Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suomi on tienhaarassa. Meillä on valittavana joko hitaan näivettymisen ja laskevan elintason tie tai rohkean uudistumisen ja uusien menestystekijöiden tie. Vaikka ulkoiset haasteet vaikuttavat asemaamme ja päätöksenteon edellytyksiin, päätös suunnan valinnasta on meidän omissa käsissämme.

Tiedämme Suomea kohtaavat haasteet: menetämme työpaikkoja ja investointeja, valtio velkaantuu, väestö ikääntyy, ilmastonmuutos haastaa kaikkia yhteiskunnan rakenteita, ja julkisen sektorin kestävyys heikkenee.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei rakenneta tarrautumalla vanhaan. Kun maailma muuttuu ympärillämme, uudistuminen on ainoa vaihtoehto. Suomalainen vahvuus on aina ollut kyky uudistua ja muuttua. Yhtä lailla vahvuutemme on ollut tosiasioiden tunnustaminen ja kyky tehdä myös vaikeita mutta silti terveen järjen mukaisia päätöksiä.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on laajalti hyväksytty malli tämän salin kaikissa ryhmissä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mielenkiintoinen mutta toimiva yhdistelmä terveen talouden ja välittämisen arvoja.

Mallimme on kuitenkin hintava. Siksi se toimii vain, jos teemme riittävästi työtä. Palveluyhteiskunta kouluineen, päiväkoteineen ja terveyskeskuksineen on mahdollista vain, jos säilytämme kilpailukykymme globaalissa kilpailussa. Jos Suomi säilyttää asemansa kasvavan ja kansainvälisen yritystoiminnan ja teollisuuden maana, pärjää myös hyvinvointiyhteiskunta. Kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät teollisuuden investointeja, kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät uusien yksityisen sektorin työpaikkojen määrää, kertoo kyvystämme lunastaa hyvinvointi- ja huolenpitolupaus.

Nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu rohkealla uudistumisella, ja tämä resepti on myös 2010-luvulla oikea vastaus. Vain määrätietoisella uudistamisella Suomi voi selvitä koko yhteiskuntaamme ravistelevista täysin uudenlaisista haasteista.

Tasavallan presidentti asetti tässäkin asiassa sanansa taiten. Tarvittavien päätösten tekemisessä on oltava tahtoa vaikka mennä läpi harmaan kiven, kun asiamme sen vaatii. Tätä meiltä nyt odotetaan, koska tekemättä ei voi jättää.

Arvoisa puhemies! Suomen talous kulkee käsi kädessä kansainvälisen taloustilanteen kanssa. Olemme vahvasti viennistä ja kansainvälisestä kaupasta riippuvainen maa. Viime kädessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on kiinni siitä, kuinka hyvin suomalaiset tuotteet ja palvelut pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii koko joukon toimia ja tahtoa. Meidän on oltava valmiit satsaamaan tutkimukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Meidän on oltava valmiita pitämään Suomi kilpailukykyisenä ja riskinottoon ja ahkeruuteen kannustavana. Meidän on kyettävä puolustamaan Suomen uskottavuutta pitämällä julkinen taloutemme kunnossa.

Myös työmarkkinajärjestöjen on tehtävä oma osuutensa sen puolesta, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja ja että maassamme tehtäisiin riittävästi työtä. (Ben Zyskowicz: Sitä odotamme!) Työ nimittäin luo uutta työtä. Palkka- ja työuraratkaisuilla on äärettömän suuri merkitys sille, kuinka moni ihminen saa tulevaisuudessa työpaikan.

Euroopan talouskehitys on yhä epävarmaa. On kuitenkin avoimesti todettava, että jos kaikki menisi siten, kuin miltä juuri tällä hetkellä näyttää, olisimme kulkemassa kohti parempaa. Tilanne haavoittuvimpien maiden kohdalla on rauhoittunut ainakin toistaiseksi, minkä voi havaita näiden maiden joukkovelkakirjojen korkojen madaltumisesta tasolle, jolla ne voivat normaaliin tapaan nostaa markkinoilta tarvitsemansa lainan. Espanjan kymmenvuotisen velkapaperin korko on tänään 5,37, Italian 4,58, Portugalin 6,5 ja Irlannin 3,76. Kriisimaiden tilanteen rauhoittumiseen ovat vaikuttaneet maiden oma kurinalainen budjetti ja sopeutuspolitiikka, kilpailukykyä lisäävät rakenteelliset toimet, Euroopan keskuspankin ehdollinen tuki-ilmoitus, euroalueen yhteiset toimet kriisirahastoineen ja euron sääntöpohjan vahvistamisineen.

Kaikesta tästä huolimatta ei kannata tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Nimittäin kriisiä ei ole vielä sivuutettu. Erityisesti poliittisen kentän epävakaus saattaa kiristää tilannetta eri jäsenmaiden rahoitusaseman kohdalla. Kansainvälisen talouden elpymisestä ei ole Suomella tiedossa nopeaa vetoapua. Valtio on joutunut ottamaan viimeisen kolmen vuoden aikana arviolta 28 miljardia euroa uutta velkaa hyvinvointimme rahoittamiseksi ja myös talouden elvyttämiseksi. Tällä velanotolla valtio on pehmentänyt kansainvälisen talouskriisin vaikutusta suomalaisten arkeen.

Tämä mittava velkaantuminen on vain pieni osa siitä, millaiseen kehitykseen olisimme joutuneet, jos eurooppalaista finanssikriisiä ei olisi hoidettu vaan olisi annettu kaiken kaatua päällemme. Tätähän moni tässäkin salissa on tosin vaatinut.

Arvoisa puhemies! Hitaan talouskasvun ja valtion nopean velkaantumisen lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä haastavat kaksi suurta muutosta: väestön ikääntyminen ja elinkeinorakenteen muutos. Seuraavan 20 vuoden aikana Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Työikäisten määrä vähenee, ja tehdyn työn määrä vähenee. Samaan aikaan julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa.

Pitkällä aikavälillä tämä epäsuhta, julkisen talouden kestävyysvaje, uhkaa nostaa julkisen velkataakan ja verotuksen kestämättömän korkeaksi. Jos emme toimi nyt, edessämme olisivat hyvinvointipalveluiden asteittainen rapautuminen ja toisaalta yrittämisen sekä työnteon kannusteiden hiipuminen. Tällaista kehitystä me emme voi sallia. Pitkän aikavälin hyvinvointilupausten ja niiden rahoituksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7—10 miljardin euron vaje. Suomessa on siis luvattu esimerkiksi laadukas hoito ikäihmisille vuonna 2030, mutta ilman uudistuksia yhteiset varat eivät riitä tuon palvelun tarjoamiseen.

Väestön ikääntymisen ohella toinen Suomea haastava tekijä on elinkeinorakenteen muutos. Tämä näkyy käytännössä työpaikkojen häviämisenä perinteisiltä teollisuudenaloilta ja samalla taas uusien työpaikkojen syntymisenä muille sektoreille. Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen on tavallista muutosta taloudessa. Väestön ikääntyessä nekin alat, jotka eivät kasva, tarvitsevat enemmän uutta työvoimaa.

Tavallisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää noin 200 000 työpaikkaa, mutta juuri tällä hetkellä saldo on kuitenkin miinusmerkkinen: uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Kymmenen viime vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut noin 90 000 työpaikkaa.

Vaikka rakenteellinen kilpailukykymme on useiden tutkimusten mukaan hyvä, Suomi ei silti ole riittävän houkutteleva investointien kohde uudelle yritystoiminnalle ja sitä kautta syntyville uusille työpaikoille. Suomalaiset kansainväliset teollisuusyritykset pärjäävät kyllä, mutta onko Suomi niille jatkossakin maa, jossa toimia, jonne investoida, jossa tutkia ja kehittää ja jossa valmistaa? Onneksi me voimme itse vaikuttaa siihen, että näin tulee olemaan.

Hallitus on käynnistänyt muun muassa uuden Team Finland -toimintamallin edistämään Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa ja yritysten kansainvälistymistä ja Suomeen suuntautuvia investointeja. Haluamme myös tällä tavalla tehostetusti auttaa yrityksiä pärjäämään maailmalla.

Arvoisa herra puhemies! Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös jatkossa. Meillä on paljon vahvuuksia ja paljon kasvupotentiaalia eri aloilla. Esimerkiksi Suomen korkea osaaminen ict-alalla tulee osata nyt käyttää oikein. Meillä on erittäin hyvä perusta toimia tieto- ja viestintäteknologian kärkimaana.

Ilmastonmuutoksen edetessä yhä tärkeämmäksi kasvualaksi nousee myös puhtaiden teknologioiden kehittäminen niin energiantuotannon kuin muidenkin sektoreiden osalta. Puhtaalle teknologialle, vähäpäästöisille ratkaisuille, energia- ja materiaalitehokkaille tuotteille on kehittymässä vahvat maailmanlaajuiset markkinat. Edelläkävijät menestyvät niillä, ja hallituksen tavoite on, että Suomi on näiden edelläkävijöiden joukossa. Myös tällä alalla meillä on kaikki edellytykset olla maailman kärjessä.

Samoin Suomen tulee osata hyödyntää tulevaisuuden kasvualana sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän voimakasta kasvua. Hyvinvointipalvelujen kysyntä ei kasva pelkästään meillä Suomessa, vaan se on globaali trendi. Oikealla tavalla yhdistetty korkea teknologinen osaaminen luo pohjaa esimerkiksi älykkäille palvelujärjestelmille terveydenhuollossa ja ikäihmisten laadukkaassa hoidossa. Hyvinvointipalvelut voivat avata Suomelle aivan uudenlaisia vientimahdollisuuksia, jos pystymme tämän osaamisen oikein hyödyntämään.

Yhtenä Suomen kansallisista vahvuuksista on luonnollisesti laadukas koulutus. Eri puolilla maailmaa koulutukseen panostetaan yhä enemmän. Korkean osaamisen ja laajan sivistyksen antama pohja taloudelliselle vauraudelle on tunnustettu laajalti eri maissa. Tämä avaa Suomelle taas uusia kasvunäkymiä. Koulutusvientiä kehittämällä meillä on mahdollisuus laajentaa vientitulojen lähteitä ja samalla vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksellista perustaa.

Uutena kasvumahdollisuuksia sisältävänä ulottuvuutena on myös erityisesti mainittava arktisuus ja siihen liittyvät tuotteet. Esimerkiksi jäänmurtoon liittyvä korkea teknologinen osaaminen on niitä asioita, joilla Suomi voisi menestyä kansainvälisillä markkinoilla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen on vain yksi merkittävä ratkaisu: työn tekeminen. Tarvitsemme toisaalta lisää työpaikkoja, toisaalta lisää työvoiman tarjontaa ja työllistämisen kynnyksen madaltamista. Suomella on paljon vahvuusalueita ja useita kasvualoja, jotka voivat tuottaa tulevaisuuden hyvinvointia ja työllisyyttä. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitsisimme jopa 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta julkisten palveluiden rahoitus olisi kestävällä pohjalla myös vuonna 2020. Yksityisen sektorin työpaikkoja ei voida synnyttää valtiovallan mahtikäskyllä tai tekohengityksellä. Valtio ei valitse kasvualoja tai päätä, mikä yritystoiminta kannattaa ja mikä ei. Valtion tehtävä on luoda yrityksille suotuisat toimintaedellytykset ja järjestää puitteet toimivalle kilpailulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja kyllä syntyy, kun yritystoiminnan puitteet ovat kunnossa.

Hallitus on toimillaan osaltaan vahvistanut Suomen asemaa kasvuystävällisenä ja luotettavana maana. Olemme budjettisopeutustoimillamme osoittaneet kykymme huolehtia siitä, ettei Suomesta ole tulossa ylivelkaantuvaa maata. Tämän lisäksi olemme tehneet koko joukon kasvun kannusteita samaan aikaan, kun muuten olemme joutuneet talouttamme sopeuttamaan. Tästä huolimatta maali liikkuu. Meiltä vaaditaan uusia toimia molemmilla osa-alueilla.

Herra puhemies! Uusien työpaikkojen synnyttäminen edellyttää, että työlle löytyy osaavia tekijöitä. Työpanoksen väheneminen uhkaa tulevina vuosina kuristaa Suomen talouden kasvupotentiaalia tuntuvasti. Tämän vuoksi tarvitaan laaja kirjo toimenpiteitä, joilla nykyistä useampi työikäinen saadaan mukaan työelämään, joilla kyetään pidentämään työuria ja joilla kyetään lisäämään tehdyn työn määrää. Työllisyyden lisääminen on parasta lääkettä köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Moni on ymmärrettävästi sitä mieltä, että tässä on ristiriita: miksi yhä useampi työikäinen pitäisi saada mukaan työelämään, kun kaikille nykyisillekään ei kerran riitä työtä? On kuitenkin niin, että työvoiman tarjonta luo työlle kysyntää. Mitä useampi suomalainen on valmis työhön, sitä enemmän työpaikkoja Suomessa on. Tämän lisäksi tiedämme, että väestön ikääntymisen seurauksena karkeasti seuraavat 20 vuotta työelämästä lähtee enemmän väkeä kuin tilalle tulee. Tämän takia tarvitsemme myös lisää työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien parempaa integroitumista työmarkkinoille. Samoin panostamme myös erityisesti nuorten ja ikääntyneiden työllistämisen parantamiseen. Tarvitsemme siis kaikki käsiparit mukaan työelämään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus etsii helmikuun strategiaistunnossaan keinoja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tarvitsemme monipuolisen paletin keinoja, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Helmikuun strategiaistunnossa kasaamme juuri näitä pitkän aikavälin rakenteellisia keinoja. Hallitus tekee puoliväli-istunnossaan linjauksia kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Maaliskuun kehysriihessä puolestaan tehdään näitä koskevat konkreettiset päätökset.

Julkisten palvelujen tuottavuuden ja saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi keskeisistä hallituksen tavoitteista. Tämä edellyttää kunta- ja palvelurakenteen uudistamista. Hallituksen kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on parantaa palveluja ja lisätä palveluiden tuottavuutta. Tavoitteena on oltava, että saamme samalla rahalla nykyistä enemmän ja parempaa. Hallitus haluaa säilyttää Suomessa kuntapohjaisen mallin. Se kuitenkin edellyttää mittavaa kuntarakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Nykyisen pirstaleisen kuntakentän varaan ei tulevaisuutta voida rakentaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyy useita lainsäädäntöuudistuksia. Ensimmäisenä hallitus tulee tänä keväänä antamaan eduskunnalle esityksen kuntarakennetta ohjaavasta lainsäädännöstä eli kuntarakennelaista. (Mauri Pekkarinen: Ihan väärä järjestys!) Kuntarakenteiden uudistaminen on välttämätöntä. Kuntien tulee olla riittävän elinvoimaisia, vahvoja ja turvallisia, jotta jokainen voi saada palveluja. Nykyinen kuntarakenne ei tähän vastuuseen pysty. Uudistus tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. (Sirkka-Liisa Anttila: Pelkkää puhetta!) Kuntarakennelain mukaisesti kunnille annetaan vuosi aikaa tehdä alueellaan riittävät selvitykset ja päätökset kuntarakenteiden vahvistamiseksi.

Vahva peruskunta on suomalaisille paras, demokraattisin, tehokkain ja joustavin tapa järjestää lähipalvelut. Vahvalla peruskunnalla on myös hyvät mahdollisuudet saada kelpoisuusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä ja huolehtia henkilöstön osaamisesta ja heidän osaamisensa kehittämisestä. Kun päätökset tehdään lähellä asukkaita, voidaan alueelliset erityispiirteet ottaa myös hyvin huomioon.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta on kysytty, miksi emme keskity uudistamaan vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi, että me uskomme kuntapohjaiseen järjestelmään. Olemme päättäneet rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon myös jatkossa kuntien varaan. Se edellyttää mittavaa kuntauudistusta. Meidän mielestämme Suomeen ei tarvita lisää hallintoa, vaan parempia palveluja. (Mauri Pekkarinen: Nyt tulee himmeli!) Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on monille alueille syntynyt liian monimutkaisia hallintorakenteita. Tämä johtaa hallinnon demokraattisuuden heikkenemiseen. Kuntauudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä myös demokratiaa.

Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto on monessa kunnassa rapautunut ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Myös palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnittain aivan liikaa. (Sirkka-Liisa Anttila: Ja jatkossa vielä enemmän!) Tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asuu sellaisilla terveyskeskusten alueilla, joilla joutuu terveyskeskuslääkärin vastaanotolle jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa. Tämä on aivan liikaa. Hallitukselle tärkeämpää on lääkäriin pääsy kuin kuntaraja tai kunnanjohtajien lukumäärä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tavoitteenamme on vahvistaa peruspalveluja. Tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siten, että se palvelee asiakasta nykyistä paremmin. Selvityshenkilöryhmät ovat paraikaa kentällä arvioimassa, miten eri alueilla tavoitteet saavutetaan. Helmikuun jälkeen selvityshenkilöryhmien työn valmistuttua kuntien on mahdollista ottaa kantaa selvitystyön tuloksiin.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja ja myös houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa yhteistyössä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön. Ja kaikkein tärkeimpänä: on muistettava, että vain kantokyvyltään vahva kunta pystyy huolehtimaan kuntalaistensa peruspalveluista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen laajuus ja lukuisat lakihankkeet tekevät uudistuksesta haastavan. Näin merkittävä uudistus vaatii aikaa ja määrätietoista otetta. Hallitus vie yksituumaisesti näitä osauudistuksia eteenpäin. Jokainen uudistus toteutetaan hyvässä yhteistyössä kuntakentän toimijoiden kanssa. Tämä kova työ on tehtävä, jotta voimme saavuttaa elinvoimaisemman kuntarakenteen ja saada suomalaisten hyvinvointipalvelut kestävälle pohjalle myös väestömme ikääntyessä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin lähikuukausien asialista on painava, ja siksi se on otettava vakavasti — ilman turhaa kiihkoa, asioihin perehtyen ja isänmaan etua edistäen. EU:n kehittäminen on Suomen etu. Finanssikriisin ja jäsenmaiden ylivelkaantumisen kaltaiset tapahtumat on pystyttävä ehkäisemään jatkossa. Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys on saatava katkaistua. Talous- ja rahaliitossa on vielä paljon kehitettävää. Keskeisessä roolissa on toiminnan demokraattisen hyväksyttävyyden ja läpinäkyvyyden varmistaminen. (Timo Soini: Kuinka?)

Suomi on pitkään korostanut EU-politiikassaan sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan merkitystä. Nyt ne on vihdoin saatu unionin toiminnan keskiöön. Kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on jäsenmaiden talouden kannalta tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, sillä valtaosa maailman talouskasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. Maailmankaupan vapauttaminen avaa huimat mahdollisuudet työllisyyden ja talouskasvun parantamiseen. Euroopan komission arvion mukaan kyse on kahdesta miljoonasta työpaikasta ja kahden prosentin lisäyksestä talouskasvuun. Tällainen EU-politiikka on Suomelle ja suomalaiselle työlle kultaakin kalliimpaa. Tämän puolesta hallitus tekee töitä myös tänä vuonna.

Arvoisa puhemies! EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä eli kehysbudjetista vuosille 2014—2020 päästiin sopuun viime viikon Eurooppa-neuvostossa. Sopu itsessään on arvokas: se, että 27 maata pääsee yhteisymmärrykseen budjetista, vahvistaa uskoa siihen, että pystymme tekemään myös muita tarvittavia päätöksiä. Rahoituskehyksen taso alenee ensimmäistä kertaa unionin historiassa, ja sen takia myös Euroopan unioni pystyy osoittamaan, että se elää samassa universumissa jäsenmaiden kanssa. Suomen nettomaksuasema säilyy lähellä viime vuosien tasoa. Erityisen tyytyväinen olen Suomeen tule-vien maaseudun kehittämisrahojen tasoon — maanviljelyn edellytysten varmistaminen on ollut hallituksen keskeisimpiä tavoitteita.

Kuten totesin, EU-politiikan asialista tulee olemaan lähikuukausien aikana raskas. Siksi hallitus antaa eduskunnalle perusteellisen EU-selonteon vielä ennen kesää. Yhteistä unionia ei voi kehittää vastustamalla kaikkea. Pyrin omalta osaltani — yhdessä muun hallituksen kanssa — jatkossakin avaamaan laajaa kansalaiskeskustelua Suomen EU-politiikasta.

Arvoisa puhemies! Kevät on siis täynnä painavia asioita monella eri rintamalla. Erityisesti yritystoiminnan ja työllistämisen edellytyksiin sekä velkaantumiseen ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen liittyvät päätökset tulevat näyttämään hyvinvointiyhteiskunnallemme suuntaa. Näissä päätöksissä punnitaan kyky kantaa vastuuta tulevista sukupolvista. Näissä päätöksissä on itse asiassa kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. On meidän nykypäättäjien vastuu ja velvollisuus turvata hyvinvointiyhteiskunta paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.

