Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Oppositio on tehnyt välikysymyksen tärkeistä ja yhä useampia suomalaisia koskettavista teemoista.

Globaali finanssikriisi sai aikaan taantuman, joka iski Suomeen viiveellä mutta sitäkin voimakkaammin. Vuoden 2008 loppupuolelle saakka työllisyyden kasvu oli vielä voimakasta ja tuotanto kasvoi. Vuodenvaihteen jälkeen tilanne muuttui dramaattisesti.

Huhtikuun lopussa Suomessa oli 252 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä oli 59 000 enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. On tosin huomattava, että lukuun sisältyy 36 000 henkilökohtaisesti lomautettua henkilöä. Työttömyysaste oli huhtikuussa 8,8 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Teollisuustuotanto pieneni 10 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja ulkomainen kysyntä supistui edelleen.

Emme ole tavanomaisessa laskusuhdanteessa, vaan käsillä on maailmanlaajuinen, poikkeuksellinen taantuma. Finanssikriisin syyt eivät ole Suomessa, mutta seuraukset näkyvät meilläkin. Hallitus on ollut suhdannekäänteeseen reagoinnissa nopea ja aktiivinen. Se on tehnyt useita taloutta ja työllisyyttä elvyttäviä päätöksiä elokuun 2008 budjettiriihestä alkaen. EU:n komission arvion mukaan Suomen elvytystoimien mittakaava, 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, on Euroopan kärkiluokkaa. Lisäksi elinkeinopolitiikka, koulutuspolitiikka ja yrityspolitiikka on määrätietoisesti reivattu tähtäämään yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen, työllisyyden ylläpitämiseen ja ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomiseen. Ilman elvytystoimia toteutunut työllisyyskehitys olisi varmasti pahempi. On myös syytä korostaa sitä, että kaikki elvytyspäätökset eivät vielä näy työllisyytenä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on aina inhimillinen ja usein myös taloudellinen katastrofi. Lomautus, yt-neuvottelut ja irtisanominen nakertavat perusturvallisuutta. Tämänkaltaisen tilanteen eteen joutuu valitettavasti yhä useampi suomalainen. Hallitus on luvannut pitää huolen siitä, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikoimpien kannettavaksi. Tästä lupauksesta pidämme kiinni. Hallitus on varautunut lisäämään toimia, joilla estetään työttömäksi joutuvien ja jo joutuneiden työttömyysjaksojen pitkittyminen. Tämä tarkoittaa myös työllisyysmäärärahojen lisäämistä tarpeen mukaan. Erityistä huomiota hallitus on kiinnittänyt nuoriin ja aivan erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt strategisia valintoja. Elvytystä koskevia päätöksiä tehtiin ripeästi. Alkuvaiheessa oli myös tärkeää pyrkiä kaikin keinoin tukemaan yrityksiä ja niiden toimintaedellytyksiä. Yritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on samalla myös huolen pitämistä suomalaisesta työllisyydestä. Näiden toimenpiteiden rinnalla on parannettu lomautettujen kouluttamisen mahdollisuuksia ja lisätty monipuolisesti koulutustarjontaa. Parhaillaan valmistellaan toimenpiteitä, joilla padotaan nuorisotyöttömyyttä ja lisätään työharjoittelupaikkoja julkisella sektorilla.

Aiemmista taantumista on otettu oppia. 1990-luvun lama aiheutti korkean pitkäaikaistyöttömyyden. Tuolloin työllisyyttä hoidettiin ensisijaisesti tukityöllistämisellä. Koulutustoimia otettiin käyttöön vasta huomattavasti myöhemmin. Tällä kertaa emme toista samaa virhettä. Siitä syystä olemme panostaneet erityisesti juuri koulutukseen.

Ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin 3 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämiseen. Samalla lisättiin myös ammatillista lisäkoulutusta sekä nuorten ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ehdotukset valmistuivat maaliskuussa, ja niitä on jo ryhdytty panemaan toimeen.

Myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä ammatillinen koulutus on nostettu ykkösprioriteetiksi. Ammatillisesti suuntautunut työvoimakoulutus on muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä kalliimpaa. Siihen on kuitenkin satsattu sen paremman vaikuttavuuden takia. Viime vuonna kolme kuukautta toimenpiteen jälkeen ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömänä oli 31,5 prosenttia, kun tuetun työllistämisen jälkeen vastaava luku oli 47,1. Jatkossa nuorisotyöttömyyden lisääntymisen takia tullaan myös tukityöllistämistä lisäämään.

Myös lomautettujen mahdollisuuksia kouluttautumiseen on parannettu. Lomautettuja kannustetaan eri tavoin kehittämään osaamistaan ja pitämään yllä ammattitaitoaan. Ensimmäisen lisätalousarvion myötä lomautetut pääsevät nyt muutosturvan piiriin. Tämä esitys sisältyi sosiaalitupoon aivan kuten esitys yhteishankintakoulutuksen kehittämisestä.

Yhteishankintakoulutuksen käyttöönottamiseksi yrityksissä on lisätty taloudellisia kannustimia. Yhteishankintakoulutus on työnantajalle erittäin edullinen tapa työntekijän muuntokoulutukseen tai uuden, täsmäkoulutetun työvoiman hankintaan. Lomautetut työntekijät voivat lomautuksen aikana täydentää osaamistaan myös työnantajan tarpeita vastaavaksi. Työnantajien maksuosuuksia on alennettu ja koulutusta on kehitetty joustavammaksi juuri lomautustilanteissa.

Hallitus on kymmenillä miljoonilla parantanut myös työttömiksi jääneiden asemaa. Aktiivitoimenpiteiden, kuten työvoimapoliittisen koulutuksen, työkokeilun, työharjoittelun tai omaehtoisen koulutuksen, ajalta ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan ensi vuoden alusta lähtien korotettuna, kuten työmarkkinajärjestöt ja Sata-komitea esittivät tammikuussa. Hallituksen kehysriihessä päätettiin myös työmarkkinatuen ja perusturvan piirissä oleville ryhtyä maksamaan aktivointitukea, jonka suuruus on lähes 100 euroa kuussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön työpankkikokeilu puolestaan on esimerkki uudenlaisesta työllistämismallista. Tavoitteena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien parempi työllistyminen. Toisin sanoen me emme hyväksy myöskään sitä, että taantumassa unohdettaisiin ne ihmiset, jotka joutuivat työttömiksi ennen taantumaa.

Myös yritykset toimivat tässä taantumassa toisin. Yritykset turvautuvat aikaisempia laskusuhdanteita enemmän lomautuksiin. Lomautettuja oli huhtikuussa 90 000. Vaikka lomautus ei ole työntekijälle iloinen uutinen, kertoo se siitä, että työnantaja haluaa pitää työvoimastaan kiinni vaikeiden aikojen yli. Irtisanottu menettää työpaikkansa kokonaan, lomautetulla työsuhde säilyy. Suhdanteiden kääntyessä pääsevät nopeammin nousuun ne, jotka ovat pitäneet kiinni työntekijöistään.

Arvoisa puhemies! Nuorten työllisyystilanne on tällä hetkellä vaikea. Yritykset eivät lomautusten ja irtisanomisten takia juurikaan palkkaa uutta työvoimaa. Myös työharjoittelupaikat ovat kiven alla. Tilastot puhuvat karua kieltään: Vuonna 2000 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli ministeriön tilastojen mukaan 39 300. 2000-luvulla nuorten työttömien määrä väheni aina viime vuoteen saakka. Vuoden 2008 lopussa nuoria työttömiä oli 25 700. Alkuvuodesta nuorten työttömien työnhakijoiden määrä lähti nopeaan nousuun. Huhtikuussa heitä oli jo 31 700. 1990-luvun laman lukuihin on kuitenkin vielä matkaa. Pahimmillaan alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä lähes 100 000.

Erityisen voimakkaasti työttömyys on kohdannut nuoria miehiä. Huhtikuussa 2009 nuorten, alle 25-vuotiaiden, miesten työttömyysaste oli 25,8 prosenttia. Nuorilla miehillä on ollut myös nousukauden aikana nuoria naisia enemmän vaikeuksia löytää paikkaansa työmarkkinoilla.

SDP:n puheenjohtajan ed. Urpilaisen ainoa nuorten työllisyystilannetta koskeva ehdotus on tähän mennessä ollut: asetetaan parlamentaarinen komitea. (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa! Ministeri ei ole kerinnyt lukea lehtiä!) Parlamentaarinen komitea! Täytyy ihmetellen kysyä, ovatko demarit sittenkään aivan tosissaan nuoria koskevan huolensa kanssa. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Parlamentaarinen liituraitakomitea olisi varma tapa haudata nuorten työllisyyden parantamista koskevien toimenpiteiden eteneminen, eikä komiteaesitykselle tule tukea opposition omistakaan riveistä. Vasemmistoliiton ed. Korhonen kuvasi viikonloppuna komiteatyöskentelyä "byrokraattisen jähmeäksi".

Asia on totisesti liian akuutti ja tärkeä haudattavaksi yhdenkään komitean syövereihin. Siksi emme ole sellaista asettaneet. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työllisyyden tukeminen ovat kuuluneet hallituksen asialistalle sen alkutaipaleelta lähtien. Lasten ja nuorten politiikkaohjelma, etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan lisäresurssit sekä nyt viimeksi Nuoret miehet työelämään -työryhmä, joitain esimerkkejä mainitakseni, ovat osoituksia siitä, että hallitus on paneutunut nuorten tilanteeseen suurella vakavuudella.

Nuoret miehet työelämään -työryhmä koostui nuoria ja heidän parissaan työskenteleviä tahoja edustavista asiantuntijoista. Tässä viime viikolla ehdotuksensa luovuttaneessa työryhmässä oli paras tuntemus siitä, millaisia ongelmia erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyy ja miten niitä voidaan ratkaista. Työryhmän yksi keskeisiä huomioita oli, että työttömyyden kohdatessa nuoret tarvitsevat nopeasti kontaktin työvoimaneuvojaan saadakseen henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Työryhmän esitysten toimeenpanoon on ryhdytty välittömästi.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen lisättiin viime vuoden alusta alkaen kehyksiin erillinen 30,5 miljoonan euron määräraha. Sen turvin on aiempaa useammalle nuorelle järjestetty palkkatuettua työtä ja tarjottu koulutusta. Määrärahasta osa on kohdennettu nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työhön, osa ammattistarttiin ja laajennettuun työssäoppimisen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Noin puolet määrärahasta on käytetty ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Pari viikkoa sitten tehty 19 miljoonan euron työllisyysmäärärahojen uudelleenkohdennus suunnattiin ennen kaikkea nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen. Nuorten kesätyöpaikkojen ja harjoittelupaikkojen järjestämiseksi opetusministeriö myöntää veikkausvoittovaroista välittömästi 500 000 euroa Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssi ry:lle kesätyö- ja harjoittelupaikkojen luomiseen. (Ed. Gustafsson: Olisiko tullut sitäkään ilman välikysymystä?)

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen kritiikki kohdistuu erityisesti työllisyysmäärärahojen riittävyyteen. Sinivihreän hallituksen aloittaessa tehtiin päätökset työllisyysmäärärahojen maltillisesta alentamisesta. Linjauksen perusteena oli hyvä työllisyyskehitys. Tästä huolimatta vielä viime vuonnakin työllisyysmäärärahamomentin toteutuma, 490,6 miljoonaa euroa, jäi yli 60 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä momentille oli budjetoitu. Lisäbudjetti mukaan lukien on tälle vuodelle määrärahaa käytössä jo lähes 9 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna käytettiin.

Kun suhdannekäänteen vakavuus kevään kuluessa entisestään kirkastui, sopi hallitus maaliskuun kehysriihessä, että työllisyysmäärärahoja voidaan käyttää etupainotteisesti. Te-keskukset ovat toimineet sovitun mukaisesti. Tähän mennessä te-keskuksissa on sidottu 86,6 prosenttia palkkatuen ja työvoimakoulutuksen määrärahoista. Viime vuonna vastaavana aikana sitomisaste koko maassa oli 79 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö teki te-keskuksille kyselyn määrärahatarpeesta. Vastausten mukaan te-keskusten tarve koko loppuvuodelle on noin 60 miljoonaa euroa. Lisätarpeen muodostavat lähinnä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta, palkkatuki työnantajalle ja aloittavan yrittäjän starttiraha, joiden kysynnän kasvu ei ollut riittävän hyvin ennakoitavissa. Tiedon saatuaan hallitus ryhtyi välittömästi etsimään keinoja tarpeen kattamiseksi.

Välikysymys tulee tältäkin osin jälkijunassa. Hallitus on jo tähän mennessä tehnyt tarvittavat päätökset te-keskusten lisämäärärahatarpeen kattamisesta. Loppuvuodelle tarvittava rahoitus on turvattu Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoituksella. Hankkeiden hallinnointiin te-keskuksiin palkataan 50 uutta työntekijää. (Ed. Jaakonsaari: No niin, tämä on työllistävää!) Tarvetta uusien esitysten antamiseen ei siis tällä hetkellä ole, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti. Toinen lisätalousarvio annetaan sovitusti elokuussa.

Arvoisa puhemies! Olemme väistämättä sen tosiasian edessä, että teollisuustuotantomme romahdus on ollut jyrkempi ja siitä ennustetaan pitkäkestoisempaa kuin 1990-luvun alussa. Tämä merkitsee sitä, että kotimaisella kysynnällä tai kotimaisin toimin emme pysty kokonaan estämään työttömyyden kasvua. Hallitus on kuitenkin luvannut tehdä ja myös tekee sen, mitä vain tehtävissä on, tästä maailmanlaajuisesta taantumasta Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.

Samalla kun hoidamme poikkeuksellista taantumaa, katsomme jo tulevaisuuteen. Tehtävämme on varmistaa, että Suomi nousee tästäkin taantumasta mahdollisimman ehyenä, vahvana ja kilpailukykyisenä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Facebook-tuttavani Satakunnasta laittoi viestiä ja toivoi, että Porissa saataisiin lisää rahaa työllistämiseen, koska hänellä olisi ollut tiedossa tukityöpaikka, mutta työvoimatoimistossa ei ollut rahaa tukipäätökseen. Pirkanmaalla työvoimapolitiikan avulla lähihoitajakoulutukseen pääsee 6 prosenttia hakijoista, koska koulutusrahat ovat kokonaisuudessaan liian vähäiset. Uudellamaalla nuorisotyöttömyys nousi yli 100 prosenttia. Itse tulen pienestä Hämeenlinna-nimisestä kaupungista, jossa nuorisotyöttömyys nousi 120 prosenttia ja kokonaistyöttömyys 90 prosenttia. Ja eilen, yhden ainoan päivän aikana, pienessä kaupungissa työvoimatoimistoon tuli yli 250 uutta työtöntä työnhakijaa, ja valtaosa näistä oli nuoria. (Eduskunnasta: Koulut päättyivät!) Nämä tapaukset eivät, ikävä kyllä, ole poikkeuksellisia nykypäivän Suomessa.

Meillä on käynyt niin, että finanssikriisi on muuttunut työttömyyskriisiksi, ja se näyttää kyllä muuttuvan myös arvokriisiksi, koska hallitus tuntuu jatkuvasti vähättelevän työttömyyden ongelmaa, sen laajuutta ja vakavuutta. Työllisiä on Suomessa 70 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Miesten työttömyys nousi vuoden takaisesta yli 50 prosenttia ja naisten työttömyys lähes 30 prosenttia. Kyse ei ole tunteettomista numeroista; kyse on tuntevista ihmistä, isoista inhimillisistä tragedioista.

Kahden seuraavan vuoden aikana menetetään lähes kaikki työllisyyden kasvu, joka edellisen nousukauden aikana 2005—2008 saatiin aikaan. Kyse on 150 000 työpaikasta. Näyttää siltä, että kaiken sen, minkä Vanhasen ykköshallitus työllisyydessä rakensi, Vanhasen kakkoshallitus päästää tuhoutumaan. Osa ongelmistamme johtuu kansainvälisestä talouskriisistä, mutta kyse on myös itse rakennetuista ratkaisuista. Hallitus on omassa kehysselonteossaan päättänyt vähentää valtiolta lähes 10 000 työpaikkaa vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä, mutta hallituksen tuottavuustaisto on muuttunut työpaikkojen alasajoksi. Se syventää työttömyyskriisiä ja vaikeuttaa työttömyyden hoitamista. Tuottavuusohjelman väenvähennykset on välttämätöntä jäädyttää ja toteuttaa vain osa vähennyksistä vasta, kun laman selkä on taittunut.

Työvoimatoimistojen resurssit ovat tärkeitä työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Vuodessa alkaa noin 800 000 uutta työttömyysjaksoa. Jos palveluita saataisiin parannettua siten, että työttömyysjaksot vähenisivät keskimäärin yhdellä päivällä, työttömyytemme vähenisi 3 000 hengellä tilastotasolla. Yhden viikon vähennys alentaisi työttömyyttä 15 000 hengellä ja säästäisi rahaa 100 miljoonaa euroa. Tämä on täysin mahdollista nytkin, koska työpaikkamenetyksistä huolimatta myös uusia työpaikkoja syntyy ja väki vaihtuu työpaikoilla. Työvoimatoimistojen resurssit eivät siis ole yhdentekeviä valtiontalouden kannalta. Arvoisa valtiovarainministeri, te puhuitte työurien pidentämisestä vuosilla ja miljardisäästöistä. Te voisitte aloittaa pienestä, aloittaa työvoimatoimistojen resursseista, koska se on teidän päätösvallassanne.

Suomessa on myös uskoteltu, että työpaikkamenetykset johtuvat yksin viennin tyrehtymisestä. Mutta jos lasketaan työllisyyttä suhteellisesti, niin huomataan, että työllisyys on suhteessa laskenut eniten valtiolla, toiseksi eniten kunnissa ja vasta kolmanneksi eniten suhteellisesti globaalin talouskriisin kanssa painiskelevien yksityisten yritysten puolella.

Hallituksen talous- ja työllisyyspoliittinen linja poukkoilee, ja tuo poukkoilu lisää epävarmuutta. Keskeiset ministerit käyttävät julkisuudessa suunnaltaan täsmälleen päinvastaisia puheenvuoroja. Valtiovarainministeri ilmoitti hiljan näkyvästi, että elvytyshanat pitää laittaa kiinni, vaikka laman selkä ei ole vielä taittunut. Kevään osakekurssien nousu on kestänyt vajaat kaksi kuukautta, ja se tasaantui toukokuussa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä kansainvälisen talouden elpymisestä. Ja vaikka kävisi niin onnekkaasti, että talous kääntyisi huomenna nousuun, niin ikävä kyllä työttömyys jatkaisi nousuaan, koska talouden ja työllisyyden välillä on aina vähintään puolen vuoden viive.

Arvoisa hallitus, tiivistäkää rivinne, korjatkaa talouspoliittista linjaanne ja pelastakaa edes nuoret, esimerkiksi ne nuoret, jotka tänään tuolla osoittivat mieltänsä Eduskuntatalon edessä, koska erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden nousu. Koko maassa nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia, ja vauhti on yhtä kova kuin edellisen suurtyöttömyyden aikana. Ja nuorisotyöttömyyteen liittyen on pakko korjata ministerin väärää ja ylimielistä suhtautumista ed. Urpilaisen työllisyystyöryhmään. Kyse on laajapohjaisesta asiasta, ja silloin pitkällä jänteellä tarvitaan koko yhteiskunta mukaan. Ei pidä sotkea niitä asioita, jotka kuuluvat tässä ja nyt lisäbudjettiin, ja niitä, jotka kuuluvat siihen, että me voisimme paremmin koko yhteiskuntana hallita tätä työllisyyskriisiä. Hallitus on omasta puolestaan asettanut työryhmän helpottamaan nuorten miesten työttömyyttä, mutta työryhmän esitys oli suuri pettymys, ei siksi, että siinä esitetyt toimet olisivat vääriä — ne ovat valtaosaltaan oikeita — vaan se oli pettymys siksi, että mittaluokka on täysin väärä. Kärjistäen voisi sanoa, että ihan pelkällä polkupyöränkorjausopilla ei tästä lamasta ja nuorisotyöttömyydestä selvitä.

Arvoisa puhemies! Sitä paitsi hallituksen analyysi kulkee jälkijunassa. On totta, että alkuvuodesta miesten työttömyys nousi mutta naisten työllisyys parani. Ikävä kyllä tämä on vanhaa totuutta. Lama on siirtymässä vientialoista palvelualoille, ja nyt myös naisten työttömyys nousee, myös nuorten naisten työttömyys nousee. Nuorista työvoimaan kuuluvista miehistä joka neljäs on työttömänä, nuorista työvoimaan kuuluvista naisista joka viides on työttömänä, ja tilanne pahenee.

Arvoisa hallitus, teidän hidastelunne seurauksena Suomeen on syntymässä kolmoissyväsukellus, joka syö tulevan kasvun siemeniä ja vaikeuttaa työurien pidentämistä. Ensiksikin, nouseva avoin nuorisotyöttömyys uhkaa syrjäyttää nuoret. Toiseksi, viiveellä nousuun kääntyvä pitkäaikaistyöttömyys heikentää työkykyä. Sanon "viiveellä" sen vuoksi, että uskon, että vielä jonkin aikaa pitkäaikaistyöttömyys laskee ikärakenteen vuoksi. Mutta jos uusien työttömyyksien hoitoon ja jo olemassa olevien työttömyyksien hoitoon ei löydy lisää todellista rahaa, niin työttömyydet kasautuvat pitkäaikaistyöttömyydeksi. Kolmanneksi, ikääntyvien kohoava työttömyys poistaa ihmisiä lopullisesti työvoimasta.

Me vaadimme talouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan linjan muutosta välittömästi sekä 200 miljoonan euron lisäbudjettia työttömyyden ehkäisyyn tässä ja nyt. Lisäksi me tarvitsemme tuhdimman työllisyyspaketin, jossa panostetaan kuntatalouteen, investointeihin ja peruskorjaukseen. Me tarvitsemme välittömästi lisää ja parempaa työvoimapolitiikkaa, jotta avoin työttömyys ei kasva ja pitkity. Työttömyyden nousua on aina helpompi ehkäistä kuin painaa alas noussutta avointa työttömyyttä. Me maksamme yhä edelleen edellisen laman laskua inhimillisesti ja taloudellisesti kalliina pitkäaikaistyöttömyytenä. 1990-luvun suurtyöttömyysvuosiin nähden tilanne on nyt erilainen. Meillä on pohjalla huomattavasti korkeampi työttömyys.

Työvoimapolitiikka on nykypäivänä hyvin moninaista. Yksi tehokas väline on starttiraha. Sitä myönnetään keskimäärin seitsemäksi kuukaudeksi yrittäjän toimeentulon turvaamiseksi yrityksen aloittaessa. Mutta laman aikana vakiintuneillakin yrityksillä on vaikeaa. Olisi viisasta pidentää starttirahan kestoa lähemmäksi sen maksimia, jotta aloittavat yrittäjät pääsisivät varmemmin laman kuolemankuilun yli.

Me tarvitsemme myös voimavaroja aikuiskoulutukseen, jotta rakennemuutoksen vaikutusta voidaan pehmentää. Kyse ei ole pelkästään työvoimapoliittisesta koulutuksesta, vaan koko aikuiskoulutuksen tarjonnan kiireisestä lisäystarpeesta. Oecd:n tutkimus osoittaa, että suurin hyöty koulutuksesta saadaan, kun koulutetaan vailla koulutusta olevia ja ikääntyviä ihmisiä. Työurien pidentämisen kannaltakin on järkevää kouluttaa myös ikääntyneitä työntekijöitä, koska se lähes kaksinkertaistaa heidän todennäköisyytensä jatkaa työssä yli 63-vuotiaana.

Me tarvitsemme lisää rahaa ja ihmisiä nuorisotyöttömyyden hoitoon, jotta nuorisotyöttömyys ei pitkity ja syrjäytä nuoria työelämästä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatii riittävän henkilöstön ja riittävät työvoimapolitiikan resurssit. Nuorten yhteiskuntatakuun idea on turvata nuorelle aktiivivaihtoehto.

Nuorten tarpeet ovat erilaisia, ja siksi heidän palvelunsa on räätälöitävä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle on riittävän nopeasti turvattava koulutus-, työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka. Mutta hallituksen työryhmän kauniit kirjaukset nuorisotakuun varhentamisesta jäävät työvoimatoimistojen pöydälle, jos toimistoissa ei ole riittävästi ihmisiä ja resursseja niitä toteuttamaan.

Kun näitä resursseja on tässä pidemmän ajan peräänkuulutettu, niin ensin hallitus vastasi oppositiolle lisävoimavaratarpeeseen, että ei tipu, palataan asiaan syksyllä. Sitten se vastasi, että se tekee sisäisiä siirtoja. Sitten me saimme vastauksen, jossa sanottiin, että hallitus siirtää muutosturvarahaa ja byrokratian syövereihin unohtunutta Euroopan unionin sosiaalirahaston Esr-rahaa työvoimapolitiikkaan. Mutta hallituksen kikkailut eivät tuo juuri lisää volyymia työvoimapolitiikkaan. Nyt lomautettuna on 90 000 työtöntä ihmistä, ja on olemassa suuri riski, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, ja silloin tarvitaan muutosturvarahaa. Esr-raha on akuuttiin kriisiin byrokraattista ja jäykkää hankerahaa. Ministeri itse sanoi, että sen hallinnointiin tarvitaan 50 henkilöä lisää, jotta tästä byrokratiasta voidaan selvitä. Ja sitä paitsi sitä rahaa on käytetty jo ennenkin suunnilleen samoihin käyttötarkoituksiin.

Arvon hallitus, voi olla, että asioita tuntemattomiin tällainen temppuilu ja kikkailu uppoaa, mutta tosiasia on, että näillä ratkaisuilla ei päästä työttömyyden hoidossa pintaa syvemmälle. Aktivointitoimissa on koko maassa ollut vuosi sitten 31,3 prosenttia työttömistä. Nyt kun työttömyys nousee, osuus on laskenut 25,3 prosenttiin. Se siitä aktiivisuudesta. (Ed. Gustafsson: Hallitus vähättelee!) Hallitus pitää kouristuksenomaisesti kiinni ennen lamaa sovituista menokehyksistä ja veronkevennysten autuaaksi tekevästä voimasta.

Arvoisa hallitus, aukaiskaa silmänne ja katsokaa todellisuutta silmiin. Teidän politiikkanne ei ole tuottanut tulosta. Talous sukeltaa, työttömyys nousee rajusti, ja kuntapalvelut ovat romahtamassa. Epävarmana aikana veronkevennykset eivät lisää kulutuskysyntää yhtä hyvin kuin turvallisempina aikoina. Sitä paitsi kuntatalouden romahdus johtaa siihen, että kunnat nostavat veroäyrejään. On panostettava työttömyyden hoitoon: työvoimapolitiikkaan, aikuiskoulutukseen ja nuoriin. On panostettava hyvinvointielvytykseen: kuntien palveluihin ja koulutukseen. On panostettava investointeihin: väyliin, peruskorjaukseen ja ylipäätään julkiseen rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Ehdotan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa: "Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut talouden ja työllisyyden hoidossa ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvun pysähdyttämisessä eikä tämän vuoksi nauti eduskunnan luottamusta, sekä siirtyy päiväjärjestykseen."

Kyösti Karjula /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista alkunsa saanut kansainvälinen finanssikriisi on levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen. Tänään se heijastuu meillä voimakkaasti vientiin, jonka osuus viime vuonna oli noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt vienti on supistunut. Samanaikaisesti vientihinnat ovat laskeneet. Tämä näkyy suomalaisten arjessa myös työllisyystilanteen nopeana heikentymisenä. Tilanne pahenee vielä syksyyn mennessä.

Talouden ja työllisyyden heikko kuva on tosiasia kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomi on tarttunut vaativaan tilanteeseen erityisen ponnekkaasti. Suomi on jo toteuttanut EU:n ja jopa maailman yhden mittavimmista elvytyskokonaisuuksista, (Ed. Jaakonsaari: Ei muuten pidä paikkaansa!) mutta Suomen elvytysratkaisut ovat parhaimmillaankin rajalliset kansainväliseen talousmurrokseen suhteutettuina. (Ed. Jaakonsaari: Edustaja käyttää totuutta säästeliäästi!)

Välikysymyksessä esitetään huoli työttömyyden kasvun pysäyttämisestä ja nuorten työllistämisestä. Oppositio tunnistaa oikeat asiat. Hallitus on jo toiminut ripeästi ja etsinyt määrätietoisesti ja tehokkaasti uusia ratkaisuja.

Elvytys aloitettiin jo viime vuonna. Hallitus on jatkanut elvytystoimia antamalla jo alkuvuodesta elvyttävän lisäbudjetin, ja kehyspäätöksen yhteydessä se teki perusteellisen tilannearvion ja keskittyi päälinjoihin. Ne ovat kuntatalouden vahvistaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työllisyyden ylläpito, verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta ympäristöveroihin sekä tutkimus- ja kehittämistyön vahvistaminen.

Kansainvälisen talousmurroksen myötä olemme siirtymässä uudelle aikakaudelle, jolloin yksisilmäisen talouskasvun edistämisen rinnalla meidän on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota talouden vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Tähän murrokseen emme voi vastata vanhoilla lääkkeillä, joita oppositio mielellään tarjoaa.

Totta on, että vienti ei vedä entiseen malliin. Hallitus onkin vastuullisesti tiedostanut edessä olevan vaativan ajan. Se on tarttunut yritysten rahoitusongelmiin. Yritysten rahoituksensaantia on helpotettu jo monin tavoin. Aiempien toimien lisäksi Finnveran kotimaisen rahoituksen enimmäismäärää on korotettu runsaaseen 4 miljardiin euroon ja vientitakuukattoa yli 12 miljardiin. Lisäksi viennin rahoituksessa on otettu käyttöön jälleenrahoitusmalli helpottamaan Suomesta tapahtuvan vientikaupan luotonantoa. Nämä ovat tärkeitä tavallisille suomalaisille vientiyrityksille. Pankkien mukanaolo yritysrahoituksen riskinotossa on välttämätöntä.

Lisäbudjettiin kuuluu myös 25 miljoonan euron lisäys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtuuksiin ja lainoihin. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrän nostaminen 4 prosenttiin bkt:sta. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tavoite tulee saavuttaa tämän vaalikauden aikana.

Vanhasen toisen hallituksen talouspolitiikan johtolankana on luoda edellytyksiä myönteiselle kasvulle ja kehitykselle. Suomen elvyttävät toimenpiteet ovat EU:n komission laskelmien mukaan siis Euroopan kärkeä. Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan tänä vuonna noin 64 miljardiin euroon. Pääministerimme oli keskeisessä roolissa silloin, kun EU päätti yhteisestä elvytyspolitiikasta.

Julkisen talouden tasapainottamisessa ja kestävyyden varmistamisessa keskustalla on selvä marssijärjestys. Työuria on pidennettävä, tarvittaessa veroastetta nostetaan hallitusti. Vasta viimeisenä keinona, johon toivon mukaan ei jouduta, ovat leikkaukset. (Ed. Jaakonsaari: Kunnat tekevät jo!) Kestävän julkisen talouden kasvun rajat on myös tunnistettava.

Vuoden 2009 budjetti ja lisäbudjetti elvyttävät vahvasti. Lapsiperheiden ja pienituloisten etuuksia on parannettu. Lisäbudjetti sisältää panostuksia julkisiin investointeihin, joihinka edellä ed. Filatovinkin puheenvuorossa viitattiin, kuten perustien- ja -radanpitoon, väylähankkeiden aikaistamiseen, uudis- ja korjausrakentamiseen, koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Työttömiä kannustetaan aktiivitoimiin korotetuilla etuuksilla ja aikuiskoulutusetuuksia parannetaan. Keskustan eduskuntaryhmä tukee yksiselitteisesti julkisten investointien vahvistusta ja panostusta uuden kasvun ituihin. Erityisesti yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen myös uusilla kasvualoilla pitää rohkeasti panostaa.

Hallitus helpottaa kuntien taloustilannetta. Helmikuun kehysriihessä päätettiin nostaa yhteisövero-osuutta 10 prosenttiyksiköllä väliaikaisesti vuosina 2009—2011. Yhteisöveron jako-osuuden nosto lisää kuntien tuloja tänä aikana runsaalla miljardilla eurolla. Kelamaksun poisto vahvistaa myös kuntataloutta huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Opposition ongelma on kaikessa vanhasta kiinni pitäminen. Jo SDP:n ollessa hallituksessa se vastusti perusturvan parantamista. Työllisyyden kannalta on ollut kuitenkin valitettavinta se, että SDP on ideologisista syistä toiminut yrittäjyyttä vastaan. (Ed. Jaakonsaari: Tuo oli vanha juttu!) Nyt jopa Euroopan unionin päätöksenteon kautta SDP:n edustajat jatkavat samaa ideologista taistelua rajaamalla keinotekoisesti kuljetusalan yrittäjien työaikaa. Erityisesti pienyritykset ovat siis SDP:lle ongelma, koska ne eivät istu sosialistiseen pääoman ja työn vastakkainasetteluun. (Ed. Jaakonsaari: Voi kuinka vanha juttu!)

Pienessä yrityksessä työnantajan ja työntekijän intressit yhtyvät. Pk-yrittäjä, joka tuntee henkilökohtaisesti työtoverinsa, lomauttaa ja irtisanoo vain äärimmäisessä tilanteessa. Suomessa on runsaat 300 000 yritystä. Niistä runsaat 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Valtaosa yrityksistä toimii palvelualalla ja työllistää vain muutaman tai vain yhden henkilön. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kansantaloudellemme erittäin tärkeitä.

Lama on osoittanut sen, että monipuoliseen yrittäjyyteen perustuva paikallistalous on vähemmän haavoittuva kuin yhteen suureen työnantajaan tukeutuva. Talouden kannalta on olennainen kysymys, minkälaista ilmapiiriä me poliittisesti luomme. Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen pyrkimyksiä vaativassa yhteiskunnallisessa tilanteessa luoda ja avata uusia yrittämisen ja työllistämisen mahdollisuuksia. Se edellyttää myös alueellisten yritys- ja innovaatioympäristöjen jatkuvaa vahvistamista.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen perusteluissa todetaan aivan oikein, että nuoret tarvitsevat tukea työelämään pääsyssä. Tässä suhteessa on kaikkien osapuolten pyrittävä asennemuutokseen. Harjoittelupaikkoja tulee tarjota niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin. Harjoittelijat eivät ole uhka ammattitaitoiselle ja kokeneelle työntekijälle. Sekä yritysten että julkisen sektorin on katsottava pidemmälle.

Osaaminen on kestävän työllistämisen kivijalka. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2007 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa koulutustarjonnan valtakunnalliset tavoitteet vuodelle 2012. Se sisältää sekä korkeakoulutettujen että ammattikoulutettujen nuorten tarpeen tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, mikä on erinomainen asia. Jatkossa tulisi painottaa vahvemmin alueen elinkeinorakennetta. Esimerkiksi Pohjois-Suomeen on perustettava kaivosalan koulutuspaikkoja huomattava määrä, jolla aivan uudentyyppisiin ammatteihin saadaan koulutettua nuorta väkeä.

Matti Vanhasen toinen hallitus pyrkii viemään Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten osaamiskolmion yhteistyökäytäntöjä on vahvistettava. Politiikkariihen linjausten mukaan erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Samalla on myös kannustettava nuoria tiivistämään opiskeluaikoja. Perustutkinnon suorittamisen henkisenä asenteena tulisi olla ajolupa työelämään. Elinikäisen oppimisen prosessi jatkuu työelämän arjessa. (Ed. Gustafsson: Miten tähän sopii Noste-ohjelman lopettaminen? Pelkkiä sanoja!)

Oppivelvollisuusiän jälkeen monet nuoret jäävät oman onnensa nojaan. He eivät ole työllistämistoimien piirissä, eikä heidän tilannettaan riittävän hyvin tunnisteta. Työhallinnon ote on liian etäinen ja byrokraattinen. Kunnat ovat tässä suhteessa tärkeässä asemassa. On hyviä esimerkkejä kunnista, joissa sivistystoimen virkamiehet kantavat huolta jokaisesta ilman työtä ja opiskelupaikkaa olevasta nuoresta. Heidän kanssaan pohditaan nuorten lahjakkuuteen kytkeytyviä valintoja. Tässä yhteydessä myös työssäoppimisen mahdollisuus on tärkeä vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Arvioiden mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna noin 9 prosenttiin. Tämän vuoden budjettia laadittaessa työttömyysaste arvioitiin pienemmäksi. On selvää, että te-keskukset tarvitsevat lisärahoitusta. Syksyllä annettavassa lisäbudjetissa te-keskukset saavat tarvittavat lisämäärärahat. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tätä välttämättömänä.

Yhteenvetona totean, että hallitus ja oppositio jakavat yhteisen huolen ja tahtotilan työllisyyden hoidosta. Hallitus on elvyttämällä ja yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla tehnyt konkreettisia toimia suurtyöttömyyden torjumiseksi. Tätä määrätietoista ja uutta etsivää Matti Vanhasen toisen hallituksen linjaa on jatkettava. Se on taannut meille monia kilpailijamaita paremman talous- ja työllisyystilanteen.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen talous-, työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspoliittista linjaa, ja keskustan eduskuntaryhmä ehdottaa, että eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.

Jari Larikka /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi on hyvä hieman palata siihen, miten heikkenevään työllisyystilanteeseen on tultu. Erityisesti USA:ssa harjoitettiin liian kevyttä rahapolitiikkaa, mikä johti finanssikriisiin. Finanssikriisi levisi maailmanlaajuiseksi, muuttui reaalitalouden kriisiksi ja romahdutti Suomen viennin. Keskeisistä vientimarkkinoistamme mikään ei vedä enää vanhaan malliin.

1990-luvun alun lamaan verrattuna erona on se, että kotimainen kysyntä tuskin samalla tavoin romahtaa, mutta toisaalta olemme nyt paljon enemmän viennin varassa kuin tuolloin olimme. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli 1990-luvun taitteessa noin viidennes ja viime vuosina lähes puolet. Viennin arvo on pudonnut noin 30 prosenttia vuoden takaisista lukemista.

Kun taantuma on kansainvälinen ja osuu näin nimenomaan vientiimme, se tarkoittaa, ettei kotimaisin toimin voida täysin työttömyyden kasvua estää. Työttömyyden kasvu pysähtyy, kun vienti alkaa taas vetää. Tämä realiteetti on syytä pitää mielessä.

Suomen hallituksen toimenpiteet talouden elvytyksessä ovat Oecd:n vertailun mukaan olleet maailmassa seitsemänneksi voimakkaimpia. EU-alueella meitä voimakkaammin talouttaan ovat elvyttäneet vain Espanja ja Luxemburg. Työllistämisen sivukuluja on alennettu, mikä on tukenut paitsi yritysten myös kuntien taloutta ja säilyttänyt työpaikkoja, väylähankkeita on aikaistettu ja kannustimia vuokra- ja korjausrakentamiseen lisätty — ihan vain muutamia toimia mainitakseni. Lisäksi työn verotusta on kevennetty reippaasti ja oikeaan aikaan. Hallitus on myös, aivan oikein, kohdentanut verotuksen painopistettä työn verottamisesta ympäristöä rasittavaan kulutukseen. Työntekoon ja ympäristönsuojeluun pitää verotuksen keinoin kannustaa.

Arvoisa puhemies! Tällaisessa tilanteessa on tärkeää pitää pää kylmänä. Satojen velkamiljoonien heitteleminen hätäpäissään sinne tänne ei auta, vaan on pystyttävä elämään ajassa ja keskityttävä tekemään toimenpiteitä juuri oikealla hetkellä ja oikeaan tarpeeseen. Näistä täsmätoimista löytyy useita esimerkkejä.

Työllisyysrahojen riittävyydestä on huolehdittu ja tullaan huolehtimaan jatkossakin. Tässä mielessä opposition huoli on myöhäsyntyinen, vaikka on hienoa, että oppositiokin kansallisesti näin tärkeään asiaan havahtui. Työllisyysrahoja lisättiin jo vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Pari viikkoa sitten siirrettiin 19 miljoonaa euroa alikäytölle jääneestä muutosturvasta käytettäväksi työllisyystoimiin. Te-keskuksilta pyydettiin tietoa määrärahatarpeesta ja kyselyssä esiin tullut 60 miljoonan euron vajaus korvataan Esr-ohjelmarahoituksella. Tilannetta seurataan koko ajan ja siihen palataan tarpeen mukaan seuraavassa lisätalousarviossa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että myös te-keskusten ja -toimistojen henkilöstöresurssit on hallituksen päätöksenteossa huomioitu. Te-toimistojen resursseja lisättiin alkuvuodesta 120 henkilötyövuodella ja tuottavuusohjelmasta joustetaan. Nyt te-keskuksiin on tulossa uusi, 50 henkilötyövuoden lisäys. Onkin hieman ihmeellinen ed. Filatovin väite siitä, että hallitus ei suhtaudu tarpeeksi vakavasti työttömyyden nousuun.

On täysin välttämätöntä, että te-toimistoissa voidaan yksilöllisesti käydä työttömäksi jäävien ihmisten kanssa läpi uudelleentyöllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia. Nyt kun keskeisin haasteemme on pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen, on työvoimapalveluissa tärkeää tukea tällä hetkellä työttömäksi jääviä sekä nuoria työnhakijoita. Olennaista on myös se, että koulutus ja tukityöllistäminen tukevat aidosti henkilön työllistymistä ja vahvistavat ammattitaitoa, jotta työtön, erityisesti nuori, kokee sen mielekkääksi.

