sitten
kunnat joudu tavallaan maksajiksi ja hoitohenkilökunta
maksajaksi tästä ratkaisusta, joka nyt kuntasektorille
on syntynyt.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen tässä kysyi,
peräänkuulutti vastuuta. Minäkin haluaisin oikeastaan
ed. Sinnemäeltä kysyä vähän
ed. Vuolanteen sanoin. Te olette paljon puhunut viime vaalikaudella
hoitajista, terveydenhuoltoalasta, sen palkkaratkaisuista ja myöskin
hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Teidän puheenvuoronne
sisälsi niitä aineksia. Nyt on kyse siitä poliittisesta
vastuusta. Minusta oli erinomainen kysymys ed. Vuolanteelta. Haluan
sen toistaa teille: Oletteko te valmiita tulemaan mukaan tähän
opposition 600 miljoonan esitykseen, jolla todella voidaan selkeästi
kohentaa tilannetta kunnissa silloin, kun on hoitajien palkoista
kysymys, ja laajemmin tavoitteenahan on hyvinvointipalvelujen ja
hoitopalvelujen turvaaminen? Olisiko teillä valmiutta tulla
mukaan tähän opposition yhteiseen esitykseen?
Olettaisi, että kun poliittista vastuuta kannatte, niin
teidän sisimpänne ja sydämenne sanoisi
ainakin, että tuohon suuntaan pitäisi mennä.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki nosti erittäin
tärkeitä asioita esille. Ensimmäistä kertaa täällä aletaan
puhua siitä, miten me vaikutamme hoivatyön tarpeeseen
pitkällä tähtäimellä ja
millä tavalla me vaikutamme terveyden edistämisen kautta.
Sinänsä tässä voidaan sanoa,
että osa vastuusta on varmasti kunnilla tässä työssä,
mutta kyllä siinä on aika iso vastuu meillä yksilöillä, koko
Suomen kansalla. Jos ajatellaan, mistä meidän
terveytemme ongelmat tulevat, otetaan diabetes 2, se on siitä,
että syödään huonosti ja epäterveellisesti
eikä liikuta tarpeeksi. Siinä on pikkujuttu meidän
kansalle tähän haasteeseen vastata, samoin meille
jokaiselle, että saamme kunnissa meidän kansalaiset
liikkumaan nykyistä enemmän ja syömään
terveellisemmin.
Toinen iso ongelma on päihteet. Päihteiden osalta
meillä on myöskin valtiotasolla mahdollisuus vaikuttaa
esimerkiksi alkoholiverotuksen kautta, ja senhän nyt tämä hallitus
on tekemässä tässä talousarvio
2008:ssa. Näin ollen voi todeta, että täällä ed.
Sinnemäen puheenvuorossa kuten (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!)
myöskin ...
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ollut neuvottelemassa hallitusohjelmasta
ja sitoutunut siihen kehykseen, joka hallituksella on. Käsitykseni
on, että äskeisessä puheenvuorossani
esiin ottamiani asioita myös tällä kehyksellä pystytään
toteuttamaan. Tämän hallituksen kehys viime hallituksen
kehystasosta neljän vuoden kuluttua on 2,1 miljardia korkeampi
kuin edellinen. Käsittääkseni sosialidemokraatit
vaaleissa puhuivat 2,4 miljardin tasosta, joten ymmärtääkseni
itse asiassa vaalilupauksista puheen ollen teidän on myös aika
vaikea sitoutua itse tuohon 600 miljoonaan.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Jos ministeri Hyssälä teki
maailmanennätyksen vaalilupausten rikkomisessa lupailtuaan
vaalikentillä 2003 ylisuuria eläkkeitä,
voisi hopeaa tarjoilla 2007 vaaleissa kokoomuspuolueelle. (Ed. Kimmo
Kiljusen välihuuto) Valtiovarainministerin olisi ehkä tässä tapauksessa
myöskin rehellisempää tunnustaa, että lupasin
liikaa kirjoituksissani, ja pyytää anteeksi hoitohenkilökunnalta,
niin se saattaisi ehkä laukaista tätä tilannetta
osaltaan myöskin. Suuri osa suomalaisista on samaa mieltä siitä,
että hoitajille tulisi maksaa huomattavasti nykyistä suurempaa
palkkaa ja että Suomeen tarvitaan lisää hoitajia.
Tätä todistaa muun muassa ed. Tarja Tallqvistin
keräämä kansalaisadressi, jossa oli yli
400 000 suomalaisen allekirjoitus. (Ed. Asko-Seljavaara:
Se oli ennen vaaleja!) Tarvitaan vain poliittista tahtoa erityisesti
hallitukselta, jotta hoitajat pääsisivät palkkakuopasta.
Kevään vaalikeskusteluissa hyvinvointipalvelujen
turvaaminen nousi tärkeimmäksi teemaksi. Miksi
tämä painopiste ei näy hallituksen budjettiesityksessä,
sitä tässä nyt osittain edelleenkin välikysymyksen
kautta kysymme. Vanhustenhoidon taso on valtiontilintarkastajien
viimeisimmän raportin mukaan paikoin perusoikeuksien vastaisessa
tilassa. Myös keskustan piiristä voisi kysyä,
miksi esimerkiksi ed. Risto Aution, ed. Paula Sihdon tai Anneli
Jäätteenmäen vetoomukset kaikuvat ohi
keskustan ministereiden korvien. Kilpailu työvoimastamme
kiristyy, hoitajista on jo nyt noin 40 prosenttia kokonaan muualla
kuin hoitoalan tehtävissä. Se ei ole yhteiskunnankaan
kannalta mitenkään mielekästä eikä taloudellisesti
järkevää. Alalta pako ja ulkomailla työskentely
johtuvat erityisesti siitä, että koulutetun hoitohenkilöstön
palkka Suomessa on viidenneksen heikompi kuin keskimäärin
Oecd-maissa.
Jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa,
joka huolehtii vanhuksistaan ja sairaistaan asianmukaisesti, on
hoitajien palkkoja sekä hoitajien määrää rohjettava
lisätä tuntuvasti. Tehy on teettänyt
myös oman kyselynsä, josta selviää kansalaisten
mielipide. Kyselyyn vastanneet ovat olleet sitä mieltä,
että sopiva peruskuukausipalkka aloittelevalle sairaanhoitajalle
olisi ollut tuo 2 200, vähän reilu, ja
90 prosenttia ihmisistä oli sitä mieltä,
että hoitajien palkankorotusvaatimukset ovat perusteltuja.
Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että hoitajien
palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutusta, ja lisäksi
79 prosenttia tuohon kyselyyn vastanneista piti hoitajia alipalkattuina.
Vanhustenhoidon oravanpyörässä seuraavat toisiaan
hoitajien huono palkka ja hoitotyön raskaus, työntekijöiden
uupuminen, hoitoalan kiehtovuuden puute opiskelijoiden parissa,
hoitajien puute, pätkätyöt ja kuntien
talouden heikkous lisätä hoitajien määrää.
Oikeutettuja palkankorotusvaatimuksia on toki monella muullakin
naisvaltaisella alalla. Terveydenhoidon uhkaava työvoimapula
on kuitenkin omaa luokkaansa. Hoitajien palkkauksen korjaamisessa
ei ole kysymys ainoastaan heidän omasta toimeentulostaan
vaan koko Suomen terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jos hoitoala
ei pärjää palkkakilpailussa, kuinka voimme
kuvitella väestön ikääntyessä ja
hoivatarpeiden kasvaessa ammattitaitoisten hoitajien määrän
kehittyvän riittävästi?
Toivon todella, että hoitoalan palkankorotuksia ei
tarvitse lakoilla vauhdittaa. Vaikka kiireellinen hoito rajattaisiin
lakon ulkopuolelle, hoitojonot pitenisivät ja monen sairauden
selvittely ja hoito voisivat viivästyä kohtalokkainkin
seurauksin.
Arvoisa puhemies! Raskaaseen hoivatyöhön on
saatava muutoinkin inhimillisempi rytmi. Ruotsissa, Tanskassa ja
Norjassa on noin 5 000—10 000 henkilöä,
jotka kokeilevat tällä hetkellä 3+3-työaikamallia,
jonka perusidea on kiertävä työaikataulu.
Mallissa tehdään töitä kolme
päivää ja ollaan vapaalla kolme päivää nykyisen
5+2-työviikon sijaan. Näyttää siltä,
että uusi järjestelmä on tuonut rahallisia
säästöjä, kun henkilökunnan
jaksaminen on parantunut ja poissaolot ovat vähentyneet.
Arvoisa puhemies! Hoiva-alan palkankorotukset eivät
ole ongelma vaan työvoimapulaksi muodostuvan ongelman ratkaisu.
Kun katsoin ensi vuoden lukuja siltä osin, en voi olla
mainitsematta ja oikeastaan ihmettelemättä sitä — ja toivoisin,
että ministeri siihen voisi vastatakin — kun tehtäväkohtaisten
valtionosuuksien valtionosuusprosenttia tarkistetaan ensi vuodelle
siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti
on 31,77, kun vuonna 2007 eli tänä vuonna se on
33,88, eli kunnan rahoitusosuus olisi tämän mukaan
nousemassa 68,23 prosenttiin, niin tätä epäyhtälöä en
oikein ymmärrä. Mistä tässä on
kysymys, se kieltämättä hivenen askarruttaa.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluaisin kysyä teiltä teknisestä seikasta,
joka liittyy puheaikaan. Varapuhemies Kääriäinen
tässä äsken huomautti, kun puhuja oli
puhunut 10 minuuttia, että "10 minuuttia!" Olenko ymmärtänyt
oikein, että huomautus tarkoittaa sitä, että 10
minuuttia on puheenvuoron suosituspituus? Käsitykseni mukaan
Suomi edelleen kuuluu niiden harvojen maailman maiden joukkoon,
muistaakseni San Marino ja El Salvador kuuluvat myöskin
niiden maiden joukkoon, joissa kansanedustajien puheaikaa tosiasiassa,
jos asiassa pysytään, ei ole rajoitettu.
Puhemies:
Olemme kyllä tässä seurassa.
Kyllä. Selvä. Minä en aio puhua 10
minuuttiakaan. Halusin vain tämän tarkistaa, koska täällä oli
eräitä edustajia, joille oli epäselvä tämä asetelma,
ja yritin heille vakuuttaa, että me todella kuulumme siihen
seuraan. Jos asiassa pysytään niin silloin voidaan
...
Puhemies:
On vanhastaan ollut sellainen epävirallinen, tietysti
juridisesti sitomaton sopimus, että puheenvuorot rajoitetaan
10:een minuuttiin. Muistutus on sitä paljon.
Kyllä. Ja minä yritän pitäytyä tässä suosituksessa.
Sitä en ole tässä rikkomassa.
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Minä esitän
teille kysymyksen. 14.2.2007 eräs suomalainen puoluejohtaja
lausui seuraavan lauseen, ja minä kysyn, kuka tämä puoluejohtaja
on: "Todennäköisintä vain on se, että se,
joka lupaa vaaleissa eniten, pettää äänestäjiä vaalien
jälkeen eniten." Kuka on tämä puoluejohtaja?
Tämä on kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen,
ja hän totesi tässä samassa puheenvuorossaan,
jonka hän piti siis kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan
avauksessa Helsingin Rautatientorin Jääpuistossa,
tällä tavalla: "Kokoomuksen periaate on pitää se,
minkä lupaamme."
Arvoisa puhemies! Minä valitan, että välikysymyskeskustelussa,
jota täällä on juoksutettu nyt jo toista
päivää, olemme niin paljon puhuneet vaalilupauksista.
Se johtuu pitkälti siitä, että kokoomuksen
vaalikampanja rakentui paljolti muiden puolueiden syyttämiselle
vaalilupauksien pettämisestä. Minulla on tässä vaalimateriaalia,
jossa Katainen toteaa: "Aikooko keskusta taas pettää äänestäjät?"
Minulla on vaalimateriaalia, jossa kokoomus kertoo: "SDP syyllistyy vastuuttomaan
jakopopulismiin, katteettomiin vaalilupauksiin."
Sen takia me näistä vaalilupauksista nyt täällä niin
paljon olemme puhuneet. Ja meillähän on nyt tietysti
erityisesti muistissa viime vaalikaudelta ne lukuisat kerrat, kun
ed. Zyskowicz, taitava kansanedustaja, joka osaa argumentoida hyvin — tuolla
on ministeri Hyssäläkin vielä kaiken
lisäksi paikalla — nosti esille keskustan Turun
piirin vaalibrosyyreitä, joissa moitittiin silloista ja
nykyistä ministeri Hyssälää ja
keskustaa ylipäätään vaalilupauksien
pettämisestä. Tietenkin me joudumme kysymään
sanojen perään. Jos kerran tämä on
ollut se linjaus, että näihin vaalilupauksiin
palataan ja palataan, niin mekin nyt palaamme niihin. Mekin nyt
palaamme niihin, ja sen takia tätä keskustelua
käydään.
Nykyinen ministeri, silloinen puoluejohtaja Katainen tuolla
Helsingin Rautatietorin Jääpuistossa totesi myöskin:
"Toiveiden tynnyrinsä hintalapuksi SDP" — tällä kertaa
SDP — "on näissä vaaleissa arponut 2,4
miljardia euroa." Nyt se 2,4 miljardia euroa olisi hyvässä käytössä hallituksella,
kun on tämä haaste siitä, että tasa-arvoerä hoitoaloille
pitäisi pyrkiä aikaansaamaan. Nyt valitetaan,
että rahaa ei ole. Rahaa ikään kuin ei ole,
kun siihen ei ole varauduttukaan ilmeisesti. Riittävästi
sitä on. Me olemme kyllä vaihtoehtoesityksen myöskin
täällä esittäneet, mutta tuo SDP:n
lupaus, jota moitittiin vaalien alla kohtuuttomaksi, olisikin itse
asiassa sekä realistinen että tässä tilanteessa
erinomaisen tarpeellinen ja tähdellinen.
Arvoisa puhemies! Katsokaamme, mitä edelleenkin silloinen
puoluejohtaja Katainen kirjoitti. Ja tässä käytän
nyt vaalimateriaalia, jota todella kokoomus vaalien alla levitti
ja sai keskustelua aikaiseksi, ihan hyvää yhteiskunnallista
keskustelua. Sitä keskustelua me jatkamme nyt tässä,
kun on ne hetket, jolloin myöskin päätöksiä pitää tehdä näiden
yhteiskunnan analyysien ja arvioiden katteeksi. Ja nyt siteeraan
edelleenkin siis Jyrki Kataista. Katainen uudistaa vaatimuksensa
tasa-arvotuposta: "Se, kuinka paljon kokoomus on valmis tukemaan
kunnallista palkkaratkaisua korotetuilla valtionosuuksilla, riippuu täysin
siitä, kuinka tasa-arvoisen palkkaratkaisun työmarkkinajärjestöt
kykenevät tekemään. Mitä enemmän" — tämä on
siis edelleen Jyrki Kataista — " naisvaltaisille koulutetuille
aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän
olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme,
että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten
alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen
korotustason." Tämä on siis selkeätä kokoomuksen
puheenjohtajan tekstiä vaalien alla.
Minä ihmettelen sitä, että me olemme
tänään tässä salissa
käyneet keskustelua siitä — ed. Zyskowicz
on häipynyt täältä — että tämä ikään
kuin ei pitäisi paikkaansa. Tämä on mustaa
valkoisella, sitä tekstiä, mitä on kokoomuksen
puheenjohtaja vaalien alla puhunut. Ja hän vielä jatkaa: "Katainen
perää nyt SDP:ltä ja keskustalta vastausta
kokoomuksen esitykseen tasa-arvotuposta." Te olette kokoomuslaiset
sitoutuneet tähän tasa-arvotupon ajattelutapaan
noilla ehdoilla, jotka tässä on moneen kertaan
jo siteerattu. Me olemme nyt valmiita teitä tukemaan siinä,
että tämä sitoumus, jonka te olette tehneet,
voitaisiin toteuttaa. Nyt te olette laistamassa tästä.
Te olette nyt laistamassa ja toteamassa, että me olemme
vastuuttomia ja emme ikään kuin osaisi tätä kokonaisuutta
arvioida oikein. Me joudumme lähtemään
näistä lupauksista liikkeelle luonnollisesti. Te
olette vaaliohjelmanne rakentaneet sen varaan. Te olette myöskin
vaalivoittonne rakentaneet sen varaan. Te olette rakentaneet asemanne hallituksessa
sen varaan, että te toteutatte näitä lupauksia.
Te olette koko viime vaalikauden puhuneet äänestäjien
kuluttajansuojasta. Se on varsinainen termi ollut kokoomuksella
koko viime vaalikauden, äänestäjien kuluttajansuoja — ministeri
Hyssälä tietää sen omissa nahoissaan erinomaisen
hyvin, erinomaisen hyvin hän tietää sen — jolloin
tietenkin nyt on se hetki, että kokoomuslaisilta joudumme
kysymään, ministeri Kataiselta erityisesti, kuinka
näihin sitoumuksiin vastataan.
Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Nämä ohjelmat
naisvaltaisten koulutettujen alojen palkankorotuksista, hoiva-alojen
korotuksista, on tietenkin pitkäjänteinen juttu.
Se ei ole asia, joka voidaan ratkaista kertasuorituksella. Itse
asiassa tämä 600 miljoonaakin, jonka oppositio
yhdessä tässä esittää,
senkin ajatuksena on tietysti vastata sekä palkankorotustarpeisiin
että myöskin laajemmin hoitoalan palvelutarpeen
laadukkuuteen, jolloin on työntekijöistä kysymys.
Tämä 600 miljoonaakaan ei riitä pitkässä juoksussa
tähän asiaan, vaan tämä on selkeä,
vahva, merkittävä ensiaskel, jolla voidaan tähän
asiaan tarttua vakavasti. 150 miljoonaa, jonka hallitus nyt tässä on
antamassa, on pilkantekoa suoraan sanottuna, niin kuin täällä on
todettu. Ja se on vielä pilkantekoa kaksinverroin, kun
olemme tänään kuulleet, että tosiasiassa
se on jo vanhaa rahaa. Se ei ole edes se raha, jota tähän
nyt tosiasiassa laitetaan uutena panostuksena, vaan se on jo kehyksissä olevaa
vanhaa rahaa. Tämä on pilkantekoa.
Ja kun vielä muistamme, että pääministeri Vanhanen
täällä puolitoista viikkoa sitten kyselytunnilla
selkeästi sanoi: "Tässä kaikki." Ja sen sanoi
myöskin valtiovarainministeri Katainen, "tässä kaikki",
jolloin olemme silloin siinä kiinni, että tässä ei
edes pitkäjänteisyyttä ole. On lyhytjänteisestä ratkaisusta
kysymys niin pienellä mitoitetulla budjetilla, jolla ei
tähän asiaan pystytä tosiasiallisesti
tarttumaan, ja puuttuu perspektiivi kokonaan siitä, miten
tämä pitkässä juoksussa hoidetaan.
Siinä mielessä oli kohtuutonta, että te,
ed. Sinnemäki, puheenvuorossanne, jossa puhuitte pitkästä perspektiivistä hoitoalalla,
piilouduitte hallitusohjelman ja hallitusyhteistyön taakse.
Te olette poliitikko. Me olemme kaikki poliitikkoja. Silloin kun
on vakavista isommista asioista kysymys, sitoudutaan niihin todella
tärkeisiin yhteisiin tavoitteisiin. Tässä on
nyt meillä tärkeänä tavoitteena
pyrkiä tukemaan hoitoalaa sekä palkkauksen osalta
että myöskin laadukkaampien palvelujen osalta.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen ei tainnut olla silloin
huoneessa, kun luin tämän valtiovarainministeriön
tiedotteen siitä, että palkankorotusten kompensaatio
ensi vuonna verrattuna tämän vuoden tasoon on
400 miljoonaa, ja 650 miljoonaa vuonna 2009, 850 miljoonaa vuonna
2010 (Ed. Gustafsson: Paljon isompi, kun valtionosuudet lasketaan
yhteen!) ja 1 040 miljoonaa vuonna 2011. Nyt taitaa tuo
demareiden kokoomuksen haukkuminen mennä niin pitkälle,
että käy niin kuin SAK:n mainokselle, jossa oli
ne "Lohtanderin pihvit".
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin sosialidemokraateilta mielelläni
ehkä vielä kuullut tarkentavana, että kun
on selvää, että teidän mielestänne
missään nimessä kuntien veroprosentteja
ei tule korottaa hoivapalvelujen tähden, ja kun ymmärtäisin,
että tekin varmaan olette sitä mieltä,
että tässä erittäin korkeassa
suhdanteessa, jossa verotulot ovat hyvin korkeat, on asiallista
lyhentää valtionvelkaa ja sitä kautta
varautua niihin tuleviin vuosiin, jolloin hoivapalveluiden tarve
on vielä suurempaa kuin nyt, niin tarkoittaako tämä käytännössä sitä,
että tämä 600 miljoonaa tasapainotetaan
veronkorotuksista, ja miten olette ajatelleet sen kohdentaa. Tässä ei
varallisuusveron palautus tuohon summaan aivan riitä.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä, kun nyt
kuntia katselen, niin vähän sanoisin niin, että esimerkiksi
Tampereella tilanne on se, että siellä tekevät
porvarit yhteistyötä vihreiden kanssa. Kokoomus
ja vihreät ovat siellä kimpassa samalla tavalla
kuin nyt hallituksessa. Jos siellä joku veronkorotukset
palveluiden puolesta estää, niin takuuvarmasti
se koalitio, missä vihreät ovat mukana.
Siellä muuten vihreät eivät ole äänestäneet
joukkoliikennelippujen hintojen alentamisen puolesta. Siellä mieluumminkin
ollaan nostamassa niitä jnp., että kyllä tämä ideologisuus
on tässä minusta hyvin hämmästyttävää tänä päivänä.
