Arvoisa puhemies! Tämä on musta päivä suomalaiselle terveydenhuollolle. STT uutisoi, että hallitus olisi lakkauttamassa sairaanhoitopiirit ja siirtämässä terveyspalveluiden järjestämisen erva-alueille eli erityisvastuualueille ja kunnille, joiden koosta ja määrästä emme todellakaan vielä tiedä mitään. Tällä ratkaisulla te ensinnäkin hylkäätte kauan kaivatun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon integraation. Kansalaisten tasavertaisten terveyspalveluiden saantimahdollisuus heikkenee olennaisesti, matkat pitenevät. Kunnissa alkaa ennennäkemätön kilpailu terveydenhoidon resursseista, työvoimasta, laitteista, lisäinvestoinneista. Ketkä voittavat? Keskuskaupungit luonnollisesti ja lopulta yksityinen tervey-denhoito, pörssiyhtiöt. Kokoomukselta voi odottaa mitä tahansa. Mutta kuinka ihmeessä te sosialidemokraatit voitte olla hyväksymässä näin järjetöntä ratkaisua?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Nyt on saavutettu merkittävä ja tärkeä askel, kun kuusi hallituspuoluetta on tänään saanut käsiteltyä työryhmän kolme erilaista mallia. Nämä mallit nyt jos tästä luettelisin: Siellä oli yksi malli, joka olisi lähtenyt 70 kunnasta. Tämä ei varmasti olisi ollut teille keskustapuolueessa kovinkaan mieleinen. Sitten olisi ollut malli, jossa kunnat ovat poikkeus. No, me tiedämme, että tämäkään malli ei kyllä ole sellainen, jolla Suomea viedään eteenpäin ja palveluja turvataan. Sitten on kolmas malli.

Kolmas malli on maltillinen malli, jossa kuntien erityispiirteet otetaan huomioon, byrokratiaa saadaan karsittua. Se byrokratia on nimittäin ihan kamala asia, kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sitä raja-aitaa on päässyt kasvamaan ja potilaat ovat joutuneet sitä ylittämään ja aina se ylittäminen ei ole sujunut niin kuin pitäisi. Nyt me saamme tätä raja-aitaa poistettua. Me siirrymme kolmiportaisesta mallista kaksiportaiseen malliin, eli se yksi byrokratian askel sieltä nyt saadaan pois. Kyllä tämä vaan parantaa näitä todella tärkeitä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.

Arvoisa puhemies! Hallitus on hylännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa, myös kuntauudistamisessa, kuten tiedetään, parlamentaarisen valmistelun, mutta myös itse asettamanne työryhmän työn te nyt dementoitte tässä. STM:n työryhmähän juuri haki lisäaikaa omalle työllensä antaakseen asiantuntija-arvion näistä malleista. Mitä virkaa siis enää on parlamentarismilla tai työryhmillä, jos päätökset tehdään kuulematta niitä? Ja miksi hallitus on tekemässä kaikkein katastrofaalisimman ratkaisun näin tärkeässä asiassa kuin suomalaisten terveyspalveluiden järjestämisessä? Tätä ei voi ymmärtää kukaan, eivät myöskään asiantuntijat.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vastaan sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän puheenjohtajana. Me todella tänä päivänä käsittelimme näitä asiantuntijaryhmän erilaisia vaihtoehtoja, ja kyllä nämä kaikki vaihtoehdot tulivat nimenomaan sieltä asiantuntijaryhmästä. Me annoimme sitten vain ministeriryhmänä lisätehtävää, että nyt tätä sitten tätä kolmatta, joka siinä oli yksi niistä vaihtoehdoista, viedään nyt eteenpäin. Valitsimme nimenomaan sen, mikä sattuu olemaan myös hallitusohjelmassa. Siellä todetaan, että vahvat peruskunnat ja mikäli ei tule riittävästi vahvoja peruskuntia, niin muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita ja sitten tulee viisi erityisvastuualuetta. On tarkoitus, että nyt mietitään, mitkä ovat niiden erityisvastuualueiden tehtävät. Niiden tehtäviä ei tulla lisäämään, mutta varmasti sellaista koordinaatiovastuuta tullaan sinne antamaan, mutta nyt varmistetaan ne lähipalvelut tällä ratkaisulla.