Yksi esimerkki hallituksen nopeasta reagoinnista on puuttuminen työttömyyskassojen ruuhkautumiseen. Työttömyyskassoille on nyt tulossa nykyistä laajempi mahdollisuus maksaa työttömyysetuudesta ennakkoa, esimerkiksi juuri tilanteessa, jossa etuushakemusten käsittely on ruuhkautunut. Näin joustetaan byrokratiasta ja turvataan työttömäksi jääneiden toimeentuloa työttömyyskorvausten viivästyessä sekä vähennetään tarvetta hakea kunnan myöntämää toimeentulotukea. Lakimuutos on valmisteltu viipymättä, sen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi kuun alusta.

Arvoisa puhemies! Yksi taantuman vakavimmista huolista on nuorten työttömyys ja syrjäytymiskehitys. Erityisen suureksi huolen tekee se, että ainoa ryhmä, jonka työllisyysaste laski jo hyvinä talousaikoina, ovat nuoret miehet. Niinpä nuorten miesten osalta tilanne näyttää synkemmältä myös nyt talouden alamäessä. Jopa joka neljäs alle 25-vuotias mies on työtä vailla. Ja mitä pidempään työttömyysjakso kestää, sitä hankalampi polku työelämään on.

Oppositio esitti puheenjohtaja Jutta Urpilaisen suulla reilu viikko sitten erityistä työllisyysryhmää pohtimaan uusia keinoja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Urpilaiselta taisi kuitenkin jäädä huomaamatta, että tällainen työryhmä oli jo hallituksen toimin perustettu (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei ole! — Ed. Gustafsson: Ei ole, ja sen esitykset ovat yhtä tyhjän kanssa!) ja se antoi ehdotuksensa viime viikolla. Työryhmältä tuli kokonainen toimenpideohjelma, ja nyt on syytä keskittyä sen esitysten toimeenpanoon eikä haudata asiaa uusiin työryhmiin, kuten oppositio esittää.

Työryhmän raportista käy erittäin hyvin ilmi, ettei nuorisotyöttömyys ole ratkaistavissa yhdellä tai kahdella toimella, vaan edellyttää toimien laaja-alaisuutta. Työttömäksi jäävät nuoret ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Mukana on peruskoulunsa päättäviä, ammattiin valmistuneita, maahanmuuttajia, vankilasta vapautuvia, varusmiespalveluksen suorittaneita, korkeasti koulutettuja pätkätyöläisiä — ja heillä kaikilla on omat erityistarpeensa.

Muutama seikka raportissa herättelee erityisesti. Pelkän perusasteen opetuksen varassa olevien nuorten työttömien osuus on viime vuosina kasvanut. Juuri heillä on suurin vaara syrjäytyä työstä ja koulutuksesta, mikäli niiden ulkopuolellaolo pitkittyy. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin tärkeänä sitä, että hallitus on nostanut ammatillisen koulutuksen paikkamääriä huomattavasti. (Ed. Gustafsson: Ei riittävästi kuitenkaan!) Samoin panostukset työpajatoimintaan ja ammattistartteihin tukevat juuri niitä nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Tätä työtä on jatkettava ja uusia keinoja on otettava käyttöön.

Alle 17-vuotiaille nuorille ensisijaisena tavoitteena on oltava koulutuksen ja osaamisen kartuttaminen nuorten omat vahvuudet ja toiveet huomioiden. Aika ajoin tähän on keinoksi kaavailtu oppivelvollisuusiän pidentämistä. Keskustelua ovat virittäneet erityisesti SDP ja viimeksi SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Huomionarvoista on, että uusilla pakoilla ja ongelman siirtämisellä itse asia ei kuitenkaan ratkea.

Oppivelvollisuuden pidentämistä tärkeämpää on se, että nuoret saavat tukea niin jo laadukkaassa perusopetuksessa kuin etenkin koulutuksen ja työn nivelvaiheissa. Nuorten koulutuksen ja palveluiden on joustettava — polkuja työelämään on kyettävä räätälöimään yksilöllisesti henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Nyt on keskityttävä nuorten henkilökohtaiseen tukemiseen, saattamaan ja motivoimaan nivelvaiheiden yli. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei nuorten oppimisvaikeuksia tai syrjäytymisongelmia ratkaise, vaan pahimmillaan vain pitkittää niitä. Nuorille on oltava aikaa. Tukea tarvitaan yksilöille, ei massoille.

Monet nuoret kokevat hankalaksi ensimmäisen työkokemuksen saamisen. Ensimmäistä työpaikkaa pidetään jopa ratkaisevana tulevan työuran kannalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt jo aiemmin, että nuorille on nyt löydyttävä harjoittelupaikkoja. Yritysten yt-menettelyt eivät saa olla esteenä nuorille ammattiin valmistuville harjoittelijoille, kunhan harjoittelulla ei korvata lomautettuja tai irtisanottuja työntekijöitä. Iloitsemme myös siitä, että valtionhallintoon harjoittelupaikkoja on nyt luvassa.

Kaikki konstit on otettava käyttöön, että nuorten työttömyyshaasteeseen voidaan vastata. Toimivia ja osaavia käsipareja tarvitaan niin kouluissa, työvoimahallinnossa kuin työpaikoillakin ja erityisesti tukemaan nuoria työuran alkuun. Tulevaisuudessa me tarvitsemme juuri näitä nuoria pelastamaan ikääntyvää Suomea. Meidän on kyettävä tukemaan heitä tässä kaikille vaikeassa tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä taantuman taituttua tavoitteena ei ole ainoastaan samantasoinen vaan vielä paremmin toimiva hyvinvointiyhteiskunta kuin ennen lamaa oli. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja parantaminen edellyttää vastuullista taloudesta huolehtimista, mutta myös rohkeita rakenteellisia uudistuksia rahoituspohjaan sekä hyvinvoinnin tuottamisen malleihin. Eteenpäin on katsottava avoimin mielin.

Suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kaikille avoin hyvätasoinen koulutus, toimiva terveydenhuolto ja vanhuudenhoiva sekä sosiaaliturva, joka antaa joka tilanteessa riittävän tuen niille, jotka eivät itse voi itsestään huolehtia. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaveria ei jätetä, ei hyvinä eikä pahoina aikoina. (Ed. Martti Korhonen: Se on jätetty jo!)

Liisa Jaakonsaari /sd(ryhmäpuheenvuoro):

(Ed. Pulliainen: Nyt on vuorossa Liisan lista!) Arvoisa puhemies! Kirjailija Väinö Linna tiivisti Täällä Pohjantähden alla -trilogiassaan sosialidemokraattiset arvot sanoihin rauha, hyvinvointi ja ihmisen vapaus. Nämä arvot ovat tänä päivänä osa yhteistä identiteettiä, osa eurooppalaista ajattelua, mutta, hyvät ystävät, nämä arvot ovat nyt myös uhattuina. Tämä globaali kriisi muuttaa tätä mannerta, tätä maailmaa, tätä maata tavalla, jota emme vielä näe, mutta sen muutoksen henki on olemassa ja se on nähtävissä. Sillä on esimerkiksi suuri tulonjaollinen muutos. Jos työttömyyden annetaan kasvaa, niin tulonjaollinen aikapommi tulee räjähtämään, koska jo nyt tuloerot ovat kasvaneet ja työttömyyshän kohtaa eniten pienituloisia ja heikosti koulutettuja.

Hyvät kansanedustajat, tämän talouskriisin ja työllisyyskriisin pysäyttämiseksi olisimme Suomessa tarvinneet nopeaa ja vahvaa elvytystä. Tätä mieltä ovat olleet myös kansantaloustieteen professorit Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki Tampereen yliopistosta. Julkisia investointeja ja kulutuskysyntää pitäisi juuri nyt vahvasti lisätä, tätä mieltä on ollut Kansainvälinen valuuttarahasto. Me saimme kuitenkin veronkevennyksiin perustuvan elvytyspaketin, joka ei ole lisännyt toivotussa määrin kulutusta tai kotimaista kysyntää. Tämä on ollut väärää politiikkaa, ja siihen pitäisi saada muutos.

Työministeri Cronberg on luonnehtinut työttömyyden kasvua maltilliseksi. Mitä ihmeen uuskieltä tämä on, maltillinen työttömyyden kasvu? Eikö edellisen porvarihallituksen Siperia opettanut ihan oikeasti sitä, että työttömyyttä ei saa päästää kasvamaan, koska sen alas painaminen on aina erittäin vaikeaa? Siis kasvavan työttömyyden seurauksia ei saa vähätellä, niin kuin valitettavasti nyt vähätellään.

Me tiedämme sen, että uusimpien lukujen mukaan työttömyys nousi huhtikuussa lähes 9 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysprosentin on ennustettu nousevan jo 10:een — tämän työministeri Cronberg itse vahvisti. 10 prosentin työttömyyteen ei saa sopeutua, ei saa kerta kaikkiaan sopeutua. Alle 25-vuotiaista nuorista on työttömänä jo viidesosa. Tämä tarkoittaa 60 prosentin kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pahin tilanne on Uudellamaalla. Tilanne on huono koko maassa. Uudellamaalla nuorten työttömien määrä on kaksinkertaistunut.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden dramaattisesta kasvusta huolimatta hallitus varaa riittämättömät resurssit sen hoitamiseen. Tälle vuodelle tekemässään budjetissa hallitus ennakoi työllisyyden kasvavan ja leikkasi työllisyysmäärärahoja noin 70 miljoonalla eurolla. Vaikka budjetin eduskuntakäsittelyssä viime vuonna tiedettiin, että taloustilanne huononee tänä vuonna ratkaisevasti, ei hallitus palauttanut leikkaamiansa työllisyysmäärärahoja budjettiin. Tästähän puheenjohtaja Jutta Urpilainen varoitti jo kesällä. Pääministerin vastaus oli: "Typerää." Ja mediassa keskusteltiin puoli vuotta sitten siitä, voiko sanoa, että "typerää". Tästä itse asiassa varoitettiin. (Ed. Salo: Median syy!) — Ei ole median syy vaan keskustelemattomuuden syy ja sen seuraus, että asiaan ei puututa tarpeeksi ajoissa.

Nyt työttömyyden nousu näkyy selvästi, mutta hallitus ei vieläkään myönnä uutta rahaa työttömien työllistämiseen ja aktivointiin vaan tyytyy siirtelemään rahoja budjetin momentilta toiselle. Irtisanottujen ihmisten muutosturvatoimiin sekä Euroopan sosiaalirahasto -hankkeisiin varattua rahaa siirretään nyt muuhun työvoimapolitiikkaan. Muutosturvarahojen leikkaaminen on todella riskialtista, sillä jos nyt lomautettuina olevia työntekijöitä aletaan irtisanoa, niin kuin pelkään, tulee muutosturvarahojen olla käytettävissä heti. Euroopan sosiaalirahaston rahat taas ovat hankerahoja, joiden käyttöön liittyy paljon, paljon byrokratiaa. Esr-rahojen siirtelyssä tietysti työllistetään muutama kymmenen työvoimahallinnon virkailijaa raskassoutuisen byrokratian pyörityksessä. Järkevämpää olisi kuitenkin käyttää tämäkin aika ja resurssit suoraan työttömien työllistämiseen.

Työttömyyden kasvaessa tämä porvarihallitus myöntää rahaa työvoimapolitiikkaan saman verran kuin hyvässä työllisyystilanteessa. Lisäksi rahaa alueelliselle työvoimahallinnolle myönnetään tipoittain. Tässä ei ole järkeä. Työvoimatoimistojen pitäisi palvella kasvavia työnhakijajoukkoja ja ohjata heitä työvoimakoulutus- ja tukityöllistämispaikkoihin, ja toimistoilla pitäisi olla varmuus siitä, että määrärahat tähän työhön on turvattu ja että rahaa myös on saatavilla. (Ed. Mustajärvi: Lisärahaa tulee maltillisesti!) — Ja tipoittain.

Hallituksen arvovalinta on jättää osa työttömistä työvoimapalveluiden ulkopuolelle ja pitää heidät kotonaan odottelemassa parempaa mieluummin kuin kytkeä heidät aktiivitoimiin. Jotenkin minä ymmärrän tämän, koska muistamme viime vaaleista kokoomuksen suorastaan viharyhmän aktiivista työvoimapolitiikkaa kohtaan. Sosialidemokraattien mielestä tämä on väärin, etenkin kun tiedämme, kuinka kallista 1990-luvun laman mukanaan tuoma rakennetyöttömyys oli ja on edelleen inhimillisesti ja taloudellisesti. Tuon pitkäaikaistyöttömyyden pitkä häntä on vielä olemassa.

Arvoisa puhemies! Työvoima- ja elinkeinotoimistoille määrätyt tuottavuusvähennykset henkilöstömäärissä ovat edelleen kovat. Ministeri Pekkarinen on luvannut, että työvoimatoimistoja ei lakkauteta. Se on hyvä, mutta nämä tuottavuusvähennykset ovat edelleenkin olemassa. Samaan aikaan väkeä toimistoista vähenee riittämättömien toimintamäärärahojen takia, ja kesällä työ- ja elinkeinotoimistoissa on lomien takia entistä vähemmän työntekijöitä. Nyt kesäkaudella on odotettavissa lisää lomautettuja ja irtisanomisia. (Ed. Lahtela: Lisätehtäviä!)

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän ajatus nuorten yhteiskuntatakuun aikaistamisesta eli se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle turvataan koulutus-, työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyysjakson sijasta jo kahden viikon työttömyyden jälkeen, on hyvä esitys. Olemme samaa mieltä myös siitä, että nuorten palveluun erikoistunutta henkilökuntaa on lisättävä, ja siitä, että nuorten ja maahanmuuttajien työelämävalmennuksen pituutta pitää kasvattaa. Käytännössä nämäkään toimet eivät riitä, eikä niitä voida toteuttaa, jos valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan ja jos uutta työllisyysmäärärahaa ei tule. Työ- ja elinkeinotoimistoihin pitää saada lisätyövoimaa työttömien kasvavan joukon palveluun. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on pysäytettävä. On järjetöntä, että valtio tässä tilanteessa omilla toimillaan heikentää työllisyyttä. Onko hallitus muuten huomannut sen, että tuottavuusohjelmasta on tulossa myös maaseudun alasajo-ohjelma, koska nimenomaan maaseudulta vähennetään tuottavuusohjelman nimissä erittäin tärkeitä palveluja? (Ed. Skinnari: Ei hallitus edes kuuntele! — Välihuutoja vasemmalta) Vierailin vasta Lappajärvellä, ja siellä kerrottiin, kuinka Lappajärven kunta on tehnyt parhaansa kunnan talouden, työllisyyden ylläpitämiseksi, mutta valtio vähentää koko ajan työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat työttömille mahdollisuutta päästä aktiivitoimiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos nämä ovat vanhoja lääkkeitä, ne kuitenkin ovat mahdollisia tänään. Sosialidemokraatit esittivät europarlamentissa vuonna 2006, että finanssijärjestelmää pitää valvoa enemmän ja pitää luoda uusia pelisääntöjä. Te konservatiivit esititte silloinkin, että ne ovat vanhoja lääkkeitä uusiin ongelmiin. Kyllä vanhoja lääkkeitä tarvitaan myös tässä räjähtävässä työttömyystilanteessa. Nuorten yhteiskuntatakuu pitää laajentaa koskemaan myös alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Myös vastavalmistuneiden työllistämistukikäytäntöjä pitää aikaistaa.

Aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja aloituspaikkoihin on osoitettava lisärahoitusta. Luulen, että kaikki eduskuntaryhmät ovat tästä samaa mieltä. Rakennemuutoksen vaikutusten pehmentämiseksi on syytä parantaa paitsi lomautettuina ja työttöminä olevien myös työelämässä olevien ihmisten ammattitaitoa. Tarvitaan myös erityinen koulutusohjelma ilman ammatillista perustutkintoa oleville ikääntyneille ihmisille. Myös yrittäjien starttirahakausia pitäisi pidentää siitä, mitä ne nyt keskimäärin ovat. Näin uutta yrittäjyyttä voidaan käynnistää turvallisesti taloustaantumassa. Kaikki nämä ovat tärkeitä, erityisesti nuorille suunnattuja toimenpiteitä. Erityistä nuorisoyrittäjyysprojektia hallituskin tukee ja ehdottaa. Työnantajien talousvaikeudet tällä hetkellä vaikeuttavat oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Siksi työllistämistuen maksamista myös oppisopimuskoulutukseen on lisättävä.

Esitämme erityistä Nosto-ohjelmaa, jolla järjestetään pikaisesti nuorille tukityöpaikkoja yksityiselle sektorille, kuntiin ja valtiolle ja turvataan työharjoittelupaikat sekä työttöminä oleville että työharjoittelujaksoa vailla oleville opiskeleville nuorille.

Mainitsemieni toimien käynnistämiseksi on työllisyyden hoitoon heti ohjattava vähintään 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Hallituksen on myös aloitettava valmistelut laajamittaisen lisäelvytyspaketin valmistelemiseksi ensi syksyä varten ja lopetettava puheet siitä, että Suomi ikään kuin olisi Euroopan paras ja nopein elvyttäjä.

Arvoisa puhemies! Erityisen surullinen olen siitä, että työministeri Cronberg suhtautuu niin ylimielisesti esitykseemme laajapohjaisen, riippumattoman työllisyystyöryhmän perustamisesta. Me tarvitsemme tällä hetkellä Suomessa yhteistä sitoutumista lyhyellä aikajanalla nuorten työllisyyden parantamiseksi, mutta pitemmällä aikajanalla myös sitä silmälläpitäen, miten Suomessa päästään tämän työttömyyden yli ja millä tavalla rakennetaan yhteiskuntaa kohti täystyöllisyyttä. Meillä oli presidentti Martti Ahtisaaren johtamasta työllisyystyöryhmästä erittäin hyvät kokemukset. Siinä oli valtavasti yhteiskunnan eri tahoja mukana, ja sitä ohjelmaa sitten hallitus seurasi ja siihen kaikki sitoutuivat.

Tämän työllisyystyöryhmän — jota me olemme esittäneet ja jota ministeri Cronberg pilkallisesti sanoi komiteaksi ja sosialidemokraattien ainoaksi esitykseksi, vaikka viime perjantaina pidimme oman tiedotustilaisuutemme ryhmämme yksityiskohtaisesta esityksestä — pääasiallisin tehtävä olisi alussa löytää keinoja nuorten työttömien määrän vähentämiseksi. Toisena tavoitteena tulisi olla keinojen löytäminen nuorten työkykyisyyden ja työhalukkuuden turvaamiseksi pidemmällä tähtäimellä. Työryhmä voisi selvittää myös mahdollisuudet oppivelvollisuuden pidentämiseen kuten myös sen, millä tavalla voitaisiin esimerkiksi vuorotteluvapaata käyttää vastavalmistuneiden nuorten opiskelijoiden työllistämiseksi, ja lukuisia muita toimenpiteitä, joita olemme esittäneet. Työllisyystyöryhmän esitysten pohjalta voitaisiin käynnistää nuorisotyöttömyyden torjuntaohjelma ja laajentaa se myöhemmin kattamaan yleisesti työllisyystilanne.

Työpaikkojen luomiseksi työryhmän tulisi selvittää keinoja siihen, miten uusilla aloilla saataisiin lisää kasvua, esimerkiksi ympäristöteknologiassa. Sosialidemokraatit ympäri Eurooppaa kannattavat voimakkaasti talouskriisiin ja ilmastokriisiin vastaamista niin sanotuilla uusilla viherkaulustyöpaikoilla. Tavoitteeksi tulee asettaa 20 000 uutta ympäristönsuojeluun välittömästi tai välillisesti liittyvää suomalaista työpaikkaa. Valitettavasti tämänkin vihreä ministeri unohti. (Välihuuto) — Se on erittäin vaatimaton, mutta siihen tulee sitoutua ja se tulee saavuttaa. Tietenkin, jos saavutamme enemmän, se on sitä hienompaa.

Esitämme, että hallitus kutsuu pian koolle esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen, työvoimahallinnon, kuntien, kirkon ja nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajista koostuvan työllisyystyöryhmän. Ellei hallitus tätä tee, pitää eduskuntapuolueiden yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ryhtyä toimiin kansallisen työllisyysstrategian käynnistämiseksi. Me emme hyväksy sitä, että tämä yhteiskunta toisen kerran sopeutuu pitkään työttömyyteen.

Arvoisa puhemies! Tiedämme pitkittyvän työttömyyden paitsi vaikeuttavan työllistymistä — työntekijän oma kynnys työllistyä kasvaa, työnantajan ennakkoluulot kasvavat — myös tuovan mukanaan monenlaisia hankaluuksia mielenterveyden ongelmista toimeentulo-ongelmiin sekä ylisukupolviseen työttömyyteen ja räjähtävään tulonjako-ongelmaan tulevaisuudessa. Jos nuori ajautuu pidemmäksi aikaa työelämän ulkopuolelle, hän saattaa kärsiä työttömyydestä, määräaikaisuuksista ja pienipalkkaisuudesta koko työikänsä. Ikääntyville työttömyys taas saattaa aiheuttaa jäämisen lopullisesti työvoiman ulkopuolelle.

Ellemme nyt määrätietoisesti toimi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun estämiseksi, joudumme muutaman vuoden kuluttua ratkomaan suoranaista ongelmavyyhteä: meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä tai syrjäytyneitä ihmisiä. Lisäksi kohtaamme samanaikaisesti ikääntymiseen liittyvät haasteet. Tällaisenko vision hallitus haluaa toteutuvan? On muistettava, että tarvitsemme kipeästi osaavia työntekijöitä sitten, kun talous taas kääntyy kasvuun ja suuret ikäluokat eläköityvät. Hallituksen nykyisillä toimenpiteillä ei tämä aktivointi onnistu. Tämä lume-elvytys, kevytelvytys, on lopetettava ja aloitettava tositoimet.

Arvoisa puhemies! Jos pitää valita kasvavan velan tai kasvavan työttömyyden välillä, me valitsemme mieluummin velan. On helpompaa maksaa takaisin taloudellista lainaa kuin selvitellä sitä inhimillisten ongelmien viidakkoa, jonka massatyöttömyys tuo tullessaan. Tästä meillä Suomessa on kokemuksia. Talouspolitiikkaan on saatava uudenlainen ote, ja työttömyyttä on aktiivisesti ehkäistävä. Tähän tarvitaan välittömästi vaatimamme lisäbudjetti. Kuten olemme kuulleet ainakin työministerin puheenvuorosta, hallitus ei aio ryhtyä tähän. Tästä syystä, arvoisa puhemies, yhdyn ed. Filatovin esittämään epäluottamuslauseeseen.

Minna Sirnö /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät toverit! Tänään on pakko kysyä, kenen etua sinivihreä hallitus ajaa. Kenen hyväksi sinivihreä hallitus tietoisesti kasvattaa työvoimareserviä? Miksi hallitus velkarahalla ruokkii ihmisten syrjäyttämistä ja yhteisvastuun purkua ja nuorallatanssii nuorten elämällä? Kasvava epäoikeudenmukaisuus ja lisääntyvät toimeentulo-, terveys- ja hyvinvointierot saattavat sopia sinivihreään ideologiaan, jonka tavoitteena on ilmeisesti tehdä ihmisestä korvattavissa oleva ja riistolle vapaa kertakäyttöhyödyke. Riiston laillistaminen on kuitenkin kaukana ihmisarvon kunnioittamisesta tai toivon virittelystä. Kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja Rkp:n kova ihmiskäsitys heijastuu sekä harjoitettuun elvytyspolitiikkaan että työvoimapolitiikkaan. Tempputyöllistämisen arvostelijat hylkäävät ihmiset täysin todellisen hädän hetkellä.

Hallituksen käsittämättömän edesvastuuttomuuden seurauksena lomautettujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, samoin irtisanottujen. Teollisuus rykii ihmisiä kilometritehtaalle tavalla, josta ei enää yksinkertaisesti ole paluuta. Tänä kesänä kunnat eivät palkkaa sijaisia, eivät kesälomittajia, ja viimeistään ensi vuoden budjetti päättää monen määräaikaisen kuntatyöntekijän uran. Viime laman jäljiltä keskuudessamme elää noin 100 000 ihmistä, jotka eivät koskaan löytäneet paikkaansa työmarkkinoilla. Nyt tuota pysyvää työvoimareserviä ruokitaan uusilla ihmisillä kiihtyvällä tahdilla ja aivan tietoisesti.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa työttömiksi jääneiden työttömyys on kestänyt jo puolisen vuotta. Työterveyslaitoksen arvion mukaan jo kolmen kuukauden työttömyysjakso voi aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden. Erityisen haavoittuvia ovat nuoret, ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat. Tässä työttömyystilanteessa on siis armottoman kova poliittinen arvovalinta, että tänään lähes joka neljäs nuori on työtön, että tuon nuorisotyöttömyyden yksinkertaisesti annettiin syntyä. Vielä armottomampi arvovalinta on, että hallitus tietoisesti syrjäyttää lisää nuoria jopa pysyvästi työelämästä toimimattomuudellaan.

Nuorten työttömyyteen pitäisi puuttua työttömyyden ensimmäisinä päivinä. Mutta tähän hallitus on haluton. Sen sijaan hallitus antaa nuorisotyöttömyyden pitkittyä pitkäaikaistyöttömyydeksi, jonka inhimillisten seurausten hoitamiseksi tarvittaisiin kipeästi kunnallisia palveluita lisää, mutta niistäkin hallituspuolueet haluavat leikata työllisyyden kustannuksella. (Ed. Manninen: Ei hallitus ole mitään leikannut!) Hallitus mieluummin lykkää kaikki työllistämis- ja tukitoimet pitkälle ensi syksyyn, vaikka työvoimapalveluiden totuus on, että kaikki aktivointi- ja työllistämisrahat tältä vuodelta on jo syöty. Hallituksen kintaat ojossa seisomisen seurauksena osassa maata nuorisotyöttömyys lähentelee jo katastrofilukuja.

Vanhasen hallitus onkin yksinkertaisesti jättänyt nuoret heitteille tavalla, josta aiheutuu inhimillisesti ja kansantaloudellisesti julma lasku. Samalla hallitus vaarantaa kokonaisen sukupolven hyvinvoinnin pysyvästi. Kuten Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri totesi muutama päivä sitten, työttömyys on aina erittäin vakava uhka nuorten terveydelle ja mielenterveydelle. Sen lisäksi työttömyys syrjäyttää nuoret, jotka koko elämänsä ovat muutenkin olleet leikkausten ja säästöjen kohteena.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden räjähdysmäinen nousu ei kuitenkaan ole tapahtunut sattumalta tai yllätyksenä. Tietoa oli jo viime syksynä. Nuorisotyöttömyyden räjähdysmäinen nousu on karmeiden poliittisten arvovalintojen tulos. Saituri Katainen ja kuukausitolkulla vätystellyt Cronberg ovat tietoisesti syösseet Suomen ennätykselliseen nuorisotyöttömyyteen edistäessään pitkäaikaistyöttömyyden syntyä omilla toimillaan ja tekemättömyyksillään. Ja pahinta on, että hallituksen siunauksella pitkäaikaistyöttömyyden kierteestä ei enää irtauduta kuin eläköitymisen tai kuoleman kautta.

Sinivihreä hallitus on ollut haluton uudistamaan irtisanomissuojaa sellaiseksi, että myös suurpääoma osallistuisi yhteiskuntavastuuseen. Veropolitiikallaan sinivihreä hallitus on yllyttänyt pörssikeinottelemaan irtisanomalla ihmisiä. Ja sinivihreä hallitus on leikannut määrärahoja aikuiskoulutuksesta, työllistämistuista ja kuntoutuksesta tavalla, joka on täysin edesvastuutonta talouden taantuman aikana. Työttömien ohjaus urapoluille soljuu sujuvasti työministerimme suusta. Mutta käytännössä sinivihreän hallituksen harjoittaman tuottavuusohjelman seurauksena työ- ja elinkeinotoimistot ovat vähentäneet juuri nuoriin työnhakijoihin erikoistuneiden virkailijoiden määrää ja tänään ylipäätään työvoimavirkailijalla on korkeintaan vartti aikaa per työtön työnhakija. Tuona aikana ei laadita työttömälle henkilökohtaista urapolkua takaisin työelämään. Tuona aikana ei neuvota, ohjata, kuunnella eikä keskustella vaihtoehdoista. Tuona aikana ei edes päivitetä urasuunnitelmaa. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että tuon vartin aikana ei tehdä muuta kuin kirjataan lomakkeisiin puuttuvat tiedot.

Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten oppositioedustajien sähköpostiin tupsahtivat työ- ja elinkeinoministeriön laatimat kootut selitykset työttömyyden hoidosta. Tuossa viestissä kerrottiin avoimesti, miten hallitus on möhlinyt työttömyyden kasvun ennaltaehkäisyssä. Tuossa viestissä myönnettiin, että työllistämis- ja aktivointirahat ovat yksinkertaisesti tältä vuodelta jo loppu. Ja tuossa viestissä myös todettiin, että syksyn lisätalousarvio eduskuntakäsittelyineen tulee tänä keväänä ja kesänä työttömiksi jääneille aivan liian myöhään. Tuossa viestissä myös kehotettiin repimään puuttuvat eurot hallinnonalan sisältä. Rahan siirto toiselta tarvitsevalta toiselle ei kuitenkaan poista ongelmaa. Tässä työllisyystilanteessa hallituksen olisikin luullut irtisanoutuvan työllistämis- ja aikuiskoulutusta koskevasta menoleikkuristaan ja myöntävän välittömästi rahaa työllistämistoimiin. Mutta se ei ole halunnut tehdä niin.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitolle nuoret eivät ole projekti, joiden hyvinvoinnista huolehditaan vaalipropagandassa mutta jotka unohdetaan käytännön politiikanteon arjessa. Vasemmistoliitto on jo pitkään ajanut mallia, jossa kaikkeen työttömyyteen mutta erityisesti nuorisotyöttömyyteen tartutaan heti sen ensimmäisinä päivinä. Siksi vaadimme rahaa ja työvoimaa työllistämistoimiin ja aikuiskoulutukseen välittömästi. Vaadimme myös hallitusta luopumaan tuottavuusohjelmastaan, joka ruokkii työttömyyttä ja vaikeuttaa työllistämistoimia.

Vasemmistoliitto myös vaatii hallitusta noudattamaan nuorisotakuutaan aidosti ja käytännössä. Jokaiselle nuorelle on välittömästi taattava hänelle yksilöllisesti suunniteltu ja mielekäs työ, kuntoutus-, jatkokoulutuspaikka tai joku muu tukitoimi. Nyt nuorisotakuu ei estä syrjäytymistä eikä takaa työtä tai mielekästä tekemistä nuorille työttömille.

Siksi vasemmistoliitto vaatii hallitukselta myös aitoa työpaikkatakuuta, jolla kaikille alle 25-vuotiaille ammattitutkinnon suorittaneille taataan koulutusta vastaava määräaikainen ensimmäinen työpaikka. Samalla vaadimme hallitusta aidosti aktivoitumaan työllisyysasioissa sekä täällä kotimaassa että EU:ssa. Heinäsirkkakapitalismia ja työvoimalla keinottelua kiihdyttävän sääntelyn purun lisäämiselle on yksinkertaisesti laitettava — mikä se sana olikaan — stoppi.

Nyt viimeistään tarvitaan Euroopan laajuisia reiluja, eettisiä ja ekologisia työn teettämisen sääntöjä. Näitä sääntöjä eurooppalaisten pääomien on noudatettava täällä Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Ja näihin sääntöihin on kuuluttava muun muassa yhteisvastuun kantaminen työllisyydestä, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, irtisanomisehtojen kiristäminen sekä veroparatiisien sulkeminen. Työttömien työnhakijoiden, silppu-, pätkä- ja vuokratyöntekijöiden sekä lähetettyjen työntekijöiden oikeudet on päivitettävä siten, ettei työn teettäjä voi kiertää lakeja ja työehtosopimuksia ja luoda kaksia työmarkkinoita, joista toisilla riistohinnoitellaan ihmisen työpanos. Samalla vaadimme, että oikeistopopulistien on lakattava syyllistämästä riiston uhreja: työttömiä, silpputyöläisiä, siirtotyöläisiä ja vuokratyövoimaa. Työmarkkinoiden todelliset roistothan ovat työvoimaa laittomalla tavalla riistävät työn teettäjät ja ne poliitikot, jotka eivät ihmisten arjesta välitä.

Arvoisa puhemies! Työryhmien perustaminen ei tuo välittömästi leipää työttömän pöytään. Työllistämistuista kitsailu vain syventää ja pitkittää työttömyyttä. Samaan aikaan hallitus hurskastelee tavoitteillaan pidentää työuria kepin avulla. Mutta miten ihminen voi pidentää työuraansa, jos ei se koskaan edes ala? Hallitus on haluton auttamaan ihmisiä arjessa. Siksi se ei ansaitse ihmisten luottamusta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa ed. Filatovin ehdottamaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on maailmanlaajuisen syvän taloustaantuman myötä historiallisessa murrosvaiheessa. Maailmantalous nousee tästä taantumasta aikanaan toisenlaisena kuin se oli ennen taantumaan ajautumista. On helpompaa olla vastuussa päätöksistä hyvinä aikoina. Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky luoda nahkansa uudestaan ja nousta kriisistä ehjänä.

Opposition välikysymys osuu suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeiseen kysymykseen. 1990-luvun laman suurtyöttömyyden arvet näkyvät yhä keskuudessamme. Taantuma ei kohtele meitä ihmisiä tasapuolisesti. Kouriintuntuvimmin sen vaikutuksen kokevat konkurssiin ajautuvat yrittäjät tai työttömiksi joutuvat. Edellisen laman virheistä on nyt opittava.

Hallituksen on syytä tehdä kaikkensa, jotta tavallinen suomalainen voi luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen. Hyvinvointiyhteiskunnassa vaikeinakin aikoina kaikista pidetään huolta ja jokaista autetaan nousemaan jaloilleen. Työllisyyden hoidon ja työttömyyden ehkäisyn on siksi ohjattava hallituksen politiikkaa.

Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen. Se on ilmaissut kannanottonaan, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi. Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen yksiselitteiseen linjaukseen ja edellyttää, että tästä velvoitteesta hallituksen on myös käytännössä pidettävä kiinni.

Arvoisa puhemies! Hallitus on vastannut taantumaan vahvalla elvytyksellä, mikä on ollut oikea valinta. Velkaa pitää ottaa aina harkiten. Nyt otettava velka on otettu perusteltuun tarpeeseen. Velkaa on otettu, koska elvytyksellä on pyritty hidastamaan taantuman aiheuttamaa törmäystä. (Ed. Mustajärvi: Hyvätuloisten veronhuojennuksia!) On vaikeaa yksiselitteisesti arvioida elvytyksen työllistävää vaikutusta, mutta hyvin kohdennettujen elvytystoimien osalta se on joka tapauksessa merkittävä.

Taantumasta ei kuitenkaan nousta vain hoitamalla työttömyyttä tai pumppaamalla elvytysrahaa investointeihin. Opposition välikysymys on tältä osin valitettavan näköalaton. Siinä ei esitetä yhtään ajatusta siitä, miten me voimme luoda uutta, kestävää talouskasvua. Tämä on kuitenkin olennainen osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä meidän on yhä vahvemmin sisäistettävä talouskriisin ja ilmastokriisin kohtalonyhteys. Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan. Ilmastokriisi on puolestaan seurausta siitä, että talouskasvua on haettu vailla pyrkimystä pitkän aikavälin kestävyyteen.

Pelikenttä on kuitenkin muuttumassa. Raaka-aineiden hinnannousu ja päästöjä entistä tehokkaammin rajoittavat ilmastosopimukset antavat kilpailuedun kestävää kehitystä suosiville yhteiskunnille. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että Green New Deal — vihreä uusjako — ei ole vain ympäristöpolitiikkaa vaan koko yhteiskunnan ja talouden selviytymisstrategia kohti uutta hyvinvointia.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä hallituksen on syksyn lisäbudjetissa tehtävä päätöksiä lisäelvytyksestä julkisiin investointeihin, jos niillä nähdään olevan työllisyystilanteen parantamisen kannalta edelleen merkittävä vaikutus. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Miksei nähtäisi?) Lisäelvytystoimet on kohdistettava uutta vihreää kasvua edistävällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksessä esitetään joukko työllisyyskehitykseen liittyviä todellisia ja vakavia ongelmia, joihin hallitus on jo määrätietoisesti puuttunut. Hallitus on sitoutunut siihen, että te-keskukset saavat kaiken sen rahoituksen ajallaan, mitä ne työttömyyden hoitoon tarvitsevat. (Ed. Erkki Virtanen: Niin, mutta se pitäisi saada kanssa!)

Budjetin työllisyysmäärärahat on käytetty etupainotteisesti ja nyt on tehty päätös 60 miljoonan euron lisärahoituksen järjestämisestä loppuvuodeksi erityisesti Esr-ohjelmarahoituksesta. (Ed. Erkki Virtanen: Ei se onnistu!) Hallitus on luvannut tarvittaessa tehdä lisää päätöksiä. Ensi vuoden lisärahoitus on varmistettava kokonaisuudessaan jo budjettiriihessä. Pelkät rahat eivät kuitenkaan riitä. Rahoille on saatava vastinetta eli autettava työtön takaisin työelämään.

Oppositio on oikeassa, kun se korostaa nuorten työttömyyden ehkäisyn merkitystä. 1990-luvun lamassa nuorten työttömyys nousi erittäin voimakkaasti, pahimmillaan jopa yli 100 000 nuorta oli vailla työtä. Osalle nuorista pitkäaikaistyöttömyydestä tuli pysyvää. Osa silloin työttömistä nuorista on tänään työttömiä aikuisia.

Tästä laskusuhdanteesta pitää selvitä niin, että se ei syrjäytä ihmisiä kokonaan työelämästä. Pitkäaikainen työelämästä syrjäytyminen on epäinhimillistä ja yhteiskunnalle kallista. Jo muutaman vuoden kuluttua väestön ikääntymisen myötä jokaista nuorta tarvittaisiin työelämässä.

Hallitus on jo nyt kohdentanut keväällä myönnettyä lisärahoitusta erityisesti nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön Nuoret miehet työelämään -työryhmän viime viikolla valmistunut raportti on syytä ottaa vakavasti. Nuorten miesten työttömyys oli Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2009 lähes 30 prosenttia — yli kaksinkertainen nuorten naisten työttömyyteen verrattuna, mikä sekin on tosin nousussa, niin kuin ed. Filatov aivan oikein totesi. Te-keskusten on pystyttävä tarjoamaan nuorille miehille mielekästä tekemistä. Etsivän työn resursseja on lisätty, joilla nuoria miehiä saadaan mukaan esimerkiksi työpajatoimintaan. Tätä työtä on jatkettava.

Nuorten yhteiskuntatakuusta on pidettävä kiinni ja saatava työmarkkinaosapuolet mukaan tähän työhön. Kaikille alle 25-vuotiaille on järjestettävä koulutus- tai työpaikka kolmen kuukauden kuluessa.

Uutta tässä taantumassa on se, että nuorten korkeakoulutettujen työttömyys on myös lisääntynyt merkittävästi. Valmistuville opiskelijoille on taattava riittävästi harjoittelupaikkoja, ja julkisen sektorin on voitava palkata harjoittelijoita lomautuksista tai yt-neuvottelutilanteesta riippumatta.

On myös puututtava asenteisiin siinä, että työttömyys tai konkurssiin ajautuminen ei leimaa ihmistä. On tärkeää, että yhteiskunnassa on vahva usko työnteon ja yrittäjyyden arvoon. Tähän kuuluu se, että jokaiselle annetaan mahdollisuus yrittää myös uudestaan.

Viime lama kaatoi monen pienyrittäjän. Hallitus on nyt aivan oikein lisännyt merkittävästi pk-yritysten rahoitussaantia Finnveran avulla. Terveen yrityksen ei saa antaa kaatua lyhytaikaisen rahansaannin vaikeuteen. Myös velkaneuvonnan resurssit on turvattava.

Arvoisa puhemies! Työpaikoilla on suosittava tapoja jakaa työtä ilman irtisanomisten tarvetta. Suomalainen lomautusjärjestelmä on tässä taantumassa osoittautunut hyväksi jouston ja turvan yhdistelmäksi. Hyvä työnantaja pyrkii pitämään osaavasta työvoimasta kiinni. Lomautusten avulla yritykset ovat voineet paremmin varautua talouden kasvuun ja sitä seuraavaan työvoimapulan aikaan. Se on saattanut pitää Suomessa työttömyysluvut suhteessa alhaisempina kuin monissa verrokkimaissa.

Osaamme siis näköjään vähentää työtä joustavasti taantumassa, mutta osaammeko lisätä sitä joustavasti? Vastaus on valitettavasti "ei". Sosiaaliturvauudistuksen tarve ei ole taantuman myötä vähentynyt vaan pikemminkin tullut yhä tärkeämmäksi. Työelämä on muuttunut, mutta sosiaaliturvamme perustuu yhä teollisen yhteiskunnan vakaisiin työsuhteisiin. 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaaliturvan tehtävänä on kannustaa ja tukea ihmisten omia elämänvalintoja. Sosiaaliturvan on mahdollistettava erilaiset työn tekemisen tavat, jotta mahdollisimman moni voi osallistua mielekkäällä tavalla työelämään. Sen tulisi toimia välineenä, joka nostaisi siihen turvautuvan nopeasti jaloilleen. Valitettavasti sosiaaliturvamme ei ole tehtävän tasalla.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan vahvistaisi jokaisen oikeutta viimesijaisen turvan saamiseen silloin, kun siihen on tarvetta.