Se, että SDP kysyy sen perään, miksi
valtio ei pidä lupauksiaan ja pakottaa kunnat nostamaan veroprosenttejaan,
ei varmasti tarkoita sitä, että me olemme heti
sitä mieltä, että missään
kunnassa ei pitäisi nostaa palveluiden turvaamiseksi veroprosentteja.
Ne ovat kuntien harkinnassa. Mutta se ei varmasti ole toivottavaa,
varsinkin kun ajatellaan lapsiperheitä, joilla nousevat
terveyskeskusmaksut, päivähoitomaksut, nollamaksuluokka
poistuu. Jos vielä kuntaverokin nousee, niin kyllä se
aika ankeaa silloin on.
Siksi me toivomme, että valtio kantaisi luvatun vastuun
ja tulisi kuntia vastaan siten, että tätä kehitystä ei
tapahtuisi.
Puhemies:
Minuutti on mennyt, joten ed. Viitanen vaihtanee varsinaisen
puheenvuoron puolelle. Olkaa hyvä. Keskeytin sen vastauskierroksen,
jatketaan taas sitten seuraavalla kerralla.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Varmaan ensimmäistä kertaa
historiassa saan heti vastauspuheenvuoron jälkeen tulla
varsinaista puheenvuoroa käyttämään.
(Ed. Gustafsson: On edes jotain historiallista!) — Jotain
historiallista edes tässä näiden päivien
keskustelussa tapahtuu.
Mutta ensimmäinen kysymys ei ole historiallinen, vaan
se on ihan tätä päivää ja
valitettavasti sama kysymys, jonka tein eilenkin tullessani tähän
puhujakorokkeelle. Eli missä on ministeri Katainen? Ministeri
Risikko, teille kiitos, te jaksatte täällä sitkeästi
istua ja nyt kaksi muutakin naisministeriä, se on hyvä asia.
Mutta minä haluaisin tänne nyt Kataisen myös,
koska me olemme esittäneet tänäänkin
jälleen kerran tärkeitä valtiovarainministerin
toimialaan liittyviä kysymyksiä.
Minusta ykköskysymys, mihin me tarvitsisimme vastauksen,
on se, vahvistaako ministeri Katainen nyt sen asian, että tämä 150
miljoonaa euroa, joka on tämä hallituksen lupaama
tasa-arvoerän korvike, sisältyy tähän
jo aiemmin tiedossa olleeseen 250 miljoonaan, joka on luvattu kunnallisten
palveluiden kohentamiseksi.
Meille on tullut tästä toisenlaisia tietoja,
ja jos tämä ei pidä paikkaansa, niin
minä vaan toivon, että tämä ministeri,
joka nyt tästä rahakirstusta vastaa, kävisi
sen meille vahvistamassa, ettei meidän tarvitsisi sata
ja sata ja vielä sata kertaa kysyä tätä samaa
asiaa. Jos me saamme tähän vastauksen ministeri
Kataiselta, niin sitten me olemme tyytyväisiä.
Me tietenkin toivomme, että se vastaus on se, että se
ei sisälly tähän 250 miljoonaan euroon.
Olisi ollut hyvä, kun ed. Zyskowicz, joka viihtyi hetken
tässä salissa ja huuteli vähän
sinne väliinkin, olisi eilen kuullut tämän
ed. Sihdon puheenvuoron, jossa hän minusta hyvin kävi
läpi nämä kokoomuksen lupaukset ja näiden
lupausten pettämiset. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kokoomuksen
värisuora tässä asiassa!) — Kyllä,
kyllä. Ja värisuora käytiin läpi. — Mielestäni
se oli semmoinen hyvin tärkeä periaatteellinen
puheenvuoro, johon toivon niiden joka ikisen kokoomusedustajan tutustuvan,
jotka eivät eilen silloin olleet salissa, kun tämä puheenvuoro
käytettiin.
Me olemme puhuneet koko ajan siitä, että lupaukset
tulee pitää. Se on se, minkä perään
me olemme kysyneet. Ja nythän, kun kysymys on palkkaerojen
kaventamisesta, mikä on äärimmäisen
tärkeä asia, niin palkkaerojen kaventamiseen tähtäävä valtionraha
on 150 miljoonaa euroa, joka on siitä tasa-arvoerästä alle
puolet. Ja jos on sanottu, että maksetaan kaikki, niin
silloin se on kaukana siitä, mitä luvattiin. Tätäkin
me olemme kysyneet moneen kertaan, tullaanko tämä lupaus pitämään,
ja ilmeisesti ei.
Ilmeisesti hallituksen vastaus on sitten se, mitä ed.
Ben Zyskowicz sanoo sieltä paikaltaan silloin kun hän
siellä on, että okei, että eihän
kokoomus mitään luvannutkaan, eihän se
kokoomus mitään luvannut. Ja se on minusta taas
hivenen irvokasta, koska kun katselee nyt aivan oikeutetusti niitä sairaanhoitajia,
jotka täällä eilen olivat lehtereillä tai
ketkä huomenna ovat mielenosoituksessa, niin heillä on
oikeus saada enemmän palkkaa, heillä on oikeus
olettaa, että valtio pitää lupauksensa,
ja eikö kuitenkin voisi kysyä kokoomukselta, että okei,
jos ette kerran luvanneet mitään, niin tulittekohan
sitten hivenen vahingossa antaneeksi ymmärtää,
että jotakin tuli luvattua. Eli kävikö nyt
todellakin tämä vanha, todella vanha fraasi, että annettiin
ymmärtää, mutta nyt ei sitten ymmärretä kerta
kaikkiaan antaa?
Eli me tarvitsemme näitä hoiva-alan ihmisiä jatkossa,
siitä me varmasti kaikki olemme yksimielisiä.
Ja jotta me saamme näitä nuoria ihmisiä alalle,
me tarvitsemme sen alan arvostusta, työelämän
kehittämistä, pätkätöiden
vähentämistä, työvoimaa lisää,
palkkaa enemmän. Tämä on aivan tärkeä yhtälö,
ja meillä on tänä päivänä nyt mahdollisuus
tarttua tästä kiinni ja noudattaa sitä lupausta
ja niitä mielikuvia, mitä ennen vaaleja luotiin.
Tähän oppositiolla on vastaus. Se on yhteisaloite
lisämäärärahasta kuntatalouteen
600 miljoonalla eurolla, ja samoin olemme todella sitoutuneita Paras-hankkeen
tavoitteeseen, johon jo viime kaudella hyvin vahvasti vaikutimme,
että kuntia rakenteellisesti kehitetään
vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin entistä paremmin.
Otaksun, että ed. Gustafsson on täällä jo
varmasti esitellyt, kun hänellä on tuolla Aamulehti edessään,
sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Pirkanmaan kunnista
nyt sitten tänään uutisoidaan, että puolet
nostavat näitä veroprosentteja, puolet Pirkanmaan
kunnista. Come on! Ensimmäinen ajatus, mikä minulle
tuli tosiaankin mieleen, mitä sanoin juuri tuossa vastauspuheenvuorossa,
on se, että jos nyt kuitenkin kunnat ajetaan tähän
tilanteeseen, niin mitä se tarkoittaa lapsiperheen kannalta,
jos mietitään nyt lapsiperheen kannalta.
Lapsilisäkorotukset tulevat vain 20 prosentille perheistä.
Sieltä ei tule suurimmalle osalle yhtään
mitään. Palvelumaksut nousevat, energian hinta
nousee, ja nyt nousee vielä kunnallisveroprosenttikin.
Asuntolainat, niitten korot nousevat, eli miten käy sitten
sille rahapussille siinä vaiheessa, kun ensi vuosi alkaa
ja rupeavat nämä päätökset
realisoitumaan. Siinä vaiheessa minä todella uskon,
että aika moni lapsiperhe esimerkiksi ihmettelee kovasti,
miten tässä näin kävikään.
Eli tässä on nyt aika monta erilaista lupausta, mitä tulee
tässä sitten köntässä petettyä.
Ei tule kuntatalouteen tarpeeksi rahaa, ei tule indeksikorotuksia
lapsilisiin, ei tule kaikille perheille lapsilisäkorotuksia
jnp. Tämä on surullista ja tämä ei
ole mitään irvailua, kuulkaa, tämä on
vakavaa puhetta. Vaalilupaukset pitää pitää,
se on pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä.
Minusta silloin, kun vaalit käydään,
tehdään sopimus äänestäjien
kanssa. Jos annatte tukenne meille, me olemme sen tukenne arvoisia
ja teemme kaikkemme sen tukemme saamisen eteen.
Ja täällä sitten ed. Tölli
esimerkiksi, te sanoitte, että eihän täällä nyt
enää käydä vaaleja, että nyt
tehtiin hallitusohjelma ja tehdään sitä.
Eikö vaalit käydä juuri sen vuoksi, että vaaleissa
luvatut asiat siirretään hallitusohjelmaan ja
toteutetaan ne asiat. Minun mielestäni niitten pitäisi
tarkoittaa tätä. Tämän perään
me kysymme. Ei sen enempää. Me kysymme sen perään,
puhutaanko totta ja pidetäänkö lupaukset.
Siitä on kysymys, ei mistään muusta.
Mielestäni se tyyli, mikä täällä sitten
on, että pääministeri, valtiovarainministeri
sanovat, että tässä kaikki, enempää ei
tipu, tässä kaikki, niin se on kyllä aika
tylyä kieltä, sillä, vielä palaan
sairaanhoitajiin, meille tuli tämä kirjekuori,
jossa oli se 30 euroa, ja se kertoi ehkä niistä odotuksista,
mitä sairaanhoitohenkilöstöllä oli.
Eli voisi kiteyttää tämän
puheenvuoron siihen kysymykseen, oletteko, arvoisa hallitus, tosissanne.
Teillä olisi ihan hyvä mahdollisuus tässä vielä tämän
syksyn aikana tarttua tähän tilanteeseen, luvata
hivenen lisää rahaa kuntapuolelle, ei edes hiventä,
vaan semmoinen kertakorotus sinne, että voitaisiin välttää tämä lakko,
jolla varmasti on aika hirveät seuraukset, jos se alkaa. Voitaisiin
välttää lakko ja turvata niitä palveluja, terveyspalveluja,
vanhuspalveluja, lapsiperheiden palveluja, vammaisten palveluja.
Tästä on nyt kysymys. Tästä on
nyt kysymys. Ja te voisitte ... mielestäni tämä ei
ole mitään uhoamista, vaan tämä on
ihan nöyrä kysymys hallituspuolueille, voisitteko
tarttua nyt toimeen. Ei se ole mikään arvovallan
menetys, jos sanotaan, että ei tässä ollutkaan
kaikki, että me olemme nyt huomanneet, että vähän
vielä tarvitaan lisää.
Eli näillä sanoilla haluan toivottaa vielä hallituspuolueille
tsemppiä tässä, kun mietitte tätä syksyä,
ja hallituspuolueiden edustajille sitten täällä eduskunnassa,
että toivottavasti sitten tämä linja
kuitenkin vielä voisi muuttua inhimillisemmäksi.
Ja tähän kokoomuksen matematiikkaan haluan
vielä lopuksi sanoa kyllä, että mielestäni
sillä matematiikalla, että 150 miljoonaa euroa
on yhtäkkiä 600 miljoonaa, kun lasketaan se joka
vuosi, te ette olisi varmasti päässeet ylioppilaskirjoituksissa
(Ed. Asko-Seljavaara: Se on 400!) edes läpi, koska eihän
tällainen matematiikka nyt vetele. Sehän on se
ihan sama logiikka kuin esimerkiksi se, että nyt me annamme
kansaneläkkeisiin 20 euron korotuksen, niin 20 euroa tulee,
mutta lasketaan, että se on sitten varmaan seuraavana ja seuraavana
ja seuraavana vuonna ja sitten eläkkeensaaja parka luulisi,
että nyt minä saan 80 euroa, vaikka oikeasti saa
vaan sen 20. (Ed. Asko-Seljavaara: Teillä on väärät
tiedot!) Tästä on nyt kysymys. Tällä teidän
matematiikallanne, ihan oikeasti, ette olisi päässyt
ylioppilaskirjoituksista läpi.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Viitaselle, että hallitusohjelmasta
käytiin tässä salissa omansa keskustelunsa
muutamia kuukausia sitten. Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa ja
toimii ohjelmansa mukaisesti, niin tässäkin asiassa, mistä tänä iltana
on keskusteltu.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvostettu puhemies! Ymmärrämme varmaan, miksi
me keskustelemme tästä tänä iltana.
Me haluamme puolustaa ja suojella suomalaista kansanvaltaa porvarillista
petosta vastaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Ohhoh!) Ja tuo petos tapahtui näissä sanoissa:
"Esitämme, että valtio siis maksaa kunnille sen
osuuden naisvaltaisten alojen palkankorotuksista, joka ylittää yleisen
korotustason." Vastatkaa nyt kokoomuslaiset: Petettiinkö tämä lupaus
vai ei? Tämä on kyllä—ei-kysymys.
Minne ovat porvarit paenneet ja kokoomuslaiset kadonneet tästä salista,
kun nyt (Ed. Gustafsson: Ed. Satosella on puheenvuoro!) tänä iltana
on tilinteon hetki?
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Tällä menolla, vähällä rahalla
ja pelkillä puheilla kyllä hoiva- ja hoitopalvelut
ovat todella vaarassa. Näyttää siltä,
että hallituspuolueet välinpitämättömyydellään
vaarantavat hoitoonpääsyn maassamme lähivuosina.
Tästähän kertovat jälleen uudelleen
kasvamaan alkaneet hoitojonot. Eli jotakinhan siinä mättää nyt
tässä hommassa. (Ed. Asko-Seljavaara: No, ei tämä vielä ole
tullut voimaan, ensi vuonna vasta!) — Hoitotakuu on tullut
jo ajat sitten voimaan.
Vaalien alla todella hoitohenkilöstölle annettiin
erityisesti kokoomuksen taholta suuria lupauksia hoitaa myöskin
nämä palkka-asiat ja kyllä ne lupaukset
olivat samaa luokkaa kuin mitä ministeri Hyssälä lupaili
vuonna 2003 eläkeläisille. Ei siinä kovin
isoa eroa taida olla. Hyssälän lupaus on toteutumatta,
ja näyttää nyt, että tämä kokoomuksen
lupaus tulee tähän samaan sarjaan. (Ed. Gustafsson:
Hyssälä ei sentään ollut keskustan
puheenjohtaja, siinä on pieni ero!) — No, sekin
ero saattaa olla. (Ed. Gustafsson: Hän voi kyllä joskus
olla, mutta nyt ei ole ollut!)
Arvoisa puhemies! Hoitajat vaativat nyt oikeutta, ja jos hoito-
ja hoiva-ala ajautuu työtaisteluun, niin varmasti yksi
syy on se, että näitä katteettomia lupauksia
vaalien alla annettiin, ja he varmaan nyt odottavat, että näitä lupauksia
lunastetaan. Ja tämä on varmaan se syy, mikä voi johtaa
sitten ikävään tilanteeseen. Eli lupaukset alkavat
tulla niin kuin maksuun nyt. Huono asia on se, että jos
tämä lakkoon ajautuu, niin silloin tästä kärsivät
ne hoitoon pyrkivät ihmiset ja sairaat, niin että tämä ei
ole ihan leikkihommaa. Siinä mielessä tämä asia
pitäisi hoitaa kuntoon.
Pääministeri ei ole luvannut valtiolta lisää rahaa
palkkoihin, se on tullut täällä selväksi,
eikä myöskään valtiovarainministeri.
Mutta kaikki tietävät, että hallituksen
esittämällä rahalla tämä ongelma
ei ratkea, se on aivan varma. Hoitajat hakevat täysin oikeutetusti
korjausta jälkeenjääneeseen ansiokehitykseensä.
(Ed. Jukka Mäkelä: Miksi ovat jääneet
jälkeen?) Suomessa heidän palkkatasonsa on selvästi
monia vertailumaita alhaisempi. Siinä on suuri ero, kun
verrataan eri EU-maitten palkkoja. Ellei asiaa korjata, niin menetämme
jatkuvasti verovaroin maassamme koulutettua ammattitaitoista väkeä ulkomaille. Hoitoalan
palkka-asiat on saatava kuntoon, jotta turvaamme riittävän
henkilöstön terveys- ja hoivapalveluihin.
Tilanne voidaan korjata vain valtion suuremmalla panoksella
palkkaratkaisuun. Uskon, että silloin sopu löytyy.
Nyt valtion taloustilanne on myös hyvä. Se antaa
siihen mahdollisuuden. Nyt vain puuttuu sitä hyvää tahtoa.
Kokoomuksen on aivan turha rimpuilla itseään irti
näistä lupauksista. Kyllä ne lupaukset
on annettu.
Arvoisa puhemies! Täällä on lainattu
monta kertaa kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista, mutta minä lainaan
nyt arvoisaa ministeri Risikkoa. Ministeri Paula Risikko on todennut kolumnissaan
Pohjalaisessa 4.11.2005 seuraavaa. Silloin arvoisa ministeri oli
opposition kansanedustaja, mutta erittäin hyvää tekstiä.
Risikko ensinnä toteaa siinä, että ulkomaille on
lähtenyt 5 000 hoitajaa Stakesin mukaan. Se pitänee
paikkansa, koska siellä maksetaan parempia palkkoja.
Sitten hän kertoo myös, että "noin
10 000 koulutettua sairaanhoitajaa on vaihtanut ammattia".
Sitten vielä lainaus tästä hyvästä kolumnista: "Yhden
sairaanhoitajan kouluttamisen lasketaan maksavan valtiolle ainakin
40 000 euroa. Tästä voi räknäillä,
että Suomi on kouluttanut ulkomaille sairaanhoitajia yhteensä 200
miljoonalla eurolla. Jos päälle lasketaan ammattia
vaihtaneet, on yhteensä 600 miljoonaa mennyt eri osoitteeseen
kuin mihin se oli alun perin tarkoitettu." Eli jatkammeko me tätä tuhlailun
tietä? Ministeri aivan oikein toteaa, miten tässä on
käynyt, ja jos nyt ei tapahdu suunnanmuutosta, niin tämä vuotohan
jatkuu vain.
Sitten arvoisa ministeri jatkaa: "Sairaanhoitajien syytä se
ei ole. Eihän kukaan käy vuosikausia kestävää koulutusta
vain sen takia, että voisi myöhemmin vaihtaa ammattia.
Syynä on ammatin vaativuuden ja palkkatason välinen
ristiriita."
Tämä on minusta hyvin tärkeä kysymys,
ja ministerillä on myöskin ratkaisu tähän:
"Hoidon tarve lisääntyy nopeasti. Hoitoalan houkuttelevuutta
on aivan pakko lisätä. Tähän
tilanteeseen löytyy vain kaksi tepsivää reseptiä."
Vain kaksi: "Hoitoalan työntekijöille on saatava
parempi palkka ja myös nykyistä paremmat työolot."
Sitten hän vielä lopuksi toteaa: "Vain nämä tehoavat" — nämä keinot.
Minusta tämä on ihan hyvää tekstiä.
Arvoisa ministeri, toivonkin ja vaadinkin nyt, että toimitte
myös hallituksessa, että nämä teidän
kaksi reseptiänne tulevat käyttöön.
Muuten siinä käy niin, että me koulutamme
edelleen ulkomaille ja maksamme siitä kovan hinnan. Näillä rahoillahan
voidaan tämä palkka-asia hoitaa kuntoon.
Eli palkkasopu varmasti löytyy, jos tahtoa riittää.
Onhan monissa sairaanhoitopiireissä, muun muassa tuolla
Pohjois-Pohjanmaalla, maksettu pelkästään
sairaanhoitajille ylimääräistä.
Esimerkiksi meidän sairaanhoitopiirissämme 100 euroa
tuli noin vuosi sitten heille lisää keskimäärin.
Ne ovat vain sellaisia konsteja, että niitä pitää käyttää ja
niitä on pakko käyttää kuntien, mutta
erityisesti valtion, jolla on nyt rahaa.
Valto Koski /sd:
Arvoisa herra puhemies! Pari lainausta ihan ensiksi alkuun.
Presidentti Koivisto totesi aikanaan, että politiikka on
aina väärää riippuen siitä,
kenen kannalta aina asiaa tarkastelee. Kun on nyt seurannut tätä keskustelua,
niin tämä sanonta pitää varmasti
tarkalleen paikkansa. Tässä kaikki tuntevat olevansa
oikeassa ja kaikki tuntevat olevansa väärässä.
Minä olen nyt ollut 12 vuotta kansanedustajana, 13.
vuosi on alkanut, ja kuvittelin, että mitä pitempään
täällä on, sitä enemmän
oppii politiikkaa ymmärtämään,
mutta minä olen mennyt toiseen suuntaan. Minun on vaikeampi
ymmärtää tänä päivänä politiikkaa
kuin silloin, kun minut tänne valittiin. Tämä alkusanoiksi.
Sitten minä en yhdy siihen joukkoon, joka sanoo, että me
olemme täällä pelkästään
kysymässä vaalilupauksien perään,
mitä pidän erityisen tärkeänä poliittisen
uskottavuuden kannalta, että tämäkin
puoli asiasta tuodaan esiin. Mutta erityisen huolissamme meidän
koko tässä eduskuntalaitoksessa pitää olla
siitä, mihin tilanteeseen tämä yhteiskunta
on ajautumassa näitten asioitten osalta, joihin tässä nyt
oppositio perää hallitukselta vastauksia: vanhuksien,
sairaiden, vammaisten ja niiden ihmisten osalta, jotka ovat yhteiskunnan
turvaverkon varassa. Tältä osin tietysti täytyisi
muistaa, minkä kanssa ollaan tekemisissä.
