Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Niin sanottu työnantajasanktiodirektiivi kytkeytyy Euroopan unionin kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan laittoman maahanmuuton vähentämiseksi. Direktiivi täydentää unionin muita pimeän työn ja hyväksikäytön ehkäisemistä koskevia toimia. Sen tarkoituksena on vähentää laittoman maahanmuuton ja pimeän työn houkuttelevuutta ja samalla suojella laitonta maahanmuuttajaa hyväksikäytöltä. Direktiivi kieltää laittomasti oleskelevien henkilöiden työnteon ja määrää näitä työllistäneille työnantajille taloudellisia seuraamuksia.

Eri arvioiden mukaan EU:n alueella oleskelee laittomasti 4,5—8 miljoonaa kolmansien maiden kansalaista. Laittomasti oleskelevien henkilöiden työskentely on unionin alueella keskittynyt tietyille alueille, esimerkiksi rakennusalaan, maatalouteen, siivous- ja kotitaloustyöhön sekä hotelli- ja ravintola-alalle. Laiton työnteko vähentää julkisia tuloja ja saattaa myös alentaa palkkoja ja heikentää työoloja sekä vääristää kilpailua yritysten välillä. Pimeän työn tekijät eivät voi hyötyä sairausvakuutuksesta ja eläkeoikeuksista, jotka perustuvat palkasta pidätettäviin maksuihin. Ilmi tullessaan laittomasti työskentelevät kolmansien maiden kansalaiset joutuvat todennäköisesti palautetuiksi kotimaahansa. Muun muassa tämän vuoksi laittomasta työnteosta ja siihen mahdollisesti liittyvästä vakavastakin hyväksikäytöstä ei mielellään oma-aloitteisesti kerrota.

Viranomaisten suorittaman valvonnan ja tarkastusten pohjalta saatujen tietojen mukaan ulkomaalaisten luvaton työnteko on Suomessa suhteellisen pieni mutta silti vakava ilmiö. Arvioiden mukaan kyse on vuosittain muutamista sadoista henkilöistä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvia, täysin laittomasti oleskelevia työntekijöitä on puolestaan tavattu valvontaoperaatioiden yhteydessä koko maassa vain yksittäistapauksina. Onkin huomattava, että direktiivi ei suoraan kohdistu Suomessa ajankohtaisiin ulkomaisen työvoiman käytön ongelmiin, jotka liittyvät asianmukaisten palkka- ja muiden työehtojen turvaamiseen. Tähän asiaan puututaan hallitusohjelmassa siihen paremmin soveltuvin keinoin. Valvovien viranomaisten, kuten työsuojelun, Verohallinnon ja keskusrikospoliisin resursseja vahvistetaan. Lisäksi työsuojeluviranomai-sen ulkomaalaistarkastajien määrää lisätään harmaan talouden torjuntaohjelman mukaisesti.

Tämä hallituksen esitys, jossa pannaan siis toimeen työnantajasanktiodirektiiviä, on laadittu laajapohjaisen yhteistyön tuloksena. Sisäasiainministeriön koordinoimaan hallituksen esityksen valmisteluun ovat osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Työoikeuteen liittyvät säännösehdotukset on valmisteltu erikseen työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä. Suurin osa direktiivin velvoitteista täyttyy jo voimassa olevan lainsäädännön nojalla, mutta eräät direktiivivelvoitteet edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön toimialaan kuuluvan lainsäädännön muuttamista.

Tässä ulkomaalaislakiin ehdotettava muutos koskee harkinta-ajan antamista ja oleskeluluvan myöntämistä laittomasti työskennelleelle henkilölle direktiivin edellyttämällä tavalla ihmiskaupan uhreja vastaavalla menettelyllä. Menettely ei suinkaan koskisi kaikkia laittomasti työskennelleitä, vaan direktiivin mukaisesti ainoastaan tapauksia, joissa on esiintynyt erityistä hyväksikäyttöä tai joissa työntekijä on ollut alaikäinen. Lupa myönnettäisiin tapauskohtaisen harkinnan mukaan siksi ajaksi, kun kantelumenettelyt työnantajaa vastaan kestävät ja henkilöiden edellytetään tekevän yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä työnantajaa vastaan. Myönnettävien lupien vuosittainen määrä jäisi todennäköisesti hyvin vähäiseksi.