Työllisyyden kannalta keskeisin haaste on pienituloisen työn kannattavuuden parantaminen ja työllistymisen helpottaminen. Passivoivasta turvasta on siirryttävä ihmisen omaa aloitteellisuutta tukevaan turvaan. Uudistus on välttämätön, jotta voimme ehkäistä työttömyyden nousemisen pysyvästi korkeammalle tasolle.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että Sata-komitean on saatava merkittäviä tuloksia aikaan. Sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen osalta komitean väliraportti ei todellakaan vakuuttanut. Komitean on lopputyössään pystyttävä helpottamaan työmarkkinoille pääsyä ja vahvistamaan epävarmassa työssä olevien asemaa. Myös työmarkkinajärjestöjen on komiteassa pystyttävä osoittamaan solidaarisuuttaan niille, jotka nyt eivät pääse pysyvästi työmarkkinoille. Emme voi rakentaa työllisyyspolitiikkaa pelkästään hyväosaisten työntekijöiden varaan. Oikeus työhön on turvattava jokaiselle.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan kantava piirre on usko yhteiseen hyvään. Yhdessä me olemme enemmän. Vastuuta on vaikeina aikoina kannettava yhdessä, toisistamme huolta pitäen. Samalla meidän on jo katsottava tulevaisuuteen ja rakennettava huomisen kestävän hyvinvoinnin Suomea. Hallitus on toimillaan, arvoisa puhemies, osoittanut ansaitsevansa eduskunnan luottamuksen tämän työn jatkamisessa.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Alla i det här huset är väl eniga om att ungdomsarbetslösheten är ett problem! Det är ett problem just nu, men det är naturligtvis också ett problem med tanke på framtiden. Ju längre det dröjer innan unga människor kommer ut i arbetslivet, desto svårare är det för dem att få jobb i framtiden. Ungdomarna behöver givetvis den erfarenhet som också en kortare period i arbetslivet ger för att de ska kunna ta sig vidare i livet.

Finland är mitt inne i en lågkonjunktur och den är verkligen inte över ännu. Och den drabbar många, också de unga. Det är därför som regeringen inte bara reagerar utan också agerar. Det är därför som årets första tilläggsbudget hade en stimulanseffekt på 2 miljarder euro. Det är därför som Finland enligt Europeiska kommissionens jämförelse ligger med de tre i topp när det gäller stimulans. Det är inte en händelse, det är en målmedveten politik från regeringens sida.

Skuldbördan ökar, de offentliga investeringarna ökar, allt detta för att upprätthålla den inhemska konsumtionen. Trots detta så vet vi att totalproduktionen kommer att minska i år och nästa år. Det är ett grannlaga arbete att hitta på goda alternativ till den förda politiken. Men det är bra att vi har en möjlighet att diskutera alternativen, vad kunde vi göra bättre och vad kunde vi göra annorlunda.

Arvoisa puhemies! Viime kerralla kun salissa käytiin välikysymyskeskustelua, aiheena olivat hallituksen suunnitelmat pidentää suomalaisten aikaa työelämässä. Silloin hallitus halusi myötävaikuttaa huoltotaseen turvaamiseen pidemmällä tähtäimellä nimenomaan taatakseen oikeudenmukaiset palvelut tulevaisuudessa. Tällöin painotimme haasteita, kuten ikärakennetta, työllisyysastetta sekä hyvinvoinnin jatkumista myös tulevaisuudessa.

Tämän päivän välikysymyksessä oppositio nostaa esiin huoltotaseen ja viittaa niihin ongelmiin, jotka taloudellinen taantuma tuo tullessaan. Olemme sanoneet sen ennenkin, ja sanomme sen taas: nämä asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on elvytettävä taloutta, tuotantoa ja kulutusta, ylläpidettävä ostovoimaa sekä ryhdyttävä voimakkaisiin toimiin, jotta talouteemme saataisiin kasvua ja tasapainoa. Emme tarvitse siis vain yhtä toimenpidettä, tarvitsemme monta.

Jotta suomalaiset pysyisivät pidempään työelämässä, meidän on ennen kaikkea jaksettava pidempään. Meidän on panostettava työviihtyvyyteen ja työssäjaksamiseen työpaikoillamme. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa vuorotteluvapaajärjestelmän jatkumisen tärkeyttä. Vuorotteluvapaa palvelee kahta tarkoitusta: vapaa auttaa työntekijää jaksamaan samanaikaisesti kun järjestelmä tarjoaa työtä työttömälle.

Ungdomsarbetslöshet innebär ett stort utanförskap som gör det svårt för unga att börja sitt vuxna liv, att skaffa sig egen bostad eller bilda familj. Situationen medför också både fysisk och psykisk stress för de unga. Ungdomsarbetslösheten i vårt land har nu växt med ungefär 10 000 unga arbetslösa på ett år. I början av 2009 var siffran unga arbetslösa uppe i cirka 29 000 eller nästan 11 000 fler än året tidigare. Ungdomsarbetslösheten var dock som högst i januari i år, när över 30 000 unga stod utan jobb. Nedgången från januari visar också att ungdomsarbetslösheten inte är okontrollerbar, trots att den förstås utgör ett problem. Som jämförelse, även om den kanske är svår men i varje fall, eftersom det är ändrade tider, kan vi dra oss till minnes den ekonomiska krisen på 1990-talet då i medeltal 97 000 unga var arbetslösa på årsbasis. Det är alldeles för mycket och vi är överens om att också dagens siffror är för stora.

I dag har vi ett bra nätverk av ungdomsverkstäder. Problemet är att verkstäderna i många fall inte har lediga platser och på en del håll finns det till och med köer. I budgeten för 2010 är det därför viktigt att resurserna på ungdomssektorn riktas till utvidgande och tryggande av ungdomsverkstädernas verksamhet. Speciellt utsatta är ungdomsverkstäder som inte är en del av en kommunal eller statlig organisation. Också resurseringen till dessa måste tryggas. I dagens läge är det viktigt att alla krafter sätts in för att förhindra utslagning. Det måste också vara möjligt att i större utsträckning understöda sysselsättandet av unga åtminstone under sommaren och i sådana praktikarbeten som hänför sig till deras studier. Systemet med läroavtalsutbildning är faktiskt bra och jag hoppas att regeringen har beredskap att satsa mera på den.

Vastavalmistuneita voitaisiin myös tukea työelämässä osoittamalla heille tehtäviä työvoima- ja elinkeinotoimiston piirissä. Tällä tavalla työnhakija saisi sekä toimeentulon että työkokemusta työmarkkinatuen varaan jäämisen sijasta. Suhdanteen kääntyessä työtä olisi helpompi saada sen vuoksi, että henkilöllä on myös työkokemusta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä myös tässä tilanteessa olisi viisasta ottaa aikalisä tuottavuusohjelman toteuttamiseen te-keskuksissa. Työttömyys tulee olemaan suhteellisen korkea vielä ensi vuonna, ja te-keskuksilla pitää olla mahdollisuudet vastata työvoimatoimenpiteiden tarpeeseen.

Opetusministeriö on äskettäin myöntänyt työllistämistukea esimerkiksi urheiluseurojen toiminnanjohtajien ja juniorivalmentajien palkkaamiseen. Veikkausvoittovaroilla valtio voi vastata suuresta osasta palkkaa joiksikin vuosiksi eteenpäin, jos seura itse, tietenkin, löytää puuttuvat varat. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä on erittäin tervetullutta luoda tällä tavalla työtä ja tukea niiden sektoreiden toimintaa, joilla on tärkeä tehtävä myös, kun on kyse kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssin kautta ministeriö on myös mahdollistanut saman panostuksen nuorisopuolelle. Puolen miljoonan euron määrärahan turvin luodaan nyt nopeasti kesätyö- ja harjoittelupaikkoja 1—3 kuukaudeksi nuorisotyön piirissä.

Herr talman! Fritidsverksamheten i kommunerna får en större betydelse när ungdomsarbetslösheten ökar. Det gäller att anpassa sig till en ny situation. All form av sysselsättning är viktig när man drabbas av arbetslöshet. Föreningarna men också medborgar- och arbetarinstituten har skäl att fundera över vilken verksamhet de har dagtid. Det är nämligen bättre att sparka fotboll eller lära sig laga mat än att gå helt sysslolös.

Oppositionen framhåller också att många tusen fler än ifjol nu utbildats till arbetslöshet eller att de inte kan använda sin yrkeskunskap, eftersom arbetsgivarna inte anställer personal. Detta visar förstås på de svårigheter som en lågkonjunktur medför också för undervisningssektorn. Att bedöma det framtida behovet av yrkesutbildad personal inom en sektor, när man planerar intagningen, är svårt nog också utan att försöka ta hänsyn till ekonomiska konjunkturer. Svårigheten består både i att inte utbilda för många, men ändå kunna erbjuda arbetskraftspolitisk utbildning i de fall där arbetslösheten stiger.

Mycket har redan gjorts när det gäller yrkesutbildningen. Antalet platser i andra stadiets yrkesutbildning har kunnat höjas avsevärt tack vare höjda budgetmedel. Det finns dock ännu en skillnad mellan behovet och utbudet. För att förhindra utslagning av unga är det viktigt att alla har en möjlighet till vidareutbildning efter grundskolan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on aiemmin tänä vuonna arvostellut sitä epäkohtaa, että työttömillä on ansiotuloja saavia korkeampi veroprosentti. Jotta työn vastaanottaminen olisi työttömille kannattavaa ja jotta kannustinloukkujen syntyminen estettäisiin, verotuksessa on otettu vuosia sitten käyttöön ansiotuloa saaville verovähennys. Nimenomaisesti ansiotuloihin kohdistuvat veronkevennykset ovat johtaneet siihen, että veroprosentti nousee henkilön joutuessa työttömäksi ja jäädessä ansiotulojen sijaan riippuvaiseksi työttömyysetuuksista.

Työnteon työttömänä olemista kannattavammaksi tekeminen on enimmäkseen perusteltua. Aikoina, jolloin työttömyys kasvaa, edellä mainittu ero verotuksessa ei välttämättä ole oikeudenmukainen enää. Tällä hetkellä meillä on paikkakuntia, joilla sadat ihmiset joutuvat työttömiksi samanaikaisesti ilman omaa syytään ja joilla työn kannattavuus ja työn verotus eivät ole ratkaisevia työnteon kannalta. Mitään työtä ei yksinkertaisesti ole saatavana. Näillä paikkakunnilla koetaan suurena epäoikeudenmukaisuutena saada rangaistus korkeampien verojen muodossa samanaikaisesti työn menettämisen kanssa. Muuttokaan ei auta, koska taantuma vallitsee koko maassa eikä työvoiman kysyntää ole. On siis etsittävä muita porkkanoita kuin verotuksen kautta rankaiseminen tällaisissa tapauksissa.

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen har under våren framhållit vikten av att man i de ekonomiska tider som vi nu lever satsar på de sektorer som behöver hjälp. I höst kommer regeringen att omfördela 200 miljoner euro internt i budgeten. Svenska riksdagsgruppen upprepar sin ståndpunkt att stimulerande åtgärder, åtgärder som stöder sysselsättning, företagande, export och konkurrenskraft måste prioriteras i omfördelningen av budgetmedlen. Dessutom måste naturligtvis också de växande behoven av social service och arbetskraftspolitiska åtgärder som recessionen för med sig tillgodoses. (Ed. Kalliksen välihuuto) — Det passar!

Oppositionen vill att regeringen ska lägga om sin ekonomiska politik och samla kraft för att stoppa den växande arbetslösheten och komma med förslag för att förbättra sysselsättningen, framför allt för de unga. De åtgärder regeringen vidtagit under det senaste året har alla haft just precis detta syfte som oppositionen efterlyser. Vill oppositionen faktiskt att regeringen ska göra mindre? Svenska riksdagsgruppen stöder de åtgärder som regeringen vidtagit och vi anser att vi noggrant måste följa med resultaten och vara beredda att vidta ytterligare åtgärder om det blir nödvändigt. Svenska riksdagsgruppen stöder därför en enkel övergång till dagordningen.

Kari Kärkkäinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Entisen työministerin Liisa Jaakonsaaren vertailu oli mielestäni oikea. Lisävelka on helpompi hoitaa kuin työttömyyden aiheuttamat pysyvät haitat. Olen ed. Liisa Jaakonsaaren kanssa täysin samaa mieltä tästä asiasta. Valitsen mieluummin kasvavan velan kuin kasvavan työttömyyden ja sen aiheuttamat haitat. Kysyn, löytyykö tästä salista ketään, joka ajattelee toisin. (Ed. Kallis: Ei! — Ed. Jaakonsaari: Valtiovarainministeri, hallitus! — Välihuutoja vasemmalta) — Kun te ajattelette näin, niin toivon, että äänestätte niin kuin ajattelette, ja seuraatte tällä kertaa meidän esimerkkiämme.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden siemenet kylvettiin jo viime syksynä. Valtiovarainministerin johdolla mediassa hyssyteltiin, ettei tässä ole mitään taantumaa tai lamaa syntymässä, vaikka Atlantin takaiset merkit olivat kirstuministeriössä tiedossa. Kokoomusjohtajan mielessä tuolloin oli johdattaa puolueensa voittoon kuntavaaleissa. Sama asetelma on nähtävissä nyt, kun eurovaalit on voitettava ja kokoomus jatkaa positiivisuuden hehkuttamista. Toivon, että ministerin olisi syytä ottaa vihdoinkin oppia siitä, että ensin tulee isänmaan etu, vasta sen jälkeen puolueen etu ja oma etu.

Hallituksen talouspoliittinen linja on perustunut tuloveronkevennyksiin, ja niiden varaan hallitus on rakentanut pääasiallisen talouden elvytyksen. Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n mukaan tehokkainta elvytystä on kuitenkin julkisten menojen tilapäinen lisäys, erityisesti julkiset investoinnit ja kulutuskysyntää ylläpitävät toimet. Tätä linjaa kristillisdemokraatitkin ovat ajaneet vaihtoehtobudjeteissaan.

Kristillisdemokraatit ovat vuosia esittäneet veronkevennysten kohdistamista kaikkein pienituloisimpien auttamiseen. Pienituloisimmilla lisäeurot siirtyisivät kaikkein suurimmalla varmuudella kulutukseen. Kd vaatii hallitusta perumaan mittavat hyvätuloisia suosineet ja velkarahalla toteutetut veronkevennykset. Talouskriisin ja työttömyyden taakka on jaettava oikeudenmukaisesti. Niille, joilla on eniten veronmaksukykyä, on pantava vastuu taakasta, vaikka se olisi hallituksen ideologiaa vastaan. (Ed. Pulliainen: Ei ole hallituksen ideologiaa olemassa!)

Jo ennen taantuman iskemistä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria arvioitiin olevan ainakin 65 000. Olimme menettämässä kokonaisen ikäluokan verran nuoria syrjäytymisen, päihdeongelmien, mielenterveysongelmien ja sosiaalisten ongelmien syövereihin. Hallitus ei kuitenkaan reagoinut. Nyt tilanne on entisestään pahentunut. Nuorisotyöttömyys on lyhyessä ajassa yli kaksinkertaistunut, Lounais-Suomessa kasvu on ollut 70 prosenttia, Uudellamaalla 83 prosenttia. (Ed. Pulliainen: Entä Varkaudessa?) Viimeisten tilastojen mukaan 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste on jo 21,6 prosenttia. Nuorista miehistä tällä hetkellä työttömänä on joka neljäs.

Tilanne tulee pahenemaan edelleen, irtisanomistilanteissa ensi sijalle joutuvat määräaikaiset työntekijät, jotka ovat yleensä nuoria. Jos tietäisimme tämän päivän lukeman, kun koulut ovat päättyneet, saattaisimme olla vielä enemmän huolestuneita. Hallitus kuitenkin puhuu edelleen vain maltillisesta työttömyyden kasvusta.

Kaikki asiantuntijat ovat vakavasti varoittaneet siitä, että työttömyyden ei saa antaa räjähtää käsiin. Sen seuraukset ovat äärimmäisen vakavat ja pitkäkestoiset. Miksi varoitukset eivät ole menneet hallituksen aivoihin, puhumattakaan, että sydämiin asti? Hallitus harjoittaa työttömyyden hoidossa "antaa mennä" -politiikkaa.

Nuorisotyöttömyyden kitkemisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan nyt riuskoja ja pikaisia otteita, ei hyssyttelyä ja iloista optimismia. Hallitus on lupaillut työllisyyslisäbudjetin vasta elokuussa, jolloin sen hyväksyminen eduskunnassa siirtyy lokakuulle ja täytäntöönpano marras—joulukuulle. Tämä on täysin vastuutonta, koska määrärahat loppuvat jo ennen kesälomakautta. Te-keskusten budjeteista on sidottu jo nyt lähes 90 prosenttia. Vaadimme lisätalousarvion tuomista nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi heti ja sen käsittelyä ennen juhannusta. Luulen, että kansanedustajista kukaan ei vastusta sitä, jos tulemme juhannuksen jälkeen hyväksymään tuon täällä töissä. Päätösvalta kuuluu tässä asiassa eduskunnalle. Hallituksen kikkailu vakavalla asialla on syytä lopettaa heti alkuunsa.

Työministeri on ilmoittanut, että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista löytyy 61 miljoonaa euroa työllisyyden hoitoon. Koko hallitus eli pääministeri ja valtiovarainministeri ovat olleet koko vakavasta asiasta ja tilanteesta hiljaa. Tätä käsittämätöntä vastuun pakoilua emme voi hyväksyä.

Mainittu 61 miljoonaa euroa aiotaan etsiä pääosin Euroopan sosiaalirahaston varoista. Täysin epäselvää on se, voidaanko näitä hankerahoiksi tarkoitettuja varoja siirtää ministerin päätöksellä uusiin käyttötarkoituksiin. Melko varmaa on, että näin ei pääosin voida tehdä, (Ed. Erkki Virtanen: Ei voida!) EU-säädökset sitovat. Kristillisdemokraatit vaativat ministeriltä nyt varman tiedon, voiko Esr-varoja käyttää kaavaillulla tavalla vai joutuuko ministeri EU-vaalien jälkeen toteamaan, että suunnitelma olikin vailla toteuttamiskelpoisuutta.

Arvoisa puhemies! Hallitus sulkee silmänsä tosiasioilta. Kristillisdemokraatit muistuttavat hallitusta siitä, että nuoren syrjäytyminen tapahtuu erittäin nopeasti, jo muutamassa kuukaudessa. Nuoren toivo päästä osaksi yhteiskuntaa ja löytää paikkansa siinä hiipuu nopeasti, eikä aikaa ole hukattavissa työvoimatoimistojen jonoihin ja työllistämistoimien hitauteen. Elämän syrjässä kiinni pitävät toimenpiteet on ajoitettava työttömyysjakson alkupäiviin, ei seuraavaan vuoteen. Nuorten työttömyyden kasvu on myös vakava uhka nuorten mielenterveydelle. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on pikaisesti uudistettava, ja siihen tulee säilyttää oikeus hakea välitöntä apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.

Hallitus ei ole huolehtinut kriisiytyvästä kuntataloudesta. Kuntien resurssit vähenevät tällä hetkellä rajusti, eikä työllistämistoimiin ole osoitettu riittäviä varoja. Käytännössä nuorten työllistämisen edelle menee pitkäaikaistyöttömien työllistäminen palkkatukilainsäädännön vuoksi. Palkkatukilainsäädännön muokkaaminen koskemaan nuoria työttömiä ennen pitkäaikaistyöttömyyden täyttävää määräaikaa on toteutettava välittömästi. Tulevaisuuden ikääntymisen tuomat haasteet ja huoltosuhteen heikkeneminen merkitsevät sitä, ettemme saa päästää yhtään nuorta syrjäytymään. Nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on kysymys hyvinvointivaltion säilyttämisen edellytyksistä.

Kaikkein heikoimmassa asemassa työllistämisen kannalta ovat täysin ilman ammatillista koulutusta jäävät nuoret. Heille on ensisijaisena toimenpiteenä turvattava koulutuspaikka. Nuorisotyöttömyys muuttuu vakavaksi silloin, kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun kiinni. Kristillisdemokraatit esittävät lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että koulutuspaikka aukeaa jokaiselle varmasti joko oppisopimuksen tai perinteisen ammatillisen koulutuksen parissa. Sadat ilman koulutuspaikkaa jäävät nuoret ovat kaikki syrjäytymisvaarassa.

Keski-Euroopassa on käytössä ilmoittautumismenettely opiskelupaikkaan. Tämä pakottaa ammatilliset oppilaitokset tavoittelemaan opiskelijoita ja kilpailemaan koulutuksen laadulla ja erikoistumisella. Oppivelvollisuuden laajentamista ammatilliseen tutkintoon saakka tulee myös harkita vakavasti tässä tilanteessa.

Kristillisdemokraatit muistuttavat jälleen kouluissa nykyisin annettavan opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen riittämättömyydestä, joka osaltaan merkittävästi lisää koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden määrää. Liian vähäinen ohjaus on johtanut muun muassa siihen, että monilla nuorilla on epärealistisia toiveita koulutuksen ja työelämän suhteen. Panostamalla laadukkaaseen opinto-ohjaukseen voidaan ehkäistä koulutuksen virhevalintoja ja luoda mielekästä näkymää työllistymisurasta. Olisi myös tärkeää parantaa nuorten tietoisuutta työmarkkinoista ja niiden tarpeista. Tämä on entistä tärkeämpää suuren työttömyyden tilanteessa. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on ensisijaisessa asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Kristillisdemokraattien mielestä te-keskusten toimistojen asiakaspalveluun tarvitaan tilapäisesti lisää henkilökuntaa. Näin pitkäaikaiset työvoimaneuvojat vapautuvat työpaikkametsästykseen pieniin ja keskisuurin yrityksiin, kuten muutama vuosi sitten tehtiin EU-hankkeessa. Tulokset olivat menestyksekkäitä. Tällä tavalla useita tuhansia työpaikkoja on löydettävissä ja pk-yritykset saavat vaivatta tietoa te-toimistojen palveluista.

Työttömyyden hoitamista ei pidä jättää vain te-keskusten toimistojen harteille. Kansalaisjärjestöillä on oma suuri, merkittävä rooli, kun uusi sukupolvi oppii työn merkittävyyden elämän peruskivenä. Kansalaisjärjestöillä on tarjottavana lukuisasti oppisopimus- ja työharjoittelupaikkoja valtion tuella.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Filatovin ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Pertti Virtanen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

(Välihuutoja) Arvoisa puhemies! — Kollegat, rauhoittukaa! — Kyllä huomaa, että vaaleja pukkaa, kun katselee sitä listaa niistä, jotka ovat puheita pitäneet.

Toinen asia on selkeästi se, että tässä näkee, että demokratia on kaukana tästäkin asiasta. (Ed. Skinnari: Miksi et ole itse ehdokkaana?) Laskin näitä ... — Ai, olenhan minäkin ehdokkaana, kansalaiset, niin että hyvä muistaa. — Arvoisa puhemies! Aivan kuten puhemies Kääriäinen huomautti tässä, että olisi syytä pitäytyä näissä 10 minuutin suosituksissa, (Ed. Pulliainen: Tuolla menolla asia ei edisty yhtään!) niin syyllisyys ilmeisesti kuvastuu siitä, ketkä puhuvat kaikista kauimmin. Kokoomuksella taisi mennä 20 minuuttia, keskustalla vähän vähemmän, aika rajoihin, ja demareilta tuli todella ylitystä rankasti. Joku täällä mättää siinä mielessä, ehkä tästä on demokratia ollut kaukana.

Arvoisa puhemies! Globaalista finanssikriisistä liikkeelle lähtenyt taloudellinen taantuma on ajanut Suomenkin talouden lamaan. Varsinkin viennin romahtaminen on aiheuttamassa synkempien ennusteiden toteutumisen, ja työttömyys on räjähtämässä käsiin. — Onkos siihen jotain sanomista? Ei. — Kansantalouden sukeltaessa näinkin pahasti on hallituksen lopetettava vitkastelu ja riittämättömien toimien kanssa puuhastelu, ennen kuin käy niin, että sukeltajalla tulee pohja vastaan eli päähän kolahtaa, niin kuin sanotaan. En aio tässä uudestaan toistaa jo aiemmissa puheissa esiin tuotuja synkkiä työttömyyslukuja. On täysin selvää, että työttömyystilanne on nyt erittäin huolestuttava ja menossa yhä pahempaan.

Edustamallani perussuomalaisilla on suuri huoli työttömyyden seurauksena muodostuvasta yhä kasvavasta syrjäytyneiden ihmisten joukosta. Erityisesti nuorten työttömyys johtaa helposti vakavaan syrjäytymiseen — mikä on toki täällä monta kertaa todettu, niin että sen verran puoskaripsykologeja löytyy joka puolueesta, vaikka tässä asiassa kyllä tietysti aiheestakin — jolloin syrjäytynyt nuori ei enää ole koulutuksen tai työelämän piirissä eikä näiden piiriin tahdo päästä myöhemminkään. Tämän henkilökohtaisen onnettomuuden ja tragedian lisäksi on selvää, että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tällaisesta kehityksestä ovat todella suuret. Kyllä erityisesti nuorille täytyy löytyä työskentely- ja opiskelupaikka, herra pääministeri ja valtiovarainministeri, tässä mielessä ainakin, työttömyyden ensi kertaa iskiessä. Kaikki muut vaihtoehdot ovat liian kalliita syrjäytymisuhan alla olevalle sekä yhteiskunnalle.

Pelottavan syrjäytymiskehityksen estämiseksi tulee mieleen 1980-luvun puolivälin työttömyyslain ajatukset yhteiskunnalle asetettavista työllistämis- ja koulutus ... (Ed. Pulliainen: Työllisyyslaki!) — Työllisyyslaki. Hyvä, että täällä on sen verran kokeneempiakin kansanedustajia. Työllisyyslaki, semmoista tarvittaisiin siis.

Nuorten lisäksi myös vajaakuntoisten henkilöiden tilanne rajusti kasvavan työttömyyden aikana voi kääntyä todella heikoksi, jos hallitus ei toimillaan tue näiden heikommassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä.

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyyden kasvusta on vakavia seurauksia mielenterveydenkin kannalta. Tämän on tuonut julkisuudessa esille muun muassa vanha ystäväni, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri, johon ed. Sirnökin viittasi täällä. Pekka Sauri toi muuten esiin senkin asian, mikä liittyy toiseen vanhaan ystävääni Matti Inkiseen, eli tämän lähdesuojan ja muun keskustelun, josta en saanut viime kyselytunnilla puheenvuoroa, vaikka minulle oli keskitetty ryhmäni kysymyskin, mutta sehän on aina puhemiesten päätettävissä. Mutta se on toinen asia.

Ilman työtä nuorelta jää mahdollisuus oppia konkreettisesti, kouriintuntuvasti, se, mitä tarkoittaa pitkäjännitteisyys, motivaatio ja tavoitteiden saavuttaminen elävässä elämässä. Myös sosiaalipsykologisten taitojen oppiminen, toisiin tutustuminen oikean yhteistyön kautta, kärsii ja heikkenee. Tärkeätä on aikuisuuden alkuaikoina myös se, että saa oppia vanhemmilta ja kokeneemmilta työhön liittyviä taitoja ja niiden saloja. Tätä kauttahan voi oppia myös oikeanlaista kunnioitusta ja nöyryyden merkitystä. Tästähän on hyvin paljon nykyisten ammattikorkeakoulujen yhteydessä moitittu koulutusta, että sitten kun näillä tietokoneilla näperrellään ihan liikaa ilman henkilökohtaista valmennusta ja varsinkin työssä olemista, niin nämä taidot jäävät aika ohuiksi ja varsinkin tämmöinen oikeanlainen kunnioitus isiemme ja äitiemme työtä kohtaan jää puutteelliseksi. Sitä paitsi oman rahan käyttö itse ansaittuna työn tuloksena opettaa erottamaan todelliset päämäärät kaiken maailman kotkotuksista ja houkutuksista, ja näin vapautuu kulutukseen liittyvistä suggestioista ja hypnooseista. — Mutta sehän nyt varmaan tämän kulutushallituksen, kulutukseen satsaavan hallituksen, päätarkoitus ei olekaan, eikä se mainosten määrästäkään päätellen muuta kuin vaan lisää suggestiota ja hypnoosia, omilla kanavilla vielä. Tämä oli tämmöinen välikommentti.

Ihminen itsenäistyy nimenomaan työtä tekemällä. Työstä jos mistä nuori, kuten ihminen yleensäkin, saa sitä oikeata potkua, kiksiä — suomeksi työntöä ja puskua — kohti tulevaisuutta. Huomautan, että Suomessa "työ" ja "työntäminen" liittyvät yhteen, että on jotain sisäistä pushia, joka panee sinua eteenpäin, enkä nyt tarkoita Georgea enkä W:tä, vaan tosiaan sitä, että ihminen menee eteenpäin, kehittyy sitä kautta, että työ työntää, kehittyy ja näkee, kun taas muualla indoeuroopassa "labour" ja latinalaispohjaiset työ-käsitteet liittyvät enemmän orjuuteen.

Nuorten työttömyyden osalta on nostettava esiin myös vastavalmistuneiden vaikeudet löytää työpaikkoja. Kyllä hallituksen täytyy löytää keinoja siihen, ettei Suomessa tarvitse valmistautua suoraan kortistoon. Monien kohdalla myös itse valmistumiselle kasautuu esteitä, kun harjoittelupaikkoja ei työnantajilta opiskelijoille tahdo löytyä. Lisäpanostuksia harjoittelu- ja työpaikkojen turvaamiseksi valmistuville opiskelijoille kaivataan hallitukselta pikaisesti.

Äsken tuossa oli mielenosoitus justiin eduskunnan edessä, ja sanoin siinä sitten, että tämä on aika vakavaa siinä mielessä, että kun ei ole koskaan töissä ollut, niin vedotaan siihen, että ei ole kokemusta. Se on vähän sama kuin se, että kun itse olen tulevaisuusvaliokunnassa, niin asiantuntijaksi siinä, mitä pystyy tekemään ulkomailla tulevaisuuden suhteen, tulee sillä, että on matkustanut enemmän niissä kokouksissa ja on vielä jonkun pääpuolueen edustaja. Sitten on asiantuntija, ja sitten se aina vaan kumuloituu enemmän ja enemmän. Samalla lailla nämä nuoret joutuvat kokemaan tämmöistä nöyryyttävää, inhottavaa kriterisointia tässä, että ei ole työkokemusta, kun ei sitä ole kerta kaikkiaan vielä voinut olla.

Arvoisa puhemies! Kun on selvää, että kasvava työttömyys Suomessa johtuu talouden lamasta, niin tällöin se, mitä hallitukselta voidaan odottaa, on työllisyyttä tukevat elvytystoimet. Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole näissä toimissaan onnistunut. Rikkaille suunnattujen veronalennusten sijaan elvytystä olisi tullut kohdistaa toisin.

Työllistämistä paremmin edistäviä elvytyskeinoja kyllä löytyy. Perustienpito on ollut retuperällä jo kauan. Panostamalla nyt näihin tiehankkeisiin, jotka kuitenkin on joskus tehtävä, jos tässä maassa halutaan vielä autoilla liikkua ja tavaroita kuljettaa — ei silti mitään vatasia nyt — voitaisiin varmasti luoda ja säilyttää työpaikkoja. Myös homekoulujen ja muiden korjausta vaativien julkisten rakennusten korjausinvestoinnit on tehtävä nyt. Rakennusalallahan työttömyys on kasvanut erityisen voimakkaasti. Myös metsänhoidon tukemisella voitaisiin työllisyyttä edistää. Kemera-rahat ovat jälleen kerran loppuneet, ja juuri nyt olisi työttömiä metsänhoitotöihin käytettävissä, ja nousukauden toivottavasti joskus koittaessa olisi teollisuuden tarpeisiin puuta metsistämme saatavissa — tässä nyt ei tarkoiteta mitään käpyjen keräilyä sitten, ettei kellään mene käpy väärään nenään.

Perussuomalaiset eivät myöskään pidä järkevänä sitä, että tällaisen laman aikana ja työttömyyden kasvaessa suosittaisiin työperäistä maahanmuuttoa. Eikö nyt olisi tarpeen ryhtyä kaikkiin madollisiin toimenpiteisiin oman maan työttömien ja nuorten aseman parantamiseksi?

On selvää, että nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa ei voida estää työttömyyden kasvua. Kuinka paljon työttömyys sitten kasvaa, siihen hallituksella on vaikutusmahdollisuuksia. Ymmärrättekö? Siis jonkin verran joka tapauksessa tulee työttömiä, mutta hallitus voi tehdä tälle asialle jotain. Ennen kaikkea hallituksella on tahtoessaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä näille työttömäksi joutuneille ja lomautetuiksi tulleille ihmisille tapahtuu.

Tähän mennessä hallituksen näytöt ovat olleet suorastaan surkeat. Te-keskukset ovat paikkoja, joissa tarjotaan esimerkiksi työvoimakoulutusta, jonka nimenomainen tarkoitus on parantaa koulutukseen osallistujien mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Näiden te-keskusten toimintaresurssit olivat jäämässä pahasti jälkeen kasvavan työttömyyden tarpeista, kunnes hallitus oli valmis hieman parantamaan tilannetta, kun oppositiopuolueet herättelivät sitä toimiin tällä välikysymyksellä. Tosin tässäkin vastaantulossa oli kyse vain rahojen siirtelemisestä taskusta toiseen ilman todellista uutta panostusta. Ja jos olette MOT-ohjelmia katselleet, niin tiedätte, mihin niitä koulutusrahoja menee, muillekin kuin Sarasvuon kavereille.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen tulee osoittaa määrärahat työttömyyden syöksykierteen pysäyttämiseksi nyt, ei vasta syksyllä, jolloin voi olla monen työttömän ja koulutuspaikkaa vailla olevan kannalta liian myöhäistä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Filatovin ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi. — 9.50, ottakaa malliksi!

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Hallitus ei vähättele eikä myöskään sopeudu. Hallitus ei suhtaudu ylimielisesti opposition esitykseen komiteasta. Se on kuitenkin sitä mieltä, että nyt on toiminnan aika. Olemme varmasti tästä yhtä mieltä. (Ed. Hurskainen: Missä se näkyy?)

On myös tärkeää, miten työttömyyden kasvusta puhutaan. Jos katsotaan tilannetta, kyseessä on jatkuva muutos, ei räjähdys. Otan esimerkin nuorisotyöttömyydestä, joka tällä hetkellä on 31 700 — tämä työttömyysluku vastaa nuorisotyöttömyyttä vuonna 2005. Ed. Filatov oli työministerinä tätä ennen, ja silloin absoluuttisina lukuina nuorisotyöttömyys oli korkeampi. On totta, että prosentit ovat erittäin korkeita. Kasvu on ollut voimakasta, ja se johtuu siitä, että Vanhasen toisen hallituksen aikana vuonna 2008 keväällä nuorisotyöttömyys oli alhaisimmillaan sitten 1980-luvun. (Ed. Jaakonsaari: Mikä selitys tuo oli?) — Se ei ole selitys, vaan se on toteamus.

Hallitus panostaa työttömyyden torjuntaan kolmessa eri vaiheessa:

Ensimmäisessä vaiheessa on lomautusten lisääntyessä lomautettujen kouluttamismahdollisuuksia lisätty. Tähän on tehty lakimuutokset, tähän on olemassa rahoitukset, ja järjestelmä on tällä hetkellä toimiva.

Seuraava vaihe, joka alkoi nyt keväällä, kun asetin työryhmän, joka katsoo nuorisotyöttömyyttä ja erityisesti nuorten miesten työttömyyttä, koskee nimenomaan tätä tehtävää. Nyt on tullut esitykset, ja kuten esityksistä käy ilmi, työvoimatoimistojen, te-toimistojen, resursseja nuorisotyöttömyyden hoitamiseen on lisättävä. Työryhmä on tehnyt esityksen, että 2009—2012 tähän tarvitaan 10 miljoonaa euroa. Nämä rahat löytyvät. Työryhmä on myös tehnyt esitykset yhteiskuntatakuusta sekä sen ajan lyhentämisestä, jonka jälkeen on tarjottava toimenpiteitä — se on tällä hetkellä kolme kuukautta — kahteen viikkoon. On myös esitetty sitä, että työnantajien on paremmin sitouduttava siihen, että nuoret saavat palkkatuettua työtä, työharjoittelua ja työvalmennusta.

Olemme lähteneet kolmikantaisesti jo nyt valmistelemaan näitä toimenpiteitä. Kolmikantatyöryhmä katsoo, miten yhteiskuntatakuuta voidaan tehostaa. Ongelma on kuitenkin olemassa. Tällä hetkellä niin monet yritykset ovat lomauttaneet, ja ne eivät voi ottaa työharjoitteluun ihmisiä. Tästä on käyty teknologiateollisuuden kanssa keskusteluja. Teknologiateollisuuden työnantajat ovat lähettäneet viestejä työnantajilleen siitä, että nämä työllistäisivät nuoria. Paikallisesti luottamusmiehet ovat kuitenkin suhtautuneet näihin asioihin erittäin kielteisesti. Tämä on luonnollista, eikä ole tarkoitus, että harjoittelijat tekevät lomautettujen töitä. Mutta tässä on ongelma, johon täytyy löytyä ratkaisu.

Kolmas vaihe on pitkäaikaistyöttömyyden torjunta. Aivan kuten ed. Filatov totesi, se tulee vasta myöhemmin esille. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys on viime keväästä vähentynyt vielä 5 000:lla. Olemme kuitenkin aloittaneet kokeiluja siten, että valmius on olemassa siinä vaiheessa, kun pitkäaikaistyöttömyys lähtee kasvuun. Te-keskukset ovat arvioineet, että tarvitaan tälle vuodelle 60 miljoonaa lisärahoitusta. Se rahoitus on nyt löytynyt. Se, että se on löytynyt Euroopan sosiaalirahastosta, ei ole mitään kikkailua. (Vasemmalta: On! — Ed. Tennilä: Ei se riitä mihinkään, pankaa nolla perään!) Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa 2007—2013 työllisyyteen liittyviä toimenpiteitä 1,4 miljardilla eurolla. Siihen liittyy myös kansallinen rahoitus. On olemassa aito riski, ja tämän toteamme, että jos kaikkea vuoden 2009 rahoitusta ei ole saatu käytettyä, sitä jää käyttämättä. Nyt nämä rahat otetaan käyttöön, ja sitä kautta takaamme sen, että te-keskukset saavat sen, mitä tarvitsevat. Haluan myös todeta (Välihuutoja), että on aivan totta, että niiden rahojen käyttö on byrokraattista. Siihen olemme löytäneet ratkaisun: työvoimatoimistojen resursseja lisätään. Seurantakomitea on viime viikolla myös tehnyt päätöksen ja todennut, että näitä rahoja voidaan käyttää.

Muutama virhe, jotka haluaisin korjata:

Ensinnäkin nuorille voidaan myöntää palkkatukea ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien.

Ed. Sirnö, (Puhemies: 5 minuuttia!) Suomen Kuntaliitto on todennut, että Suomen kunnat ovat sitoutuneet kesätyöllistämiseen samassa määrin kuin viime vuonna.

Kun puhutaan siitä, että joka neljäs nuori on työtön tai joka neljäs nuori mies olisi työtön, näin ei ole; kyse on siitä, että prosentit lasketaan työvoimasta. Jos otetaan koko ikäluokka, niin nuorten miesten työttömyys on muutaman prosentin luokkaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oppositio esittää ja vaatii enemmän kuin mitä hallitus on päättänyt. Hallitus myöntää tämän. Te-keskuksissa on laskettu, että tämän vuoden työllisyysmäärärahojen lisätarve nykyisillä tiedoilla on se täällä monasti mainittu noin 60 miljoonaa euroa. (Ed. Tennilä: Ei se riitä!) Tähän nähden pääoppositiopuolue esittää 139 miljoonaa euroa enemmän. Se on enemmän, mutta melkein väittäisin, että ei se ole summana sellainen ero, joka kattaisi sen mielikuvaeron, joka opposition puheiden perusteella syntyy siitä, mihin tämä erilainen, suurempi, vaatimus riittäisi. (Ed. Jaakonsaari: Se on 200 miljoonaa!) Tässä suhteessa on oikeastaan jo myös jäänyt avoimeksi, kuinka suurta aktiivitoimenpiteiden osuutta oppositio ajaa. (Ed. Tennilä: Erittäin isoa!) Tiedämme sen, että työttömyyden kasvaessa nyt aktiivitoimenpiteiden piirissä olevien määrä on jonkin verran suhteessa alentunut siitä, mitä se viime vuosina on ollut, (Ed. Tennilä: 10 000!) mutta ette tekään aja 100:aa prosenttia. Teidän puheessanne ainoa prosenttiluku, joka näkyy, oli, että viime vuonna oli 31 prosenttia aktiivitoimenpiteiden piirissä. Eli aika iso osa ilmeisesti jäisi edelleenkin ulkopuolelle, vaikka tämä 139 miljoonaa enemmän myönnettäisiin rahaa.

Hallituksen päästrategiahan koko tämän kriisin ajan on ollut tietysti ensi sijassa pyrkiä turvaamaan oikeat, olemassa olevat työpaikat, ja toimenpiteitä sekä rahoituksen puolella että elvytystoimissa, kulutuksen ylläpitämisessä, on tällä periaatteella toteutettu. Melkein uskallan väittää, että esimerkiksi pelkästään tämä remonttituki, joka vähitellen alkaa purra, jossa piikki on auki, tulee tuottamaan oikeita, aitoja työpaikkoja rakennusalalle, kukaties jopa enemmän kuin tämä 139 miljoonaa aktiivitoimien kautta toisi. (Ed. Tennilä: On nämäkin, pääministeri, oikeita töitä, kun ihmiset tekevät töitä!) Näiden oikeiden työpaikkojen saaminen, niiden turvaaminen, on välttämätöntä.