Arvoisa herra puhemies! Järjestämisvastuut tulevat olemaan joko vahva peruskunta tai sosiaali- ja terveysalue. Te toteatte tässä lähtötilanteessa, että järjestelmän korjaaminen ei onnistu nykyisellä hajautetulla palvelurakenteella, eli vastaus hajautetulle palvelurakenteelle on palvelurakenteiden keskittäminen. Nyt kun sanotte, että siirrytään kaksinapaiseen malliin, jossa erikoisvastuualueiden merkitys on suuri ja sitten toisessa päässä on perusterveydenhuolto, niin sairaanhoitopiirit, joita on 20, poistuvat siitä välistä. Tulee äärimmäisen iso haitari ja iso väli, eikä kukaan tiedä, kuka ne tehtävät tulee jatkossa hoitamaan. Kysynkin teiltä: miksi te ette keskittyneet ensisijaisesti erityisvastuualueiden ja sairaanhoitopiirien työnjaon selkeyttämiseen, koska se on kuitenkin tässä ollut kynnyskysymys tämän asian ytimessä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Kyllä tässä on varsinaista mörköjen ja mörököllien maalaamista. Tämä työ on vasta aluillaan. Me olemme nyt päättäneet niistä raameista, joilla tätä viedään eteenpäin. Sitten on hyvin tärkeää ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet. Millä tavalla esimerkiksi Lapissa pystytään järjestämään niin tärkeät lähipalvelut kuin ne erikoissairaanhoidon palvelut, millä tavalla siellä sitten tämä erva muotoutuu. Nämä kaikki tullaan katsomaan sitten tässä jälkityöskentelyssä. Sekin, millä tavalla meillä tullaan muodostamaan näitä vahvoja peruskuntia ja millä tavalla näitä sote-alueita tullaan saamaan aikaan, kyllä viitoittaa sitä tietä, millä tavalla tämä sosiaali- ja terveydenhuolto muotoutuu. Me olemme nyt tällä hetkellä välivaiheessa, ja tässä välivaiheessa se on kuulkaa nyt niin — rakkaat keskustalaiset, teillekin sanon — että semmoista pientä epävarmuutta täytyy pystyä sietämään tässä vaiheessa, koska se päämäärä, johon me olemme pyrkimässä, on niin tärkeä, että tässä ei sovi hutiloida, vaan tässä pitää mennä askel kerrallaan, ja viime kädessä sitten sen askelluksen pitää näkyä siellä ihan tavallisten kansalaisten arjessa parantuneina palveluina niin lapsiperheille, ikääntyneille ihmisille, työssäkäyville ja ihan kaikille.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Nythän nimenomaan tällä ratkaisulla halutaan varmistaa niitä palveluja, että meillä on tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveyspalveluja. Ne nostetaan nyt vahvemmille harteille, ja se, kuinka paljon niitä sote-alueita tarvitaan, riippuu siitä, kuinka paljon on vahvoja peruskuntia. Järjestämisvastuu ja rahoitus on kunnilla, ja se tulee siellä pysymään, ja nyt pitää erottaa se järjestäminen ja tuottaminen.

Kun te kysytte, arvoisa edustaja Hautala, siitä sairaanhoitopiirien poistumisesta: eivät ne sairaalat minnekään häviä. Me tulemme tarvitsemaan keskussairaaloita, aluesairaaloita, mutta se hallinnollinen järjestelmä tulee muuttumaan. Meillä ei tulevaisuudessa ole sairaanhoitopiiriä hallintona, mutta meillä tulee olemaan sairaaloita ja meillä tulee olemaan vahvaa erikoissairaanhoitoa. Tällähän nyt nimenomaan valmistetaan sitä perusterveydenhuoltoa ja niitä peruspalveluja. Ne ovat päässeet rapautumaan viime vuosien aikana. Kaikki rahat menevät erikoissairaanhoitoon, nyt me haluamme vahvistaa sitä perusterveydenhuoltoa, että se toimii hyvin ja saadaan kustannukset hallintaan.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset kannattavat perusterveydenhuoltoa, ja kun katsoo, mitä tämä hallitus ja edelliset ovat tehneet, niin perusterveydenhuollon saamat resurssit ovat paljon pienempiä, henkilömitoitukset ja niitten kasvu paljon pienempää kuin erikoissairaanhoidon. Jokainen, joka on kuntapolitiikassa, näkee ne ylitykset. Ne tulevat kuin manulle illallinen vuodenvaihteen jälkeen.

