6) Laki työntekijän eläkelain 98 §:n
muuttamisesta
Jyrki Yrttiaho /vr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuossa hetki sitten tuli testattua, miten
salissa olevat edustajat ovat hereillä. Minä olin
tietysti puhujana niin valtavan innostunut tästä aloitteesta,
että en huomannut, mikä aloite oli esiteltävänä.
Mutta palataan tähän eläkeindeksin
korjaamisaloitteeseen. Hallitus todellakin on ohjelmassaan kertonut
lupauksen kansalaisille asettaa työryhmä arvioimaan
työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia
muutostarpeita. Taitettu indeksi on yksi lamavuosina ja sen jälkeen
käyttöönotettu säästökeino
ja sosiaaliturvan leikkaustapa. Kun talous on sen jälkeen
kasvanut tuntuvasti ja kun monien väestöryhmien
tulot ovat nousseet merkittävästi, on aikaisempaa
vähemmän perusteita näiden leikkausten
voimassaolon jatkamiseen. Indeksihuononnus merkitsee sitä,
että eläkeläisten tulot kehittyvät
muun väestön tuloja hitaammin. Talouskasvusta
ja työn tuottavuuden noususta vain pieni osa heijastuu
eläkkeellä olevien tulojen kehitykseen. Pienituloisimmilla,
pelkkää kansaneläkettä saavilla
eläkeläisillä tulot on sidottu vain kuluttajahintaindeksiin,
ja pientä työeläkettä saavien
asema ei juuri poikkea siitä, koska ansiotason nousun paino
on niin pieni uudessa indeksissä, joka otettiin käyttöön
ja koskemaan kaikkia työeläkkeitä vuoden
2005 alusta lähtien.
Tammikuuhun 2011 mennessä uusi huononnettu 20—80-indeksi
on jäänyt yli 10 prosenttia jälkeen aikaisemmasta
50—50-indeksistä, kun lähtökohdaksi
otetaan tammikuu 1995, jolloin käytössä oli
vain yksi työeläkeindeksi. Jos työeläke
on esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, minkä tasoinen
eläke on sangen monilla, esimerkiksi teollisuudessa ja
palveluissa työskentelevillä työntekijöillä,
se merkitsee noin 110 euron menetystä kuukausieläkkeessä,
jos eläkettä on vuodesta 1996 lähtien
tarkistettu huonommalla indeksillä. Toisin sanoen ilman
indeksihuononnusta eläke olisi nyt 1 110 euroa.
Puhemies! Tosin aamulla sain sähköpostiini kommentin,
jossa muistutettiin, että ensi vuoden alussa tuleva työeläkkeiden
indeksikorotus tulee olemaan hieman parempi taitetulle 20—80-indeksille
laskettuna kuin niin sanotulla puoliväli-indeksillä korotettuna.
Näin käy ja näin voi käydä,
mutta tosin harvoina vuosina. Keskimäärin kahtena
vuotena vuosikymmenessä. (Erkki Virtasen välihuuto) — Eikä niinkään
usein, mutta keskimäärin, pyöristettynä,
kahtena vuotena. — Ensi tammikuussa työeläkkeitä korotetaan
3,6 prosenttia. Pelkän elinkustannusindeksin mukaan laskettavat
kelaetuuksien korotukset, siis kela-indeksi, on 3,8 prosenttia.
Syy tietenkin tähän poikkeukseen on elinkustannusten
poikkeuksellisen rajussa kasvussa ja toisaalta euroalueen toiseksi
hitaimmassa palkkakehityksessämme. Mutta pääsääntöisesti
palkkakehitystä paremmin painottava puoliväli-indeksi
johtaa eläkkeensaajan kannalta parempaan lopputulokseen kuin
taitettu indeksi, kuten tässä edellä totesin.
Eläkeläisten menetykset ovat olleet vuosien juoksussa
mittavat. Siinä yksi suuri syy ikääntyneiden
köyhyyden rajuun kasvuun, itse asiassa kaksinkertaistumiseen
vuodesta 1995 lähtien. Siksipä olisi oikeudenmukaista
ja kohtuullista palata kaikissa eläkkeissä indeksiin,
jossa palkkatason muutosten painokerroin on 50 prosenttia ja hintatason
muutosten painokerroin myös 50 prosenttia, kuten me tässä aloitteessamme
esitämme ja vaadimme.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaanhan tästä asiasta
on kirjattu, että asetetaan työryhmä arvioimaan
työeläkeindeksijärjestelmän
mahdollisia muutostarpeita — no, ne muutostarpeet varmasti
ovat ilmeisiä — ja edelleen, että tässä työssä yhteensovitetaan
työeläkkeitten ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien
välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän
rahoituksellinen kestävyys ja kohtuullisina pysyvät
työeläkemaksut, ja siinäpä sitä työtä sitten
onkin.