Mutta sen rinnalla tarvitaan näitä aktiivitoimia. Niissä on erityisesti kaksi pääkohdetta, jotka ovat hyvin työministerin vastauksessa tulleet esille: pitää pyrkiä turvaamaan nuorille työpaikkoja, ja toisekseen pitää pystyä turvaamaan se, että pitkäaikaistyöttömyys ei ryöstäydy käsistä. (Ed. Tennilä: Oikeita töitä nekin on!) Nämä ovat kaksi selkeätä hallituksen prioriteettia, ja niiden mukaan hallitus toimii kriisin tässä vaiheessa. Tässä onnistuaksemme me tarvitsemme myös yksityisiä työnantajia, kuntia, myös niiden on aktiivisesti kannettava vastuuta työpaikoista. (Ed. Kallis: Ei niitä kannata lyödä!) Valtion keinot yksin eivät riitä siinä tilanteessa, jossa kymmeniätuhansia ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan. Ei suinkaan hallituksen ... Mitenkä se oli vasemmistoliiton puheessa? "Hallituksen käsittämättömän edesvastuuttomuuden seurauksena lomautettujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, samoin irtisanottujen." Väitän, että se ei johdu hallituksen edesvastuuttomuudesta, vaan se johtuu maailmanmarkkinoiden poikkeuksellisen rajusta muutoksesta, jossa meidän tehtaamme joutuvat lomauttamaan, irtisanomaan väkeään. (Välihuutoja)

Ei myöskään sitä yhteistyötä, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee työllisyyden pitämiseksi korkealla, synny sillä, että ajatellaan kuten täällä ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että "työmarkkinoiden todelliset roistothan ovat työvoimaa - - riistävät työn teettäjät" (Naurua) — tämä on suoraan paperista luettua tekstiä. Ei tällä otteella ja asenteella tätä yhteistyötä synnytetä, vaan kyllä me tarvitsemme niitä, mihin ed. Karjula viittasi puheenvuorossaan, kymmeniätuhansia tavallisia työnantajia, jotka vasta viimeisessä hädässään turvautuvat lomautukseen tai irtisanomiseen. Eivät he riistä työntekijöitä, he tarvitsevat työntekijöitä. Tosiasia on se, että en usko, että nykyaikaisessa työelämässä myöskään näiden yritysten työntekijät kokevat työnantajia riistäjiksi.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehottaisin pääministeriä tutustumaan tähän Esr-maailmaan, koska se ei todellakaan ole tehokas ja nopea työvoimapolitiikan väline tässä lamassa. Se vaatii hankkeen ja sitä kautta näiden työvoimapoliittisten toimien toteuttamisen. Esimerkiksi Uudeltamaalta, joka on yksi meidän vaikeimmista työllisyysalueistamme tällä hetkellä, jossa ihmisiä tulee eniten määrällisesti työttömäksi, ei yksinkertaisesti löydy noita hankkeiden toteuttajia. Sitä varten tarvitaan valtiota ja te-keskuksia, jotta nämä toimet saadaan toteutettua.

Mutta mitä tulee sitten siihen ajatukseen, onko kaikki vain vientiteollisuuden tuskaa, niin toinen puoli on se, että jos katsomme, mitä suhteellisesti työllisyydessä on tapahtunut, niin valtion työllisyys on vähentynyt suhteellisesti eniten, kuntien työllisyys on vähentynyt suhteellisesti toiseksi eniten ja vasta kolmantena tulee globaalissa kriisissä painiva vientiteollisuus. Miten voimme työllisyyttä hoitaa, jos julkinen puoli vetäytyy eniten työllisyysvastuustansa? (Ed. Gustafsson: Vastatkaa tähän nyt!) Tästä kertoo myös tuottavuusohjelma, joka on tärkeä ajatukseltansa mutta jonka henkilöstömitoitukset (Puhemies: Minuutti!) on täysin väärin ajoitettu.

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin imarreltu pääministerin erityishuomiosta mutta huolissani hänen ulkolukutaidostansa. Nimittäin sanatarkasti puheessani sanoin: "Työmarkkinoiden todelliset roistothan ovat työvoimaa laittomalla tavalla riistävät työn teettäjät." Voiko olla, että pääministerillä on jotakin tätä sanomaa vastaan? Jos on, olen todella huolissani koko työssä käyvän väestön puolesta. (Ed. Zyskowicz: Luokkataisteluretoriikkaa!)

Arvoisa työministeri, eikö ole hurskastelua puhua kolmen kuukauden takuusta nuorille erilaisista toimista, jos meille vuodettu Temmin paperi sisältää sen todellisuuden, että tämän vuoden määrärahat on käytetty? Uusia päätöksiä työllistämis-, koulutus- tai muista tukitoimista ei yksinkertaisesti tällä hetkellä voida tehdä. Tänään ja muutama viikko sitten työttömäksi jääneitten nuorten kohdalla hallitus tarjoaa toimia vasta mahdollisesti lokakuussa. Silloinhan on kyse lähes kuuden kuukauden työttömyysjaksosta. Miten te kehtaatte valehdella täällä, että te tarjoatte kolmen kuukauden päästä joitakin toimia näille nuorille?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä hieman ihmettelen tätä sosialidemokraattien haikailua uuden kriisityöryhmän perustamisen perään. Juuri kun olemme saaneet yhden työn päätökseen (Ed. Jaakonsaari: Minkä työn?) ja pitäisi lähteä toimenpideohjelmaa toteuttamaan, niin nyt pitäisi sitten lähteä tekemään uutta. (Ed. Jaakonsaari: Nyt ei ymmärrä!) Ikään kuin tämmöinen työryhmien määrä olisi jollain tavalla merkitsevä — mitä enemmän työryhmiä on, sitä paremmin asiat olisivat — tai ikään kuin meillä pitäisi olla yksi työryhmä, johon aina tärkeät asiat upotettaisiin ajallaan. Ei tämmöisessä ole mitään järkeä.

Kysyisin nyt työministeriltä ihan suoraan: Kun me olemme tämän toimenpideohjelman saaneet, niin minkälaisella aikataululla me pystymme lähtemään tätä toteuttamaan?

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten miesten työllistyminen on kaikkein vaikeinta tänä päivänä. Varsinkin pitempiaikaisesta työttömyydestä seuraa helposti syrjäytyminen monine lieveilmiöineen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen tukeminen ovat kuuluneet hallituksen asialistalle jo sen alkutaipaleelta lähtien. Sen osoittavat pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen käynnistämät kolme politiikkaohjelmaa eli työn, yrittämisen ja työelämän, terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmat. Kysyisinkin pääministeriltä: Miten näitä eri politiikkaohjelmia koordinoidaan parhaalla mahdollisella tavalla estämään nuorisotyöttömyyttä ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä opposition puheenvuoroja kuunnellessa vähän ihmetyttää se, että syytetään, että hallitus ei ole vakavissaan. Onko oppositio vakavissaan? Rahaa halutaan heittää sinne ja tänne lisää, mutta semmoista kokonaisnäkemystä ei ole esitetty. (Välihuutoja vasemmalta) — Joo, mutta mikä on se, mitä te haluaisitte työllisyyspolitiikassa vahvistaa? Sitä ei tule. — Hallitus on luvannut laittaa rahaa kaikkiin niihin kipupisteisiin, mitkä ovat keskustelussa tulleet esille, ja te haluatte vaan sanoa, että no, me laittaisimme vielä enemmän.

Jos arvioi hallituksen politiikkaa kokonaisuudessaan, niin siinä on tämä kestävää uutta kasvua luova ominaisuus yhtä lailla mukana. Nyt ei vaan voi murehtia tätä tilannetta, missä me olemme nyt, vaan tulee luoda myös uutta kasvua, ja hallituksella on kokonaisnäkemys tästä — toivoisin, että teilläkin olisi kokonaisnäkemys — esimerkiksi siitä, kuinka paljon me olemme voineet saada elvyttävää vaikutusta sillä, että ekotehokkuusinvestointeja on tehty kotitalousvähennyksen avulla. Se on hyvin merkittävä vaikutus. Hallitus on tehnyt paljon tämmöisiä strategisia valintoja, jotka ovat viisaita ja auttavat työllisyyskehitystä.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että maailmanmarkkinatilanne, heikkenevä tilanne, on tullut tosi nopeasti päälle. Oppositio teki välikysymyksen juuri siksi, että viime syksystä alkaen olemme varoitelleet ylisuurista veronkevennyksistä ja siitä, että työttömyys pahenee, ja me olemme halunneet innostaa ja kirittää myös hallitusta siksi, että ripeitä toimenpiteitä kaivataan täällä. Ajankohta tuon 60 miljoonan euron suhteen, jonka hallitus on luvannut antaa, on todellakin juuri niin kuin äsken ed. Sirnö mainitsi: se on lokakuussa käytännössä te-keskuksilla ja käytännössä kuluttajilla marras—joulukuussa. Minä luulen, että tästä eduskuntasalista ei löydy yhtään henkilöä, joka sitä kannattaisi. Jos te tuotte vaan esityksen tästä 60 miljoonasta ennen juhannusta, me istumme kaikki täällä juhannuksen jälkeen. Jos te tuotte kuntien valtionosuuksiin lisää rahaa, niin että kuntien ei tarvitse lomauttaa ihmisiä eikä tarvitse lyhytaikaisia työsuhteita sanoa irti, tässä salissa istuvat kaikki kansanedustajat. Kun te kuuntelette omissa ryhmissänne näitä kansanedustajia, olen täysin varma siitä, (Puhemies: Minuutti!) että hallitus on tässä asiassa eri mieltä kuin eduskunnan enemmistö.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme jo siinä tilanteessa, kuten kaikki tiedämme, että meillä on jo liian monta työtöntä nuorta. Ja paitsi että meidän pitäisi estää se, että nuorten työttömyys kasvaa, pitäisi myöskin pitää huolta niistä nuorista, jotka jo ovat työttöminä. Kuten tiedämme, oppisopimuskoulutus on erittäin hyvä järjestelmä. Toivoisin, että hallitus voisi sitäkin harkita, millä tavalla sitä voitaisiin kehittää vielä parempaan suuntaan. Onko hallitus jo mahdollisesti tätä miettinyt?

Toinen asia koskee kuntia. Tiedämme, että siellä tehdään aika paljon nuorten hyväksi, mutta voisi ehkä myöskin miettiä sitä, mitä tuo vapaa-ajan lautakunta, kulttuurilautakunta, koko se puoli, voisi tehdä näitä nuoria varten, jotka jo ovat työttöminä, myöskin päiväsaikaan. Onko hallitus sellaista miettinyt?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Britannian hallitus pyrkii ehkäisemään masennusta ja itsemurhia kehittämällä järjestelmän, jonka avulla taantumasta kärsivät ihmiset ohjataan psykoterapiaan. Operaation tavoitteena on kouluttaa tuhansia terapeutteja ja erikoissairaanhoitajia sekä luoda uusia psykoterapiakeskuksia eri puolille maata. Eikö tästä ideasta Suomen tulisi ottaa mallia, sillä myös meillä taantuma on lisännyt ja tulee edelleen lisäämään hoitoa vaativia mielenterveysongelmia? Ihmisten kouluttaminen ja työllistäminen hoitoalalle olisi kaikkien etu. Jokainen itse aiheutettu kuolema on turha, ja niitä tulisi pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin ehkäisemään. Ovatko arvon ministerit samaa mieltä tässä asiassa?

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että ed. Larikka ei ymmärtänyt ollenkaan, mitä me haluamme. Me haluamme tilanteen sellaiseksi, että eri tahot, työnantajat, työntekijät, ammattiyhdistysliike, sitoutuvat yhdessä siihen, että työttömyyden kasvu voidaan pysäyttää. Mutta ymmärtämättömyydestä kertoi myös ed. Zyskowiczin välihuuto, kun ed. Sirnö puhui laittomasta työntekijästä. Hän sanoi: "Luokkataisteluretoriikkaa!" Suomessakin on ihmisiä, jotka tekevät eurolla tunnissa työtä, ja Euroopan suurin ongelma on pakotettu työ, laittomat työntekijät tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri ei vastannut ollenkaan tähän peruskysymykseen, että yhä useammat asiantuntijat ovat viitanneet siihen, että tämä veroelvytys ei toimi tällä hetkellä, että on parempiakin tapoja elvyttää. Me aloitimme elvytyksen myöhään, ja kaikki on viitannut siihen, että meillä työttömyys kasvaa tällä hetkellä erittäin voimakkaasti. Tähän pitää saada stoppi. Työttömyyttä ei saa päästää kasvamaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt tyypillisesti toistuu tämä sama tilanne, että hallitus selittää joka kerta saman selityksen: syy on muualla kuin hallituksessa itsessään. Vyörytetään syytä muualle. Kun me katsomme sitä, minkä ed. Filatov tuossa toi esille, niin vahvasti te olette puhuneet kotimaisen elvytyksen kautta saatavasta tuloksesta, joka lisää työllisyyttä. Mikä on se lopputulema? Valtio, kunnat ulkoistavat ja lomauttavat ja irtisanovat. Eihän tässä nyt ole mitään logiikkaa, tässä teidän toiminnassanne, sieltä ei tule tulosta. Voisi sanoa, että tämä on niin kuin fantastisen epätoivoista hommaa, mitä te nyt teette. Veronmaksajien rahoja palaa, mutta ongelmat ei kun kasvavat syliin. Tehoja pitäisi löytyä, pitäisi löytyä tuloksia, mutta ei tällä logiikalla, tällä toimintamallilla, niitä synny, ja ikävintähän tässä nyt on se, että teillä on ylimielinen asenne edelleen. Jos me katsomme viime syksystä puheita, otetaan kaikki sanat siihen puheeseen mukaan, mitä te olette puhuneet, niin teillä ei asenne näy muuttuvan. Te annatte työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, räjähtää käsiin tässä maassa. (Puhemies: Minuutti!) Näyttää ikävä kyllä nyt siltä, että se on teidän tahtotilanne. Näin se ulospäin näyttäytyy. (Ed. Zyskowicz: Kova väite ja perusteeton vielä!)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistan, kun olimme lokakuussa kuntavaalien vaaliväittelyssä ja silloin sanoin, että työttömyys tulee tänä vuonna kasvamaan, ja tähän ministeri Cronberg naurahti, sanoi minulle, että minä pelottelen, ja hän totesi, että todellinen riski meillä on olemassa työvoimapulasta. No, me olemme nyt tässä keskustelemassa välikysymyksen muodossa työttömyyden räjähtävästä kasvusta, ja edelleen minun täytyy sanoa, että, ministeri Cronberg, teidän vastauksenne on minulle pettymys.

Nimittäin, niin kuin ed. Korhonen täällä aikaisemmin totesi ja niin kuin näkyy ed. Zyskowiczin puheesta, hallituspuolueet vähättelevät tätä työttömyyden ongelmaa. Te ette ota tätä vakavasti. Te ette ymmärrä sitä, että tuolla on 30 000 nuorta vailla työtä, jotka todella murehtivat ja kantavat huolta omasta elämästään. Hallitus on tähän mennessä tuonut vain toimia, joilla lisätään hallintoa ja byrokratiaa, mutta todellista apua näiden nuorten arkeen te ette ole pystyneet osoittamaan.

Arvoisa ministeri Cronberg, teidän kotikaupungissanne Joensuussa on 1 300 nuorta vailla työtä. Miksi te ette halua auttaa näitä nuoria? Me, oppositio ja sosialidemokraatit, olemme tarjonneet monia konkreettisia keinoja, joilla näitä (Puhemies: Minuutti!) nuoria voi auttaa. Miksi te ette välitä heistä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Uusia päätöksiä ei ole voitu tehdä hetkeen, mutta haluan muistuttaa siitä, että tällä hetkellä meillä on 500 miljoonaa euroa liikkeellä työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Kymmenettuhannet ihmiset ovat aktivointitoimien piirissä, myös tuhannet ja tuhannet nuoret. (Ed. Tennilä: Ne ovat vähentyneet!)

Toimenpideohjelma käynnistetään välittömästi. Kolmikantainen valmistelu yhteiskuntatakuun muuttamisesta on jo käynnistynyt. Keskusteluja käydään siitä, mitenkä lisätään vielä te-toimistojen resursseja. Toisin sanoen: välitön toimenpideohjelma.

Ed. Wideroos kysyi oppisopimuskoulutuksesta. Sitä on lisätty, sitä on todella lisätty räjähdysmäisesti. Lomautettujen oppisopimuskoulutuksen säilyttämisessä on ollut ongelmia. Siinä on annettu uudet ohjeet siten, että myös lomautuksen aikana voidaan säilyttää oppisopimuskoulutus ja ennen kaikkea aktivoida koulutusosioita.

Nuorten työttömyyteen olemme nyt esittämässä sitä rahoitusta, mitä te-keskukset ovat vaatineet. Sitä voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi. (Ed. Jaakonsaari: Ei voida, ei voida!) Tämä koskee niin joensuulaisia nuoria kuin nuoria koko Suomessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä tietysti välikysyjillä olisi ollut mahdollisuus tehdä oma ehdotus. (Ed. Urpilainen: Olemme tehneet!) Ei löydy välikysymyksestä edes sitä summaa, kuinka paljon te ehdotatte. Sosialidemokraatit ovat ehdottaneet sen 139 miljoonaa enemmän kuin hallitus esittää.

Samoin tässä paljon kritisoidaan, useat opposition edustajat, tätä veroelvytystä. Ette te senkään osalta esitä veronkevennysten peruuttamista. Te toteatte, että tehdyt veronkevennykset eivät ole lisänneet toivotussa määrin kulutusta tai kotimaista kysyntää. Se on tietysti arviointikysymys. (Ed. Jaakonsaari: Siitä on äänestetty moneen kertaan!) Hallituksen käsityksen ja arvion mukaan me tarvitsemme tässä kriisinhoidossa oikeastaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus tekee, alkaen sieltä viime syksyn yritysten rahoitusten turvaamisesta. Tarvitaan niitä suoria elvytystoimia, joilla rakennustyömaita käynnistetään, ja tarvitaan näitä perinteisempiä työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteitä, joista tässä välikysymyksessä eniten keskustellaan, eivätkä nämä ole toisiaan poissulkevia, ja tarvitaan myös kotitalouksien luottamuksen ylläpitämistä, kotitalouksien kulutusvoiman vahvistamista, johon veronkevennykset ovat olleet tarpeen.

Oikeastaan, jos jotain positiivista tästä kriisistä hakee, se on se, että meillä kotitalouksien tasolla sittenkin tämä luottamus on pysynyt kohtuullisella tasolla, ja se auttaa ylläpitämään sitä suurta palveluelinkeinoa, jolla on merkitystä tässä työllisyyden ylläpitämisessä, koska työttömyys ennen muuta koskee nyt vientiin kytkeytyviä aloja ja se, mitä me erityisesti Suomessa, täällä kotimaassa, voimme tehdä, on ylläpitää palvelusektorin työpaikkoja, ja tässä on tarvittu myös tätä veroratkaisua.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus nosti esille vastauksessaan, kuinka tärkeää on työttömien ja lomautettujen koulutus. Mutta miten se sitten käytännössä näkyy? Minun mielestäni ei mitenkään. Hallitus ei ole todellisuudessa luonut edellytyksiä koulutukselle. Ongelma on noussut esille erityisesti näillä taantuneilla teollisuuspaikkakunnilla, puunjalostusteollisuusalueilla. Esimerkiksi Imatralla, kun Stora Enso irtisanoi yli 300 henkilöä, työttömäksi jääneillä olisi ollut intoa ja on intoa uuteen työhön ja uudelleenkoulutukseen, ja erityisesti ongelma on noussut yli 50-vuotiaiden kohdalla, ja tähän hallituksella ei ole mitään tarjota. Vielä toistan: Onko hallituksella tähän mitään tarjota näille työttömäksi jääneille ja lomautetuille?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole ottanut riittävän vakavasti julkisen sektorin elvyttävää ja työttömyyttä vähentävää potentiaalia. Jos edes osa veronkevennysten liikkumavarasta olisi panostettu kuntarahoitukseen, elvytys olisi tehokkaampaa ja samalla myös lisäisi hyvinvointia.

Harmittelen sitä, että tästä keskustelusta puuttuvat niin kuntaministeri kuin peruspalveluministeri, joiden vastuulla ovat kuitenkin merkittävät toimenpiteet nuorten syrjäytymisen estämisessä. Se, että työttömyys lisääntyy nimenomaan nuorten keskuudessa, liittyy siihen, että jo ennen taantumaa nuorten ja lasten syrjäytymisluvut olivat hälyttävän suuret. Siksi tarvitsemme panostuksia parempiin koulu-, opiskelu- ja terveydenhuollon palveluihin, samoin esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Nämä palvelut ovat vaarassa rapistua, kun kunnat ovat niin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun tässä nyt on kuunnellut hallituksen vastausta ja hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja ja erityisesti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa ja sitten vielä valtiovarainministeri Kataisen puhumattomuutta, niin ei tässä oikeastaan voi muuhun päätyä kuin siihen, että suomalaisella työttömällä taitaa olla yksi ainoa suuri uhka. Se on kokoomus, kokoomus, kokoomus. (Välihuutoja)

Herra valtiovarainministeri, te olette tehnyt verohelpotuksia, jotka ovat suosineet teidän omia kavereitanne. Se ei ole mitään elvyttävää toimintaa, että lähdetään antamaan verohelpotuksia niille, joilla on suuret omaisuudet, suuret varallisuudet, ja muka kutsutte sitä elvyttämiseksi, ei millään tavalla.

Toinen asia, mikä tuli esille ministeri Cronbergin vastauspuheenvuorossa: Siinä väititte, että Suomen elvyttäminen on Euroopan huippuluokkaa. Täytyy sanoa, että ihan hirvittää. Jos tämä on Euroopan huippuluokkaa, niin silloinhan koko Eurooppa elvyttää aivan liian vähän. Sama muistaakseni oli keskustan ryhmäpuheenvuorossa, (Puhemies: Minuutti!) että nyt on opittu viime lamakauden virheistä. Ei ole opittu. Kunnat lomauttavat, kunnat irtisanovat, (Puhemies: Minuutti kulunut!) valtio irtisanoo. Mitään ei ole opittu!

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien eurovaalivälikysymys on hyvin ajoitettu, mutta ei siinä juuri muuta hyvää ole. Työvoimaviranomaiset ovat itse arvioineet tarvitsevansa noin 60 miljoonaa euroa työvoimapoliittisiin toimiin, jotka ovat järkevästi toteutettavissa ja vastaavat tarpeeseen. Miten te, sosialidemokraatit, tiedätte näitä työvoimaviranomaisia eli alan toimijoita paremmin, että tarvitaankin nyt 200 miljoonaa euroa toimiin, jotka olisivat järkevästi toteutettavissa? Miten te siellä vasemmistoliitossa tiedätte vielä kaksi kertaa paremmin kuin sosialidemokraatit tietävät paremmin, koska te esitätte, että tarvitaan 400 miljoonaa nyt näihin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tampereella aktiivitoimissa on alle 25-vuotiaista nuorista 25 prosenttia. Täällä pääministeri kysyi hetki sitten, mikä mahtaisi olla semmoinen oikea taso. Sanoisin, että olennainen ero opposition ja kokoomusporvareitten välillä on siinä, että me haluamme nostaa tämän aktiivisuusasteen vähintään 70—80 prosenttiin. Viime perjantaina me esittelimme tiedotustilaisuudessa sen, miten me kohdennamme tämän 200 miljoonaa euroa nuorille työttömille, aikuiskoulutukseen ja erilaisiin räätälöityihin tukityöllistämisiin, palkkatukeen jne. Meillä oli myöskin laaja panostus siinä. Luen vaan otsakkeet täältä: "Akateemisiin yrittäjiin" — ja myöskin — "Ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeisiin." Me tiedämme, meillä on tuntosarvet kenttään. Olen itse ollut yhteydessä Areneen, ammattikorkeakoulujärjestöihin, Akavaan, SAK:hon, työvoima- ja elinkeinopiireihin. (Puhemies: Minuutti!) Meidän kunnianhimotasomme on toinen kuin vihreän työministerin ja porvarihallituksen. Me haluamme saada nuorille oikeasti työtä!

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nousukauden aikana peruskoulunsa päättäneistä nuorista syrjäytyi suuri joukko siksi, että heille ei ollut tarjolla riittävästi ammatillista koulutusta. Hallitus on koko toimintansa ajan lisännyt ammatillisen koulutuksen paikkoja, ja peruskoulunsa päättäneelle nuorelle erityisesti taantuman aikana hyvän koulutuksen hankkiminen on kaikkein tärkeintä. Kysyisin opetusministeriltä: Mikä nyt on ammatillisen koulutuksen tilanne? Onko sitä tällä hetkellä riittävästi, vai pitäisikö sitä entisestään lisätä?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä aika vaikeaa ajatella ja ehkä mitata sitä, voisiko sanoa, erikoisuuden määrää, mitä kyllä opposition puheenvuoroissa esiintyy siinä kohtaa, kun yritetään koko tämä taloustilanne kääntää hallituksen syyksi ja viaksi. Se on kyllä sellainen populismin huippu, että siinä on aika vaikeaa enää mennä sen riman yli ja sitä pystyä ylittämään. Se on kyllä mielestäni jo vastoin sitä, mitä on järkevää esittää.

Mutta nuorisotyöttömyydestä ja ylisukupolvisuudesta, joka on myös keskustan erittäin tärkeä lähtökohta: Valtion ja kuntien on suunnattava ilman muuta rahaa opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin. Uskon, että voimme olla siitä salissa samaa mieltä. Työllisyysmäärärahoissa on huomioitava tuetun työllistämisen ja työpajatoiminnan tarpeen kasvu. Näihin toimiin on jo ryhdytty. Mielestäni se varjonyrkkeily ja varjomiekkailu, mitä nyt käydään siitä, pitäisikö perustaa työryhmä, on täysin tarpeetonta. Kaikkiin toimiin on ryhdyttävä ilman muuta, mihin vain voidaan yhteisen haasteen edessä ryhtyä. Itse olen esittänyt jo varhain keväällä nuorisotupoa tai koulutustupoa, jossa kaikki osapuolet (Puhemies: Minuutti!) sitoutettaisiin kaikkiin toimiin nuorten asioiden edistämiseksi. Luulen, että voimme olla siitä yhtä mieltä — meidän pitää olla siitä yhtä mieltä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg, te sanoitte pohjoiskarjalaiselle, kainuulaiselle, lappilaiselle työttömälle, pitkäaikaistyöttömälle, nuorelle työttömälle suoraan, että ennemmin jätämme rahat käyttämättä kuin käytämme ne teidän työllistämiseenne. Näin te sanoitte. Teidän puheessanne on kohta: "- - vielä viime vuonnakin työllisyysmäärärahamomentin toteutuma, 490,6 miljoonaa euroa, jäi yli 60 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä momentille oli budjetoitu." Siis 60 miljoonaa euroa viime vuoden aikana oli säästö, ja kun siihen lisätään Euroopan sosiaalirahaston säästö, päästään 100 miljoonaan euroon tilanteessa, jossa työttömiä oli koko vuoden aikana yli 200 000, nyt heitä on 250 000, jopa vähän ylikin. Pohjois-Karjalassa viimeisen tilaston mukaan työttömyys oli 16 prosenttia, liki kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna, ja silti teillä ei ollut puheessanne sanaakaan työttömyyden alueellisten erojen kaventamisesta. Eikö teitä hävetä, ministeri Cronberg? Te jätätte jo myönnetyt työllisyysmäärärahat käyttämättä, ja eniten siitä kärsii teidän oma alueenne Pohjois-Karjala.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä oikeasti olen järkyttynyt siitä, että täällä vähätellään näin kertakaikkisesti työttömyysongelmaa. Tuolla ovat nuoret osoittamassa mieltään, ja täällä puhutaan nuorista, ja sitten vihreiden taholta tulee tekstiä, jossa puhutaan rahojen vetämisestä sinne tänne. Tämä ei vaan käy, arvoisa puhemies. Samaan aikaan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla luoda uusia työpaikkoja eli elvyttää.

Minulla on tässä kansantaloustieteiden professorien kirjoittama Aamulehden artikkeli siitä, että kun hallitus on vain elvyttävinään antamalla hyväosaisille veronkevennyksiä, jotka menevät sukanvarteen, ja samaan aikaan kunnat ovat pulassa, ne leikkaavat, ne irtisanovat väkeään, lomauttavat, nostavat verojaan, niin tämän seurauksena, arvoisa valtiovarainministeri Katainen, näin professorit sanovat, yhteisvaikutus on se, että julkinen talous ei elvytä lainkaan. Ja mitä te teette? Te ilmoitatte, että te istutte nyt odottamaan elvytyksen tuloksia, ja tässä tapauksessa valitettavasti kärsijäksi joutuu se työtön, se työtön nuori, joka tuolla näyttää mieltään, kun te istutte ja odotatte tuloksia, joita talousoppien mukaan ei valitettavasti ole tulossa. Nyt on toiminnan aika. (Puhemies: Minuutti!) Olkaa hyvä, toimikaa, ministeri Katainen! (Ed. Gustafsson: Avatkaa hana!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ihan alkuun tuottavuusohjelmasta on hyvä tietää, niin kuin tietysti täällä tiedetäänkin, että valtio palkkaa tänä vuonna ja ensi vuonna noin 7 000 uutta ihmistä palvelukseensa. Täällä helposti annetaan semmoinen käsitys, että siis irtisanotaan tai muuten väki vähenee eikä ketään oteta työhön. Tämä ei ole siis totta, niin kuin täällä hyvin tiedetään. Mutta kun minulle ainakin on jäänyt tällainen käsitys joistakin puheenvuoroista, niin haluan sen oikaista: kaikki suomalaiset, jotka ovat totuudesta kiinnostuneet, tietävät, että tämän ja seuraavan vuoden aikana noin 7 000 ihmistä työllistyy, otetaan siis uusia ihmisiä töihin. Tämän lisäksi kannustetaan antamaan harjoittelupaikkoja lisää meidän hallinnonaloillamme eri ministeriöissä ja eri toimialoilla ilman, että tuottavuusohjelma sitä rajoittaa. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että nuoret pystyisivät valmistumaan, ne nuoret, jotka nyt ylipäänsä valtion harjoittelupaikkoihin voivat tulla, tarkoitan lähinnä korkeakouluissa opiskelevia.

Mitä tulee sitten veronkevennyksiin, ed. Lapintie jälleen kerran totesi, että hallitus antaa vain rikkaille veronkevennyksen. Me voisimme nyt vaikka sopia sillä tavalla, että www.kokoomus.fi-sivulle ilmestyy tänä päivänä vielä semmoinen taulukko, jossa kerrotaan, kenelle veronkevennykset ovat menneet ja kuinka paljon niitä on annettu. Sieltä jokainen, joka on totuudesta kiinnostunut, voi käydä katsomassa, kumpiko puhuu totta, ministeri vai kansanedustaja Lapintie. (Välihuutoja) Jokainen asioihin perehtynyt tietää, että noin 900 miljoonan euron veronkevennyksistä valtaosa menee tietenkin pieni- ja keskituloisille. Hallituksen tavoitteena on ollut se, että eläkkeensaajat ja palkansaajat saavat lisää ostovoimaa, erityisesti ne lapsiperheet, jotka ovat ennätysvelkaisia. Suomalaiset nuoret perheet ovat ennätysvelkaisia, historian velkaisimpia, tänä päivänä, (Ed. Martti Korhonen: Mistähän se johtuu?) ja heille kuuluu aivan aidosti lisää ostovoimaa. (Välihuuto) — Se näkyy muun muassa siinä, että juuri tällä hetkellä kuluttajan luottamus on kohtuullisen hyvällä tasolla. (Puhemies: 2 minuuttia!) Siitä ei pidä vetää johtopäätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, mutta juuri tällä hetkellä korot ovat laskeneet, ostovoima kasvanut niillä, joilla on ollut työpaikka.

Kukaan ei vähättele nuorisotyöttömyyttä, muutakaan työttömyyttä, se on inhimillinen tragedia, mutta sillä on vakavat taloudelliset vaikutukset, ja toivoisin, ettei kukaan edes vaalihuumassa väittäisi, että hallitus tai kukaan tässä salissa oleva tahallaan haluaa työttömyyttä kasvattaa.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Juuri teille, ed. Gustafsson: Me kaikki olemme huolestuneita siitä, että on työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia, ja nyt me etsimme niitä konsteja ja keinoja, joilla aktivointitoimia parannettaisiin. (Ed. Gustafsson: Kunnianhimotaso on olennainen!) Tällä hetkellä ollaan vähän alle 30 prosentin, se on totta. Te roiskaisitte televisionkatsojille ja radionkuuntelijoille, että 70 prosenttia on teidän tasonne. Tiesittekö te, mitä te sanoitte? Se oli 30 prosenttia silloin, kun me rakensimme hallitusta; silloin me tavoittelimme vähän yli 30:tä prosenttia. Se on ollut viime vuosien aikana noin 30 prosenttia, ja tämä hallitus niillä toimillaan, joita se on tässä tänään esitellyt, tähtää siihen, että siihen nytkin päästään.

Ed. Filatov epäili sitä, voidaanko sosiaalirahaston varoja käyttää. Ed. Filatov, te olette oikeassa, ei ole helppo käyttää, koska (Välihuutoja) — minä jatkan — näitten rahojen käyttö jakaantuu. Ennalta on sovittu Filatovin aikaan, että neljään eri toimintalinjaan käytetään Esr:n rahoja. Jos niitä sillä tavalla käytetään, osa jää käyttämättä. Nyt hallitus on tehnyt päätöksen, että me kahdesta toimintalinjasta sallimme näitten rahojen käyttämisen juuri näihin tarkoituksiin, joita te nyt täällä aivan oikeutetusti peräätte. Tämä siirto on mielestäni oikea ja oikeutettu, näin pitää toimia ja tehdä. Myönnän, että harjoitus ei ole helppo, mutta minä uskon, että tällä harjoituksella pystytään koko lailla tämä 60—61 miljoonaa euroa kokoon juoksemaan (Puhemies: 1,5 minuuttia!) ja sillä pystytään aktivointi pitämään sillä tasolla, mihinkä hallitus on sitoutunut, yli 30 prosentin.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on jälleen kerran ajoituksesta. Te itse sanoitte, että etsitään niitä keinoja, joilla tätä hankerahoitusta voidaan käyttää työvoimapolitiikkaan, mutta me kaikki tiedämme, että vaikkapa Uudenmaan te-keskuksessa rahat on sidottu sillä tavalla, että jos tänä kesänä ei ole aktiivisesti käytettävissä lisää rahaa, niin siellä ei enää tehdä lisää päätöksiä tukityöllistämisestä tai kouluttamisesta. Se on se arki, missä siellä eletään. Ja nyt te tarjoatte ratkaisuksi sellaista mallia, joka on byrokraattinen ja joka syö lisää henkilötyövuosia nimenomaan tänne byrokratian hoitamiseen eikä anna resursseja siihen, että etsittäisiin niitä tukityöpaikkoja, etsittäisiin niitä työharjoittelupaikkoja ja hankittaisiin sitä koulutusta. Tämä on se suuri kritiikki Esr-rahoitusta kohtaan. Ja kun me kaikki tiedämme, että sitä jo nyt käytetään hyvin lähellä näitä samoja tarkoituksia oleviin asioihin, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, maahanmuuttajien kouluttamiseen, kouluttamiseen, työurien pidentämiseen, kaikkeen siihen, mitä joka tapauksessa tarvitaan, niin työvoimatoimistot ja te-keskukset, jotka ovat nyt hyvin suuren paineen alla, olisivat ansainneet helpommin käytettävissä olevaa rahaa (Puhemies: Minuutti!) tähän akuuttiin kriisiin.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla nyt ei ole ollut aikaa käydä kokoomuksen vaalisivuilla, mutta tässä on sen sijaan tietoa virallisista verotiedoista: Näiden mukaan 100 000 euroa vuodessa ansaitseva on saanut kevennystä verotukseensa yli 1 000 euroa, ja kun katsotaan pienituloisia, vaikka 24 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, niin hän on saanut 300 euroa kevennystä verotukseensa. Millä tavalla tämä elvyttää: mitä suuremmat tulot, sitä enemmän rahaa käteen? Ei se minusta elvytä ollenkaan. Ja vielä kehtaatte mennä sanomaan, että olette ottaneet opiksi viime lamakaudesta. Tässähän tehdään kaikki samat virheet: valtio ja kunnat irtisanovat ja lomauttavat, opettajia aletaan lomauttaa, hoitoalan henkilökuntaa, vanhustenhuollon henkilökuntaa. Eihän tässä ole yhtään mitään opittu, päinvastoin. Nyt pitäisi voimakkaasti elvyttää ja antaa kunnille rahaa, jotta kunnan työntekijät pysyvät työpaikoillaan, hoitavat niitä sairaita (Puhemies: Minuutti!) ja käyvät koulussa opettamassa lapsia.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa nimenomaan julkisen sektorin työllisyyteen eli valtion ja kuntien työllisyyteen. Mutta valitettavasti hallitus ei ole tästä kiinnostunut. Hallitus vähättelee työttömyyttä. Nimittäin työllisyys on heikentynyt eniten valtion ja kuntien työpaikoissa. Näin ollen minusta voi ihan aidosti kysyä teiltä, valtiovarainministeri Katainen, miksi tämä hallitus ei tee kaikkea voitavaansa tämän työttömyysongelman ratkaisemiseksi. Miksi te ette toimi, vaikka hätä on nyt suuri? Minä ymmärrän sen, että keskustan piirissä siellä hallitusaitiossa on vaikeuksia puolustaa tätä hallituksen linjaratkaisua, koska vielä 30.4. keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vaati hallitukselta työllisyyslisäbudjettia. Valitettavasti tuo lisäbudjetti ei ole vielä realisoitunut, vaikka tämä oppositio täällä on sitä vaatimassa. Minusta olisi nyt kunniakasta näin vaaliviikolla, että hallitus myös antaisi lisäbudjetin ja keskusta pitäisi nuo sanansa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! En vieläkään ymmärrä väitettänne. 900 miljoonaa käytetään tuloveronkevennykseen. Kannattaa teidänkin, vaikka teillä ei nyt olisi aikaa käydä jossakin kotisivuilla, perehtyä ihan semmoiseen yleiseen faktaan, jota kansanedustajille kyllä tuotetaan. (Ed. Gustafsson: Ei nyt aliarvioida!) Minne siitä 900 miljoonasta suurin osa menee? Se menee pieni- ja keskituloisille, niin kuin pitää mennäkin. (Ed. Kuoppa: Siellä on paljon enemmän jakajia! — Välihuutoja vasemmalta) Sosialidemokraatit ovat taas tänään kritisoineet tuloveronkevennystä, mutta tehän esititte jo jossakin vaiheessa hieman suurempaa tuloveronkevennystä jollakin hieman erilaisella painotuksella. (Välihuutoja vasemmalta) Mutta haluaisin vaan todeta sen, että meille on ollut tärkeää se, että velkaantuneet lapsiperheet ja eläkkeensaajat ja tietysti muutkin ovat saaneet lisää ostovoimaa tämmöisenä aikana, tai vaikkapa ihminen, joka on lomautettu. Kun sellaisen ihmisen tulot, joka on lomautettu, pienenevät, niin on järkevää, että hänen ostovoimansa kasvaa: kun se ei kasva palkankorotuksissa, niin se kasvaa tuloveronkevennyksissä. Sen takia me olemme näitä tehneet. Jos niitä ei olisi tehty, koko vaalikaudella ei olisi alennettu työn verotusta lainkaan eikä eläkkeen verotusta lainkaan. Tätäkö te ajatte?

Se, mikä on tarkoituksena julkisella puolella, (Puhemies: Minuutti!) on se, että me toteutamme ihan sitä samaa tuottavuusohjelmaa, minkä tekin aloititte, ihan siitä samasta syystä, että ei ole oikein, että valtio rohmuaa kaikki koulutetut ihmiset omaan palvelukseensa, koska kaiken järjen mukaan heille pitää olla yksityisellä sektorilla työtilaisuuksia, jotka tuovat ne rahat, joista julkinen sektori elää.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Urpilaiselle: Kyllä se työllisyysbudjetti sieltä tulee, kyllä hallitus sen tulee antamaan. Me olemme kehyskeskustelun yhteydessä siitä aikanaan jo keskustelleet ja sen jälkeenkin.

Nyt tämän akuutin tilanteen suhteen, mikä liittyy työttömien ihmisten kouluttamiseen, kurssitukseen ja näitten aktiivitoimien vaatimaan rahaan, olen samaa mieltä paljossa kuin ed. Filatov. Se on byrokraattinen, se Esr-rahoituslähde. Se on erittäin byrokraattinen, mutta ei meidän pidä niin tehdä, että me nostamme sen byrokratian edessä kädet ylös ja sanomme, että ne rahat jäävät käyttämättä ja ne palautetaan Brysseliin, niin kuin kahdelta edelliseltä ohjelmakaudelta on jouduttu nimenomaan Esr-rahaa palauttamaan ja mikä vaara nytkin on olemassa, minä myönnän, nytkin on olemassa. Me palautimme kymmeniä miljoonia euroja takaisin sinne. Nyt me yritämme näillä toimilla, joista äsken tarkemmin kerroin, huolehtia siitä, että nämä rahat saataisiin käyttöön.

