Täysistunnon pöytäkirja 60/2008 vp

PTK 60/2008 vp

60. TORSTAINA 29. TOUKOKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Lapsikaappausten hoitomenettelyjen yhdenmukaistaminen

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa tapahtuu vuosittain parisenkymmentä kansainvälistä lapsikaappausta. Kansainvälisessä lapsikaappauksessa on usein kysymys siitä, että alle 16-vuotias ja pysyvästi Suomessa asunut lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Suomi muuttuu koko ajan monikulttuurisemmaksi, joten lapsikaappaukset siten myös todennäköistyvät.

Lapsen palautusprosessi on myös käytännössä hyvin monimutkainen prosessi. Mikäli lapsi on kaapattu maahan, joka on allekirjoittanut niin sanotun Haagin lapsikaappaussopimuksen, toimivana viranomaisena toimii oikeusministeriö. Jos taas kyseessä on maa, joka ei ole sopimusmaa, on toimivaltaisena viranomaisena ulkoasiainministeriö. Aivan viimeisenä kuvaan tulevat mukaan sisäasiainministeriö ja poliisi, mikäli lapsen kohdemaata ei tiedetä. Kysynkin ministeri Braxilta:

Onko hallituksen tavoitteena yhdenmukaistaa ja vastuuttaa lapsikaappaustilanteen hoitamista yhdelle keskusviranomaiselle, jotta aikaansaataisiin paras mahdollinen käytännön osaaminen viranomaisportaassa sekä ennen kaikkea lapsen huoltajalle mahdollisimman helppo tapa saada apua vakavassa tilanteessa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämä lapsikaappausasia on vakava ja, niin kuin kysyjä sanoi, lisääntymään päin. Se on puhuttanut myös EU-tasolla meidän oikeusministerien kokouksia viimeisen vuoden ajan lähes joka kokouksessa, ja haemme myös yhteisiä, nykyistä parempia käytäntöjä, kun mainitsitte, että ne käytännöt ovat joissakin maissa hyvin monimutkaisia.

Keskusviranomainen Suomessa silloin, kun on Haagin sopimus, on oikeusministeriön kansainvälinen yksikkö, joka saa hyvin ja käyttää hyvin virka-apuna kaikkia kysyjän mainitsemia muita seikkoja. Silloin, jos maa ei ole mukana Haagin sopimuksessa, niin on itse asiassa vaikea nimetä keskusviranomaista, kun ei ole mitään prosessia, jota johdetaan, joten silloin esimerkiksi, kun toimitaan Venäjällä, toimitaan aika lailla konsulipalvelulakien mukaisesti.

Mutta meillä on oikeusministeriössä kyllä hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa näissä tilanteissa pieni, hyvin pieni määräraha, jota on joskus voitu käyttää sitten siihen avustamiseen kansainvälisissä tilanteissa. Mutta pääsääntönä, jos on esimerkiksi Venäjästä kysymys, kun Venäjä ei ole liittynyt vielä Haagin sopimukseen, vaikka itse olen muun muassa Venäjän oikeusministerin kanssa tästä puhunut ja yrittänyt maanitella ja kehottaa ja toivoa, että he liittyisivät, silloin on se UM, joka auttaa siellä paikan päällä.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Braxia tästä vastauksesta, mutta haluan kiinnittää huomiota vielä siihen seikkaan, että usein nämä prosessit ovat, kuten mainitsin, hyvin monimutkaisia ja nimenomaan ne huoltajat, jotka joutuvat sitten tuolla ulkomailla käyttämään omia keinojaan saadakseen lapsen takaisin, tarvitsevat siellä moninaisia oikeudellisia apukeinoja ja muita vastaavia. Viime aikoina julkisuudessa on nimenomaisesti juuri tähän kiinnitetty huomiota, että on äärimmäisen hankala löytää sitä apua, ja ennen kaikkea on jonkin verran myöskin arvosteltu oikeusministeriötä juuri siitä — ymmärsin kyllä tuon, että määrärahat ovat pienet — että omaiset joutuvat tai huoltaja joutuu itse omilla kustannuksillaan ja omilla resursseillaan tähän asiaan puuttumaan.