Kuitenkin on täysin selvä asia, että tämä taitettu
indeksi on ja on ollut sellainen hiljainen rosvo, joka on vienyt
eläkkeestä osan vuosi vuoden jälkeen,
ja vaikka, ainakin muistini mukaan, on ollut jo yksi sellainen lyhyt
ajanjakso, jolloin tämä kehitys on ollut toistepäin,
niin tämä iso, pitkään jatkunut
trendi kuitenkin on vienyt siihen, että tästä taitetusta
indeksistä voidaan sanoa, että se uusintaa eläkeläisten
köyhyyttä vuosi vuoden jälkeen, ja tämä voimaan
tullut takuueläkejärjestelmä, vaikka
se oli askel oikeaan suuntaan, ei suinkaan korvaa tätä rakenteellista
ongelmaa, vaikka sinällään se oli askel
oikeaan suuntaan ja kohdistui niihin eläkeläisiin,
jotka olivat kaikista pienituloisimpia.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yrttiahon lakialoite on erinomaisen
hyvä. Se on hyvä myös siitä syystä,
että Suomessa meitä eläkeläisiä on
tällä hetkellä 1,4 miljoonaa eli 25 prosenttia
väestöstä. Työeläkeläisiä,
joita aloite koskee, on reipas miljoona. Ja tästä on
puhuttu vuosi toisensa jälkeen tässäkin
salissa, mutta parannusta ei asiaan ole tullut.
Kun olen... (Puhuja yskii) — Anteeksi, herra puheenjohtaja,
köhä on päällä. — Kun
olen tämän salin vanhin, niin sallittaneen muutama
historia tästä asiasta. Vuoden 1960 alussa, muistaakseni
1962, tuli Suomeen voimaan eläkelaki, jonka mukaisesti
eläkkeitä korotettiin samalla prosentilla kuin
palkkoja. Ensimmäinen huononnus tuli vuonna 1977, jolloin
tuli tämä puoliväli-indeksi, eli eläkkeitä nostettiin
50 prosenttia siitä, mitä tapahtui palkoille.
Todellinen huononnus, josta nyt on kysymys, arvoisa herra puheenjohtaja,
tuli vuonna 1996, jolloin tätä maata hallitsi
niin sanottu sateenkaarihallitus, johon kuuluivat demarit, kokoomus,
vasemmisto, RKP ja vihreät, eli lähes sama koostumus
kuin tämän päivän hallituksessa.
Minä vaan kuvittelen, että tämä hyvä esitys
ei tästä syystä mene lävitse.
Tätä asiaa yritti vuonna 1996 tässä salissa edesauttaa
entinen kokoomuksen kansanedustaja, kommodori Seppo Kanerva. Aktiivisena
henkilönä hän kasasi salista 155 kansanedustajan
nimen, eli kaksi kolmasosaa istuvista kansanedustajista, aloitteeseen,
jonka tarkoituksena oli poistaa tämä taitettu
indeksi ja siirtyä takaisin puoliväli-indeksiin.
Kuinka tässä kävi? Ei auttanut nimien
määrä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana
oli demariedustaja Virpa Puisto, ja hän makuutti tätä erinomaista
aloitetta koko eduskuntakauden loppuun, ja näin ollen se
happani.
Täällä on todettu, että viimeisten
15 vuoden aikana eläkeläisten eläkkeitten
ostotaso on laskenut voimakkaasti. Ainoastaan vuosi 2008 ja tuleva
vuosi tulevat tekemään tästä poikkeuksen, syistä,
jotka edustaja Yrttiaho jo meille kertoi.
Lakialoite on erinomainen, ja me perussuomalaiset olemme omassa
eduskuntavaaliohjelmassamme, sain olla työryhmän
jäsenenä, nostaneet myöskin asian esille,
ja yritämme viedä asiaa eteenpäin. Tämän
lisäksi, arvoisa puheenjohtaja, olen tehnyt lähes
vastaavan sisältöisen lakialoitteen, joka tulee
varmasti, ja toivottavasti, myöhemmin käsittelyyn.
Kun vaalien alla julistin tätä ilosanomaa
taitetusta indeksistä erilaisissa tilaisuuksissa, minulta kysyttiin,
mistäs eduskuntaehdokas Tuupainen ottaa rahat. Mutta olin
lukenut keväällä, helmi—maaliskuussa,
Helsingin Sanomista taloussivuilta, että minua merkittävästi
viisaammat olivat tutkineet asiaa ja he sanoivat, että jos
taitettu indeksi poistetaan vuoden 2012 alusta, se maksaa Suomelle
100 miljoonaa euroa (Erkki Virtanen: Nolla puuttuu!) ja yhdeksän
vuoden kuluttua 800 miljoonaa euroa. Näin luki lehdessä.