Suomen tulevaisuuden rakennuspalikat ovat vielä meidän omissa käsissämme. Meiltä odotetaan nyt oikeita päätöksiä. Tiedän, että uusien asioiden edessä helpoin tapa reagoida on vain vastustaa. Mutta tiedän myös sen, että suomalaisen päättäjän ominaispiirteisiin kuuluvat vastuunkanto ja rohkeus uudistuksiin. Tätä ominaispiirrettä peräänkuulutan nyt meiltä kaikilta.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viedessäni 8-vuotiaan tyttäreni eilen kouluun mietin hänen ikäluokkaansa: millainenhan Suomi on, kun he ovat aikuisia? Mieleeni tuli aikamoinen huoli.

Me olemme velkaantuneet talouskriisin myötä. Nämä otetut velat tulevat maksuun vääjäämättä. Ikäihmisten määrä kasvaa, ja samaan aikaan taloutemme käy läpi rakennemuutosta. Vanhoja työpaikkoja häviää, ja uusia työpaikkoja ei synny entiseen tahtiin tilalle. Viimeisin vaikeuksiin ajautunut ala on meriteollisuus, jonka ongelmien ratkaisemiseksi etsitään kiivaasti ratkaisuja.

Myös ympäristön tila huolestuttaa. Kasvava maailman väestö ja lisääntyvä luonnonvarojen kulutus eivät voi olla näkymättä ympärillämme ja heidän tulevaisuudessaan. Onneksi näiden pienten, alaluokkia käyvien, ei tarvitse vielä murehtia omaa tulevaisuuttaan ja muodostaa kantaa, mutta meidän kansanedustajien kyllä pitää.

Arvoisat kansanedustajat, keskeinen mittari, millä nuoret aikanaan meitä ja meidän onnistumistamme arvioivat, on se, miten me säilytämme Suomen taloudellisen kantokyvyn ja hyvinvoinnin. Meidän onnistumisemme riippuu siitä, miten katamme kestävyysvajeen. Kestävyysvaje, se on sanahirviö. Se ei kerro mitään, eikä ihme, että nuorille ja monelle aikuisellekin se on yhtä kuin evvk eli "ei voisi vähempää kiinnostaa". Yksinkertaistettuna entistä pienempi joukko rahoittaa työllään entistä suuremman joukon lapsilisät, koulutuksen, eläkkeet ja terveydenhuollon. Valtion menot siis kasvavat mutta tulot eivät, ja me velkaannumme.

Jos emme nyt toimi, on näkymä suomalaisten arjesta tulevaisuudessa hyvin synkkä: päivähoidon maksut nousevat, koulujen luokat pullistelevat lapsia, tuloista ei jää verojen ja eläkemaksujen jälkeen juuri mitään käteen, ja ilmaiset kulttuuri- sekä liikuntapalvelut ovat kaukainen muisto menneisyydestä. (Markku Rossi: Mitä ne toimet ovat?) Nykyisen kaltaisesta eläketurvasta on turha edes haaveilla. Minä uskon, että me kaikki haluamme välttää tuon kauhukuvan.

Herra puhemies! Hallitus kokoontuu kuun lopussa puolivälitarkasteluun. Hallituspuolueilla on erilaisia vaalilupauksia ja tavoitteita. Yhden asian pitää kuitenkin yhdistää: kaikki ovat luvanneet säilyttää suomalaisten hyvinvoinnin. Muiden lupausten pitäisi olla tälle lupaukselle alisteisia. (Timo Soini: Ovatko?)

Hallitus on tehnyt jo paljon, mutta vielä paljon on hallituksen tehtävä. Ennen kaikkea kolme asiaa: tuettava kasvua ja työllisyyttä, pienennettävä kestävyysvajetta rakenteellisilla uudistuksilla ja saatava velkaantuminen taittumaan.

Kaiken tämän avain on työ, suomalainen työ. Kokoomus uskoo työntekoon, ja siksi on keskityttävä nyt toimiin, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja mahdollistetaan mahdollisimman monen työikäisen ja työkykyisen työnteko. Tämän kevään tärkeimpiä kysymyksiä on se, miten autamme ihmisiä saamaan työtä ja miten teemme työnteosta mielekästä ja työn tekemisen aina palkitsevaksi. Työelämää onkin kehitettävä joustavammaksi niin, että yhä useampi voi siihen osallistua. Myös yrityksiä pitää kannustaa investoimaan kasvuun ja työllistämiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta rohkeutta tehdä radikaaleja uudistuksia yritysten kannusteisiin. Verotuksen uudistaminen vaikuttaa nopeasti toimintaympäristöön ja luo edellytyksiä uusille työpaikoille ja uuden työn syntymiselle.

Kaikki ei kuitenkaan ole hallituksen käsissä. Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan ratkaisuja työurista ja palkkaratkaisusta. Julkisuuden perusteella näyttää, että ei kovin helppoa tunnu olevan. Kolossit eli työmarkkinajärjestöt kiivailevat ja puhuvat työstä ylätasolla. Yleinen palkka-ale, viikko lisää lomaa tai kiista kolmesta koulutuspäivästä — nämä puheet alleviivaavat havaintoa, että samalla kun maailma, Suomi ja suomalainen työelämä ovat muuttuneet, niin työmarkkinajärjestöt pysyvät poteroissaan. (Timo Soini: Kilauta kaverille!)

Meillä jokaisella on oma suhteemme työhön. Siksi tarvitaan enemmän sopimista yksilön tasolla työajoista, työtavoista, palkoista, palkitsemisesta, säästämisestä ja työhyvinvoinnista. Kiristetään yhdessä, kun on tiukkaa, mutta palkitaan koko henkilöstö, kun menee hyvin. Pelkästään johdolle suunnatut ylisuuret palkkiot eivät ole enää tästä maailmasta.

Arvoisa herra puhemies! Rakenneuudistuksista suurin on palvelujärjestelmämme uudistus. Nyt on meneillään selvitysvaihe, jolla haetaan kullekin seudulle toimivimmat ratkaisut niin kunta- kuin sote-rakenteisiinkin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota uudistuksen aikatauluun ja odottaa hallitukselta selvitysten valmistuttua linjauksia erityisesti sote-uudistuksen peruslinjoista. (Markku Rossi: Tä-mä on hallituskysymys!)

Mikäli hallitus omalla tahollaan ja työmarkkinajärjestöt omissa asioissaan onnistuvat, ei tarvita suuria menoleikkauksia eikä kasvua tyrehdyttäviä veronkorotuksia. Pelkkä sopeutumisen tie on hitaan näivettymisen tie. Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta päätöksiä ja kirittää työmarkkinajärjestöjä omiin ratkaisuihin.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi: Presidentti Niinistö sanoi avajaispuheessaan täällä, että Suomessa on tehty, koska tekemättä ei voinut jättää. Vaikka olen ottanut vakavia asioita esille ja maalannut oman lapseni tulevaisuutta synkillä väreillä, tein sen siksi, että en usko sellaiseen tulevaisuuteen. Me emme jätä Suomea sellaisena lapsillemme, koska meillä on avaimet parempaan omissa käsissämme.

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ ja oikeudenmukaisuus: nämä sosialidemokraattien tavoitteet ovat näidenkin valtiopäivien pääteemat. Hallituksen puolivälitarkastelussa ei ole tarvetta kirjoittaa hallitusohjelmaa uusiksi, vaan jatkaa sen toimeenpanoa entistäkin määrätietoisemmin. Kehysriihessä voimavaroja on jaettava siten, että hallitusohjelman tasapainotusvelvoite täyttyy ja työllisyys sekä oikeudenmukaisuus vahvistuvat.

Talouspainotteisessa keskustelussa unohtuu helposti, että elämisen laatua ja hyvinvointia voi parantaa ilman rahaakin. Parannukset esimerkiksi kansalaisten oikeusturvaan, kuluttajansuojaan, työehtoihin tai koulurauhaan ovat tärkeä osa meidän kansanedustajien lainsäädäntötyötä.

Talouden osalta hallituksella on edessään vaativa kolmiloikka. Ensimmäisenä loikkana on valtiontalouden tasapainotus, toisena kasvu- ja työllisyyspanostukset ja kolmantena rakenteelliset toimet. Urheilumiehet tietävät, että kolmiloikassa tärkeää on oikea askelmerkki ja ponnistuksen ajoitus. Askelmerkkeihin löytyvät nuotit hallitusohjelmasta ja tarkentuvista talouskatsauksista. Ponnistuksen ajoituksessa tulee huomioida suhdannepolitiikka.

Ensimmäisellä loikalla eli tasapainotustoimilla ei kannata ahnehtia liian pitkälle, sillä se voisi viedä pohjan pois jatkolta ja pysäyttää pahimmillaan vauhdin kokonaan. Maltti on valttia.

Toisen loikan eli kasvu- ja työllisyyspanostusten tulee luoda kestävä pohja tulevalle. Kestäviä ratkaisuja eivät ole esimerkiksi yleinen palkka-ale tai veropohjaa murentavat ratkaisut. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto taas on keskeinen osa kokonaisuutta.

Kolmas loikka eli rakenteelliset toimet näkyvät kokonaistuloksessa. Ne tuovat apua vasta pidemmällä aikavälillä, mutta silti tai juuri siksi niihin kannattaa panostaa ajoissa, vaikeuksista huolimatta. Kuntauudistuksessa on edettävä kuntarakenne edellä.

Työurien jatkamisessa nuorten yhteiskuntatakuu on keskeinen osa työuran alkupään toimia. Opintojen nopeuttaminen edellyttää niin opiskelumahdollisuuksien varmistamista kuin opintotuen uudistamistakin. (Ben Zyskowicz: Oletteko siihen valmiita?) Osa-aikatyön edellytyksiä on parannettava muun muassa kotihoidontukea ja päivähoitoa uudistamalla. Työntekijöiden asemaa on parannettava muun muassa lopettamalla yleistyneet niin sanotut nollatuntisopimukset. Työurien loppupäätä jatketaan parhaiten työssä jaksamista edistämällä, ei kaavamaisilla eläkeratkaisuilla. Eläkeiän nostamista vaativat voisivat näyttää esimerkkiä noudattamalla sitä itse tai pidättäytymällä iäkkäimpien työntekijöiden irtisanomisista.

Oikeudenmukaisuutta edustavat tasavertaiset mahdollisuudet niin sivistyksellisesti kuin sosiaalisestikin. Oikeudenmukaisuutta on myös tuloihin ja varallisuuteen perustuva taakanjako eli verotus. Pääministeri kysyi viikonvaihteessa, onko tärkeämpää korkea veroprosentti vai korkeat verotulot. Kun kysytään, on kohteliasta vastata. Vastaan, että ne eivät ole vastakohtia. Riittävät verotulot edellyttävät riittävän korkeita veroprosentteja.

Edellisellä vaalikaudella porvarihallitus kevensi hyvätuloisten verotusta sillä seurauksella, että verotulomenetystenkin aiheuttamaa velkaantumiskehitystä joudutaan nyt paikkaamaan monin toimenpitein. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa korkeampia veroprosentteja niille, joilla on maksukykyä. Oikeudenmukaisuutta ei ole tasaverojen lisääminen. Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluva korkeampi veroaste ei ole, ei ainakaan varakkaimpien ja hyvätuloisimpien osalta, myöskään vastakohta tai este maksimaaliselle työllisyydelle.

Sijoittajien ja omistajien vastuun lisäämistä on vaadittava myös kotimaassa. Yritysten irtisanoessa työntekijöitään ja välttäessä investointeja yritykset jakavat nyt jopa ennätyssuuria osinkoja. Nyt olisi syytä panostaa työntekijöihin ja tulevaisuuden kasvuinvestointeihin.

Pikaisia toimia tarvitaan myös työmarkkinajärjestöiltä. Ilman niitä hallituksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Ne, joilla on edustajansa myös työnantajien leirissä, vaikuttavat toivottavasti luottamuksen palautumiseen ja ratkaisun syntymiseen.

Oppositiolta odotamme uskottavaa vaihtoehtoa. Sitä ei valitettavasti edusta se, että puheenjohtaja Soini ja perussuomalaiset tarjoavat kaikkeen ratkaisuksi yksinomaan EU- ja maahanmuuttokriittisyyttä. Keskustan linja tuntuu vaihtuvan jatkuvasti. Ensin puheenjohtaja Sipilä moitti liiallisesta velkaantumisesta, sitten hän vaati lisää velkaa ja nyt kakkara pyörii niin nopeasti, ettei edes sen keksijä pysy vauhdissa mukana. Murresana "kakkara" muuten tarkoittaa pieniä leipiä, joita tehdään taikinan lopusta, kun taikina ei enää riitä isomman leivän tekemiseen. Keskustan eväät näyttävätkin olevan lopussa.

Arvoisa puhemies! Nyt tehdään ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis päätöksiin, jotka merkitsevät työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden vahvistamista. Luotamme hallituksen kykyyn esittää tarvittavat ratkaisut, tälläkin kerralla.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan talous on todella huterassa kunnossa. Tilanne on järkyttävä, ja Suomi on haavoittuvaisempi kuin koskaan aiemmin. Kilpailukykymme on rapistunut, eläköitymisen aikaansaama kestävyysvaje painaa raskaana niskassa, ja lisäksi kansainvälisen talouden taantuma hidastaa meidänkin talouskasvuamme. Moni suomalainen on synkällä mielellä, harmaalla mielellä. On ankea olla. Moni kysyy, voiko poliitikkoihin enää luottaa puoluekannasta riippumatta, mutta onneksi suomalainen on aina tiukan paikan tullen antanut sen luottamuksen äänestämällä.

Valtiopäivät on avattu. Nyt meidän kaikkien on aika ansaita kansalaisten luottamus. Perussuomalaiset kiinnostavat lähellä ja kaukaa, Suomessa ja Euroopassa. Ansioksemme on luettu, että toimme politiikan takaisin politiikkaan. Nyt haluamme palauttaa myös uskon Suomeen, suomalaiseen työntekijään, suomalaiseen yrittäjään, kykyyn menestyä sekä kotimaassa että maailmalla. Uskomme, että Suomi kestää ja pärjää.

Arvoisa puhemies! Eurokriisi ei tänäkään vuonna katoa mihinkään. Meidän on nyt kirkastettava tämä soppa. Eurooppalaisuus ei voi tarkoittaa sitä, että meidän on osallistuttava jokaiseen EU:n lypsy-yritykseen hievahtamatta. Meitä on lypsetty molemmilta puolilta, toiselta puolelta valtiot ja toiselta puolelta pankit, ja vielä kaiken lisäksi EU:n omien sopimusten vastaisesti. Pykälät 125, 123: minkälainen järjestelmä voi olla uskottava, joka ei noudata edes omia sääntöjään?

Arvoisa puhemies! Kevään kuluessa euroalueen on ratkaistava, pelastammeko kaikkien muiden kukkuraksi vielä Kyproksen pankit. Euroopan parhaana veroparatiisina itseään markkinoiva Kypros kinuaa bruttokansantuotteensa kokoista apupakettia. Perussuomalaisten linja on selvä: Suomen kansaa ei voi pakottaa veroparatiisien paijaamiseen. Pian nähdään, löytyykö linjallemme kannattajia. Vaihtoehto esitetään varmasti.

EU:n budjettineuvotteluissa hallitus syväjäädytti Suomen EU-maksut pysyvästi korkealle tasolle maksuhelpotusta hakematta. Samalla se sulatti harvaan asuttujen alueiden tuet. Parempi olisi ollut valita Soinin—Cameronin linja: vähemmän mutta parempaa, sopimukset neuvoteltava uusiksi ja paremmiksi ja tulos asetettava kansanäänestykseen. Nyt jouduimme tyytymään netto-Alexin saamisiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on uudistuspuolue. Nyt tartumme omalla otteellamme omaishoitoon. Jokainen yhteiskunta tarvitsee uudistumista ja myönteisiä näköaloja. Omaishoito on inhimillisyyttä jaloimmassa muodossaan. Sille on nopeasti ikääntyvässä Suomessa kova ja kipeä tarve. Heti vaikuttava ja hyvä keino tähän on omaishoidon kannustaminen ja sen mittaamat-toman tärkeyden tunnustaminen. Omaishoitaja on yhteiskunnallisesti merkittävä hyväntekijä. Omaishoito on lämpöisin tapa pitää huolta apua tarvitsevasta lähimmäisestä. Tällä hetkellä omaishoidon tukiin ei ole riittävästi rahaa, joten niitä jätetään myöntämättä. Omaisista huolehtiminen on jokaisessa kunnassa yhtä arvokasta, jokaisessa kunnassa. Siksi ehdotamme, että omaishoidon tuen maksaminen siirretään Kelan vastuulle. Näin paitsi edistetään tasa-arvoa myös parannetaan omaishoitajien asemaa. (Välihuutoja keskustan eduskuntaryhmästä)

Arvoisa puhemies! — Puhe on vaikuttavaa, kun keskusta tukee. — Suomi tarvitsee rakenteellisia muutoksia. Me emme ole vain suhdannekuopassa, vaan ongelmat piilevät taloutemme rakenteissa. Me tarvitsemme uudistumista. Kykeneekö hallitus siihen? Uskallan epäillä. Kuntauudistus on sekaisin, samoin sosiaali- ja terveysmenojen uudistaminen. Onko puoliväliriihi mitään muuta kuin lässähtänyt leikkauslista ja kasa veronkorotuksia ja tietysti pientä riemua vasemmistoliiton poliittisista virkanimityksistä?

Suomi tarvitsee myös lisää työtä. Meidän on lisättävä työn määrää, nostettava työvoiman osallistumisastetta. Meidän tulee rakentaa myös iäkkäimmille, yli 55-vuotiaille, yhteiskuntatakuu. Tarvitsemme ne kokeneetkin käsiparit töihin, ja tässä pääministeri oli oikeassa. Eli tätä rakentavaa tavoitetta perussuomalaiset ovat tukemassa.

Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet viime syksyn vaihtoehtobudjetissa vaihtoehdon, joka on isänmaallinen, oikeudenmukainen, työllisyyttä ja talouskasvua tukeva. Siitä on hyvä lähteä eteenpäin.

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uutisia irtisanomisista tulee joka päivä, mutta hallitus vain odottaa. Nyt odotellaan kehysriihtä ja puolivälitarkastelua. Kaikki uudistukset ovat levällään ja investoinnit Suomeen jäissä. Te hallituksessa toistatte lausetta "työuria on jatkettava alusta, keskeltä ja lopusta". Tuo kaikki on totta. Eläkeratkaisujen teko on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille. Samaan aikaan hallituksen toinen pääpuolue kuitenkin ilmoittaa, ettei tämä hallitus tee eläkepäätöksiä. Miksi siis järkevillä työmarkkinajärjestöjen ihmisillä teetetään turhaa työtä? Onko hallitus valmis työurien pidentämiseen vai ei?

Arvoisa pääministeri, näin ei voi jatkua. Hallituksen on uskallettava tehdä ratkaisuja, sitä suomalaiset teiltä nyt odottavat.

EU:n rahoituskehysratkaisussa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä maatalous ovat menettäjiä. Hallituksen on nyt omilla toimillaan varmistettava, että kotimaisen ruoantuottajan asemaa ei heikennetä, vaan tulojen menetys kompensoidaan. Samoin Itä- ja Pohjois-Suomen menetykset on turvattava kotimaisilla päätöksillä. Ajelehtimisen sijaan odotan hallitukselta EU-selonteon yhteydessä avointa ja rakentavaa keskustelua Suomen asemasta Euroopan unionissa ja EU:n suunnasta.

Arvoisa puhemies! Suomalainen teollisuus, palkansaajajärjestöt ja yrittäjät ovat esittäneet hätähuutonsa suomalaisen työn puolesta. Nyt tarvitaan ratkaisuja kilpailukyvyn, teollisten työpaikkojen, koulutuksen sekä suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden puolesta. Tavoitteena on oltava kunnianhimoisesti 200 000 uutta työpaikkaa. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa uuden työn syntyvän yrityksiin, jotka omilla tuotteillaan ja palveluillaan ovat ratkomassa maailman suuria ongelmia: ilmastomuutosta sekä ruoka-, vesi- ja energiapulaa.

Keskusta uskoo vahvasti vihreän talouden mahdollisuuksiin ja tietotekniikan osaamisen hyödyntämiseen uusilla toimialoilla. Nämä uudet toimialat mahdollistavat koko Suomen pitämisen elinvoimaisena. Korkean osaamisen tuotekehitys ja tutkimus loppuvat Suomesta, mikäli emme huolehdi teollisten työpaikkojen säilymisestä. Uusien työpaikkojen syntymistä vauhdittamaan keskusta on esittänyt miljardiluokan rahastoa, jolla voidaan osaltamme varmistaa teollisuutemme uusiutuminen ilman lisävelanottoa.

Julkisen talouden alijäämä huolettaa suomalaisia. Hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissaan. Keskusta esittää realistista vaihtoehtoa, menosääntöä, valtiontalouden tasapainottamiseksi ja valtionvelan kääntämiseksi laskuun. Tulojen ja menojen tasapaino saavutetaan parin vaalikauden kuluessa maltillisenkin talouskasvun oloissa. Hallitus on markkinoinut suurta kunta-, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta suurimpana velkaantumisen pysäyttämiseen tähtäävänä rakenneuudistuksena. Vaalikausi on puolivälissä, ja molemmat uudistukset vellovat sekavina. Välillä sairaanhoitopiirit lakkautetaan, välillä ei. Arvoisa pääministeri, kertokaa te, lopetetaanko sairaanhoitopiirit vai ei.

