3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2009 lääkevahinkokorvausten
osittaisesta rahoittamisesta valtion varoista
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan,
että valtio rahoittaisi lääkevahinkovakuutuksesta
Pandemrix-rokotteen johdosta sairastuneille maksettavia korvauksia
sen jälkeen, kun vakuutuksesta korvauksiin käytettävissä oleva
määräraha on käytetty.
Kansallinen narkolepsiatyöryhmä on tutkimuksissaan
todennut, että sikainfluenssaepidemian ehkäisemiseksi
annettu Pandemrix-rokote myötävaikutti Suomessa
4—19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla havaittuun narkolepsiatapausten määrän
kasvuun. Aiheutuneita haittoja korvataan Kelan lääkekorvausjärjestelmän
sekä muiden Kelan järjestelmien lisäksi
yksityisestä lääkevahinkovakuutuksesta,
jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vakuutuksen ottaja.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan ehtojen
mukaisesti lääke-, matka- ja hoitokuluja sekä maksetaan
korvausta tilapäisestä ja pysyvästä haitasta
sekä mahdollisista ansionmenetyksistä. Vakuutuskorvaukset
pohjautuvat lääkevahinkovakuutuksen ehtoihin,
vahingonkorvauslakiin sekä soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan
ohjeisiin ja normeihin.
Tammikuun 2013 lopussa Lääkevahinkovakuutuspoolin
hyväksymät korvauspäätökset
koskivat 135:tä henkilöä, ja niistä oli
nimenomaan narkolepsia- tai katapleksiatapauksia 119 henkilöllä ja
muita tavanomaisia haittavaikutuksia oli 16 henkilöllä,
ja maksettavien korvauksien yhteismäärä oli
tuolloin noin 2,3 miljoonaa euroa.
Vahinkojen poikkeuksellisuuden vuoksi lääkevahinkovakuutuksen
kautta käytettävissä oleva rahamäärä 30
miljoonaa euroa ei arvion mukaan tule riittämään
ehtojen mukaisiin korvauksiin. Jotta sairastuneille lääkevahinkovakuutuksesta
maksettavia korvauksia ei koskaan leikattaisi, ehdotetaan, että valtio
rahoittaisi korvauksia sen jälkeen, kun vakuutukseen varattu
raha-määrä on käytetty.
Valtion ehdotetun rahoitusosuuden on arvioitu alkavan noin 2020-luvun
lopulla. On vaikea varmuudella arvioida, mikä tulisi olemaan
valtion rahoituksen enimmäismäärä tai
milloin valtio alkaisi maksaa korvauksia, koska Pandemrix-rokotteen
seurauksena vahinkoa kärsineiden korvauskäsittely
sekä rokottamisen ja narkolepsian välisen mahdollisen
syy-yhteyden selvittäminen aikuisväestössä on
vielä kesken.
Valtion rahoitusosuuden kokonaismääräksi
on arvioitu nykyrahassa noin 60 miljoonaa euroa koko rahoituskaudelta.
Kustannuksia kertyisi vuosittain muutamia miljoonia euroja siten,
että valtion rahoitus olisi korkeimmillaan 2060-luvun vaihteessa.
Tämän jälkeen rahoitustarve alenisi vahingonkärsijöiden
tullessa eläkeikään.
Narkolepsiaan ja katapleksiaan sairastuneiden lasten ja nuorten
sekä heidän perheidensä tukemiseksi on
tehty monia toimenpiteitä. Tämän esityksen
tavoitteena on turvata lääkevahinkovakuutuksen
ehtojen mukaiset korvaukset.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto teki päätöksen
syyskuussa 2009 suomalaisten rokottamisesta sikainfluenssaepidemiaa
vastaan. Rokotuksen tarkoituksena oli suojata kansalaisia influenssa
A-viruksen alatyypiltä. Vastuu vapaaehtoisten rokottamisesta
annettiin kunnille tartuntatautiasetuksen väliaikaisella muuttamisella.