Mistä rahoitus? Meillä on kahdeksan erilaista rahoitusyhtiötä,
vakuutusyhtiötä, jotka ovat sijoittaneet eläkeläisten
rahoja noin 140 miljardia, tällä hetkellä vähän
vähemmän. Yhden prosentin korko 140 miljardista
tekee 1,4 miljardia, ja jos korko on esimerkiksi 3 prosenttia, niin
sen pitäisi olla yli 5 miljardia. Tällä korolla
me rahoitamme taitetun indeksin hoitamisen käytännössä. (Erkki
Virtasen välihuuto)
Aivan lopuksi. Olen tässäkin salissa ennenkin todennut,
että eläkeläiset maksavat kunnallisveroa
sen prosentin mukaan, mikä missäkin kunnassa on.
Jyväskylässä kunnallisvero on 19 prosenttia.
Eläkeläiset maksavat sen, mutta työssä käyvät
maksavat keskimäärin eri suomalaisissa kunnissa
4 prosenttiyksikköä vähemmän.
Puhutaan efektiivisestä veroprosentista, eli työtä tekevät,
saamiensa vähennysten johdosta, maksavat kunnallisveroa
merkittävästi vähemmän kuin
me eläkeläiset. Tässä on yksi
syy siihen, että taitettu indeksi pitäisi ehdottomasti
saada poistetuksi.
Reijo Tossavainen /ps:
Arvoisa puhemies! Tapasin vaalien alla noin 10 000
suomalaista kasvotusten. Tuon gallupin kiistaton tulos oli se, että yli
puolet palautteista koski pieniä eläkkeitä — tai
tarkemmin sanottuna eläkkeitä, jotka jatkuvasti
jäävät jälkeen palkkakehityksestä.
Suomessa on yli miljoona työeläkeläistä,
joita tuo taitettu indeksi koskee. Eläkeongelma on siis
todella iso ongelma. Ansiotasoindeksi on vuosien 1996 ja 2010 välillä noussut
71 prosenttia ja työeläkeindeksi vain 34 prosenttia.
Näin ollen eläkkeiden jälkeenjääneisyys
on taitetun indeksin vuoksi jopa peräti 37 prosenttia.
Näin tuloneuvottelujen aikana on hyvä kysyä: mikä ammattiliitto
suostuisi 37 prosentin palkanalennukseen? Vastaan, että ei
mikään. Ei tämä mahdu edes isoihin
raameihin. Väitän, että finanssikriisin
ohella eläkeläisten epäoikeudenmukainen
tilanne on tämän päivän suurin
ongelma. Siksi erilaisia ratkaisukeinoja tilanteen parantamiseksi
pitäisi miettiä sekä täällä eduskunnassa
että muualla yhteiskunnassa, ja ihan tosissaan, ei vain
puheissa eläkeläisten tilaisuuksissa ja median
haastatteluissa. Tässä asiassa tarvitaan todella
ihan oikeita tekoja.
On totta, että taloustilanne on vaikea ja että eläkeläisten
määrä kasvaa. Siksi taitetun indeksin
kertaluontoinen poistaminen ei ole nykyisessä poliittisessa
tilanteessa realistinen tavoite. Pitää hakea muita
keinoja tilanteen parantamiseksi. Pitää edetä askel
askeleelta. Ensimmäiseksi huomio pitäisi kiinnittää kaikkein
pienintä eläkettä saaviin. Alle 1 000
euron eläkeläisiä on jopa satojatuhansia.
Näin pieni eläke ei mahdollista kohtuullista elintasoa.
Siksi heidän osaltaan ensiapuna voisi olla eläkkeiden
lisäleikkausten poistaminen, esimerkiksi alle 1 500
euron eläkkeiden osalta leikkuri pitäisi poistaa.
Toimenpide ei poistaisi jälkeenjääneisyyttä,
mutta se poistaisi tilanteen huononemisen. Yli 1 500 euron eläkkeiden
osalta taitetun indeksin leikkaava vaikutus voisi nousta porrastetusti
niin, että esimerkiksi yli 2 500 euron eläkkeiden
osalta leikkaava vaikutus toimisi kuten tähänkin
saakka.
Arvoisa puhemies! Eläkeläisten asemaa pitäisi
muutoinkin tarkastella uudelleen. On paljon eläkettä odottavia,
jotka eivät ole enää työkykyisiä ja
siirtyisivät mielellään eläkkeelle.