Sitten olen pohdiskellut, mistä tämän
tyyppinen keskustelu oikein loppujen lopuksi on saanut alkunsa,
ja kyllähän tämän alkulähteet
juontavat sinne vaalienalusaikoihin. Kun olen nyt jutellut terveydenhuoltoalan
ammattilaisten kanssa ja kansalaisten kanssa, jotka ovat seuranneet tätä tilannetta,
niin selkeästi sieltä tulee vastaus, että heille
tuli sellainen käsitys, että terveydenhuoltoalalle
luvattiin tietty määrä rahaa, jonka pohjalta
sitten asioita olisi alettu paremmin hoitaa, ja siihen sisältyy
sitten tämä 500 euroa, josta täällä niin
voimakkaasti on kiistelty.
Sitten toisekseen minä olen sitä pohdiskellut, miksi
tästä umpisolmusta nyt ei päästä sitten ulos.
Minusta ei ole kysymys siitä, etteikö tästä yhteiskunnasta
löytyisi sitä määrää rahaa,
jolla tämä terveydenhuoltoalan palkkaongelma ratkaistaisiin.
Mutta minä ymmärrän sen jotenkin poliittisesti
ongelmallisena, hallituksen sisällä lähinnä keskustapuolueen
ja kokoomuksen välisenä kysymyksenä.
Keskusta ei todennäköisesti ole kauhean halukas
lunastamaan kokoomuksen vaalien alla antamia lupauksia, ja sen takia
tästä asiasta on tullut enemmän arvovaltakysymys kuin
tosiasia.
Olen sanonut niin, että tämä kakku,
joka on nyt leivottu julkisten alojen palkkaratkaisuksi, on aika
komea jo sinänsä. Ei tällaista kakkua
ole leivottu vähään aikaan. Mutta se,
millä sitten päästään
tästä todellisesta asiasta eroon, liittyy siihen,
että se jaetaan osiin, ja kun katsotaan, mikä pieni
osa siitä on tällä hetkellä ratkaisematta,
niin ei luulisi olevan kauhean vaikeata hallitukselle panna vähän
mansikoita sen siivun päälle, että tämä asia
ratkeaisi. Eniten minä olen nimenomaan huolissani siitä,
jos tästä on tullut arvovaltakysymys, jossa suomalainen
kansalainen, joka yhteiskunnan apua tarvitsisi, näyttää jäävän
toiselle tilalle. Tämä on sellainen iso ongelmakysymys
minun mielestäni.
Sitten tätä opposition roolia kun tässä nyt
on opeteltu, niin tässä on jonkun verran tullut
itsekin miettineeksi, mikähän sen oikein pitää tässä eduskuntalaitoksessa
olla. Nyt tämän opposition yhteisen välikysymyksen
perusteella ja tämän keskustelun perusteella,
jota tässä talossa on käyty, joka on
saatettu julkisuuteen ja jota kansalaiset ovat seuranneet olohuoneistaan,
olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että demokratiassa
ja parlamentarismissa opposition tehtävä on, kun
sen oikein ymmärtää, erityisen merkittävä herättelemässä erilaisia
mielipiteitä vaihtoehdoksi sille, mikä on niin
sanotusti itsestäänselvyytenä johonkin
hallitusohjelmaan kirjoitettu ja missä ei ole varaa tippaakaan
muutoksiin.
Tältä osin pidän tätä välttämättömänä,
ja kun ottaa huomioon tämän laajuuden, jonka tämä keskustelu
pitää sisällään, niin
se varmasti on herättänyt monenlaisia tunteita
siitä, missä tilassa tässä suomalaisessa
yhteiskunnassa tällä hetkellä näillä alueilla
mennään, joista nyt on käyty tätä keskustelua.
Tietysti näinkin voidaan sanoa, että tällaisen
välikysymyksen käyttäminen on aika kova
juttu. Mutta kun ajatellaan, miten oppositio tästä talosta
muuten saisi kansalaisten keskuuteen äänensä kuuluviin,
niin kai se on sitten ainoa keino. Tässä tapauksessa,
kun on yhtenäinen oppositio, niin sillä on toisenlainen
merkitys kuin ehkä tähän asti opposition
kiistellessä tässä rinnalla
vielä keskenään. Pidän tätä erityisen
hyvänä.
Sitten jos katsotaan, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, aikaisempia
hallituksia — minä nyt ottaisin Lipposen ykköshallituksen
ja kakkosen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen vertailukohteiksi
ja otan vielä niin pitkälle, että sodanjälkeisinä vaikeina
aikoina tehtiin tämä tammikuun kihlaus, jossa
työmarkkinajärjestöt sopivat yhteiskuntarauhan
rakentamisen nimissä tietyistä asioista — kukaan
tuskin pystyy väittämään, etteikö Lipposen
ykkösen, kakkosen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen
harjoittama työmarkkinapolitiikka olisi ollut suomalaisen
yhteiskunnan talouden kannalta yksi peruspilari. Se takasi työrauhan,
reaaliansiot ja talouspolitiikalle pitkäjänteistä vakautta.
Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun Vanhasen
toinen hallitus muodostettiin, jossa kokoomus on matkassa? Kokoomus
ilmoitti irtaantuvansa tulopolitiikasta ja jätti markkinavoimien varaan
tämän asian. Nyt kannattaisi katsella peruutuspeiliin,
oliko tämä yhteiskunnan kannalta oikea toimenpide,
koska näyttää siltä, että ollaan jossakin
määrin hallitsemattomassa kehityksessä,
jonka seuraukset voivat yhteiskunnalle olla jälkilaskuna
aika arvokkaat. Sen takia olisin toivonut, että hallitus
olisi harkinnut suhtautumista tulopolitiikkaan vakauden keinona
vähän toisella tavalla.
Sitten jos katsotaan vielä, mitkä ihan todellisia
tarpeita sitten ovat, niin vaalien alla selvittelin 2007, minkälainen
hoitohenkilökunnan määrä Pohjoismaissa
on yhtä hoidettavaa kohti. Ministerit varmaan tietävät
kaikki, mikä se tilanne on, ja useimmat edustajatkin, ja
se on ikävää luettavaa meidän
suomalaisten kannalta. Siitä seuraa sitten, kun on pieni
määrä hoitohenkilökuntaa, että meillä käytetään
vanhusten hoidossa lääkkeitä sen sijaan,
että olisi virikkeellistä toimintaa. Tuskin vanhainkodeissa
tai palvelutaloissakaan hoitohenkilökunnan vähyyden
takia on aikaa edes yhteen päivälenkkiin, joka
saattaisi olla ihan virkistävä näille
ihmisille, puhumattakaan siitä, että olisi aikaa
antaa fysioterapiaa taikka keskustella. Se jää kolmannen
sektorin ja omaisten varaan aika paljon. Valitettavan paljon on
vaan ihmisiä, joilla ei ole kumpaakaan käytettävissä.
Sen takia tämä on niin vakava asia, että tässä täytyisi
tosiaan nyt ymmärtää se, että on tehtävä jotain
eikä pelkästään puhuttava.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Aluksi muutamia kommentteja edellä olevien edustajien
puheisiin.
Ed. Kärkkäinen, joka ei ole nyt salissa, mutta kuuntelee
varmaan korva tarkkana jossakin päin, kyseenalaisti keskustan
menetelmiä yksittäisten edustajien mielipiteiden
kuuntelemisessa. Kyllä, keskustassa kuunnellaan, mutta
nyt on kyse puolueen yhteisen sanoman esilletulosta, ja olemme sitoutuneet
hallitusohjelman tavoitteisiin, ja se varmasti näkyy meidän
puheissamme.
Ed. Viitanen, tämä hoitohenkilökunnan
palkkaus sinänsä ja jättipottien tavoittelu
yhdellä rysäyksellä, niin kuin te toivotte,
ei ole missään nimessä kestävää valtiontalouden
tai kuntatalouden kannalta. Joudumme muuten niistä Aamulehdistä ja
Iltalehdistä lukemaan, että kunnat joutuvat korottamaan
veroprosenttia yhä enemmän. (Ed. Gustafsson: Ei
kukaan ole sitä vaatinut yhdellä kertaa, ei ed.
Viitanenkaan, puhumattakaan ryhmäpuheesta!)
Arvoisa puhemies! Sitten asiaan.
Laadukkaiden hyvinvointipalveluiden turvaaminen on suuri haaste,
johon hallitus on tarttunut hyvin rohkeasti. Siksi onkin heti alkuun
todettava, että opposition jättämän
välikysymyksen asettelu on osittain nurinkurinen. Hallitus
ei pelkästään aio ryhtyä, vaan
on jo ryhtynyt toimenpiteisiin terveys- ym. peruspalveluiden tasavertaisen
saatavuuden ja laadun takaamiseksi tulevaisuudessakin. Palveluja
tarkastellaan ja kehitetään ihmislähtöisestä näkökulmasta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmisenkymmentä ikäihmisten
elämänlaadun parantamiseen tähtäävää toimenpidettä.
Painopiste on ennen kaikkea heidän hyvinvointinsa parantamisessa
siten, että yhä useampi vanhus voisi asua mahdollisimman
pitkään kotona. Esimerkkejä ovat palvelusetelin käyttömahdollisuuksien
laajentaminen kotisairaanhoitoon 2008 myöskin ja omaishoitajien
jaksamisen tukeminen. Oma koti kuitenkin pesee laitoksen koska tahansa.
Keskeinen rooli palvelujen kehittämistyössä on
Paras-hankkeella. Sen valmistelu aloitettiin viime vaalikaudella
keskustan aloitteesta, mutta kaikki puolueet oppositio mukaan lukien
ovat olleet mukana alusta lähtien. Paras-hankkeen toimeenpanon
jatkamisen ohella hallitus on aloittanut uuden terveydenhuoltolain
valmistelun. Uusi laki tähtää perusterveydenhuoltoa
ja erikoissairaanhoitoa koskevan lainsäädännön
yhdistämiseen. Terveydenhuollon toimintamallit käydään läpi
tiheällä kammalla. Lakiuudistuksella vahvistetaan
perusterveydenhuoltoa sekä parannetaan terveyspalvelujen
saatavuutta ja kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena
on myös kaventaa sekä väestöryhmien
välisiä että alueellisia terveyseroja.
Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan yhtä aikaa Paras-hankkeen
puitelain mukaisten rakenneuudistusten kanssa.
Marraskuusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollossa
otetaan käyttöön uusi ohjausväline, Sosiaali-
ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa
määritellään koko nelivuotisen
ohjelmakauden keskeiset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet
sekä toimenpidekokonaisuudet. Sinivihreä hallitus
vastaa myös palvelujen rahoittamisen kasvavaan haasteeseen. Vuoden
2008 talousarvioesityksessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
valtionosuuksia lisätään 580 miljoonalla
eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Näin summa nousee
lähes 5 miljardiin euroon. Valtionosuuksien lisäys
pyritään kohdistamaan nimenomaan esimerkiksi perusterveydenhuollon
parantamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstöresurssien
vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käyty jo toista päivää eduskuntavaalien
toista kierrosta. Oppositio, ne vaalit menivät jo, ja nyt
on aika tehdä tulevaisuutta. Kyseiset kunta-alan palkkaneuvottelujen
riidansiemenet kylvettiin vaalitaistelun tiimellyksessä.
Keskusta ei tuolloinkaan luvannut sairaanhoitajille sen kummemmin
kuin muillekaan 500 euron palkankorotusta. Ilmaisimme halukkuutemme
arvioida mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa
kunnissa valtionosuusjärjestelmän kautta. Arvioinnin
ja neuvottelujen pohjalta hallitusohjelmaan kirjattiin valmius tukea
korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua,
joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.
Huomio: ei edelleenkään viittausta mihinkään
yksittäiseen ammattiryhmään. Toimintavalmius
kuitenkin muuttui lihaksi, kun hallitus sitoutui tukemaan kuntasektorin
palkkaratkaisua vuosittain ylimääräisellä 150
miljoonan valtionosuudella. Tällaista ei muuten ole aiemmin
tapahtunut Suomen työmarkkinahistoriassa. Hallituspuolueen
edustajana omatuntoni on paitsi sosiaalisesti oikeudenmukainen myös
puhdas.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ajattelin puhua samat asiat kuin Mirja
Vehkaperä vähän eri järjestyksessä.
Mutta aluksi syvä kunnioitukseni tuonne ministeriaitioon
päin, että ministerit Hyssälä ja
Risikko jaksavat istua kuulemassa oman alansa asioita.
Ed. Viitanen lienee käynyt koulunsa Tampereella, kun
ei osaa laskea, että 4 kertaa 150 on todellakin 600. (Ed.
Viitanen: En ainakaan Turussa!) — No niin, semmoinen koulu
on Tampereella.
Välikysymyshän on aina ankara asia ja siihen
tulee suhtautua nöyryydellä. Mutta olen kuitenkin
ihmeissäni tämän välikysymyksen
aiheesta ja ajankohdasta, kun juuri näinä päivinä useimmille
kunta-aloille on saatu aikaan naisvaltaisia aloja kunnioittavat
uudet työehtosopimukset. (Ed. Karhu: Ja kuntaverot nousevat!) Olen äärettömän
ylpeä siitä, että saan olla kansanedustajana
kokoomuksen eduskuntaryhmässä, sillä juuri
meidän puolueelta lähti noin vuosi sitten ajatus
tasa-arvotuposta. Vaikka tupoa ei syntynyt, niin juuri tuo erinomainen
ajatus koulutettujen naisalojen palkka-asioiden parantamisesta hallituksen
antamalla historiallisella tuella sai aikaan sen, että nyt
tehdyissä ja jo hyväksytyissä liittokohtaisissa
sopimuksissa korotukset ovat huomattavasti korkeammat kuin mitä ne olisivat
olleet, mikäli kokoomus ei olisi ottanut asiaa omakseen
ja nostanut niin sanotusti kissaa pöydälle.
En ole aikoihin kunnissa kierrellessäni nähnyt niin
tyytyväisiä työntekijöitä kuin
viime päivinä. Useimmat ovat tehtyihin sopimuksiin
ja palkankorotuksiinsa erittäin tyytyväisiä.
Tällä en moiti mitenkään vielä sopimuksettomassa
tilassa olevaa Tehyn jäsenistöä. Heillä on
täysi oikeus vaatia itselleen vieläkin parempaa
sopimusta kuin on tarjottu, vaikkapa sitten ankaralla lakkoaseella. Se
on tietysti toinen juttu, onko se kovinkaan mielekästä.
Hallitus on oman osansa tehnyt. Se on luvannut näihin
talkoisiin 150 miljoonaa euroa vuodessa koko vaalikauden ajan. Ymmärrämmeköhän
me oikeasti, kuinka suuri summa se on? Se on 600 miljoonaa euroa
neljässä vuodessa korotettua valtionosuutta. Jos
tuokaan summa ei tunnu vielä missään,
ainakaan tuolla vasemmiston reunalla se ei näytä tuntuvan
missään, niin olisiko se parempi taivuttaa teille
rautalangalla markoiksi? Hallituksen historiallinen mukaantulo palkkojen
parantamiseen on siis yli 3,5 miljardia vanhaa markkaa. Meniköhän
nyt perille? Tuollaista hallituksen mukaantuloa vastaan täällä salissa
ja mediassa on mellastettu jo pitkään. Erikoista
peliä. Tämä vastauksena muun muassa äskettäin
puhujapöntössä kokoomusta mollanneelle
kristillisten ed. Kari Kärkkäiselle ja suurimmalle
osalle vasemmisto-oppositiota.
Myös ed. Kimmo Kiljunen väitti vastikään, että tuo
hallituksen antama ylimääräinen tuki
olisi pilkantekoa. Voiko joku tosiaan väittää,
että 600 miljoonaa euroa on pilkantekoa? Se on tasan 600
miljoonaa euroa enemmän kuin demarit pitkän hallitusvastuunsa
aikana tarjosivat koskaan. Demareitten tarjoamaa summaa kai voisi
siis kutsua nollatoleranssiksi.
Kukaan ei usko, että nyt puheena olevien hoitajien
palkat nostetaan kuopasta kerralla, mutta nyt ollaan hyvällä alulla,
toisin kuin silloin, kun demarit eivät 12 vuoden hallitusvastuunsa
aikana eväänsä heilauttaneet hoitajien
tuskanhuudolle. No, se näkyi viime kevään
vaaleissa, kun demarit putosivat itse kaivamaansa kuoppaan ja syvälle.
Miksi tämmöistä syvää kuoppaa
muuten kutsutaan? Eikö se ole hauta? Sieltä on
vaikea kaivautua ylös. Muistakaa siis vasemmalla, että kokoomus
oli ensimmäinen puolue, joka koskaan otti agendalleen hoitajien
ja naisten palkka-asian ajamisen. Kukaan muu ei ole sitä koskaan
tehnyt. Uskoisitteko todella, että eri liittojen palkankorotukset
olisivat nyt sovituissa mitoissa ilman kokoomuksen esille nostamaa murhetta?
Ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen on aina ollut ykkösasiani.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että eri kunnissa nostetaan
sitä prosenttia, kuinka suuri osa yli 75-vuotiaista asuu
kotona. Olen joskus ihmetellyt kotikaupungissani Oulussa, onkohan
meillä muita kaupunkeja parempikuntoisia high tech -mummoja
ja -pappoja, kun kotona asuvien määräprosenttia
hivutetaan pikkuhiljaa lähemmäs sataa. Tuota prosenttia nostetaan
kuitenkin yleisemminkin tarjoamalla kotona asuville erilaisia teknisiä vempeleitä
ja apuvälineitä.
Turvapuhelimet ynnä muut värkit ovat erinomaisia
apuvälineitä, mutta eivät koskaan korvaa
hoitavia käsiä ja läsnäoloa.
Kunnioitan hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia ja nostan heidän
usein kutsumukseen perustuvan ammatinvalintansa sekä sen,
että he peräänkuuluttavat omia oikeuksiaan
ja etuuksiaan, hyvin korkealle.
Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti tämä viestini
kuuluisi myös sinne terveyspuolen ammattilaisten korviin.
Hallitus on ensimmäistä kertaa ojentanut kättään
teihin päin, ja homma jatkuu. Tämä on
vasta alku.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä nyt
edelleenkin tämä kokoomuksen matematiikka vai
pitäisikö sanoa vaalimatematiikka ei aukene. Siis
kerta kaikkiaan se nyt tästä vielä puuttuisi,
että tuo hallituksen kaavailema 30 euroa otettaisiin sitten seuraavana
vuonna pois. Eli tämä 150 miljoonaa euroa jää budjetin
pohjiin, ja normaalin käytännön mukaan
se on silloin 150 miljoonaa euroa tässä vaalikaudessa.
Jos se olisi jotakin muuta, (Ed. Asko-Seljavaara: Eikä ole,
ohhoh!) niin se tarkoittaisi sitä, että tämä otettaisiin
pois seuraavina vuosina. Eli tämä on nyt se. Te
vääristelette tahallanne näitä lukuja.
Minä toivoisin, että joku teistä voisi
ihan oikeasti oikaista teidän oman käsityksenne,
koska te vääristelette todella pahasti.
Sitten mitä tulee näihin vuosiin, mitä kukakin on
ollut hallituksessa, niin kyllä minä nyt sanon, että jos
kokoomus todellakin on sitä mieltä, että kun
te olette olleet yhtä putkea 16 vuotta hallituksessa, 16
vuotta hallituksessa, niin ettekö te omasta mielestänne
ole saaneet mitään yhteiskunnallista kehitystä näinä vuosina
aikaiseksi. Te olitte poikkeuksellisesti neljä vuotta oppositiossa
ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tämän neljän
vuoden aikana me nostimme poikkeuksellisen paljon muuten kunnallisia
...
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tähän
samaan kysymykseen joutuu jatkuvasti vastaamaan.
Ensinnäkin tämä palkkaratkaisu on
huomattavasti suurempi kysymys kuin se pelkkä tasa-arvotupo
30—40 euroa per henkilö. (Ed. Rajala: Niinhän
minä sanoinkin!) Me sosialidemokraatit ja oppositio haluamme
vastata koko tähän palkkaratkaisukysymykseen
ja tulla vastaamaan siitä 600 miljoonalla eurolla per vuosi,
kun te haluatte tulla siihen vastaan 150 miljoonalla eurolla per
vuosi. 600 miljoonaa euroa on tarkoitettu palkkaratkaisujen ja palveluitten
kehittämiseen. Se on se meidän vastaus tähän
teidän vastaukseen 30 euroa per henkilö, 150 miljoonaa
euroa per vuosi.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ole tässä salissa kyllä kuullut,
että kukaan olisi vastustanut 150 miljoonan euron lisäystä,
ei ainakaan meidän puolelta, niin kuin äskeinen
puheenvuoron käyttäjä väitti, vaan
sitä, että se on liian vähän.
Haluaisimme sitä enemmän. On totta, että on
hyvä, että on tyytyväisiä työntekijöitä,
se on hieno juttu, mutta suurta huolta tulee nyt myöskin
niille kuntapäättäjille, jotka tässä tilanteessa
yrittävät sitten selvitä kuntien talouden
kanssa.
Tästä tasa-arvosta. Se on totta ja erittäin
hienoa ja hyvää ja kannatettavaa, että prosentit
kasvaa ja erityisesti hoitajilla vielä enemmän
kuin muilla. Mutta ei yhä edelleenkään
euroissa tule hoitajille yhtään enempää kuin
muun muassa vaikka kemianteollisuuden työntekijöille,
koska heillä alkupalkka on niin paljon suurempi ja prosentit
ovat pienempiä, mutta eurot yhä edelleen eivät
tässä kohdin tasoitu hoitajien hyväksi,
valitettavasti. Sen takia sinne tarvittaisiin lisää.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Savolaisista sanotaan, että vastuu
siirtyy kuuntelijalle, kun he avaavat suunsa. Käytyjen
eduskuntavaalien jälkeen voidaan kuitenkin todeta vastuun
siirtyvän kuuntelijalle kokoomuslaisten julistaessa vaalilupauksiaan.