Rokotukset toteutettiin pääasiassa talvella 2009—2010.
Kansalaiset osallistuivat hyvin kattavasti rokotuksiin.
Rokottamisen jälkeen havaittiin, että 4—19-vuotiaita
lapsia ja nuoria aikuisia sairastui narkolepsiaan. THL käynnisti
selvitystyön, ja loppuraportissa vahvistettiin, että Pandemrix-rokottaminen
myötävaikutti Suomessa 4—19-vuotiailla narkolepsiatapausten
kasvuun.
Narkolepsia on krooninen unihäiriö, jolle
on ominaista päivittäin ilmenevä pakonomainen
nukahtaminen paikallaan ollessa tai unikohtaukset odottamattomissa
tilanteissa, kuten syödessä, kesken puhumisen
tai kävellessä. Päivittäin toistuvasti
ilmenevä nukahtaminen tapahtuu nopeasti, joskus harvoin
ilman varoittavaa väsymystä.
Toinen narkolepsialle tyypillinen oire on voimakkaisiin tunnetiloihin
liittyvä äkillinen lihasjänteyden vähentyminen
tai pettäminen. Lihasjänteyden menetys kestää muutamasta
sekunnista joihinkin minuutteihin, ja sen aste vaihtelee lievästä lihasheikkouden
tunteesta täydelliseen voimattomuuteen. Joillakin narkolepsiasta
kärsivillä näitä katapleksisia
kohtauksia ilmenee vain muutama koko elämän aikana,
joillain jopa kymmeniä päivässä.
Odottamatta, tiheään ja voimakkaana ilmenevät
katapleksiakohtaukset ovat hyvin kiusallisia ja altistavat erilaisille
vahingoille. Narkolepsia voi häiritä ihmissuhteita
monin tavoin. Sairaudesta tietämättömät
ihmiset voivat tulkita väsymyksen ja torkahtelun laiskuudeksi, välinpitämättömyydeksi
tai epäkohteliaisuudeksi.
Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
perustuu maassamme yleiseen vahingonkorvauslakiin ja tuotevastuulakiin.
Vakuutusehtojen mukaan lääkevahinkona korvataan
ruumiillinen sairaus tai vamma taikka niihin rinnastettava vakava
psyykkinen sairaus, jonka vahingon kärsineen käyttämä lääke
on todennäköisesti aiheuttanut. Pandemrix-rokotteen
aiheuttamista lääkevahingoista on maksettu tilapäisen
haitan korvauksia hyvin vaikeiden vammojen mukaisesti sekä pysyvän
haitan korvauksia. Näiden lisäksi on maksettu
sairauden aiheuttamista kustannuksista ja vanhempien ansionmenetyksistä. Pysyvän
haitan korvauksista suurin osa on ollut nuorten henkilöiden
korvauksia. Heidän osaltaan tilannetta seurataan tavoitteena
tehdä arvio lopullisesta haitasta.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on turvata täysimääräiset
korvaukset kaikille Pandemrix-rokotteen aiheuttamasta tai muusta
vuodelle 2009 kohdistuvasta lääkevahingosta sen
jälkeen, kun lääkevahinkovakuutuksen
vakuutusmäärä on ylittynyt. Tämänhetkinen
arvio on, että valtion rahoitusosuus alkaisi 2030-luvun
vaihteessa ja jatkuisi korvaukseen oikeutettujen eliniän. Tällä lailla
valtio sitoutuu rahoittamaan lääkevahinkovakuutuksen
vuoden 2009 vakuutusmäärän ylittävät
korvaukset. On toivottavaa, että laki tulee voimaan mahdollisimman
nopeasti.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Laki on sinänsä erinomaisen
tärkeä, ja tämä murheellinen
tapaus, jossa virheellinen lääke pääsi pahimmillaan
tuhoamaan sadan nuoren elämän — toivottavasti
niin ei kaikkien osalta käy, mutta kuitenkin — on äärimmäisen
valitettava. Siksi on tietysti välttämätöntä,
että valtio kantaa tästä omalta osaltaan
vastuun näin kuin nyt ollaan tekemässä.