Tarvitsemme kipeästi julkisen hallinnon rakenteiden uudistamista. Asiantuntijoiden tukemassa kotikunta—maakunta-mallissamme ihmisten tarvitsemat lähipalvelut säilyvät lähellä ja samalla terveydenhuollon ja vaativan sosiaalihuollon palveluihin saadaan toimivat hoitoketjut sekä riittävän vahva järjestämispohja. Mallimme tarjoaa myös alustan terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämiselle ja miljardisäästöille.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme kovenee, yhä suurempi osa meistä putoaa kyydistä. On äärimmäisen tärkeää, että sosiaalinen rikkinäisyys ja eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä. Meidän on nopeasti löydettävä keinot, joilla viemme kehitystä ainakin piirun verran huolenpidon, välittämisen ja vastuunoton suuntaan. Omaishoito on hyvä esimerkki vastuunotosta ja huolenpidosta, siitä, että lähimmäinen omalla arvokkaalla panoksellaan myös vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Kiitoksia, edustaja Soini, tuesta omaishoitajien puolustamisessa.

Arvoisat kollegat! Muutos kohti vastuunoton yhteiskuntaa ei tapahdu ilman muutosta meissä itsessämme ja poliittisessa kulttuurissa. Populismin sijaan eduskunnalta ja erityisesti hallitukselta odotetaan yhä huononevan tilanteen vaatimia päätöksiä.

Herra pääministeri! Ellei niitä saada aikaan pian, päätös uusista vaaleista pitää tehdä välittömästi.

Silvia Modig /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitamme valtiopäivät tilanteessa, jossa valitettavasti talouden näkymien muuttuminen myönteisiksi ei ole vielä näköpiirissä. Meidän tulee pitää talouden rattaat pyörimässä myös näinä vaikeina aikoina siitä huolimatta, että sopeutamme valtiontaloutta tulevaisuutta ajatellen kestävämmäksi.

Pelkillä leikkauslistoilla ei taloutemme lähde nousuun. 90-luvun laman aikaan tehtyjen leik-kauksien seuraukset näkyvät edelleen. Silloiset leikkaukset peruspalveluista ja hyvinvoinnista ovat kasvattaneet suomalaisten terveys- ja hyvinvointieroja ja mahdollistaneet monisukupolvisen syrjäytymiskehityksen. Mikään ei tule yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin syrjäytetty ihminen. Nyt tarvitaan panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja ennen kaikkea hyvinvointierojen kaventamiseen.

Siksi talouden tasapainoa on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä ja kaikissa toimissa tulee ottaa huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset. Se tehdään parhaiten oikeudenmukaisilla veroratkaisuilla. Niillä voi ja pitää edelleen kaventaa tuloeroja, jolloin kansalaisten kokonaishyvinvointi paranee — säästöistä huolimatta. Samalla paranevat myös valtiontalouden näkymät.

Tähän meillä on onneksi mahdollisuus. Viimeksi EU:n rahoituskehyksistä päätettäessä pääministeri toisti moneen kertaan, että Suomen maksuosuus perustuu muun muassa siihen, että taloutemme on kuitenkin vakaalla pohjalla. Samaa kertoo myös luottoluokituksen pysyminen kolmessa A:ssa. Silti kotimaisessa keskustelussa maalataan katastrofia ja Kreikan tietä, johon ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan leikkauksia ja julkisten palveluiden alasajoa. Kreikan tietä me emme halua. Etelä-Euroopassa me näemme, mitä leikkauslistat ja säästöt ovat aiheuttaneet. Ne ovat ajaneet tavalliset ihmiset köyhyyteen ja lamauttaneet talouskasvun täysin. Meidän on sen sijaan pidettävä pää kylmänä taloudenpidossamme. Hätäleikkausten tielle ei tule lähteä, ja veropohjasta on pidettävä huolta.

Arvoisa puhemies! Meille vasemmistoliitossa on ensisijaisen tärkeää, että palvelut toimivat. Niiden tulee toimia jokaiselle tasapuolisesti koko Suomessa. Kunta- ja sote-uudistus ovat tässä avainasemassa. Kummankin uudistuksen taustalla on muun muassa väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Näistä syistä uudistusta tarvitaan, ja näihin haasteisiin uudistuksen tulee vastata. Kaupunkiseutujen kasvu on muodostanut yhtenäisiä työssäkäynti- ja asiointialueita vanhojen kuntarajojen ylitse. Kysymys on siitä, kumpi on tärkeämpää, palvelut vai vanhat hallintorajat, ihmiset vai byrokratia. Vasemmistoliitolle ihmiset ja palvelu tulevat aina etusijalla.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan meidän tulee panostaa entistä enemmän, koska se tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Valvonnan lisäämisellä saadaan merkittävää verohyötyä aikaiseksi ja parannetaan työntekijöiden asemaa ja tasavertaisuutta. Tällä hetkellä osa verotusjärjestelmäämme ja esimerkiksi ulkomaalaisille sijoittajille tarkoitetun hallintarekisterin kaltaiset järjestelmät kannustavat lyhytnäköiseen ja reaalitaloudelle haitalliseen toimintaan, jopa veronkiertoon. Vasemmistoliiton mielestä myös pääomatulojen verotus tulisi ottaa tarkasteluun ja tuoda se progression piiriin.

Euroopan tasolla vasemmistoliitto katsoo edelleen, että Suomen tulisi olla mukana rahoitusmarkkinaveron valmistelussa. Se on yksi keino vaikuttaa finanssimarkkinoiden vakauteen ja estää kokemamme kriisi tulevaisuudessa.

Viime syksynä saimme valmiiksi kaksi kansalaisten kannalta erittäin merkittävää hanketta: nuorisotakuun ja vanhuspalvelulain. Niiden on tarkoitus paikata turvaverkkomme aukkoja ja korjata selviä puutteita yhteiskunnan tuessa näissä elämänvaiheissa.

Nuorisotakuu on merkittävin investointi, mitä voimme tällä hetkellä tehdä. Ainoastaan mahdollistamalla jokaiselle nuorelle täysivaltaisen aseman niin yhteiskunnassa kuin työelämässäkin voimme rakentaa Suomea, joka selviää tulevista haasteista. Ketään ole varaa jättää jälkeen.

Toinen vähintään yhtä tärkeä asia on vanhuspalvelulain toimeenpano. Säädimme lain, joka merkittävästi parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada hyviä ja toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Nyt on kuntien tehtävä huolehtia, että lain tarkoitus näiltä osin toteutuu. Eduskunnan ja hallituksen tehtävä on puolestaan jatkossakin huolehtia budjetti- ja kehyspäätöksissään, että kunnilla on riittävät taloudelliset edellytykset tämän tehtävän toteuttamiseen.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Tällä hallituksella on kaikki edellytykset selvitä tästä taloustilanteesta ja kääntää suunta nousuun kitkemällä harmaata taloutta, varmistamalla nuorisotakuun toimeenpano ja panostamalla ennalta ehkäisevään ja toimivaan julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Näin me luomme vahvimman pohjan tulevaisuutta varten.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina Suomessa on ollut aika vaikea tehdä suuria uudistuksia. Edellinen hallitus asetti laajan komitean uudistamaan sosiaaliturvaa. Tuon komitean työn pohjalta osin muuten sosiaaliturvaa parannettiin, päivärahoja nostettiin, mutta siinä mielessä kuin alun perin tarkoitettiin, sosiaaliturvan periaatteita ei onnistuttu uudistamaan.

Tämä hallitus on tehnyt isoja veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Osa niistä on ollut rohkeita, ja ne ovat myös lisänneet oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta isojen uudistustensa kanssa tälläkin hallituksella on vaikeaa. Kuitenkin paineet menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin vain kasvavat, jos kuntarakenteen tai eläkejärjestelmän puolella ei onnistuta tekemään rakenteellisia uudistuksia. Minulle valinta työtä lisäävien uudistusten ja menoleikkausten välillä tuntuu helpolta: Kannattaa tehdä uudistuksia. Silloin meidän ei tarvitse jatkaa leikkauksia kunnilta, kunnilta, jotka kuitenkin huolehtivat tämän yhteiskunnan peruspalveluista.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työttömyys on kasvussa ja sen sisällä pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys. Hallitusohjelmassa tavoitellaan työttömyyden laskua 5 prosenttiin. Se on kunnianhimoinen tavoite. Se tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Sellaisen tavoitteen voi saavuttaa vain, jos on hyvin rohkea.

Perustulo olisi järjestelmä, joka tarkoittaisi isolle joukolle suomalaisia ihmisiä sitä, että työn tekeminen olisi aikaisempaa kannattavampaa. Perustuloon pohjautuva sosiaaliturvajärjestelmä kannustaisi myös yrittäjyyteen, ja se lisäisi tilaa aidolle sosiaalityölle laskentabyrokratian sijasta. Hallituksen ohjelmassa perustuloa ei ole, mutta vihreä eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta tekemään sellaisia uudistuksia, jotka helpottavat työn vastaanottamista, jotka helpottavat työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä ihmiselle itselleen kannustavalla ja innostavalla tavalla. Näitä ehdotuksia on tehty paljon.

Arvoisa puhemies! Perjantaina sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä luovutti ehdotuksensa pienten lasten äitien osapäivätyön lisäämiseksi. Ehdotus osittaisesta hoitorahasta oli monella tapaa hyvä, mutta hämmästytti, että työryhmä oli unohtanut toimeksiannostaan sen tavoitteen, että pienten lasten hoitovastuuta tulisi jakaa äitien ja isien kesken nykyistä tasaisemmin. Suomessa nimenomaan pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin alhainen, ja se vaikuttaa naisten työuraan pitkään, lopulta pienempinä eläkkeinä. Jaettu vastuu parantaisi suomalaisten vauvojen oikeutta molempiin vanhempiinsa ja tasa-arvoa suomalaisessa työelämässä.

Useimmissa Euroopan maissa eläkeikä on 65 tai 67 vuotta. Jos me nyt päättäisimme, että Suomessa eläkeikä nousee vuodesta 2015 lähtien kahdella kuukaudella vuodessa, ei tämä uudistus mielestäni olisi ketään kohtaan kohtuuton. Jos nyt suunnittelee eläköityvänsä viiden vuoden kuluttua, joutuisi lykkäämään viiden vuoden kuluttua kuudella kuukaudella tuota siirtymää. Työmarkkinajärjestöt ovat nyt neljä vuotta kokoustaneet eläkeiän ympärillä. Ehkä hallituksen olisi kohta aika tehdä asialle jotakin.

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikassa Suomi käyttäytyy valitettavasti vähän samalla tavalla kuin monessa muussa asiassa: olemme tyytyväisiä itseemme ja todistelemme, ettei juuri mitään tarvitse enää tehdä. Saavutamme vuotta 2020 koskevat EU:ssa sovitut päätökset, mutta ne päätökset eivät tosiasiassa riitä kahden asteen tavoitteeseen.

Toimimme nyt ikään kuin olisimme asettaneet maratontavoitteeksemme kaksi ja puoli tuntia ja kesken harjoittelun huomaisimme, että tavoitteen saavuttaa, jos juoksee puolimaratonin. Suomen tulisi liittyä niiden maiden joukkoon, jotka kannattavat Euroopan unionissa miinus 30 prosentin päästövähennystavoitteita.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Regeringen Katainen står i mars inför sitt hittills måhända mest utmanande beslut, det om budgetramarna för de närmaste åren. Här prövas beredskapen att leva upp till löftena i regeringsprogrammet om att råda bot på underskottet i statsfinanserna och det så kallade hållbarhetsunderskottet.

Underskotten kommer inte att kunna elimineras bara med hjälp av den ekonomiska tillväxt som nu förutspås. Även om den ekonomiska utvecklingen väntas vända uppåt mot slutet av detta år, kan årets tillväxt bli negativ och någon återgång till en ekonomisk tillväxt på flera procentenheter per år är inte i sikte. Det krävs alltså åtgärder för att främja tillväxten.

För att underskottet i statsfinanserna ska kunna pressas ned till målet 1 procent av bnp krävs under de närmaste två åren balanseringsåtgärder på sammanlagt drygt 2 miljarder. Eftersom dessa enligt regeringsprogrammet till lika stora delar ska bestå av nedskärningar och inkomsthöjningar, skulle det förutsätta nedskärningar på över en halv miljard per år och likaså höjda inkomster på över en halv miljard per år. Det blir inte helt lätt, och nu krävs det mod som både biskop Björn Vikström och president Sauli Niinistö efterlyste i samband med att riksmötet öppnades.

Arvoisa puhemies! Kestävyysvajeen, joka on tällä hetkellä 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, korjaamiseksi tarvitaan rakenteellisia toimia. Katseet kohdistuvat erityisesti työmarkkinoihin, joiden on otettava valta-asemansa edellyttämä vastuu. Mikäli työuria pidennettäisiin vuodella, mikä keski-iän nousu huomioon ottaen olisi pelkästään kohtuullista, lähes prosenttiyksikkö tästä vajeesta pystyttäisiin poistamaan. Mikäli työllisyysastetta saataisiin nostettua prosenttiyksikön verran, sillä saattaisi olla vastaava vaikutus. Ja jos julkisen sektorin tuottavuutta pystyttäisiin nostamaan vaatimattomalla prosenttiyksikön neljänneksellä, vaikutus olisi vieläkin suurempi.

Työmarkkinaosapuolilta edellytetään nyt nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä ellei itse eläkeiän niin ainakin todellisen eläkkeellesiirtymis-iän nostamiseksi. Vanhempien työntekijöiden osa-aikatyö olisi tämänsuuntainen konkreetti-nen toimenpide. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmää olisi myös muutettava siten, että työhön olisi helpompi palata fyysisen ja henkisen terveyden sen salliessa.

Työaikojen ja päivähoitoaikojen joustoilla pystyttäisiin saamaan pienten lasten vanhemmat palaamaan nopeammin työelämään ja siten säilyttämään ammattitaitonsa. Opintotukijärjestelmää on myös tarpeen uudistaa siten, että se mahdollistaa kokoaikaiset opinnot ja kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä toteaa jälleen kerran myös, että me tarvitsemme lisää maahanmuuttajia ja tehokkaampia toimia heidän kotouttamiseksi yhteiskuntaan ja työelämään.

Ärade talman! Av arbetsmarknadsparterna förväntas nu också största möjliga moderation i löneuppgörelserna. Vår konkurrenskraft i förhållande till nyckelkonkurrentländer som Sverige och Tyskland måste återställas. Av arbetsmarknaden förutsätts också fördomsfrihet då det gäller att utveckla arbetslöshetsskyddet så att det sporrar till arbete. Den som plötsligt blir utan arbete ska ha ett starkt skydd så att inte hela familjens ekonomi raseras, men det inkomstrelaterade arbetslöshetsskyddets längd får inte utgöra en broms att ta emot ett nytt jobb som erbjuds. Här har vi mycket att lära av våra grannländer Sverige och Danmark.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on puolestaan tarkistettava ennakkoluulottomasti veropolitiikkaa, niin että valtion ja kuntien tulot turvataan ilman, että talouskasvu taantuu tai työllisyys kärsii. Yritysverojen alentamisella voitaisiin itse asiassa saada hyvin nopeasti aikaan verotulojen kasvua eikä vähenemistä ja ennen kaikkea suotuisat vaikutukset investoinneille ja talouskasvulle ja sen myötä myös verotuloille. Yhteisöveroa tulisi alentaa ja vero olisi perittävä vasta, kun voitot otetaan yrityksestä eikä uudelleeninvestoinneista.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa myös taittaa peistä pahoissa vaikeuksissa olevan maatalouselinkeinon puolesta. Kaikista ammattiryhmistä heikoin tulokehitys on ollut maataloustuottajilla. Elinkeino ei kestä uusia verorasitteita. EU:n huippukokouksen tehtyä päätöksen lähivuosien rahoituskehyksistä meidän on pidettävä huolta elinkeinon aseman ja siten kotimaisen elintarviketuotantomme turvaamisesta täydentävien kansallisten toimenpiteiden avulla.

Ärade talman! Alldeles till sist. Regeringens utmaningar begränsar sig inte till ekonomi och statsfinanser. Inte bara riksdagen utan framför allt kommunerna väntar också på regeringens riktlinjer för den fortsatta kommunreformen, reformen av social- och hälsovårdsstrukturerna och metropolförvaltningen i huvudstadsregionen. Då den pågående remiss- och utredningsfasen är över måste regeringen snabbt samla sig till beslut.

Svenska riksdagsgruppen understryker att de här reformerna framför allt är en helhet där alla element är beroende av varandra. Avsikten är ju inte här att på kort sikt spara pengar, utan att med hjälp av rationella strukturer trygga servicen för medborgarna. Svenska riksdagsgruppen önskar regeringen lycka till i dess föga avundsvärda utmaningar.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden aikana tehtävät päätökset ja ratkaisut tulevat näyttämään, miten hyvin tämä hallitus selviää niistä haasteista, jotka eteemme asetettiin hallituskauden alkaessa. Nämä haasteet eivät olleet vähäisiä, mutta olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tulemme selviämään tehtävästä. (Pentti Kettunen: Ei hyvälle näytä!)

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että keskeiset haasteet alkaneen vuoden aikana ovat julkisen talouden tasapainottaminen, kuntauudistuksen loppuunsaattaminen sekä toimivan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen aikaansaaminen. Meille kristillisdemokraateille on tärkeää, että uudistukset tehdään niin, että ne palvelevat jokaista suomalaista koko maassa ja että keskeiset palvelut voidaan jatkossakin järjestää lähipalveluina.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamiseksi joudumme tekemään vaikeita päätöksiä, ja me joudumme uudelleen arvioimaan sitä, mihin me käytämme yhteisiä varoja. Tämä tulee kuitenkin tehdä niin, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämän perusteita heikennetä. Sopeutustoimet eivät saa myöskään heikentää hyvinvoinnin perustaa, kasvua ja työllisyyttä.

Värderade talman! Regeringens viktigaste målsättning är att stöda arbete och företagsamhet, och det går inte att stöda arbete och företagsamhet genom att öka skattetrycket. Det är fakta som vi måste erkänna. Regeringen har sänkt samfundsskatten till 24,5 procent, vilket är ett gott beslut. Under regeringsperioden har dock grannlandet Sverige sänkt samfundsskattenivån till 22 procent. Jag anser att i denna ekonomiska situation så finns det goda motiveringar till att vi också i Finland överväger en sänkning av samfundsskatten till exempel i två etapper, år 2014 och 2015.

Arvoisa puhemies! Alkaneen vuoden aikana tulee meidän arvioida jo tehtyjen päätösten vaikutuksia. Kesällä voimaan tuleva vanhuspalvelulaki on yksi tärkeimmistä. Niin kuin kaikki tiedämme, pelkkä laki ei riitä. Vanhusten palvelut niin laitoshoidon kuin omaishoidon osalta pitää saada toimiviksi ja vanhusten asemaa pitää parantaa. Tähän tarvitaan aktiivista seurantaa ja reagointia ilmenneisiin puutteisiin aikaisessa vaiheessa.

Perheiden asema on kristillisdemokraateille sydämen asia. Me haluamme korostaa, kuinka tärkeää on mahdollistaa pienten lasten perheille oikeus päättää lastensa hoitoon liittyvistä asioista. Lastenhoidon ja työn yhteensovittaminen on avainasemassa tässä. Hyvin järjestettynä se on myös keino pidentää työuria, mikä on myös tämän hallituksen kärkiteemoja. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitääkin erittäin tervetulleena sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän esitystä joustavasta hoitorahasta pienten lasten vanhemmille.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen vastaiset toimet ovat hallitusryhmille tärkeitä. Alkaneen vuoden aikana meidän tulee tarkasti arvioida, miten jo tehdyt toimet vaikuttavat ja mitä voimme tehdä paremmin. Lasten ja nuorten tukemisessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään rahallisista resursseista tai yhteiskunnallisista toimista. Aikuisen tuki, läsnäolo ja turva ovat lapsen ja nuoren elämän tärkeimpiä asioita.

Valtakunnallisen Anna mulle aikaa -kampanjan teemalauseissa nuoret sanovat näin: "Haluan tietää, että olen sinulle tärkeä. Sano se minulle usein. Haluan, että kehut minua. Haluan olla väleissä, myös puheväleissä. Haluan luottaa siihen, ettet hylkää minua, vaikka olen joskus hankala. Haluan sinun tietävän, mitä minulle kuuluu. Kysy sitä! Haluan tehdä ihan tavallisia asioita yhdessä." Tämä nuorten pyyntö on äärimmäisen koskettava, eikä sen lukeminen, kuuleminen ja toiveiden toteuttaminen maksa sentin senttiä. Päinvastoin se on paras ja tuottoisin sijoitus, minkä me aikuisina voimme tehdä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: kristillisdemokraatit lähtevät kevään istuntokauteen rakentamaan perheiden hyvinvointia, tukemaan yrittäjyyttä ja turvaamaan kestäviä arvoja yhteiskunnan perustana.