Ei kukaan kokoomuslainen kansanedustajaehdokas voinut olla niin tietämätön
ylisuuria lupauksia antaessaan, että he samalla antavat
tietoisesti äänestäjille ja tässä tapauksessa
hoitohenkilökunnalle aiheettomia ja ylimitoitettuja lupauksia äänten
kalastelun innoittamana.
Täällä salissa keskusteltiin eilen
erilaisista vaihtoehdoista ratkaista terveydenhuoltoomme yleisemminkin
liittyviä ongelmia. Muun muassa väläyteltiin
tuontityövoiman hankintaa. Yhtenä ongelmana tässä vaan
on se, että maamme hoitajien palkat ovat lähtökohtaisesti
jopa 20 prosenttia alhaisemmat kuin monissa muissa eurooppalaisissa
maissa, (Ed. Asko-Seljavaara: Niin on monien muidenkin alojen!)
jotka itse painivat samanlaisten kysymysten äärellä.
Miksi kukaan tulisi Suomeen töihin, jossa työ on
aliarvostettua ja huonopalkkaista? Välikysymys on siis
laajemminkin katsoen paikallaan.
Muistuttaisin hallituspuolueita, että he ovat vastuussa
siitä, jos hoitajat menevät lakkoon hallituksen
haluttomuuden takia. (Ed. Gustafsson: Välinpitämättömyyden!)
Oppositio varmasti tukee hallitusta, jos se antaa hoitajille ja
muille matalapalkka-aloille sen, mitä heille on luvattu.
Nyt ei valitettavasti näytä siltä, että hallitus
olisi välittävä ja vastuullinen. Onkin
kysyttävä, onko hallitus hallitusohjelmansa sanojen
mittainen.
Arvoisa puhemies! Hallitus suunnittelee tällä hetkellä 2
miljardin euron velan lyhennystä. Oppositio esittää,
että valtionvelkaa lyhennettäisiin 600 miljoonaa
euroa vähemmän siirrettäväksi kunnille
matalapalkkaisten alojen palkkaratkaisun rahoittamiseksi. Olen varma,
että hallitus löytää myös
muita keinoja, joiden avulla hoitajien palkkaongelma voitaisiin
ratkaista. Pari esimerkkiä mainitakseni.
Ison-Britannian Suomelta saaman 141 miljoonan euron EU:n jäsenmaksuhelpotus
voitaisiin jättää maksamatta. Kumpi on
Suomen hallitukselle tärkeämpi, Iso-Britannia
vai Suomen sairaanhoitajat? Lisäksi Suomi suunnittelee
rakentavansa rekkaparkin Suomen puolelle vastaten myös
sen 24 miljoonan euron rakennuskustannuksista. Miksi Venäjää ei
pyydetä rakentamaan parkkia omalle puolelleen ja omalla
kustannuksellaan, ovathan he tuoneet oman rajaliikenneongelmansa
Suomen puolelle? Jo näillä kahdella toimenpiteellä hallitus
keräisi 160 miljoonaa euroa hoitajien palkanmaksua varten.
Arvoisa puhemies! Muutamat puolueet, kuten hallituspuolue keskusta,
pelastuivat keväällä lähes varmalta
konkurssilta ja ulosottomiehen vierailulta junailtuaan itselleen
puoluetukikorotukset. Soisin tämän saman liikuttavan
yksimielisyyden näkyvän vastavuoroisesti myös
hoitajien palkkaratkaisun rahoittamisessa. (Ed. Gustafsson: Kohtuullinen
vaatimus!)
Myös hoitajat ovat olleet talkoissa pelastamassa puolueita
verovaroista maksettavalla puoluetuen korotuksella. Huomatkaa, myös
hoitajat ovat olleet talkoissa. Monet hoitajat elävät
jatkuvasti konkurssiuhan alla, ja heilläkin on todellinen
hätä niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin.
Toivoisinkin, että hallituksen suurin puolue keskusta
olisi valmis pelastamaan hoitajat palkkakuopasta, kuten hoitajat
omalta osaltaan pelastivat heidät vaalien jälkeen.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä aiheesta on jo puhuttu
varmaan aika juurta jaksain kaikki asiakohdat, mutta nyt kun on
tilaisuus päästä vähän
pidempään ääneen, niin muutamaan
kysymykseen yritän omalta osaltani vastata, ainakin kertoa
sen, miten itse tämän asian näen.
Jos lähdetään ensin siitä liikkeelle,
miksi naisvaltaiset julkisen sektorin alat ovat jääneet
palkkakuoppaan, miksi näin on tapahtunut? Koska vuodesta
toiseen, sopimuksesta toiseen palkat ovat nousseet vähemmän
kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla vientiteollisuuden
puolella. Ja osoittakaa, hyvät sosialidemokraatit, osoittakaa joku
sopimus, jossa on näiden julkisen sektorin palkkakuopassa
olevien naisten kannalta tehty parempi sopimus suhteessa yleiseen
tasoon kuin tässä, mitä nyt on esitetty.
Te ette löydä sellaista sopimusta. Tämä on
ensimmäinen liike, jossa todella pyritään
tätä palkkatasa-arvoa edistämään. Sitä edistetään
oikeudenmukaisuussyistä, mutta toki myös siitä syystä,
että julkisten terveydenhuoltopalvelujen ja myöskin
muiden julkisten palvelujen turvaaminen edellyttää sitä,
että julkisen sektorin kilpailukykyä työnantajalla
parannetaan. (Ed. Gustafsson: Miten Kataisen ja kokoomuksen lupaukset,
lupausten pettäminen?) Se on se keskeinen asia. Mitä on
saatu aikaan, se on se keskeinen asia.
Toinen asia. Miksi poliitikot puuttuivat? Te ette halunneet
puuttua tähän silloin, kun tästä asiasta
oli välikysymys edellisen hallituskauden aikana. Teidän
vastauksenne teidän varapuheenjohtajanne suulla, kuten
on saatu täällä jo kuulla, oli se, että tämä oli
täysin turha välikysymys. Kuulemma toiseksi turhin
kokoomuksen välikysymys aikoinaan annettu. Mutta sen jälkeen
tilanne on muuttunut. Nyt te täällä puolustatte
ja vaaditte ikään kuin lisää rahaa.
Mutta alkuvaiheessa se oli niin, että koettiin, että tämä on
täysin vastoin sitä, miten työmarkkinajärjestöt
toimivat. Pidettiin vääränä,
että tähän puututaan. Jos ei olisi puututtu,
niin ei olisi näin hyvää tarjousta pöydässä tällä hetkellä.
Se on aivan varma. Muuten olisi vaan menty edellisen kaavan mukaan.
Ei olisi näin paljon meteliä, mutta ei olisi myöskään
saavutettu sitä, (Ed. Gustafsson: Ei ole olemassa toista
vaihtoehtoa!) että naisvaltaisten julkisen sektorin matalapalkka-alojen
asemaa parannetaan suhteessa muihin ja voidaan vaikuttaa siihen,
että esimerkiksi osa niistä hoitajista, jotka
ovat siirtyneet muille aloille — tiedetään,
joka viides hoitaja tekee muuta työtä — palaa
takaisin ja ehkä saadaan houkuteltua myös ulkomailta
suomalaisia hoitajia takaisin.
Tässä on siis saavutettu aikaan erittäin
hyvä ja huomattava tulos, ja se on se vedenpitävä asia
ja se tullaan tästä myöskin muistamaan.
Sen haluan kuitenkin sanoa, että olen sitä mieltä,
että pääsääntöisesti
poliitikkojen ei pidä puuttua työmarkkinajärjestelmään
eikä työmarkkinasopimuksiin. Mutta silloin kun
kyse on siitä, että voidaan kansalaisille tärkeät
peruspalvelut ja niiden saatavuus turvata, se on ollut pakko, ja
näin me olemme tehneet ja tämä on se
tulos. (Ed. Gustafsson: Kumpaa mieltä edustaja on?) — Edustaja
on juuri sitä mieltä, kun sanoin, että se
on poikkeuksellisesti mahdollista ja tässä tilanteessa
näin on tehty ja se on ollut aivan oikein.
Arvoisa puhemies! Sitten kysymykseen siitä, miksi ei
voida antaa kuin 150 miljoonaa euroa, joka on siis neljänä vuonna
600 miljoonaa euroa. Täällä jo kerrottiin,
paljonko se on markkoinakin. Se on valtava panostus. Mutta te esitätte
nyt ihan tuulesta temmattuna, että 600 miljoonaa euroa
joka vuosi. Miksi ei voida antaa? Katsokaa budjettikirjaa, sieltä kohtaa
Y27: Suomen kansan väestön ikärakenne.
Jos vertaatte sitä ikärakennetta, mikä meillä on
nyt vuonna 2007 vuoteen 2030, vuonna 2030 meillä on 620 000
yli 65-vuotiasta ihmistä enemmän kuin meillä on tällä hetkellä ja
vastaavasti 250 000 työikäistä ihmistä vähemmän.
Jos me nyt erittäin hyvänä aikana
emme kykene lyhentämään valtionvelkaa
ja varautumaan siihen, että ajat tulevat muuttumaan jo
pelkästään väestörakenteestakin
johtuen, niin me menemme täysin metsään.
Minä olen aivan varma, että kun nämä puheet
jäävät tänne eduskunnan pöytäkirjoihin — kun
joku katsoo tätä vuonna 2030, ei tarvitse mennä niinkään
pitkälle, vuonna 2020 — niin silloin ihmetellään
niitä puheenvuoroja, joita täällä ovat
käyttäneet muun muassa edustajat Gustafsson ja
Viitanen Vuolanteesta puhumattakaan, joissa on ihan kuin surutta
luvattu, että sieltä voidaan kyllä rahaa
käyttää.
Pitkän ajan kansantaloudellinen tilanne on se, että nyt
meidän on kyettävä sitä velkaa
maksamaan ja otettava vastuuta tulevaisuudesta, muuten
me syömme lasten pöydästä, ja
se ei ole se asia, mihin me voimme tässä yhteydessä mennä.
Eli on ollut pakko löytää sellainen ratkaisu, jolla
samanaikaisesti parannetaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen — ei
pelkästään hoitajien, siellä on
myös opettajat, sosiaalityöntekijät ym. — palkkausta
ja niitten tehtävien houkuttelevuutta, jotta sinne saadaan
päteviä ihmisiä, jotta tämä yhteiskunta
pyörii ja samanaikaisesti kannetaan myös vastuuta
siitä, että tämä hyvinvointivaltio
pyörii myös jatkossa.
Jos te sosialidemokraatit ette usko minua, niin uskokaa edes
Seppo Lindblomia ja katsokaa, mitä hän on sanonut
siitä, mihin teidän esittämät lupaukset
ja ne, mitä te nyt vaaditte, mihin ne pitkässä juoksussa
johtaisivat.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on vallan hyvä maakunnan
asioiden hoitaja, kohtuullinen porvari siinä lajissa. Mutta
sitten kun ryhdytään puhumaan nyt näistä työmarkkina-
ja palkka-asioista, niin rima heiluu ja putoaa. Viittasitte
tulevaisuuteen 2020. Siis ihan vakavasti puhuen, ed. Satonen, tässä tulee
meidän ideologinen ja poliittinen eromme. Me olemme valmiit
sosialidemokraatteina pikkasen vähemmän maksamaan
valtionvelkaa, jotta me voimme kantaa huolta vanhustenhoidosta,
välttämättömistä lastenhoidon
palveluista. Emme me voi sanoa näille vanhuksille, kun
he tarvitsevat hyvää hoitoa, että odottakaa
3—5—10 vuotta.
Ed. Satonen, sanon teille nyt vakavasti tämän yhteiskuntatieteilijänä:
Meitä tullaan mieluummin 20 vuoden päästä ihmettelemään
ja meiltä kysymään, miten te hoiditte
asiat Suomessa Suomen ollessa rikkaimmillaan, ette panostaneet vanhustenhuoltoon,
terveydenhuoltoon jne. Tämä tulee olemaan se historian
iso kysymys, ei se, että me olisimme valtionvelkaa hoitaneet huolimattomasti.
Suomi on kolmantena Euroopan unionin maista siinä alakastissa,
(Puhemies: No niin, minuutti menikin jo!) joka on hoitanut valtionvelan
kaikkein parhaiten.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä myös
ed. Arto Satonen niin kovasti näiden talouslukujen perään kuulutti
ja kertoi, että on aivan mahdotonta pitää huolta
meidän vanhuksistamme ja lapsistamme (Ed. Satonen: En ole
sitä sanonut!) hyvällä tavalla, koska
nyt on niin tämä talous tällainen. Jos ette
usko minua, ed. Satonen, niin uskokaa ainakin teidän hallituksenne
ministeriä Paavo Väyrystä. Hän
nimenomaisesti laski, että teillä on aivan mahdollista
käyttää hyvin vastuullisesti lisää 1,5
miljardia euroa. Minä en toivoisi, että te nauratte
oman hallituksenne ministerin hyville laskelmille. Minä vetoan
teissä tähän: Pitääkö meidän
nyt ruveta oppositiosta sitten vaatimaan Paavo Väyrystä valtiovarainministeriksi
vai mikä tähän auttaisi, jotta näkisitte
sen sosiaalisen vastuunne, mistä juuri äsken ed.
Gustafsson todella hyvin ja kuvaavasti puhui?
Mitä tulee sitten näihin välikysymyskeskusteluihin,
todellakin olin sitä mieltä, että kokoomuksen
turhin välikysymys oli 1930-luvulla, kun te teitte välikysymyksen
SDP:n lakkauttamiseksi. Minä olen täsmälleen
sitä mieltä, että jos tekisimme samalla
tavalla kuin te nyt ansaitsisitte, (Puhemies: Minuutti!) niin meidän
pitäisi tehdä välikysymys kokoomuksen
lakkauttamiseksi, mutta tähän ylimielisyyteen
me emme sentään sorru.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Satonen, te kannoitte suurta huolta tulevaisuuden
ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ja
viittasitte Paras-hankkeeseen. Paras-hankehan on nimenomaan tulevaisuuden
haasteisiin vastaava hanke, jolla kunnat yhteistyössä tai
erilaisten kuntayhtymien tai kuntaliittymien kautta pyrkivät
tuottamaan palveluita myös tulevaisuudessa. Nyt ongelmana
on se, että kun valtiolta ei tule riittävästi
rahaa eikä resursseja, niin kunnat joutuvat jäädyttämään
kehittämishankkeet, yhteistyöhankkeet, joilla
ne pyrkisivät nimenomaan vastaamaan tähän
kysymykseen, mitä itsekin peräänkuulutitte,
tulevaisuuteen 20 vuoden päähän.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen monesti sanonut ed. Satoselle itselleen
ja myös muille, kun hän oli oppositioedustaja,
että hän on hyvin realistinen talousmies. Hän
ei lähtenyt mukaan siihen huutokauppaan, johon jotkut muut
oppositioedustajat lähtivät. Mutta nyt täytyy
kyllä hämmästellä, mitä on tapahtunut
hallituspuolueen edustajana teille, ed. Satonen. Kuinka voitte sanoa,
että palvelut turvataan tällä ratkaisulla,
kun kuntien rahoituspohja pettää? Pirkanmaalla,
meidän omassa maakunnassamme, joka toinen kunta on nostamassa
veroprosenttia, ja silti todetaan, että se ei todennäköisesti
riitä. Kysyn teiltä, jos voitte vastata: Mitä mieltä olette
siitä lupauksesta, minkä oman puolueenne puheenjohtaja
Jyrki Katainen ennen vaaleja antoi, että ylimääräinen
osuus korvataan kunnille ja se auttaisi kuntien rahoituspohjaa?
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Satonen, te kuvasitte yksityiskohtaisesti
sen, miten kokoomus rakensi tuon suuren puhalluksen, ja kuvasitte
myös sen lähtökohdan, että tarkoitus
ei ollut vaalilupausten pitäminen vaan siinä paniikkitilanteessa,
jossa kokoomus oli ennen vaaleja, se otti uhriksensa hoiva-alan
työntekijät ja käytti heitä hyväkseen.
Yleiskorotus oli ay-demareitten ansiota ja ammattiliittojen ansiota.
Se ei johtunut siitä, että kokoomus näistä asioista
puhui, vaan siitä tarpeesta, joka sairaanhoitajilla ja
monilla muilla kunta-alan työntekijöillä on.
Sen lisäksi tuli tasa-arvolisä, johon on 150 miljoonaa
varattu. Kokonaiskustannus kunnille on 340 miljoonaa, joten te leikkaatte
kunnilta ja kiristätte kuntaverotusta 190 miljoonaa euroa
per vuosi.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta ed. Vuolanteelle,
että mielestäni en maininnut sanallakaan koko
vaaleja tuossa puheenvuorossani. Siinä varmaan viitattiin
johonkin muuhun asiaan. Mutta täällä on
ehkä hyvä lukea siitä, mitä eilen
peruspalveluministeri Risikko täällä sanoi. Ensi
vuonna valtionosuuksien määrä nousee
870 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus
nousee 580 miljoonaa euroa. (Ed. Gustafsson: Lopetetaan nyt tämä lukujen
esittäminen!) Minusta on täysin kohtuutonta väittää, että ei
panostettaisi terveydenhuoltoon, kun nähdään,
mitä on nyt jo tapahtunut. Hoitotakuun ansiosta, kun oli
60 000 henkilöä jonossa, nyt on 5 000,
(Ed. Gustafsson: Kiitos edellisen hallituksen!) ja vanhustenhuoltoon
panostetaan. Kysymys on vaan siitä, että otin
perspektiivin vähän pidemmässä aikajaksossa.
Minä tiedän, että on äärimmäisen
epäsuosittua eikä olisi poliittisesti viisasta
puhua sellaisista ongelmista, jotka ovat tulevaisuudessa. Helpompi
olisi luvata kaikki jakaa heti. Se olisi tietysti sellaista, millä saisi
suosiota, mutta minun mielestäni täytyy olla vähän älyllistä rehellisyyttäkin
siinäkin, miten näitä asioita hoidetaan.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Haluan nyt tässä ihan julkisesti
ilmoittaa, koska kuulin tuolta ja sain äsken viestin, että Yleisradio
seuraa minun täällä oloani, että olen
kello 16:sta lähtien istunut täällä.
Kävin vessassa, ja ellei se ole sallittua, niin mikä on
sallittua ministerille? Ministerinkin täytyy käydä vessassa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! On vaikea uskoa, kun kuuntelee vasemmisto-opposition
puheita täällä, että kyseessä on
valtiovarainministeripuolue muutaman kuukauden takaa. Silloin kunnioitettiin,
samassa hallituksessa olleena, kehyksiä ja menokehyksiä erittäin
tiukasti. (Ed. Gustafsson: Höpö höpö!)
Valtiovarainministeri Heinäluoma nimenomaan korosti luottamusta
hallituksen talouspolitiikkaan, yleistä luottamusta hallituksen
toimiin sillä, että pidetään
kiinni kehysbudjetista. Tämmöinen hulvaton 600
miljoonaa vuosittain ilman, että te kerrotte, miten se
toteutetaan — täällä on kysytty
sitä, miten se toteutetaan. Mielestäni tässä nyt mennään
eteenpäin hyvin. Ei tule valmiiksi maailma, mutta ei ole
varmasti kukaan olettanut, että kertaheitolla tätä asiaa
ratkaistaan. Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin
ja aika isoja, reiluja, hyviä askelia samalla säilyttäen
luottamus hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Ei maailma ole niin
paljon (Puhemies: Minuutti on kulunut!) muutamassa kuukaudessa huonontunut
kuin te väitätte.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Miten sen nyt nätisti sanoisi,
että ministeri Hyssälä nyt ei ole ihan
paras henkilö puhumaan hulvattomista lupauksista. Silloin
kun tämä 600 miljoonaa euroa, joka on opposition
yhteinen esitys, kuitenkin kohtaantuu kuntatalouden voimavarojen
parantamiseen, jonka sisällä on meille sosialidemokraateille
erityinen silmäterä, vanhusten hoiva, huolto,
tukipalvelut ja monet muut, jonka sisällä on myöskin
parempi palkkaratkaisu hoitoalan työntekijöille, älkää sanoko
silloin, että tämä meidän, opposition,
esityksemme olisi pienimmässäkään
määrin hulvaton. Viittaan siihen, mitä hetki
sitten sanoin. Suomi on tällä hetkellä parhaimmassa
taloudellisessa kunnossa, mitä on koskaan ollut, kiitos
edellisen hallituskauden hyvän suhdanteen — markkinat
ja näin. Meillä on varaa tehdä nyt tiettyjä panostuksia
niitten väestöryhmien elämäntilanteen parantamiseen,
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) joille meillä on kunniavelka.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän illan yksi uusista
asioista tässä veivaamisen keskellä on
ollut se, että oppositioon siirryttyään
sosialidemokraateilla on omat kehyksensä. Se on ollut yksi
tämän illan uutisia. Kehyksistä on pidetty
kiinni, (Ed. Gustafsson: Kyllä se jo kehyskeskustelussa
kävi ilmi ja vaalien alla!) on sitä kautta luotu
ennakoitavuutta, on luotu työllisyydelle edellytyksiä,
on luotu työmarkkinaelämälle edellytyksiä,
jotta pystytään ennakoimaan. Tänään
on tullut selväksi se, että sosialidemokraateilla
on omat kehyksensä. (Ed. Gustafsson: Totta kai porvarihallituksella on
erilaiset kehykset kuin meillä!) Se vastaus on tullut täysin
selväksi.