Työsopimuslakiin ehdotettava muutos koskee työnantajalle määrättävää 1 000—30 000 euron suuruista seuraamusmaksua ja maksun määräämisestä vastaavaa viranomaista. Esityksessä ehdotetaan, että seuraamusmaksun ja siihen liittyvät kolmannen maan kansalaisen palauttamiskustannukset määräisi työsuojeluviranomaiselta ja poliisilta saatujen tietojen perusteella Maahanmuuttovirasto. Direktiivin mukaiset seuraamukset koskevat sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä, jotka ottavat palvelukseensa muita henkilöitä liiketoimintaansa varten, ja myös yksityishenkilöitä näiden antaessa työtä esimerkiksi kotisiivoojalle. Seuraamuksia ei kuitenkaan koidu, jos työnantaja on huolehtinut velvollisuuksistaan eikä tiennyt esimerkiksi oleskeluluvan olevan väärennetty.

Seuraamusmaksujen lukumäärä tullee ainakin alkuvaiheessa jäämään hyvin pieneksi. Seuraamusmaksua ei myöskään määrättäisi sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa, tai sille, joka on tuomittu samasta teosta lainvoimaiseen rangaistukseen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia siten, että lähetetyn työntekijän työnantaja olisi velvollinen maksamaan työsopimuslaissa säädetyn seuraamusmaksun. Oikeusministeriön osalta ehdotettava muutos koskee sakon täytäntöönpanosta annettua lakia, eli seuraamusmaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus.

Arvoisat edustajat, yhdessä hallitusohjelman mukaisten harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden kanssa työnantajasanktiodirektiivin täytäntöönpano siis tehostaisi laittoman työnteon vastaisia toimenpiteitä, lisäisi laittomasti oleskelevia henkilöitä työllistävien työnantajien kiinnijäämisriskiä ja toimisi osaltaan merkittävänä tekijänä kolmansien maiden kansalaisten laittoman työnteon ennaltaehkäisemisessä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä hyvin tuodaan esille se, missä ovat ne ongelmat, eli ihmisten hyväksikäyttö, ja lailla pyritään turvaamaan hädänalaisten ihmisten auttaminen sekä sitten se toinen kärki, mikä esittelyssä hyvin tuotiin esille, eli harmaan talouden torjunta.

Esitys on erinomaisessa harmoniassa hallitusohjelman kanssa, koska nimenomaan tarkoituksena on vähentää laittoman maahanmuuton ja pimeän työn houkuttelevuutta. Tiedetään, että tähän pimeään työhön ja laittomaan maahanmuuttoon sisältyy erityisesti ihmiskauppa. Vaikka, kuten on todettu, Suomessa tämä ei ole suuri ongelma, sitäkin räikeämpiä ovat ne tapaukset, joita Suomesta on tavattu. Kaikki muistamme kiinalaisten kivenhakkaajien palkat jne. Näitä yksittäistapauksia on kuitenkin varmasti enemmän kuin mitä meillä tiedossa on. Onkin hyvä, että nyt puututaan juuri tähän kyseiseen kohtaan. Sillä pystyttäisiin enemmän ja ponnekkaammin puuttumaan juuri tähän inhimilliseen tragediaan, mikä tähän liittyy: tehdään työtä liian pienillä palkoilla. Tämä on osaltaan murentamassa meidän työmarkkinajärjestöjämme. Se on negatiivinen asia julkisen talouden kannalta, ja on hyvä, että tähän puututaan nyt ajoissa, vaikka tämä ei ilmene vielä Suomessa valtavassa määrin.