Värderade talman! Kristdemokraterna går till vårens sessionsperiod för att bygga familjens välfärd, stödja företagsamhet och för att trygga bestående värden som samhällets grundpelare.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, te olette kärsivällinen mies. Kataisen kaleerissa soutavat Kataisen kuutoset, ja kun tässä nyt katsoi ja kuunteli teidän hallituskumppaneidenne puheenvuoroja, niin voi olla, että siellä punainen lanka oli, mutta en minä löytänyt sitä, niin erilainen se oli perusteiltaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että teillä, pääministeri, riittää viisautta olla työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvissä väleissä, niin että ei jouduta siihen tilanteeseen kuin joskus Suomessa, kun keskusta ja SDP hakkauttivat viljelijän ja palkansaajan päätä vastakkain, että nyt te kokoomuksessa ja SDP:ssä ette sorru samaan. Meillä ei ole siihen varaa. Teillä on oivallinen ystävä siellä EK:ssa. Toisin kuin EU:lla, jolla ei ole numeroa, Häkämiehellä on — soittakaa hänelle. Ja sitten kyllä SDP:stä joku sosialisti (Puhemies koputtaa) löytää varmasti Hakaniemeen opastamaan. Sopikaa, sopikaa!

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin suuret kiitokset suuresti arvostamalleni edustajalle Espoon Iivisniemestä, edustaja Soinille, puheenvuorosta. Sehän oli erittäin sovitteleva. Minä katsoin tuossa, että ensimmäisen minuutin aikana olin kaikesta ihan täysin samaa mieltä ja lopustakin 90 prosentista asioita. Ehkä kaikista eniten olin eri mieltä, kun totesitte, että perussuomalaiset on uudistusmielinen puolue, (Naurua) mutta jonkun verran ehkä tuosta EU-puolesta myös.

Arvostan sitä, että te otatte vakavasti tämän talouden haasteen. Meillä näyttää olevan hyvin yhtenäinen arvio siitä, että yksi keskeisimpiä haasteita Suomessa on teollisten työpaikkojen puuttuminen tai niitten häviäminen ja että nyt tarvitaan Suomeen kaikkein eniten uusia yksityisen sektorin pysyviä työpaikkoja. Meidän pitää pystyä taistelemaan siitä, että Suomi on teollisuusyhteiskunta myös jatkossa. Takavuosina oli vähän vallalla semmoinen ajatus, että teollisuus on vanhanaikaista ja palveluyhteiskunta korvaa. Me tarvitsemme sekä palvelutyöpaikat että myös modernin, vaikkapa cleantechiin perustuvan teollisuusyhteiskunnan. Kyllä nämä firmat pärjäävät. Suomalaiset firmat pärjäävät takuuvarmasti maailmalla, (Puhemies koputtaa) mutta tekevätkö ne jotakin Suomessa, siihen me voimme itse vaikuttaa.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloudessa on suuri riski, että ajaudumme tupla-v:hen elikkä saadaan samanlainen pudotus vielä aikaiseksi tämän tai ensi vuoden aikana kuin mikä tapahtui vuonna 2009. Mihin toimiin hallitus nyt aikoo ryhtyä siinä, että me pääsemme edes matalan kasvun uralle? Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt uuden kasvun rahastoa tukemaan näitä nousevia uusia aloja, vihreää taloutta, ict:tä, ja Suomen teollisuuden pohjan säilyttämistä. 3 miljardin euron uuden kasvun rahasto mahdollistaisi nopeamman rakennemuutoksen teollisuudessa, mitä peräänkuulutitte omassa puheenvuorossanne.

Myöskin Pekka Ala-Pietilän työryhmä on tehnyt erinomaisia ehdotuksia siitä, miten ict-teollisuuden osaamista sovelletaan muilla toimialoilla, myöskin julkisessa taloudessa. (Puhemies koputtaa) He ovat ottaneet siellä 10 vuoden aikaperspektiivin. Aiotteko ottaa Ala-Pietilän työryhmän esitykset ohjelmaanne?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Myös edustaja Sipilälle suuret kiitokset teidän ryhmäpuheenvuorostanne. Siinäkin olimme hyvin lähellä toisiamme — ajattelin, että olisiko ollut noin 80-prosenttisesti, ja jos kuntapolitiikka jätetään pois, niin sitten melkeinpä sama sävel löytyy. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Arvoisa puhemies! Tämä on muuten hyvä pääoma suomalaiselle päätöksenteolle. Keskeisimmät oppositiopuolueet ja hallitus pystyvät hahmottamaan Suomen tulevaisuuden ja ongelmat hyvin samalla tavalla, ja sanon tämän vakavasti, koska näin ei ole välttämättä asia kaikkialla maailmassa.

Edustaja Sipilä, teillä on oikein hyviä ajatuksia. Pystyn allekirjoittamaan hyvin monia myös niistä teidän keinoistanne ja tavoitteistanne, joita kerroitte. Esimerkiksi tämmöinen kasvurahastohan sisältyy muun muassa Pekka Ala-Pietilän esityksiin. Me tutkimme luonnollisesti kaikkia Ala-Pietilän esityksiä. Niissä on nimenomaan tämän ict:n käyttöön, vaikkapa uusiutuvaan energiaan tai puhtaan teknologian sovellutusten apuvälineenä, erinomaisia esimerkkejä, tai sitten terveyspalvelujen modernisoinnin puolella on erinomaisia apuvälineitä, ja tämä kasvurahasto on yksi, (Puhemies koputtaa) jota me tutkimme.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, mainitsitte, että olemme eri mieltä kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Se on kuitenkin teidän hallituksenne tärkein uudistus, jolla myöskin pyritään pitkän aikavälin kustannusten leikkaamiseen. Kaikki on nyt kuitenkin tällä hetkellä seis.

Me olemme tuoneet oman vaihtoehtomme, keskustan kotikunta—maakunta-mallin teille vaihtoehdoksi. Uskon, että tämä tilanteen huono eteneminen harmittaa teitäkin. Uudistuksia tarvitaan.

Teen konkreettisen ehdotuksen teille: Aikanaan Korpilammella ratkaistiin suuria ongelmia, kun oltiin vastaavanlaisessa tilanteessa, tosin toisesta asiasta. Voisiko Korpilammella tai jossakin muussa paikassa nyt pitää viikonlopun seminaarin asiantuntijoiden, opposition ja hallituksen edustajien kesken? Ja istutaan siellä niin kauan, että on saatu uusi suunta tälle kunta- ja sote-uudistukselle ja sillä tavalla, että mekin voisimme tukea sitä tästä eteenpäin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti tuota teidän elettänne. Minusta tuntuu vain, että meillä ajatukset tästä perusasiasta ovat aika kaukana. Hallitus uskoo vahvaan kotikuntaan, ja sen takia me haluamme olla tekemässä yhtä aikaa kuntarakenneuudistusta ja sitten siinä ohessa toista tärkeää asiaa eli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Mauri Pekkarinen: Himmeleitä! Ne on himmeleitä!) On päivänselvää, että me emme pysty saamaan aikaiseksi sellaista tyylipuhdasta mallia, joka tyydyttäisi jokaisen terveydenhuoltoalan ammattilaisen tavoitteet, emmekä sellaista tyylipuhdasta mallia, joka tyydyttäisi kaikki kuntauudistuksen tavoitteet. Meidän pitää löytää Suomelle paras malli.

Se, mikä meillä on ehkä suurimpana erona, on se, että me emme haluaisi ulkoistaa terveys- ja sosiaalipalveluja pois kunnalta maakunnalle, koska ne kunnan jäsenet eli kuntalaiset maksavat joka tapauksessa. (Mauri Pekkarinen: Mikä on maakunta? Kenelle ne ulkoistetaan?) Me haluamme perustaa tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nimenomaan vahvan peruskunnan, vahvan kotikunnan mallille.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että tämä uudistus tarvitaan, mutta ei se toteudu kuntakokoa suurentamalla. Tähän sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan huomattavasti suurempi järjestämispohja, ja jotta koko maassa se pystytään tekemään, niin se ei onnistu muuten kuin kuntien välisellä yhteistyöllä. Tähän tähtää meidän mallimme. Meillä on olemassa kasvukeskuksia, suurimpia kaupunkeja, jotka yksinäänkin pystyvät periaatteessa sen hoitamaan. Mutta tärkeintä tässä on se, että me pystymme integroimaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon katkeamattomaksi hoitoketjuksi. Tällä rakenteella, mitä te nyt ajatte, sitä ei pystytä tekemään. Meille jää edelleenkin kuntia, jotka ovat liian pieniä huolehtimaan erikoissairaanhoidosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt ollaan, edustaja Sipilä, kyllä todella lähellä, todella lähellä. Minä tuossa kuuntelin, että ainoa asia, mikä nyt erottaa, on se, että te haluatte sen maakunnan siihen väliin ja me taas haluamme tehdä mahdollisimman paljon vahvoja, harteikkaita, turvallisia, elinvoimaisia peruskuntia. Ja siinä tapauksessa, kun se kunta ei yksin pysty niitä palveluja tuottamaan, sitten tehdään sitä yhteistyötä. Sekin tuli teidän sanoissanne, tämä yhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan takuuvarmasti, aivan niin kuin kuntavaaleissa me molemmat totesimme aika moneen kertaan telkkarissa ja radiossa ja lehdissä ja toreilla. Mutta se peruslähtökohta, onko se maakunta se ydin vai onko se kotikunta se ydin: me olemme sen kotikunnan puolella.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei 50 000 asukkaan kuntakaan pysty huolehtimaan erikoissairaanhoidosta. Eli tarvitaan joka tapauksessa kuntien välistä yhteistyötä. Meillä on sairaanhoitopiirit, jotka käytännössä ovat maakunnan kokoisia. Eikö kannata hyödyntää sitä, mitä meillä on, ja rakentaa sen päälle, mikä on toimivin osa koko terveydenhuoltojärjestelmässämme? Tämä on se suuri ero meidän ajattelussamme. Jos me menemme kohti niin suuria kuntia, että ne pystyisivät hoitamaan myöskin erikoissairaanhoidon, lopputuloksena on 20 kuntaa. Ja tämä ei voi olla enää kunta, se on epäkunta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Tästä viimeisestä lauseesta olemme kanssa ihan samaa mieltä. Eli jos tehtäisiin pelkästään terveydenhuollon asiantuntijoiden ohjeiden mukaan tämä, niin Suomessa olisi noin 20 kuntaa. Mutta me molemmat tiedämme, että se ei ole realismia eikä se ole tarkoituksenmukaista eikä sitä kukaan halua. Siitäkin olemme ihan samaa mieltä, että harva 50 000 asukkaan kokoinen kunta yksin pystyy kaikki hoitamaan. Mutta silloin me teemme sitä yhteistyötä, mitä te peräänkuulutatte.

Meidän eromme on nyt vain siinä, että tuotetaanko kaikki sote-palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, maakunnassa pois kunnan ulottuvilta vai tuotetaanko niitä mahdollisimman paljon kunnassa ja sitten vastuukuntamallilla yhteistyössä toisten kanssa. (Mauri Pekkarinen: Aivan oikein! Tässä se tuli!)

Me lähdemme siitä, että suurin riski, mikä voi olla, on, että vastuu ja raha ja valta ovat eri paikoissa. Sen takia me haluamme mieluummin tämmöistä suoraviivaista toimintaa: siellä, missä kunta pystyy hoitamaan kaikki, hoitakoon, siellä, missä ei, riittävän vahva kunta ja yhteistyötä. Mutta ei liikaa uutta hallintotasoa, kuten maakuntavaltuustoja tai maakuntaveroja.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tässä tarvita mitään uutta hallintoa. Kyllä me pystymme rakentamaan sen olemassa olevankin päälle. Mutta nyt me emme tiedä esimerkiksi sitä, lopetetaanko sairaanhoitopiirit vai eikö niitä lopeteta. Voisitteko, arvoisa pääministeri, kertoa, ollaanko sairaanhoitopiirit lopettamassa vai ei. Ja toinen kysymykseni on se, otatteko vastaan tämän Korpilampi-haasteeni vai ette.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Sairaaloita ei lopeteta, mutta turha hallinto lopetetaan ja sitten toimivaa tehdään tilalle. Mutta tästä Korpilampi-asiasta. Niin kuin minä totesin, niin minä luulen, että kun me nyt tiedämme, että me olemme hyvin lähellä — minä arvostan teidän elettänne — niin meillä saattaa se viikonloppu mennä vähän hukkaan, koska emme me pääse tästä kuitenkaan yhteisymmärrykseen. Mutta me voimme kyllä jatkaa keskustelua täällä ja voimme jatkaa kahden kesken tai missä hyvänsä, mutta kahden kolmen päivän varaaminen tähän, kun me tiedämme, mistä se jähnää: emme me siihen ehkä nyt sitä viikonloppua sitten tarvitse. Mutta arvostan suuresti teidän elettänne. Niin kuin totesin, mehän olemme todella lähellä tässäkin asiassa.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarvitaan työtä, telakka ja terästä. Eli suomalainen työ, telakkatyö, teräs, teollisuus ja vielä Timo päälle, siinä on viisi t:tä, tästä kun te otatte kopin. Minä ihmettelen, kuinka on mahdollista, että koko hallitus vasemmisto mukaan lukien oli kylmäsydäminen rautakourille tässä telakka-asiassa. Voitteko te nyt, arvoisa pääministeri, kertoa, miksi te — jos ette minua usko, vaikka kyllä te uskotte — ette Martin Saarikangasta usko? Tai edustaja Uotila, minä ihmettelin aikanaan, kun te olitte Saarikankaan kanssa yhdessä puolustamassa telakoita ja nyt te näytätte olevan eri mieltä. Arvoisa pääministeri, raottakaa hieman huomista vastaustanne ja kertokaa nyt meille, että telakat pelastetaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että vuoden 89 Meri-teollisuuden konkurssin jälkeen olin keskeises- sä roolissa telakkateollisuuden pelastamisessa. Ja samanlaista pelastamisoperaatiota tarvitaan myös tänä päivänä. On aivan kiikun kaakun, ettei telakkateollisuus Suomesta ole loppumassa, mutta siihen hallitus vastaa huomenna, kun se vastaa opposition tekemään välikysymykseen, ja palataan varmasti siinä keskustelussa myös yksityiskohtiin.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Telakoitten tulevaisuus on tosi vakava ja iso asia suomalaiselle työlle ja sille, kuinka pystytään sitä osaamista, mitä lukuisissa pienissä yrityksissä tässä verkostossa on, hyödyntämään jatkossa. Mutta minä ajattelin, että jos me voisimme tästä asiasta sitten huomenna tarkemmin ja yksityiskohtaisesti käydä sitä keskustelua. Tästä teidän t-listauksestanne: vielä jos Timo korvataan tutkimuksella, niin sitten alkaa mennä aika lailla oikeaan suuntaan. Ehkä vielä jos siihen yhden k:n lisäisi eli kilpailukyvyn.

Me olemme varmasti samaa mieltä siitä, että meillä on täysi mahdollisuus säilyttää Suomi teollisuusmaana. Jotkut maat Euroopassa tekivät, kuten nyt vaikkapa Britannia teki aikanaan päätöksen, että Britanniassa ei teollisuutta enää tarvita tai siellä se ei voi elää. Meidän pitää tehdä täysin päinvastainen päätös. Me pystymme pitämään Suomi modernin teollisuuden tukikohtana vaikkapa nyt puhtaiden energioitten, energiatehokkuuden, ylipäänsä vihreän teollisuuden puolella. Suomi voi olla edelleenkin tutkimuksen ja kehityksen kotimaa mutta myös tuotannon kotimaa, kunhan pidämme itsemme kilpailukykyisinä globaalisti ajateltuna.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on Suomen suurin työväenpuolue. Suurin työväenpuolue siinä mielessä, että suurin osa Suomen työväestöstä ja nimenomaan töissä käyvästä keski-ikäisestä miestyöväestöstä äänestää perussuomalaisia. Kyllä tämä tiedetään, ja sen takia nyt, arvoisa pääministeri, te puhutte työstä ja yrittämisestä. Se on aivan oikein. Työmies on palkkansa ansainnut, ja sen takia myös valtiovallalla pitää olla rooli tässä.

Kun Suomi oli pääomista köyhä maa toisen maailmansodan jälkeen, perustettiin rautaruukkeja, outokumpuja. Oletteko te nyt valmis yleisellä osalla huoltovarmuus- ja muun muassa ruutiasioissa ja muissa tämäntyyppisissä asioissa käyttämään valtion mukaantuloa ainakin siirtymäkauden yli, jotta isommat vahingot voidaan välttää?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minusta työ on itseisarvo, ja vierastan vähän sitä, että työ politisoidaan siten, että se yritetään ottaa jonkun omaksi. Työtä pitää tehdä meidän jokaisen, joka työhön kykenee, (Välihuutoja) riippumatta siitä, millaisia arvoja vaaleissa äänestää.

Arvoisa puhemies! Valtiovalta on ollut perinteisesti mukana tukemassa uutta kasvua, mutta valtiovalta ei ole perinteisesti ollut mukana kattamassa tappioita, ja tässä linjassa meidän pitää myös pysyä. Meillä on lukuisia yrityksiä tässä maassa, jotka joutuvat syystä tai toisesta vaikeuksiin, ja silloin kun ne tulevat meiltä pyytämään, että auttakaa, kun autoitte silloinkin, niin meillä täytyy olla linja kirkas. Me emme lähde auttamaan tappiollista liiketoimintaa mutta me voimme olla mukana luomassa jotakin uutta. (Mauri Pekkarinen: Kuka sellaista on esittänyt?) Tässä se linja on tähän saakka kulkenut, ja näin sen linjan pitää kulkea myös jatkossakin.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että meillä on yksimielisyys siitä, että suomalaisia työpaikkoja ja työtä pitää puolustaa, mutta kyllä valtiolla siinä pitää olla rooli. Ei Suomen kansa enkä minäkään ymmärrä sitä, että on pelastettu espanjalaisia pankkeja, Kreikan valtiota, Irlantia, Portugalia, ja Kypros on jonossa, niitä on kyllä pelastettu. Nyt oli esimerkiksi telakassa kysymys lainasta. Minä olisin uskonut, että se laina olisi tullut maksettua takaisin, mutta minä en ikinä usko, että kymmenmiljoonainen Kreikan kansa pystyy maksamaan 330 miljardin velat. Meillä on edessä tukanleikkuu, velkojen akordi, ja silloin hallituksen virhepolitiikka ikävä kyllä tulee maksuun.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me varmasti huomenna käymme tätä telakkatapausta hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi. Toteaisin sen, että meidän on turha kasvattaa semmoista illuusiota, että meillä voisi olla ikään kuin valtion tehtaita, jotka toimivat eri säännöillä kuin niiden kilpailijat, jotka ovat yksityisiä tehtaita. Valtio voi olla mukana omistamassa, niin kuin onkin, muun muassa teollisuusyrityksiä silloin, kun siitä on esimerkiksi nyt osinkojen puolesta hyötyä, tai sitten Suomen valtio tekee Teollisuussijoituksen kautta sijoituksia uuteen, kasvavaan yritystoimintaan. Mutta valtio ei ole ollut perinteisesti Suomessa jonkun toisen eurooppalaisen maan tapaan tai joidenkin maiden tapaan tukemassa kannattamatonta liiketoimintaa. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme me haluaisi varmistaa esimerkiksi TUI-alusten rahoitusta, se on ihan eri asia.

Mutta missä valtio on mukana, siinä pitää olla hyvin tarkka, koska me hallinnoimme silloin veronmaksajien rahoja. (Puhemies koputtaa) Kaikkein parasta elinkeinopolitiikkaa on tehdä olosuhteet niin, että yksityinen bisnes kannattaa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ne risteilijät ovat kannattaneet. Kyllä se työ, mitä on tehty, verotulot, alihankintaketjut, kyllä se on kannattanut. Mutta kyllä minä yhden yön maltan odottaa teidän riemuisia uutisianne, kun edustaja Uotila komppasi, että sieltä se ratkaisu tulee, tiristellään nyt vielä parikymmentä tuntia, niin se varmasti tulee.

Arvoisa puhemies! Mainitsitte, herra pääministeri, teillä oli uutinen, että me olemme uudistuspuolue. Minäpä kerron nyt, että tulee aivan mahtava uudistus, kun perussuomalaiset ja pääministeri uudistavat suomalaisen omaishoidon. Ajatelkaa, mikä hieno asia siinä on: sosiaalipoliittinen uudistus. Siinä saattaa jokunen vielä teidän hallituksen arvovallan ripekin pelastua paitsi, että tulee ihmiset hoidettua. Ajatelkaa, ei tätä kahta vuotta kannata jättää käyttämättä, vaan pistäkää nyt näitten sote-himmeleitten sijaan omaishoito kuntoon. Kättä päälle, perussuomalaiset ja pääministeri!

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Omaishoito on erittäin tärkeä, satun tuntemaan sen aika hyvin ja oman perheeni kautta. Teidän mielestänne, tai jos ymmärsin oikein, perussuomalaisten prioriteetti on se, että lisäsatsaukset omaishoitoon tehdään nimenomaan siinä, että omaishoidon tuki siirretään Kelalle. Minä ymmärrän sen logiikan, silloin jokaiselle maksetaan sama summa ja se ei lopu kesken vuoden ja näin. Se on ihan hyvä tavoite.

Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että jos lisärahaa olisi ja sitä käytettäisiin nimenomaan tähän, se kannattaisi käyttää kyllä omaishoidon tukipalveluihin ihan ehdottomasti. Ne tukipalvelut nimittäin, joita perheet tai vaikkapa ikääntyneet puolisot saavat ja tarvitsevat kotiin, esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, ovat siis paljon paljon tärkeämpiä sen arkielämän kannalta kuin se itse tuki rahana. Jos ihminen ei saa vapaapäivää, jos hoitaja ei saa vapaapäivää, jos ei ole sijaispaikkaa, minne mennä, jos ei ole henkilökohtaista avustajaa, niin isollakaan tuella (Puhemies koputtaa) se elämä ei luista. (Oikealta: Juuri näin!) Tukipalvelut olisivat henkilökohtainen prioriteettini.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka kokoomuksen oikea laita raivoisasti protestoi teidän inhimillistä esitystänne vastaan, niin uudistan tämän: (Oikealta: Puolesta! Kannatamme!) Nyt voimme tehdä yhdessä tämän hoitopäätöksen, sen hyvän päätöksen, että teidän kehyksestänne ja kinkeripiiristänne tulee uudistus, joka sitten pistää omaishoidon parempaan tilaan kuin se on nyt, mieluummin Kelalle. Jos teillä on siinä minulle vielä hyviä ideoita, niin ne, niin kuin kaikki hyvät ideat, otan ilolla vastaan. Omaishoito kuntoon, perussuomalaiset ja pääministeri, ja kyllä nämä muut seuraavat mukana.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en uskalla lähteä lupaamaan yhdellekään hallinnonalalle senttiäkään lisää, kun kaikki tietävät, että pikemminkin pitää leikata, mutta ihan hyvää periaatteellista keskustelua omaishoidosta, joka on arvokas hoidon muoto. Mutta niin kuin tuossa totesin, niin ne tukipalvelut, joita ihminen voi kotiin saada, vapaapäivät ja sijaishoitopaikat, ovat ne, joilla omaishoitajapariskuntien tai -perheiden elämänlaatua kaikkein parhaiten voidaan tukea. Mutta niin kuin totesin, meillä ei ole tästä nyt hallitusohjelmassa tehty erikseen linjauksia, enkä näin ollen siihen halua mitään uutta luvata.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun talouskasvu hyytyy — tai menemme varmasti semmoiseen aikaan, jossa talouskasvu on pienempi, pitkäkin aikajakso voi olla edessä — meillä on myöskin suppenevan julkisen talouden aika edessä juuri tästä samasta syystä. Millä tätä voidaan kompensoida? Tätä voidaan kompensoida sillä, että me otamme enemmän henkilökohtaista vastuuta ja pidämme huolta toisistamme. Omaishoitajat ovat erittäin hyvä esimerkki siitä. Keskusta on moneen kertaan tuonut esille sen, että omaishoitajien palkkio pitäisi tehdä verottomaksi, siirtää Kelalle ja sitten kiinnittää huomio myöskin vapaapäiviin. Omaishoitajat tekevät sellaista työtä, joka pienentää julkisen talouden kustannuspainetta nimenomaan sieltä laitoshoidosta, ja tämä pitäisi ajatella nimenomaan näin, että se pienentää kuluja eikä nosta niitä kuluja. Eli kannustan pääministeriä pistämään nämä asiat kuntoon.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä edustaja Sipilän kanssa tuosta perusanalyysista. Jos ajatellaan vaikkapa ikääntyneitä ihmisiä, joista toinen on omaishoitaja, niin siinä tietysti yleensä tilanne on niin, että se hoidettava kärsii jostakin sairaudesta. Hän todennäköisesti tarvitsee paljon lääkkeitä, ja siihen meillä on tietysti lääkekatto tehty aivan samalla tavalla kuin kenen hyvänsä paljon lääkkeitä tarvitsevan tai mitä hyvänsä sairastavan ihmisen kohdalla. Eli omaishoitopariskunnalla harvemmin on siihen tilanteeseen suuresti liittyviä lisäkustannuksia. Aina on toki jotakin silloin, kun toista hoidetaan.

Mutta se, mikä on tärkeintä, on se, että jaksetaan hoitaa, saadaan vapaapäiviä, saadaan sijaishoitoa ja voidaan saada sitä henkilökohtaista apua. Se jaksaminen siinä 24 h -sitoutuneessa tilanteessa on kaikki kaikessa. Sen takia minä en itse priorisoisi sitä omaishoidon tukea, kun sekin maksaa jotakin, jos se siirretään Kelalle, mutta tästä on perustellusti erilaisia mielipiteitä. Meillä ei ole hallituksessa tässä kantaa. Tämä ei kuulu meidän ohjelmaamme, ja meillä ei ole tästä kantaa, mutta kun tästä minulta kysytään, niin ajattelinpa vastata.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mennäänkö Euroopan unioniin? Se on juunioni, joka hallituksen toimesta nauttii todella suurta luottamusta, mutta valitettavasti pujopäätili oli tuloksena. Ei oikein hyvin mennyt.

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä pääministeri Kataiselta: Oletteko te tyytyväinen tuohon karuselliin, niihin sopimuksiin, joita EU ei edes itse noudata, esimerkiksi no bail-out, ei tukipaketteja -sääntö? Miksi te ette kannata Soinin—Cameronin linjaa eli että neuvotellaan uudet, paremmat ehdot, tehdään parempi diili? Sen voisivat vielä vaikka diilin jäsenetkin hyväksyä. Tehdään parempi diili, vähemmän EU:ta ja parempaa EU:ta ja lopulta siitä kansanäänestys. Mikä siinä kansanäänestyksessä pelottaa teitä kyllä-miehiä? Pelottaako se, että kansa äänestää väärin, vai minkä takia siitä ei kerran sukupolvessa saisi äänestää?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuo on hyvin mielenkiintoinen ajatus, että kerran sukupolvessa äänestettäisiin aina kaikista kansainvälisistä sopimuksista ihan vain noin niin kuin huvikseen, että äänestetäänpä nyt kyllä vai ei YK, kyllä vai ei EU, kyllä vai ei euro, eli että me aina kerran sukupolvessa vaikkapa viiden vuoden välein tai kymmenen vuoden välein äänestäisimme, mikä valuutta Suomelle tulee. (Välihuutoja) Tätäkö tässä salissa halutaan, kansanäänestys, mitä valuuttaa kukakin haluaa käyttää viiden vuoden päästä? (Timo Soini: Ei nyt saa suuttua!) Onpa todella linjakasta politiikkaa.

Edustaja Soini, mistä te aloittaisitte sen toimivallan karsimisen? Mistä te aloittaisitte? Mikä olisi se toimi? Me olemme ymmärtäneet niin, että kun Euroopassa on ollut ongelmia, ne pitää korjata. Meidän pitää pystyä tiivistämään unionia siten, ettei samanlaisia hölmöyksiä enää voida tehdä. Me tarvitsemme pankkiunionin, me tarvitsemme yhteisen kriisinratkaisumekanismin, me tarvitsemme tiukemmat talouskurit. Tämä kaikki on tiukempaa integraatiota, tiukempaa kuria, ja tätäkö te haluatte, hyvät ystävät, purkaa? Meidän käsityksemme on se, että laadukkaampaa Eurooppaa, (Puhemies koputtaa) korjataan ongelmat, jotta elämä olisi vakaampaa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eurosta ei äänestetty, toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Siellä muuten äänestettiin "ei".

Teille tuntuu olevan yleiseurooppalainen tapa, että silloin se kansanäänestys kelpaa, kun tulos on oikea, mutta se oli väärä teidän kannaltanne Ranskassa, Hollannissa ja Irlannissa. Sitten äänestettiin uudestaan, eikä mennyt sukupolveakaan, meni yksi vuosi, arvoisa pääministeri. Kuinka te tämän selitätte? Ette te tätä oikeastaan mitenkään pysty selittämään, mutta minkä takia? Onko EU ikuinen? Olivatko frankkien, ottomaanien neuvostoliitot, olivatko ne ikuisia? Ei kai se mikään vankila ole, josta ei pois voi päästä? (Susanna Huovinen: Kuka haluaa?)

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Nythän tämä menee jo hyvin mielenkiintoiseksi. Elikkä me äänestäisimme siitä, että päästään ulos EU:sta.

Meillähän oli kansanäänestys, ja kansa äänesti silloin "kyllä". Mikä se on, että se tulos ei kelpaa? Onko se todellakin sama myös valuutan suhteen, että kun tehtiin päätös, että liitytään valuuttaan, niin joka viiden vuoden välein meillä olisi kansanäänestys, mitä valuuttaa Suomi käyttää? Eihän se nyt ole... Kuka semmoista haluaa? Minkälaista talousvakautta se teidän mielestänne toisi? (Timo Soini: Parempaa!)

Mutta siitä huolimatta meidän pitää pystyä keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta. Meillä on isojen päätösten kevät itse asiassa tulossa. Millä tavalla pankkiunionia syvennetään? Onko niin, että perussuomalainen puolue on sitä mieltä, että sitä ei tarvita ollenkaan? Hallitus on sitä mieltä, että me ehdottomasti tarvitsemme. Meidän on pakko pystyä tekemään ero pankkien ja valtioiden välillä. Meidän on pakko pystyä saamaan sellainen eurooppalainen järjestelmä, että tulevissa pankkikriiseissä omistajat ja sijoittajat kantavat ensimmäisen vastuun — ja vain hyvin, hyvin harvoissa tapauksissa, jolloin koko vakaus on uhattuna, veronmaksaja voitaisiin edes teoriassa pyytää apuun. Tämän puolesta hallitus tekee työtä. (Ben Zyskowicz: Haluaako Soini Suomen eroavan EU:sta, kyllä vai ei?)

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Cameronin puheessa oli paljon hyvääkin. Minun mielestä se ei ollut tämmöinen eipäs—juupas-asetelma, eikä hän vaatinut kansanäänestystä tässä ja nyt. Hän vaati EU:n kehittämistä ja nimenomaan siihen suuntaan, että ei mennä kohti liittovaltiota. Tähän on helppo yhtyä.

Kansanäänestystä tarvitaan siinä vaiheessa, jos perussopimuksia muutetaan liittovaltiokehityksen vuoksi. Minun mielestäni se on luonnollinen paikka kansanäänestykselle, ei tässä ja nyt siitä, pysytäänkö EU:ssa vai ei.

Olisin kysynyt vielä pääministeriltä näistä rahoituskehysneuvotteluista. Minkä vuoksi Suomea verrattiin Tanskaan, koska Tanskahan ei ole harvaan asuttu maa ja siellä on erityisen hyvät olosuhteet maataloudelle? Minun mielestä Tanska on väärä vertailukohta.

Toinen kysymys liittyy tähän Suomen maksuosuuteen. Mikä on meidän maksuosuutemme, nettomaksuosuutemme, euroina?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työjärjestyksen mukaan vastaan näihin neuvottelutuloksien yksityiskohtiin huomenna suuressa valiokunnassa.

Tästä maksuosuudesta ja budjetista ylipäänsä. (Timo Soini: Kuulolla ollaan!) Minä olen todella tyytyväinen siihen, että ensinnäkin päätös saatiin aikaiseksi. Siitä, että oltaisiin menty vuosittain tapeltavaan budjettiin, ei olisi ollut etua kenellekään, ei ainakaan niille maakuntien ammattikorkeakouluille ja yliopistoille, jotka hakevat toimintansa tueksi tutkimusmäärärahoja aina. Eihän ihmisiä voi palkata vain vuodeksi tai epävarmaksi ajaksi. Eli päätös oli saatava ja se saatiin.

Toinen positiivinen asia on se, että me valitsimme oikean neuvottelutaktiikan, jolla pystyimme turvaamaan maaseudun kehittämisen rahat. Määrärahataso pysyi ennallaan, vaikka kokonaispotti laski. Meidän osuutemme kasvoi 2,3:sta 2,5:een. Myös meidän nettomaksuosuutemme kasvoi, niin kuin kerrottiin valiokunnalle ja eduskunnalle ja julkisuuteen etukäteen, koska meidän taloutemme kunto on vahvempi, koska EU on laajentunut.

Aluerakennetukia leikattiin, niin kuin maatalouden tukia leikattiin, ylipäänsä sitä pääluokkaa, jolloin tietysti siitä ei yhtä paljon riitä edes jaettavaksi. Samaten sitten rakennepuolella kriteereitä muutettiin niin, että vahvemmilta alueilta siirrettiin heikommille alueille. Minä tiedän, että täällä on kansanedustajia, jotka sanovat sitä, että heikommilta pitää siirtää vahvemmille, mutta tässä tehtiin niin, että vahvemmilta heikommille, mikä on sinänsä ihan ymmärrettävää.

Arvoisa puhemies! Olen kuullut joidenkin, erityisesti oppositiopuolueiden, kansanedusta-jien sanovan, että Suomen pitää vaatia pienempää EU-budjettia. No, näin tehtiin, me yhdessä toisten kanssa onnistuimme siinä. EU:n budjetti on ensimmäistä kertaa pienempi. Toiseksi on sanottu, että meidän pitää vaatia maksupalautusta. Ja kolmanneksi on sanottu, että meidän pitää saada enemmän rahaa kuin aikaisemmin EU:n budjetista. Tämmöinen ihminen minun mielestä on kyllä sairastunut pahanlaatuiseen itseluottamuksen liikakasvuun. (Naurua) Miten voi vaatia pienempää budjettia, maksupalautusta ja maksimaalista saantoa? Me onnistuimme pienemmässä budjetissa ja oman nettomaksuosuutemme jäädyttämisessä (Timo Soini: Syväjäädyttämisessä!) alemmalle tasolle kuin mitä se muutaman viime vuoden aikana on ollut.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pitkälle samaa mieltä siitä. Euroopan budjettia pystyttiin pitkästä aikaa leikkaamaan, ja minusta se on hyvä asia.

Mutta se, että Suomea verrataan Tanskaan — minun mielestä tämä ei anna oikeaa asemaa. Alun perin oli tarkoitus kompensoida nimenomaan harvaa asutusta ja maatalouden olosuhteita. Jos me nyt vertaamme Tanskaan itseämme, niin siellähän nämä asiat ovat kunnossa. Tanska sai maksupalautuksella palautettua maksunsa meidän kanssamme samaan kategoriaan. Minkä takia Tanska on meidän vertailumaamme? Eikö se ole aivan väärä lähtökohta? Ja kysymykseni: millä kansallisilla toimenpiteillä maatalouden ja Itä- ja Pohjois-Suomen menetykset kompensoidaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me vertaamme itseämme suurin piirtein samassa taloustilanteessa oleviin maihin eli Tanskaan, Itävaltaan — itse asiassa samassa nettomaksuryhmässä ovat myös Britannia ja Ranska. Ja jos otetaan Ranska pois, niin nämä kolme muuta ovat maksupalautusta saavia, ja siitä huolimatta meidän ja heidän nettomaksuosuudet ovat hyvin lähellä toisiaan, riippuen vuodesta, miten päin maitten osuus vaihtelee.

Eli jos me olisimme lähteneet sille tielle, niin kuin muutamat kansanedustajat ovat vaatineet, että maksupalautus on saatava, en tiedä, paljonko olisimme saaneet. Ehkä saman verran kuin Tanska tai vähän vähemmän, mutta silloin ei tietenkään sama kansanedustaja voi vaatia maatalouden kehittämisrahoja.

Me saimme 600 miljoonaa euroa korvamerkittynä Suomelle yleisen tason päälle, jotta meitä ei laiteta huonompaan asemaan kuin ne maat, jotka vaativat ja saavat maksupalautuksen. Eli me vertasimme itseämme lähellä oleviin maihin, vähän ehkä jopa suurempiin, ja saimme hyvän saannon omien prioriteettiemme mukaisesti.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te syväjäädytitte sen Suomen maksun sinne korkeammalle tasolle. Kun tätä seitsemän vuoden rahoituskehystä verrataan, niin kyllä pitää katsoa sieltä seitsemän vuoden takaa tänne ja katsoa se koko potti. Ja nyt kun aloitetaan vuodesta 2014, se pitää katsoa sinne 2020:een. Takkiin tulee vähintään 1,5 miljardia euroa. Voi se tietysti hyvä saavutus olla vasemmiston mielestä, jos se kerran pääministerinkin mielestä on. Minun mielestäni se ei ole hyvä saavutus.

Mutta, arvoisa pääministeri, EU:ta varmaankin pitää uudistaa. Millä tavalla ja millä aloitteilla hallitus uudistaa? Sen voisi varmaan aloittaa siitä, että noudatettaisiin EU:n perussopimuksen artikloja. Teille tulee siihen aivan loistava tilaisuus. Kypros roikkuu luukulla, 17 miljardia, (Puhemies koputtaa) — kop, kop. — Sanokaa, että tämän artiklan ja EU-sääntöjen perusteella emme osallistu. Sanokaa!

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on totta, mitä pääministeri sanoi tästä vaikeasta yhtälöstä, ja siinä olen samaa mieltä, että tämä nettomaksuosuuden pieneneminenhän tarkoittaisi sitä, että meidän bruttokansantuotteemme laskisi, ja se ei ole varmaankaan kenenkään meidän toivoma tila. Ainoa kritiikki, mikä tähän kohdistuu, on nimen-omaan se, että me luovuimme nyt tästä harvaan asuttujen alueiden ja maatalouden erityisasemasta, ja tämä on ollut kuitenkin EU:ssa se johtava periaate, kun näitä harvaan asuttujen alueiden ja maatalouden tukia on annettu. Kysymykseni edelleenkin kuuluu: aiotteko nyt varmistaa kotimaisin toimenpitein sen, että nämä kompensoidaan sekä maataloudelle että Itä- ja Pohjois-Suomelle?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Näihin budjettilinjauksiin en ota tässä vaiheessa mitään kantaa, mutta mitä tulee tuohon Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityistukeen, niin kuin tiedätte, komissio esitti, että sitä olisi laskettu 20 euroon per asukas. Nyt lopputulos oli, että se on 30 euroa per asukas. Tällä kaudella se on ollut 35, ja tämä... (Mauri Pekkarinen: Mutta eihän tämä ole se juttu tässä!) — Jos edustaja Pekkarinen ihan hetken vielä malttaa, ennen kuin hermostuu. — Tämähän ei ole mikään Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki, vaan se on kaikille harvaan asutuille alueille yhtäläinen, Ruotsille, muutamille saarille, mutta valitettavasti tilanne oli se, että tämä ei yhtä lailla kiinnostanut ketään muuta kuin Suomea. Me jouduimme itse hilaamaan sen siitä 20 eurosta 30:een.

Tietenkin sitten kun ottaa vielä sen tosiasian huomioon, että koko alue- ja rakennepotti supistui 10 miljoonalla eurolla, ja sitten kun ottaa vielä sen huomioon, että aluepolitiikassa painotettiin vähemmän kehittyneitä alueita, myös työttömyyden runtelemia alueita, kehittyneitten alueitten sijaan, niin tästä tulee se kokonaisuus.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan puhua yleisestä työllisyyskehityksestäkin. Aivan oikein, pääministeri, te monta kertaa puhuitte työstä, työllisyydestä, suomalaisen työn puolustamisesta. Mutta kannattaa katsoa, mikä on tilanne: Joulukuun tilaston mukaan työttömyys kasvoi vuoden takaiseen nähden 30 000 hengellä. Työttömiä on liki 300 000, ja mikä pahinta, nuorisotyöttömyys kasvaa koko ajan, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja yli kaksi vuotta työttöminä olleitten määrä kasvaa. Viitteellistä on, että alueellisesti työttömyys pahenee eniten Varsinais-Suomessa ja toimialoittain teollisuuden parissa. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön toi-menpiteissä on vähemmän väkeä kuin aiemmin. Eli kun pelimerkkejä on vähemmän ja työttömyys pahenee, niin kuinka te voitte puhua pitkän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin puuttumisesta, kun ette pysty hoitamaan tätä akuuttia työttömyysongelmaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun tämä ei ole kerta mikään kyselytunti, niin me voimme varmaan keskustella molempiin suuntiin. Minua kiinnostaisi tietää, edustaja Mustajärvi: kertokaapa vaikkapa siellä Varsinais-Suomessa, tai itse asiassa jossakin muualla päin Suomea, millä eväillä te saisitte Suomeen yksityisen sektorin investointeja, uusia yksityisen sektorin teollisia työpaikkoja, siis pysyviä työpaikkoja, valitaan vaikkapa cleantech toimialaksi. Minua ihan kiinnostaa mielenkiinnosta kuulla; me emme ole koskaan tästä puhuneet aikaisemmin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama esimerkki: Suomessa on tavattoman paljon hyviä esimerkkejä siitä, että vahvalla valtion roolilla teollisuuspolitiikassa on saatu paljon hyvää aikaan. Siitä on esimerkkejä metsäteollisuudessa, on kaivosteollisuudessa, metalliteollisuudessa, ja on myöskin huonoja esimerkkejä. Teidän johdollanne luovuttiin esimerkiksi Kemira GrowHow:n omistuksesta 200 miljoonalla eurolla ja samalla luovuttiin kymmenien miljardien malmiosta, annettiin ne oikeudet pois.