Nyt tilanne on kuitenkin niin tiukka, että kansanomaisesti sanottuna
pitää olla kuoleman kielissä, ennen kuin
eläkkeelle pääsy mahdollistuu. Heidän
osaltaan kaivataan siis helpotusta. Toisaalta on eläkeläisiä,
jotka ovat vielä työkykyisiä ja -haluisia. Heidän
osaltaan työssäoloaikaa voitaisiin hieman venyttää toisesta
päästä. Lisäksi pitäisi
kehittää välimuoto, eli jos on jo eläkkeellä,
niin silloin osa-aikainen työ ja pätkätyö pitäisi
tehdä järkevällä tavalla mahdolliseksi
ja mielekkääksi. Siitä olisi sekin hyöty,
että kokopäiväiset työt jäisivät
nuoremmille eli nuoremmatkin hyötyisivät.
Työssäoloaikaa voidaan ja pitää pidentää myös
alkupäästä. Opintoja pitäisi
nopeuttaa. Silloin tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa,
mutta samalla paljon kehutun koulutusjärjestelmämme pitäisi
tutkia tosissaan myös toimintojensa tehokkuutta. Minulla
on sellainen tuntuma, että opetuksessa voitaisiin keskittyä nykyistä enemmän olennaiseen
ja jättää turhat rönsyt pois.
Näitä rönsyjä on erityisen paljon
ammattikorkeakoulujen puolella. Rönsyjen karsinta tarkoittaisi
opiskeluaikojen lyhentymistä ja kustannusten alenemista.
Arvoisa puhemies! Kuten näemme, asiat ovat kytköksissä toisiinsa.
Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa, jos vain tahtoa ja halua
löytyy.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Taitettu indeksi on paitsi toreilla ja turuilla
myöskin tässä salissa vuosien varrella
synnyttänyt kiivaita keskusteluja. Minulla on semmoinen
epäilys, että kovin harvassa ovat olleet kansanedustajat
ja tietenkin ne kansanedustajaehdokkaat, jotka toreilla ovat olleet
sitä mieltä, että taitettu indeksi olisi
oikeudenmukainen. En itsekään usko siihen, että se
on absoluuttisesti oikeudenmukaisin valittavissa olevista eläkkeiden
ostoarvoa turvaavista menettelyistä. Siksi on paikallaan,
että selvitettäisiin laajasti koko eläkejärjestelmän
kannalta nämä oikeudenmukaisuuskysymykset.
Eihän taitettua indeksiä ole tietenkään
säädetty kuin menojen pienentämiseksi — siis
en minä usko, että niin ovat tehneet edes eläkeyhtiöt
tai Tela tai Eläketurvakeskus tai kolmikantakaan, joka
siis tunnetusti eläkkeet tähän maahan
on ei nyt tavallaan säätänyt, koska eduskunta
ne on säätänyt, mutta kolmikannassa tietenkin
on laadittu nämä lait, koska maksajat ovat siellä.
Siis kannattaa muistaa, että eläkkeitä ei
maksa, pois lukien valtion eläkkeet, julkinen valta vaan
ne maksavat työnantajat ja työntekijät.
Siksi on hyvä kuulla myöskin heitä.
Mutta kun 1995 ja sitten 2005 voimaan tulleita työeläkelakeja
säädettiin, siinä yhteydessähän taitettu
indeksi tuli siihen muotoon, jossa se on nyt. Ei kukaan silloinkaan
oikeasti asioista tietävä sitä halunnut
kiistää, ettei taitettu indeksi olisi säädetty
sellaiseksi, kuin se on, eläkemenojen ja niiden eläkemaksujen
kurissa pitämiseksi. Näin se on. Sen vuoksi on
säädetty myöskin elinaikakerroin. Nämä molemmat
kohtelevat eläkeläisiä kaltoin siitä yksinkertaisesta
syystä, että jos ei eläkeläisiä kohdella
kaltoin, niin sitten kohdellaan maksajia eli työnantajia
ja työntekijöitä kaltoin. Mikä on
se kaltoin, niin siinä on kysymys siitä oikeudenmukaisuudesta,
tai missä kohtaa on se kaltoin kohtelun oikea kohta, siinä ratkeaa myöskin
kysymys tästä oikeudenmukaisuudesta. Sitä nyt
selvittää hallitusohjelmaan kirjattu työryhmä,
johon on turvattu myöskin eläkeläisjärjestöjen
edustus, ja siellä se keskustelu pitää käydä.
Tämä koko eläke liittyy seuraavaan.
Minä olen lukenut Hesaria, edustaja Tuupainen täällä luki
joskus viime keväänä, tai koska hän
nyt lukikaan, minä luin viimeksi tänä aamuna.