Toivon kuitenkin hartaasti, että tätä oikeudellista prosessia, jota tässä on suunniteltu, mietittäisiin tarkkaan vielä niin, että nyt kun näitä sanktioita säädetään ja niitä korvauksia voidaan lähteä hakemaan sitten myös sieltä kolmansista maista, niin emme ajaudu tässä nyt sitten niitä sanktioita suurempiin oikeusprosessien kustannuksiin, vaan että tätä harkintaa pystyttäisiin tässä vaiheessa myös käyttämään ja tuota menettelyä, eikä niin, että jos kerran on tuomittu ja uusii, niin ei enää sitten rangaista, ettei saa sellaista kuvaa tästä esityksestä, että kun ei kerralla oppinut, niin ei enää toista kertaa rangaista.

Samoin ilmaisen huoleni (Puhemies koputtaa) vielä tässä vaiheessa valvontaresurssien riittävyydestä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! EU:n työnantajasanktiodirektiivin tavoitteena on kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien työhönotto ja ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Tämähän on tämän lakiesityspaketin todellinen sisältö, ja vain sivujuonne on työntekijöiden oikeuksien suojelu.

Esityksessä muutetaan ulkomaalaislakia, työsopimuslakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Tärkeitä ovat parannukset ulkomaalaislakiin, jonne tulevat säännökset oleskeluluvan myöntämisestä ulkomaalaisen työntekijän hyväksikäyttötapauksissa ja myös alaikäisiä koskevissa tilanteissa.

Ehkä keskeisin esitetty muutos tulisi työsopimuslakiin, jossa määrättäisiin erityinen seuraamusmaksu sellaiselle työnantajalle, joka on ottanut työhön laittomasti maassa oleskelevan. Seuraamusmaksu voi olla 1 000—30 000 euroa. Sen määräisi Maahanmuuttovirasto, ja säännösten noudattamista valvoisivat työsuojeluviranomaiset yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Seuraamuksen täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus. Maksu on mahdolliseen rikolliseen hyötyyn nähden vähäinen, varsinkin jos hyväksikäytettyjen määrä on suuri ja toiminta järjestelmällistä.

Monissa lausunnoissa on oikein todettu, ettei laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko ole Suomessa ainakaan vielä mittava ongelma. Suuria ja massamittaisia ongelmia ovat laillisesti Suomessa työskentelevien kymmenientuhansien ulkomaalaisten työehtojen rikkomukset, kiskonta ja työsyrjintä. Niihin liittyvät lähes aina myös yhteiskunnallisten velvoitteiden, muun muassa verojen, eläketurvan ja vakuuttamisen, laiminlyönnit.

Olisin odottanut, että hallitus tuo eduskuntaan työsopimuslain ja tilaajavastuulain muutosesitykset, joihin olisi kirjattu kattava taloudellinen toimeksiantajan ja koko alihankintaketjun kollektiivinen tilaajavastuu, aivan kuten tässä rajatun työntekijäryhmän osalta nyt säädetään. Tämä on kuitenkin hyvä panna tässä merkille. Kollektiivista tilaajavastuutahan nimenomaan elinkeinoelämä, EK, on sitkeästi vastustanut ja vastustaa.

Vasta kattava kollektiivinen tilaajavastuu kaikkien työntekijöiden palkka- ym. työsuhdesaatavista, työaikakorvauksista, vuosilomakorvauksista ja erilaisista kulukorvauksista mahdollistaisi tehokkaan työehtojen valvonnan aloilla, joilla työ pilkotaan sadoiksi projekteiksi ja ketjutetaan pitkiksi alihankintaketjuiksi. Muun muassa rakennusalalla ja laivanrakennusteollisuudessa näin on jo vuosikymmeniä tapahtunut. Näillä aloilla ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö, veronkierto ja muut laittomuudet ovat laajamittainen ilmiö.