Mutta sitten yksi uskomattomimmista väitteistä,
mitä olen tänä iltana kuullut, on se,
että, ed. Anneli Kiljunen, te sanoitte täällä,
että kunnissa kehittämistyö loppuu, kun
ei ole rahaa eikä resursseja. Sen takia nimenomaan on erilaisia hankkeita
liikkeellä, että sisältöihin
saadaan uutta potkua.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nimenomaan nämä palautteet
ovat tulleet kunnista. Olen soittanut useampiin kuntiin omassa maakunnassani
sekä laajemmaltikin, ja nyt on pelko siitä, että vaikka
haluttaisiin kehittää yhteistyötä eri
kuntien välillä, hakea Paras-hankkeen kautta erilaisia
prosesseja ja projekteja, ne joudutaan jäädyttämään
sen takia, ettei ole tulevaisuudessa rahoituspohjaa niitten toteuttamiseen.
Tämä ei ole minun keksimäni juttu, tämä on
tullut suoraan kunnilta, tämä viesti, tällä viikolla.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Minua edelleenkin ihmetyttää se,
että tässä keskustelussa hyvin vähän
on viitattu tähän Paras-hankkeeseen ja esitetty
ratkaisuksi pelkästään rahaa. Kun katsotaan
tätä 873 miljoonan euron lisäystä valtionosuuksiin
ja verrataan sitä aikaisempiin vuosiin, niin tämä painii
ehdottomasti siinä yläsarjassa, ja varsinkin kun
myös kaikki verotulomenetykset, mitä kunnille
verotuloalennuksista koituu, on kompensoitu, niin kokonaisuutena tämä on
poikkeuksellisen hyvä ratkaisu. Olisi kyllä aika
erikoista vielä siihen lisätä 600 miljoonaa
euroa tällaisessa tilanteessa, kun muutenkin kuntien verotulot
ovat poikkeuksellisen hyvin kehittymässä. Voisi
kysyä, että eikö juuri silloin, kun kunnilla
menee huonommin, valtion pitäisi olla poikkeuksellisen
isoilla lisäyksillä tulossa mukaan auttamaan.
Nyt tämä tilanne ei ole todellakaan sellainen,
vaan on kokonaisuutena kunnissa hyvät näkymät
varsinkin verrattuna edelliseen. Mutta en halua kuitenkaan liioitella
sitä tilannetta. (Puhemies: Minuutti!) Kuntien tilanteet
ovat hyvin erilaisia, ja tämä kertoo vain tästä keskimääräisestä,
mutta kyllä myöskin negatiivisen vuosikatteen
kuntien määrä on jäämässä vain 40:een.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle sanoisin, että eikö juuri näillä hankeprojekteilla
säästetä tulevaisuudessa sitä rahaa.
Kuntapäättäjät, jotka ovat niitä tekemässä,
ovat avainasemassa. Juuri näillä hankeprojekteilla,
joilla tehdään nyt näitä Paras-hankkeen
suurempia kokonaisuuksia, niillähän juuri säästetään.
Eihän siellä nyt niin yksinkertaisia kunnissakaan
olla, ettei nähdä, että näillä rakenteellisilla
muutoksilla saavutamme niitä säästöjä,
että kuntamme pärjäävät
myöskin tulevaisuudessa. Siihenhän ne tähtäävät,
ja niillä on saatu paljon hyvää aikaan,
erittäin paljon jo, ja nyt ne menevät edelleen
eteenpäin ja niillä saadaan säästöjä tulevaisuudessa.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvostettu herra puhemies! Enpä olisi uskonut, että tässä salissa
kokeneille edustajille joudutaan kertaamaan demokratian abc:tä.
On varmasti aivan selvää, että oppositio
ei tietenkään ole sitoutunut hallituksen kehyksiin,
vai väittääkö ed. Rehula, että niihin
aikoihin, kun vaikkapa meillä oli valtiovarainministerinä Sauli
Niinistö, että silloin Niinistö joka
kerta tiesi, että kyllähän keskustapuolueen
lupaukset ja vaatimukset mahtuvat juuri tämän
kehyksen sisään, mitä hallitus silloin käsittelee.
Eli kyllähän se totuus on niin, että silloin,
kun hallitukseen mennään, silloin se kehys määritellään.
Ja meillähän oli jo ennen vaaleja erisuuruinen
käsitys siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan hyvinvointipalveluihin.
Sen jälkeen kysymys on arvovalinnoista. Me arvotamme
eri tavalla, me ehkä kenties maksaisimme velkaa hivenen
vähemmän, tekisimme erityyppisiä veroratkaisuja,
käyttäisimme enemmän rahaa (Ed. Gustafsson:
Sosiaalista mieltä enemmän!) vanhustenhoivaan,
palveluihin, kunnallisiin palkkaratkaisuihin. Nämä ovat
arvovalintoja, ja oppositiolla lienee demokratiassa oikeus tehdä omat
arvovalintansa, omat vaihtoehtobudjettinsa. Kokoomus ei tehnyt yhtäkään
vaihtoehtobudjettia, kunnollista, ollessaan oppositiossa. Me aiomme
sellaisen tehdä. (Puhemies: Minuutti!) Se on meidän
vaihtoehtomme, se on meidän kehyksemme.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvostettu puhemies! Ihan ensimmäiseksi solidaarisuuden
osoitukset ministeri Risikolle. Olen ihan täysin samaa
mieltä, että myös ministereitä pitää kohdella
oikein, ja tiedotusvälineissä näin ei
aina tapahdu. Olemme kaikki ihmisiä, enkä usko,
että tässä salissa pahoja ihmisiä onkaan.
Sitten toiseen asiaan. Nyt hallitus ottaa kovasti kunniaa itselleen
valtionosuuksien noususta, 700—800 miljoonasta eurosta,
jotka joka tapauksessa olisivat tulleet kustannustenjaon tarkistuksesta,
indeksikorotuksista ja verotulon menetysten korvaamisesta. Mutta
tästä me emme nyt keskustele. Me keskustelemme
tasa-arvosta palkkauksessa ja siitä, mikä osuus
laitetaan kuntien rasitteeksi. Tästä nyt on kysymys.
Tässä kohtaa on petetty lupaukset. On tehty porvarillinen
puhallus, ja me puolustamme täällä suomalaista
kansanvaltaa.
Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen kertoi terveisiä kunnista.
Opposition välikysymyksessä ei mainita sanallakaan
kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sosialidemokraatit ovat siis
luopuneet palvelurakenneuudistuksesta, ennen kuin se on edes kunnolla
käynnistynyt. Jotta suomalaiset hyvinvointipalvelut voitaisiin
turvata, me tarvitsemme aidon palvelurakenneuudistuksen, jossa keskitytään
palvelujen laadun saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri tätä mekin peräänkuulutamme,
tätä Paras-hanketta, juuri tätä,
mitä ed. Jukka Mäkelä äsken
tuossa kuvasi.
Nyt sitten vastaisin ministeri Hyssälälle,
kun hän kysyi. Te tiedätte, että minä olen
vahva sosiaalialan osaamiskeskusten kannattaja. Olen peräänkuuluttanut
viime kaudellakin vahvempaa rahoitusta nimenomaan sinne, jotta pystyisimme turvaamaan
kunnille osaamista näitten hankkeitten eteenpäinviemiseksi.
Nyt sitten tosiasia on se, että kunnilla ei ole riittävästi
osaamista eikä ole myöskään
mahdollisuutta toteuttaa ministerin tarkoittamalla tavalla kaikkia
hankkeita. Siellä tehdään myös
muilla rahoitusmalleilla ja myös normaalien toimintojen
kautta toimintahankkeita ja yhteistyömalleja. Tätä olen
peräänkuuluttanut nimenomaan pienten kuntien välillä ja
sitä, että tähän tarvittaisiin
myös resursseja, ei pelkästään
niihin isompiin hankkeisiin, mitä ministerikin tuossa äsken
peräänkuulutti.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Kaikilla asiakkailla ja potilailla, vanhusväestö mukaan
lukien, on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
sekä hyvään kohteluun. Hallitusta kuunnellessa
päällisin puolin vaikuttaa, että kaikki
olisi kunnossa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vähän
väliä tulee ilmi julkisiin palveluihin, erityisesti
ikäihmisten laitoshoitoon, liittyviä ongelmia
ja puutteita. Hallitusohjelmassa luvataan turvata vanhusväestön
oikeus hyvään hoitoon. Konkreettisempaa toteuttamissuunnitelmaa
ei hallitusohjelmasta kuitenkaan löydy, vaikka ansiokkaita
selvityksiä asiasta on tehty.
Tällä hetkelläkin kodeissaan on iäkkäitä ihmisiä,
esimerkiksi muistihäiriöisiä vanhuksia
omillaan, kun palvelutarjonta ei ole riittävä.
Näille ihmisille tärkeintä olisi henkinen
turvallisuuden tunne siitä, ettei heitä ole jätetty
heitteille. Turvallisuus arvona sisältää luottamuksen
siihen, että tarvittaessa saa apua. Lailla tulisi selkeästi määritellä hoitovastuu
ja laatusuositukset, säätää niin
sanottu vanhustenhuoltolaki. Jos palvelujen vähimmäislaatu
normitettaisiin, mutta palvelujen tuottamistavat jätettäisiin
kuntien harkintaan, tämä mahdollistaisi innovatiivisen
ja joustavan, erilaisiin olosuhteisiin kulloinkin parhaiten soveltuvan
toimintatavan. Jokaiselle ikääntyvälle
suomalaiselle on taattava arvokas vanhuus, jonka puolesta on toimittava.
Meillä on 4 000 sairaanhoitajaa tällä hetkellä töissä ulkomailla,
muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Suomalaiset sairaanhoitajat ovat
kaikessa tunnollisuudessaan halutuimpia ja arvostetuimpia työntekijöitä näillä markkinoilla.
Myös
meillä kotimaassa on osoitettava ammattikuntaa kohtaan
enemmän arvostusta. Tulosten mukaan kansalaisten päällimmäinen
tahto on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen
sekä elinolojen muuttaminen tasa-arvoisemmiksi. Tässä on
mielestäni tämän keskustelun ydin. Terveydenhuollon
ammattilaiset eivät elä pelkästä kutsumuksesta,
vaan tarvitsevat leipää pöytäänsä.
Työvoimapula sekä lääkäreiden
että hoitajien osalta on jo tätä päivää meillä Lapissakin.
Jotta nykyinen asiantila korjaantuisi, hallituksen tehtävänä on
huolehtia kunnille rahoitus, jolla peruspalvelut turvataan ja terveydenhuollon
alan kymmenien ammattinimikkeiden palkat saadaan asianmukaiseen
kuntoon. Tällä hetkellä hoitajien
palkka ei vastaa työn vaativuutta ja koulutusta. Vuoteen
2010 mennessä on Lappiin laskettu tarvittavan 1 800
hoitajaa lisää. Vain laittamalla palkka-asia kuntoon
voidaan työn vetovoimaisuutta lisätä ja
varmistua siitä, että meillä olisi jatkossakin
riittävästi työntekijöitä.
Lähitulevaisuudessa terveyspalveluiden tarve tulee
entisestään kasvamaan väen ikääntyessä. Samanaikaisesti
hoitajat jäävät eläkkeelle kiihtyvällä tahdilla.
Viime hallituskaudella arvioitiin, että ikärakenteen
muutoksen aiheuttama palvelujen kysynnän kasvu tulevina
vuosina on terveyspalveluissa reaalisesti 1 prosentti ja sosiaalipalveluissa
keskimäärin 2,1 prosentin luokkaa vuodessa. Sosiaali-
ja terveysministeriö on puolestaan arvioinut hallinnonalansa
henkilöstön lisätarpeeksi kuluvalla hallituskaudella
20 000 henkilöä lisää.
Hoitajia on voitava palkata riittävästi, jotta
työuupumus ehkäistään. Tämä edellyttää hallitukselta
lisäsatsauksia terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon. Uusiin
palvelutarpeisiin, erityisesti vanhustenhuollossa, on vastattava
niin, että hyvinvointivaltion lupaus arvokkaasta elämästä voi
myös käytännössä toteutua.
Yhteisten palveluiden tekijätkin ansaitsevat hyvää kohtelua,
reilun palkan ja kunnon työolot. Tehyn vaatimukset ovat
täysin oikeutettuja. Turha hiirenkään
on haukotella enää kissan suussa.
Arvoisa puhemies! Mitoittaessaan koulutettujen naisvaltaisten
alojen palkkaratkaisun tueksi kohdistetun osuuden liian pieneksi,
hallitus siirtää vastuun liian suuressa määrin
kuntien kontolle. Siten jo ennestään tiukan talouden
kuntien ahdinko vain lisääntyy, kun kuntien alijäämä syvenee.
Kuntien valtionosuuksien ollessa riittämättömiä monet
kunnat joutuvat tekemään nopeita, kipeitä ratkaisuja.
Kotikunnassani Rovaniemellä jo tällä hetkellä talous
on 4 miljoonaa euroa miinuksella, ja kun tähän
lisätään vielä palkkaratkaisun
vaikutukset, tämä lisää talouden
ahdinkoa 2 miljoonaa euroa. Rovaniemen taloustilanne on vielä aika
hyvä muihin Lapin kuntiin verrattuna, joista joka neljäs
on jo kriisikunta. Ei tarvitse olla suurikaan meedio ennustaessaan,
että veronkorotuksia on lähiaikoina luvassa. Tilanteen
kohtuuttomuutta vielä lisää se, etteivät
sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen korotukset jää kuntien käytettäväksi.
Pelkona on, että kunnat enenevässä määrin
turvautuvat yksityistämiseen ja ulkoistamiseen, vaikka
tällä tiellä on jo edetty varsin pitkälle.
Jo ideologiselta tuntuva yksityistämis- ja ulkoistamisvimma
ei kuitenkaan voi jatkua. Kilpailuhakuisuuden ja markkinahenkisyyden
lisääminen ei saa yleistä hyväksyntää.
Näin välikysymyskeskustelun loppusuoralla on
hyvä todeta opposition vaihtoehto. Sosiaali- ja terveyspalveluihin
täytyy panostaa huomattavasti enemmän kuin hallitus
esittää. Oppositiopuolueet ovatkin tehneet yhteisen
talousarvioaloitteen, jonka mukaan 600 miljoonan euron lisämääräraha
tulee kohdistaa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin
tarkoitettuun kuntien valtionosuuteen. Tämä mahdollistaisi
julkisten palvelujen kehittämisen, palkkatasa-arvon toteuttamisen
sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden
varmistamisen. Tämä kun edellyttää rahaa.
Pelkät lupaukset, tavoitteet ja korulauseet hallitusohjelmassa
eivät riitä.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Oppositio on nyt esittänyt
yhdessä vaihtoehdon hallituksen politiikalle, ja toivomme,
että haaste otetaan tosissaan vastaan. Se tarkoittaa myös
selkeää lisäystä kehykseen.
Siitä ei varmasti meillä kellään
ole enää epäselvyyttä. Vaatimuksemme
on oikeutettu etenkin, koska Suomen talouskasvukehitys on vahva
ja valtiontaloudessa lisäsatsaukseen on varaa. Suomen bruttokansantuote
on kasvanut 20 miljardia euroa vuodesta 2003. Meillä on
mahdollisuus vastata tähän haasteeseen, jos me
vain haluamme. Esitämme ensi vuoden budjettiin 600 miljoonan
lisäpanostusta kuntatalouden vahvistamiseen julkisten palveluiden
laadun ja saatavuuden takaamiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Palveluiden laatu ja saatavuus muodostavat
kokonaisuuden, jossa ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydellä on
keskeinen rooli. Työn arvostus, hyvät työolosuhteet,
henkilökunnan riittävä mitoitus, toimiva työn
organisointi ja esimiestyö, toimiva sijaisjärjestelmä,
ne kaikki ovat olennaista työhyvinvoinnille ja työpaikan
houkuttelevuudelle. Olennaista on myös työstä maksettava
palkka.
Monet naisvaltaiset kunnissa tehtävät työt ovat
alipalkattuja. Etenkin terveydenhuollon palkat ovat saaneet julkisuutta,
mutta myös monet sosiaali- ja sivistystoimen palkat ovat
kuopassa. Näiden alojen vaatimukset palkkojen korotuksista
yli yleisen tason ovat oikeutettuja. Ne ovat tärkeitä yksilöiden
elämässä, kun monet maksut nousevat ja
yleinen hintataso on nousemassa. Ne ovat myös kohtalokkaalla
tavalla tärkeitä koko yhteiskunnallemme, jotta
voimme turvata näiden alojen työvoiman saatavuuden
ja ammattitaidon jatkossakin tulevaisuudessa.
Kokoomus sai vaalivoittonsa antamalla katteettomaksi osoittautuneen
lupauksensa palkkojen parantamisesta yli yleisen tason ja lupauksen siitä,
että valtio maksaa tämän niin sanotun
tasa-arvolisän. Tästä asiastahan me olemme
puhuneet täällä jo kaksi päivää.
Nyt tiedämme, että neuvottelutuloksen mukainen
kunta-alan tasa-arvoerä on suuruudeltaan noin 2 prosenttia
ja se lisää kuntien palkkausmenoja noin 340 miljoonaa
euroa vuositasolla.
Arvoisa puhemies! Kunnallinen palvelujärjestelmämme
on hyvinvointiyhteiskuntamme tukijalka. Kuntatalous on kehittynyt
viime vuosina suotuisasti. Tämän vuoden korkea,
noin 6 prosentin kasvu jatkunee ensi vuonnakin. Myös valtionosuudet
kasvavat noin 720 miljoonaa euroa, mutta lähes kaikki tästä valtion
rahasta on kustannustenjaon tarkistusta, indeksikorotusta ja kuntien
verotulomenetysten korvausta.
Vaikka kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat, riskin
muodostaa kuntien menojen liian nopea kasvu. Tehty palkkaratkaisu
merkinnee sitä, että kehyksissä arvioitua
noin 4 000 uutta työntekijää vuodessa
ei kuntasektorille pystytä palkkaamaan. Sosialidemokraattien
arvion mukaan pelkästään hoiva- ja hoitoaloille
tarvitaan lähivuosina 20 000 uutta työntekijää.
Miten tässä tilanteessa turvataan palvelut? Mistä kunta
hakee säästöjä? Mistä samaan
aikaan saadaan ammattitaitoista henkilöstöä?
Etelä-Karjalasta kotipaikkakunnaltani olen saanut tietoja,
että hitaimman talouskasvun maaseutualueella alijäämät
uhkaavat kasvaa voimakkaasti. Pienet kunnat ovat todella vaikeuksissa. Kunnat
joutuvat sopeuttamaan toimintojaan, vähentämään
henkilöstöä ja heikentämään
palvelujen laatua. Siellä pohditaan veronkorotuksia, tehdään
alijäämäisiä tilinpäätöksiä,
kehittämissuunnitelmista joudutaan luopumaan, koulukäyntiavustajaa
ja vanhustenhoidon lisähenkilöstöä ei voida
palkata. Tämä on arkipäivää siellä.
Imatralla palkkaratkaisun kokonaisvaikutus on 7,5 miljoonaa
euroa, josta valtion lisärahaa pitäisi tulla noin
0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lappeenrannassa palkkaratkaisun lopulliset
vaikutukset tulevat olemaan noin 23—25 miljoonaa euroa.
Valtionosuudeksi on laskettu 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lappeenrannassa
veroprosentin vuosituotto on noin 6,5 miljoonaa euroa.
Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän
muutokset tuovat kunnille paljon lisää paineita.
Perusopetuksen osalta Lappeenranta tulee tulevaisuudessa
maksamaan valtiolle takaisin kuntien rahoitusosuutta. En ymmärrä, miten
kehitämme perusopetusta, pienennämme ryhmäkokoja
ja annamme yhä yksilöllisempää ja laadukkaampaa
opetusta. Että tällaista historiaa hallitus on
kirjoittamassa tällaisesta tosielämästä!
Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden hoitohaasteet ovat mittavat
etenkin ikärakenteen voimakkaan muutoksen myötä.
Keskeisin huolenaihe on, miten hyvinvointipalvelut pystytään turvaamaan
ja miten taloutta tulisi linjata kasvavan palvelutarpeen alla. Olen
ollut vähän ymmällä pääministerin
tekemistä laskelmista siitä, millä hinnalla
mikäkin kunta tuottaa palvelunsa. Nämä tuntuvat
ainakin minulle kuntapäättäjänä ja
sosiaalialan ammattilaisena todella vierailta. Kuntien asukas- ja
kulurakenteet eroavat toisistaan, eivätkä taulukoista
poimitut eurot kerro mitään palveluiden laadusta
ja palvelukokonaisuuksien toimivuudesta, ei palvelujen vaikuttavuudesta
eikä niiden saatavuudesta. On vaarallista suunnitella tulevaisuutta
halvin on paras -ajattelun mukaisesti.
Nyt olisi tärkeää mahdollistaa kunnille
kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen, mutta hallituksen
kuntapolitiikalla todelliset kehittämisvisiot ja vaihtoehdot
viedään todella vähiin. Nyt pitäisi
mahdollistaa kuntien naisvaltaisten, alipalkattujen alojen kuoppakorotukset.
Nyt pitäisi kannustaa kuntia rakentamaan palveluista toimivia
kokonaisuuksia, joissa ongelmien ennaltaehkäisy ja palvelujen
vaikuttavuus ovat keskeisessä roolissa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa olisi voitava ottaa ennakkoluulottomasti
käyttöön uusia toimintamalleja ja uusia
hyviä käytäntöjä, jotta
palvelukokonaisuuksien vaikuttavuus paranisi. Se osoittautuu pidemmällä aikavälillä
kustannuksiltaan
kaikkein edullisimmaksi. Kustannuspaineinen tilanne, jossa kunnat
joutuvat hallituksen toimien takia luopumaan monista suunnitelmistaan,
ei edistä Paras-hankkeen tavoitteita eikä mahdollista
palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Viemällä taloudelliset
edellytykset kunnilta hallitus vaarantaa koko Paras-hankkeen ja
kattavien julkisten palvelujen tulevaisuuden.
