Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole mistään vähäpätöisestä asiasta kysymys. Vuoden 1987 valtiopäivien ja silloisen eduskunnan ensimmäinen asia oli patoturvallisuuslain käsittely. Silloin kiinnitettiin huomiota muun muassa Uljuan patoaltaaseen tuolla meidän vaalipiirissämme ja sen mahdollisiin turvallisuusriskeihin. Siihen suhtauduttiin silloin asiantuntijalausunnoissa varsin kevyesti.

Mikä onkaan tänä päivänä tilanne? Vuonna 1990 asia oli uudelleen esillä. Nyt 15 miljoonaa euroa valtion varoja joudutaan käyttämään sen padon kunnostamiseen ja turvallisena pitämiseen. Näihin asioihin pitäisi myöskin virkamiespuolella kiinnittää riittävää huomiota. Tässä toivottavasti niin tapahtuu. (Hälinää)

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ensiksi päiväjärjestystä katsoin, niin luin, että meillä on esitys petoturvallisuuslaiksi, (Naurua) joka olisi erittäin aiheellinen, mutta todella aiheellinen on tämä patoturvallisuuslakikin. Nimittäin meillä ilmeisesti tullaan ottamaan käyttöön lisää vesivoimaa ja silloin joudutaan tekemään patorakenteita. Itsekin kun erään tällaisen paikallisen sähkövoimalan padon alapuolella olin, niin siinä todella ... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! ...

Kiitoksia, herra puhemies. — Tämä patoturvallisuuslaki on myös siinä suhteessa ajankohtainen, että ilmeisesti tullaan ottamaan käyttöön vesivoimaloita, joittenka käyttö on ollut poissa tai hyvin vähäistä, ja silloin joudutaan katsomaan myös, että aiemmin rakennetut padot, vuosikymmeniä sitten tehdyt, ovat siinä kunnossa, mitä niitten käyttö tulee edellyttämään, jotenka kysymys on hyvin tärkeästä asiasta. Vesivoima myöskin pienvoimaloissa edustaa puhdasta energiaa, ja toivon, että sitä sopivalla tavalla otetaan käyttöön. Tämä laki on hyvin tarpeellinen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys pohjautuu direktiiviin, joka on lähtenyt EU:sta ja joka puolestaan pohjautuu niihin onnettomuuksiin, mitä Tonavan sivujoilla on tapahtunut. Tällä tavalla patoturvallisuutta on haluttu tarkentaa koko EU:n alueella — aivan oikea menettely sinänsä. Sateisuuden lisääntyessä ilmastonmuutoksen seurauksena tulevat paineet tähän suuntaan lisääntymään, ja on syytä tarkastella todella vakavasti näiden patojen todellista kuntoa.

Mutta kun ed. Oinonen täällä viittasi siihen, ovatko kyseessä mahdollisesti sellaiset padot, joita ehkä rakennetaan uudelleen, ja jos tämä viittaus liittyy esimerkiksi Kollajan hankkeeseen, jota hyvin kyseenalaisella tavalla nykyhallituksen aikana — ympäristöministerinkin tukemana — viedään eteenpäin, niin tällaisesta asiasta sinänsä ei ole kysymys eikä pidä ollakaan kysymys. Ed. Lauri Oinosen näkökulma tässä asiassa ehkä onkin sitten toinen.

Lopuksi totean, arvoisa puhemies, ed. Lauri Oinosen puheenvuoroon viitaten, että kun EU todellakin suojelee karhua, ahmaa ja sutta asiallisella ja oikealla tavalla, niin kyllä samalla tavalla tässä kysymyksessä Euroopan unioni on hyvä, kun se suojelee myöskin patoturvallisuutta.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä laki ja tietenkin täydentää ja johdonmukaistaa patoturvallisuudesta huolehtimista, joka toki tähänkin asti on ollut maa- ja metsätalousministeriön vastuualueen yksi tärkeä osa-alue.