Ja sitten vielä eräs asia: Yksityiset lääkärifirmat, pörssiyhtiöt rahastavat. Kun ei saada terveyskeskuslääkäreitä syrjäseudulle, sinne lähetetään kahden vuoden kandi tekemään sitten keikkaa ja hinta on moninkertainen. Mitä te aiotte tehdä, että nimenomaan perusterveydenhuoltoa, jota siis perussuomalaiset kannattavat, lähdetään viemään eteenpäin eikä tehdä tämmöisiä himmeleitä?

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi: Neuvolatoiminta. Kun se on siinä lähiössä tai siinä lähellä, niin silloin ihminen, jolla on isotkin ongelmat, vielä pääsee siihen. Mutta kun hän jo on sen verran voipunut ja pahassa tilanteessa, kun se keskitetään vaikka 10—20 kilometrin päähän, häneltä jää menemättä ja se syrjäytymisen alkupiste on siellä. Eli mitä te teette perusturvan ja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini puhui viisaasti ja puhui aivan kuin hallituksen suulla. (Naurua) Tämä on nimittäin juuri se, mihin me pyrimme.

Arvoisa puhemies! Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on lausunnossaan todennut, että erikoissairaanhoitoa ei juurikaan voi siirtää peruskuntiin. Miksi, arvoisa... (Välihuuto) — Nimenomaanhan siellä todetaan, että erikoissairaanhoitoa siirretään peruskuntiin. (Välihuutoja) — Kyllä, nimenomaan siellä todetaan näin.

Miksi, arvoisa ministeri, vaarannatte erikoissairaanhoidon sillä tavalla, että osa näistä erikoissairaanhoidon tehtävistä siirretään peruskuntiin ja sitten suurin osa keskitetään näihin erityisvastuualueisiin, näihin ylikunnallisiin valtaviin hallintohimmeleihin, joilla on miljardibudjetit? Miten näitten elimien kansanvaltaisuus toteutetaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Ehkä edustajan kanssa voisi jossain vaiheessa käydä tämän vähän tarkemmin läpi, minuuttiin ei nimittäin mahdu. Mutta sen kysyn, onko edustajalla jotain sitä vastaan, että sieltä terveyskeskuksesta löytyy esimerkiksi naistentautien erikoislääkäreitä, mitä tänä päivänä hyvin harvassa terveyskeskuksessa on. Tänä päivänä joudutaan antamaan lähete sinne erikoissairaanhoidon puolelle tai sitten ihminen menee omin varoin erikoissairaanhoitoa hakemaan yksityiseltä sektorilta.

Tämä on juuri se ongelma, mitä edustaja Soinikin tuossa totesi, että ihmisiä pompotellaan paikasta toiseen. Nyt tämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen raja-aita — se on siis hallinnollinen raja-aita — sieltä murretaan pois ja ihminen pääsee siirtymään palvelusta toiseen sujuvammin kuin tähän asti, byrokratiaa saadaan karsittua. Sehän on ollut teilläkin se tavoite, että saadaan byrokratiaa karsittua mahdollisimman hyvin.

Nyt teillä tuntuu olevan tuosta ervastakin vähän erikoinen kuva. Minä voin antaa tämän vaikka sitten...

...tämän istunnon jälkeen, kun minuuttiin ei todellakaan mahdu.

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tässä terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa on edetty. Se, että jokainen suomalainen saa tasa-arvoisesti laadukkaat terveyspalvelut, on aivan keskeinen asia. Tervey-denhuollon uudistaminen on pääministeri Kataisen hallituksen aivan keskeinen tavoite, ja sillä mitataan se, millä tavalla tämä hallitus onnistuu.

Kysyisinkin tässä, kun tässä on käyty keskustelua tästä tänään tulleesta päätöksestä ja tässä on varmasti aika monelle jäänyt epäselväksi peruspalveluministerin kanta siitä, mikä näiden erityisvastuualueiden tehtävä pitäisi olla. Tiedän, että neuvottelut ja keskustelut ovat kesken, mutta olisi hyvä nyt, että Suomen eduskunta, ehkä Suomen kansakin kuulisi, mitä mieltä te olette siitä, mikä tehtävä pitäisi erityisvastuualueilla olla.