Arvoisa puhemies! Ihan pari sanaa ainoastaan, koska tästä asiasta
on puhuttu mielestäni jo vähän kohtuuttomasti,
mutta haluan lopuksi nostaa esiin huoleni Suomen poliittisen järjestelmän uskottavuudesta
ja ihmisten luottamuksesta poliitikkoihin ja politiikan keinoihin
hoitaa ihmisten asioita.
Kysymys ei ole vain kokoomuksesta vaan koko tästä järjestelmästä.
Tämä koskettaa myös meitä jokaista
poliittista puoluetta ja poliittista ryhmää. Tämän
me olemme varmasti jokainen kohdanneet niin täällä tänään
ja eilen keskusteluissa kuin myös tämän
talon ulkopuolella eri järjestöjen toimijoiden,
ihmisten parissa. Tämä asia on meidän
yhteinen haaste, ja sen voimme hoitaa ainoastaan me, ja siitä me
olemme jokainen henkilökohtaisessa vastuussa.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Parlamentarismi on tärkeä asia.
Siihen kuuluu hallitus, ja siihen kuuluu oppositio. Suomalaisessa
monipuoluejärjestelmässä roolit vaihtuvat,
ja totta kai — olen itsekin kokenut kummankin puolen — retoriikassakin
saattaa olla sävyeroja riippuen siitä, kummalla
puolella ollaan.
Ed. Viitanen ei enää salissa ole, mutta sanon silti,
kun en vastauspuheenvuoroa siinä vaiheessa enää edes
pyytänyt, että minulle on täysin selvää se,
että ei sosialidemokraattien tarvitse sitoutua hallituksen
kehyksiin. Mutta puolueella, joka on tänäkin iltana
niissä keskustelun vaiheissa, kun ei ole ihan riekkumiseksi
tämä keskustelu mennyt, yrittänyt esittää vastuuntuntoista
ja yrittänyt esittää puoluetta, joka
kantaa huolta tulevaisuudesta, tyylilaji on tulevaisuuden ennakoitavuuden
kannalta aivan toinen kuin minusta pitäisi olla parlamentarismissakin
oppositiolla tilanteessa, jossa tiedätte tasan tarkkaan
sen, millä pohjalla Suomen talous on, minkälaisia
näköaloja on vähänkään
pitemmälle asiaa katsoen kuin ensi vuoteen.
Sanoin noin kolme tuntia sitten aikaisemmassa puheenvuorossani,
että tämä tilanne on vähän niin
kuin sääennustuksessa, että menettelytavat ja
toimintatavat, joilla säätä nykyään
ennustetaan, ovat yhä tarkempia, mutta joskus menee pieleen:
ei myrskyaaltoa pystytäkään ennustamaan,
ja toisinpäin, jos myrsky on ennustettu, sitä ei
välttämättä tulekaan.
Otan tässä esimerkin, kun ed. Urpilainen sattuu
olemaan salissa. Te käytitte puheenvuoron, jossa totesitte
röyhyrinnoin, niin kuin tietysti pitääkin,
kun asiat kotikaupungissa ovat kunnossa, että Kokkolassa
menee tällä hetkellä hyvin. Eikö se
ole hieno asia, että Kokkolassa menee tällä hetkellä hyvin?
Sanon uudemman kerran: Minulla ei ole vähääkään
epäilystä siitä, mikä on hallituspuolueen
ja mikä on oppositiopuoleen rooli, ja niistä oikeuksista,
mitä meillä on puhua täällä,
ja siitä tulokulmasta, miten me asioihin tulemme. Mutta
se on minulle uutta, että puolue, joka on jopa joskus itsekin
todennut itsensä valtionhoitajaksi, mistä sitten
seuraa joitakin asioita, jotka saattavat olla vaalitilanteessa ongelmallisia,
on heittämässä romukoppaan vastuullisen
kehysmenettelyn. (Ed. Gustafsson: Eihän!) Korostan: Oppositiolla
ei tarvitse olla samat kehykset kuin hallituksella, teillä on
oma näkemyksenne siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan,
(Ed. Gustafsson: No niin, juuri näin!) mutta se tapa, jolla
täällä on tänä iltanakin
esiinnytty, on uutta.
Sitten, arvoisa puhemies, toiseen asiaan. Täällä illan
aikana on käytetty monenlaisia puheenvuoroja. Sieltä ei
tietysti yksittäisiä lauseita voi ottaa eroon,
mutta täällä ovat muutamat opposition
edustajat kyseenalaistaneet hankkeiden tulevaisuuden. Ed. Viitamies
kysyi siinä vaiheessa, kun tämä keskustelu
tänä iltana alkoi, miksi on hankkeita, ohjelmia
ja pilotteja, miksei asioita pistetä kuntoon. Siksi on
hankkeita, ohjelmia ja pilotteja, että asiat saataisiin
kuntoon.
Jokainen, joka katsoo kuntakenttää, tietää, täällä on
ministerin suullakin se todistettu aivan hiljattain tänäkin
iltana, että kunnat ovat erilaisia. Se, että keskimäärin
menee hyvin, niin kuin tällä hetkellä menee,
eihän se ole merkki siitä, että kaikilla
kunnilla menisi hyvin. Tämä on itsestäänselvä asia.
Mutta vaikka välikysymyksen otsikko oli, ja on edelleenkin,
"Hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen",
niin aivan niin kuin täällä joku sanoi
jo aikaisemmin — ja olen itsekin todennut, että olen
lukenut tämän välikysymystekstin ja minä otin
tämän vakavissani — täällä ei
puhuta Paras-hankkeesta mitään eikä täällä puhuta
juuri kehittämistoimenpiteistäkään
mitään.
Tämä ed. Anneli Kiljusen puheenvuoro siitä, että tämänhetkinen
kuntien rahoitustilanne olisi niin huono, että se ei mahdollista
kehittämishankkeiden eteenpäinvientiä,
tuntuu kyllä jokseenkin käsittämättömältä ainakin
tällaisen henkilön silmälasien läpi
katsoen, joka on itse ollut niin kuntakentällä töissä kuin
myöhemmin luottamushenkilönä nimenomaan
laittamassa liikkeelle ja edesauttamassa hankkeita, jotta saataisiin
uusia käytäntöjä, jotta saataisiin
uusia menettelytapoja, jotta saataisiin organisaatiot sellaiseen
malliin, että näköpiirissä olevassa
tulevaisuudessa ja näköpiirissä olevassa
palvelujen kysyntätilanteessa ja näköpiirissä olevassa
taloudellisessa tilanteessa pärjättäisiin.
Jos pelkkä raha ratkaisisi — niin kuin meistä jokainen
tietää, kunnat ovat erilaisia ja tänäkin päivänä on
tilanne se, että on kuntia, jotka kaipaisivat kipeästi
rahaa lisää — jos se olisi lääke
siihen, että kuntakentällä menisi paremmin,
palvelujen tasoa saataisiin nykyisestään edelleen
parannettua, niin se olisi liian helppoa, kun se näköpiirissä oleva
tulevaisuus on sen kaltainen, että tarvitaan tuhansia uusia
ihmisiä ja tarvitaan joka tapauksessa hoito- ja hoiva-alalle
kiinnostavuutta ja lisää resurssejakin, jotta
siellä selvitään.
Arvoisa puhemies! Välikysymys käsittääkseni
tehdään vakavalla mielellä, ja jotta
siitä voi käydä keskustelua, niin oma
lähtökohtani on ollut se, että siihen
myös pyritään vastaamaan hallituksen
puolella kuin sitten siihenkin, mikä on se kärki,
niin kuin tässäkin tapauksessa eilen illalla selvisi,
että kärki onkin vaalilupaukset eikä se, että te
olisitte aidosti huolissanne, toistan: aidosti huolissanne, siitä asiasta,
miksi te välikysymyksen olette esittäneet, hoidon
laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kun ministeri Risikko
tuossa jokin aika sitten käytti puheenvuoron, jossa hän
totesi, että Yleisradion taholta on seurattu hänen läsnäoloaan,
niin olen valmis ja halukas sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtajana tähän alkuun toteamaan, että ministeri Risikko
on ollut paikalla erittäin hyvin ja osallistunut myöskin
keskusteluun vähintäänkin kohtuullisessa
määrin. Näin.
Arvoisa puhemies! Kun olen tässä välikysymyskeskustelussa
ollut paikalla kohtuu hyvin, niin olen miettinyt tässä illan
aikana sitä, missä määrin tämä välikysymys
on ollut tarpeellinen, hyödyllinen, mitä asioita
se on palvellut. Olen sitä mieltä, että kaikesta
huolimatta tämä välikysymys on ollut
paikallaan. En mitenkään halua uskoa, että tällä välikysymyksellä kuitenkaan
oli mitään merkittävää vaikutusta,
tuskin edes marginaalista, siihen, mitä työmarkkinoilla
on tapahtunut. Siitä ehkä paras esimerkki on se,
että Super hyväksyi työnantajien tarjouksen
ja Tehy ei hyväksynyt.
Samaan hengenvetoon nyt haluan sanoa sen asian, jonka totesin
yhdessä repliikkipuheenvuorossani, että kyllä tämän
välikysymyksen kärki oli 60—70-prosenttisesti
kuntarahoituksessa, ehkä sitten parikymmentä prosenttia
sen sisällä oli tätä hoitoalaa
ja muutakin, ja niin kuin sanoin, niin varmaan 10 prosenttia oli
tässä ikään kuin kokoomuksen
vaalienaluslupauksissa, että halusimme myöskin,
totta kai, käydä siihen kiinni. Mutta minun mielestäni
oppositio on kyllä tällä välikysymyksellään
osoittanut ihan aitoa oikeaa parlamentaarista herkkyyttä käydä tähän yhteiskunnallisesti
erittäin tärkeään asiaan kiinni.
Minusta olisi ollut itse asiassa nyt, kun ajattelen, vahinko, jollei
tätä välikysymystä olisi tehty.
Voin myöskin ihan avoimesti todeta sen, että jokainen
tietää, että varmaan sos.dem. eduskuntaryhmässä,
josta tämä aloite lähti, tarkkaan mietittiin
myöskin tämän mahdolliset vaikutukset
eri suuntiin. Mutta minun poliittinen arvioni on nyt tämä,
jonka tässä sanoin.
Sitten vielä tästä itse välikysymyksen
kärjestä, joka kohdentui siis laajasti kuntarahoitukseen,
niin senkin sisällä vielä ajattelen näin,
ja ainakin itse koin ja demarina haluan painottaa sitä, että yhtä tärkeätä kuin
on hoito- ja muitten koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkakysymys, on
ikään kuin se objekti, mistä on kysymys.
Se on se, että kun hoidetaan vanhusta, sairasta ja muuta,
että tekijöitä riittää.
Kun käytin myöskin tätä ilmaisua,
että on olemassa nyt ja on ollut jo pidemmän aikaa
objektiivinen tilanne yhteiskunnassa, että pitää tehdä naisvaltaisten
alipalkattujen työntekijöitten hyväksi
enemmän, niin tämä paine on kasvanut
merkittävästi, ja meille sosialidemokraateille
on koko ajan sopinut ja on haluttu olla ikään
kuin tässä työssä ja toiminnassa mukana.
Se, että kokoomus lähti tässä asiassa vaalien
alla kymmenen kertaa meitä koppavammin liikkeelle ja teki
sitten tosi reteitä lupauksia puheenjohtajansa suulla,
on sitten ollut kokoomuksen valinta, ja siihen liittyy myöskin
monia kysymysmerkkejä ja ongelmia, jotka tässä keskustelussa
on tullut esille. Minä vielä palaan tähän
asiaan tästä poliittisen demokratian näkökulmasta.
Mutta kun otin esille tämän kuntarahoitusasian,
niin minulla on tosiaan tässä mukana valtakunnan
kakkoslehti Aamulehti, joka joka aamu tuodaan myöskin minun
postilaatikkooni siitä huolimatta, että on pikkasen
porvarisviritteinen välillä, mutta monta kertaa
täällä on ihan oikeatakin asiaa. No,
nyt täällä todetaan näin, että joka toinen
Pirkanmaan kunta harkitsee veron nostoa. Vero nousee lähes
varmasti seuraavissa kunnissa: Akaa, Hämeenkyrö,
Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuru, Lempäälä,
Mouhijärvi, Virrat, Ylöjärvi.
Arvoisa puhemies! Veron nostoa harkitaan seuraavissa kunnissa:
Orivesi, Punkalaidun, Pälkäne, Vesilahti.
Puolitoista viikkoa sitten eduskunnan työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta oli alkuviikon, maanantain, tiistain ja osin
keskiviikon. — Tosi hieno ja onnistunut matka, Etelä-
ja Keski-Lapissa, puhemiehellekin sanoisin, että nämä matkat
ovat tosi tärkeitä ja antoisia, siellä otetaan
hyvin vastaan vieraat, kun puhemiehet ymmärtävät
sen, että tekee hyvää tamperelaispojallekin
käydä siellä Lapin raukoilla rajoilla. — Siellä Sodankylässä kunnassa,
missä on yksinkertainen keskustan enemmistö, kunnanjohtaja
ja tosi fiksu hallituksen puheenjohtaja sanoivat, että yli
yhden veroäyrin veronkorotuspaine on, ja vetosivat kovin meihin
sosialidemokraatteihin, että tehkää nyt jotain
siellä eduskunnassa, että tästä murheenlaaksosta
voitaisiin elävänä nousta. Ed. Satonen, joka
oli myös siellä paikalla, voi taas todeta, että ed.
Gustafsson puhuu ihan asiaa ja täyttä totuutta.
Ei mitään lisäystä eikä ...
(Ed. Satonen: Eivät kai he pelkästään
sosialidemokraatteihin vedonneet!) — Joo, no kyllä ne
olivat fiksuja keskustalaisia. Ne tiesivät, että hallituksen
sana painaa tässä vähintään
yhtä paljon, jollei pikkasen enemmän tässä tilanteessa,
kun olette hallituksessa.
No, sitten ehkä vielä haluan todeta tästä poliittisesta
demokratia—kansanvalta-ulottuvuudesta, että on
se luonnollista, että oppositio käy tiukasti kiinni
siihen, että kokoomus niin rehvastellen lähti
tällä tasa-arvotupolla liikkeelle, ja sitten voidaan
sanoa näin, niin kuin täällä nyt
on todettu, sanon sen vielä kertaalleen, että lasku
laitetaan voittopuolisesti kunnille.
Täällä tunti sitten, oliko se ed.
Rajala tai joku, minä olin sen ajan työhuoneessa,
opetti meitä vasemmistolaisia, kuinka isoista luvuista
on kysymys, kun nämä eurot muutetaan mummonmarkoiksi.
Tämä vaje, tämä Kataisen puhallus
tai kupla — petos nyt on vahva sana, minä hyvin
varovaisesti käytän sitä, mutta kun tämä politiikka nyt
on mennyt semmoiseksi tänä päivänä,
että pitää sanoa aika vahvasti, jotta
viesti menee perille, niin tästä voi jokainen
sitten hakea sen oikean sanan — niin tämä 190
miljoonaa euroa, mikä on nyt sitten tämä puhallus
ja vaalilupausten lunastamatta jättäminen, niin
sehän on pitkälti yli 1 000 miljoonaa
vanhaa markkaa eli yli miljardi. Eli onhan se aika iso tällainen
... No, jokainen voi sitten luonnehtia sitä omalla tavallaan.
Se on tosi loukkaavaa, että minimissään
kun hallituspuolueitten olisi pitänyt se hoitaa eikä siirtää sitä kunnille.
Sitten toinen asia, jonka meidän sosialidemokraattien
ryhmäpuheenvuorossa myöskin itse nostin esille,
mitä kovin hämmästelen ja pidän sitä myöskin
poliittisena virheenä porvarihallitukselta. Se on nyt tätä teidän
kertasuorituspolitiikkaa, että nyt tulee tämä miniratkaisu,
jonka kunnat rahoittavat, mutta se on kaikki sitten siinä,
kun jokainen meistä tietää ja me sosialidemokraatit
olemme korostaneet sitä, että tässä nyt
pitäisi olla vähintään tämmöinen
neljän viiden vuoden ohjelma, jolla tämä 500
euron tasokorotus. (Puhemies: Aika!) Anteeksi? (Puhemies: Aika!)
Tässäkin on rajattu aika vai? (Puhemies: Suositus!)
Ai, siis suositus. No joo, jos puhemies sallii, niin minuutti ehkä sillä tavalla.
Lopuksi ehkä tämä näin,
niin olen lupausten mukainen. Minä olen todella huolestunut
siitä, jos lakko syntyy. Todella joo. Viitaten myöskin eilen
puolueen puheenjohtaja Heinäluoman puheenvuoroon, yhdyn
myöskin tähän vakavaan vetoomukseen,
että myöskin hallituksen riveistä löytyisi
sen tyyppistä näköalaa, että tässä vielä yritettäisiin
oikeasti tämä lakko estää. Minusta nyt
ei ole tilaa ja sijaa sen kaltaiselle välinpitämättömyydelle,
jonka olen joistakin kokoomuspuheenvuoroista vaistonnut. Olen niitä sitten
vähän kuullut jossain vähän
noin ääneenkin vahvemmin, mutta en ihan täällä salissa.
On väärä asenne, jos lähdetään
jotenkin niin kuin tehyläisiä nöyryyttämään
tässä. Siis suomalainen työmarkkinaelämä,
järjestötoiminta, ei mitenkään sitä kestä.
Ihan vakavasti vetoan hallituspuolueisiin, että miettikää tämä asia
nyt omalta kohdaltanne ja tulkaa hoitajia vastaan. Sen takia me olemme
esittäneet tämän 600 miljoonaa euroa, että sen
sisällä kyetään hoitamaan nämä palkkarahoitusongelmat,
tarvittavat vanhustenhuollot ja muut. Se on vakavasti mietitty.
Siinä ei ole mitään valtiontalouden keikuttamista.
Kiitos joustavuudesta, arvoisa puhemies.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafssonin puhe oli siinä mielessä aivan
erinomainen, että hän todella painottaa sitä,
että tämä palkkaratkaisu, jonka nyt 90
prosenttia kuntatyöntekijöistä on jo
allekirjoittanut, tulee kunnille tosi kalliiksi. Sen takia on erittäin
hyvä, että kuntaministeri on paikalla ja kuulee,
mikä tilanne on, ja hän varmasti sen muutenkin
tietää. Meidän täytyy todella
hyvin nopeasti nyt toteuttaa tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus,
sillä meillä on todella aivan liikaa esimerkiksi
päivystyspisteitä. Meillä on aivan liikaa
kaikenlaisia palveluja. Ihmiset pystyisivät paljon laajemmin liikkumaan.
Kaikkien palvelujen ei tarvitse aina olla samassa korttelissa, missä ihminen
asuu. Kyllä me varmaan saamme tällä Paras-hankkeella
jotain todella hyvää aikaan ja säästöjä kuntapalveluissa.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun haluan
myös omasta puolestani kiittää ministereitä Risikko
ja Kiviniemi, että olette täällä paikalla.
Takana on pitkä päivä, mutta kyllä keskustelun
arvoa nostaa se, että olette kuulemassa näitä viestejä,
joita täällä sitten puhutaan.
Täällä on käytetty aika
paljon ansiokkaita puheenvuoroja opposition puolelta. Joitain puheenvuoroja
olen kuullut tuonne omaan huoneeseeni. Oikeastaan lähestyn
tässä kohtaa iltaa tätä asiaa vain
yhdestä kulmasta.
Jos lähdetään liikkeelle siitä,
että mielestäni täällä maksetaan
nyt sitten viime vaalien lupauslaskua. Täällä ovat
monet muutkin edustajat todenneet, että kokoomuksella oli
tie auki taivasta myöten ja pussin hihnat löysällä. Äänitorvena
oli puheenjohtaja Jyrki Katainen, ja taustajoukko säesti,
osa jopa ylittäen kokoomuksen lupaukset. Omassa vaalipiirissäni — täällä on
muuten aika hyvin pirkanmaalaisia paikalla tällä hetkellä — saatiin
hyvin ääniä lupaamalla eläkeläisille,
näin eläkeläiset minulle kertoivat: taitettu
indeksi pois ja puoliväli-indeksi tilalle. Sehän
ei ollut kokoomuksen virallinen lupaus, mutta tällaisella
lupauksella myös kerättiin ääniä.
Toivottavasti eläkeläiset ottavat nyt tällaisen
lupauksen tehneen edustajan omiin pihteihin. (Ed. Satonen: Sanokaa
nimi!) — Sanotaan näin, että koska en
itse ollut paikalla kuulemassa tätä nimenomaista
vaalienaluskeskustelua, toki neljän vuoden aikana kuulin
näitä lupauksia toistuvasti, niin voin sanoa sen
verran, että kysymys ei ole ed. Satosesta. Tehdään
näin. (Ed. Gustafsson: Eikä miehestä ehkä?) — Eikä miehestä,
niin, ehkä se rajaa. — Joka tapauksessa toivon,
että eläkeläiset itse huolehtivat sitten
tästä asiasta ja katsovat, ovatko tulleet omasta
mielestään näiden lupausten kanssa petetyiksi.