Onko tähän tulossa jotain parannusta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tästä arvostelusta. Siitä lehtijutusta, joka koski Espanjan asiaa, saattoi tulla väärinkäsitys. Ihminen mainitsi Espanjan oikeusministeriön ja sen hitauden, ja ihan sitä en pysty kyllä vielä lupaamaan, että saisin Espanjan oikeusministeriön muuttamaan toimintatapojaan.

Mutta tähän prosessin monimutkaisuuteen liittyy juuri se, että sopimuksen mukaan aina sitten, kun meiltä oikeusministeriö Haagin sopimuksen mukaisesti ottaa yhteyttä sen toisen maan viranomaisiin, niin siitä alkavat hyvin erilaiset käytännöt eri maissa, ja nyt meillä on ministeritasolla EU:ssa tulevaisuustyössä niin sanotussa post-Haagissa tarkoitus nopeuttaa ja yhtenäistää näitä prosesseja. Tarkoitus on myös päästä tämmöiseen alert- tai hälytysjärjestelmään, jossa kaikilla rajoilla välittömästi myös kaikkien naapurimaiden viranomaiset saavat välittömästi tiedon, jos tämmöinen lapsikaappaustilanne tulee päälle, jolloin mahdollisesti päästään nykyistä paljon nopeammin itse tilanteeseen kiinni.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Nämä lapsikaappauksethan ovat lisääntyneet, niin kuin tässä todettiin. Erityisesti meihin edustajiin on oltu yhteydessä — ainakin niihin, ketkä edustivat tänne tullessaan virkakuntaa, joka näiden kanssa on ollut tekemisissä — suomalaisten viranomaisten erittäin hitaasta asioiden käsittelystä. On semmoisia tapauksia, joissa kuukausitolkulla vanhemmat yrittävät saada selville, miten voidaan edetä Suomessa suomalaisten viranomaisten osalta.

Aikooko hallitus tässä noin kokonaisuutena selvittää kaapattujen lasten tilannetta ja sen käsittelyä kotimaassa? Täällä on ihan turha puhua Espanjasta, kun meidän pitäisi ensin selvittää, miten Suomessa toimitaan. Kysyn ministeri Braxilta:

Mitä kokonaisvaltaista hallitus tai ministeri aikoo tehdä tämän asian nopeuttamiseksi Suomessa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun on kysymyksessä Haagin sopijavaltio, niin keskimäärin toiminta on aika ripeätä, kahdesta kuuteen kuukautta, ja se valitus, mikä tulee, on usein sitä, että kun meillä Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltuutta esimerkiksi Venäjällä toimia, niin tietysti sen ahdistuneen, tämän järkyttävän rikoksen kohteeksi joutuneen osapuolen näkökulmasta tilanne on tuskastuttava, ja siinä tuskassa tietysti silloin kokee myös, että Suomen viranomaisen toimet tuntuvat hitailta. Tosiasiassa silloin usein on kysymys siitä, että Suomen viranomaisen toimilta puuttuu kansainvälinen sopimuspohja ja toimivalta. Me emme saa emmekä voi operoida esimerkiksi naapurimaassa Venäjällä, ja silloin kaikki se apu, mitä ulkoministeriön kautta konsulipalveluina annetaan, hidastuu Venäjän prosessien mukaiseksi.

Tässä tilanteessa, kuten kerroin, käydään keskusteluja naapurimaan kanssa ja EU-tasolla yritetään nopeuttaa järjestelmiä. Jos on kyseessä semmoinen tilanne, että oikeasti löytyisi meidän omasta järjestelmästämme joku toimintavirhe, niin silloin kehotan kyllä kääntymään (Puhemies: Minuutti kulunut!) myös valvojien puoleen.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.