Me kaikki tiedämme, mitä on tapahtunut Turussa, ja viittaan yhteen tärkeimpään asiaan, mitä tekin olette pitänyt esillä: nuorten yhteiskuntatakuuseen. Missä ovat ne rahat, missä ovat ne koulutuspaikat, miten te kykenette tähän huutoon vastaamaan, kun juuri kerroin, että tilastojen mukaan, työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan, nuorisotyöttömyys pahenee koko ajan? (Ben Zyskowicz: Missä oli edustaja Mustajärven keinot?)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu tullaan toteuttamaan. Me räätälöimme erilaisten toimenpiteiden kautta erilaisissa tarpeissa oleville nuorille toimenpiteitä, ja ne eivät ole mitään tämmöisiä hoivatoimenpiteitä. Toki kuntoutustoimenpiteitä niitä tarvitseville, mutta pääsääntöisesti työhön johtavia, elämään kiinni sitovia, osaamistasoa vahvistavia toimenpiteitä.

Mutta vielä: Jos otetaan nyt kuvitteellisesti vaikka Outotec tai Wärtsilä, niin mitkä olisivat teidän lääkkeenne? Kun sanoitte, että valtion rooli on merkittävä, tuskin tarkoitatte sitä, että meidän pitäisi ruveta ostamaan näitä yrityksiä merkittävästi, mutta mitkä ovat ne konkreettiset keinot, millä yksityinen teollisuus sijoittaisi Suomeen, mikä mahdollistaisi, että heillä olisi enemmän palkanmaksuvaraa uusille työntekijöille?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että pääministeri kerrankin suostuu keskustelemaan. Minä olen aika monta kuukautta, jos ei peräti vuotta, yrittänyt saada konkreettisiin asioihin vastausta. Se, millä saadaan yksityinenkin pääoma kiinnostumaan esimerkiksi teollisuussijoituksista Suomessa, on se, että valtio näyttää esimerkkiä. Meillä oli viime syksynä ainutlaatuinen mahdollisuus siihen, että valtio olisi ottanut aktiivisen omistajapolitiikan roolin, houkutellut myös muita sijoittajia mukaan ja tehnyt sen saman, mitä tehtiin Ranskassa. Eivät ranskalaiset porvarit kauhistele sitä, että he saivat jättitilauksen sillä, että valtiolla oli vahva rooli. Ja ranskalaiset pelaavat aivan samojen EU-sääntöjen mukaan, mitä mekin voisimme tehdä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Jos unohtaa nyt tämän laivapuolen, niin aika kaukana olemme toisistamme, mikä ei sinänsä varmasti yllätä.

Mikä saisi vaikkapa Wärtsilän tai Outotecin investoimaan Suomeen? Kun he tällä hetkellä tekevät kauppaa ja investoivat eri puolille maailmaa, joku syyhän heillä on. Eivätkä he investoi vaikkapa Chileen tai Brasiliaan sen takia, että valtio siellä tukee, vaan heillä on siellä markkinat. Mutta mikä saisi nämä yritykset investoimaan Suomeen? Minä luulen, että tämä on niitä kysymyksiä, joita itse asiassa täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on yritetty sivuta, johon etsiä lääkkeitä.

Hallitukselle tämä on aivan keskeisin kysymys, koska me tiedämme, että tässä maassa on vähintäänkin kaksi, itse asiassa kolme, maailman mittaluokan assettia eli pääomaa: koulutettu työvoima, huippuluokkainen innovaatioverkosto ja kolmantena globaalit, vahvat kärkiyritykset. Nyt meidän pitää vain löytää näille kolmelle semmoiset olosuhteet, että ne kimpassa rupeavat tuottamaan tähän maahan uutta työtä, uusia työpaikkoja, uusia teollisia työpaikkoja ja sitä palvelevia palvelualojen työpaikkoja.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja, puheenjohtaja Sipilä, tekin olette näköjään Rukan lumien hiihtomiehiä. Suksetkin lienee peritty puheenjohtaja Vanhaselta, ja alle näyttävät jääneen samat pakkaskelin voiteet, sen verran kylmää kyytiä tarjositte työssäjaksamisen kanssa kamppaileville iäkkäämmille työntekijöille. Puheenne päävaatimus lakisääteisen eläkeiän pikaisesta nostamisesta ei edusta lupaamaanne uutta, luovaa ajattelua.

Kantanne hallituksen toimintaan näyttää sitä vastoin vaihtuvan talouslinjanne tavoin kuukausittain. Vielä joulukuussa olitte sitä mieltä, että isänmaan etu on se, että tämä hallitus istuu koko vaalikauden. Nyt jälleen puheessanne vaaditte ennenaikaisia vaaleja ja niiden mukanaan tuomaa hämmennystä. Mistä moinen hallituskipeys, jota on kyllä luvalla sanoen havaittavissa myös perussuomalaisissa?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä odotin kovasti tältä titaanien taistelulta, ja kyllä nyt täytyy sanoa, että hieman huolissani olen, edustaja Sipilä, siitä, mikä paikka teillä olisi ollutkaan nyt haastaa hallituksen talouslinja ja kertoa oma vaihtoehtonne, mikä on aivan olennaista. Ja sitten meille jää käteen, puhemies, täällä suurin piirtein Vanhasen sukset ja kakkarainen — mikäs se nyt oli, tämä teidän pyöreä? (Naurua)

Eli siis, puhemies, viime jouluna te kerroitte, että velkaa otettaisiin käytännössä vaihtoehtojenne mukaisesti 3 miljardia lisää. Samaan aikaan te moititte hallitusta lisävelkaantumisesta. Nyt tämä teidän kakkaraisenne pyörii niin, että me emme enää tiedä, tuleeko sieltä lisää velkaa vai lisää leikkauksia. Tämä ei ole, edustaja Sipilä, kovinkaan uskottava linja näinä aikoina.

Niinpä, puhemies, olisi kaikkein yksinkertaisinta nyt, että te vastaisitte ihan, mihin suuntaan te haluatte tämän systeemin viedä. Haluatteko te ottaa lisää velkaa? Haluatteko tehdä lisää leik-kauksia? Enemmän vai vähemmän velkaa kuin hallitus? Mikä on eronne hallituksen talouspoliittiseen linjaan?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaadin silloin joulukuussa hallitusta tekemään päätöksiä, ja se on kansakunnan etu, että tämä hallitus tekee päätöksiä ja pystyy siihen, mutta kun ei pysty, niin silloin on parempi, että mennään kohti uusia vaaleja. Ehkä teidän pitäisi, edustaja Viitanen, kuunnella enemmän, se varmaan helpottaa näitä asioita.

Ensinnäkin tästä velanotosta. Te otitte kesäkuussa, olitte sitä kannattamassa, 1,44 miljardia velkaa siihen, että me suomalaiset saamme maksaa EVM-osuutemme viisi vuotta etukäteen. (Timo Soini: No nyt kuului totuus!) Minun mielestäni parempi olisi ollut pistää se suomalaiseen terveydenhuoltoon, siihen, että suomalainen lääkäri ja suomalainen sairaanhoitaja saavat paremmin keskittyä omaan työhönsä ja että nämä ter-veydenhuollon järjestelmät saadaan uusittua. Siellä on 2 miljardin vuotuinen säästöpotentiaali olemassa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä kuuntelen erityisen mielelläni edustaja Sipilää ja mielelläni kuulisin myös vastauksia siihen kysymykseen. Pettymys nyt on kyllä suuri, koska ette edelleenkään kertonut sitä, mikä on teidän vaihtoehtonne hallituksen talouspoliittiselle linjalle. Te ette ole vieläkään tänä päivänä kertonut, otatteko te lisää velkaa hallitukseen nähden vai otatteko te vähemmän velkaa. Tämä on perusasia.

Olemme kuulleet ja nähneet teiltä esityksiä lisävelanotosta. Keskustan viime joulukuussa esittämä vaihtoehto talousarviolle tarkoitti käytännössä 3 miljardin lisämenoja, koska te vastustitte kaikkia hallituksen esittämiä säästöjä ja samaan aikaan vaaditte lisää menoja. Se oli iso asia. Nyt tämä teidän kakkarainen näyttäisi pahimmillaan johtavan 4 miljardin lisäsäästöihin, lisäleikkauksiin. Tarkoittaako se sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa? En minä ainakaan niistä haluaisi leikata ja toivottavasti ei keskustakaan halua, mutta me emme tiedä sitä tänä päivänä. Äänestäjien kuluttajansuoja vaatii, että tietäisimme.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä kakkaraisessa on sinänsä ihan ideaa ja peruslinja siinä on hyvä ja vastuullinen, (Timo Soini: Missä on kokoomuksen kakkara?) ja odottelemme tietenkin mielenkiinnolla myöskin sen konkretisoitumista ja sitä, mitä kaikkea se tarkemmin pitää sisällään.

Mutta arvon perussuomalaiset, mesoatte täällä suomalaisen työllisyyden ja työpaikkojen puolesta mutta samaan aikaan toisaalla te esitätte varjobudjetissanne Kela-maksun palauttamista yksityisille työnantajille: miljardi euroa eli miljardi euroa lisää maksettavaa suomalaisille työnantajille, joilla on krooninen kilpailukykyongelma. Metalliteollisuudesta on hävinnyt 30 000 työpaikkaa, metsäteollisuudesta 35 000 työpaikkaa pysyvällä tavalla, koska kustannukset ovat nousseet niin paljon. Missä on teidän oikea työllisyyspolitiikkanne? Minä en ole nähnyt mitään. Tässä alkaa tulla ikävä Urpo Leppäsen aikoja. (Naurua)

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työstä haluan minäkin puhua. Kun pääministeri Katainen peräsi näitä vaihtoehtoja, niin kerrotaan nyt yksi vaihtoehto. Te puhuitte täällä äskeisessä puheenvuorossanne, että valtion tehtävä on luoda suotuisat toimintaedellytykset yrityksille ja tietenkin teollisuudelle. No, tehkää sitten semmoiset. Energia-, ilmasto-, vero- ja elinkeinopolitiikka ovat täysin hakoteillä. Mitä olen itse käynyt yrityksissä ja työnantajien pakeilla, juttusilla, niin puuttuu pitkäjänteisyys, jotta eri aloilla olevat toimijat voisivat luottaa johdonmukaisuuteen ja ennakoitavuuteen. Eikö nyt olisi syytä ulottaa pidemmän aikavälin toimintatavat ja -linjat Suomelle elintärkeille aloille?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelee edustaja Sipilän selityksiä tästä linjasta, halutaanko lisää velkaa vai vähemmän velkaa, niin tuli mieleen keskustan kunniapuheenjohtajan vanha lause, että en ole puolesta enkä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin. Siis kesäkuussa kritisoitte hallitusta liiasta velkaantumisesta, sitten heti perään ehdotitte lisää velkaa ja sen jälkeen taas lisää kritisoitte jälleen velkaantumista. Nyt kun tähän teidän kakkaraiseen tutustuin paremmin, niin jos se olisi otettu hallitusohjelmaneuvotteluiden pohjaksi vuonna 2011, se tarkoittaisi useiden miljardien lisäleikkauksia, jotka ilmeisesti kohdistuisivat sosiaaliturvaan, koska kaiken muun rajasitte pois.

Edustaja Sipilä, meidän malli taittaa tämä talouskriisi on Suomen malli. Laitetaan talous kuntoon, tehdään ikävät päätökset mutta vain sillä ehdolla, että niistä ei joudu maksamaan se kansanosa, joka kaikkein vähiten on syyllinen tämän kriisin syntyyn, eli pienituloiset pidetään mukana. Se on meidän malli. Tulkaa mukaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, kysyimme teiltä äsken puheenjohtaja Sipilän suulla, paljonko menetimme EU-neuvotteluissa ja miten kohtaamamme menetykset tasataan koko kansakunnan kesken siten, ettei niitä maksateta heikoimmilla alueilla ja heikoimmilla ihmisillä. Ette vastannut, mutta me odotamme ja vaadimme hallitukselta, että tämän kaltainen yhteisvastuullinen tasaus tehdään.

Olen pettynyt, pääministeri Katainen, siihen, että te torjuitte puheenjohtaja Sipilän ehdotuksen terveysuudistuksen korpilammesta. Perusteena esititte, että siinä saattaisi mennä viikonloppu hukkaan. Pääministeri Katainen, teiltä on mennyt hallituksenne kanssa kaksi vuotta hukkaan (Kari Uotila: Menihän teiltäkin kahdeksan vuotta!) ilman selvyyttä terveysuudistuksen suunnasta, ja ellette juoksua paranna, on uhka, että menee vieläkin kaksi vuotta hukkaan. Tarttuisitte tähän tarjoukseemme, ja katsoisimme yhdessä, miten varmistamme terveyspalvelut, lääkäriin pääsyn suomalaisille, hyvän hoidon suomalaisille.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä keskustelu nyt vähän alkoi lainehtia, mutta muutamaan tärkeään asiaan.

Ensinnäkin tämä keskustelu eläkeiän nostamisesta on kyllä todella ongelmallinen tällaisessa tilanteessa, kun työttömyyttä tulee lisää ja erityisesti esimerkiksi yli 55-vuotiaat ihmiset jäävät työttömäksi. Siinä ei paljon auta se, jos tämä pois potkittu työntekijä haluaisi jatkaa 65-vuotiaaksi tai vaikka 75-vuotiaaksi, kun sitä työpaikkaa ei ole. Olen tosi pahoillani siitä, että tässä keskustelussa unohdetaan se tosiasia, että työnantajat irtisanovat ikääntyneempiä työntekijöitänsä, ja silloin ratkaisu ei voi olla se, että vain nostetaan sitä mekaanista eläkeikää. Tämä nykyjärjestelmähän, jossa pehmeästi, joustavasti voidaan jäädä 63—68-vuotiaana, on todellisuudessa lisännyt huomattavasti jo tänä lyhyenä aikana sitä aikaa, miten kauan ihmiset ovat töissä, jos heillä se työpaikka on. Eli tämä todellinen tausta pitää kyllä muistaa, kun puhutaan tästä eläkeiän korottamisesta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teollisesta työstä: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaispuheessaan puhui Saksassa tapahtuvasta teollisesta vallankumouksesta, joka siellä seuraa ydinvoimasta luopumisesta. Uusiutuvan energian alalle on Saksassa syntynyt lähes 400 000 työpaikkaa, ja tasavallan presidentti pohti sitä, että eikö myös suomalaisten yritysten kannattaisi olla ottamassa markkinaa Saksasta uusiutuvassa energiassa. Kyllä kannattaisi, mutta meidän on hyvä muistaa, että meidän on helpompi myydä ulkomaille sellaisia tuotteita ja tekniikoita, joita olemme jo itse täällä käyttäneet. Eli käytännössä pääsy maailmanmarkkinoille uusiutuvalla energialla tarkoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös täällä Suomessa. Tämä on hallituksen hyvä muistaa tämän vuoden päätöksissä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen on vain yksi ratkaisu: työn tekeminen. Tarvitsemme lisää työpaikkoja. Siteeraan pääministeriä: "Yritykset pärjäävät, mutta kyse on siitä, onko heillä toimintaa Suomessa, ja mitä täällä tehdään."

Arvoisa puhemies! Ydinkysymys on siinä, miten saamme Suomeen lisää yrittäjiä, jotka ovat valmiita työllistämään. Yhteisöveron alentaminen on ollut esillä yhtenä kannustimena. Yhteisöveron alentamisen vaihtoehtona kannattaisi harkita työllisyysvarausta myös osakeyhtiöihin. Tällainen on jo käytössä henkilöyhtiöiden osalta. Varaus kannustaisi työllistämään ja helpottaisi investointeja. Kysyn pääministeriltä: onko tämä vaihtoehto ollut esillä keskusteluissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikaiselle tästä terveysuudistuksesta. Meillä on mennyt vuosikausia hukkaan (Oikealta: Vuosikymmeniä!) — itse asiassa jopa ehkä vuosikymmeniäkin. — Eli Suomessa ei ole vain osattu tehdä kuntauudistusta eikä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta aikaisemmin. Nyt kannattaa pitää jonkinmoista suhteellisuudentajua mielessä. Sote-uudistus ja kuntauudistus yhdessä, ja vaikkapa erikseenkin, ovat varmasti Suomen julkisen sektorin suurimmat reformit, mitä koskaan on tehty. Kun niitä tehdään, matkan varrelle varmasti tulee kohtia, joissa pitää miettiä, kummalta puolelta se kivi kierretään. Mutta jos uskoo siihen, että vahvempi kunta on turvallisempi, niin sitten kannattaa vain mennä eteenpäin, kiertää se kivi ja mennä eteenpäin. Ja jos uskoo siihen, että kunta on paras järjestävä taho joko yksin tai yhdessä toisten kanssa, niin sitten vain järjestetään niitä asioita näin.

Eli niin kuin totesin, minä ihan mielelläni keskustelen keskustan kanssa näistä asioista eri puolilta, mutta me olemme nyt tässä männä syksyn aikana tutustuttu toisiimme myös tältä osin aika perusteellisesti, ja minusta tuntuu, että tämä kiista kulminoituu siihen, kuinka vahva rooli on maakunnalla, kuinka paljon kunnilta viedään valtaa maakunnalle ja kuinka paljon uskotaan vahvaan kotikuntaan. Tästä se on kiinni, ja minä luulen, että siitä ei ehkä semmoista ihan täyttä yhteisymmärrystä löydy, mutta emme me, niin kuin tuossa aikaisemmin todettiin, kovin kaukana ole.

Minä olen erittäin paljon samaa mieltä edustaja Lapintien kanssa tästä kokeneempien työntekijöitten työmarkkina-aseman heikkoudesta. Suomalainen yhteiskunta ei ole arvoiltaan terve siinä tapauksessa, että kokenein työntekijä, pitkän työuran tehnyt ihminen, ei kelpaa työttömäksi jäätyään enää uuteen työhön. Tähän törmää varmaan itse kukin meistä aika paljon. Tyypillinen tarina on se, että yritys joutui saneeraamaan, jouduin pois töistä, olen hakenut 40—50 työpaikkaa, ei sitä minulle suoraan sanota, mutta jotenkin vain tuntuu, että ikä on se ongelma. Tämä ei voi olla näin. Minä uskon, että tämä käy mahdottomaksi sen takia, että meillä on pulaa työvoimasta, me tarvitsemme kaikki osaajat, ja tietysti terve työyhteisö on semmoinen, missä on eri-ikäisiä, eri kokemuksen omaavia ihmisiä.

Edustaja Sinnemäen kanssa olen tismalleen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme referenssikohteita, Suomeen uusiutuvaa energiaa, koska se helpottaa myyntiä.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Här har många gånger konstaterats hur viktiga de strukturella reformerna är för den finländska välfärden.

Näitä rakenteellisia uudistuksia tulisi nyt tietysti viedä eteenpäin aika ripeästi. Hallitusohjelmassa määriteltiin, että kuntauudistus määrittelee tietyt reunaehdot muille uudistuksille mukaan lukien sote-uudistus. Sote-uudistuksessa taas hallitus on määritellyt, että kunnalla, jolla on noin 20 000 asukasta, on järjestämisvastuu tietyistä perustehtävistä sote-puolella. Nyt sote-puolen selvitysmiehet liikkuvat eri alueilla Suomenmaassa ja keskustelevat sote-puolen asioista, ja hämmennys on tällä hetkellä aika suuri. Olisi varmasti paikallaan todeta, että onhan hallituksen tekemä linjaus, että kunnalla, jossa on noin 20 000 asukasta, on järjestämisvastuu, mitä tulee tiettyihin peruspalveluihin sote-puolella.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat rakentaa yhteiskuntatakuun myös yli 55-vuotiaille, sillä tarvitsemme kokeneetkin käsiparit töihin. Se on erittäin tärkeää. Työllisyystilastojen mukaan yli 50-vuotiaan on vaikea työllistyä, jos hän syystä tai toisesta joutuu työttömäksi. Viime vuoden lopulla meillä oli yli 50-vuotiaita työttömiä lähes 100 000, alle 30-vuotiaita työttömiä oli noin 60 000.

Johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka näkee ikääntyvässä työntekijässä ennemminkin aarteen työnantajalle. Mitä vanhempi ihminen on, sitä suurempi merkitys työllä on hänen elämänsisältönään. Tutkimustiedon mukaan iäkkäimmistä ihmisistä yli 70 prosenttia sanoo työn tärkeimmäksi elämänsisällökseen, kun taas nuorista yli 70 prosenttia ei koe työtä tärkeimmäksi elämänsisällöksi.

Arvoisat ministerit, mihin toimenpiteisiin olette ryhtyneet ikääntyneiden työntekijöiden ikärasismin torjumiseksi, ja millä tavoin aiotte parantaa yli 50-vuotiaiden työttömien työllistymistä?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran sote- ja kuntauudistukseen. Sekasorto on mielestäni paras sana kuvaamaan tilaa kuntakentässä tällä hetkellä. Yksi esimerkki: Te puhutte sotesta. Teidän viimeinen mallinne on, että yli 20 000 voi tehdä jotain, sellainen alue, kun on yli 50 000 asukasta, voi tehdä vielä jotain vähän lisäksi, ja sitten kun on yli 100 000, niin voi vielä vastata sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhoidosta, ja lisäksi on vielä erva-alueet. Jos joku on himmeli, niin tästä on tulossa himmelien himmeli.