Herra puhemies! Edelleenkin peräänkuulutan todellisen laajan kollektiivisen tilaajavastuun toteuttamista. Nyt nämä EU:n työnantajasanktiodirektiivin kautta Suomen työlainsäädäntöön tulevat lakimuutokset ovat sentään pieni askel oikeassa suunnassa — tästä vaan eteenpäin.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan oikeastaan siitä, mihinkä edustaja Yrttiaho tuossa jo viittasi. Torstaina oli järjestämäni harmaan talouden ilta, ja siellä just etsittiin vastauksia näihin ongelmakohtiin liittyen harmaaseen talouteen. Siellä nousivat juuri nämä ratkaisuvaihtoehdot, mitä edustaja Yrttiaho tuossa toi esille, ja nimenomaan tämä ketjuvastuu eli niin sanottu Hollannin malli, josta on hyviä kokemuksia, olisi kyllä hyvä ottaa huomioon. Ja toivoisin kyllä tuon tilaajavastuulain tuomista tänne, ja se pitäisi laittaa niin sanotusti ajan tasalle. Eli tämä lainsäädäntö tuli ammattilaisten suulla tosi usein esille, että se on ongelma.

Se on hyvä, että hallitus tuo tämmöisiä esityksiä, tervehdin niitä ilolla. Mutta näiden tarkastajien resursointiin ja sitten siihen, että heillä on tarpeeksi vahvat oikeudet puuttua näihin epäkohtiin, pitää kiinnittää myös huomiota, tarpeen mukaan lainsäädäntöä muuttamalla.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä lukee, että laiton maahanmuutto on Suomessa ollut määrällisesti vähäistä. Täsmällistä tietoa ei ole ollut oikein saatavissa, ja poliisi onkin löytänyt 4 054 laittomasti maassa oleskellutta henkilöä, ja suurin osa on tullut EU:n sisärajojen kautta.

Minun mielestä tuo reilut 4 000 ei ole mikään pieni määrä — no, siitä voi olla kahta mieltä — etenkin kun todellisuudessa tiedetään, että näitä henkilöitä on ehkä paljonkin enemmän, kun poliisin resurssit tässäkin kohtaa tutkia tätä asiaa ovat aika rajalliset. Onhan meillä Suomessa todennäköisesti huomattavasti enemmän rattijuoppojakin kuin mitä poliisi saa kiinni.

Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on hyvä ja oikean suuntainen. Se, mikä tästä puuttuu ja mihinkä toivoisin tulevaisuudessa vähän lisää huomiota ja ehkä toimenpiteitä ja sanktioita näitten työnantajien lisäksi, on tällaiset lääkärit, salaiset klinikat ja erinäiset muka-avustusjärjestöt, jotka omalta osaltaan mahdollistavat laittomasti maassa oleskelevien henkilöitten täällä piileskelyn.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Esitys on eduskunnan mittapuulla laajasti valmisteltu. Laaja valmistelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valmistelussa olisi ollut mukana ketään nyt tai joskus aikaisemmin paperittomana ollutta henkilöä. Olisin kovin hämmästynyt, jos edes valmisteluprosessissa olisi ollut mukana ketään, joka on tavannut paperittoman henkilön. Valitettavasti se näkyy myös lopputuloksessa.

Minä en sinällään pidä tätä esitystä mitenkään pahana. Minä pidän tätä sellaisena näennäislainsäädäntönä, jolla ei saada aikaiseksi mitään erityisen hyvää mutta ei myöskään mitään erityisen huonoa. Sen verran kuitenkin kyseenalaistaisin sitä, että jos meillä tällä hetkellä on Euroopassa Suomen väestön verran paperittomia ihmisiä, niin mitä näille ihmisille tapahtuu, mihin nämä ihmiset laitetaan, mistä löytyy sellainen resurssi, joka kuljettaa nämä ihmiset kotimaihinsa, tai mistä nämä ihmiset edes löydetään ja miten Euroopan talous toimii sen jälkeen, kun nämä ihmiset sen jättävät? Ja jos nämä ihmiset ovat Eurooppaan tullakseen riskeeranneet henkensä, niin kuinka vahva vaikutin näiden päätöksentekoon on se, että tulevaisuudessa työnantajuus on sanktioitu? Minä epäilen sitä vahvasti.