Niin kuin ed. Pulliainen totesi, eräs esimerkki oli Uljuan altaan heikko kunto. Kun ministerinä minulle asiantuntijat kertoivat, että jos sellainen sade, joka sattui siellä Etelä-Pohjanmaalla aiheuttaen tulvan silloin 2004 tai 2005 — nyt en muista, kumpi kesä se oli — olisi sattunut Uljuan altaan alueelle, niin olisi ollut suuri todennäköisyys, että pato ei olisi kestänyt. Tämän tiedon saatuani välittömästi käynnistettiin Uljuan altaan patoturvallisuuden kunnostaminen, ja niin kuin nyt on osoittautunut, se on paljon kalliimpi työmaa kuin oli alun pitäen ennakoitu. Tämä osoittaa sen, että näiden vanhojen altaiden osalta patoturvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska todella ilmastonmuutos voi tuottaa samantyyppisiä tilanteita kuin tosiaan muutama vuosi sitten sattui Etelä-Pohjanmaalla, rankkasade yhtäkkiä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiaankin uusi patoturvallisuuslaki tarvitaan, koska sillä korvataan nykyinen, vuodelta 1984 oleva laki ja on totta, että erilaiset riskit ovat lisääntyneet. On ollut valtavia vesisateita, ja muun muassa tuo Uljuan maapatohan, Tulisaaren pato, on ollut vaarassa murtua kaksi kertaa. Kiinnittäisin tähän huomiota myös liikennevaliokunnan jäsenenä, koska patojen päällä on usein teitä, muun muassa Isohaarassa tuolla Kemijoen suistossa ja monissa muissa paikoissa. Tiestöllä kulkee raskasta liikennettä myös, elikkä patojen täytyy olla tässä mielessä kestäviä.

Sen lisäksi meillä kaivostoiminta lisääntyy erittäin voimakkaasti, ja todellakin siellä myös näiden kaivospatojen pitää olla tarpeeksi vahvoja. Esimerkiksi Ruotsin puolella Kiirunan kaupunki siirretään paikaltaan, melkein voi sanoa näin. Ja kuka tietää, miten suuria kaivoshankkeita vielä tulee olemaan. Eli niissä pitää myös näiden patojen olla tarpeeksi vahvoja.

Kuitenkin sanoisin sen verran tuosta, kun viitattiin Kollajaan, että patojen merkitys on tärkeä myös tulvaveden tasaajana. Pohjanmaalla esimerkiksi on ollut valtavia tulvia ja vahinkoja. Sen takia on tärkeää, että on myös altaita ja hyvät, kestävät padot, joilla voidaan vettä varastoida.

Nythän on valmistumassa tämä Kollajan ympäristöarviointi. En ota siihen nyt sen enempää kantaa. Sanon sen verran vaan, että minusta tämä uusi suunnitelma on huomattavasti paremmin hyväksyttävissä kuin se alkuperäinen suunnitelma. Me joka tapauksessa tarvitsemme tuulivoimalle säätövoimaa, ja vaikka sähkönkulutus onkin notkahtanut, niin tulevaisuudessa energiaa tarvitaan, ja joka tapauksessa täytyy myös vesivoiman käyttöä tehostaa. Miten se tapahtuu, se täytyy tämän eduskunnan käsitellä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalo viittasikin jo tähän tarpeeseen, että kaivostoiminnan lisääntyessä patoturvallisuuslaki koskee hyvin paljon myös kaivosalueitten patoja ja niitten turvallisuutta. Hyvä huomio!

Itse olisin kiinnittänyt huomion siihen, että tässä edelleen määrätään alueellinen ympäristökeskus valvontaviranomaiseksi, niin kuin eri valiokunnat ovat hyväksi todenneet ja hallitus näin esittää. Kuitenkin tuo patoturvallisuuden valvonta on hyvin erityistä asiantuntemusta vaativa, kapea erikoistumisosaamisalue, ja sen vuoksi on tarpeen, että meillä on ehkä muutamia alueellisia ympäristökeskuksia eri puolilla maata, joissa tätä osaamista on, ja ne sitten hoitavat hyvin suuren alueen osalta tämän tehtävän. Senpä takia sitten tuonne täsmennettiinkin vielä tätä asiaa pykälämuutoksessa, jossa todetaan, että nimenomaan ympäristökeskukset voivat toisilleen siirtää näitä tehtäviä, jotta paras mahdollinen asiantuntemus on aina patoturvallisuusasioitten valvonnassa käytettävissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pari kommenttia.