Kun keskusta lähtee siitä, että on kotikunta—maakunta-malli, niin siinähän idea on — ei se ole mikään mörkö, pääministeri — se maakunta. Se on niitten sen alueen kuntien yhteenliittymä, jossa käytetään kuntien puhevaltaa ja jossa riittävän isolla alueella hoidetaan erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito. Yhdessäkään Euroopan maassa yksittäinen kunta ei vastaa näistä asioista. Näin ollen myöskin Suomessa olisi tarpeen maakuntajakoisesti (Puhemies koputtaa) nämä palvelut järjestää. Kysynkin pääministeriltä, eikö koko tämän uudistuksen marssijärjestys voisi olla se, että ensin päätetään sotesta ja sen jälkeen katsotaan, kuinka suuria kuntia muihin tehtäviin tarvitaan.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt, kun edustaja Pekkarista kuunteli, entistä sekasortoisemmaksi kohta menee kaikkien mielissä tämä uudistus. Minä haluaisin kysyä nyt keskustapuolueelta, saada suoran vastauksen siihen, oletteko te valmiit antamaan maakunnalle verotusoikeuden eli viemään siltä kotikunnalta oikeuden kantaa veroja sinne maakuntatasolle. Tähän kysymykseen ei ole täällä tullut vastausta. Siinä on kyllä oleellinen kysymys siinä mielessä, että nyt hallituksen linjauksessahan lähdetään siitä, että sillä taholla, joka kerää verot, on kansalaisille, asukkaille, järjestämisvastuu, ja tämä on avoin tilanne. Mutta viekö keskustapuolue tämän hämärästi eteenpäin?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä verotusoikeus on meidän mallissamme kunnilla. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Vastaisin vielä tähän työeläkekysymykseen. Olen aivan samaa mieltä, että tämä on vaikea kysymys ilman, että meillä on samaan aikaan näkymää niistä työpaikoista. Eli meillä pitää olla samaan aikaan paketti työpaikoista, työurien pidentämisestä ja meidän pitää kiinnittää jaksamiseen huomiota enemmän johtamisen avulla. Tätä johtamisen apua tarvitaan myöskin julkisessa hallinnossa. Täällä on paljon puutteita johtamisessa ja työpahoinvointia.

Sitten tämä työmarkkinakysymys: esimerkiksi Paperiliitossa ymmärrän hyvin sen näkökulman, kun yli 58-vuotiaita jäseniä ei ole työelämässä. Eli näkymä siitä, että uusia työpaikkoja on, pitää olla (Puhemies koputtaa) yhtä aikaa tämän päätöksen kanssa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun uudistetaan kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta, on mielestäni erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että demokratia vahvistuu. Kuten tässä äsken edustaja Hiltusen kysymyksen myötä kävi hyvin ilmi, keskustan mallin puutteena on varmasti se, että sille maakuntatasolle ei ole esitetty suoria vaaleja eli demokratian vahvistamista, ja ehkä toinen näkökulma on se, että sosiaalisesti saisimme oikeudenmukaisemman mallin silloin, jos nykyistä suuremmat yksiköt keräävät verotuloja ja tasaavat näitä verotuloja keskenään. Siinä mielessä mielestäni sellainen uudistus on onnistunut, jossa terveydenhuollosta vastaa sellainen yksikkö, jossa päättäjät valitaan suorilla vaaleilla ja jossa verot keräävät ne päättäjät, joiden kasvot ihmiset voivat myös tunnistaa. (Timo Soini: Niin kuin Euroopan unioni!)

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt pääsemme todellakin siihen keskusteluun, joka on tärkeää. Kuten pääministeri sanoi, yksi tärkeimpiä uudistuksia, odotettuja uudistuksia, joita jo aiemmin olisi pitänyt tehdä, on tämä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ja siihen liittyen kuntarakenteen uudistaminen.

Keskustalla on malli, joka vähän on vaihdellut tässä kuukausien aikana, taitaa olla jo neljäs malli, mutta kuitenkin malli, (Keskustan ryhmästä: Ei ole!) josta voidaan keskustella ja josta voimme vaihtaa mielipiteitä ja josta myös tuolla maakunnissa keskustellaan. Mutta tärkeintä on tietenkin se, että me keskustelemme siitä, miten turvaamme tulevaisuudessa palvelut. Tätä ihmiset meiltä kansanedustajilta odottavat.

Mutta, perussuomalaiset, minä en oikeastaan ole kuullut, en tässäkään Timo Soinin puheenvuorossa, jossa puhutaan vuoden 2013 tärkeimmistä poliittisista painopisteistä, mainitsitteko sanallakaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Kyllä puhuitte lämpimästi omaishoitajista, joka on tärkeä asia, mutta missä on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisvisionne, tai miten te uudistatte suomalaisia kuntia? Miten te turvaatte suomalaisille palvelut jatkossa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmiset odottavat lääkäriin pääsyä. He odottavat oikeutetusti, että saavat laadukasta hoitoa silloin, kun sille on tarvetta. Me haluamme pelastaa julkisen terveydenhuollon myös tulevaisuudessa, pitkälle tulevaisuuteen. Se on suomalaisten oikeus. Hallitusryhmät aloittavat käsittämättömän kinan, kuka saa äänestää, kuka saa verottaa. Tällaisia asioita ehdimme tarkastella myöhemmin. Meillä on tarve saada terveydenhuolto ihmisille järjestykseen. Ettekö te näe silmillänne, mitä ympärillä tapahtuu? (Miapetra Kumpula-Natri: Vanhan päälle rakennetaan!)

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä edustaja Sipilän puheenvuoroon. Kun käytitte täällä ryhmänne puolesta puheenvuoron, totesitte siinä, että hallituksen päätöksentekokyky olisi kiinni siitä, että yksi puolue hallituksessa ei ole suostuvainen tekemään tätä eläkepäätöstä elikkä eläkkeen pakkopäätöstä. Niihin muihin asioihin, mitä te tuossa äsken luettelitte, työssäjaksaminen ym., te ette kiinnittänyt huomiota puheessanne. Onko tämä ymmärrettävä niin, että teidän päävaatimuksenne on siis edelleen se, että lakisääteistä eläkeikää täytyy pikaisesti pakolla nostaa?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kokonaisuus, jossa ilman muuta meidän täytyy jollakin aikavälillä nostaa myöskin eläkeikää. Kyllä se on päivänselvä asia. Mutta meidän täytyy samalla huolehtia siitä, että meillä on kasvun eväät ja meillä löytyy niitä uusia työpaikkoja. Tämä on selvä asia.

Miksi kysyin tätä, johtuu siitä, että pääministeripuolue on esittänyt tämän vaatimuksen. Te olette esittäneet selvänä kantananne, että sitä ei nosteta tässä hallituksessa, tämän hallituksen aikana, ja kuitenkin te teetätte työmarkkinajärjestöillä nyt selvityksen. Eikö tämä ole järkevien ihmisten ajan haaskaamista, että he tekevät nyt esityksen, jota te ette missään tapauksessa tule hyväksymään?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee työurien pidentämiseen, niin muistuttaisin edustaja Sipilää siitä, että se oli nimenomaan Vanhasen hallitus, joka antoi työmarkkinajärjestöille tehtävän etsiä ratkaisuja työurien pidentämiseen, ja tätä työtä tehdään edelleen.

Mutta olette varmasti huomannut sen, että hallituspuolueiden riveistä pääministeri ja valtiovarainministeri ovat painokkaasti vaatineet työmarkkinajärjestöiltä tässä asiassa ratkaisuja, jotka perinteisesti ovat kuuluneet suomalaisessa yhteiskunnassa työmarkkinajärjestöjen päätettäviksi, eli työurat, palkkaratkaisut jne. Olisikin nyt aivan välttämätöntä, että nämä ratkaisut saadaan aikaan. Se, miksi ei tehdä niitä syksyllä normaalijärjestyksessä, ei nyt ole Suomen kannalta hyvä, vaan nämä ratkaisut tarvitaan nyt. Kysyisinkin pääministeriltä, mikä on teidän arvionne tällä hetkellä, miten työmarkkinoilla voitaisiin päästä eteenpäin näiden isojen kysymysten ratkaisemisessa, koska haluaisimme kuitenkin arvostaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa niin, että nämä edelleenkin tehdään niissä pöydissä, joissa nämä ratkaisut on tehty aikaisemminkin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilälle on syytä todeta, että tämä hallitus ei vähättele yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa kuten eräät edeltävät hallitukset. Tämä hallitus ei pidä turhana sitä työtä, mitä työmarkkinajärjestöt tekevät myös työurien jatkamiskysymyksessä, mutta tämä hallitus ei etukäteen päätä työmarkkinajärjestöjen puolesta, mikä sen lopputuloksen pitää olla. Tämä hallitus uskoo siihen, että työmarkkinajärjestöt löytävät ja pystyvät löytämään yhdessä ratkaisuja tähän kysymykseen. Ja haluan korostaa, että siellä pöydällä on monta muutakin asiaa kuin pelkästään teidän ajamanne lakisääteisen eläkeiän pakkonosto. Tämä on, kuten totesitte, paljon isompi kokonaisuus, ja siihen tarvitaan tätä työryhmää.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Keskustan mallista ja huolesta lääkäriin pääsystä: sitä ei kukaan epäile, meillä kaikilla on varmasti ihan sama huoli. Mutta kun te tavallaan vihan vallassa ja aggressiivisesti sen huolen esitätte, niin väistämättä tulee mieleen kysymys, miksi sitä huolta ei koskaan aikaisemmin ole näkynyt.

Ja me tiedämme, että viime vaalikaudella yhdessä tehtiin näitä kuntaharjoituksia, edellisellä vaalikaudella sosialidemokraattien kanssa teitte kuntaharjoituksia. Meillä kaikilla on ollut ja on huoli siitä, miten palveluille käy. Mutta ei kysymys ole siitä, että ainoastaan ulkoistamalla palvelut maakunnalle ne terveyspalvelut voivat säilyä.

Meillähän on tällä hetkellä sairaanhoitopiirit. Kaikki, jotka ovat kunnallisessa päätöksenteossa mukana, tietävät, että isännättömät sairaanhoitopiirit ovat kuntapäättäjän painajainen. Nyt te luotte uuden semmoisen järjestelmän, jonne kaavaillaan vielä entistä enemmän tehtäviä. Lakisääteistetään niin, että kaikki keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntapäättäjän ulottumattomissa käytännössä. Tässä meillä on erilainen näkökanta.

Minä uskon, että te olette huolissanne terveyspalveluista. Niin ovat kaikki muutkin huolissaan terveyspalveluista. Meillä on vain erilainen metodi siinä. Me uskomme, että vallan ja vastuun on parempi olla aina samassa paikassa. Siinä missä kunta ei yksin pysty hoitamaan kaikkea, sitten tehdään yhteistyötä, mutta ei niin, että kaikki toiminnot pistetään sen vastuunkantajan ulottumattomiin. Tästä siinä on oikeastaan kysymys.

Tästä työmarkkinakysymyksestä: Meillähän on perinne, että tietenkin, luonnollisesti työnantaja ja työntekijä sopivat palkoista sekä työehdoista, se on ihan selvä. Toinen perinne on se, että he sopivat sosiaalivakuutuksesta. Eli kun työnantaja maksaa ja työntekijä maksaa esimerkiksi eläkejärjestelmää, niin silloin on katsottu, että näillä parteilla on oikeus myös päättää sen sisällöstä. Nämä kaksi asiaa ovat ylivertaisia asioita sekä työurien pidentämisen kannalta että uu-sien työpaikkojen synnyttämisen kannalta. Jos näissä asioissa tehdään virheitä, hallitus ei pysty niitä paikkaamaan. Ne ovat mittaluokaltaan ylivertaisia työllisyyden, työuran ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen kannalta. Sen takia näillä päätöksentekoporukoilla on erittäin suuri vastuu. He eivät ole vastuussa vain toisilleen tai jäsenilleen, vaan koko Suomelle.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivakka, te peräänkuuluttelitte meidän kuntamallia tai sote-mallia.

Me olemme esittäneet varjobudjetin, joka on täysin tasapainossa, aivan samalla tavalla kuin hallituksen budjetti. Ei se ota yhtään sen enempää velkaa, päinvastoin vähemmän. Meillä on hallinnonaloittain otettu kantaa myöskin kunta-asioihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Ja sinänsä, jos meidän malli tässä ei ole tullut selväksi, ei kyllä ole ihan täysin selväksi tullut täällä hallituksenkaan kuntamalli tai sote-palveluitten järjestämismalli. Ja nimenomaan tässä kuntauudistuksessa me peräänkuulutimme parlamentaarista valmistelua niin, että kaikki puolueet olisivat siinä olleet mukana, ja silloin ehkä olisi ollut helpompi viedä niille kaikille puolueille tätä sinne valtuustoihin. Ja kyllä kun täällä edustaja Modig peräänkuulutti, että hallintorajoja häivytetään, niin minulla oli kahvi mennä väärään kurkkuun, kun sitten puolestaan Muhoksen vasemmiston puheenjohtaja nimenomaan halusi pitää näistä hallintorajoista meillä Muhoksella ainakin kiinni.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri vaati rohkeita uudistuksia. Te olette asettaneet yhtäläisyysmerkit kuntarajojen muutoksen ja uudistuksen välille. Ei uudistus ole niin kapea-alainen. Se on paljon laajempi.

Te sanotte, että te uskotte tähän. Ei tämä ole pelkästään uskomisen asia. Tähän tarvitaan tietoa, ja monet tutkimukset osoittavat, suurin osa tutkijoista ja professoreista on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee järjestää kahdessa tasossa. Tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä eli tämä maakunnallinen taso, ja sitä periaatetta kehittämällä tämä ratkaisu saadaan aikaan.

Sitten te esitätte tässä, että nämä palvelut järjestetään isäntäkuntamallilla ja puhutte samanaikaisesti demokratiasta. Mikä on isäntäkuntamallissa sen poloisen renkikunnan rooli? Siinä ei paljon sananvaltaa ja demokratiaa ole.

Kyllä tämä keskustan malli on selkeä, ja sitä on kehitettävä. Se on suuri periaate, jonka mukaan tämä ratkaisu onnistuu.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen suurimpia uhkakuvia ovat henkilökuntapula, työntekijäpula ja terveydenhuollon finansioituminen.

Minua ihmetyttää, kun minä alan miettiä täällä, mikä ihmeen politiikka on ajanut lääkärit pois terveysasemilta. Minne he ovat menneet? Ter-veysasemille ei saa aikoja, ja se on meidän yhteinen huolemme täällä. Myös pääministeri otti puheessaan hienosti sen esille ilmaistessaan, että hallitukselle on tärkeämpää lääkäreille pääsy kuin kunnanraja tai kunnanjohtajien lukumäärä. Meidän täytyisi kiireesti saada lääkärit pois yksityisiltä asemilta, sillä jos sinne aamulla soittaa, niin siellä on aikoja koko päiväksi.

Täällä verrattiin Tanskaan, ja minun mielestäni Tanskaa voisimme käyttää myös hyvänä varoittavana esimerkkinä siinä, että kun puhumme myös kuntauudistuksesta, niin Tanskassa kuntauudistuksen jälkeen kuntien hallintokulut eivät laskeneet, vaan päinvastoin, siellä johtohenkilöiden määrä lisääntyi. Kyllä minua nyt pelottaa, että kun kuntauudistuksesta Suomessakin puhutaan, niin meille voi käydä samalla tavalla: emme me saa kuitenkaan niitä lääkäreitä, mutta kyllä me niitä kunnanjohtajia ja niitä hallintohimmeleitä pystymme rakentamaan ja saamaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo viime syksynä tässä sote-välikysymyskeskustelussa mietin, että mitähän kansa mahtaa ajatella, kun se kuunteli tätä keskustelua. Ja ihmettelen kyllä edelleenkin.

Kun olen yrittänyt hallitusneuvotteluista läh-tien kohtuullisen läheltä seurata tätä menoa, niin minusta keskustan ja hallituksen sote-mallilla ei ole juurikaan eroa. Kyse on siitä, miksi me haluamme nimittää näitä. Niissä voi olla toki pieniä eroja, mutta meillä on tämänkin keskustelun pohjalta aivan hyvät edellytykset löytää ratkaisu, joka voidaan toteuttaa, kunhan nyt tätä turhaa politikointia tästä vähän kitketään.

Ei ihmisiä kiinnosta se, minkä nimisessä organisaatiossa he saavat hoitoaan, onko se sote-malli vai kotikunta—maakunta-malli vai onko se sokeritoppa, kunhan sitä hoitoa saa ja se on laadukasta ja sitä saa ajoissa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ihan tästä perusasetelmasta, josta syksyllä vaaleissa keskusteltiin paljon.

Tässä on se ero, että mikä rooli nähdään sillä kunnalla olevan. Unohdetaan hetkeksi tämä sote-asia. Meidän näkemyksen mukaan — se ei ole tietenkään mikään näkemys, vaan tosiasian tunnustaminen — kunnalla on tietysti paljon muitakin palveluja, mutta sitten sillä on myös aluekehitystehtävä. Eli se ei pelkästään järjestä palveluja, vaan sen pitäisi olla myös aluekehityksen moottori.

Jos käy sitten niin, että meillä on lukuisa määrä kuntia, jotka hätäisesti saavat tuotettua lakisääteiset tehtävät tai eivät oikein niitäkään, niin tämmöiset kunnat eivät voi kyllä enää olla oikein sen aluekehityksen moottoreita. Sen takia me näemme, että mitä enemmän on tämmöisiä niin kuin omillaan toimeentulevia kuntia, siis terveellä pohjalla olevia kuntia, sitä enemmän niillä kunnilla on mahdollisuus tehdä järkevää elinkeinopolitiikkaa, josta tulee sitten järkevää aluekehitystä, syntyy työtä, työpaikkoja, kasvuyrittäjyyttä.

Eli tavallaan jos ei rakastuttaisi näihin erilaisiin hallinnon tasoihin vaan katsottaisiin, mikä on soveltuvin, kumpiko on parempi: vahva kunta vai heikko kunta. Meidän mielestämme vahva kunta on parempi, ja sen puolesta me nyt teemme tätä työtä. Ei siinä mihinkään suoraviivaiseen ratkaisuun päästä, mutta päästään parempaan kuin tämä nykytila, ilman että kaikkea toimivaltaa ja vastuuta ulkoistetaan pois siltä peruskunnalta.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun hallituksen malli on se, että on 70 niin sanottua vahvaa kuntaa, se on: suurta kuntaa, jonka päätöksenteko on keskittynyttä. Se tarkoittaa sitä. Ja silti resurssit eivät näitten sisällä vahvistu ollenkaan.

On puhuttu, mikä on perussuomalaisten malli. Lähdemme siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ensimmäinen pointti on se, että kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelulain pitää kulkea käsi kädessä. Nyt kuntarakenteen pitäisi tulla heinä-elokuulla voimaan. Ei tiedetä, onko olemassa nämä nykyiset 200—300 kuntaa vai hallituksen kaavailemat 70 kuntaa. Eli pitää olla tarkka, että kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat esitykset kulkevat kä-si kädessä.

Meillä on jostain syystä viisaita valtuutettuja tällä hetkellä joka kunnassa. He tietävät tasan tarkkaan, jatketaanko tällä mallilla, milloin liitytään yhteen. Osin on ollut esillä myös tämän Paras-hankkeen sisältämä lakiuudistus. Se on monessa paikkaa hyvä asia. Antaa nyt kaikkien kukkien kukkia siihen saakka, kunnes hallitus pyytää, (Puhemies koputtaa) että mekin saamme olla siinä parlamentaarisessa valmistelutyössä mukana. Lähdetään tämä pakka alusta alkaen, niin minä luulen, että siitä tule hyvää uudistusta, josta olemme kaikki tyytyväisiä loppujen lopuksi.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kyllä täällä on merkillistä, niin kuin tässä äsken todettiin, että pahimmillaan tämä johtaa neliportaiseen hallintomalliin, kun riittää, että meillä on periaatteessa peruskunnat, mitkä hoitavat perusterveydenhoidon, ja sitten meillä on sairaanhoitopiirit tai vastaavat, mitkä hoitavat erikoissairaanhoidon. Mikä ihme tässä on ongelma? (Välihuutoja)

Mutta sitten oikeastaan, arvoisa puheenjohtaja, menisin toiseen tärkeään asiaan. Miten kansa voi luottaa EU:hun, kun se ei toteuta perussopimuksiaan, kun sen taloutta hoidetaan huonosti? Vuonna 2011 Euroopan unionin rahoja katosi tilintarkastajien mukaan peräti 5 200 miljoonaa. Tämä oli 18. kerta peräkkäin, kun tilintarkastajat voimakkaasti kritisoivat EU:n leväperäistä taloutta eivätkä voineet antaa EU:n toiminnalle puhtaita papereita. Vaikka kyse on EU:n taloudenhoidon jatkuvista laiminlyönneistä, Suomi on taas valmis antamaan vastuuvapauden komissiolle. (Puhemies: No niin, minuutti on täynnä!) Mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian korjaamiseksi?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin palannut nimenomaan tähän EU:n budjettikysymykseen ja pääministerin puheenvuoroon. Minusta on nyt hyvin tärkeää, että kun Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen perusteella Suomi pystyy aika hyvin valvomaan etunsa, niin tämä myös kohdennetaan näiden alueiden kehittämiseen ja niiden osaamisen tukemiseen.