Luin sieltä, että suomalaisen eläketurvajärjestelmän rahoitus
on vaarassa, koska edustaja Tuupaisen mainitsemien eläkerahastojen,
joita Suomessa siis on enemmän kuin missään
muualla — niillä on rahaa jo yli 25 miljardia,
tai itse asiassa 140 miljardia kai jo tällä hetkellä,
mikä on suurin varallisuuserä, jota Suomessa ylipäätään
on, kaikki asunnotkaan eivät ole niin arvokkaita — tuotto, joka
on arvioitu eläkejärjestelmän kestävyyttä arvioitaessa,
että sen pitäisi olla 4 prosenttia, näyttäisi
laskevan 3,5 prosenttiin nyt, mihin ETK on päätynyt.
Tämä puolen prosentin alennus vaarantaa tämän
kestokyvyn ja uhkaa nostaa työnantajien ja työntekijöiden
eläkemaksuja voimakkaasti. Sillä saattaa olla
merkitystä myöskin tälle Suomen kuuluisalle
kilpailukyvylle ja meidän kaikkien, etenkin eläkeläisten,
hyvinvoinnille. Tämä on tosi iso asia, ja sen
takia ei riitä pelkästään se,
että taitetun indeksin poistamista vaaditaan vaan sen takia,
että sillä voi kuvitella saavansa seuraavissa
vaaleissa ääniä, koska se on vain osa
tätä eläkejärjestelmää.
Se on kuitenkin sellainen osa, että se aiheuttaa hyvin
monille eläkeläisille pahaa mieltä, ja
siksi pitää selvittää, onko
olemassa joku, mikä on se järjestelmä.
Kuten täällä edustaja Mustajärven
lukemassa hallitusohjelmasitaatissa todetaan, niin se asia pitää katsoa
kokonaisuutena.
Voi sanoa yksiselitteisen helposti, että taitettu indeksi
pitää korvata esimerkiksi puoliväli-indeksillä.
Mutta on hyvä tietää, mitä siitä seuraa, mitä se
maksaa. Kun edustaja Tuupainen viittasi näihin eläkerahastoihin,
että otetaan sieltä ne korot, niin ne korothan
otetaan sieltä nyt, niillä maksetaan eläkkeitä tällä hetkellä ja
se pitää osaltaan eläkemaksuja kurissa.
Mutta siis kysymys on sen tulonjaon oikeudenmukaisuuden arvioinnista,
joka tapahtuu eläkkeiden maksajien eli nyt työssä olevien
ja myöskin tulevien sukupolvien välillä ja
toisaalta sitten eläkkeensaajien, jotka osaltaan ovat tietysti
samoja henkilöitä, mutta niin pitkällä aikavälillä,
että osa siitä porukasta kerkiää jo
poistua nauttimasta tai maksamasta niitä etuja, ja tästä syystä pidän...
Nyt täällä on ihan oikein todettu,
että siis taitettu indeksi, kuten sen tarkoitus on ollutkin,
on leikannut eläkkeitä niin, että kun
palkat ovat nousseet vuodesta 1995 vuoden 2010 loppuun muistaakseni
38 prosenttia, niin työeläkkeet ovat nousseet
sinä aikana reaalisesti vain 9 prosenttia ja kansaneläkkeet
eivät sitäkään, koska kansaneläkeindeksi
on vielä huonompi. Näin huonoon palkkakehitykseen
ovat yltäneet eläkeläisten lisäksi
ainoastaan kansanedustajat vuodesta 2001 vuoteen 2010 arvioituna,
se on just sama, mutta se ei kuulu tähän.
Mutta tästä syystä pitää tehdä kestävällä tilastopohjalla,
tietopohjalla, oleva yhteinen arvio, johon myöskin eläkeläiset
pääsevät osallistumaan, siitä,
mikä tässä asiassa on oikeudenmukaista,
onko oikeudenmukaisempaa se, että eläkkeet seuraavat
palkkojen kehitystä, ja jos seuraavat, niin miten seuraavat,
ja onko toisaalta sitten oikeudenmukaista, että työnantajat
maksavat joko 22, 26 tai 30 prosenttia maksamistaan palkoista eläkemaksuja
ja työntekijät maksavat 24 tai 26 tai 28. Siis
tästä tässä on lopulta kysymys.
Sen lisäksi on kysymys myöskin siitä,
että taitetun indeksin lisäksi tämän
eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi on laadittu muitakin
keinoja, elinaikakerroin on se toinen. Se on itse asiassa, tulee
olemaan tässä lähivuosina, eläkeläisten kannalta
taitettua indeksiä vielä pahempi leikkuri.