Mitä tulee esimerkiksi Uudellemaalle, tarkoitus on, että me teemme nopeasti päätöksiä, niin että siinä vaikeimmassa te-keskuksessa, joka on juuri Uusimaa, (Puhemies: Minuutti!) voitaisiin tehdä tarvittavat ratkaisut esimerkiksi koulutuksen hankinnasta vielä tämän kesän aikaan. On totta, että siellä tilanne on kaikista vaikein, mutta uskon, että siihenkin löytyy avain.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täällä on nyt unohdettu, että mehän olemme yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa päättäneet sosiaalituposta, jossa on kymmenien miljoonien eurojen edestä sekä aktiivitukiin, koulutukseen että muuhun tällaiseen ansiosidonnaista turvaa saavien aseman parantamiseen varoja. (Ed. Gustafsson: Kiitos ay-liikkeen, ei hallituksen!) Sen lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen samanmoisesta aktiivituesta myöskin peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella oleville, joille tulee noin 100 euron aktiiviraha. Näillä toimilla nimenomaan pyritään siihen, että myös työttömät pääsevät koulutuksen ja elämän syrjästä kiinni. Sen lisäksihän arvioitiin, että kelamaksun poistolla noin 10 000 työpaikkaa säilytetään, 10 000 työpaikkaa. Nämä ovat erittäin isoja asioita tässä mittakaavassa, josta nyt puhutaan.

Sitten vastaan ed. Ruohonen-Lernerille, hän oli huolestunut tästä psykoterapiakuntoutuksesta. Mehän olemme tehneet nyt ison periaatteellisen lakimuutoksen, ja on myöskin saatu budjettirahoitus siihen, että Kelan harkinnanvaraisesta psykoterapiasta siirrytään tähän lakisääteiseen. Uskon, että tämä on näille terapian tarvitsijoille iso muutos siinä, (Puhemies: Minuutti!) että raha ei nykyisessä määrin lopu keskellä vuotta.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvelle, joka otti Pohjois-Karjalan esimerkiksi, haluaisin todeta sen, että Pohjois-Karjalan te-keskus on sitonut vain 60 prosenttia rahoituksestaan eikä sieltä ole tullut lisämäärärahan tarvetta. Toisin sanoen siellä palkkatukeen on rahaa. Siellä ongelmana on työnantajien puute, jotka voisivat työllistää. (Ed. Mustajärvi: Ministeriö on ohjeistanut valtion työllistämiseen!) — Te-keskus tekee nämä päätökset.

Ed. Gustafssonilta haluaisin kysyä, minkä takia sosialidemokraattisen työministerin aikana aktivointiaste ei ole ollut 70 prosenttia. Vuosina 2004—2006 aktivointiaste oli 25 prosenttia.

Ed. Hurskaiselle totean sen, että lomautettujen koulutus on käynnistynyt erittäin hyvin. Rahoitusta on anottu, yhteishankintakoulutus on käynnissä. Ne lomautetut, jotka irtisanotaan, voivat tulla muutosturvan piiriin, ja siinä normaali työvoimapoliittinen koulutus tai nyt tulevaisuudessa myös omaehtoinen koulutus on mahdollisuus. Viime vuonna käyttö oli 60 miljoonaa vähäisempi. (Puhemies: Minuutti!) 15 miljoonaa siitä on siirretty opetusministeriölle ammatillisten aloituspaikkojen lisäämiseen. Osa muutosturvasta on jäänyt käyttämättä, koska sille ei ole ollut tarvetta, samoin jotkut toimenpiteet ovat toteutuneet vähäisemmässä määrin kuin oli suunniteltu.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nuorten työllistymisen ja työuran kehittämisen kannalta aivan keskeisin asia on mahdollisuus koulutukseen. On hyvin valitettavaa, että sosialidemokraatit eivät hallitusvastuussa ollessaan varmistaneet sitä, että kaikilla peruskoulun päättäneillä olisi ollut mahdollisuus saada koulutuspaikka. Niinpä tänä päivänä työttömistä määrällisesti suurin osa on nimenomaan vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria. Tämän vuoksi tämä hallitus on lisännyt ammatilliseen koulutukseen jo yli 7 000 aloituspaikkaa, lisännyt paikkoja niin työpajatoimintaan kuin oppisopimuskoulutukseenkin.

Viime lauantaina peruskoulunsa päätti 65 000 nuorta. Heistä 31 000 on hakenut ensisijaisesti paikkaa ammatillisesta koulutuksesta ja 32 000 lukiokoulutuksesta. Yhteishaun tulokset selviävät muutaman viikon kuluttua. Valitettavaa on se, että kaikki eivät ole hakeneet koulutuspaikkaa — toki osa on saattanut hakea paikkoja, jotka eivät ole tuon yhteishaun piirissä, mutta näyttää siltä, että 2 000 nuorta ei ole ollut haussa mukana.

Nyt onkin olennaista se, että hallitus tuo ministeri Wallinin toimesta mallin siitä, kuinka kunnissa varmistetaan moniammatillinen yhteistyö, se, että nämä nuoret, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet koulutuspaikkaa tai jotka keskeyttävät perusopintojen jälkeisen koulutuksen, otetaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ja heille etsitään sopiva paikka esimerkiksi ammattistartin kautta, joka tullaan tänä vuonna vakinaistamaan, tai etsitään paikka esimerkiksi työharjoittelun tai työpajatoiminnan kautta. On tärkeää, että kaikki nuoret (Puhemies: Minuutti!) henkilökohtaisesti tullaan kohtaamaan ja etsitään jokaiselle se jatkokoulutusmahdollisuus. Se edistää parhaiten myös mahdollisuuksia työllistyä jatkossa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen täällä toistuvasti ylpeilee näillä EU:n tilastoilla. Tosiasiahan on se, että Suomi on Euroopan unionin suurin elvyttäjä, mitä tulee veronalennuksiin. Mutta mitä tulee suoriin työllisyyttä lisääviin toimiin, niin te olette tehneet politiikkaa, jolla olemme häntäpäässä. Ja kun teidän rahanne ovat menneet näihin veronalennuksiin, niin te joudutte nyt sanomaan työministeri Cronbergille ja ministeri Pekkariselle, että ei ole rahaa käyttää näihin teidän tarpeellisiin hankkeisiinne, ei voida antaa lisäbudjettia. Sen takia Pekkarinen voi täällä pahoin ja puolustelee tätä hallituksen politiikkaa, jossa kokoomus päättää sävelet.

Tulokset näkyvät: Suomessa alkuvuoden aikana tuotanto on ollut vapaassa pudotuksessa alaspäin — 10 prosenttia on tullut tuotanto alas. Muualla Euroopassa, EU-maissa, ollaan tilanteessa, että ollaan alle puolessa näistä luvuista. Ruotsiin verrattuna meillä tuotanto tulee alas yli kaksi kertaa nopeammin. Se tarkoittaa erittäin synkkää kehitystä työllisyydessä. Ja lopuksi sanon, arvoisa ministeri: anteeksi vaan, mutta minusta tuntuu, että tämä lökäpöksyhallitus ei tule tekemään työttömien eikä nuorten hyväksi tämän vuoden aikana yhtään mitään vaan lykkää nämä päätökset eteenpäin.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy nyt kyllä sanoa, että se kielenkäyttö, mitä opposition puolelta kohdistetaan hallitukseen ja hallituspuolueisiin, on minusta — anteeksi vaan, ed. Gustafsson — loukkaavaa. En olisi ikinä uskonut kuulevani ed. Heinäluomalta termiä "lökäpöksyhallitus".

Mutta itse asiaan. Kun me varsinkin kokoomuksen eduskuntaryhmän puolelta olemme omasta mielestämme aivan viime aikoinakin tuoneet esille merkittäviä avauksia työttömyyden hillitsemisen ja nuorisotyöllisyyden parantamisen suhteen, niin siinäkin suhteessa tämä kritiikki tuntuu kyllä aika lailla kestämättömältä. (Kristillisdemokraattien ryhmästä: Mitä ne ovat olleet?) — Esimerkiksi 19 miljoonan euron siirrot välittömästi nuorten työpaikkojen turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronbergiltä haluaisin täsmennystä hänen puheenvuorossaan olleeseen lausumaan, kun hän totesi, että näitten ammattiin valmistuvien nuorten työharjoittelupaikkojen järjestämisessä on ollut ongelmia, vaikka työmarkkinajärjestöjen tasolla asiaan on ollut ymmärtämystä. (Puhemies: Minuutti!) Voiko olla niin, että työpaikkatasolla johonkin aataminaikaisiin säännöstöihin turvautuen pyritään estämään nuorten ammattiin valmistautuminen?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni termi "lökäpöksy" kuvaa sellaista henkilöä tai organisaatiota, joka kovin hitaasti liikkuu toimissansa. Ja kun tämän keskustelun tänään on kuullut, niin ei voi olla tulematta muuhun lopputulokseen kuin siihen, että hallitus liikkuu kovin hitaasti ja ponnettomasti, ja mielestäni termi "lökäpöksy" näiltä osin kuvaa hyvin hallituksen toimintaa. En pidä sitä loukkaavana, päinvastoin siihen voi liittää myös hyvin pehmeitä ominaisuuksia. Se on myös hellyttävää, tämä lökäpöksytoiminta. (Naurua)

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma, minä muistan yhden tilanteen tässä taannoin, jolloinka te kannoitte valtavasti huolta, sen, kun hallituksessa aika värikkäitten vaiheitten jälkeen vaihtui ulkoministeri. Silloin te sanoitte televisiossa, että te olette äärimmäisen huolissanne siitä, mitenkä Suomen ulkopolitiikan käy. Minun on pakko sanoa teille, että silloin vastasin, että huolenne oli liikuttava mutta aiheeton, samoin on tämän työllisyyden hoidon suhteen.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerit ja esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoron pitäjä ovat jo luetelleet pitkän listan toimia, joita on tehty työllisyyden pitämiseksi yllä. Siksi katsonkin nyt vähän nykyhetken yli tulevaisuuteen.

On tietysti selvää, että kun mennään tämän taloustilanteen yli, niin meidän on — tai tietysti koko ajan — keskityttävä myös työn tuottavuuden parantamiseen ja väestön työllisyysasteen nostamiseen. Osaavan työvoiman saatavuus on tietysti turvattava panostamalla työelämälähtöiseen koulutukseen, toisaalta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseen mutta myös työmarkkinoiden ennakointimenetelmien kehittämiseen. Kun katsotaan nyt eteenpäin, niin kysynkin: Millä tavoin hallitus on pyrkinyt linjaamaan ja vaikuttaa tuon tulevan EU-komission työohjelmaan tällä työelämän saralla?

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys: Kun monilla varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävillä tuntuu olevan enemmän ongelmia kuin palveluksensa suorittaneilla mutta toisaalta sitten pienikin apu on heitä auttanut, niin miten tämä asevelvollisuuden keskeyttämiseen liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessakin selonteossa mainittu selvitys mahtaa edetä?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä tähän verokeskusteluun. Vasemmistoliitto esitti, että yli 60 000 euroa ansaitseville ei olisi tehty veronalennuksia vaan vain inflaatiotarkistuksia. Lisäksi me esitimme varallisuusveron uudelleen käyttöönottoa, elikkä olisi ruvettu perimään suurista varallisuuksista veroa.

Sitten näihin verotaulukoihin. On tietenkin selvää, että jos pienituloisia veronmaksajia on yli 2 miljoonaa ja suurituloisia, jos sanotaan joku, vaikka 50 000, niin totta kai rahamäärä, vaikka se on pieni näille pienituloisille, on suurempi, mutta pienituloinenhan ei hyödy siitä, vaikka se olisi suurempi, koska hän saa vain sen oman osuutensa. Kuten täällä ed. Lapintie totesi, 24 000 euroa vuodessa ansaitseva saa 325 euroa elikkä 1,8 prosenttia nettokorotuksena mutta 100 000 euroa ansaitseva saa 1 090 euroa ja 1,9 prosenttia nettona lisää. Siis aivan kiistattomasti tämä veroratkaisu suosii suurituloisia ihmisiä euromääräisesti, ja euroilla ostetaan, ministeri Katainen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä kevään maanantait käyttänyt siihen, että työllisyystoimikunnan puheenjohtajana olen käynyt Oulun kaupungissa läpi työllistymistä. Johtopäätökset ovat hyvin selvät. Ensinnäkin johtuen irtisanomisista ja lomautuksista ainut mahdollisuus saada pakollinen harjoittelupaikka ammattisektorilla on tehdä työtä ilmaiseksi koko harjoittelujakson ajan. Totean, että Suomen keskustan työreformi, yhteisten etujen uusi kolmikanta, on tuottanut täydellisen tuloksen.

Toinen asia: Kuka sitten muuten voi toimia tässä tilanteessa? Työpajat, sosiaalisten yritysten kaltaiset toimijat ja kolmannen sektorin toimijat, kaikki muut, on pelattu ulkopuolelle. Kaiken huipuksi työministeri on delegoinut kaiken päätösvallan te-keskuksiin, niin että oma valta on hävinnyt pois.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän terminologiaan sen verran vielä palaisin, että tiedän kyllä, mitkä ovat pöksyt, mutta ed. Heinäluoma voisi kertoa, mikä on se lökä.

Herra puhemies! Kysyn ministeri Kataiselta, Pekkariselta: Miksi te ette anna yksinkertaisesti työllisyyslisäbudjettia nyt vaan kikkailette tällä Esr-rahalla, joka on muualta pois ja johon liittyy näitä lukuisia ongelmia? Yksinkertaista olisi antaa lisäbudjetti, jonka eduskunta nopeasti käsittelisi, ja asia olisi sillä asianmukaisesti kunnossa.

Toinen kysymys liittyy kuntiin. Lähes kaikissa kunnissa taistellaan tällä hetkellä hirvittävien ongelmien kanssa: irtisanotaan, pannaan väkeä pois, ulkoistetaan, tehdään kipeitä ratkaisuja. Miksi näin tapahtuu? Kunnat ovat suuressa ahdingossa, ja hallitus ei lupaa yhtään mitään, lykkää ja lykkää ja lykkää valtionosuusuudistusta ja kaikkea muuta. (Puhemies: Minuutti!) Pitäisi nopeasti saada kunnille myös helpotusta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun haluaisin kysyä ministeri Kataiselta, kun tuossa viittasitte, että nämä veroalet ovat niin kovin elvyttäviä, kuinka paljon veroalea on saanut esimerkiksi alle 1 000 euroa kuukaudessa eläkettä saava henkilö. Voin vastata, että ei yhtään mitään. Hän osallistuu vain korotetun kuntaveron maksamiseen. Heitä ei ole vähän: heitä on reilu puolet Suomen eläkkeensaajista. Siellä jos missä olisi sitä ostovoimaa, potentiaalia ja tarvetta.

Mutta kaiken kaikkiaan hallitus lupaa, että kaveria ei jätetä, ja se on hieno sanonta, sillä on historiallinen tausta. Mutta kyllä niin on, että hallitus on aika monet kaverit jo jättänyt ja se näkyy kunnissa. Kurjistuneet kunnat eivät pysty pitämään heistä huolta, eivät tarjoamaan tukityötä eivätkä oikein toimeentuloakaan oikeassa ajassa. Meno näyttää kyllä nyt pahasti samalta kuin edellisen laman aikana. Työttömyyden annetaan riistäytyä käsistä, ja ne pienet toimenpiteet, mitä hallitus nyt tekee, tuntuvat kovasti olevan tämän välikysymyksen aikaansaamia. Näillä meidän toimillamme ne rahat esiin kaivettiin.

Edellisen laman synkät virheet, työttömyyden riistäytyminen ja kasvava nuorisotyöttömyys, näkyy toistettavan jälleen kerran, vaikka me tiedämme, miten ongelmallista massatyöttömyys on. Nyt hallituksen kyllä pitää herätä ja täytyy ottaa ryhdikkäästi oppia aiemmasta ja vaikka perua tehtyjä päätöksiä, aidosti kantaa huolta Suomesta. Nyt tuntuu siltä, että valitettavasti ainoa viesti, mikä tämän keskustelun jälkeen minulla on Pirkanmaalle vietävänä — siellä on työttömyys lisääntynyt nopeasti, nuorisotyöttömyys vuoden takaisesta lähes 80 prosenttia — on muuten suuresti arvostamani ed. Ravin äskeiset sanat ed. Heinäluomalle, "huolenne oli liikuttava mutta aiheeton", (Puhemies: Minuutti!) jotka liittyvät tähän työttömyyteen. Tämä päivämäärä, 2.6., on hyvä muistaa tässä kohtaa. — Leikki leikkinä, mutta vakavista asioista puhutaan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden kasvu on hyvin vakava asia, ja totuus on se, että hallitus on toiminut varsin ripeästi lisäämällä työvoimapoliittisia määrärahoja ja lisäämällä te-toimistojen henkilökuntaa. On ihan välttämätöntä, että nämä toimet ovat yksilöllisiä ja ne ovat sellaisia, että ne aidosti edistävät nuorten työllistymistä ja ammattitaidon kehittymistä.

Tässä suhteessa haluan palata ed. Gustafssonin aikaisempaan puheenvuoroon, kun te puhuitte ammattikorkeakouluista. Otetaan konkreettinen esimerkki: Ammattikorkeakoulusta on valmistumassa insinööri, joka voi valmistua vain, kun hän saa käydä sen työharjoittelun. Sitä työharjoittelua ei tällä hetkellä, kuten ministeri sanoi, voida käydä, koska tämä järjestelmä toimii niin, että jos on yt:t päällä, niin ei voida tätä harjoittelua suorittaa. Oletteko te ja sosialidemokraatit valmiita vetoamaan sinne työpaikoille, että voidaan tämä harjoittelu tehdä ja sitä kautta edistää konkreettisesti näiden nuorten eteenpäinpääsyä? Se on yksi ratkaisu sen sijaan, että te täällä heittelette aivan hatusta näitä lukuja. Te voitte tehdä oikeasti konkreettista, kun te vakuutatte siellä luottamusmiehet asiasta.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten hallitus on moneen kertaan todennut, järkevällä veropolitiikalla on toteutettu sitä oikeudenmukaista politiikkaa, jolla on tuettu kotimarkkinoiden toimintaa. Kotimarkkinat toimivat — me tiedämme, että ulkomaankauppa ei toimi. Tämä on tosiasia, jonka kiistäminen ei onnistu edes erittäin aktiivisesti toimivalta oppositiolta.

Toinen asia: Keskusta on nimenomaan veropolitiikassa painottanut sitä, että verohelpotukset keskitetään pieni- ja keskituloisille. Se on oikeudenmukaista politiikkaa.

Kolmas asia on Euroopan sosiaalirahaston rahat. On tärkeää, että ne 60 miljoonaa käytetään nyt eikä jätetä niitä käyttämättä, etteivät ne palaudu Euroopan unionin pohjattomaan kassaan.

Mutta esitän kysymyksen ministeri Cronbergille, kun hän kaipaili Pohjois-Karjalaan työnantajia: Aiotteko olla lisäbudjetin valmistelussa sillä kannalla, että saataisiin työllisyysperusteiset investointituet olennaisesti takaisin, koska ne loisivat uusia työnantajia, mitä kautta saataisiin myös Pohjois-Karjalaan työtä?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Korpimetsien karvahatussa olen miettinyt hiukan toisenlaisia asioita. Metsäteollisuuden murros on tehnyt julmaa jälkeä tässä maassa, mutta siitä huolimatta meidän metsämme tuottavat vihreätä kultaa. Sen kullan jalostusaste on mielestäni hävettävän alhainen tässä maassa. Teemmekö me tälle asialle tässä salissa, tässä maassa yhdessä jotain vai seisommeko me lapaset ojossa sen uuden puunjalostusnokian mennessä meidän ohitsemme? Olen kiinnostunut, kun tässä on ministerin ramofoonista pyörinyt ihan sama ralli kuin aina ennenkin, nyt hallituksen kassanhoitaja Kataisen ajatuksista puunjalostuksen tulevaisuudesta, toiminnasta, rahoituksesta. Minä tiedän, että siinä vieressä istuu mies, ministeri Pekkarinen, jota tämä asia kiinnostaa, mutta onko rahastonhoitaja valmis samaan savottaan?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä verokeskustelusta voisi kyllä vetää sellaisen johtopäätöksen, että hallitus tuo pian lisää veronalennuksia, kun se on niin hyvä. Jos ei vielä tänä vuonna, niin varmasti ensi syksynä tulee sitten huomattavia veronkevennyksiä, jos te todella uskotte, että ne vaikuttavat niin elvyttävästi. Minä uskallan olettaa, että ensi vuonna veronkevennykset ovat kriisistä huolimatta aika pienet. Se johtuu siitä, että te ette itse usko niihin.

Mutta sitten kysymykseen: Minä tiedän, mitä EK asettaa ensimmäiseksi tavoitteeksi. Minä tiedän, mitä yrittäjät asettavat ensimmäiseksi tavoitteeksi. Minä tiedän, että ministeri Katainen myöskin tietää, mitä yrittäjät tässä maassa odottavat. Minä ihmettelen, ettekö te usko, mitä he sanovat, kun he pitävät yhtä asiaa kaikkein tärkeimpänä tässä tilanteessa ja se on tappioitten vähentäminen edellisten vuosien tuloista, niin että se onneton yritys, (Puhemies: Minuutti!) joka tekee tappiota, pärjäisi yli tämän kriisin. Miksi te ette usko, mitä he sanovat?

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! On tärkeätä, että hallitus jatkaa työllisyyttä lisäävien toimenpiteiden tukemista. On myös oltava mahdollisuuksia tukea enemmän nuorten työllistämistä kesän aikana ja sellaisiin harjoittelutöihin, jotka liittyvät nuorten opintoihin. Tästä hyvänä esimerkkinä tänään voi toimia ministeri Wallinin ja hallituksen päätös siitä, että Nuorisoallianssi saa 500 000 euroa käytettäväkseen nuorten työllistämiseen ja työharjoitteluun. Tässä keskustelussa saa hieman sellaisen käsityksen, että hallitus ei tekisi yhtään mitään ja varsinkaan ei tänä päivänä, mutta myöskin tänä päivänä on syntynyt tulosta.

Erilaisia toimenpiteitä tarvitaan, ja myös korkeakouluista vastavalmistuneita pitäisi tukea työelämässä osoittamalla heille tehtäviä esimerkiksi te-toimistoissa sen sijaan, että he jäävät työkokemusta vaille ja työmarkkinatuen varaan. Työharjoittelupaikkojen lisääminen juuri te-toimistoissa olisi tällä hetkellä tämmöinen win-win-tilanne. Onko ministeri Cronbergilla ja valtiovarainministerillä tähän mitään suunnitelmaa, millä tavalla nuoria voisi työllistää enemmän meidän te-toimistoissamme?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nuoret kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämiksi, koska heille ei ole tarjota heille kuuluvaa perusoikeutta eli työtä. Perustienpito on jäänyt Pohjois-Savossa, niin kuin myös koko Itä-Suomessa, ala-arvoiseen asemaan. Kysyisin ministeri Kataiselta: Olisiko harkittavissa keinoja, millä tavoin saataisiin nuoret ohjatuksi esimerkiksi tiestön kunnostuksen pariin?

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyydessä on myös alueellisia eroja paljon, ja kun tässä aikaisemmin käytiin keskustelua Pohjois-Karjalan osalta, niin ministeri totesi, jotta siellä ei ole työnantajia. Ministeri nimittäin ohjeistaa kyllä, ketkä voivat käyttää näitä tukityövaroja. Meillä Pohjois-Karjalassa valtion ja kunnan olisi mahdollista käyttää niitä, mutta valitettavasti niitä on nyt rajattu sillä tavalla, että se ei ole mahdollista. Meillä on tutkimuslaitoksia, tielaitos ja kunnat, on monta muuta paikkaa, mitkä haluaisivat työllistää, ja olisi halukkaita työttömiä töitä tekemään, mutta se ei ole mahdollista. Odotan, että ministeri tämän laittaa kuntoon ennen kuin lopettaa virkakautensa.

Sitten tähän veroelvytykseen. Täällä pitäisi puhua siitä, jotta veroelvytys on ohjattu suuri- ja keskituloisille, ei siis pieni- ja keskituloisille, koska pienituloiset eivät ole hyötyneet yhtään. Katsokaa työmarkkinatuella olevia tai muita eläkeläisiä, he eivät ole saaneet yhtään euroa. Päinvastoin heidän ostovoimansa on kaventunut. Nimittäin kunnat ovat nostaneet veroäyriä, tulevat nostamaan ensi syksynä tässä ennen joulua — katsokaa vaikka, nousee monessa kunnassa veroäyri —mikä tarkoittaa sitä, että heidän ostovoimansa kapenee siinä. Silloin tapahtuu sillä tavalla, että ne, jotka tarvitsevat sitä ostovoimaa ja joilla on potentiaalia siihen, kun kengät ovat kuluneet ja kotitalouteen tarvitaan uutta jääkaappia ja lattiamattoa, eivät pysty näitä hankkimaan, koska heillä ei ole rahaa siihen. Mutta nämä isotuloiset panevat sukanvarteen, sijoittavat ne ja matkustavat mahdollisesti muualle. Se ei tule sillä tavalla elvytykseen ja kulutukseen, niin kuin on tarkoitus. Amerikan mantereella muuten Obama teki niinpäin, että isotuloisille ei antanut ollenkaan veronkevennystä. (Puhemies: Minuutti!) Kataisen olisi hyvä ottaa tästä esimerkkiä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on oppivelvollisuuden pidentämisestä myöskin käyty keskustelua, ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa viisaasti otettiin se kanta, että sen pidentämistä ei kannata tehdä. Tämä on aivan oikea kanta siitäkin syystä, että niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, siitä oppivelvollisuusiän pidentämisestä ei ole mitään hyötyä. He kokevat sen vain niin, että tulee kakkua lisää, rangaistusta lisää. He ovat olleet poissa jo perusopetuksen aikana paljon, joten sellaiseen ei sovi lähteä. Se on erittäin kallis ratkaisu myöskin. Sen sijaan tarvitaan yksilöllisiä toimenpiteitä, tarvitaan työpajaa lisää, tarvitaan ammattistarttia ym. ym., joita hallitus on juuri nyt tehnytkin ja lisännyt mitä suurimmassa määrin. Tämä on se oikea tie, millä kuljetaan, ja unohdetaan nyt ne oppivelvollisuusiän pidentämiset ja ne puheet hetkeksi taas.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen elvytystoimet ovat kansainvälisestikin katsottuna olleet Euroopan kärkeä, ja kyllä oppositionkin on myönnettävä, että ilman näitä hallituksen elvytystoimia työllisyyskehitys olisi ollut huomattavasti pahempi. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) On ollut aivan oikea valinta panostaa lapsiperheiden ja vähätuloisten asemaan. On ollut aivan oikea valinta tehdä päätös ruuan arvonlisäveron alentamisesta tämän vuoden lokakuussa sekä ollut oikea päätös toteuttaa niin takuueläke kuin myös lapsilisien sitominen indeksiin tulevina vuosina, ja myös on ollut oikea päätös panostaa työpajatoimintaan sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Mutta, arvoisa puhemies, ehkä kaikkein suurimmassa vaarassa tällä hetkellä ovat koulupudokkaat, siis ne lapset, jotka eivät edes saa koulujaan päätökseen. Heitä ei pelkästään aloituspaikkojen lisääminen kuitenkaan auta, ja nuorisotyöttömyys on kasvussa. Hallituksella on nuorisotyön politiikkaohjelma, jossa hyvin pitkälle linjataan niitä toimenpiteitä, miten esimerkiksi koulupudokkaiden ongelmiin voidaan vastata. (Puhemies: Minuutti!) Onko hallitus nyt välittömästi reagoinut tähän muun muassa suuntaamalla tähän ohjelmaan lisää varoja tai toimenpiteitä?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on sanonut ja yrittänyt todistella täällä, että se on kohdentanut erilaisia toimenpiteitä nuoriin, mutta miten ja missä se näkyy? Ei ainakaan nuorten elämässä.

Me olemme kuulleet täällä tänään myös siitä, miten työttömyys on kasvanut eri alueilla. Muun muassa Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on noussut yli 100 prosenttia, Hämeenlinnassa yli 120 prosenttia ja eri puolilla — voisi sanoa, että kaikkialla Suomessa — useita kymmeniä prosentteja. Mutta kyse ei ole vain prosenteista, kyse on ennen kaikkea ihmisistä ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan, ja jokainen nuori, joka ei tässä työllisty tai pysty hakemaan harjoittelu- tai koulutuspaikkaa, on yhteiskunnassamme liikaa.

Me tiedämme myös, että pidentyneen työttömyyden myötä suurena riskinä on, että nuori syrjäytyy yhteiskunnasta. Nyt kun hallitus ei ole toiminut eikä panostanut riittävästi nuoriin, tulemme tulevaisuudessa maksamaan tästä suuren laskun. Jokainen menetetty nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta noin miljoona euroa, puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jota hänelle itselleen koituu ja hänen perheelleen.

Nyt minun täytyy todeta, että tämän keskustelun myötä hallitus on vastauksessaan osoittanut, että mitään uutta, (Puhemies: Minuutti!) konkreettista, vaikuttavaa toimenpidettä hallitus ei tule esittämään nuorten työllisyyden parantamiseksi.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! 1990-luvun lopulla elettiin Suomessa historiallisen kasvun aikaa, mutta silloinkaan ei onnistuttu murtamaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Silloin elettiin sosialidemokraattisten työministereiden aikaa, ja voin ainakin itse sanoa, että neuvojen ottaminen teiltä vastaan on vieläkin kovin vaikeaa.

Silloin yksi riidanaihe oli se, millaista yhteistyötä työvoimapolitiikassa tehdään yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa, ja te kovasti vastustitte sitä silloin. Kuitenkin pikkuhiljaa näitä keinoja saatiin sisälle, ja ne olivat ne keinot, jotka alkoivat purra. Ne ovat olemassa, ja tämä hallitus on edelleen niitä kehittänyt ja niihin antanut lisää voimavaroja. Niistä onkin pidettävä huolta, ja siksi kysyisinkin oppisopimuskoulutuksesta. Tällä hetkellä noin 49 000 opiskelijaa käy oppisopimuskoulutuksessa, ja olen huolissani heidän opintojensa turvaamisesta, koska se on erittäin tärkeää, mutta toisaalta myöskin siitä, että yritysten voimavarat ja mahdollisuudet palkata ja ottaa oppisopimusopiskelijoita (Puhemies: Minuutti!) ovat rajalliset. Miten hallitus pystyy tukemaan tätä kehitystä?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yritysten rooli on avainasemassa näissäkin talkoissa, ja hallitus on tehnyt hyvää työtä. Se on antanut yrityksille tämän vaikean ajan ylipääsemiseksi suhdannelainoja, ja päätöksenteko on nopeutunut merkittävästi. Se on erinomainen asia.

Täällä ed. Jaakonsaari peräsi yritysten sitoutumista ja vastuuta. Minä kyllä uskon, että mikään yritys ei tieten tahtoen sano ketään työntekijää irti, koska vain työntekijöiden kautta yrityksille tulee tulosta, ja varmaan yritykset hyvin tarkkaan tänä päivänä käyvät läpi sitä, miten pitkään on mahdollista työntekijöitä pitää, ja se on tietysti kaiken lähtökohta.

Minusta on hienoa se, että hallitus on panostanut vahvasti myös siihen, että rahalaitokset, pankit, olisivat aktiivisia luototuksessa ja tukisivat myös sitä yritystoimintaa. Se on erittäin hyvä asia.

Kesätyöpaikkojen suhteen olen hieman huolissani. Olen saanut viestiä, että vain 5 prosenttia voidaan palkata kesätyöntekijöitä sen vakiotyöntekijämäärän suhteessa, 5 prosenttia. Kuitenkin monet työnantajat haluaisivat palkata enempi. Onko niin, että nyt lainsäädäntö tällä hetkellä ei sitä mahdollista?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolme viikkoa sitten, ministeri Cronberg, kun te tulitte julkisuuteen näillä Esr-rahaesityksillänne, te-keskusten työvoimakoulutuksesta vastaavat virkamiehet kokoontuivat tuossa Postitalolla neuvottelupäivilleen ja esityksenne sai tyrmäävän vastaanoton. Yksiselitteisesti siellä todettiin, että niitä rahoja ei yksinkertaisesti pystytä käyttämään johtuen tästä hankesidonnaisuudesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta. Tänä aamuna 6.50 kysyin Pohjois-Savon te-keskuksen vastaavalta virkamieheltä, pystyttekö te nyt niitä käyttämään. Vastaus oli: emme pysty ennen ensi helmikuuta, ellei sitä kytkentää poisteta.

Ministeri Pekkarinen, kun te nyt tämän porukan ainakin yhtenä osarehellisimmistä ministereistä kerroitte, että aiotte Uudenmaan te-keskuksen osalta saada aikaan helpotuksia, niin aiotteko te nyt toimia niin, että ne kytkennät, jotka estävät näitten rahojen käytön — ne ovat todellisia — todellakin poistetaan muiltakin kuin Uudenmaan te-keskukselta? Kyllä Pohjois-Savon nuorisotyöttömät ja koulutusta tarvitsevat työttömät ovat aivan yhtä lailla niitten tarpeessa, ja siinä suhteessa tämä kytkentä on ollut käsittämätön.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg, te olette tosissaan melkoinen selittäjä. Vaikka ette olekaan savolainen, niin välittömästi kun alatte puhua, vastuu siirtyy kuulijoille. Te olette ollut varsin tyytyväinen puheissanne omaan ja hallituksen toimintaan työttömyyden hoitamisessa. Asiantuntijat ovat kuitenkin täysin eri mieltä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitamisessa te-keskukset heidän mielestään tarvitsevat erityisosaajia, ja kysynkin vielä: Millä tavalla teidän mielestänne te-keskukset ovat onnistuneet nuorisotyöttömyyden hoitamisessa, ja oletteko todella sitä mieltä, että lisää rahaa ei tarvita ennen syksyä esimerkiksi nuorten työllistämiseen?

Valtiovarainministeri, Rkp ryhmäpuheenvuorossaan esitti, että tuottavuusohjelma jäädytettäisiin tässä ajassa, koska se ei sovi tähän tilanteeseen. Mitä te vastaatte hallituskumppanille?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyys kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, ja yhtä totta on, että sitä pitää pyrkiä patoamaan niin hyvin kuin suinkin, jotta työttömyysjaksot pysyvät lyhyinä. Tosiasia on myös se, että jos työttömyys kestää yli puoli vuotta, niin paluu työelämään hankaloituu entisestään. Minä kysynkin demareilta, välikysymyksen tekijöiltä, miksi te olette luoneet tähän maahan sellaisen järjestelmän, joka on niin byrokraattinen ja niin monimutkainen, että työtä ei voi ottaa kunnolla vastaan. Minä olen tutustunut Tanskan malliin, ja se on erittäin hyvä, erittäin hyvä. Siellä on korotettu työttömyysturvaa, mutta jos ei puolessa vuodessa ole työtä tullut, niin sen jälkeen menee sitten peruspäivärahalle, tai mikä järjestelmä siellä on. (Ed. Gustafssonin välihuuto) Minä kysyisin hallitukselta, mikä on työttömyystilanne tällä hetkellä Tanskassa. — Oletteko te, ed. Gustafsson, tutustunut Tanskan malliin? (Ed. Gustafsson: Kyllä olen!) Toivottavasti olette, koska se on erittäin hyvä järjestelmä!

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on tuettava, se on selvä, mutta en usko niiden tavoittavan niitä, jotka ovat suurimmassa avun tarpeessa ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa; tarvitaan tutumman tahon toimia. Kaikki toimet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat kannattavia, sillä laskelmien mukaan nuoren syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Näin on aina.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa kerrottiin vaihtoehdosta, jossa koulupudokkuutta, nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään kunnan aktiivisella toiminnalla. Näin toimitaan muun muassa Ruotsissa. Siellä kunnalla on vastuu seurata alle 20-vuotiaiden sijoittumista sen jälkeen, kun heidän oppivelvollisuutensa on päättynyt. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Mitä mieltä te olette, kun nyt pyrimme ehkäisemään tätä nuorisotyöttömyyttä, pitäisikö suunnata katse myös kuntien tukemiseen, ei pelkästään te-keskusten toimintojen ja resurssien lisäämiseen?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin te-toimistojen voimavaroista. Viime vuonna te-toimistoissa oli 3 539 työllistettyä, siis työ- ja elinkeinotoimistojen palveluksessa. Tänä vuonna tehtyjen ratkaisujen jälkeen me tulemme ylittämään 3 600 henkilöä ja ensi vuonna 2010 noin 3 700 henkilöä. Siis tämä niillä erilaisilla ratkaisuilla, järjestelyillä, joista yhteensä syntyvät tämäntapaiset lukemat.

Nyt vielä sitten siihen ed. Virtasen huoleen siitä, riittävätkö rahat ja mihin riittävät näissä aktivointitoimissa. Ed. Kankaanniemi esitti aikaisemmin kysymyksen liittyen samaan teemaan. Ed. Kankaanniemi oli paikalla yhden te-keskuksen ja maakunnan, Keski-Suomen, maanantaina järjestetyssä tilaisuudessa. Se oli te-keskusjohtaja, jonka kanssa yhteisesti käytiin näitä läpi ja kysyttiin, riittävätkö ne rahat, jotka nyt näillä päätöksillä tulevat esimerkiksi siellä te-keskuksen käyttöön niihin koulutus-, kurssitus-, trainingin tarpeisiin, mitä siellä näyttää olevan tarve hankkia. Vastaus oli, niin kuin ed. Kankaanniemi muistaa, että riittävät. Sama koskee Pohjois-Savoa.

Pohjois-Savon ja monien muiden keskisen Suomen te-keskusalueiden kohdalla tilanne ei ole niin paha kuin Uudellamaalla. Siellä, niin kuin ministeri Cronberg sanoi, on ollut sitomatonta resurssia jo ennen nyt tehtyjä lisäsiirtopäätöksiä, ja nyt näillä siirroilla me siirrämme Esr:n toisista tarpeista rahaa näihin nimenomaisiin tarpeisiin, jos sen oikein yksinkertaisesti yrittää sanoa. Tällä uskoakseni päästään siihen, ei vain muualla Suomessa vaan myöskin vaikeimmalla alueella elikkä Uudellamaalla, että ne välttämättömät tarpeet voitaisiin tässä kesän aikaan hoitaa. Tämä hyvin pelkistäen ja karkeasti sanottuna on se kuvio, mihin tällä tähdätään.

Oma lukunsa on kokonaan ne toimet, joiden perään täällä muun muassa ed. Heinäluoma kysyi. Työttömyys vaikeutuu lähikuukausien aikaan, se on selvä. Hallitus on tehnyt monia ratkaisuja, joilla myös vaikeutuvaan tilanteeseen kyetään, ymmärtääkseni kesän aikaan, vastaamaan. Satojen miljoonien eurojen päätökset on periaatteessa tehty, mutta hankkeet eivät ole vielä käynnistyneet. On aivan selvää, että alkusyksystä, mielellään jo varsin varhain, hallitus käsittääkseni joutuu lisäämään voimavaroja erilaisiin normaaleihin työllistämistoimiin, siis siihen, että ihan tuolla markkinoilla on tarjolla enemmän työtä kuin siellä ilman näitä myöhemmin lisättäviä toimia voisi olla.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Aivan alkuun: Täällä puhuttiin kunnista. Kuntien ja valtion talous on kutakuinkin samankokoinen. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa 20 prosenttia menoistaan, ensi vuonna 25 prosenttia menoista katetaan velalla. Kunnissa vastaava velkamäärä on noin 3 prosenttia. Eli tänä vuonna rahassa valtio ottaa velkaa noin 10 miljardia, kunnat 800 miljoonaa. Eli kun puhutaan siitä, että valtio ei kanna huolta kunnista, se ei pidä paikkaansa. Yhteenlaskettu summa valtion toimenpiteissä, jotka vahvistavat kuntataloutta, on noin 600 miljoonaa euroa, ja niistä yksi ratkaisu, kelamaksun poisto, tarkoittaa noin 6 000 kuntatyöntekijän palkkausta. Eli tämä vaan selvyyden vuoksi.

Toinen asia: Täällä puhutaan siitä, että Esr-rahoja siirretään taskusta toiseen. Se ei ole mitään taskusta toiseen siirtämistä, vaan se on rahan siirtämistä ja käyttöä. Onko oikein, että me sanomme, että kun on niin vaikeata, byrokratia estää, ei käytetä rahoja? Jos vastaus on se, mikä sosialidemokraattien aikana vastaus oli, että on niin vaikeata, lähetetään Brysseliin rahat takaisin, kun on niin vaikeata, niin hyvät ystävät, tämä hallitus ei hyväksy sitä. Tämä hallitus ei hyväksy sitä periaatetta, että me lähetämme työttömien tilanteen parantamiseen tarkoitettuja rahoja takaisin Brysseliin, kun on niin vaikeata. Me käytämme ne. (Välihuutoja vasemmalta) Tässä taloustilanteessa on vaikeata moni muukin asia, ja nyt pitää byrokratian joustaa.

Kolmanneksi sanon sen, että toivoisin, että te hyväksyisitte ne 13 toimenpidettä, jotka ministeri Cronbergin puheenvuorossa olivat nuorisotyöttömyyden ja ylipäänsä työvoimapolitiikan tehostamiseksi. Ne ovat aitoja toimenpiteitä ja vaikuttavia toimenpiteitä.