Ensinnäkin se, mikä koskee näitä kaivoksien yhteydessä olevia altaita. Meillähän on Talvivaarassa tapahtunut vastikään tämmöinen, siis se oli niin huolimattomasti tehty kuin olla voi, ja asiaa ei edes haluttu noteerata ennen kuin televisio valppaana otti helikopterista kuvat ja TV2:n tai TV1:n puolella laski ne ulos. Sen jälkeen sitten viranomaisetkin eksyivät sinne paikalle.

Toisekseen, ed. Korkeaojan puheenvuoron johdosta se näkökohta, että kun vuonna 1987 tässä samassa salissa ja valiokunnassa käytiin nämä asiat läpi, niin todettiin, että on äärimmäisen kohtuuton vastuu asianomaisella ministerillä päällikkövirastossa, jos siis virkamiehet laiminlyövät tehtävänsä ja sitten tapahtuu todella niin kuin ex-ministeri tässä kuvasi. Ei siinä kyllä paljon naurata ketään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Mainitsemani EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanohankehan pohjautuu juuri tällaisiin kaivospatojen hajoamisiin, romahtamisiin, lähinnä Romaniassa tapahtuneeseen. Sieltä sitten lähti liikkeelle syanidia ja muita todella myrkyllisiä aineita, raskasmetalleja jne. Tämän tyyppisiä ongelmia saattaa olla Suomessakin. Ne pitää katsoa ja tarkastaa.

Sen tiedämme, että heti itärajan takana Kostamuksen seudulla on niitä patoja, joilla on taas yhteys sitten ihan Äänisen, Laatokan kautta Itämeren turvallisuuteen. Myös niihin on muun muassa Suomen kansainvälisten yhteyksien kautta syytä kiinnittää huomiota.

Mutta mitä tulee Kollajaan, niin huomautan, että Kollajan mahdollinen sähköteho on noin 35 megawattia, joka on sekin varmasti yläsummaan laskettu. Se, että lähdetään purkamaan voimassa olevaa koskiensuojelulakia, joka suojelee 56 eri koskea tai vesistöä tai vesistönosaa — sen lisäksi meillä on Ounasjoen lainsäädäntö — on todella kyseenalaista, jos vielä ympäristöministeri antaa siihen siunauksensa, todella kummallista.

Meillä on mahdollisuus kehittää vesivoimaa muulla tavalla, mihinkä muun muassa ympäristövaliokunta on kiinnittänyt huomiota, tehostamalla voimassa olevien voimalaitosten tehoa ja samalla sitten huolehtimalla niiden patoturvallisuudesta.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos puhemies sallii tämän patoturvallisuuslain yhteydessä, niin sen verran kommentoin, että viittasin tuossa omassa puheenvuorossani siihen, että tämä Kollajan uusi suunnitelma minusta on paremmin hyväksyttävissä, koska itsekin kajakkimiehenä ja tietäen sen, että Pudasjärven kunta on todella paljon satsannut matkailuun, olen huolissani näitten koskien osalta. Nythän tässä uudessa suunnitelmassa kierretään nämä kosket. Ne eivät joudu nimenomaan tähän altaan alle, vaan allas tulee sivuun, jos se sitten aikanaan tulee.

Mutta joka tapauksessa sanoisin näin, että näitten patojen merkitys on todella suuri tulevaisuudessa. Lapissa tällä hetkellä esimerkiksi on suuria kultakaivos- ja muita hankkeita, jotka todella tulevat olemaan arvaamattoman suuria ja syviä onkaloita maaperässä. Siihen täytyy kiinnittää huomiota, koska vieressä on myös Tornion- ja Muonionjoen vesistö, joka saattaa joutua sitten vahingon kohteeksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalolle totean aivan lyhyesti, että ne kosket jäävät ilman vettä, koska se vesi johdetaan niihin altaisiin.