Tämän kokonaisuuden arvioimiseksi, vaikka olen
itse sitä mieltä ollut ja olen aina ollut, että taitettu
indeksi ei ole oikeudenmukainen, ja olen sitä mieltä jossain
määrin edelleenkin, haluan nyt kuitenkin antaa
sille työryhmälle työrauhan. Tehköön
se työnsä, selvittäköön,
mistä tässä kaikessa on oikein kysymys,
mikä on oikeudenmukaista. Sen jälkeen tuotakoon
ratkaisut tänne meidän pohdittavaksemme, ja tehkäämme
sellaiset ratkaisut, että ilkeämme, ketkä sitten
ovat vielä niitä tuleville eläkeläisille
ja oleville eläkeläisille toreilla ja turuilla
esittelemässä, ja kehtaamme niitä aidosti
myöskin esitellä.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen tuossa pohti, onko kohdeltu
kaltoin eläkeläisiä vai vielä töissä olevia.
Vaalien alla kyllä sain eläkeläisten
mielipiteenä sen käsityksen, että eläkeläisiä on
kohdeltu kaltoin, ja olen itse vahvasti sitä mieltä.
Taitettu eläkeindeksi on poistettava. Tämän ikuisuusaiheen
nosti esille lähes jokainen viime vaalien alla kohtaamani
eläkeläinen. Eläkkeiden määräytymiseen
vuonna 1996 tuotu ja sittemmin jonkin verran laajennettu muutos
herättää närää etenkin
eläkkeensaajien keskuudessa. Käsiteltävänä olevassa
Yrttiahon lakialoitteessa todetaan, että kohtuullista on
vaatia, että myös eläkeläisten
tulokehityksessä otetaan huomioon yleinen taloudellinen
kehitys ja tulotason nousu.
Tätä lakiesitystä on helppo puoltaa.
Toivottavaa kyllä olisi, että hallituspuolueet
voisivat indeksin oikaisun lisäksi antaa myös
kuoppakorotuksen niille eläkeläisille, joiden
eläke on pienentynyt taitetun indeksin vuoksi viime vuosina.
Lars Erik Gästgivars /r:
Arvoisa puheenjohtaja, värderade ordförande!
Olen tyytyväinen siihen, että tämä asia
työeläkkeen indeksiasioista tulee käsittelyyn
täällä eduskunnassa. Se, että lakialoite
tulee toiselta laidalta, on vaan myönteistä.
Työeläkkeitä korjaavaa indeksikoria
muutettiin vuonna 1996 maamme ollessa erittäin vaikeissa
oloissa. Meillä oli tuolloin oma Kreikka-kriisimme ja kaikkien
piti kantaa kortensa kekoon. Se, että eduskunta yksipuolisesti
muutti sopimusta ja asetti toisen osapuolen, työeläkkeen
saajan, heikompaan asemaan, oli toimenpiteenä sellainen,
joka ei kuulu oikeusvaltioon. Mutta tuolloin hätä ei
lukenut lakia. Nyt tämä aika on ohi, ja nyt työeläkkeitä tarkistava
indeksikori on palautettava ennen vuotta 1996 vallinneeseen tilanteeseen.
Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijä on oikealla asialla.
Hallitusohjelmassa on kirjoitettu asetettavaksi työryhmä,
jossa tulee olla myös eläkeläisten edustus,
arvioimaan työeläkeindeksin mahdolliset muutostoimenpiteet.
Tämä on ensimmäinen kerta, arvoisa puhemies,
kun eläkeläiset saavat olla mukana jakamassa myöskin
sitä omaa rahaa, mitä he ovat olleet mukana maksamassa
isilleen ja äideilleen ja myöskin itselleen. Nyt
he saavat olla mukana. Sain tänään vastauksen
ministeri Paula Risikolta, että tämä työryhmä aloittaa
työn heti vuodenvaihteen jälkeen. (Puhemies: 2
minuuttia!)
Seuraan mielenkiinnolla asiaa ja sitä, millä lailla,
millä oikeudentajulla eduskunta käsittelee ja
korjaa tämän epäoikeudenmukaisuuden,
joka olisi pitänyt korjata jo kymmenen vuotta sitten.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perustellusti lukuisien eläkeläisten
kielellä sanat "taitettu indeksi" ovat kuin kirosana. Lukuisat ovat
ne eläkeläiset, jotka ovat kertoneet, että 15 vuotta
sitten, kun jäi eläkkeelle, eläkkeellä pärjäsi
niin hyvin, että oli jopa antaa omille lapsille vähän,
ja nyt he kertovat, että taitetun indeksin myötä eläkkeestä on
kadonnut ostovoima ja joutuu jopa sellaiseen nöyryyttävään
tilanteeseen, että joutuu pyytämään
omilta lapsilta rahaa jokapäiväisistä menoista
selviämiseksi.