Aivan viimeiseksi: Pitää ymmärtää se, että tämmöisessä globaalissa kriisissä Suomen talous, joka on noin 50-prosenttisesti viennistä riippuvainen, ei pysty säilymään täysin vauriotta, vaikka kuinka haluaisimme. Me teemme paljon, mutta emme pysty estämään kaikkea pahaa tapahtumasta. Tämä pitää ymmärtää — kyllä suomalaiset sen ymmärtävät. (Ed. Kallis: Ja yrittäjät ymmärtävät! Miksi te ette kuuntele yrittäjiä?) Vältetään massatyöttömyyden syntyminen, vältetään turhien yritysten kuoleminen, koska me tarvitsemme ihmisiä ja me tarvitsemme niitä työpaikkoja. Toivoisin, että tämänkään keskustelun jälkeen yhteiskunnallinen ilmapiiri ei olisi yhtään myrkyttyneempi kuin se, mitä tämä keskustelu nyt antaa hieman olettaa. Täällä nyrkki pystyssä huudetaan ja vihaa lietsotaan. (Välihuutoja vasemmalta) Meillä on muutenkin vaikeutta. Yritetään etsiä pikemminkin sitä yhteistä säveltä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Anteeksi vain, ministeri Katainen, mutta kiukkuni kohdistui puhemieheen tällä kertaa, mikä on aika harvinaista, koska teidän aitiostanne on tullut niin monta päätöntä väitettä, joita ei ole päässyt oikaisemaan, ja sen vuoksi alan olla kiukkuinen, en tämän asian suhteen.

Mutta jos katsotaan, mitä näille EU-rahoille on tapahtunut. Ongelma on se, että tässä yhteiskunnassa on hyvin vähän tahoja, jotka haluavat käyttää rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Siksi yleensä EU-rahoituksesta juuri se osa, joka on tarkoitettu kaikkein vähäosaisimmille, ei löydä niitä hankkeen toteuttajia, hankkeen omavastuurahoittajia ja toimijoita. Sen vuoksi me sosialidemokraatit olemme halunneet viedä eteenpäin myös näitä hankkeita. Joskus rahaa on palautettu. Tämän hallituksen aikana tuota Esr-byrokratiaa on lisätty myös kansallisella tasolla. Sen hyvä puoli on ollut se, että seuranta on parantunut, mutta tosiasia on myös se, että tämän raskaan EU-byrokratian lisäksi on tullut meidän kotimaista byrokratiaamme, joka vaikeuttaa tuon rahan käyttöä. Kyse ei ole siitä, etteikö tuota rahaa saisi käyttää ja etteikö sitä pitäisi käyttää, vaan kyse on siitä, että se ei ole riittävän nopeaa rahaa siihen akuuttiin kriisiin, joka työ- ja elinkeinokeskuksissa on. Se, että aktivointiaste ja se määrä, joka on työvoimapolitiikan piirissä, on budjettikirjassa asetettu niin alas, (Puhemies: Minuutti!) on väärin mitoitettu tähän tilanteeseen. Te-keskukset pyrkivät täyttämään budjettikirjan tavoitteet eivätkä välttämättä puutu riittävästi siihen, mikä tällä hetkellä työllisyydessä on akuutti kriisi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea ministeri Kataiselle siitä, kun te jeesustelette sillä, kuinka vaikeaa on byrokratia, jonka joku toinen on Esr-rahojen käytölle rakentanut: Viime vuonna jäi yli 60 miljoonaa kansallista rahaa käyttämättä ja niin sanotulta työ- ja elinkeinoministeriön pitkältä momentilta, jota on perusteltu nimenomaan sillä, että sen käyttö on niin joustavaa, siitä voidaan irrottaa rahaa palkkatyöhön, kouluttamiseen, työ- ja elinkeinohallinnon erityistoimenpiteisiin. Silti jätitte tietoisesti yli 60 miljoonaa euroa käyttämättä. Siinä asiassa te ette pääse minkään eurobyrokratian tai aikaisempien hallitusten tekemisten taakse piiloon. Miksi te ette käytä sitä rahaa, koska tarve on ilmeinen? Budjettikirjassa on asetettu sellaiset ehdot, jotka estävät sen rahan käytön. Miksi te ette pura niitä? Sekin on teidän oma päätöksenne.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt täytyy todeta, että minä vilpittömästi ihmettelen teidän käytöstänne, valtiovarainministeri Katainen. Samaan aikaan, kun te puhutte täällä, että yhteiskunnallista ilmapiiriä myrkytetään, te itse täällä lietsotte itsenne kuin jonkinlaisen tunnekuohun valtaan ja puhutte ja lietsotte vastakkainasettelua tähän yhteiskuntaan. Tämä oppositio kantaa vilpittömästi huolta nuorisotyöttömyyden kasvusta mutta myöskin ikääntyneiden työttömyyden kasvusta. Me olemme esittäneet teille toimenpiteitä. Minä olen henkilökohtaisesti esittänyt, että perustakaa kansallinen työryhmä. Se ei ole parlamentaarinen työryhmä, se on kansallinen työryhmä, jossa eduskuntapuolueet eivät olisi edes mukana. Sekään ei kelpaa teille. Mikään ei kelpaa teille, ja te vähättelette tätä ongelmaa ja tulette tänne meuhkaamaan meidän eteemme ja puhutte jostain ilmapiirin myrkyttämisestä. Minä todella ihmettelen teidän käytöstänne.

Ministeri Pekkarinen, minä vetoan teihin: Miksi keskusta luopuu omista tavoitteistaan? Teidän puoluesihteerinne on vaatinut lisäbudjettia työllisyyden hoitoon. Miksi te luovutte siitä? Miksi te annatte tämän valtiovarainministeri Kataisen ja kokoomuksen johtaa tätä politiikkaa ja antaa kaikki edut suurituloisille ihmisille ja vähätellä tätä työttömyyden kasvua? Tehkää jotain!

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on selvää, että kaikki EU-rahathan on järkevää käyttää niihin tarkoituksiin, mihin ne on myönnetty, ja siitä vastaa kulloinenkin hallitus viime kädessä. Tässä suhteessa siinä ei tarvita rahan siirtämistä sellaisiin taskuihin, jotka vaativat nopeita toimia. Jos teillä on jäänyt alkuvuonna nämä työt tekemättä, niin sitten loppuvuonna olisi syytä pitää kiirettä jo muutoinkin.

Mitä tulee työllisyysmäärärahojen tasoon, niin minä ymmärrän kyllä tämän asian ytimen olevan niin, että te olette nyt siinä ongelmatilanteessa, jonka kokoomus keitti teille, kun hallitus aloitti työnsä. Työllisyysmäärärahat leikattiin, ne olivat silloin tempputyöllistämistä. Sillä rahalla voitaisiin nyt nuoria auttaa. Lopputuloksena on, että työllisyysmäärärahojen taso tällä hetkellä on alhaisempi kuin hallituksen aloittaessa, ja siitä aiheutuu tämä ongelma, josta me puhumme.

Sitten totean, että ei tämä ole helppoa kyllä hallituksen sisällä, kun ei ole pelkästään elinkeino- ja työministeriössäkään helppoa. Ministeri Pekkarinen sanoi täällä meille, että kaikkein vaikeinta on Uudellamaalla, mutta viime viikolla ministeri Cronberg ehdotti, että nämä valtion työllisyysleikkaukset eli siis valtion työpaikkojen vähennykset pitäisi keskittää Helsinkiin ja Uudellemaalle. Se olisi oikeaa politiikkaa ministeri Cronbergin mielestä. Siis äänet vihreät keräävät Helsingistä ja Uudeltamaalta ja ministeri Cronberg katsoo, (Puhemies: Minuutti!) että tälle alueelle kaikkein suurimmat leikkaukset. Onnittelen!

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, voinko minä siis vaimolleni kertoa, että hän voi nyt olla välittämättä näistä Esr-rahoihin liittyvistä säännöksistä, jotka ovat olemassa, ja ryhtyä käyttämään niitä rahoja nyt heti siihen koulutukseen, johon tarvittaisiin välittömästi rahaa? Kyllä ne rahat saadaan tietenkin käyttöön sitten aikanaan, kun ne hankkeet on perustettu ja kilpailutettu ja tehty kaikki muut temput, mutta se on vasta ensi helmikuussa, ja silloin se on aivan myöhäistä. Siis onko nyt niin, että te todellakin lupaatte, että mitään esteitä te-keskuksilla ei ole näitten rahojen käytölle? Siitähän tässä on kysymys. Emme me arvostele sitä, että sinne siirretään sinänsä Esr-rahoja. Se on ihan sama, mitä rahaa se on, kunhan sitä rahaa tulee ja se on käytettävissä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

herra puhemies! Se, että tämä on ollut vaikeata, että nyt meinaa riihikuivaa EU-rahaa palaa, johtuu kyllä pitkälti siitä, että meidän omat ministeriömme atk- ym. ongelmineen voivat mennä peilin eteen. Hallituksen tahdottomuutta kuvaa kyllä se, että se ei reagoi välittömästi, vaan se arvioi ja seuraa tätä vakavaa talous- ja työllisyystilannetta. Kyllä nyt tarvitaan pikaisesti työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävä lisäbudjetti.

Tätä samaa heikkoa otetta kuvasi se keskustelu, joka kaksi vuotta sitten käytiin metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä tässä salissa. Te olette nostaneet vain energiaveroja, ja yhdessä tärkeimmistä asioista, elintärkeässä hyvinvointimme ja taloutemme asiassa eli puutulliasiassa, te jättäydytte Brysselin eteiseen, EU:n ja Venäjän välisiin neuvotteluihin, sen sijaan, että suoraan olisi pyritty löytämään ratkaisua Venäjän kanssa. Nyt Suomen tasavallan presidentin Tarja Halosen ja Venäjän presidenttien määrätietoisen yhteistyön pohjalta teidän on vihdoin tuettava sitä, että löydetään välitön, pysyvä ja täydellinen tullittomuus koivukuidun osalta. Se on Itä-Suomen ja koko Suomen metsätalouden kannalta elintärkeä kysymys nyt tässä tilanteessa.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän puun liikkumiseen tai nimenomaan Venäjältä tänne tulemiseen, ei siinä, ed. Rajamäki, ole nyt teidän ja meidän välillä näkemyseroa, ja turhaan te yritätte rakentaa barrikadia presidentin ja tasavallan hallituksen välille. Me aikanaan, jo edellisen hallituksen aikaan, ed. Heinäluoman ollessa valtiovarainministerinä, sovimme ihan siitä toimintatavasta, miten siinä Venäjän puutullikysymyksessä toimitaan, ja samaa tapaa tehostetuin toimin nykyinen hallitus on toteuttanut. Eikä tasavallan presidentillä ja maan hallituksella ollut silloin, kun te olitte hallituksessa, enempää kuin on tänä päivänäkään erilainen näkemys siitä, miten tässä asiassa pitäisi toimia.

Ed. Filatov, minä ymmärrän aika hyvin sen tuskan, joka teilläkin on puheenvuoronne takana. On ihan totta, että Esr- eli nämä rakennerahastokysymykset ovat erittäin hankalia ja monimutkaisia. Jos minä pääsisin EU:n alue- ja rakennepolitiikan rakentamaan uudestaan, minä kansallistaisin melkein kaikki, koko rakennerahastopolitiikan EU:ssa. Aikanaan se ratkaisu on tehty, ja sille ei voi tällä hetkellä kovin paljon mitään. Mutta nyt teidän aikananne, ed. Filatov, on sovittu nykyisestä Esr-ohjelmasta ja näistä neljästä valtakunnallisesta toimintalinjasta, ja niistä oikeastaan kaksi ei vedä. Te-keskukset eivät kykene käyttämään rahaa niihin tarkoituksiin, mihinkä aikanaan te ja me yhteisesti sovimme sitä käytettävän. Ja kun ne eivät pysty käyttämään niitä rahoja niihin tarkoituksiin ja on vaara, että joudumme palauttamaan niitä rahoja, niin nyt me yritämme aika kovaa väkipakkoa käyttäen saada aikaan ratkaisun, jolla nämä rahat ovat nyt käytettävissä siihen tarkoitukseen, joka vetää. Tämän tarkoituksen osalta suurin kysyntä nyt sattuu olemaan Uudellamaalla, ja siellä ei pystytä ilman näitä toimia vastaamaan siihen kysynnän tarpeeseen, ja siitä syystä minä tätä Uuttamaata korostin. Ei minulla nyt mitään erityistä rakkautta ole Uuttamaata kohtaan, ei varmaankaan sen kummempaa kuin mitään muutakaan kohtaan, vaan tämä nyt vaan on näin. Hallinnossa pitää toimia, kun ongelmat ovat suurimmat tämän asian osalta täällä, ja siihen ongelmaan vastataan tällä tavalla.

Mitä, ed. Urpilainen, tulee vielä verotukseen ja sen ratkaisuihin, (Puhemies: 2 minuuttia!) niin veroratkaisut tämän hallituksen aikaan nyt tälle vuodelle, mitä nyt eletään, vuodelle 2009, ovat aika lailla samaa arkkitehtuuria kuin silloin, kun me olimme samassa hallituksessa. Osa menee asteikkoihin, osa tulee nimenomaan pienituloisia hyödyntävän ratkaisun kautta, näin karkeasti sanottuna.

Valto  Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu yhteiskunnallisen ilmapiirin ongelmista, niin minä alan tosissani kanssa olla huolestunut, en vaan tämän keskustelun perusteella vaan sen perusteella, miten hallitus on toiminut. Kun edellinen talouslama 1995 yllätti Suomen, niin silloin yhteiskuntarauha rakennettiin työmarkkinajärjestöjen ja muiden järjestöjen välille, mukaan lukien kunnat. Silloin sovittiin työllisyystavoitteista yhdessä, silloin sovittiin veropolitiikasta, joka paitsi tuotti tulosta ostovoimaan myöskin lisäsi valtion verotuloja, vaikka veroja vähennettiin. Silloin sovittiin elinkeinoelämän uudistuksesta ja luotiin pohjat suomalaiselle eläkepolitiikalle. Kun seuraa, mitä tämän hallituksen politiikkaan on sisältynyt, niin se on aivan päinvastaista. Työmarkkinajärjestöille on käännetty selkä, työttömyys lisääntyy, valtionvelka kasvaa, ja kunnat jätetään suuriin vaikeuksiin. Toivoisin, että tällä hallituksella olisi vähän enemmän yhteistä näkemystä siitä, miten suomalainen yhteiskunta pelastetaan.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on kaikkein olennaisinta se, että me emme päästä työttömyyttä karkaamaan, edistämme yrittäjyyttä ja pehmennämme laman vaikutuksia kansalaisiin. Tässä työssä tarvitaan uusia ajatuksia, jatkuvaa toimintaa, aivan kuten hallitus on tehnyt, eikä mitään työryhmiä, niin kuin täällä SDP ed. Urpilaisen johdolla esittää. Kun on kuunnellut opposition puheenvuoroja, niin täällä on esitetty vastuutonta velkaantumista, uusia työryhmiä, menty sitten ed. Heinäluoman johdolla pöksykeskusteluun. Toivon, että tässä keskustelussa yhdessä toisimme uusia ajatuksia. Niitä varmasti hallitus tarvitsee. Kaikkea ei ole vielä keksitty.

Haluan nostaa esille naisyrittäjyyden edistämisen. Vanhemmuuden kustannukset rasittavat tällä hetkellä kohtuuttomasti naisvaltaisia aloja. Ne ovat erityisesti jarru työllistämiselle naisvaltaisilla aloilla. Hallitus on luvannut korvata vanhemmuuden kustannuksia. Eikö nyt olisi aika viedä tätä asiaa eteenpäin, lisätä työelämän tasa-arvoa, mutta ennen kaikkea saada sinne hoito-, hoiva- ja esimerkiksi kauneusalalle työnantajiksi niitä yksinyrittäjiä, joita valtaosa naisista on? Toivon, että myös tämä asia saadaan tällä vaalikaudella vauhdilla eteenpäin. Ehkä Cronberg voisi tähän vielä vastata.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun maailmantalous on ajautunut lamaan, niin oikeastaan kaikkialla on vastaus ollut se, että ensinnäkin pelastetaan pankkisektori ja sen jälkeen sitten pyritään elvyttämään kysyntää. Se on totta kai aivan oikein huolimatta kaikista niistä riskeistä, jotka kysynnän elvyttämiseen liittyvät ja sitä kautta valtioitten velkaantumiseen. Kun näitä Suomen elvytystoimien mittaluokkia ja mittaluokkaa kaiken kaikkiaan arvioi, niin rohkenen sanoa, että tämä välikysymys tarkastelee hiukan suppeasti tätä kokonaiskuviota.

Mutta, arvoisa puhemies, jos pyrkisi hakemaan hiukan uutta näkökulmaa tähän keskusteluun. Työllisyystilanteeseenhan hintakilpailukyvyllä ja työvoimakustannuksilla on hyvin merkittävä ja keskeinen vaikutus. Kysyisinkin arvoisalta työministeriltä: Mitä hallitus odottaa työmarkkinaosapuolilta työttömyyden hoidon näkökulmasta?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia siitä, että lopulta sain puheenvuoron.

Minunkin mielestäni ministeri Kataisen puheenvuoro oli todella käsittämätön. Kun täällä puhutaan vakavasta asiasta eli työttömyydestä, niin hän väittää, että täällä lietsotaan vihaa. Näin ei ole.

Nuorisotyöttömyys on hurjassa kasvussa. Samanaikaisesti nuorten kiinnostus ammatilliseen koulutukseen kasvaa koko ajan. Hallitus ei kuitenkaan ymmärrä lisätä koulutuspaikkoja — ja tätä minä painotan — riittävästi. Miksi koulutuspaikkoja pantataan? — Eipä tiedä, kuka täällä nyt sitten vastaa, kun ministerit ovat lähteneet pois. — Eikö olisi parempi panna nuoret koulutukseen kuin peruspäivärahalle, joka varmasti syrjäyttää nuoret? Kysynkin, kun tässä nyt ainakin ministeri Cronberg on vielä paikalla: Milloin hallitus antaa lisää näitä koulutuspaikkoja, niin että niitä on riittävästi ammatillisessa koulutuksessa? Näitä lisäpaikkoja kyllä tarvitaan, erityisesti niillä paikkakunnilla, missä vientiteollisuus on (Puhemies: Minuutti!) vaikeuksissa, esimerkiksi Raahessa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat kritisoineet hallitusta kunnianhimottomuudesta. Työllisyystilanne on todella niin vakava, että kaikki keinot on otettava käyttöön ja varmasti hallituksenkin on vielä tästä kiristettävä tahtia, mutta kyllä sitä oikeaa kunnianhimon tasoa kannattaa vielä hakea oppositiossakin. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa esitettiin tavoitteeksi 20 000 viherkaulustyöpaikkaa Suomessa. Se on suunnilleen saman verran kuin yksin tuulivoimateollisuus voisi Suomessa työllistää eli kovin, kovin vaatimaton tavoite. Lisäksi tästä ryhmäpuheenvuorosta ei ainakaan omaan korvaani jäänyt konkreettisia toimenpiteitä, joilla nämä viherkaulustyöpaikat voitaisiin Suomeen synnyttää; puhuttiin työryhmästä mutta ei konkreettisista poliittisista toimista ja ratkaisuista. Viherkaulustyöpaikat ovat — siitä olen sosialidemokraattien kanssa samaa mieltä — yksi merkittävä mahdollisuus tulevaisuudessa, mutta ne eivät synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan määrätietoista politiikkaa, ja hallitushan on tältä osin jo ottanut monia askelia eteenpäin, lisännyt esimerkiksi tutkimus- ja kehitysmäärärahoja ja uusiutuvan energian tukia.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei ihan jämähdä pöksyyn, on ennakoitava. Nuoret eivät joudu vaille työtä ja työuraa yksinomaan ihan yllättäen ja hetkessä. Koulutuksen, niin perusopetuksen kuin ammattiin kohdentuvan, osuminen oikeaan työelämän tappiin vaatii ohjausta ja tukea. Mietiskelinkin tässä nämä reilut pari tuntia, mitä hallitus on tehnyt oppilaan ja opiskelijan ohjauksen lisäämiseksi. On harmillista, että ministeri Virkkunen ehti jo lähteä. Myös erityisopetuksen panostukset ovat ennakoivaa työtä ja vaikuttavat ihan tavallisten koululaisten menestymiseen koulu-uralla ja sitä kautta työllistymiseen.

Ed. Urpilaiselle ihan hyvässä mielessä haluaisin todeta, että kun olen istunut täällä kaiken aikaa, niin näistä hallituksen valtasuhteista kertoo minusta mielestäni se, että valtioneuvosto tiedottaa nyt kevennettyjen verojen hyödystä kokoomuksen internetsivuilla. (Puhemies: Minuutti!) Toivoisin itse, että tämä tapahtuisi valtioneuvoston sivuilla.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimein vihroon täältä peräpenkiltä, kun saa puheenvuoron. Täällon käytetty erittäin värikästä kieltä. Täällon käytetty sellaasia sanamuotoja ministeriistä, joita ed. Kankaanniemi ei ymmärtäny, jotenka käytänki meistä erustajista sanontaa — niin opposition ku hallituksen puolen erustajista — vellihousut, niin että ed. Kankaanniemikin ymmärtää.

Demarit on tehny erittäin vakavasta asiasta välikysymyksen, mutta väitän, että kun tätä on kuunnellu, niin kyllä se on hurskastelun makua vähän saanu. Väitän, että hallitus on teheny työllisyyren etehen, koulutuksen etehen, erittäin lujasti töitä, mutta se, mistä minäki oon huolestunu, on nuorisotyöttömyys. Ne jokka nuorena työpaikkoihin menöö, pitää saara työn parihin välittömästi; (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ne vieraantuu töistä. Kysynki arvoisalta ministeriltä, Risikolta: Eikö tähän pitääs jotakin tehrä, että saarahan nuoresta pitäen ne työn pariin? Vanhemmat kyllä tajuaa, mistä on kysymys, ne haluaa levätäkki välillä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa erityisesti SDP:n leiristä on huudettu toimia ed. Heinäluoman ja ed. Gustafssonin ja monen muun toimesta nuorille ja nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi. SAK vastaa tänään huutoon julkistamallaan raportilla "Potkuja mieluummin nuorille". SAK linjaa: "Nuoret ensin -potkujärjestys pitää saada viralliseksi - -. Irtisanomisjärjestystä koskevat säännöt ja suositukset pitäisi saada sitoviksi, jotta työnantajat potkisivat saneerauksissa pihalle mieluummin nuorimpia työntekijöitä." Näin linjaa SAK. Ei voi todeta kuin että uusi Lyly on tyly nuorille. Nuoria, alle 25-vuotiaita, on työttöminä nyt puolet enempi kuin vuosi sitten. Kysyisin arvoisalta työministeriltä: Eihän tällaisia SAK:n haaveita nuorten polkemiseksi vaan missään tapauksessa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) oteta tosissaan, eihän, ministeri Cronberg?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välikysymys työttömyydestä osoittaa perusteluineen, että SDP on edelleen tempputyöllistämisen linjoilla. Huomio kohdistuu oireeseen, ei sairauteen. Teollisuuden heikko tilanne johtuu siitä, että SDP on pitkään hallituksessa ollessaan täysin laiminlyönyt teollisuuspolitiikan uudistamisen. SDP on jämähtänyt ja nukkunut silloin, kun suomalaista teollisuutta olisi pitänyt uudistaa. Katsokaa peiliin! Teollisuuden nykytilanne on teidän teollisuuspolitiikkanne tulosta. Ette ole huolehtineet omista juuristanne. Katsokaa peiliin! Työllisyyttä lisätään yrityksiä vahvistamalla. Keskustan ed. Karjula piti erinomaisen puheen yrittäjyydestä.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus kiistää yhä sen tosiasian, että finanssikriisi on muuttunut työllisyyskriisiksi. Te, arvoisa ministeri, vieläkin luonnehditte työttömyyden kasvua sanalla "maltillinen".

Tällä hallituskaudella on ollut aivan selkeää, että elämme tempputalkoitten aikaa työllisyyden hoidossa. Koko hallituskauden ajan, satoi tai paistoi, oli nousukausi tai taantuma, linja on ollut sama. Viime vuoden — nousukauden — budjetissa oli jo leikattu merkittävästi työllisyyspoliittisia määrärahoja. Silloin oman maakuntani Satakunnan työllisyystilanne oli erittäin paha. Ajoimme koko ajan lisää työllisyyspoliittisia määrärahoja budjettiin emmekä riittävästi niitä saaneet. Nyt kuitenkin, ministeri, te kerroitte omassa puheessanne, vähän kuin moitteen sijassa, että työllistämiseen jäi käyttämättä määrärahoja. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Miten tässä näin kävi?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella nuorisotyöttömyys on vakava asia. Se on kaksinkertaistunut. Samoin pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vakavaa, koska sitä ei ole pystytty nujertamaan.

Arvoisa työministeri, sanoitte kyllä hyvin, että työttömyys on aina inhimillinen ja usein myös taloudellinen katastrofi ja hallitus on luvannut pitää huolen siitä, että tämä taantuman taakka ei jäisi yhteiskunnan heikoimpien kannettavaksi, ja siitä pidätte kiinni. Mutta nyt tätä neljätuntista keskustelua kun on kuunnellut, niin ei ole saatu ihan selvää vastausta siihen, mitä me nyt vastaamme niille, jotka nyt ovat nuoria ja jotka lukevat, että heidän työttömyytensä vaan lisääntyy, ei ole löydettävissä työtä, pitkäaikaistuminen työttömyydessä on edessä. Ja sitten jos ajatellaan, että työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat vain sitä työttömyysrahaa eivätkä mitään ohjausta eikä esimerkiksi sitä, että pääsisi koulutukseen, ole näköpiirissä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin mitä vastaamme heille?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymysaihe on todella tärkeä. Työllisyys ja nimenomaan nuorten työllisyys on meille kaikille erittäin tärkeä kysymys. Siinä mielessä on ihan paikallaan tämmöinen keskustelu käydä. Toki tässä näkyy, että EU-vaalit ovat edessä ja koulut ovat juuri päättyneet, mutta siitä huolimatta keskustelu on paikallaan, ja täällä on saatu hallituksen taholta hyviä vastauksia. Itseäni ovat huolettaneet työllisyysrahat muun muassa Pirkanmaalla. Te-keskuksen rahoitustarpeitten osalta täällä on nyt hallituksen taholta kuultu, että rahaa riittää syksyn lisätalousarvioon asti, ja on todella tärkeää, että sitä rahaa nyt sitten on käytettävissä ja voidaan tähän nuortenkin tilanteeseen vastata. Mutta varmaan syksyn, elokuun, lisätalousarviossa näihin kysymyksiin on sitten löydettävä kestävät ratkaisut.

Hallitus sinänsä on toiminut erinomaisesti, ja täytyy sanoa, että Vanhasen ykkösen ja Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmissahan työllisyys on avainkysymyksiä. Muun muassa ed. Karjula ryhmäpuheenvuorossa nosti esiin myös yrittäjyyden merkityksen ja monia muita keinoja, (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) joilla näihin asioihin voidaan vaikuttaa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei riitä pelkästään se, että lisätään rahaa ja aloituspaikkoja, siitä syystä, että perinteinen oppilaitosmuotoiseen opiskeluun perustuva koulutuspolitiikka tai työttömien aktivointiin perustuva työllisyyspolitiikka ei tule koskaan tavoittamaan kaikkia. Marginaaliin jää sellaisia ryhmiä kuin osa nuorista, maahanmuuttajia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita, joiden aktivoiminen vaatii ihan uudenlaisia lähestymistapoja.

Yksi hyvä uusi lähestymistapa, johon tämän hallituksen aikana on panostettukin, on työpajatoiminta. Voi sanoa, että työvoimahallinnon ja virallisen koulutusjärjestelmän ja työpajojen yhteistyötä pitäisi tiivistää, ja siihen on monenlaisia tapoja. Jos opetusministeri Virkkunen olisi täällä paikalla, niin kysyisin häneltä, miten hän olisi valmis parantamaan koulujen ja työpajojen yhteistoimintaa (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) ja sitä kautta vähentämään koulupudokkuutta. Mutta kysynkin työministeri Cronbergiltä seuraavaa asiaa: Miten yritysten ja työpajojen yhteistyötä teidän mielestänne voitaisiin edelleen kehittää?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella on syvä ja suuri huoli työttömyydestä, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvusta, ja ihmettelenkin suuresti ed. Urpilaisen kommenttia siitä, että nyt tärkeintä hänen mielestään olisi perustaa parlamentaarinen työryhmä tätä asiaa miettimään. Luuleeko hän, että sitä haluavat työttömät ja lomautetut tällä hetkellä, että me täällä vaan mietimme? Kokoomus pitää tärkeänä, että toimitaan, ja siitä syystä hallituksella on jo ollut lukuisia toimia sekä koulutuspaikkojen lisäämiseksi että työttömyyden hoitamiseksi työvoimatoimistojen kautta, jotta työttömät ja lomautetut saavat apua ja neuvontaa. Tämä on tärkeää.

Tämä erinomainen raportti sisältää loistavia konkreettisia toimia, miten yhteistyössä yritysten, kuntien ja valtion kanssa voidaan asiaan puuttua. Tämä kannattaa myös opposition lukea. Mutta sen lisäksi tarvitaan mielestäni kaikkialla yhteiskunnassamme vahvaa sosiaalista vastuuta siitä, että työttömyyttä, joka meillä on käsissämme tästä talouskriisistä johtuen, hoidetaan hyvin ja työttömistä (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja lomautetuista pidetään huolta, ja siihen tarvitaan kaikkia.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Pankista asiantuntijat sanovat, että työttömyys alkaa vasta nyt pahentua. Ensi vuonna tilanne on erityisesti päällä. Talouden vapaa pudotus on pysähtynyt, ja työttömyys seuraa viiveellä talouden kehitystä. Eli nyt on siis todellakin mietittävä, kuinka saadaan tämä työttömyys aisoihin ja nuorisotyöttömyyttä saadaan sitten ehkäistyä. Nimittäin viime laman kertomukset ovat sitä, että työmarkkinoiden toipuminen taantumasta on erittäin pitkä prosessi, ja pahoin pelkään, että edessä on nuorisotyöttömyyskriisi, sillä nuorissa ikäluokissa työttömyys ja riski syrjäytyä työmarkkinoilla pysyvästi kasvavat, jos nuori joutuu pitkäaikaistyöttömäksi. Taantuma heikentää pitkäaikaisesti myös juuri työelämään tulevien ikäluokkien työllisyyttä, kuten kävi 90-luvun laman aikana. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat pitkäaikaisesti työvoiman tarjontaan, ja mehän tiedämme, että tulevaisuudessa juuri työvoimasta tulee olemaan pulaa. Toivon, että ministeri huomioi sen, että lisäpanostukset nuorisotakuun ylläpitoon (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kasvavat merkittävästi, sillä jo nyt alle 20-vuotiaita nuoria on työttöminä 29 000.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa aiemmin ed. Heinosen kysymys oli ihan aiheellinen, ja saatan arvata, mitä ministeri Cronberg valtioneuvoston taholta vastaa tähän SAK:n linjaukseen: nuoret ensin -potkujärjestys pitää saada viralliseksi. Mutta kun tiedämme sen, että SAK:n ja SDP:n välit ovat olleet hyvin läheiset, niin tekee mieli tietenkin kysyä, kumpi vie ja kumpi vikisee ja onko SDP myöskin tässä SAK:n linjauksessa mukana.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ryhmäpuheenjohtaja Filatovin puhetta, niin tuli mieleen vanha ajatus siitä, että värillä on edelleenkin väliä. Ideologisia eroja löytyy. Koko iltapäivän keskustelun aikana on suuri huoli ollut siitä, kuinka paljon kunnat ja julkinen hallinto tulevaisuudessa työllistävät, kun isoin asia olisi se, että me pohtisimme, mikä on suomalaisen yritysmaailman tulevaisuus, kun jonain päivänä tästä lamasta noustaan ylös. Ainoastaan sieltä saadaan kestävää työllisyyttä tähän yhteiskuntaan.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka alle 25-vuotiaille, on hyvä asia. Sitä tulee toteuttaa tässä ajassa ja laajentaa nykyisestä 25 ikävuodesta 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla.

Arvoisa puhemies! Mikä on hallituksen kanta tähän? Aikooko hallitus jatkaa tätä yhteiskuntatakuuta ja laajentaa sitä myös 25—30-vuotiaille?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yritän tässä vastata näihin moniin kysymyksiin. Kaikkiin en varmasti ajan puitteissa ehdi vastata.

Tällä hetkellä nimenomaan yhteiskuntatakuun selvittämiseksi on perustettu kolmikantainen työryhmä siten, että katsotaan tätä aikaa, jota työryhmä on esittänyt, kaksi viikkoa kolmen kuukauden sisään, katsotaan työnantajien sitoutumista ja katsotaan myös tätä 30 ikävuoden rajaa.

Tämä kysymys "nuoret ensin ulos": Hallituksella ei ole tarkoitusta muuttaa irtisanomisjärjestystä. Voidaan todeta myös, että Ruotsissa, jossa nimenomaan on käytössä irtisanomisjärjestys, jossa nuoret jäävät ensin työttömiksi, nuorisotyöttömyys on aidosti räjähtänyt käsiin. Se on yksi Euroopan korkeimpia.

Tässä on ollut paljon kysymyksiä näistä koulutuksen aloituspaikoista. Siihen asiaan en puutu; totean vaan, että opetusministeriön alaisuudessa hallitus on lisännyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Kun katsotaan tämän nuorisotyöttömyyden kuvaa, niin siellä suurin ryhmä on ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet. Toisin sanoen heille on tarjottava työpaikkaa, ja tässä hallitus aikoo myös nyt lisätä nimenomaan palkkatuetun työn mahdollisuutta.

Työllistämiseen viime vuonna tarkoitetuista rahoista, jotka eivät tulleet käytettyä, osa siirrettiin OPM:ään nimenomaan näiden aloituspaikkojen lisäämiseen. Sen lisäksi kyse oli siitä, että muutosturvaan oli varattu huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä siihen kului, ja toinen asia oli se, että eri työvoimakoulutuksiin oli myös varattu enemmän rahaa, että ne toteutuisivat laajempina. Ja kun raha näin sitten jäi käyttämättä, niin tämä on kiinteä määräraha, jota ei voida siirtää.

Ammattiharjoittelusta oli kyse, ed. Ravi otti sen esille. Se on todellinen ongelma tänään, ja niin kuin sanoin, teknologiateollisuuden puitteissa on todettu, että paikallisella tasolla tässä on ongelmia. Edellisen laman aikana ilmeisesti on käynyt niin, että normaalitöitä on teetetty myös palkkatuettuna työnä. Näin ollen selkein mahdollisuus on, että yritykset, jotka eivät ole lomauttaneet, ovat niitä, jotka työllistävät. Julkinen sektori voi antaa työharjoittelupaikkoja. Olemme juuri sopineet hallituksen sisällä, että kaikki työharjoittelupaikat ovat valtion tuottavuusohjelman ulkopuolella. Kolmas sektori luonnollisesti voi tarjota työharjoittelupaikkoja, joten se on yksi mahdollisuus.

Ed. Karhu otti esille tämän kysymyksen, ovatko kaikki työt, jotka nyt tehdään, tämän välikysymyksen ansiota. Voisin todeta, että työryhmän, jonka suosituksista tässä paljon on keskusteltu, asetin jo vuodenvaihteessa, kun kävi selväksi, että nuorisotyöttömyys on lisääntymässä. Toinen kysymys on se, että normaali rutiini on, että te-keskuksilta kysymme toukokuussa, mikä tilanne on.

Ed. Kosken kommenttia siitä, että hallitus olisi kääntänyt työmarkkinaosapuolille selkänsä, ihmettelen todella, jos lähdetään siitä, että nimenomaan ne sopivat tästä sosiaalituposta ja siihen hallitus on sitoutunut näiden päätösten mukaisesti.

Naisyrittäjyydestä sen verran, että työryhmä pohtii tällä hetkellä naisyrittäjyyden lisäämistä, mitä voidaan tehdä, jotta nimenomaan tässä tilanteessa, jossa palvelusektorilla työpaikat tulevaisuudessa tulevat lisääntymään, naisyrittäjyyttä voidaan tukea tulevaisuuteen suunnaten. Hallitus on myös asettanut tämän työryhmän, joka katsoo näitä vanhemmuuden kustannuksia siten, että nimenomaan naisyrittäjien työllistäminen olisi mahdollista. Myös tässä työryhmän esityksessä, joka on katsonut nuorisotyöttömyyttä ja nuorten miesten työttömyyttä, korostetaan nimenomaan nuorten yrittäjyyttä. (Puhemies: 4 minuuttia!) Hallitushan on lisännyt starttirahaa huomattavasti ja myös starttirahan käyttöaika on pidennetty 18 kuukauteen.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli muutama kysymys tästä nuorten syrjäytymisestä. Nuorten syrjäytyminenhän on meillä ongelma, koska on sellaisia kriittisiä vaiheita nuorten elämässä, moniakin, mutta yksi näistä on tämä niin sanotun yläasteen loppuvaihe ja se, siirrytäänkö sinne ammatillisen koulutuksen puolelle. Sosiaali- ja terveysministeriössä meillä on tämä lakisääteinen Kaste-ohjelma, jossa on nimenomaan satsattu syrjäytymisen ehkäisemiseen ja myöskin auttamiseen, ja olemme jakaneet rahaa myös alueille, että näitä malleja kehitettäisiin. Sitten myöskin tämä viime viikolla hyväksytty neuvola- ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus tuo uutta potkua sinne, että toteutetaan nämä terveystarkastukset siinä 8. ja 9. luokan välillä tai siinä vaiheessa, nivelvaiheessa, jolloinka myöskin saataisiin kiinni sellaiset potentiaaliset syrjäytyjät, koska syrjäytymisen syynä voivat olla myös muut ongelmat kuin se, että ei saa työtä tai opiskelupaikkaa. No, tietysti tärkeitä ovat tällaiset kuin työpajatoiminnat, mistä täällä puhuttiin, yhteistyö koulun ja niiden kanssa, saattaen vaihtaminen sinne.

Sitten myöskin on ihan nämä koulutuspaikat. Täällä ed. Valpas toi esille näitä koulutuspaikkoja. Tämä hallitus on kyllä niitä lisännyt. Näin entisenä ammatillisen koulutuksen vararehtorina sanon, että tämä hallitus on kyllä lisännyt niitä koulutuspaikkoja, mutta kaikkia nuoria eivät auta edes koulutuspaikat, ja siitä syystä tarvitaan tätä turvaverkkoa, koska nyt on sanottu, että jopa noin yksi viidesosa jää ulkopuolelle. Se ei johdu siitä, ettei olisi niitä koulutuspaikkoja, vaan voi olla jotain muuta ongelmatiikkaa, kuten mielenterveysongelmia. Niihin tietysti sitten sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin yritämme kiinnittää huomiota.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt koko maailmaa ravisteleekin syvä taantuma, on aivan selvää, että ammattiosaajille on kova kysyntä jatkossakin. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat yhä vahvemmin ammattitaitoon ja osaamiseen. Viime vuosina koulutusta on kehitetty kaikilla koulutusaloilla ja koulutusasteilla kuunnellen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Teollisuuden ja palvelujen työnantajat ovat arvioineet, että yritysten tarvitsemasta uudesta työvoimasta noin puolelta odotetaan ammatillista peruskoulutusta. Myös palvelutyönantajat ovat arvioineet, että yksityisille palvelualoille rekrytoitavasta työvoimasta jopa kahdelta kolmasosalta edellytetään ammatillista peruskoulutusta. Vuoteen 2015 mennessä nykyisestä työllisestä työvoimasta poistuu satojatuhansia ihmisiä, kymmeniä prosentteja työvoimasta. Suurin osa poistumaa on käytännön työtehtävien ammateista, kuten teollisuudesta, rakennusalalta, maa- ja metsätaloudesta sekä palvelualoilta, joten työtilaisuuksia käytännön osaajille on tulossa erittäin runsaasti.

Yrittäjyys, arvoisa puhemies, on nousemassa keskeiseksi työllistymisvaihtoehdoksi, vaikka alojen välillä tietenkin on suuria eroja. On aloja, jotka edellyttävät suuria pääomia, ja aloja, joilla ainoastaan suurilla yrityksillä on menestymisen mahdollisuudet. Perinteisesti opiskelijoita on koulutettu työntekijöiksi tällaisiin yrityksiin. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yli 60 prosenttia nykyisistä yrittäjistä on kuitenkin peruskoulun, lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Haasteena onkin, miten opistotasoinen koulutus korvataan toisen asteen ammatillisella ja ammattikorkeakoulutuksella niin, että saamme tulevaisuudessa riittävästi yrittäjiä.