Esityksessä myös puhutaan kauniisti ihmisten suojelusta riistolta, mutta sen sijaan siinä ei kiinnitetä juurikaan huomiota siihen, että nimenomaan Euroopan unionissa harjoitettu tiukka siirtolaispolitiikka ajaa ihmiset paperittomiksi ja sitä kautta myös oikeudettomiksi eli siihen haavoittuvaiseen asemaan, jota me tässä sitten koetamme lainsäädännöllä ratkaista.

Eeva Maria  Maijala  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille on luvattu, että vastaavia lakisäädöksiä, hallituksen esityksiä, olisi tulossa useita, jotka koskevat tätä ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa ja vastaavalla tavalla suomalaisten työskentelyä sitten muualla. Kyse on harjoittelijoista, kyse on varsinaisesta, väliaikaisesta, kaikenlaisesta työvoimasta.

Meillä on todellakin aiheellinen huoli tästä harmaan työvoiman käytöstä. Nyt sitten ongelma kuitenkin meillä on se, että meillä ei ole resursseja tarpeeksi siihen valvontaan, ja toivon mukaan tähän valvontapuolelle saadaan joka suhteessa tarpeeksi resursseja.

Minä toivonkin, ettei tämä valvonta ja asioitten laajempi tarkkailu kaatuisi sitten tähän liian monimutkaiseen säädösverkostoon. Nyt minä esitänkin toivomuksen hallitukselle ja teille, rouva ministeri, että kun tämä laaja harmaan työvoiman estämispaketti saadaan kasaan, siitä laadittaisiin sitten tällainen selkeä paketti suomalaisille työnantajille, yrittäjille, valvojille sekä ulkomaalaisille henkilöille, että he pystyisivät pikkusen paremmin tutustumaan näihin suomalaisiin säädöksiin ja voisivat toimia pikkusen paremmin tässä paperiverkostossa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos näistä puheenvuoroista! Tässä on tullut erittäin hyviä näkökulmia, joita vien eteenpäin myös tuonne työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan, jonka vastuulla muun muassa nämä valvontakysymykset ovat.

Otan ihan yhden näkökulman esiin. Täällä puhuttiin työnantajan kohdalla siitä, pääsisikö työnantaja ikään kuin koira veräjästä, jos hän syyllistyy toisen kerran tähän rikkomukseen. Selvennän vielä, että seuraamusmaksu jätetään siinä tapauksessa määräämättä, jos epäillään samasta teosta tätä työnantajaa esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomiostuimessa vireillä olevassa rikosasiassa, ja sille, joka on siitä samasta teosta tuomittu lainvoimaisesti rangaistukseen. Eli ei ole kysymys siis eri teoista, vaan kysymys on siitä samasta rikkomuksesta.

Anna Kontula /vas:

Puhemies! Minä toivoisin, että jatkossa, kun me varmasti palaamme paperittomien kysymyksiin vielä monta kertaa, tätä ei nähtäisi yhtä selkeästi pelkästään valvontakysymyksenä.

Yksi esimerkki: edustaja Eerolan mainitsemat hämärät avustusjärjestöt, joiden kanssa olen läheisesti yhteistyössä koko ajan. Tätä kautta eteen tuli tapaus, jossa raskaana oleva nainen ei Suomessa saa hiv- ja hepatiittitestejä. Kysymys on sellaisista muutaman euron rutiinitesteistä, jotka voisivat pelastaa syntyvän lapsen hengen. Suomessa se, että henkilö on paperittoman statuksella, on arvokkaampi ja tärkeämpi ja puolustettavampi asia kuin se, että syntymättömän lapsen kohdalla voitaisiin taata terveys ja mahdollisuus elämään ilman infektioita.