Väitetään, että taitettua
indeksiä ei voida korjata sen vuoksi, että meidän
eläkejärjestelmämme ei kestä tai
että tästä tulee sukupolvien välinen
konflikti. No entäpä sitten, kun inflaatio laukkaa,
niin kuin nyt näyttää tekevän,
onko se järkevää politiikkaa? Tuskin
tässä talossa kukaan toivoo sitä, että inflaatio
laukkaa. Se on vahinko kaikille, se on vahinko kansantaloudelle, siitä kärsivät
kaikki. Paras ratkaisu, jotta meidän eläkejärjestelmä kestää,
on se, että on työtä, työtä ja
työtä eli luodaan kestäviä työpaikkoja,
varallisuutta eläkejärjestelmän kestävyyteen
ja huolehditaan siitä, että vanhusten ja eläkeläisten osalta
oikeudenmukaisuus toteutuu. Sitä me tarvitsemme yhteiskunnassa
emmekä sitä, että myös tällä tavalla
taitetun indeksin myötä syvennetään
köyhyyttä. Eläkeläisköyhyys,
vanhusköyhyys on valitettava häpeäpilkku
suomalaisessa yhteiskunnassa.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Jos oikein muistan, niin tämä taitettu
indeksi tuli voimaan noin 15 vuotta sitten, jolloin suunnilleen tämä sama
sateenkaariporukka kuin nytkin päätti heikentää eläkeläisten
asemaa.
Nykyinen taloustilanne on kuitenkin sellainen, että se
suosii eläkeläisiä. Ei ole heidän
etunsa mukaista juuri nyt, että taitettu indeksi korjattaisiin
suhteeseen 50—50. Täytyy myös muistaa,
että nykyiset eläkkeet kustantaa, ainakin joiltain
osin, se porukka, joka käy töissä. Koska
tulonsiirtojen varassa elävien henkilöiden määrä muun
muassa työttömyyden ja maahanmuuton myötä kasvaa,
ei tätä nykyisin työssä käyvän
porukan kuormaa tule kohtuuttomasti kasvattaa. Tätä taitettua
indeksiä on alettava korjata pikkuhiljaa ja asteittain,
siten, että se viimeistään omaan eläkeikääni
tultaessa saavuttaisi sen suhteen 50—50, mieluummin vaikka
jo vähän aikaisemmin.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Täällä puheenvuoroissa
muun muassa edustajatoveri Virtanen piti lähes mahdottomana
koskea eläkerahastoihin, ja näinhän tämä suomalainen keskustelu
kulkee. Tätä vahditaan tietenkin myös työmarkkinajärjestöjen
pöydissä, että näihin ei kajota.
Mutta meillä on esimerkki naapurimaastamme Ruotsista, jossa
rahastoja merkittävästi viime vuosikymmenellä purettiin
ja niitä varoja käytettiin ennen kaikkea pienien
eläkkeiden korotuksiin ja vanhusväestön
asumisolojen parantamiseen.
Vielä kommentti hallitusohjelmakirjaukseen. Olin noissa
neuvotteluissa 13 päivää mukana, en siis
loppuun saakka, ja kyllä tuo vaatimaton kirjaus on ilman
muuta vasemmistoliiton edustaja Virtasen ja minunkin syytäni,
mutta se on todella vaatimaton kirjaus. Voin kertoa, että useat
hallituspuolueet tiukasti vastustivat kaikenlaista kirjausta, joka
koskee työeläkeindeksijärjestelmän muuttamista
ja korjaamista. Sen takia vetoan kaikkiin täällä,
ja erityisesti oppositiovoimiin, että me yhdessä pitäisimme
tämän vaalikauden esillä tätä hallitusohjelman
kirjausta ja siihen liittyvää lupausta ja ajaisimme
yhteisesti eläkeläisten parempaa toimeentuloa
ja vanhuusköyhyyden leikkaamista Suomessa.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Käytävä keskustelu
on tarpeellinen, ja se, että viitataan hallitusohjelmaan,
on erittäin tervettä. Omalta osaltani tulen varmasti
sen neljä vuotta pitämään tätä asiaa
esillä.
Kuitenkin on pakko todeta omalta kohdaltani, että tyttäreni
on hieman yli 20-vuotias, ja kun minä siirryn eläkkeelle,
toivon, että eläkejärjestelmä on
sellainen, että kun minä omalla työlläni olen
ansainnut työeläkkeen, niin edellytän
sitä, että työeläkkeeni ostovoima
pysyy sillä tasolla, mitä olen itse omalla työlläni
ansainnut. En halua lisätä sitä kuormaa
tyttärelleni tai hänen lapsilleen, että minun
elintasoni eläkkeellä ollessa nousisi. Hän
joutuu työskentelemään pidempään kuin
minä saadakseen samantasoisen prosentuaalisen eläkkeen
työtuloistaan kuin minä. Minun mielestäni
on epäoikeudenmukaista, että minä velvoittaisin
tyttäreni tekemään vielä muutaman vuoden
enemmän työtä, jotta hän pääsee
siihen samaan eläkepalkkatasoon omien työansioidensa
kertymien mukaan, mitä minulla on nyt oikeus saada. Minä teen
muutaman kuukauden, hän tekee jo vuosia saadakseen saman
tason. Mutta on ehdottoman tärkeää, mitä tässä kyseisessä aloitteessa
on tuotu esille: Vanhuusköyhyys ei saa lisääntyä sen
takia, että meillä järjestelmä on sellainen
kuin nyt, eli meillä pienistä työeläkkeistä pudotaan.