Kaikista Suomen yrityksistä 70 prosenttia on perheyrityksiä. Perheyrityksissä on yli puolet yksityisen sektorin työpaikoista. Sukupolven- tai omistajanvaihdoksen onnistuminen on merkittävä lähivuosien talous- ja elinkeinopoliittinen haaste. Noin puolet yrittäjistä on yli 50-vuotiaita, ja noin 70 000—80 000 yrittäjää tulee eläkeikään seuraavien kymmenen vuoden aikana. Koulujärjestelmää ja koulutusta tulee kehittää siten, että oppilaitoksissa koulutetaan tämän päivän opiskelijoista tulevaisuuden yrittäjiä korvaamaan eläkkeelle siirtyvien panos kansantaloudessamme.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen vetovoima on selkeästi kasvanut, ja se on tuonut mukanaan enemmän hakijoita. Lukioitten hakijapaikat ja hakijamäärät ovat sen sijaan pysytelleet samoina. Opiskelijapaikkoja tarvitaan siis ammatilliselle puolelle lisää. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisääminen noin 2 000—3 000 opiskelijalla vuosittain on siis erittäin perusteltua ja tarpeellista. Lisäys on ainakin aluksi tarpeen suunnata hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Jokaisesta nuoresta huolen pitäminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä, se on selvä. Laadukas opintojen ohjaus ja erilaiset ennakoivat tukitoimet ovat avainasemassa. Nuorten osallisuuden mahdollistaminen auttaa kehittymään aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi.

Ammatillisia perustutkintoja ja niiden perusteita uudistetaan, jotta entistäkin paremmin voidaan vastata työelämän ja erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan entistä laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeet huomioon ottaen. Koulutuksen työelämäyhteydet ovat ammatillisessa koulutuksessa jatkuvasti suuren huomion kohteena. Työssäoppimisen onnistumista on myös kansallisesti tuettu monin eri tavoin. Esimerkkinä tästä mainittakoot työpaikkaohjaajien koulutukset, opettajien työelämäjaksot ja työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet. Työpaikkaohjaajien koulutus on erityinen haaste varsinkin pienyrityksille, joista on usein vaikea irrottautua ohjaajaksi.

Työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttaminen oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä vaatii kummaltakin osapuolelta uutta ajattelutapaa ja toimivaa kumppanuutta. Oppilaitoksissa on luotettava siihen, että oppia voi muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella. Työelämässä puolestaan on otettava koulutusvastuuta ja osallistuttava koulutuksen kehittämiseen.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikka ja työllisyys liittyvät oleellisesti toisiinsa, ja kun viime aikoina suomalainen yhteiskunta on kohdannut vaikeuksia, niin osana sitä on ollut työmarkkinapolitiikka. Jos hallituksella olisi ollut työmarkkinapoliittista tahtoa, olenkin vakuuttunut, että talouspolitiikka olisi ollut kokonaisuuden kannalta nykyistä paremmin hallussa.

Jos hallitus on jotain tehnyt, se näyttää elvytyspolitiikassaan luottavan pääosin veronkevennykseen. Jos hallitus olisi ottanut vakavasti sosialidemokraattien ja opposition esitykset, niin tilanne työllisyyden osalta olisi suunnaltaan muuttunut toisenlaiseksi. Olemme useaan kertaan toistaneet esityksemme, mutta hallitus on ollut ylimielinen ja vaatimuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville.

Hallitus vastaa tietenkin omasta politiikastaan, mutta se käy kalliiksi koko kansalle. Jos hallitus tuntisi vastuuta, se estäisi edellisen laman tapaiset seuraukset, jotka nyt näyttävät ajautuvan päälle, ja ottaisi niistä oppia. Näin ei näytä käyvän, vaan asioiden annetaan kehittyä lähes omalla painollaan, ja suuntaa ei ole vaikea havaita.

Ettei totuus unohtuisi, hallitusta on syytä muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta 28.4.2009. Sen mukaan maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 251 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys nousi kaikkien elinkeinokeskusten alueilla, ja eniten se nousi teollisessa työssä. Maaliskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 29 000, mikä on 10 000 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Nuorisotyöttömyys on kasvanut yli 50 prosenttia. Erityisen hälyttävää tämä on siitä syystä, että suurimmat prosenttiluvut ovat kaikkein väkirikkaimmilla alueilla.

Hallituksen ylimielisyys ja hidastelu työllisyyden hoidossa aiheuttaa siksi suurta epävarmuutta koko yhteiskunnassa. Hallitus väittää, että sen toteuttamat veronkevennykset, mukaan lukien kelamaksun poisto, ovat auttaneet merkittävästi työllistymistä. Käytännön esimerkit ja työllisyyskehitys eivät kuitenkaan tue tätä väittämää. Nimittäin työllisten määrä supistui viime vuoden huhtikuusta 69 000 henkilöllä, työllisyysaste putosi 67,6 prosenttiin ja työllisten määräksi Tilastokeskus kirjasi 2,4 miljoonaa henkilöä. 15—24 ikävuoden välillä olevien työttömyysaste nousi huhtikuussa lähes kolme kertaa nopeammin kuin koko työttömyys.

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen politiikan seurauksena, jos linja jatkuu, näyttää syntyvän pitkäaikaisten massatyöttömien ongelma. Sen estämiseen opposition tekemät esitykset ovat koko ajan tähdänneet. Meidän mielestämme talouspolitiikan tärkein tehtävä on estää nyt massatyöttömyys. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa.

Haluan myös todeta, että monet nykyhallituksen päätökset, joita hallitus on pitänyt suurina ansioinaan, eivät toteudu tämän hallituskauden aikana vaan siirtyvät seurauksineen seuraavan hallituksen vastuulle.

Huolestuttavinta on, että tällaisen politiikan seurauksena valtionvelka koko ajan kasvaa kohtuuttomasti ja tulee asettamaan myös tiettyjä rajoja tulevalle politiikalle.

Kuunneltuani hallituksen vastauksen välikysymykseen sekä monien hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja en voi muuta kuin ihmetellä, mihin ovat unohtuneet ne realiteetit, jotka tällä hetkellä tämän työllisyyskehityksen osalta vallitsevat. Suomi on ajautunut lamaan hallituksen politiikan seurauksena, jonka suunnan näyttää määräävän pääosin kokoomus. Tämä on herättänyt ihmetystä, koska olen pitänyt tähän asti Suomen keskustaa sosiaalisesti vastuullisena puolueena. Minusta te olette hallituksessa tyytyneet olemaan kokoomuksen juoksupoikia ja seuraatte vain katseella, kun kokoomus romuttaa suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteita. Koska te keskustalaiset huomaatte, että teitä viedään kuin pässiä narussa, ja mihin tämä politiikka johtaa?

Arvoisa puhemies! Kunnissa lomautukset, irtisanomiset sekä palvelujen karsiminen kiihtyvät koko ajan. Nyt kun julkisia investointeja tarvittaisiin kipeästi muun muassa työllisyystilanteen korjaamiseksi, kunnat joutuvat hallituksen politiikan seurauksena (Puhemies: 5 minuuttia!) karsimaan investointiohjelmaa, ottamaan lisää velkaa jne. jne. Tätä menoa me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Talouskriisi ja sen myötä nopeasti kasvava työttömyys ovat seurausta uusliberalismin voittokulusta, loppujen lopuksi koko planeetalla. Uusliberaalinen vyörytyshän alkoi Reaganin kaudella USA:ssa, ja kyllä se sieltä sitten levisi myöskin ja rantautui Suomeenkin. Se on näkynyt monenlaisina erilaisina toimina, esimerkiksi sellaisina toimina, että valtionyhtiöitä on viety pörssiin, niitä on yksityistetty, ja on se näkynyt tuolla kuntienkin puolella samanlaisena toimintana: kuntien toimintoja on yhtiöitetty. Kaikella tällä tavoitellaan valtion roolin, julkisen roolin, heikentämistä ja politiikan vaikutusvallan vähentämistä koko menossa.

Suomessa tuo uusliberalismin vaikutus näkyy myös siinä, että valtion budjetin osuus koko bkt:stä, bruttokansantuotteesta, on ollut jyrkässä laskussa jo pitempään. Vuonna 1999 valtion menojen osuus oli 28 prosenttia koko bkt:stä mutta oli viime vuonna enää 23,5 prosenttia. Siis jyrkästi pienenee valtion rooli kokonaistaloudessa, ja se näkyy siinä, että politiikka toivoo ja markkinat tekevät päätökset. Tämä järjestys sitten vaikuttaa siihen, miten hankala tämä tilanne nytkin on. Politiikalta ovat vähentyneet keinot, ja se on ollut tarkoituskin tässä uusliberalistisessa vyörytyksessä.

Myös valtion työllisyystoimien taso on jyrkästi supistunut. Jossain vaiheessa ne merkitsivät hyvinkin paljon. Silloin laman opettamina 1990-luvun alkupuolella niitä ryhdyttiin sentään lisäämään, mutta nyt on otettu sitten rajusti takapakkia. Kun 1995 valtion budjetista työllisyysrahojen osuus oli vielä lähes 4 prosenttia, niin se on pudonnut nyt sitten tuonne 1,5 prosentin tasolle, siis työllisyys on jätetty markkinoiden varaan kasvavassa määrin. Sitä keskustelua täällä parhaillaan käydään, onko tämä järjestys, onko tämä tilanne oikea. Me emme pidä sitä hyväksyttävänä, sillä valtiolla pitää olla keinonsa vaikuttaa siihen, että kukaan ei työttömäksi jää, ja nyt ne keinot selvästi puuttuvat.

Tässä ei ole havahduttu edes tähän kasvavaan työttömyyteen. Nyt eletään hyvin pitkälle vielä viime kesänä laaditun valtion hyvin toiveikkaan budjetin lähtökohdilla. Työllisyysrahoja, työllistämisrahoja ja työvoimakoulutuksen rahoja, on käytössä vain runsaat 500 miljoonaa budjettikirjan mukaan. Niitä on lisätty parillakymmenellä miljoonalla lisäbudjetissa, ja nyt puhutaan vaivaisesta 61 miljoonasta eurosta lisäyksenä näihin budjetin lukuihin ja siihen tulleeseen pieneen lisäykseen. Eihän sillä pysty mihinkään, rehellisesti sanottuna, ei mihinkään. Näpertelyä, totaalista näpertelyä!

Tässä on nyt taustalla myöskin tämmöinen asenne tähän valtion ja kuntien suoraan työllistämiseen. Pääministeri puhui täällä "oikeista töistä" ja leimasi nämä valtion tukityöt ja kuntien kauttakin tapahtuvan työllistämisen siis "vääräksi työksi". Kokoomuksen puolelta käytettiin äsken puheenvuoro tempputyöllistämisestä. Kaikki työllistäminen on parempaa kuin se, että ei ole mitään työllistämistä. Tämä on se pitkäaikainen kiista, jota on käyty ja joka edelleen jatkuu, vaikka kaikki näkevät, että nyt pitäisi valtion tulla vahvasti areenalle myös työllistämisessä ja kuntien kautta myös sitä suorittaa. Tässä maassa on paljon tekemätöntä työtä, jos vaan joku on maksamassa edes kohtuullista palkkaa.

Eli kyllä tässä välikysymyskeskustelussa ihan perimmäisistä asioista nyt puhutaan: mikä on valtion rooli yleensä ja mikä on sen rooli työllistämisvastuun osalta. Se on heikentynyt parissakymmenessä vuodessa todella rajusti, ja nyt kun sitä pitäisi nostaa, ovat asenteet myöskin esteenä. Tempputyöllistämistä, pitää saada oikeita töitä — näitä vanhoja loruja hoetaan edelleen, vaikka työttömyys uhkaa mennä yli 300 000:n. Asenteet ovat aivan toiset kuin ne olivat joskus aikoinaan. Kun meillä oli presidentti Kekkonen vallassa, niin hän runnoi tähän maahan hätätilahallituksen, jonka ainoana tehtävänä oli torjua työttömyyttä. Se oli vuonna 1975, olin silloin nuori kansanedustaja. Työttömiä oli sillä hetkellä 63 000, ja hätätilasta puhuttiin. (Puhemies: 5 minuuttia!) Nyt on 300 000 työtöntä näköalana, ja täällä vaan rupatellaan muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta. Tämä on huonon tuntuinen, tämä asenne.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Olipa aika erikoista kuulla vasemmistoliiton kansanedustajan suusta, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys. (Ed. Tennilä: Miten niin?) Kyllä käsite "tempputyöllisyys" on lanseerattu nimenomaan semmoisessa tilanteessa, jossa tilastot ja tutkimukset ovat osoittaneet sen, että työn laatu on huonontunut ja että ihmisillä teetetään halvemmalla ja huonommissa työsuhteissa työtä kuin aikaisemmin. Erikoista, miten vasemmistoliiton suhde työhön täällä tulee esiin. (Ed. Gustafsson: Eliittivihreyttä!)

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä olevan laman seuraukset tuntuvat voimakkaimpina nuorten työllisyydessä. Kun kokonaistyöttömyysaste on vajaa 9 prosenttia, niin nuorten osalta se on jo lähes 24 prosenttia ja nuorten miesten osalta yli 29 prosenttia. Juuri nyt yhä useampi nuori valmistuu vailla tietoa työpaikasta, ja toisaalta yhä useamman valmistuminen uhkaa jäädä kiinni siitä, että opintoihin kuuluvaa harjoittelupaikkaa ei löydy. Hallituksen tuore ilmoitus siitä, että tuottavuusohjelmasta joustetaan harjoittelupaikkojen takaamiseksi, onkin tervetullut.

Hallitus on ryhtynyt moniin hyviin toimenpiteisiin työttömyyden kasvun estämiseksi ja kouluttautumisen edistämiseksi. Ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen sekä ammattikorkeakoulutukseen on lisätty aloituspaikkoja. Työllisyysmäärärahoja on kasvatettu sen verran kuin on pystytty.

Nyt ei kuitenkaan riitä pelkästään se, että lisätään rahaa ja oppilaitosten aloituspaikkoja. Perinteinen oppilaitosmuotoiseen opiskeluun perustuva koulutuspolitiikka ja työttömien aktivointiin perustuva työllisyyspolitiikka ei tule koskaan tavoittamaan kaikkia. Niiden marginaaliin jää merkittävän työvoimareservin muodostavia ryhmiä, kuten osa nuorista, maahanmuuttajia, osatyökykyisiä ja pitkäaikaissairaita, joiden motivoiminen osaksi yhteiskuntaa vaatii uudenlaista lähestymistapaa. Esimerkiksi nuorten osalta on olemassa 15 000—20 000:n tilastojen ulkopuolelle kadonneen nuoren joukko, jota ei pystytä tavanomaisin keinoin tavoittamaan. Toisaalta perinteinen tutkinto ei takaa työelämässä kiinni pysymistä, kun nyt suurin osa nuorista työttömistä on nimenomaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita.

Suomalaista koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa onkin katsottava uudesta näkökulmasta. Hyviä uusia lähestymistapoja, joissa yhdistyvät työ, koulutus sekä elämänhallinta, on kehitetty sosiaalisen työllistämisen kentällä, kuten työpajatoiminnassa. Työpajoilla nuoren tilannetta tarkastellaan perinteistä työnvälitystä laajemmasta perspektiivistä. Elämänhallinnan ongelmat on saatava kuntoon ennen kuin on mielekästä ajatella kouluttautumista tai työntekoa.

Työvoimahallinnon virallisen koulutusjärjestelmän ja työpajojen yhteistyötä pitäisi tiivistää. Myös te-keskuksissa nuorten palvelut tulisi keskittää moniammatillisille tiimeille, jotka kykenisivät tarkastelemaan nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti. TEMin työryhmän ehdotus yhteiskuntatakuun aikarajan laskemisesta on erittäin kannatettava. Hyvät ehdotukset jäävät kuitenkin toteuttamatta, ellei niille varata resursseja.

Perusasteen koulujen ja työpajojen yhteistoimintaa tulisi tiivistää siten, että jos peruskoulu uhkaa jäädä kesken, sen voisi saattaa loppuun myös työpajassa tai pajakoulussa. Koulujen tulisi voida ostaa työpajoilta työssäoppimisjaksoja, ja toisaalta pajoilta hankittu kokemus tulisi voida hyväksilukea esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaessa. Pajoilla on tällä hetkellä oikeus jatkosijoittaa valmentautujia yrityksiin, jos nämä ovat pajalla palkkatukisuhteessa. Olisi tarpeen muuttaa lakia julkisesta työvoimapalvelusta siten, että myös työharjoittelusuhteessa pajoilla olevia voitaisiin jatkosijoittaa.

Summa summarum sanoisin, että ammattistartin vahvistaminen tänä vuonna samoin kuin panostaminen etsivään työhön ja ammatillisten aloituspaikkojen lisääminen ovat olleet oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Jatkossa olisi kuitenkin tarpeellista panostaa työpajatoiminnan kehittämiseen yhteistyössä koulujen ja yritysten kanssa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ymmärtänyt tätä äsken puhuneen edustajan kritiikkiä, kun lähdin siitä, että kaikki työ on parempaa kuin ei mitään ja että valtiolla ja kunnilla pitää olla iso rooli silloin siinä, että tämä myös toteutuu. Onko teillä vihreillä se ajatus, että ei ole väliä, onko ihminen työssä vai työtön? Me täällä vasemmalla me kyllä pidämme ehdottoman välttämättömänä, että ihmiset voivat kokea yhteisyyden myös työelämän kautta. Tietenkin pitää maksaa kunnon palkka. Onko tämä teidän kansalaispalkka-ajattelunne niin vahva, että sen takia teidän ministerinne ei näitä valtion ja kuntien töitä arvosta eikä niille rahaa hanki?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otin kantaa siihen, että ed. Tennilä arvosteli täällä erittäin kärkevästi tempputyöllistäminen-termiä. (Ed. Tennilä: Ei!) Sehän on käsite, joka on otettu käyttöön nimenomaan silloin, kun on haluttu kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että työehtoja on heikennetty, ihmisiä on pakotettu töihin hinnalla millä hyvänsä elikkä halvennettu työn hintaa. Kyllä ihmettelen kovasti sitä, miksi nimenomaan vasemmistoliiton kansanedustaja täällä sanoo sen, että on aina parempi, että ihminen on missä tahansa työssä kuin että ei työssä ollenkaan. (Ed. Tennilä: En ymmärrä sinun puheenvuorostasi mitään!)

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä yhdyttävä ed. Tennilän näkemyksiin. Minäkään en oikein ymmärrä. Kyllä ihmisille työ on merkityksellinen ja tärkeä arkea tasapainottava tekijä.

Mutta itse keskityn nyt tässä kohden nuoriin enemmänkin. Kun nyt suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, on entistäkin tärkeämpää pitää huolta nuoristamme, ja työnäkökulmasta tänään puhun nimenomaan, koska meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta syrjäytymään.

Nuorten työttömyys on suhdanneherkempää. Tällä hetkellä alle 25-vuotiaitten työttömien työnhakijoiden määrä on jo yli 30 000:n, ja huolestuttavin tilanne, niin kuin täällä on tänään monesti todettu, on nuorilla miehillä. Nuoret tekevät myös huomattavasti enemmän osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä, erilaisia pätkätöitä. Puolet nuorten työsuhteista on määräaikaisia ja osa-aikaisia vajaa kolmannes.

Stakesin laskelmien mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on jo ainakin 65 000. Määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella. Syrjäytyminen merkitsee sitä, että nuori putoaa jopa pysyvästi sosiaalisen, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle. Täällä on tänään todettukin se kustannus, yli miljoona euroa, mikä tästä mahdollisesti yhteiskunnalle napsahtaa.

Nuorten työttömyyden kasvu on selvä uhka mielenterveydelle, kuten Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri on todennut. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko tulevaisuuteen voi alkaa horjua. Saurin mukaan tämä näkyy sairastuvuutena ja elämänhallinnan ongelmina. Tilastot mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä nuorista puhuvat tänä päivänä synkkää kieltä.

Nuorisotyöttömyyteen puuttumisessa painopiste tulee siirtää nuorten ohjaamiseen koulunpenkille ja porttien avaamiseen ammatilliseen koulutukseen, sillä nämä elämän nivelvaiheet ovat erittäin merkittäviä syrjäytymisuhan kannalta. Ilman opiskelupaikkaa jäävien osuus on liian suuri. Tilastokeskuksen mukaan 2007 toisen asteen koulutuksen tai peruskoulun kymppiluokan jätti aloittamatta noin 3 900 eli 6 prosenttia ysiluokan päättäneistä.

Nuorisotyöttömyydessä suurta roolia näyttelevätkin ne nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Lisäksi muutama sata nuorta jää vuosittain kokonaan ilman peruskoulun päästötodistusta. Ilman koulutusta on nuori heikolla tässä maailmassa, jossa työelämän odotukset sivistyksen ja koulutuksen kannalta ovat yhä kovemmat. Koulu on keskeinen osa nuoren elämää ja sen vuoksi usein on keskeisessä osassa, kun tutkitaan myös syrjäytymisriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Hallitusohjelmasta löytyi jo kaksi vuotta sitten varsin ajankohtainen tavoite: "Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi nopeutetaan koulutuksesta valmistumista ja panostetaan erityisesti vaille ammatillisia valmiuksia jäävien osuuden supistumiseen nuorisoikäluokista." Uudessa tilanteessakin tavoite on pidettävä kristallinkirkkaana, sillä varaa suuriin syrjäytymislukuihin ei yksinkertaisesti meillä ole. Tarvitsemme lisäpanostuksia opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkojen turvaamiseksi nuorille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, eli nuorisotakuusta ei saa antaa piiruakaan periksi.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Välikysymys nuorten työllistämisestä on todella aiheellinen, sillä luvut nuorisotyöttömyyden kasvusta ovat järkyttäviä. Viimeisen vuoden aikana nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että tällä hetkellä maassamme on yli 30 000 nuorta ilman työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa, toisin sanoen ilman mielekästä tekemistä elämässään. Nuorista miehistä joka neljäs on vailla työpaikkaa ja nuorista naisista joka viides. Joissain kaupungeissa nuorisotyöttömyys on noussut viime vuodesta yli 100 prosenttia. Aikuisväestö mukaan lukien työttömiä on maassamme jo yli neljännesmiljoona. Käsittämättömiä lukuja, eli tämänkaltaiset luvut ovat katastrofaalisia.

Edellisen hallituksen aikana pätkätyöt vähenivät ja vakinaisten työpaikkojen määrä lähti kasvuun. Vuoden 2009 budjettia laatiessaan, jolloin taantuman merkit olivat kyllä jo nähtävissä, Vanhasen hallitus leikkasi työttömien palveluista noin 70 miljoonaa euroa. Nyt näitä rahoja kaavitaan takaisin muilta hallinnonaloilta. Nuorisotyöttömyyden torjuntaa varten rahat on otettu Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoista, joilla on tarkoitus ehkäistä nuorten syrjäytymistä — tästä on täällä salissa tänään jo puhuttu paljonkin. Hallitus siis yrittää yhdellä kädellä korjata tekemäänsä virhettä mutta samalla leikkaa toisella kädellä rahoja, joilla olennaisesti vaikutettaisiin nuorten hyvinvointiin. Jos hallitus todella pohtisi asian vakavuutta, alkaisi se välittömästi pitää nuoristamme paljon parempaa huolta. Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme, tämä vanha totuus ei muutu miksikään, ja nuorten työttömyys johtaa helposti vaikeaan syrjäytymiskierteeseen.

Syrjäytynyt nuori myös merkitsee aina erittäin korkeita jälkihoitokustannuksia valtiolle ja kunnille mutta ennen kaikkea inhimillistä hätää nuorelle itselleen ja hänen läheisilleen. Vaikka hallitus puhuu nuorten yhteiskuntatakuusta, ei sen toteuttamisesta ole pidetty huolta — tänäänkin puhuttiin, että tulevaisuudessa nähtävästi se aika muuttuisi kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon, mutta ei siitä mitään päätöksiä ole. Jokaiselle nuorelle tulisi taata takuun mukaan työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka, mutta tällä hetkellä resurssit ovat vajavaiset. Hallituksen on turha kuvitella, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu itsestään. Siihen tarvitaan riittävä henkilöstö ja riittävät työvoimapolitiikan resurssit.

Arvoisa puhemies! Eduskuntatyö on erittäin pitkäjänteistä työtä. Vuonna 1982, vuosi ennen eduskuntaan tuloani, työskentelin työvoimahallinnon suunnittelijana. Osa työstäni oli tuolloin laatia suunnitelmaa nuorten yhteiskuntatakuusta — huom., vuonna 1982! Vuonna 2005 hallitus viimein saattoi voimaan takuun, miltei täsmälleen sellaisessa muodossa kuin 23 vuotta aiemmin olin suunnitellut ja esittänyt ministeriölle. Nykyinen hallitus on kuitenkin vaarassa romuttaa koko järjestelmän jatkuvalla aliresursoinnilla. Koulutetut, osaavat nuoret ovat keskeinen kilpailuvalttimme tässä globalisoituneessa maailmassa. Ihmettelenkin, miksi hallitus on niin haluton satsaamaan nuorten työllistymiseen ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen täysillä. Mielekäs tekeminen on kuitenkin aina paras keino ehkäistä syrjäytymistä ja pitää huolta nuorten hyvinvoinnista.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! "Olla työtön tekemättä maailmaa huonommaksi. Riittääkö se mihinkään, kun katsotaan asteikolla lukemia ihmisarvosta?"

Arvoisa puhemies! Siihen aikaan, kun pitkäaikaistyötön Harri Holtinkoski kirjoitti nuo säkeet, meillä ei vielä ollut elvytystä. Mutta Vanhasen hallitus meillä oli ja globalisaatio ja uusliberalismi, vaikka hallitus kielsikin sellaista politiikkaa harjoittavansa, ja kilpailukyky ja veronkevennykset ja muita mantroja, joita meidän tuli alati toistaa, jotta pitkään herrain nuhteessa ja armossa eläisimme. Ja kaikilla meni hyvin. Vain köyhät ja työttömät köyhtyivät ja syrjäytyivät, mutta sehän kuului asiaan siinä talousmallissa ja siinä talouspolitiikassa.

Mutta sitten tuli viime elokuu ja kaikki muuttui. Äkkiä finanssijättiläiset ruikuttivat apua ja ahneuden maksimoinnin korttitalot alkoivat globaalitalouden hyytävässä viimassa kaatua. Suomessa pankit eivät enää luotottaneet edes terveitä yrityksiä ja lomautukset alkoivat ja työttömyys kasvoi. Valtiovarainministeri kielsi meitä olemasta huolissamme. Emme me lisäelvytystä tarvitse, hän sanoi. Meidän asiamme ovat muita paremmin, meillä on Euroopan elvyttävin budjettiesitys, ja kunnat tulevat hukkumaan valtionosuuksien tulvaan, ja elvytyksestä puhuminen vain pelottaa ihmisiä kuluttamasta — näin puhui ministeri.

Arvoisa puhemies! Sanomatta jäi, että budjetti ilman tekoja ja rahoja ei elvytä ja että lisävaltionosuudet menivät veronkevennysten kompensointiin ja kuntien kurjistuminen vain kiihtyy, ja sekin, etteivät puheet ihmisiä pelota, vaan synkkenevän todellisuuden lomautukset ja irtisanomiset, kasvava työttömyys. Sitten tuli uusivuosi ja pilvet vain tummuivat. Lordi Keynesin henki leijui vetten päällä, ja Marxinkin haudasta kuului kolinaa. Pääministeri tuomitsi uusliberalismin ja varmuuden vuoksi vanhasta muistista sosialisminkin. Valtiovarainministerikin ymmärsi nyt elvytyksen ihanuutta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa hallituksen pitäisi vain päättää, mitä sen pitäisi tehdä, mutta kun se ei näytä osaavan eikä ymmärtävän. Johtavat ministerit seisovat kasvavan työttömyyden ja erityisesti kasvavan nuorisotyöttömyyden edessä kuin vanhat brittiupseerit buurisodassa: valmiina vaikka kaatumaan asiansa ja kuningattarensa puolesta yhtä pelottomina, yhtä neuvottomina, yhtä onnettomina.

Arvoisa puhemies! Hyvä esimerkki hallituksen tavasta toimia on kysymys työllistämis- ja työvoimakoulutusmäärärahoista, se sama keskustelu, jota tässä laajasti debatin yhteydessä käytiin. Kun hallitus ei jostain käsittämättömästä syystä halua torjua nuorisotyöttömyyden kasvua lisäbudjetilla, se on hoitavinaan sitä lupaamalla te-keskuksille, joiden tämän vuoden työllistämis- ja koulutusrahat ovat jo loppuneet, 60 miljoonaa Esr-rahoista. Sehän on hienoa. On aivan sama, millä rahoilla tätä asiaa hoidetaan, kun se tulee hoidetuksi nyt heti tässä akuutissa tarpeessa.

On vain yksi pieni ongelma. Samana aamuna, kun ministeri Cronberg julisti tiedotustilaisuudessaan uusien Esr-rahojen ihanuutta, tuossa Postitalossa hänen oman ministeriönsä työvoimakoulutusasioista vastaavat virkamiehet kokoontuivat, ja he kertoivat jo silloin, että niitä rahoja on mahdotonta tämän vuoden aikana käyttää. On käsittämätöntä, että jos hyväksymme sen lähtökohdan, että Esr-rahat sinänsä pitää saada käytetyiksi, mutta jos niitten käytössä on ollut ongelmaa, niin se ongelma poistetaan synnyttämällä ongelma työllistämis- ja työvoimakoulutusmäärärahojen käyttöön, joita tarvitaan nyt välittömästi. Sitä ei voi kerta kaikkiaan ymmärtää. Se on käsittämätöntä pelaamista työttömyyden uhkaamien nuorten tulevaisuudella. Minä uskon, että tässä salissa kukaan ei kiistä sitä, että me tarvitsemme ne rahat välittömästi. Siksi on käsittämätöntä, että niitä ei ilman tällaisia Esr-kommervenkkejä voida osoittaa.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: Niin, siis 5 minuuttia!) Kun joutuu miettimään, mitä tähän pitäisi sanoa, niin sanonpa lopuksi vain Harri Holtinkoskea edelleen lainaten: "Me tarvitsemme rahaa. Me tuomme sen tietoonne kovalla äänellä. Me tarvitsemme työtä, etteivät päivät valuisi hukkaan. Me odotamme vapautta, sillä ihmisen osa ei ole olla riistettynä."

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Työelämävaliokunnan jäsenenä olen monastikin turhautunut siihen, että kentältä tullut viesti on ollut selvästi se, että työvoimapoliittiset määrärahat ovat koko ajan olleet loppumaisillaan, ja niitä on sitten lisätty vaiheittain. Opposition välikysymys on siten aiheellinen, ja hallituksen on syytä terästäytyä työllistämisessä. Nyt on todella tärkeää tehdä kaikki toimenpiteet työllisyyden kohentamiseksi ja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Sitä, onko tässä vielä aineksia epäluottamuslauseeseen, en ihan usko. Jotain on tehtykin, mutta nyt on saatava isompi vaihde päälle. Uudella työministerillä on iso haaste ja mahdollisuus parantaa tilannetta.

On inhimillisesti kestämätöntä ja taloudellisesti hölmöä syrjäyttää nuoret työstä. Työttömyys ja toimettomuus ovat usein tie syrjäytymiseen ja päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tähän meillä ei ole edes varaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa sosiaalikulujen muodossa miljoona euroa, mutta jo parin vuoden päästä, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, tarvitaan jokaista käsiparia.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on nyt vakava ongelma, johon on puututtava heti. Nuorisotyöttömyys on kasvanut 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Uudellamaalla se on kaksinkertaistunut. Nuoret tarvitsevat työvoimatoimistoissa parempaa henkilökohtaista ohjausta. Esimerkiksi työpajatoiminta on tehokas keino auttaa tulevaisuuttaan etsiviä nuoria. Tukityöllistämiseen, nuorten työpajatoimintaan, ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja vastavalmistuneiden työllistämiseen on ohjattava reilusti lisärahoitusta. Valtiolla ja kuntapuolella on tarjottava nuorille töitä. On otettava kadoksiin ajautumassa olevat nuoret siipien suojaan. Ruotsin mallin mukainen takuutyö alle 25-vuotiaille on varsin hyvä ajatus.

Nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja on jo vuosia ollut liian vähän. Hallitus on nyt lisännyt nuorten ammattikoulupaikkoja, viimeksi elvytysbudjetin yhteydessä. Tämä helpottaa koulutuspaikan löytämistä jo ensi syksynä. Mutta on syytä muistaa, että meillä on iso joukko nuoria ja nuoria aikuisia vailla mitään koulutusta. Siksi on jatkossakin huolehdittava aikuiskoulutuksesta.

Kun miesvaltaisilla aloilla, kuten metalli- ja metsäteollisuudessa, on jouduttu lomauttamaan ja irtisanomaan, on joukossa myös paljon nuoria oppisopimuskoulutettavia. Te-toimistojen tulee huolehtia siitä, että nämä nuoret voivat jatkaa koulutuksensa loppuun. Irtisanottujen työntekijöiden pitää mahdollisimman nopeasti päästä muutosturva- ja työllistämistoimenpiteisiin. Nyt kesällä astuu voimaan erittäin tervetullut lakimuutos, jossa muutosturvaa laajennetaan myös pätkätyöläisiin ja lomautettuihin. Se tuo joustoa ja nopeuttaa työstä työhön siirtymistä.

Työ- ja elinkeinotoimistot ruuhkautuvat nyt valtavan ja tärkeän työtaakan alle, ja työelämävaliokunta onkin linjannut, että tarvitaan pikaisesti tilapäistyövoimaa helpottamaan ruuhkaa. Samoin valiokunta on linjannut, että tarvittaessa on lisättävä työvoimapoliittisia määrärahoja, ja nyt niitä tarvitaan.

Yrittäjyyden edistäminen ja byrokratian ja velvoitteiden karsiminen pienyrittäjiltä on toinen tärkeä seikka, jonka haluan vielä nostaa esiin. Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä, ja onkin madallettava kynnystä työllistää. Sitä kautta saadaan elinvoimaa ja työpaikkoja. On tehtävä sellaista lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa, että pienyrittäjä voi huoletta työllistää ja uskaltaa työllistää. On tuettava kasvuyrittäjyyttä. Jokainen voi myös itse osallistua työllistämistalkoisiin ja teettää esimerkiksi ilmastoystävällisen energiaremontin kotitalousvähennyksen turvin. Me voimme kaikki yhdessä huolehtia nuorisomme tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Talouden taantuman tuoman työttömyyden ohella huolestuttavaa on myös eriarvoisuuden lisääntyminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden ongelmat, syrjäytyminen, masennus, uupumus ja pahoinvointi. Työttömyyden ja velkaongelmien vaikutus laajenee perheiden sisälle lasten ja ja nuorten kasvuympäristöön. Tutkimukset 1990-luvun laman vaikutuksista lapsiin ja perheisiin ovat osoittaneet, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Erityisesti lapsia ja nuoria sekä heidän tulevaisuuden pärjäämistään myöhemmin työelämässä edesautetaan tukemalla perheitä nyt ja ehkäisemällä esimerkiksi koulupudokkuutta.

Yhteiskunnan kelkasta putoamisen uhka on voimakas erityisesti opinnoista työelämään siirryttäessä, armeijan tai siviilipalveluksen päättyessä tai kun siirrytään peruskoulusta jatko-opintoihin. Vuosittain noin 4 000 peruskoulun päättänyttä nuorta ei jatka heti peruskoulun päätyttyä mihinkään koulutukseen. Siirtymä peruskoulusta jatko-opintoihin voi noustakin nuoren elämässä hyvin keskeiseen rooliin, sillä jos elämä karkaa nuoren hallinnasta, paluu opintojen tai työn pariin ei välttämättä enää onnistukaan.

Hallitusohjelman mukaisesti on pyritty ennen kaikkea parantamaan ja joustavoittamaan perusopetusta siten, että sillä voitaisiin osaltaan ehkäistä syrjäytymistä tulevaisuudessa. Nyt tuleekin avata keskustelu ja pohtia konkreettisia toimenpiteitä, joilla pystymme vaikuttamaan koulupudokkuuteen ja sitä kautta ehkäisemään osaltaan myös syrjäytymistä.

Yksi konkreettinen keino on puuttua niin peruskoulun kuin jatko-opintojen sisältöön. Opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida myös elämänhallinnalliset taidot, jotka ovat myös olennainen osa sivistystä. Kädentaitojen ja asiaosaamisen lisäksi tarvitaan nimittäin laajempaa ymmärrystä myös omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Antamalla nuorille työelämävalmiuksia ja taitoa oman elämän hallintaan edesautamme sitä, että meille kasvaa tasapainoisia ja vastuunsa kantavia nuoria, jotka jaksavat ja pärjäävät niin työmaailmassa kuin elämässä yleensäkin.

Arvoisa puhemies! Myös kasvatuksella on merkityksensä syrjäytymisessä sekä työttömyyden jatkumisessa sukupolvelta toiselle ja tulevaisuuden suunnittelun uupumisessa. Jos vanhempi antaa mallia, ettei tulevaisuuden suunnittelemisella ja rakentamisella ole merkitystä, niin mistä nuori sen oppisi? Tutkijat ovat nähneetkin syrjäytymisongelman syynä osaltaan juuri nuorten turvaverkon hajoamisen. Turvaa ei entiseen tapaan löydy kotoa, koulusta, koulu- tai työterveyshuollosta. Siksi meidän on otettava opetuksena 1990-luvulta ainakin se, että lasten ja nuorten elinympäristöjen — kodin, koulun ja päivähoidon — toiminta tulee turvata. Kasvuympäristöissä inhimilliset voimavarat nousevat materiaalisten resurssien ohella keskeiseen rooliin. Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka uskaltavat ja jaksavat olla läsnä, vaikka nuori olisi kuinka vaikea. Sosiaalisten verkostojen, toisten ihmisten, tuki ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys näyttäisi tällä hetkellä kasautuvan nuorten ja erityisesti nuorten miesten harteille. Kuitenkin yhtä lailla on huomioitava myös erityisesti ikääntyneiden työttömyyden sekä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen. Tulevaisuudessa ikärakenteen muuttuessa olemme todennäköisesti tilanteessa, jossa ihmisiä ei enää välttämättä ole riittävästi kaikkiin töihin. Kaikkien panosta siis tarvitaan nyt ja tulevina vuosina. Suomen kokoisella väestöllä ei ole varaa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle. Tässä yhteydessä muiden toimien ohella erityisesti työnantajien ja yritysten panostukset korostuvat. Tarvitaan kaikkien, niin nuorien kuin vanhempien, yhtäläistä arvostamista, heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimista sekä hyvää ja inhimillistä lähijohtamista. On selvää, että elinkeinopolitiikan ja elvytystoimien avulla luodaan työpaikkoja, mutta yhtä lailla muillakin hallinnonaloilla voidaan tehdä toimenpiteitä, jotka helpottavat työttömien, työttömyysuhan alla olevien tai lomautettujen elämää. Valtion investoinnit esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin tulee myös nähdä osana talouden elvyttämistä.

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää huolehtia kaikin tavoin yhteiskuntamme eheydestä ja meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista, opinnoissa ja työssä jaksamisesta sekä niiden ihmisten jaksamisesta, jotka ovat opintojen ja työelämän ulkopuolella. Tämä on myös keskustan tavoite: viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi taantuman mutta samalla katsoen myös kauemmas eteenpäin, ajatellen jo tulevaisuutta.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän iltapäivän keskustelussa tässä välikysymyksen osalta on mielestäni erotettava kaksi asiaa: Toinen on se, että on luonnollista, että tällaisessa vastuullisessa yhteiskunnassa hoidetaan akuutissa tilanteessa hyvin yhteiskunnan toimesta niitä ongelmia, joita taantuma globaalisti on aiheuttanut myöskin meidän kotimaisille työmarkkinoillemme. Toinen asia on sitten se, mikä on mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle tämän iltapäivän aikana, miten pitkässä juoksussa turvataan se, että kun tästä taantumasta noustaan, niin meillä on sellainen elinkeino- ja yritysrakenne täällä, joka pystyy myöskin silloin työllistämään. Siinä on kuitenkin pitkässä juoksussa meidän yhteiskuntamme tulevaisuuden turva, että meillä on riittävästi yrityksiä, jotka työllistävät, jotka haluavat kasvaa, jotka itse ja joiden työntekijät maksavat yhteiskunnalle niin paljon veroa, että me voimme pitää tällaista palveluyhteiskuntaa yllä.

Tästä seurauksena huomasin, mihin aikaisemmin viittasin, että meillä on edelleenkin ehkä jonkin verran arvomaailmaeroja tässä asiassa. Minun mielestäni julkisen sektorin päätehtävä ei ole, ei valtionhallinnossa eikä kunnallishallinnossa, työllistäminen vaan päätehtävä on palveluiden tuottaminen kansalaisille. Se vaatii määrätyn määrän henkilöitä ja ihmisiä töihin sinne sektorille. Mutta en usko siihen, että julkinen sektori olisi ratkaisu meidän työttömiemme pelastamiseksi. Tämän johdosta tämä välikysymyskeskustelu, vaikka siinä onkin painotus nuorten työllisyydessä, on ollut mielestäni liian suppeata. Samalla oppositio on viljellyt ja pyrkii viljelemään julki sellaista asennetta, että asiasta kantaa huolta ainoastaan ja vain oppositio ja hallitus vähättelee sitä. Se on toisaalta opposition tehtävä, mutta joskus tuntuu siltä, että rajansa kaikella.

Kun kuunteli välikysymyksen esittäjän ed. Filatovin puhetta ja ehkä muitakin, SDP:n ryhmäpuheenvuoron esittänyttä, ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jos veikkaa, että niillä puheilla ei pääse ainakaan sille listalle, miltä valitaan vuoden positiivisinta henkilöä Suomessa. (Ed. Viitamies: Realisteja kuitenkin!) Tosin tässä yhteiskunnassa on edelleenkin paljon hyvää. Synkkyyttä on lisännyt tänä päivänä SAK:n julkistamat linjaukset siitä, että lakiin pitäisi saada kirjaus, millä ensisijaisesti potkujen saajan pitäisi olla nuori. Se ei tietenkään sovi oikein tämän päivän keskusteluun, (Ed. Kuoppa: Niin, ja vanhojen pitäisi pysyä kauan töissä! Miten se sopii tähän?) jos toisaalta SAK ajaa hiukan erilaista linjaa kuin hyvä yhteistyökumppani parlamentarismin puolella.