Asia, josta toivoisi hallitukselta selvitystä: Kun vuoden 95 jäsenyysneuvotteluissa laiminlyötiin pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetusten asiat, EU-jäsenyydessä ei otettu huomioon logistiikan panostuksia. Onko nyt tässä tilanteessa, kun rikkidirektiivi on aiheuttamassa kohtuuttomia paineita meidän kilpailukyvylle, näitä asioita pidetty myöskin EU:n suhteen esillä?

Keskustalle on kyllä huomautettava tästä maataloustukiratkaisusta, että Suomen vero- ja velkarahoilla maksamme 60 prosenttia maatalouden tukiratkaisusta. Millä tavalla keskusta on tukemassa hallitusohjelmaa siinä, että tukiperusteet tehdään läpinäkyviksi ja tuki suunnataan aitoon aktiivituotantoon ja että maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarvehar-kinta kohdentamisessa otettaisiin huomioon? Teidänkin pitäisi kantaa huolta aktiivinuorista (Puhemies koputtaa) ja täyspäiväisistä tuottajista.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän EU:n budjettiratkaisuun tulee, niin kyllä maatalouden ja maaseudun osalta täytyy olla varsin tyytyväinen. On aika harvinaista, että MTK:n puheenjohtaja kehuu sitä ratkaisua, joka on saatu aikaan. Se on aikamoinen tunnustus meidän neuvottelijoille, ja se antaa edellytykset myös sille, että kannattavaa maataloutta voidaan läpi maan harjoittaa myös jatkossa.

Tämän työllisyystilanteen ja ratkaisun osalta haluan sanoa sen, että kyllä ihan avainasia on nyt se, että vientiteollisuuteen saadaan lisää vauhtia. Siellä ihan keskeinen tekijä on yksikkötyökustannukset, joissa me olemme viime aikoina jääneet kilpailijamaista jälkeen. Tämä asia on kyllä nyt työmarkkinajärjestöissä myös tajuttava ja pystyttävä löytämään hyvin pian niitä ratkaisuja, että tämä kilpailukyky palautetaan, koska se on avain sille, että turvataan niitä jo olevia teollisuuden työpaikkoja ja voidaan luoda myös uusia sen ohella, että panostetaan kasvualoille.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meidän maan niemennotkoissa ja saarelmissa on ihmisen hätä. Ymmärrän kyllä, että toimiva talous turvaa leivän, mutta kilpailukyky-yhteiskunta on myös pahoinvointiyhteiskunta. Mielenterveyden kasvavat ongelmat, työpahoinvointi ovat sellaisia kysymyksiä, jotka jäytävät mahdollisesti tulevaisuudessa yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Menestymisen pakko iskostetaan entistä nuoremmille. Sitä jopa ruokitaan ylhäältäpäin. Herra pääministeri, te puhutte välittämisen yhteiskunnasta. Aivan oikein, että puhutte siitä, sitä pitää teroittaa. Mutta, herra pääministeri, miten me oikeasti rakennamme välittämisen yhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen ihmisarvoa kunnioitetaan, hänen ainutlaatuisuuttaan? (Puhemies koputtaa) Meillä on järkyttäviä esimerkkejä murheellisista tapauksista.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kymmenisen vuotta sitten valtioneuvosto antoi Päijät-Hämeelle 8 miljoonaa euroa, jotta se toteuttaisi sosiaali- ja terveyspiiriuudistuksen. Me lakkautimme sairaanhoitopiirin ja perustimme Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin, joka on tuottanut erikoissairaanhoitoa yleensä noin kolmen parhaan eli halvimman ratkaisun joukossa. Iitti Kymestä, Pukkila ja Myrskylä Uudeltamaalta ovat liittyneet Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriin, mikä osoittaa sitä, että on hyvä tämä tällainen malli, jossa on tämä kuntayhtymä. Minä olen Lahden kaupunginvaltuuston valitsema kolme kertaa. Ihan samalla tavoin, jos minä olisin Lahden sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, valtuusto valitsisi minut. En minä nyt tiedä, mitä eroa siinä on, mutta tietysti siitä lopusta voidaan sitten väitellä.

Mutta joka tapauksessa meidän tärkein asia on terveyskeskus, että sinne pääsee heti, kun ihminen sitä tarvitsee. Toinen, rauhoittaakseni tätä keskustelua, on se, että Yhdysvalloissa on kaksi kertaa suuremmat terveysmenot kuin Suomessa, joten ei tämä meidän nykyinen tilanne voi kovin huono olla vaan verrattuna eurooppalaisiin maihin meillä on alhaiset terveysmenot.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri, nostitte hyvin esille Suomea kohtaavia haasteita: työpaikkojen menettämisiä ja investointien menettämisiä ja valtion velkaantumista ja väestön ikääntymistä. Nämä ovat vakavia asioita. Mielestäni näitten sisällä erityisesti meidän tulisi kysyä, miten Suomessa voivat meidän perheet, joissa lapset kasvavat työntekijöiksi vastaamaan sitten omana aikanaan siitä hyvinvoinnista, mitä tämä yhteiskunta tarvitsee työntekijöiden muodossa. Näkisinkin erittäin tärkeänä, että tämänkin hallituksen aikana vielä vahvemmin nostettaisiin perheisiin kohdistuvia erilaisia avauksia, joilla tuetaan perheiden hyvinvointia ja lasten hyvinvointia.

Nyt olen tyytyväinen esitykseen tästä joustavasta hoitorahasta pienten lasten vanhemmille ja näen sen erittäin hyvänä. Tämä helpottaa kotiäitien osittaista työntekoa kuitenkaan painostamatta (Puhemies koputtaa) heitä töihin. Näkisin erittäin tärkeänä, että tuetaan perheiden vanhemmuutta (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) ja arkea parannetaan, sitä kautta lasten hyvinvointia.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen vielä hetkeksi palaisin.

Vuoden alusta voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen liittyy suuria odotuksia, ja hyvä niin, mutta nuorisotakuu ei kuitenkaan yksinään autuaaksi tee. Esimerkiksi täällä Helsingissä on tällä hetkellä noin 7 000 pääsääntöisesti toimeentulotuella elävää nuorta, joista osa on erittäin vakavassa syrjäytymisvaarassa. Suurin ongelma on se, että nuoret voivat hakea toimeentulotukea pitkiäkin aikoja tapaamatta koskaan sosiaalityöntekijää kasvotusten eli kukaan ei tiedä, keitä nämä nuoret ovat ja mikä heidän todellinen ongelmansa on siitä avuntarpeesta puhumattakaan.

Nyt nuorisotakuun voimassa ollessa on entistä tärkeämpää käyttää kaikki keinot nuorten auttamiseksi. Siksi terveet ja työkykyiset nuoret tulisi velvoittaa tarttumaan johonkin nuorisotakuun toimenpiteistä, on se sitten työharjoittelua tai koulutusta tai työpajaa. Toimeentulotukeen tarttuminen siksi, ettei jokin homma yksinkertaisesti kiinnosta, ei saa olla edes vaihtoehto nuorille, ja nyt se on. Tämä ei ole järkevää, ei inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerille haluaisin tehdä kysymyksen suomalaisten työllisyydestä. Suomalaisilla työmailla alihankkijaverkostot ovat kasvaneet uskomattomiin mittoihin. Toimeksiantaja ei enää voi varmasti tietää, mikä taho työn käytännössä tekee. Lukuisat alihankkijat tarjoavat edullisesti palvelujaan, ja hintakilpailu on todella kovaa. Kuitenkin monissa tapauksissa edullinen palvelu perustuu ulkomaisen halpatyövoiman käyttöön, ja tähän toimintaan kytkeytyy paljon väärinkäytöksiä. Suomalainen ammattiosaaminen on hintalappunsa takia häviäjä tässä epäreilussa kilpailutilanteessa.

Millä keinoin hallitus aikoo taata suomalaisen työvoiman kilpailukyvyn muun muassa rakennusalalla? Jos hallitus on tehnyt mielestään hyviä toimenpiteitä, missä se näkyy? Jos katsotaan tätä ketjuttamista ja sieltä sitä viimeistä pistettä, niin siellä on hyvin paljon ulkolaista työvoimaa mutta suomalaisia korkeintaan 10—20 prosenttia, varsinkin rakennusalalla.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa mainittiin erittäin tärkeä kasvun edellytysten tekijä: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ja vuokra-asuntotuotannon aikaansaaminen. Jos vain tässä ajan puitteissa on vielä mahdollista, niin arvostaisin, jos pääministeri vastaisi tai kertoisi omia ajatuksiaan tästä asiasta. Me olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet erittäin kunnianhimoisesti sekä kilpailun lisäämiseen, tonttimaan osoittamiseen kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin kasvuseuduilla että itse näiden asuntojen tuotantoon. Se on toimeentulon kannalta, työllisyyden kannalta ja tietysti vielä tässä suhdannetilanteessa erittäin tärkeä teema, ja toivoisin, että pääministeri kertoisi, miten tässä asiassa voitaisiin edetä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä sosiaali- ja terveydenhuollosta pieni asia — tai ei pieni asia, mutta yksi näkökulma: Tämä maakuntamalli tarkoittaisi sitä, että lähes 60 prosenttia kunnan päätäntävaltaan kuuluvista asioista siirtyisi pois kunnallisilta päätöksentekijöiltä, ja tämä ei kuulosta kovin demokraattiselta. Oma kokemukseni kuntapäättäjänä on se, että sairaanhoitopiiristä tulee ylimääräisiä laskuja pitkin vuotta ilman, että me kuntapäättäjät tiedämme, mistä me maksamme. Asiantuntijat sanovat, että noin 20 prosenttia tämän hetken erikoissairaanhoidon toiminnoista olisi järkevämpi tuottaa perustasolla eli siellä terveyskeskuksessa. Omassa kunnassani onkin näitä toimintoja siirretty takaisin perustasolle, mutta se on valitettavasti tarkoittanut sitä, että kuntayhtymä on vastaavasti nostanut muita hintoja. Eli erikoissairaanhoidon kohonneet kustannukset ovat esteenä perustason kehittämiselle.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen hieman keskustaa. Eikö ole enää keskusta kuntapuolue, vaan hallituksesta löytyy se kuntatahto? Tosiasia on se, että kuntayhtymät vievät päätöksentekijän kovin kauas kuntalaisesta ja tällainen kustannuspaine ja kustannussäästöjen tekeminen ei ole yhtä vahvaa kuntayhtymissä kuin se on peruskunnissa. Siltä osin hallituksen lähtökohta, jossa lähdetään kuntapohjaisesta järjestämisestä, on erityisen suositeltava. Perusteena on se, että se on kuntalaisten lähellä, ja myös se, että silloin myös tulee päätöksentekoon näkyviin, mistä ne rahat tulevat, ja sitä kautta myös pohdintaa, millä tavalla asiat voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin. Siltä osin näen, että perusteena tulee olla kunta ja vahva peruskunta ja ei kuntayhtymä.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin laajamittaisesti sivuttu sitä hallituksen kärkihanketta, joka kohdistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntakentän uudistamiseen. Hallitus itse on ja myös me oppositiosta käsin olemme suhtautuneet suurella vakavuudella siihen hankkeeseen, jonka olette kohdistaneet syrjäytyneiden nuorten tukemiseksi.

Arvoisa pääministeri! Olen tästä hankkeesta hyvin huolissani. Tämä ei ole vain opposition retoriikkaa vaan alan ihmisten näkemys useasta lehdestä ja keskustelusta, esimerkiksi kuntien johtavien nuorisotyöntekijöiden näkemys. Tämä kunnianhimoinen tavoite yhteiskuntatakuusta, arvoisa pääministeri, ei tule toteutumaan, jos koulutuspaikkoja leikataan sillä tavalla kuin nyt suunnittelette.

Toinen näkökulma, jonka haluan nostaa esiin. Edustaja Backmanille: Te hyvin hämmentävään sävyyn suhtauduitte ajatukseen siitä, että eläkeiän nostaminen on väistämätöntä. Ensinnäkin epäselväksi jäi, mikä teidän näkemyksenne tässä nyt on, mikä on työmarkkinajärjestöjen rooli, (Puhemies koputtaa) mikä on SDP:n rooli, mitä te ajattelette. Minusta niillä laduilla, jotka Matti Vanhanen avasi, on väistämätöntä hiihtää.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ilahduin, kun edustaja Sipilä lanseerasi poliittiseen kielenkäyttöön kakkaransa. Se on oikein herttainen suomen kielen sana, mutta teidän otteitanne se kakkara kyllä kovensi. Nimittäin täällä te tänään väläytitte uusia vaaleja, kun vielä viime syksynä te olitte sitä mieltä, että nykyisen hallituksen täytyisi tehdä nämä vaikeat, vaadittavat päätökset. Aiempi päätöksenne ja linjanne oli kyllä parempi, koska jos katsoo, mitä on tehty ja mitä on tulossa, niin kyllä hallitus päätöksiä pystyy tekemään. Nuorisotakuu on jo saatu voimaan, opintotukea uudistetaan tukemaan nopeampaa valmistumista, lapsiperheille on tulossa joustava kotihoidon tuki työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja myös pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia autetaan työelämään. Näiden toimien johtolanka on työn tarjonnan lisääminen. Suomi tarvitsee työtä ja työpaikkoja, ja tämä hallitus ei kyllä mitään kakkaroita kumarra vaan työtä ja oikeudenmukaisuutta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri avauspuheenvuorossaan käytti sellaisen arvoperustaisen puheenvuoron. Ne ovat ihan hyviä ja tärkeitä puheenvuoroja, ja sellaisia tarvitaan. Minä jäin vain miettimään, mikä oli sen puheenvuoron yleisö: oliko se hallituskumppani, jota kannustitte menemään läpi harmaan kiven, joku hallituskumppani erityisesti vai koko hallitus. Nimittäin täällä salissa on semmoinen henki, että puheet ja teot eivät aivan kohtaa. On hyviä arvoja, mutta teot on veistetty vähän toisenlaisesta puusta. Moni omaishoitaja varmasti television ääressä jäi miettimään, missä ne omaishoidon eteen tehdyt toimet todella ovat, ja moni kotiapua tarvitseva perhe miettii, miksi te ette ota tällaista ennalta ehkäisevää ja säästävää tointa käyttöön.

Hallituksen kärkihankkeita on kuntahanke, suurkuntahanke, joka onneksi on ilmeisesti haudattu ja kuopattu, kun se ei etene. Sosiaali- ja terveyspuolella jonot pitenevät jatkuvasti. Toinen kärkihanke on nuorisotakuu, ja sehän on murenemassa ja murentunut monin paikoin Suomea rajujen koulutusleikkausten myötä. (Puhemies koputtaa) Puheiden ja tekojen pitää olla samasta… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkomaisten investointien vaatimaton määrä Suomeen on jo kauan aikaa tunnistettu yhdeksi kasvun esteeksi. Vuonna 2011 EU-maiden keskimääräinen ulkomaisten investointien kanta oli noin 42 prosenttia bkt:stä ja Suomessa vain 31 prosenttia. Toisin sanoen verrattuna muihin EU-maihin meidän ta-loudestamme jäi uupumaan noin 20 miljardia euroa uutta kasvua ja työtä luovaa riskirahaa.

Joulun alla julkaistussa hallituksen periaatepäätöksessä ulkomaisten investointien lisäämisen välineeksi nostetaan niin sanottu investoin-tien kiihdytyskaista. Kysyisinkin nyt pääministeriltä sitä, mikä on tilanne tämän kiihdytyskaistan rakentamisen suhteen.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvän tavan mukaan, kun kysytään, niin vastaan. Jos edustaja Saarikolle jäi vielä epäselväksi sekä tämän päivän että koko vaalikauden keskustelujen perusteella sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ja puolueen kanta tähän eläkekysymykseen, niin tehdään se nyt kerralla selväksi.

Me olemme valmiit tekemään toimenpiteitä työurien jatkamiseksi. Painotamme alkupäätä ja sitä keskiosaa. Emme ole valmiita tässä hallituksessa tällä vaalikaudella nostamaan lakisääteistä eläkeikää, piste. Lukekaa se huuliltani.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutuksesta ei ole puhuttu vielä mitään. Se on kuitenkin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Se on myöskin meidän kilpailukykymme kulmakivi: tuotekehitys, tutkimus ja korkeatasoinen koulutus. Hallitus leikkaa nyt 8 000 koulutuspaikkaa nuorilta, ja tämä kulmakivi on pahasti uhattuna.

Nyt pitäisi hakea määrätietoisesti ratkaisuja, jotka yhtä aikaa ratkaisisivat teollisuuden ongelmia. Esimerkiksi ammattikoulutuksessa teollisuus on kuuluttanut, samoin työmarkkinajärjestöt, tämmöisen 2+1-mallin perään. Samoiten oppisopimuskoulutusta pitäisi määrätietoisesti uudistaa. Samoiten tarvitaan yksi vuosi sieltä työurien alkupäästä lisää, tähän tarvitaan myöskin toimia. Koulutuksessa on suomalaisten tulevaisuus, ja minä uskon, että yhteistyöllä ja rakentavalla politiikalla me tästäkin selviämme. Minä kuulutan tänne saliin ratkaisuhakuisuutta ja uudenlaista poliittista kulttuuria.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen, että puheenjohtaja Sipilä vielä kertasi koko eduskunnan ja Suomen kansan edessä, että keskusta hyväksyi sen, että valtio ottaa lainaa ja pisti sitä Euroopan vakausmekanismiin 1 440 000 000 niin kuin kaikki muutkin puolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia, ja tämän neuvottelun tuloksena Suomen nettomaksuosuus on suurempi kuin koskaan. Ei ole ihme, että kokoomus on siitä hermostunut, eikä ole ihme, että kokoomuksen hallituskumppanit ovat siitä vaienneet. Kyllä Euroopan unionissa voi sanoa, että kuinka te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti en varmaan kaikkiin puheenvuoroihin kerkeä vastata, mutta tästä välittämisen teemasta. Tässä on viime aikoina tapahtunut yhtä sun toista, joka ei viesti kovin vahvasta välittämisen arvopohjasta kaikkialla. Minä nostan vain yhden asian esille.

Jos Suomessa suvaitsevaisuus olisi keskeinen arvo — niin kuin se monelle meistä on, mutta jos se olisi vielä vahvempi arvo — niin silloin tämä ihmisarvon jakamattomuus varmaan alleviivautuisi ilman, että valtion tai kunnan tai jonkun viranomaisen sitä tarvitsee erikseen alleviivata. Tämä vaatii erityisesti päätöksentekijöiltä erittäin suurta vastuuntuntoisuutta. Ihmisarvo on ja pysyy jakamattomana, ja sitä viestiä ei voi horjuttaa. Muutoin me emme voi puhua välittämisen yhteiskunnasta.

Toinen huomio koulutuksesta, perheestä, nuorisotyöttömyydestä. Tätä nuorisotakuuta on kritisoitu ei varmaankaan tavoitteenasetannan eikä konkreettisten toimenpiteiden puolesta, vaan siitä, onko riittävästi resursseja. No, sitä me arvioimme tässä koko ajan. Meillä on yksi käyttämätön resurssi, ja minä luulen, että varmaan oppositiokin voisi tähän yhtyä, nimittäin nuorten oppisopimus. Tässä on joskus kuullut vähän virheellistä väitettä, että näitä oppisopimuspaikkoja on leikattu, mutta ei nuorten, koska niitä nuoria ei olekaan kuin noin sata, toistasataa vähän. Eli se on alikäytetty resurssi. Se on monelle nuorelle erinomainen, mutta toki vaativa kouluttautumisen muoto, työnantajalle erinomainen, mutta myös vaativa. Mutta tähän nyt etsitäänkin ratkaisuja, millä voisimme kannustaa oikeasti — ne ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, jotka oppisopimukseen nuoria voisivat ottaa — että he uskaltaisivat ottaa sen riskin tai sen stepin, että ottavat nuoret sinne.

No, tästä ihan kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Nyt en tiedä sisältötilannetta, mutta sen minä tiedän, että kuuden hallituspuolueen ministerit kokoontuvat, elleivät ole tänään kokoontuneet, lähipäivinä tämän asian tiimoilta. Se on yksi keskeisimpiä puoliväli-istunnon ja erityisesti kehysriihen asioita. Se on talouskasvun yksi keskeisimpiä esteitä työvoiman liikkuvuuden kannalta ja ylipäänsä sen kannalta, kannattaako työnteko vai ei.

Viimeisenä: Nettomaksuosuudella ja Euroopan vakausmekanismilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Se oli ihan nerokas veto. Kaikki menee sekaisin, kun kuulija ei hirveän tarkkaan kuuntele, mutta jäitte kiinni, edustaja Soini. Me taidamme palata tähän EU-teemaan joku toinen päivä vielä tarkemmin.

Kiitoksia edustaja Soinille ja erityisesti edustaja Sipilälle, molemmille herroille hyvästä debatista ja kaikille muillekin edustajille.