Meillä pitää ihan oikeasti tarkastella,
kuinka tämä asia voidaan paremmin hoitaa niin,
että nyt eläkkeellä olevien, jotka ovat pienillä työeläkkeillä tai
työeläkkeillä yleensä, ostovoima
säilyy todella ja myös turvataan kuitenkin se,
että me emme kohtuuttoman suurta rasitetta aseta niille
tuleville työeläkkeen maksajille ja niille, jotka
nyt maksavat työeläkkeitä meidän
puolestamme, koska (Puhemies: 2 minuuttia!) nämä rahat
eivät riitä kuitenkaan loputtomiin.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa puhemies! Totean, että tämä edustaja
Yrttiahon tekemä lakialoite näistä eläkeasioista
on aiheellinen ja hyvä.
Kun viime eduskuntavaalien alla olin erilaisissa tilaisuuksissa,
joissa nousi tämä taitettu indeksi -asia
esille, niin kaikki ehdokkaat, puoluekannasta riippumatta, ilmoittivat
eläkeläisille, että he tulevat ryhtymään
toimiin, mikäli tulevat valituksi kansanedustajaksi, niin
että tämä taitettu indeksi muutetaan
eläkeläisille edullisemmaksi. Nyt on tullut se
hetki, että tämä eduskunta sen tekee.
Nuorille kansanedustajille totean, että itse kukin
ikäluokka työssä ollessaan maksaa ja
kustantaa omat tulevat eläkkeensä. Tällä hetkellä eläkkeellä olevat
ovat kustantaneet jo etukäteen ja maksaneet. Eläkerahastoissa
on riittävästi rahaa, että tämä asia
voidaan korjata.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
erittäin hyviä puheenvuoroja tästä taitetusta
indeksistä, ja ennen kaikkea edustaja Yrttiaho on aivan
oikealla asialla. Todella, kun me vaalikentillä kuljimme,
saimme tavata paljon eläkeläisiä ja eläkeläiset
kertoivat meille tämän huolen ja ongelman.
Täällä on nyt sitten myös
myöhäisemmissä puheenvuoroissa keskusteltu
siitä, millä tavalla rahoittaa tämä taitetun
indeksin takaisin ottaminen. Tärkeintä on, että tähän
yhteiskuntaan luodaan uusia työpaikkoja ja näin
ollen sitä kautta on eläkemaksun maksajia. Silloin
ei tule meille tätä vajausta eikä tarvitse
sanoa, että meillä ei ole taloudellisia edellytyksiä hoitaa
näitä asioita. Uusi, kuuden puolueen hallitushan
on puhunut yrittäjyydestä hyvin vahvasti, ja nyt
sillä on näytön paikka näissä asioissa
luoda niitä uusia työpaikkoja ja näin
maksaa näitä tuleville eläkeläisille
tarkoitettuja eläkkeitä.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Uudet ja tuoreet ja nuoret kansanedustajat,
vaikka jo 50 on mittarissa, toki tiedostavat sen, kuka on maksanut
eläkkeensä ja kuka ei. Mutta, ettei synny virheellistä mielikuvaa,
täytyy nyt kuitenkin todeta, että jos eläkkeitten
maksaminen nyt loppuisi ja eläkkeellä olevat ihmiset
odottaisivat sitä pelastuksen aurinkoa niistä eläkevaroista,
se kestäisi tasan neljä vuotta. Kyllä se
niin on, että ei tämä järjestelmä nyt
ole vielä siinä mallissa, että ne eläkkeet
ovat kokonaisuudessaan maksetut, että nyt eläkkeellä,
työeläkkeellä olevat henkilöt
voisivat luottaa siihen, että rahavaroja on niin paljon,
kun he ovat eläkkeensä maksaneet. Järjestelmä aloitettiin
niin, että siellä ei ollut sellaista omaisuusmassaa,
mistä pystyttiin maksamaan, vaan me maksamme eläkkeellä olevien eläkkeitä nyt
omalla työnteollamme, ja se on vaan näin faktista.
Keskustelu päättyi.