Tämä on se asia, jota vastaan nämä hämärät avustusjärjestöt pyrkivät toimimaan. Nämä maanalaiset klinikat pyrkivät tekemään työtä, ja ne tekevät tätä työtä sen takia, että meidän virallinen järjestelmä ei toimi, että meidän virallinen järjestelmä ei takaa Suomen alueella oleville ihmisille niitä perusoikeuksia, joihin me olemme sitoutuneet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Minä olen vakuuttunut siitä, että Suomessa ei päästä tästä asiasta eroon lisäämällä valvontaa. Tämä on asia, joka tulee meillä kasvamaan vuosi vuodelta samaan aikaan, kun paperittomien määrä tulee lisääntymään. Tällä hetkellä Euroopan tasolla Suomi ja Ruotsi ovat ne, joidenka terveydenhuolto esimerkiksi on kaikkein heikoimmalla tasolla, kaikkein vähiten antava kaikista Euroopan maista. Kyllä se on minusta häpeä tälle maalle.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain huomauttaa vielä, että tämän lakipaketin rikkinäisyys johtuu ennen kaikkea siitä, että lakimuutokset tehdään työnantajasanktiodirektiivin toteuttamiseksi eikä niinkään, sanoisinko, kansallisista lähtökohdista lähtien. Uskon, että nämä lain sisällöt olisivat ihan toisenlaisia, jos tavoite olisi kotimaista alkuperää. Nyt ollaan toteuttamassa EU:n direktiiviä, jonka päätavoite on estää alueelle laittomasti tulevien työhönotto ja laiton maahanmuutto. Me olisimme tarvinneet kotimaisiinkin tarpeisiin työehtojen kollektiivisen valvonnan tehostamista, kollektiivista, todellista, taloudellista tilaajavastuuta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Laittomasti maahan tullut ihminen on oikeastaan käsitteellisesti lainsuojattoman ihmisen asemassa. Lainsuojattoman ihmisen asema on tietysti paljon haavoittuvaisempi yhteiskunnassa, jossa muilla on lain suoja, muut oleskelevat laillisesti. Minkä takia he tulevat tänne lainsuojattoman ihmisen asemaan? Se valinta johtuu siitä, että ehkä se vaihtoehto Suomeen laittomasti tulemiselle on vielä ankeampi kuin olla täällä lainsuojattomana.

Tähän tilanteeseen, jossa meillä on lainsuojattomia ihmisiä, laittomasti maassa oleskelevia, hallitus tuo nyt minusta hyvän esityksen, jossa pyritään lisäämään välineitä sille, että näiden haavoittuvien ihmisten hyväksikäyttö olisi vähäisempää, että työnantajat eivät tartu tähän suojattomien, laittomasti maassa olevien ihmisten ryhmään työvoimapotentiaalina, vaan siihen tulee nyt työnantajille tämä riski ja sanktio, jolla tämä estetään, ja tämä kyllä nähdäkseni edistää asiaa oikeaan suuntaan hyväksikäyttöä vähentäen.

Olen samaa mieltä edustaja Kontulan kanssa siitä, että tämä Eerolan viittaus näihin hämäriin avustusjärjestöihin tässä yhteydessä ei oikein sovi. Nämä avustusjärjestöt eivät ole laittomasti maassa olevien hyväksikäyttäjiä.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni lähtökohtaisesti pitäisi olla niin, että nämä hiv-hoidot ym. tehtäisiin näiden henkilöiden omissa kotimaissa. Se on niitten maitten häpeä eikä, niin kuin Kontula sanoi, Suomen tai Ruotsin häpeä. Suomi ei minun näkemykseni mukaan voi olla koko maailman sosiaalitoimisto samanaikaisesti, kun koko ajan joudutaan täällä meidän omiakin palveluita terveydenhuoltopuolellakin leikkaamaan. Suomi on ensisijaisesti suomalaisten edunsaajajärjestö.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Herra puhemies! Vielä haluan palata vähän historiaan. Tämä työnantajasanktiodirektiivi oli edellisellä kaudella pari kertaa lausunnolla, ja muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa enemmistö vastusti kaikkia näitä muutoksia. Ennen kaikkea EK oli tässä se, joka vastusti näitä muutoksia ja korosti, että tämä on täysin tarpeeton Suomen kannalta. Mutta tässä ovat nyt nytkähtäneet asiat eteenpäin.