Nyt parhaillaanhan on eduskunnassa käsittelyssä myöskin
lääkelain uudistus, jossa näitä lääkkeitten
testausmenettelyitä tiukennetaan niin, että toivottavasti
tämänkaltaisilta tapauksilta voidaan jatkossa
entistä paremmin välttyä.
Sinänsä on tietenkin sanottava, että näin
pääsi osittain käymään
sen takia, että pandemian puhjetessa, kun sen leviämisestä syntyi
ehkä nyt tämmöinen jonkinlainen hämminki
tai hätäännyskin, rokote tuli markkinoille
normaalia testausmenettelyä nopeammin, ja se varmaan saattoi
tähän vaikuttaa.
Mutta se, mikä tässä sinänsä tarpeellisessa
ja välttämättömässä laissa
tietysti synnyttää kysymyksen, on se, että kun
vakuutusyhtiöitten vastuut loppuvat ja tarvitaan valtiota
kantamaan se jatkovastuu, niin missä on sen virheen tehneen lääkeyrityksen
vastuu. Sitähän ei näy maksajana tässä missään.
Vakuutusyhtiöt maksavat ensin, ja sitten maksaa valtio,
mutta virheen tekijä ei maksa, ja tästä voisi
käydä laajempaakin periaatteellista keskustelua.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista.
Haluan vaan sen viestin vielä kertoa välitettäväksi,
jos teillä on tuttuja, näitä, jotka ovat
hakeneet näitä korvauksia ja ovat yli 19-vuotiaita,
kun nyt on jonkin verran tullut keskustelua siitä, että kun
on vanhemmille puhjennut narkolepsia, ovatko nekin tapaukset sitten
myöskin tämän rokotteen aikaansaamia,
niin se tutkimus jatkuu. Vaikka siellä lääkevahinkovakuutuspooli
on hylännyt tässä vaiheessa ne hakemukset,
pooli kuitenkin ottaa ne tietenkin sitten uudelleen käsittelyyn,
että siitä voitte olla aivan varmoja.
Kaiken kaikkiaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyrkii tämän
kevään aikana tuottamaan lisää tietoa
näistä yhteyksistä mahdollisiin muihin sairauksiin.
Tässä on paljon sellaisia asioita, joita pitää tutkia,
joita kannattaa tutkia vastaisuuden varalle, koska on se hyvin merkillistä,
että meillä on erilaisia maita, jotka samaa rokotetta käyttivät,
mutta sairaus ei kuitenkaan kaikissa puhjennut. Joku yhtäläisyys
tai eroavaisuus sieltä sitten täytyy löytyä.
Haluan nyt kuitenkin muistuttaa sellaisen asian, että siinä tilanteessa,
kun Maailman terveysjärjestö julkisti pandemian — ja
me tiedämme, että se on sellainen virus, joka
tappaa nimenomaan nuoria ja joka kerkesi tappaa jo Suomessakin nuoria
ennen kuin saatiin rokotetta — niin järkyttävä kuin
tämä tapaus onkin, niin pitää aina muistaa
sitten sekin, missä tilanteessa tehtiin ne päätökset,
siinä ei oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa
ollut. Sitten pitää muistaa myöskin se, että silloin,
kun rokote ostettiin, kun sopimus tehtiin, niin rokotetta ei vielä ollut
edes olemassa, ei missään maailmassa, koska sitä alettiin
vasta sen jälkeen tehdä. Elikkä kun on
jonkin verran kysytty, miksi ostettiin juuri tämä rokote:
no, ei ollut mitään rokotetta siinä vaiheessa
koko maailmassa.
Keskustelu päättyi.