Mutta todella, kun sitten siellä vaalikentillä yritti
jollain lailla selvitä tämän kokoomuksen
virallisen pajatson ja sitten näiden irtolupausten kanssa,
niin kyllä tiukkaa teki. Suoraan sanottuna en ollut kovin
suosittu monessa kohdassa, kun en suostunut lähtemään
tähän lupauslinkoon mukaan. Totesin monessa kohtaa,
että en voi lähteä tätä lupaamaan.
Tämä ei ole meidän puolueemme virallinen
vaalilupaus, en usko, että se tulee. Ihan vakavasti uskoin,
että jokainen puolue aikoo pitää ne vaalilupaukset,
joita puolueen taholta tulee. Totta kai mietin tällaisia
yksittäisten edustajien lupauksia, että ohhoh,
kuinka kehtaa. Toivon todella, että sitten ne henkilöt,
joita on tässä kohtaa höynäytetty,
ottavat nämä lupaukset esiin näiden kyseisten
edustajien kanssa. Mutta kun puhutaan puolueen lupauksista, niin
todella välillä oli vaikea vaalikentällä sanoa,
että en voi tähän lupaushuutokauppaan
lähteä mukaan.
Täytyy sanoa, että ihmettelen myös
sitä, mitä mahtoivat kokoomuspuolueessa ne ehdokkaat
ja valitut kansanedustajat, mutta myös valitsematta jääneet
ehdokkaat, nyt miettiä, ne, jotka ymmärtävät
jotain budjettirealismin päälle. Kokivatko he,
että myös heidät on petetty? Viittaan
tässä nyt sitten vaikka lapsilisien indeksisidonnaisuuteen, lupaukseen
siitä, että se toteutetaan, jos kokoomus on hallituspuolue.
Sitä ei tullut. Jotenkin on tullut semmoinen mielikuva,
että aika monet kokoomuksen kansanedustajat, ehdokkaat,
valitut edustajat aidosti uskoivat itsekin tätä asiaa
kentällä kertoessaan, että jos kokoomus
on hallituksessa, se toteutuu. Jotenkin tätä tietoa
vasten mielestäni teidätkin tässä petettiin,
mutta kunniakkaasti te täällä kuitenkin
tätä puolustatte, ehkä vastoin parempaa
tietoanne ja ymmärrystännekin välillä,
kun nyt hallituspuolueessa ollaan.
Isoin ongelma, isoin, sanotaan, kupru, tehtiin kuitenkin kunnille.
Nyt kun täällä on paljon pirkanmaalaisia
paikalla, voi sanoa, että tämä ed. Gustafssoninkin
siteeraama Aamulehden artikkeli on karua kertomaa. Kuntavero menee
jokaiselta, ja sen maksavat ja tuntevat nahoissaan erityisesti pienituloiset.
Näin uskallan sanoa. Siellä on lapsiperheitä,
siellä on eläkeläisiä. Kun tähän lisätään
asiakasmaksujen nosto ym. kiristykset, joita on tulossa, niin ei
kovin hyvältä näytä kunnissa
pienituloisten tilanne.
Kun muistan ne vaalienaluskeskustelut, ja mielestäni
nyt rehellisyyden nimissä siihen aikaan on voitava viitata,
koska sillä keskustelulla saatiin valta, niin nyt on otettava
vastuu niistä puheista. Eli uskon, että näille
meidän pienituloisillemme tulee ankeat ajat, ja heille
luvattiin, että kokoomus on pienituloisten puolella. Nyt
en kyllä päästä näistä pihdeistä muitakaan
hallituspuolueita. Keskusta oli pienituloisten puolella. Vihreät
ovat hyvin hiljaisia. Heistä ei ole paljon kuultu täällä salissa
eikä hallitusohjelmakeskustelussa. Ryhmäpuheenvuorossa
jokin aika sitten ed. Sinnemäki vaikeni täysin
perhepolitiikasta, yhdestä vihreiden keskeisistä kysymyksistä vaaleissa.
(Ed. Gustafsson: Soininvaaraa on ikävä, olisi
vähän matematiikkaa ja logiikkaa käyty läpi!)
Joka tapauksessa, minkä takia tästä nyt
mainitaan, on kokoomuksen lupaus, se, että Jyrki Katainen,
kokoomuksen puheenjohtaja, oppositiojohtaja, lupasi, että ylittävä osa
korvataan kunnille. Se on merkittävä lupaus kuntien
rahoituspohjan kannalta. Jos siitä sanoo, että vaalilupauksia, vaalilupauksia,
ei niihin voi palata, niin kysymys on silloin siitä, että missä muissa
asioissa olette valmiit jatkossakin sanomaan vain, että no,
niistä puhuttiin silloin vaalien alla.
Tästä päästään
siihen, että mielestäni on todella kyseenalaista,
miten tällä kuntien rahoituspohjalla pystytään
hoitamaan palkat maksuun, turvaamaan palvelut, rahoittamaan vanhustenhoito, terveydenhuolto,
miten turvataan hoidon laatu ja ammattitaitoisen työvoiman
saanti. Se on meidän välikysymyksemme otsikko.
Miten se tehdään, kun rahaa ei ole? Ei se tule
millään hankesuunnitelmilla, totta kai ne on siellä pohjalla, mutta
jotta ne hankesuunnitelmat saadaan täytäntöön,
niin sitä rahaa tarvitaan, se on nähty.
Nyt on luotu semmoinen oletusarvo, olemme sellaisessa myllyssä nyt
mukana, että se oletusarvo on tässä kohtaa
lunastettava tai kunnat ovat polvillaan. Me tiedämme sen
nyt, se nähtiin tuosta Aamulehden artikkelista. Pirkanmaa
on kuitenkin aika monessa kohtaa vaurasta aluetta. Toki sielläkin
on ongelma-alueensa, mutta siitä huolimatta kuntaveroa
ollaan nostamassa. Mielestäni tämmöistä rumaa
totuutta ei saa ilkkumalla muuksi muuttaa. Välillä tuntuu
ihan, että ihan aidostiko täällä ollaan,
ei välttämättä tässä salissa,
mutta joskus tuolla käytävillä kuulee
sellaisia kommentteja, että miettii, että sanokaa
nuo siellä vaalipiirissä, sanokaa siellä aidosti,
että tätä mieltä olette. Jotenkin
tulee niin paha olo. Pettää voi vain kerran. Itse
oikeastaan pelkään sitä, että tämä,
mitä nyt on tapahtunut, tulee kulminoitumaan meille kaikille
puolueesta riippumatta seuraavissa vaaleissa. Politiikan uskottavuus
kärsii. (Ed. Gustafsson: Juuri näin!) Vaalilupaukset
on pidettävä. (Ed. Gustafsson osoittaen kokoomuksen
suuntaan: Syy löytyy sieltä! — Ed. Karhuvaara:
Ei todellakaan! Demareiden häviön syy ollaan me!)
Mielestäni, jos ajatellaan sitä, että olisitte
näillä lupauksilla, jotka annoitte, voittaneet
vaalit ja pitäneet ne lupaukset, tilanne olisi toinen,
mutta kun niitä lupauksia ei pidetä, niin silloin
on aika vaikea kommentoida näin niin kuin juuri teitte.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä asia, jonka ed. Karhu sanoi,
on tietysti vakava. On tietysti niin, että tämä politiikan
uskottavuus perustuu siihen, että vastataan omaan huutoon.
Olen siitä tyytyväinen, että ed. Karhu
vapautti ainakin minut siitä, mikä liittyy eläkeindeksiin.
Voin sanoa kyllä ja uskon, että pirkanmaalaiset
kollegat vahvistavat, että itse ainakaan en ole tänne
päässyt sillä perusteella, että olisin
paljon luvannut. Sen sijaan olen kyllä paljon saanut siitä palautetta,
että en luvannut lähellekään
niin paljon kuin moni muu. Sen takia koen kyllä erittäin
ikävänä sen keskustelun, että tässä väitetään
meidän ... Meidän ei kannata mennä hyvin
pitkälle siihen keskusteluun, mistä lähti
liikkeelle se Iltalehden juttu, jossa myöskin te lupasitte
aivan saman asian. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)
Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomus vastaa huutoonsa, ja siitä on
selvänä osoituksena se, että nyt tulee
kunnille lähes 900 miljoonan euron lisäpanostukset,
mitkä ovat valtavan korkeat, ja sen lisäksi vielä tähän
palkkaratkaisuun kohdennettuna 150 miljoonaa euroa. Minä olen
herkällä korvalla kuunnellut tätä keskustelua
ja näitä moitteita. Kuitenkin Suomen toiseksi
suurimman kaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtajana vieläkään
minulle ei ole selvinnyt sosialidemokraattien osalta, kumpaa te
moititte, sitä, että palkkaratkaisu on liian alhainen,
vai sitä, että se maksaa liikaa.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se, mihin me nyt haluamme, ed. Satonen ja
ed. Mäkelä, teiltä selvän vastauksen,
on se, pitääkö kokoomuspuolueen puheenjohtajan
se lause paikkansa vai onko se ollut petos, se lause joka kuuluu
näin: "Mitä enemmän naisvaltaisille koulutetuille
aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän
olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme,
että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten
alojen palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen
korotustason." Onko tämä lupaus voimassa, onko
se voimassa tehyläisille, ja onko se kaiken kaikkiaan tässä ratkaisussa, kun
tasa-arvolisän kustannus kunnille on 340 miljoonaa euroa
ja te olette nyt antamassa vain 150 miljoonaa euroa? Eihän
tämä silloin pidä paikkaansa.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun tämä kerran on
sellaista tämä nykypäivä, että vain
retoriset keinot tuntuvat joskus tuottavan tulosta — en
tiedä, tuottavatko tällä kerralla — niin
toistetaan nyt vielä sadannen kerran se sama viesti, minkä ed. Vuolanne
toisti äsken, minkä toistimme eilen varmasti sataan
kertaan, minkä olemme toistaneet tänään,
emme enää kolmea kertaa vaan sata kertaa, mitä vastaa
kokoomus tähän kysymykseen: Pidättekö lupauksen,
että valtio maksaa yli menevän osan? Tarkennan:
Tämä yli menevä osa olisi tässä tapauksessa
yli puolet enemmän kuin se 150 miljoonaa euroa, mitä valtio
on antamassa.
Tästä on nyt kysymys. Tämä on
yksi syy, miksi minä olen kovasti toivonut, että ministeri
Jyrki Katainen olisi itse täällä paikalla
ja ottaisi kantaa tähän asiaan. Kaksi päivää me
olemme sitä toivoneet, ei näy. Tämä on
mielestäni se demokraattinen ongelma, mikä oppositiolla
tässä nyt on edessä, että me
kysymme (Puhemies: 1 minuutti!) samaa kysymystä moneen
kertaan ja me emme saa vastauksen vastausta. Kiemurtelua.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen olisi todella voinut olla
täällä paikalla. Häneltä on
kysytty monta kertaa lukuisissa yhteyksissä, mikä on
kokoomuksen nettisivuilla hänen lupauksensa tausta, aiotaanko
se pitää, miksi hän on luvannut näin
ja tätä rahaa ei ole tulossa. Mielestäni
on aika älyllisesti epärehellistä — tämmöistä termiä käyttää usein
edustajakollega Gustafsson — että nyt te koko
ajan viittaatte iltapäivälehden artikkeliin, kun
me kysymme teiltä kokoomuksen omilla virallisilla sivuilla
olleesta tiedosta. Siellä myös lähtemättömästi
toteaa puheenjohtaja Katainen: "Todennäköisintä vain
on se, että se, joka lupaa vaaleissa eniten, pettää äänestäjiä vaalien jälkeen
eniten."
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se on aivan valitettavaa, että demareilla
on edelleenkin väärät luvut. Siis tässä on
VM:n luvut: Palkankorotusten kompensaatio yhteensä vuoden
2007 tasoon verrattuna on ensi vuonna 400 miljoonaa. Miksi te väitätte,
että se on niin vähän? Ja seuraavana vuonna
650 miljoonaa, seuraavana 850, sitä seuraavana 1 040.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Hieman on ensimmäisen
kauden kansanedustaja kuunnellut ihmeissään tätä keskustelua.
Täällä on kerrottu minulle terveisiä kunnista,
ja itse kun vastuullisesti yritän kaupunginhallituksen
puheenjohtajana kuntalaisille tarjota laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti,
niin
hyvin vähän vastauksia täältä on
saanut siihen kenttään. Hallitus ja Suomen kunnat
ovat erinomaisen suurten haasteiden edessä, jotta suomalaisille
pystytään tarjoamaan laadukkaat hyvinvointipalvelut.
Toisin kuin täällä on erityisesti ed.
Gustafsson kertonut, että Suomen tilanne on erinomainen,
niin näen sen toisella tavalla. Kansainvälinen
kilpailu kovenee jatkuvasti, mikä vientivetoiselle maalle,
niin kuin Suomi, on erinomaisen haastava ja tiukka paikka. Suomelle on
myöskin erinomaisen haastavaa se, että energia
kallistuu jatkuvasti. Meidän ilmastomme ja etäisyyksien
kannalta se tulee osoittautumaan todella isoksi kysymykseksi.
Meidän työttömyysasteemme on myöskin erinomaisen
korkea, edelleenkin lähes 7 prosenttia. Jos ajattelee vaikka
Uuttamaata, sitä, että vuonna 91, edellisen nousukauden
jälkeen, Uudenmaan työttömyysprosentti
oli 1:n luokkaa, hieman alle, ja nyt vastaava luku on 7 ja viidesosa
alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista
miehistä ei ota tarjottua työtä vastaan,
niin meillä on erinomaisen suuria haasteita. Edelleen väestön ikääntyminen
ja kasvavat palvelutarpeet edellyttävät voimakkaita
panostuksia koko järjestelmän kehittämiseen
ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseen. Erityisesti
tämä on haastavaa pitkällä aikajänteellä.
Tarvitaan lukuisia rakenteellisia uudistuksia, että näistä talkoista
selvitään.
Kunta-alalle on suunnattu merkittävät lisäresurssit.
Esimerkiksi indeksikorotukset tehdään nyt sataprosenttisesti,
kun edellinen hallitus vei kunnilta yhteensä 800 miljoonaa
euroa maksamalla indeksikorotukset vain 75-prosenttisesti. Tänä vuonna
valtionosuuden korotukset ovat lähes 900 miljoonaa euroa.
Nämä lisäresurssit eivät kuitenkaan
riitä. Itse asiassa mitkään rahat eivät
pitkässä juoksussa tule riittämään.
Tämä on varmasti semmoinen asia, mikä ei
tule ratkeamaan pelkällä rahalla. (Ed. Gustafsson:
Mutta sitäkin tarvitaan lisää!) Minua
erityisesti, niin kuin mainitsin, ihmetyttää se,
että tässä opposition välikysymyksessä ei
mainita sanallakaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sosialidemokraatit ovat
siis luopuneet palvelurakenneuudistuksesta, (Ed. Gustafsson: Varmasti
puhuja tietää asian!) ennen kuin se on edes kunnolla
käynnistynyt. Jotta suomalaiset hyvinvointipalvelut voidaan
turvata, me tarvitsemme aidon palvelurakenneuudistuksen, jossa keskitytään
palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.
Työmarkkinaneuvottelut ovat tuoneet suuret, etten sanoisi,
historiallisen suuret palkankorotukset kunta-alan työntekijöille,
myös hoitoalalle, erityisesti hoitoalalle. Koko kunta-alan
palkkaratkaisu on kuntien palkanmaksukyvyn kipukynnyksellä kaikilla
aloilla. (Ed. Gustafsson: Oppositio on samaa mieltä!) Se
on kuitenkin perusteltu ammattitaitoisen työvoiman turvaamisella
myöskin pitkällä aikajänteellä.
Se on kuitenkin kallis. Esimerkiksi Espoossa 10 prosentin lisäys
tässä koko kunta-alan työntekijäjoukossa tarkoittaa
noin 50 miljoonan euron lisäystä palkkasummaan
vuosittain. Se on erittäin suuri panostus osaavaan henkilöstöön,
joka varmasti korotuksen ansaitsee. Minun on erinomaisen vaikea
ymmärtää sitä, kun olen saanut
sellaisen kotikasvatuksen ja sellaiset arvot, että ei tulisi
syödä enempää kuin tienaa, että näin
suurista, historiallisista korotuksista väitetään,
että ne eivät tunnu saajien palkkapussissa. (Ed.
Gustafsson: Kannattaa kysyä kokoomukselaiselta Tehyn puheenjohtajalta,
sikäli kun hän vielä on kokoomukselainen!)
Kyllä se tuntuu ja se oli myöskin tarkoitus.
Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen
vaatii resursseja, uudistuksia, yhteistyötä ja
vastuuta lähimmäisistä.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä on nyt varmaan turhaakin
kerrata se historia, mutta kerrataan nyt, että tämän
Paras-hankkeen esitaistelijoitahan nimenomaan olivat sosialidemokraatit.
Se lähti meidän hallituskaudellamme. Me teimme
paljon työtä sen eteen. (Ed. Asko-Seljavaara:
Kyllä se oli ministeri Manninen!) Me todellakin toivomme,
että tämä nykyinen hallitus ei halua
tältä perinteeltä lähteä poikkeamaan
vaan jatkaa tätä samaa työtä,
mitä me aloitimme. Se on meille hyvin tärkeää.
Mutta sen lisäksi, että me teemme rakenteellisia
uudistuksia, mitä tarvitsee tehdä, me tarvitsemme
myös resursseja lisää, jotta me voimme pitää huolta
meidän vanhuksistamme ja jotta me voimme maksaa säällistä palkkaa
meidän matalapalkkaisille naisillemme. Ei kai kokonaistaloudellisesti — huom.
me puhumme taloudesta — tietenkään sekään
voi olla järkevää, (Puhemies: Aika!)
että me koulutamme tänne sairaanhoitajia, jotka
sitten lähtevät Norjaan ja Ruotsiin, kun täällä heille
ei tarpeeksi pystytä palkkaa esimerkiksi maksamaan.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Jukka Mäkelän
puheenvuorossa oli monia ansiokkaita kohtia. Se vain jätti
sumuverhon tähän kokoomuksen vaalipetokseen eikä vastannut
siihen. Minulla on täällä Tehyn kirje,
jossa sanotaan: "Alipalkattujen koulutettujen naisten palkkakuoppa
syvenee, terveydenhuollon tulevaisuus uhattuna. Tarjottu sopimus
ei korjaa näiden ryhmien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä vaan
syventää sitä edelleen, ei toteuta hallitusohjelmaa,
koska se ei lainkaan huomioi koulutuksen ja työn vaativuuteen
nähden matalaa palkkausta samapalkkaisuuserän
jatkokriteerinä. Tämä tarjottu sopimus
ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavaa työvoimapulaa."
Nyt te lipesitte vaalilupauksestanne, joka olisi mahdollistanut
tämän asian korjaamisen.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. En tunne ed. Jukka Mäkelää kovin
hyvin, mutta kun itse puheessa mainitsitte kotikasvatuksesta jotain, niin
ajattelin näin, että siihen olisi myös
kuulunut tämmöinen rehellisyys ja ikään
kuin yhteiskunnallisten tosiasioitten tunteminen, kun kerran kansanedustajia
ollaan. Tässä mielessä ed. Mäkelän
on pakko tietää se hyvin, että sosialidemokraatit
olivat aivan eturivissä Paras-hanketta synnyttämässä ja
viemässä eteenpäin. Se, ettei siitä sitten
ole montaa riviä välikysymyksessä, johtuu
varmasti osittain siitä, että se oli kuitenkin
opposition yhteinen välikysymys. Mutta täytyy
muistaa, jos mahdollisesti tulee uusia välikysymyksiä,
että pannaan jokaiseen välikysymykseen tämä Paras
sitten, niin saadaan ed. Mäkelä tyytyväiseksi.
Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean ed. Gustafssonille,
että juuri näin, rehellisyys on se arvoista tärkein.
(Ed. Viitanen: Sitä me olemme peräänkuuluttaneet)
Minulla on ollut hyvä kontakti isääni,
joka on aina sanonut, että poika, totta pitää puhua.
Sen takia oikeastaan kävinkin pöntössä ja
ihmettelin sitä, että kun sosialidemokraatit niin
myönteisesti suhtautuvat tähän Paras-hankkeeseen,
niin onko se tarkoituksella unohdettu tästä vai
onko se jäänyt vahingossa pois. Mutta nyt minä huomaan,
että tämä tuottavuuden edistäminen
on vahingossa jäänyt tästä pois,
jos minä tulkitsen näitä vastauksia oikein.
Kun otin Espoon tähän vertauskuvaksi, niin mehän
emme ole siihen tuottavuuden parantamiseen aina Paras-hanketta tarvinneet,
ja uskokaa tai älkää, niin siellä tehdään
hyvää yhteistyötä kokoomuksen
ja sosialidemokraattien välillä.
Marko Asell /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä sosialidemokraattisena
uutena kansanedustajana todistan myös Yleisradiolle ja
medialle yleensäkin, että ministerit Risikko ja
Kiviniemi ovat erittäin tunnollisia ja edelleen mukana
täällä — voi sanoa jopa ylitöissä,
kello on puoli yksitoista ja edelleen painetaan hommia — ehkä vähän
väsyneen näköisiä kyllä jo,
niin että aloitan tämän puheen sen takia
aika pian.
Kollegani Tommy Tabermannin sanoin — siis kansanedustajakollegani,
ei runoilijan, itsekin olen joskus vähän runoillut — porvarihallitus syö nyt
naapurin pöydästä, ja hallitus tarjoilee sen
antimia rehvakkaasti samalla jotain historiallisuudesta möykäten.
Todellisuudessa kuitenkin kunnat asukkaineen maksavat pöydän
antimet. Hallituksen osuus pöydän tarjoilusta
vastaa vain lautasliinoja tai paremminkin kosteuspyyhkeitä, joilla
on kätevä pestä kätensä varsinkin
näin vaalien jälkeen. Kuka sietäisi tällaista
vierailevaa isäntää talossaan? Luulen,
että tällainen isäntä ohjattaisiin
takaovesta ulos ja annettaisiin muistoksi kengän kuva liituraitapöksyihin.