Täällä ministeri Risikko erinomaisesti totesi, että tässä tulee leveämmät hartiat. Se on tärkeä tavoite. Mutta myös muita konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta laatu olisi parempaa ja painopiste olisi siellä terveyden edistämisessä, ennaltaehkäisyssä.

Toivoisin, että peruspalveluministeri näihin asioihin vielä vastaisi, kun näitä on useaan kertaan myöskin tässä kysytty.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Erva-alueiden vastuulle kuuluu koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä, muun muassa koulutuksen koordinaatio, mitä tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sitten pienten erityisryhmien vaativat ja kansallisesti keskitettävät hoidot voidaan myöskin sinne erva-alueelle sälyttää. Mutta työ on vielä siltä osin kesken, kuinka yksityiskohtaisesti tässä vaiheessa voidaan mennä, mitkä ovat ne eksaktit hoidot, mitkä ovat ne eksaktit potilasryhmät, jotka voidaan sitten ervan vastuulle sälyttää. Tässä pitää ottaa myöskin huomioon, että meillä on joitain sellaisia asioita, jotka voidaan keskittää Suomessa vaikkapa vain yhteen kohtaan: millä tavalla esimerkiksi aivokirurgian suhteen pystytään toimimaan, kun ei meillä niitä lääkäreitäkään ole jaettavaksi viidelle ervalle.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme tänäänkin keskustelleet paljon siitä, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät toimi ja meidän on jotakin tälle asialle tehtävä. Nyt hallitus on omalta osaltaan linjannut linjaukset siitä, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan. Me tulemme vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoa siirtämällä osan erikoissairaanhoidosta sinne sekä keskittämään ja vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Me tulemme myös vahvistamaan erikoissairaanhoitoa nimenomaan sillä, että me pystymme entistä tarkoituksenmukaisemmin ja laadukkaammin vahvistamaan erikoissairaanhoitoa sekä myös vaativaa sosiaalipalvelua.

Nyt kysyisin hallitukselta: mitkä ovat hallituksen jatkotoimenpiteet ja aikataulut näitten asioitten osalta, kun tätä isoa kokonaisuutta lähdetään viemään eteenpäin ja tulevaisuudessa me saamme entistä laadukkaampia ja parempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Nythän meillä on hallituksen iltakoulu 5.6., ja sitten myöskin selonteko on tänne eduskuntaan tulossa. Tuon iltakoulun aikana me sitten toivottavasti saamme ne seuraavat askelmerkit päätettyä niin, että voimme tänne eduskuntaan myöskin ne tuoda.

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun perusteella tämä teidän mallinne kyllä vaikuttaa sekavalta, ja en usko, että myöskään kansalaiset tästä saavat tällä erää tolkkua, että mistä on kysymys, ja ylipäänsä ihmisiä ei niin hirveän paljon kiinnosta se, minkälaiset rakenteet ovat, vaan heitä kiinnostaa erityisesti se, pääseekö lääkärille vaikka Juuassa tai Keski-Suomen Pihtiputaalla tai pääseekö hoitoon.

Kysyisin arvoisalta peruspalveluministeriltä: miten tämä helpottaa lääkäriin pääsyä, ja tuleeko tämän myötä lisää lääkäripalveluita erityisesti maakuntien syrjäalueille, joissa on pitkät matkat toisesta paikasta toiseen?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Te puhutte niistä rakenteista, me puhumme palveluista, koska palvelut ovat todellakin se asia, joka ihmisiä kiinnostaa kaikkialla Suomessa. Siinä, millä tavalla esimerkiksi syrjäseutujen palveluita saadaan hoidettua, meidän täytyy ottaa käyttöön myöskin uusia toimintatapoja. Esimerkiksi Itä-Suomen alueella on jo terveysbusseja käytössä. Siellä on myös sosiaalityöntekijä, joka menee sinne syrjäkylälle, aivan kuten entisaikaan kauppa-autot kävivät, ja käyvät syrjäkylillä edelleenkin. Se, millä tavalla me viemme niitä palveluita sinne ihmisten ympäristöön, sinne syrjäkylille, on tässä se olennainen asia. Meillä on olemassa jo Suomessa paljon hyviä ratkaisuja. Nyt niitä hyviä käytäntöjä täytyy sitten laajentaa kaikkialle, missä niitä tarvitaan.