Kunnat asukkaineen ovat siis maksajia. Palvelumaksut nousevat,
mutta hallitus imee tämänkin osuuden kunnilta
itselleen. Kunta-alan jälkeenjääneet
palkat nousevat, mutta hallitus ei tahdo rahoittaakaan sitä lupaamallaan
tavalla vaan jättää kunnat asukkaineen
omilleen. Kuntien tarve palkata lisätyövoimaa
on ollut tiedossa. Hallitus kuitenkin estää kunnilta
mahdollisuuden esimerkiksi tukityöllistämiseen.
Miten kunnilla on varaa palkata lisätyövoimaa
esimerkiksi vanhustenhoitoon tai kouluihin kouluavustajiksi jnp.,
niin kuin nykyään on paljon ollut tukityöllistettyjä?
Kaiken kaikkiaan kunnat, varsinkin pienet kunnat, tulevat olemaan
tosi liemessä taloutensa kanssa. Ainoaksi vaihtoehdoksi
jää kunnallisveron tuntuva korotus. Tätä tullaan
näkemään erittäin paljon tulevina
vuosina.
Kun täällä aikaisemmin oli puhetta
tästä Paras-hankkeesta, kun ministeri Hyssälä sanoi,
että se säästää kuntien
menoja, se on tietysti tavoite ja toivomus, mutta nyt tällä hetkellä,
kun tämä rakenneuudistus on menossa, se tutkimusten
mukaan nostaa kuntien menoja, eli kun tähän samaan
hässäkkään tulee nyt näitä muita
menoja, niin se ei kuntien tilannetta paranna. Ja niin kuin ministeri
Kiviniemi totesi, monessa kunnassa verotulot ovat kasvaneet. Se
on ihan totta, esimerkiksi Nokialla ne ovat kasvaneet, sinne tulee
paljon väkeä, se on muuttovoittokunta. Mutta samalla
kun siellä verotulot kasvavat, joudutaan jatkuvasti investoimaan
päiväkoteihin ja kouluihin, sitä rahaa
myös menee erittäin paljon. Tässä nimenomaan
pienet kunnat ovat lirissä näitten menojensa suhteen
tulevaisuudessa.
Ihmettelenkin hieman sitä, että keskusta on hallituksessa
niin hiljaa ja sukkasillaan hyväksymässä tätä linjausta,
jossa varsinkin heidän vahvoilla kannatusalueillaan olevia
pieniä kuntia tullaan kurmuuttamaan. Keskusta on ollut
enemmänkin taka-alalla ja antanut kokoomuksen ottaa hallituksen
vetäjäpuolueen roolin ja samalla ottaa vastaan
sitten tätä kovaa kritiikkiä täällä salissa.
Keskusta on yhtä lailla kuin vihreät tai Rkp tai
kokoomus hyväksynyt tämän kuntien rökittämisen.
Miten te selitätte sen äänestäjillenne
siellä omalla kannatusalueellanne, kun kunnat ovat kohta
konkurssin partaalla, niinkö, että kokoomus vei,
me vaan vikistiin? Vetoankin nyt teihin, keskustalaiset: Ottakaa
hallituksessa ohjat käsiinne ja suunnatkaa kuntiin resursseja
palkkojen maksua varten opposition esityksen mukaan! Kokoomus lienee
jo kampanjansa tehnyt seuraaviakin vaaleja varten, joten ottakaa,
kepulaiset, homma haltuun ja tukekaa kuntia ja peskää samalla
kätenne tästä likaisesta pelistä!
Ja ei enempää, muuta kuin hyvää yötä!
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tämä kahden päivän
keskustelu on osoittanut sen, että vaikka kokoomuksen vaalivoitto pohjautui
tähän lupaukseen, aika pitkälti tähän lupaukseen,
minkä nimenomaan puheenjohtaja Katainen antoi, jonka sairaanhoitajat
ja hoitohenkilökunta ottivat tosissaan, nyt ei tämä lupaus löydä maksajaa.
Maksaja ei ilmoittaudu, (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto)
ja sitä ei ole. Me tiedämme, ed. Asko-Seljavaara,
molemmat, että Tehyyn järjestäytyneet
sairaanhoitajat ovat erityisen pettyneitä. Uskon, toisin
kuin ed. Karhu, että tämä pettyneisyys
ei tule heidän kohdallaan johtamaan passiivisuuteen, vaan
uskon, että seuraavissa vaaleissa he äänestävät,
mutta toisin kuin käydyissä valtakunnallisissa
vaaleissa.
Nyt olemme toki todella noin 14 tunnin kuluttua valmiit vastaanottamaan
sairaanhoitajien mielenosoituksen tuossa eduskuntatalon edessä, ja
luulenkin, että puheiden aika alkaa olla ohitse ja nyt
enemmänkin puheiden tilalle tulee mielenosoitukset. Toivottavasti
ei tule lakkoa, koska lakko on sellainen tapahtuma, joka heikentää julkista
terveydenhoitoa entisestään. Se on sen lisäksi
näille henkilöille, jotka joutuvat lakkoon, erityisen
raskas. Tässä mielessä viimeinen vetoomus,
tai yksi viimeisistä, hallitukselle: estäkää lakko!
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Täällä on ollut
kyllä ihan mielenkiintoista osin kuunnella näitä puheenvuoroja,
mutta siinä mielessä jonkin verran turhauttavaa,
että joutuu monta kertaa näihin samoihin väärinymmärryksiin
puuttumaan.
Kun ed. Ojala-Niemelä täällä totesi,
että hallitus on sitä mieltä, että kaikki
on hyvin, niin sehän ei pidä paikkaansa. Olemme
monenkin ministerin suulla ilmaisseet sen, että olemme
hyvin tietoisia siitä, että kuntatalous on koetuksella osin
myös tämän palkkaratkaisun osalta, vaikkakin
on niin, että se käänne kuntien taloudessa
tapahtui 2006 ja sinänsä nämä yleiset
näkymät ovat ihan hyvät.
Ed. Vuolanne, kyllä se, että ensimmäistä kertaa
tehdään indeksikorotukset täysimääräisesti, ensimmäistä kertaa,
samalla kun tehdään kustannustenjaon tarkistus
kerralla ja myöskin veromenetykset kompensoidaan, on jotain
ihan uutta. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aikaisemmin, ei
se ole mikään automaatti, joka pitää ottaa ikään
kuin annettuna. Sekin on saavutus.
Pienten kuntien osalta kieltämättä tässä meidän
valtionosuusjärjestelmässämme on, ja
siksi sitä uudistetaankin jälleen, puutteita myös
siinä, että se tuo tästä hyvästä verotulotilanteesta
sen hyödyn myös näille pienimmille kunnille
pienellä viiveellä eli vasta kahden vuoden kuluessa.
Eli tässä on tällaisia ongelmia, että kaikki
kunnat eivät ikään kuin tästä hyvästä taloudesta
hyödy sitten yhtäaikaisesti, mutta niidenkin osalta
näkymät ovat myönteiset.
Mutta ennen kaikkea haluan korostaa sitä, että tärkeintä on
se, että tässä Paras-hankkeessa etenemme
ja saamme ei ainoastaan kuntarakenteessa vaan nimenomaan niissä palvelurakenteissa
uudistuksia
aikaan.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut nyt kaksi päivää tätä,
ja väitän, että olen aika tiiviisti kyllä täällä ollut,
tuossa nyt äsken kävin yhdellä vessakäynnillä,
mutta rakko alkaa tottua, hyvä niin ... (Ed. Tiusanen:
Ei tarvitse kertoa, miksi käy vessassa!) — Kyllä pitää,
koska toimittaja Päivärinta seuraa toimintaani
täällä, niin se on pakko kertoa.
Haluan kiittää ensiksikin niistä puheenvuoroista,
mitä täällä on tullut, koska
täällähän on hyvin monipuolisesti
käsitelty asiaa. Minä olen ollut hyvin iloinen
siitä, että täällä on
terveyden edistämiseen otettu kantaa ja myöskin
koulutukseen ja myöskin siihen, että vaikuttavat
palvelut on se, mihin meidän tulee satsata, ja se on ihan totta.
Vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä keino
(Ed. Gustafsson: Ja vanhustenhoiva on tärkeä!) — kyllä,
kyllä — vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä keino
kohdentaa resurssit oikein.
Mielestäni täällä on kriittisesti
suhtauduttu asioihin, mutta mikään ei mene eteenpäin,
jos ei ole kritiikkiä. Haluan kiittää tästä keskustelusta, ja
se on ollut opiksi meille kaikille. Olisin toivonut tietysti, että olisi
enemmän väkeä, koska näiden
kaikkien puheenvuorojen kuuntelu olisi ollut hyvä oppimiskokemus.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! "Mitä enemmän naisvaltaisille
koulutetuille aloille maksetaan yli yleisen korotustason, sitä enemmän
olemme valmiit nostamaan kuntien saamia valtionosuuksia. Esitämme,
että valtio siis maksaa kunnille sen osuuden naisvaltaisten alojen
palkankorotuksesta, joka ylittää yleisen korotustason."
Arvoisat kansallisen kokoomuksen kansanedustajat, pidättekö te
tästä puheenjohtajanne lupauksesta kiinni? Kyllä vai
ei? (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Siellä on ed.
Satosella nyt puheenvuoro. Nyt pääsette pienellä vaivalla:
"Kyllä" tai "Ei". (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) — Minä kysyn
Satoselta nyt.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Luulen, että täällä jokainen
saa ihan itse valita puheensa, eikä tarvitse provosoitua
edellisistä, mutta ed. Asko-Seljavaara on niin moneen kertaan
jo vastannut erinomaisesti tähän kysymykseen,
että siihen ei ole enää tarvetta.
Pyysin vielä puheenvuoron sen takia, että halusin
lähinnä kommentoida ed. Asellin puheenvuoroa siltä osalta,
kun hän oli huolissaan tukityöllistettyjen määrästä.
Ensinnäkin tukityöllistettyjen määrä kaikkineen
tulee ensi vuonna lisääntymään.
On totta, että siellä on pieni kohdennus tukityöllistettyjen
sisällä niin, että siitä entistä enemmän
pistetään yritystoimintaan. Mutta sen homman ajatushan
on se, että mahdollisimman moni tukityöllistetty
pääsisi sen jälkeen oikeasti työelämään
kiinni ja sitä kautta myöskin elämässään
eteenpäin, ja samalla tietysti se on myöskin kansantalouden
etu ja sitä kautta voidaan hyvinvointipalveluja edistää.
Mutta sen sijaan monenlaiselle vapaaehtoistyölle ja erilaisten
organisaatioiden, vapaaehtoisjärjestöjen, hyödyntämiselle
tietyissä terveydenhuollon tehtävissä lisäapuna
tietenkin niin, että totta kai päävastuu
on palkatulla henkilökunnalla, mutta joissakin tehtävissä,
esimerkiksi vanhainkodissa tai muuta, niin sellaiselle kannattaa
ovi pitää auki.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Satoselle haluaisin huomauttaa ja
muistuttaa myös tämän päivän
uutisista. Työttömien Valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön
puheenjohtaja Lea Karjalainen kertoi tänään
viimeksi julkisessa sanassa, että 14 000 työtöntä työnhakijaa
on puhdistettu pois työvoimatoimiston toimenpiteiden piiristä,
siirretty sosiaaliturvan varaan. (Ed. Gustafsson: Kylmää kyytiä!)
Tämä ei todella ole viisasta eikä oikeaa
politiikkaa, kun puhuitte siitä, miten hallituksen toimenpiteet
kohdistuvat työttömiin. Hän lähti
siitä, että taustalla olisi työministerin vaihtuminen
ja politiikan vaihtuminen siinä jäljellä olevassa
työministeriössä, joka meillä on.
Mikä tulee vihreisiin, arvoisa puhemies, sanon vielä sen,
että se, että he eivät ole osallistuneet
(Puhemies: Minuutti!) tähän keskusteluun, pohjautuu
käsitykseni mukaan siihen, että he ratsastavat
ilmastonmuutoksen ongelmien lisääntymisellä ja
uskovat, että sieltä se kannatus tulee. Mitä enemmän
ongelmia ilmastonmuutoksen vuoksi ja ilmastokatastrofin vuoksi,
sen enemmän kannatusta vihreille.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun kerran ed. Satonen alkoi opettaa uutta
kansanedustajaa, minäkin haluan kertoa kansanedustaja Asellille, että kunta-
ja palvelurakenneuudistuksen isä oli kyllä silloinen
ministeri Hannes Manninen ja hoitotakuun isä oli ministeri
Soininvaara. Isänä ei ollut kummassakaan demari
eikä kokoomuslainen.
Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos näistä opeista,
ne ovat arvokkaita. Tässä on hyvä nuorena
edustajana oppia näitä asioita. (Ed. Viitanen: Älkää uskoko kaikkea!) — No,
nämä tietysti tarkastetaan.
Mutta sen verran kuitenkin, että tästä ei
ole pitkään, kun uutisissa tuli tukityöllistämisestä ja yleensäkin,
että kuntien palveluksessa olevat, esimerkiksi vanhustenhuollossa
olevat ihmiset tai koulujen kouluavustajina toimivat, ovat olleet
juuri tukityöllistettyjä. Tämä nyt
aiheuttaa sen, että nämä henkilöt
menevät yritykselle, mikä on tietysti yritykselle
ihan hyvä asia, jos ne pystyvät tosiaan rehellisesti
käyttämään ja kouluttamaan nämä ihmiset
työelämään, niin kuin ed. Satonen
täällä esitti. Se on hyvä asia,
mutta tämä asettaa kuitenkin kunnat taas semmoiseen tilanteeseen,
että heidän on saatava henkilökuntaa.
Siellä on nyt jo ollut liian vähän käsiä näillä hoiva-aloilla.
Tämä aiheuttaa ison ongelman, ja se lisää nyt
palkkakustannuksia, (Puhemies: Aika!) kun ne joutuvat
omilla rahoillaan nyt vielä lisäämään
tässä kohtaa, kun vielä sitten nämä palkatkin
nousevat. Tämä on kyllä aika iso kysymys.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa puhemies! Valtio maksaa kunnille sen osuuden, joka
ylittää yleisen korotustason. (Ed. Tiusanen: Me osaamme
sen ulkoa!) Näinhän nyt tässä ei
ole käymässä. Ja kun ed. Gustafsson kysyi
teiltä kyllä—ei-kysymyksen, te vastasitte
siihen väärin, ettekä totuudenmukaisesti.
(Ed. Asko-Seljavaara: Teillä on väärät
luvut!) Ministeri Kiviniemelle, kysymys on nyt tästä:
korvaako valtio kuntien menojen lisäykset täysimääräisesti
vai ei. Jos se ei korvaa nousevia kustannuksia kuntataloudessa,
se tarkoittaa sitä, että ne rahat täytyy
löytää kunnasta joko leikkaamalla palveluita
tai kiristämällä kunnallisverotusta.
(Ed. Karhuvaara: Tehostamalla palveluita! — Ed. Tiusanen:
Niitä on tehostettu 20 vuotta!) — Tehostamalla
palveluita, mutta menkää sanomaan tämä tehostamisvaatimus
niille, joille te kerroitte myös sen petetyn vaalilupauksenne.
Menkää kertomaan se sairaanhoitajille, päivähoitajille, lähihoitajille,
perushoitajille. Menkää kertomaan, että täällä on
tehottomuutta ja kokoomuksen vastaus on tehostaa yhä enemmän
ja ottaa näiden ihmisten, pienipalkkaisten, naisvaltaisten
alojen ihmisten selkänahasta yhä enemmän tehostamalla.
Tämäkö olikin se teidän ratkaisunne?
Te ette lisää rahaa, mutta te ryöväätte sitä kunnilta.
Tästä on kysymys. Niinpä kokoomus menee
kunnallisvaaleihin vaatimuksellansa, joka on kunnallisverojen kiristäminen.
Sen sanoma on rakastakaa kunnallisverojanne, me kiristämme
niitä yhä enemmän. (Ed. Asko-Seljavaara:
Menkää te kasvamaan!)
Meillä on nyt tässä salissa kaksi
vaihtoehtoa, on sosialidemokraattien kehys ja on porvarihallituksen
kehys. On porvarihallituksen kehys, joka näivettää kuntapalvelut,
se näivettää hyvinvointipalvelut koulutuspuolella,
terveyspuolella, sosiaalipuolella, teknisellä alalla, ja
on sosialidemokraattien kehys, joka panostaa enemmän, joka turvaa
vanhustenhuollon, päivähoidon, sosiaalipuolen,
terveydenhuollon (Ed. Tiusanen: On muitakin vaihtoehtoja kuin nuo
kaksi!)
Tästä on kysymys. On kysymys peruspalveluista.
Siksi me pyydämme ja anomme, että hallitus tulee
mukaan meidän talousarvioaloitteeseemme. Me pystymme laittamaan
tällä talouskasvulla ja tällä hyvinvointi-Suomen
mitoituksella aivan hyvin valtion talouden siitä heikentymättä tai
kaatumatta tuon 600 miljoonaa euroa näille ihmisille, jotka
sitä eniten tarvitsevat. Tulkaa katsomaan kuntiin, mikä on
se arki siellä, miten nämä palvelut on
hoidettu, niin silloin te ette ylpeilisi täällä tällä kuntia
näivettävällä ja veroja kiristävällä linjallanne.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Vuolanne
puhui totuuden sanoja niin hienosti, että melkein sen olisi
suonut jäävän viimeiseksi puheenvuoroksi.
Oikeastaan olin pyytänyt tämän puheenvuoron
toistaakseni sen saman viestin, mitä täällä moni
edustaja aiemmin toisti eli vielä kerran vedota hallitukseen,
että estäkää tämä lakko
ihan oikeasti. Tämä ei ole nyt mikään
arvovaltakysymys ja tästä ei pidä sellaista
tehdä. Te voitte tulla vastaan, (Ed. Asko-Seljavaara: Te
olette sen jo tehneet!) te voitte antaa kunnille lisää rahaa,
jotta ne voivat huolehtia velvoitteistaan niin palveluiden kuin
palkkojenkin suhteen. Se on minusta hyvin tärkeä asia.
En usko, että kovinkaan moni terveysalalla työskentelevä sairaanhoitaja
haluaa lakkoa, kun tietää, mitä se tarkoittaa
esimerkiksi yksinhuoltajaäideille, jotka siellä sairaalassa
työskentelevät. Se on iso lovi palkkapussiin.
Se merkitsee vaikeita tilanteita. Se on huono juttu. Te voitte tehdä sen,
ja minä todella toivon, että tämä sana
menisi perille.
Kuten ed. Vuolannekin sanoi, me nöyrästi anomme.
Tämä ei ole nyt mikään arvovaltakysymys.
Minä toivon, että te toimitte.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Minä äsken tuossa jo kiittelinkin
niistä hyvistä asioista, joista te olette puhuneet,
koska ne ovat olleet tärkeitä asioita, ja hoiva
ja hoito ovat aina tärkeitä. Tällaisia
keskusteluja, mitä nyt on käyty hoivasta ja hoidosta,
pitäisi olla enemmänkin. Tietenkin sitten se,
että myös jokainen meistä tekisi sen
puolesta töitä, että ne varmasti olisivat
sitten siellä käytännössä.
Minä haluaisin vielä todeta sitten tästä 150 miljoonasta
eurosta, että huolimatta siitä, että kaksi
päivää on nyt siitä puhuttu,
minä olen vieläkin sitä mieltä,
että se on hyvä asia. Minä olen sitä mieltä,
että hoitajien palkat ovat jääneet jälkeen
työn vaativuudesta, vaativuus on kasvanut, mutta palkat
eivät ole. On hyvä, että niihin saadaan
korotusta. Ei varmastikaan tämä ole riittävä korotus,
se on aivan selvää. Voisi se olla enemmänkin
ja pitäisikin olla, mutta kun kaikkea ei saa kerralla.
Jostain on lähdettävä, ja tämä on erittäin
hyvä panos siihen, tämä 150 miljoonaa euroa,
ja se tulee sen lisäksi, mikä on se peruskorotus.
Tästä tietenkin toivoa sopii, että me
saamme jatkossa nähdä myöskin, että ne
jälleen nousevat.
Mutta sen lisäksi pitää kiinnittää huomiota henkilöstön
määrään ja henkilöstön
muuhun työhyvinvointiin. Ja niin kuin olen todennut täällä,
omasta peruspalvelubudjetistani olen kohdentanut näihin
asioihin ja koko hallitus on sitoutunut siihen, että niihin
kohdennetaan, ja kaikki se, mitä me pystymme tekemään
hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi, se
tehdään.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko käytti ikään
kuin loppupuheenvuoron. Mutta minä viittaan vaan, että hän
varmasti tarkoitti 150:tä miljoonaa euroa eli sitä hallituksen
panosta. Mutta niin kuin ed. Viitanen ja moni muu on vedonnut juuri
tähän, että ei tulisi lakkoa, niin se
150 miljoonaa euroa ei riitä. Tiedätte, että siellä ministeritoverinne
ja puoluetoverinne valtiovarainministeri Kataisen takana on enemmän
rahaa. Sieltä löytyisi se todellinen apu tähän
tilanteeseen. Jaamme molemmat tämän huolen tästä hoivasta
ja hoidosta ja varmasti jokainen tässä salissa.
Mutta nyt on kysymys Tehyn lakon estämisestä ja
myös tehyläisten ja yleensä koko sairaanhoitohenkilökunnan
auttamisesta ja potilaiden auttamisesta.
Keskustelu päättyi.