Arvoisa puhemies! Kun vierailin eilen Lahdessa sekä paikallisen Finnveran että paikallisen työvoimatoimiston johdon luona, niin kyllähän suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä, niin kuin hyvin tiedämme, teollisessa tuotannossa, jossa ongelma on todellinen ja varsinkin koskee meidän pk-sektoriamme, siellä erityisesti vientiteollisuutta. Jos tilaukset ovat jäissä, niin siinä ei keinotekoinen hengittäminen tilauksien lisäämiseksi paljoa auta ja toimet siinä ovat rajallisia. Sen tähden se on taitolaji niin valtioneuvostolta kuin myöskin eduskunnalta, että samaan aikaan, kun kannattelemme niitä, jotka joutuvat tällä hetkellä turvautumaan yhteiskunnan verkkoon, meillä olisi vieressä polku, jolla mietimme sitä, miten asia hoidetaan, emme pelkästään löisi rahaa rakenteiden päälle vaan pohtisimme lainsäädännön kautta, niin että meidän, varsinkin pienet, yrityksemme, joilla olisi kasvumahdollisuuksia, haluavat tulevaisuudessa kasvaa ja tarjoavat sitä kautta mahdollisuutta työllistämiselle.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan todeta sen, mikä on myöskin häirinnyt tässä, kun puhutaan veronalennuksista ja niiden käyttämisestä. En tiedä, mistä se tietotaito tähän saliin tulee, että me päätämme tai tiedämme täällä, kuka laittaa rahat kulutukseen, kuka sukanvarteen tai kuka lotahousujen taskuun. Varmasti ihmiset itse päättävät niistä, sen verran vapaassa maassa kuitenkin elämme.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan puheenvuoroon olisi tietenkin paljonkin kommentoitavaa, mutta totean vain suurella huojennuksella sen, että on hyvä, että hänkin on laittanut merkille sen, että meidän arvoissamme on eroja. Emmehän me muuten tässä tilanteessa tänä päivänä olisikaan, tässä välikysymyskeskustelussa.

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne heikkenee edelleen. Lama pitkittyy, ja lomautettujen ja irtisanottujen määrä kasvaa. Valtiovarainministeriö ennakoi talouden supistuvan tänä vuonna 5 prosentilla, ja se jää ensi vuonnakin miinusmerkkiseksi. Ensi vuonna työttömyysasteen pelätään olevan yli 10 prosenttia. Suuri osa irtisanomisista on kohdennettu ikääntyneisiin työntekijöihin, vaikka yleisenä tavoitteena on ollut, että suomalaiset pysyisivät töissä nykyistä pidempään. Tässä työllisyystilanteessa suureksi ongelmaksi on muodostumassa se, että työttömyyseläkeputki on tukittu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä. Uuteen ammattiin kouluttautuminen on ikääntyneille työttömille usein vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Kotimaakuntani Etelä-Savon työttömyys on noussut yli viidenneksen edellisvuodesta. Vaikka Etelä-Savon työllisyystilanne on hälyttävä, työllisyyden tukemiseen on myönnetty rahoitusta vain 16,5 miljoonaa euroa. Lisäksi tälle vuodelle saatu rahoitus on jo tässä vaiheessa vuotta lähes kokonaan sidottu, mikä vaikeuttaa työllisyyden hoitoa loppuvuonna. Te-keskuksen kokonaisrahoitus Etelä-Savossa on vähentynyt. Tammi—huhtikuussa 2009 Etelä-Savon te-keskus myönsi alueelle kehittämistoimintoihin 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yrityshankkeiden määrä on vähentynyt viime vuodesta, samoin yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeet.

Vakavasta tilanteesta huolimatta hallitus ei lupaa uusia elvyttäviä toimenpiteitä. Sellainen ajattelu, että mitään ei voida tehdä, koska lama aiheutuu Suomen ulkopuolisista tekijöistä, on virheellinen. Kun vientikysyntä alenee, finanssipolitiikan perustehtävä on nimenomaan korvata osa kokonaiskysynnän laskusta. Nykytilanteessa hallitus voi vaikuttaa nopeasti julkisiin menoihin. Se on ainoastaan tahdosta kiinni.

Vuoden 2009 budjettia laatiessaan ja taantuman merkkien jo ollessa selvästi näkyvissä Vanhasen hallitus vähensi työttömien palveluista noin 70 miljoonaa euroa. Nyt erityisesti nuorisotyöttömyyden jo räjähtäessä käsiin porvarihallitus keräilee uudelleen kokoon noita rahoja muilta hallinnonaloilta. Hallitus päätti siirtää rahoitusta nuorisotyöttömyyden torjuntaa varten noin 61 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoista. Näillä rahoilla ei ongelmia ratkaista. Esr-hankkeen käynnistämiseen tarvitaan kolmannen sektorin lisäksi kunnan ja yksityisen tahon rahoituspanosta. Jos kuntien määrärahat eivät riitä edes elintärkeiden peruspalvelujen tuottamiseen ja yritykset joutuvat talousongelmissa lomauttamaan työntekijöitään, uusien hankkeiden käynnistäminen on vaikeaa, jos lie mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Rahojen siirtely talousarvion momentilta toiselle ei tässä tilanteessa riitä. Hallitus ei saa odotella kädet ristissä, kun työttömyys kasvaa dramaattisesti. Työllisyyslisäbudjetti tarvitaan heti. Suomalaiset työntekijät eivät voi odottaa. Työllisyyden tukemiseksi ja etenkin nuorisotyöttömyyden kasvun estämiseksi työllisyyden hoitoon on heti ohjattava vähintään 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Rahaa ei saa vähentää kuntien palveluista tai muilta hallinnonaloilta; tarvitaan selvää lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että hallituksen talouspolitiikan linja on väärä ja finanssikriisi on muuttunut työttömyyskriisiksi. Kriisistä on tullut samalla myös arvokriisi, koska hallitus vähättelee työttömyyden kasvua eikä ryhdy riittäviin toimenpiteisiin, vaikka työttömiä on jo yli neljännesmiljoona. Nuorista miehistä neljännes ja naisista viidennes on vailla työtä. Hallitus väittää, että Suomen budjetti on yksi Euroopan elvyttävimmistä. Elvytyspaketti koostuu kuitenkin lähes kokonaan veronalennuksista, ja niistäkin suurin osa oli päätetty jo viime vuonna, ennen kuin finanssikriisin laajuus ja sen vaikutukset tulivat tietoon.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Jokainen työttömyyspäivä on peruuttamattomasti menetetty. Tästä huolimatta hallitus on jättänyt työttömyyden torjunnan kesän jälkeiseen aikaan, sillä yhä synkkenevään työllisyystilanteeseen ei hallitus näe tarvetta puuttua tehokkain toimin. Työttömiä on yli 250 000 henkilöä, ja luku kasvaa edelleen.

Pirkanmaalla te-keskuksen mukaan on käytetty työllisyysvaroista 92 prosenttia. Välitön määrärahojen lisätarve on 6 miljoonaa euroa. Edes tällä 6 miljoonalla eurolla ei Pirkanmaan huonoa työllisyystilannetta voida oleellisesti parantaa. Työttömien määrä on kasvanut Pirkanmaalla vuoden 2008 huhtikuun lopusta tämän vuoden huhtikuun loppuun 42 prosenttia, yli 26 000 työttömään. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 3 150 nuorta, ja koulujen loppumisen johdosta työnhakuun tulevat nuoret eivät olleet näissä luvuissa vielä mukana. Nuorten työttömyys oli kasvanut 81,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, elikkä tämä on valtava kasvu, ja tähän eivät todellakaan vielä kuulu ne, jotka lopettivat koulunsa toukokuussa.

Rajusti kasvavaa työttömyyttä vastaan hallitus esittää noin 60 miljoonan euron lisärahoitusta Esr-rahoista. Tämä ongelma tulee siitä, miten näitä rahoja voidaan käyttää työttömyyden torjuntaan, koska siinä on monia erilaisia rajoituksia, kuten täällä jo aikaisemmin on kuultu.

Hallituksen elvytyspaketti kohteli tylysti Pirkanmaata, ja sen työllisyysvaikutukset ovat työttömyyden määrään nähden täysin riittämättömät. Mielestäni pitäisi ruveta etsimään keinoja, joilla voidaan käynnistää nyt pysähdyksissä olevia tehtaita ja työllistää ihmisiä lomautusten sijaan. Miksi esimerkiksi entisen Säterin tehtaan elikkä Kuitu Finland Oy:n käynnistäminen uudelleen näyttää olevan edelleenkin niin vaikeaa ja siirtyvän eteenpäin, vaikka sille on näytetty vähintäänkin keltaista valoa? Löytyisikö valtiolta tarpeellisia investointitarpeita, joilla voitaisiin työllistää kotimaista teollisuutta esimerkiksi hajautetun energiantuotannon alueelta? Mielestäni sieltä löytyisi, täytyisi vain tehdä nopeasti päätöksiä ja samalla myöskin torjua ilmastonmuutosta.

Vuokra-asuntotuotannon rahoitusongelmat pitää ratkaista pikaisesti, jotta saadaan vuokra-asuntotuotanto käyntiin. Nyt valitetaan, ettei rahoitusta saa, vaikka valmiita kohteita olisi aloitettavaksi. Myös tähän ongelmaan toivoisi hallituksen pikaisesti puuttuvan. Yksistään Kuntarahoituksen pääomarahoituksen lisääminen ei tähän riitä. Vuokra-asuntojen puute pitää vuokrat edelleen kohtuuttoman korkealla. Nyt jos koskaan pitäisi rakentaa asuntoja niitä tarvitseville, sillä rakennusalan työttömiä on todella paljon edelleenkin eli työttömyys lisääntyy rakennusalalla.

Hallitus näyttää uskovan, että kesä saa ihmiset unohtamaan työttömyyden aiheuttamat ongelmat. Nämä vaikeudet hallitus siirtää kuntien toimeentulotukiluukuille. Nykyinen työttömyysturvan alhainen taso pakottaa erityisesti lapsiperheet hakemaan toimeentulotukea. Köyhien lapsiperheiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt, ja suurtyöttömyys pahentaa tilannetta entisestään.

On myös otettava työn jakaminen uudelleen esille, sillä on nähtävissä, että hallitus ei toimimattomuudellaan paranna työllisyystilannetta. Muun muassa Saksassa ei ole menty lomautuksiin, vaan siellä tehdään osa-aikatyötä esimerkiksi kolme päivää viikossa ja valtio korvaa näin menetetyn kahden päivän ansion työttömyysturvalla. Miksei Suomessa voida jakaa työtä uudelleen? Nyt sen sijaan on turvauduttu yksinomaan pitkiin lomautuksiin tai irtisanomisiin ja nämä ihmiset ovat putoamassa kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Edellisen laman aikana Ahon porvarihallitus jätti työllisyyden hoidon markkinavoimille. Me jokainen tiedämme sen tulokset. Markkinavoimat eivät hoitaneet työllisyyttä, vaan työttömyyden kirot ovat edelleenkin monien, jopa noin 100 000 ihmisen, kannettavissa. Nyt näyttää siltä, että Vanhasen porvarihallitus tekee saman virheen. Se jättää työttömyyden hoidon markkinavoimille, ja on pelättävissä, että Suomeen syntyy jälleen uusi suuri työttömien, pitkäaikaistyöttömien, armeija, ja tästä erityisesti kärsivät ikääntyneet ihmiset. On syytä todeta, että esimerkiksi Pirkanmaalla yli 50-vuotiaita työttömiä oli 7 600 henkilöä ja tämä ikääntyneitten työttömien määrä on edelleenkin voimakkaasti kasvamassa.

Nuorisotyöttömyys on polttava ongelma, ja siihen tarvitaan lisää rahaa. Ilman rahaa sitä työttömyysongelmaa ei voida poistaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen tässä pikkuisen huuli pyöreänä seurannut tätä keskustelua näistä Esr-rahoista sun muista. Ensinnäkin palautin mieleeni tarkastusvaliokunnan matkan Temmiin, jossa ensiksi tapasimme ministeri Pekkarisen ja sitten työministeri Cronbergin. Tässä ensi vaiheessa kävi harvinaisen selväksi ministeri Pekkarisen kertomuksesta, että nämä Esr-rahat ovat hyvin ongelmallisia. Niitä tahtoo väkisellään jäädä runsaasti käyttämättä sen takia, että ne ovat koulutukseen tarkoitettuja ja se byrokratia on tehty niin hankalaksi, että siitä ei tule yhtään mitään. Se täytyy ministeri Pekkarisen ansioksi lukea, että hän on vikkelin oppimaan uusia konsteja, vaikeudet voittamaan, ja kun hän mielessään vaikeudet voittaa, hän uskottavalla äänellä pystyy ne eduskunnalle kulloinkin esittelemään. Tämä nähtiin jälleen kerran: eihän niitä ongelmia mitään ollutkaan. Kiusallista tässä on se, että tarkastusvaliokunnan raportissa niitä on, mutta hui hai, tuommoinen pikku juttu.

Arvoisa puhemies! Sitten toinen asia on tämä työministeri Cronbergin asettama työryhmä, liittyy tähän samaan asiaan. Täällä ei ole kerrottu sitä, mitä siinä yhteenvedossa lukee. Minä, arvoisa puhemies, siteeraan suoraa tekstiä juuri näistä te-toimistoista: "- - nuoriin erikoistuneiden virkailijoiden määrä on vähentynyt, mutta tehtäväkenttä ei: harjoittelupaikkoja yrityksiin on yhä vaikeampi löytää, eikä uusien työnantajien kanssa ehditä neuvotella nuorten työharjoittelusta tai palkkatukimahdollisuudesta. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi tulisi tarjota valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta sekä räätälöidä harjoittelupaikkoja ja tuettuja työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä palkkatukea." Näin todetaan nyt tässä.

Elikkä siis silläkin puolella on jumissa kuin Vänskän ruuna koko homma. Jos koko maahan tulee viisikymmentä työntekijää ja näitä konttoreita taitaa olla vähän enemmän kuin viisikymmentä vielä jäljellä, niin sinne tulee niin kuin osatyöntekijöitä, jotka sitten käyvät tekemässä näitä tehtäviä eri konttoreissa. Elikkä joskus tuntuu hyvin, hyvin vaikealta ymmärtää vikkelien ministerien oivalluksia ja aatoksia jnp. Ehkä on niin kiire, ettei ole kerinnyt lukeakaan oikein, mitä eteen on luettavaksi tuotu. Mutta, arvoisa puhemies, hui hai. Pääasia, että mylly pyörii ja puhetta tulee.

Sitten siihen, missä tässä oikeastaan mennään: Tuossa juuri pöydälle tuli kehyskeskustelun paperi, ja siellä se hyvin karusti todetaan, mikä tilanne tällä hetkellä on. Se taitaa olla huomenna keskustelussa, mutta siellä se on jo kerrottuna ehkä paljon selvemmin kuin se on tämän päivän keskustelussa tullut esille. Elikkä olemme menossa finanssikriisistä talouskriisiin, työttömyyskriisiin ja nyt sosiaalikriisiin (Ed. Gustafsson: Arvotyhjiö!) erittäin selvästi. Se ilmeisesti on peruuttamattomasti juuri nyt tapahtumassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että oli aivan mikä hallitus tahansa, punainen tai vihreä tai kukertava tai kirjava taikka mikä tahansa sinipunavihreä, hui hai, niin joka tapauksessa nämä tilanteet ovat edessä ja ne pitää pystyä jollakin tavalla ratkaisemaan.

Minä pelkään pahoin, että tässä käy täsmälleen yhtä kurjasti kuin kävi 1990-luvun alkupuolella. Silloinkin olin täällä käyttämässä puheenvuoroja tästä samaisesta pöntöstä. Silloin sanoin, että kun konkurssit tulevat pk-puolella, niin laitteet menevät Suomesta pois. Nyt se laitekanta uusitaan Baltian maissa jälleen kerran suomalaisella pääomalla, niin että halvalla menee ja siinä kaikki, elikkä siis sillä tavalla luodaan pohjaa pois. Toinen on, että Oulun selvitys osoitti harvinaisen selvästi sen, että ne yritys- tai toimintamallimuodot, jotka ovat tehokkaita tässä tilanteessa, ovat sosiaaliset yritykset ja niitten kaltaiset työpajat ja kolmannen sektorin toimijat. Ne ovat riittävän fleksiibelejä vastaamaan kaikenlaisiin päivittäisiin tilanteisiin.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Välikysymys työttömyyden kasvun pysäyttämisestä ja nuorten työllistämisestä on ollut oppositiolle houkutteleva aihe näin EU-vaalien alla. Toki aihe meille kaikille on tärkeä.

Hallitus on tehnyt paljon työllisyyden parantamiseksi. Toimiin on panostettu kaiken kaikkiaan 500 miljoonaa euroa tällä kaudella. Taloutta ja työllisyyttä elvytetään 3,1 prosentilla bruttokansantuotteesta. Valitettavasti työllisyysaste on pudonnut viimevuotisesta 2,4 prosenttia eli 67,6 prosenttiin.

Kuitenkaan sitä jäykkyyttä, jolla te-keskukset sekä ministeriöt TEM ja MMM ovat tehneet investointitukiin ja rakennerahastojen hankkeisiin liittyviä päätöksiä, en voi ymmärtää ja hyväksyä. Myös maksatukset kulkevat hyvin hitaasti. Viranomaisten pallottelu päätösten viipyessä yli vuoden jatkuu ja jatkuu. Suma on pikaisesti purettava, ja toimet maakunnissa on nopeasti saatava käyntiin.

Työllistämisen näkökulmasta tärkeää on, että maamme 300 000 yrityksen, joka luku pitää sisällään 50 000 maatalousyritystä, tarpeet otetaan huomioon. Palvelualalla työllistyminen lamankin aikana on toiminut hyvin, mutta rakentamisessa ja teollisilla aloilla on suuria ongelmia. Kasvuyrityksiä on meillä edelleen aivan liian vähän.

Yritykset ovat joutuneet laman aikana lomauttamaan 90 000 työntekijää, mutta ne haluavat pitää kiinni työvoimastaan. Ammatillisesti suuntautunutta työvoimakoulutusta on järjestetty ja lomautettujen mahdollisuuksia kouluttautumiseen on parannettu. Osaamisen syventäminen ja ammattitaidon kohottaminen ovatkin hyviä lamalääkkeitä. Työnantajien maksuosuuksia on alennettu tässä yhteishankintana toteutettavassa koulutuksessa.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kehittynyt nyt laman aikana hälyttävästi. Viime vuoden lopusta työttömyys on kasvanut noin 6 000 nuorella, ja koulutuksesta päässeet nostavat lähiviikkoina määrää vielä reilusti. Nuorille varta vasten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen on kehyksiin lisätty 30,5 miljoonan euron määräraha. Hiljattain tehty 19 miljoonan euron työllisyysmäärärahojen uudelleenkohdennus nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen on paikallaan. Kesätyö- ja harjoittelupaikkojen saaminen on juuri nyt akuutti ongelma. Lisäponnistuksia näille paikoille tulisi edelleenkin tehdä.

Nuorisotyöttömyyden hoidon yhdeksi toimeksi on esitetty oppivelvollisuuden jatkamista. Jo edellisellä vaalikaudella esitystä pohdittiin mutta ajatukselle ei lämmetty. Jo nykyisellä oppivelvollisuusajalla kaikkien kouluinto ei savotan loppupuolella ole kaksinen. Kahden vuoden lisäys lamaannuttaisi ja (Puhemies: 5 minuuttia!) panisi lyömään kintaat tiskiin jo koulu-uran aikaisemmassa vaiheessa. Tarvitaan nivelvaiheisiin vain lisää oppilaanohjausta ja seurantaa siitä, että nuori todella siirtyy sinne jatko-opintopaikkaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Vientiteollisuus syöksyy 20—40 prosentin vauhtia. Valoa siis ei ole näkyvissä, ja asiantuntijoiden mukaan tästä lamasta selvitään hitaammin kuin 1990-luvulla.

Viime helmikuussa nuoret vastasivat arvo- ja elämätutkimukseen, että he pelkäävät työelämää. He epäilevät, että joutuvat irtisanomisten kohteeksi, ja heillä on pelko työn löytymisestä. Mitenkähän vastaukset olisivat tänään, kun tilanne on jo helmikuusta pahentunut huomattavasti? Työttömyysaste on kaikilla alle 25-vuotiailla reilusti yli 20:n. Mennään samaa rataa kuin 1990-luvun pahimpana suurtyöttömyyden aikana. Nyt on tehtävä kaikki se, mitä on tämänkin päivän aikana puhuttu, vertaamatta ja arvioimatta niitä toimia, mikä on parasta, on tehtävä ne kaikki.

Meillä on tiedossa, kuinka 1990-luvun lamasta jäi kokonainen sukupolvi heikommalle työllistymisasteelle, ja se on sitä yhä edelleen tänä päivänä. Myös heidän lapsensa ovat siinä samassa ryhmässä, joka on nyt nähtävissä kouluissa.

Tarvitsemme panostuksia niin työelämästä lomautetuille kuin irtisanotuille sekä ammattitaidon kehittämiseen. Työttömyyden nousua on huomattavasti helpompi ehkäistä kuin painaa alas jo olevaa työttömyyttä, mutta ministeri vastaa niin kirjallisiin kysymyksiin kuin täällä salissa, että mitään lisäpanostuksia ei tarvita. 19 miljoonan satsaus 13.5. työ- ja elinkeinoministeriöltä nuorten työttömyyteen on erittäin hyvä. Mutta en tiedä, onko se taskusta toiseen rahan siirtäminen järkevää, kun ensi syksynä tällä hetkellä lomautettuina olevat ihmiset ovat irtisanottuja ja me tarvitsisimme sen rahan muutosturvaan. Mitä me vastaamme sitten niille muutosturvaa tarvitseville ihmisille? Vastaammeko heille, että seuraava lisäbudjetti tulee sitten varmaan taas joskus loppuvuodesta? Näin näitä rahoja tarvitaan nyt lisää.

Nuorten yhteiskuntatakuu on ollut toimiva järjestelmä, ja sen 25 ikävuoden rajan tulisikin nousta 30 vuoteen, niin että myöskin korkeakouluista ja yliopistoista valmistuvat ihmiset voisivat olla sen parissa. Työministeriössä ollut työryhmä esittää yhteiskuntatakuun nimen muuttamista toimintatakuuksi. Tämä temppuilu ei pelkällä nimenmuutoksella onnistu. Haluaisin tukea sitä ajatusta, että kaksi viikkoa olisi yhteiskuntatakuun mitta. Erittäin hienoa, mutta missä on se realismi? Kun meillä tällä hetkellä työvoimahallinnon työntekijällä on 15 minuuttia per asiakas eikä kolmen kuukauden yhteiskuntatakuuta saada toteutettua, niin miten pääsisimme yhtäkkiä, simsalabim, kahteen viikkoon? Ei kuulosta realistiselta.

Tarvitsemme nuorten tukityöllistämistä yksityisille sektoreille, kuntiin sekä valtiolle. Sen lisäksi tarvitsisimme tukea niille nuorille, joiden valmistuminen on kesken siitä syystä, että harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi. Tähän kaikkeen nuorten osalle summaksi on laskettu 90 miljoonaa euroa, millä pystyisimme auttamaan juuri nyt akuutissa vaiheessa olevan nuoren tilannetta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka olemme taloudellisessa taantumassa, niin Suomessa eletään edelleen suhteellisen vaurasta aikaa. Meillä on kyllä rahaa, mutta se jaetaan erilaisin perustein kuin ennen. Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet ovat muuttuneet. Saadakseen palan hyvinvointia on oltava vahva ja pysyttävä jatkuvan kilpajuoksun tahdissa. Vielä viime laman jäljiltä tuhannet ovat edelleen työttöminä, ja lisää työttömiä tulee joka hetki, joka ikinen päivä.

Maassamme riittää satoja miljoonia euroja asevarustelun tehostamiseen ja uuteen sotatekniikkaan, mutta vähävarainen, pienituloinen osa kansaamme ja varsinkin nuoret jätetään tällä hetkellä varsin tylysti oman onnensa nojaan. Tämä on poliittinen arvoratkaisu, poliittinen ideologiaero, aikana, jolloin meillä ei todellakaan ole varaa tällaiseen työttömyyskehitykseen, syrjäytymiseen ja jatkuvaan ihmisten pahoinvointiin, jota eriarvoistamiskehitys vain voimistaa. Tämä pahoinvointi näkyy tänä päivänä kaduilla, turuilla, toreilla ja kodeissa.

Virallisesti maassamme edelleen puhutaan työurien pidentämisestä. Nuorten pitäisi opiskella nopeasti ja siirtyä rivakalla tahdilla työelämään, ja toisessa päässä työelämää pitää sinnitellä mukana entistä pidempään. Tämän vision ja arkitodellisuuden välillä on tällä hetkellä vain norsun mentävä aukko. Työuraa on vaikea pidentää, jos siinä ei edes pääse alkuun, jos ei pääse edes siihen ensimmäiseen starttiin, ensimmäiseen paikkaan, jolla saisi oman elämänsä käyntiin.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, tarkoittaa se syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrän jatkuvaa kasvua. Suomi on jakaantumassa entistä selvemmin hyvinvoivaan enemmistöön ja monista toimeentulo-ongelmista kärsivään vähemmistöön. Jo 90-luvun lama jätti jälkeensä pitkäaikaistyöttömyyden, jota ei ole tähänkään päivään mennessä purettu, ja nyt levitellään käsiä ja voivotellaan, että ollaan pian samassa tilanteessa.

Työttömyys ja eriarvoistuminen eivät suinkaan ole luonnonvoimia, joille me poliitikot emme voi tehdä mitään. Päinvastoin, nopeilla toimilla, arjen seuraamisella ja poliittisilla arvoratkaisuilla voimme varmistaa, ettei yhdenkään nuoren tässä maassa tarvitse jäädä toimeentuloloukkuun vaille työtä. Se vaatii suomalaisen yhteiskunnan arvomaailman muutoksen.

Rikkaiden suosimisesta on siirryttävä nuorison ja uuden sukupolven tukemiseen ja heikompiosaisten ihmisten elintason vahvistamiseen. Tekemätöntä työtä tässä maassa riittää; palkanmaksajista on tänä päivänä pula. Siksi onkin tärkeää ohjata lisää määrärahoja kuntien ja valtion laitosten työllistämisen tueksi. On kyettävä muuttamaan työllisyyslainsäädäntöä niin, ettei työttömyys pääse pitkittymään, ja palkkatukeen on oltava oikeus myös lyhyen aikaa työttömänä olleella. Ja yksinkertaisesti ne tämän päivän kyykyttävät toimintakäytännöt on muutettava positiivisen ihmiskäsityksen tunnustaviksi. En pidä suomalaisia ihmisiä perusluonteeltaan laiskoina tai ajattele niin, että ihmiset ovat työttöminä omasta halustaan. Näin ei voida suomalaista työttömyyttä yksisilmäisesti mallintaa eikä sitä kautta myöskään hoitaa.

Arvoisa puhemies! Rahaa, varoja, työttömyyden hoitoon löytyy, kun tässä maassa me yhdessä aidosti sitoudumme panostamaan harmaan, pimeän, talouden torjuntaan ja kitkemiseen pelimerkkejä, jotta miljardit eivät enää valu niihin harmaisiin taskuihin ja kasvottomien omistajien haltuun, vaan ne päätyvät tasavertaisesti kaikkien kansalaistemme hyödyksi ja mahdollisuudeksi. Meillä ei ole varaa olla sokeita sille hädälle, mikä maassamme tällä hetkellä on, eikä meillä ole varaa antaa yhdenkään kansalaisen, yhdenkään nuoren, jonka käsissä maamme tulevaisuus jatkossa on, tipahtaa elämän kehältä ikuiseen kadotukseen, työttömyystilastojen kasvottomaksi luvuksi, jonka takaa näyttää valtaeliitin olevan hyvin vaikea ymmärtää, että on kyse oikeista ihmisistä, elävistä, hengittävistä olennoista, ja maamme suurimmasta inhimillisestä voimavarasta.

Uusia työpaikkoja tarvitaan, enkä minään vitsinä debatissa maininnut puunjalostuksen mahdollisuuksia. (Puhemies: 5 minuuttia!) Jos tanskalaiset osaavat jalostaa meidän puutamme, niin miksi emme tekisi sitä myös itse omassa maassamme? Vihreä kulta on uusiutuva luonnonvara, joten älkäämme luovuttako ajatusta sen tuomista mahdollisuuksista ja uusista tulevaisuuden työpaikoista.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Välikysymys kohdistuu ajankohtaiseen aiheeseen, ja on hyvä, että asioista keskustellaan. Yleismaailmallinen taloustilanne aiheuttaa sen, että työttömien määrä on nousussa, ja huoli varsinkin nuorten työttömyydestä on varsin aiheellinen. Työpaikkojen turvaaminen on vaikea haaste myös Suomessa, vaikka tilanteemme on moniin muihin maihin verrattuna kohtuullinen. Euroopan unionissa ei ennusteta työttömyyden kasvavan Suomessa yhtä paljon kuin valtaosassa vertailumaita.

Hallituksen elvytystoimilla on ollut jo vaikutusta. Julkinen rakentaminen on nopeassa kasvussa, ja väylien rakennus on aloitettu. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ennusteiden mukaan 5 prosentin luokkaa palkankorotusten, veronkevennysten sekä inflaation ja asuntolainojen korkotason alentumisen myötä. Eläkeläisten ostovoima kasvaa vähintään samaa tahtia. Myös yrityspuolta on pyritty auttamaan selviämään vaikean ajan yli. Pk-sektorin selviämiseen on erityisesti panostettava.

Taantuman jälkeiseen aikaan on varauduttava, koska edessä on väestön ikääntyminen ja työvoimapula. Osaavasta työvoimasta on tämän vuoksi huolehdittava. Työurien pidentäminen edellyttää parempaa työssäjaksamista, ja työhyvinvointiin on kiinnitettävä entistä paremmin huomiota.

Kaikissa maissa on erilaiset rakenteet niin verotuksen kuin työttömyyden hoidonkin suhteen. Kuitenkin olisi syytä hakea virikkeitä myös muualta ja yrittää soveltaa erilaisia hyviä käytäntöjä meidän olosuhteisiimme. Esimerkiksi Saksassa toteutetaan valtion tuen turvin lyhennettyä työviikkoa teollisuusalalla. Myös meillä on osa-aikainen lomautus käytössä noin 10 000 ryhmälomautetun osalta. Valtion tuella olisi mahdollista kannustaa tähän enemmän. Näin vältyttäisiin syrjäytymiseltä ja osaamisen katoamiselta. Työttömyyden kohdatessa pelkät ammatillisten valmiuksien lisäämiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen tähtäävät toimet eivät välttämättä ole tarpeeksi tehokkaita keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisäksi irtisanomisten sijaan voitaisiin turvautua niin sanottuihin kiertäviin lomautuksiin mahdollisuuksien mukaan. Taantuman jälkeistä aikaa ajatellen on pyrittävä löytämään keinoja, joilla taataan, että on mahdollisimman suuri joukko työkykyisiä ihmisiä.

Nuorisotyöttömyyteen on kohdistettava erityistä huomiota. Te-toimistojen resursseja on kohdistettava etenkin nuoriin ja esimerkiksi oppisopimuskoulutusta on pyrittävä lisäämään ja kehittämään. Työministeri Cronberg on asettanut alkukeväästä työryhmän pohtimaan, miten erityisesti nuorten miesten työvoimapalveluita voitaisiin kehittää, ja raportti siitä on valmistunut. Nuorten miesten osalta työttömyys on moninkertainen verrattuna nuoriin naisiin. Toisaalta on nostettu esille nuorten naisten lisääntyvät mielenterveysongelmat, ja varsinkin työttömyyden kohdatessa ongelmat kärjistyvät voimakkaasti. Kysymyksessä on hyvin monimutkainen ja haastava yhteiskunnallinen tilanne. Työttömyydestä aiheutuvien ongelmien vaikutukset nyt taantuman aikana ovat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti katsoen vaikeat, ja ne heijastavat vaikutuksensa taantuman jälkeiseen tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Nyt toteutettavilla toimenpiteillä on suuri merkitys Suomen kilpailukyvyn elvyttämisessä ja Suomen tulevaisuuden kannalta kaiken kaikkiaan. Työvoimapolitiikan määrärahoja on kohdennettava uudelleen ja lisättävä. Näin on myös toimittu, ja tilanteen kehitystä seurataan kaiken aikaa. Määrärahojen harkitsematon lisääminen ja harkitsematon käyttö ei palvele kenenkään etua, vaan on tarkkaan seurattava, missä ja millaisia tarpeita on kullakin hetkellä. On tarkkaan harkittava, jotta niukilla resursseilla saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus aikaan.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin ja tuossa myöhemmin luin ministeri Cronbergin vastauspuheenvuoron opposition työllisyysvälikysymykseen, totesin, että julkinen työvoimapolitiikka on käsittämättömän avutonta eikä perustu miltään osin talouskriisin vakavuuden käsittämiseen. Työvoimapolitiikkaa ei tässä tilanteessa hoideta 60 miljoonalla eurolla. Hälyttävässä tilanteessa pää on pantu pensaaseen. Työttömyyden hoitoon on myönnetty vähemmän määrärahaa kuin hyvän työllisyystilanteen aikana. Lisätalousarvio luvataan vasta syksyn budjettiriihen yhteydessä. Kaikkia julkisia toimia leimaa lykkäämisen mentaliteetti.

Työttömyyden siis annetaan vapaasti kasvaa. Eikä tämä ole hitautta tai hölmöyttä, kysymys on tietoisesti valitusta politiikasta. En hämmästele laisinkaan, että työttömyyden suurimmat kasvattajat ovat tällä hetkellä valtio itse ja kunnat. Nyt toteutetaan julkisen sektorin alasajopolitiikkaa, uusliberalismin politiikkaa. Jo pitkään tuotannon ja tuottavuuden kasvu, moninkertaistuneet voitot ovat kasaantuneet harvoille ja veropolitiikassa pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta on helpotettu. Tästä yksinkertaisesta syystä valtio ei ole saanut lisää verotuloja tuotannon kasvun suhteessa. Tästä syystä valtion omaa toimintaa karsitaan tuottavuusohjelmien nimissä, kuntia kuristetaan siirtämällä niille valtion omia sosiaalisia velvoitteita ja ajamalla kuntia keskittämään ja yksityistämään palvelujaan. Kuntien talous on ajettu pysyvään ahdinkotilaan.

Jo Lipposen sinipunahallitusten aikana uusliberalistinen julkisen talouden supistamispolitiikka käynnistettiin leikkaamalla kuntien valtionosuuksia niin, että vuonna 2000 ne olivat enää noin 22 prosenttia kuntien budjeteista, kun ne vielä vuonna 1990 olivat 37 prosenttia. Kymmenessä vuodessa kuntapalvelut ajettiin totaaliseen kriisiin. Tämä hallitus jatkaa ja syventää tätä kehitystä. Kaikki lisäpanokset, joita kunnille tarjotaan, on sidottu yksityistämisen edistämiseen, palvelujen keskittämiseen, yksikkökokojen kasvattamiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden edistämiseen.

Tähän politiikkaan sopii huonosti tehokas ja massiivinen julkinen työllistäminen. Sitä ei kannata tältä hallitukselta odottaa. Tämä hallitus uskoo markkinoihin, vaikka yhä useammalla sektorilla tuotanto supistuu ja palvelujen kysyntä hiipuu. Hallitus ajaa laman syventämisen politiikkaa, vaikka se täällä muuta puhuu.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka maa on vaipumassa syvään lamaan ja massatyöttömyyteen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavana olleet ministeriöiden edustajat jankuttavat edelleenkin työvoimapulasta. Menneiden 15 vuoden aikana Suomen tuottavuuskehitys on ollut selvästi Yhdysvaltoja ja euroaluetta nopeampaa, työpaikkakato on ollut sangen kiivastahtista, teknologia ja automaatio ovat niittäneet satoa teollisuudessa. Siihen on kytkeytynyt tiiviisti myös tuotannon pako. Uuden teknologian käyttöönotto on tapahtunut pääsääntöisesti Romaniassa, Kiinassa, Intiassa jne. TietoEnatorin entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on ennustanut, että digitalisointi etenee kaikilla toimialoilla ja muun muassa palvelutehtävien automatisointi vähentää palvelusektorilta jopa 160 000 työpaikkaa. Emme todellisuudessa ole emmekä ole olleet lähelläkään työvoimapulaa. Työvoimaa on riittänyt.

Yli 200 000 ihmisen työttömyys ja 40 000—50 000 nuoren jatkuva työttömyys osoittavat, että tässä uusliberalistisessa järjestelmässä työttömyyttä pidetään tarpeellisena markkinatekijänä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Siksi sille ei ole vakavasti haluttu tehdä mitään. Siihen vetoamalla on haluttu korkeintaan kurittaa pienituloisia ja edistää silpputyön ja työjoustojen lisääntymistä ja pakottaa pienituloisia ottamaan vastaan kaikkea tarjolla olevaa ehdoista piittaamatta.

Sama tavoite on leimannut myös työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Ulkomaisen työvoiman työehtojen valvontaa ei ole haluttu rakentaa. Ulkomaista halpatyövoimaa on tarvittu työehtojen polkemiseen ja palkkakehityksen patoamiseen, ja niinpä nyt on selvästi yleisempää, että osa-aika-, pätkä- ja jopa kokoaikatyöntekijät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tietoisesti valittua politiikkaa, ja tätä politiikkaa ei todellakaan oppositio voi miltään osin tukea.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! On todella hämmästyttävää, miten välinpitämättömästi sekä hallitus että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät suhtautuvat erittäin voimakkaasti kasvavaan työttömyyteen. Hallitus ja hallituspuolueet todistelevat ja vähättelevät sanomalla, ettei välikysymys asiana olisi tarpeellinen eikä tärkeä. Hallitus sanoo, että hallitus on jo toiminut ja työllisyyden parantamiseen ja elvytykseen ei ole tällä hetkellä tarvetta. Uskomatonta puhetta! Tällä hetkellä oleva yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne sekä räjähdysmäisesti kasvava työttömyystilanne ovat hyvin poikkeuksellisia. Hallituksen näpertely ja kikkailu eivät vastaa tähän vaikeaan tilanteeseen. Tarvitsemme vahvoja, työllisyyteen aidosti vaikuttavia toimenpiteitä. Tähän sosialidemokraatit ovat vastanneet hallitukselle ja tuoneet esityksiä, joita hallitus kuitenkin jälleen kerran vähättelee. Työttömyyden uhka koskettaa yhä useampia ihmisiä ja perheitä. Vähättelevää asennetta ei saisi olla nyt. Tämä on iso haaste, ja se on myös meidän kaikkien yhteinen. Sosialidemokraatit haluavat myös tätä vastuuta kantaa yhdessä hallituksen ja hallituspuolueiden kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys ja ennen kaikkea nuorisotyöttömyyden kasvu on viimeisen vuoden aikana ollut erittäin voimakasta. Toukokuun lopulla julkaistujen Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli peräti 23,7 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli 30 000, kun määrä oli vuosi sitten vain 18 000. Kun tähän kokonaisuuteen lisätään vielä eri oppilaitoksista valmistuneet noin 100 000 nuorta, joista osa toivottavasti työllistyy mutta myös osa siirtyy työvoimahallinnon toimenpiteiden piiriin, lopullinen nuorisotyöttömyysaste selviää alkusyksyyn mennessä. Tilanne siltä osin on erittäin vakava. Samaan aikaan myös yleinen työttömyys on jatkanut kasvuaan ja työllisyysaste on pudonnut 67,6:een. Kaukana on yhteinen tavoitteemme nostaa työllisyysaste 75 prosentin tuntumaan.

Hallitus on hidastellut edesvastuuttomasti toimissaan työttömyyden kasvun estämiseksi. Ensin saimme odottaa elvyttäviä toimia syksystä kevättalveen saakka. Nyt samalla tavoin hallitus on kieltäytynyt itsepäisesti reagoimasta työttömyyden jatkuvaan rajuun kasvuun lykkäämällä lisäbudjetin tekemistä. Hallituksen olisi ehdottomasti pitänyt ennen kesää esittää työllisyyttä ja etenkin nuorison koulutusta ja työllistymistä tukeva lisäbudjetti. On arvioitu, että markkinoilta ovat kohta kadonneet kaikki nousukaudella luodut uudet työpaikat. Porvarihallitus on hukannut edellisen hallituksen tekemän kovan työn, jolla luotiin lähes 150 000 työpaikkaa. Hallitus myös kiihdyttää työpaikkakatoa pitämällä sinnikkäästi kiinni tuottavuusohjelmasta ja vähentämällä jatkuvasti valtion työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Suomen Akatemian kansainvälistä tutkimusta eurooppalaisten työmarkkinoiden lähivuosien näkymistä vetävän professori Asko Suikkasen mukaan nykytyöttömyydessä piilee myös suurtyöttömyyden uhka, koska monelta alalta työpaikat vähenevät pysyvästi eikä korvattavia työpaikkoja ole näköpiirissä. Lamasta ei välttämättä nousta suureen työllisyyden kasvuun. Suikkasen mukaan on mahdollista, että vuoteen 2015 mennessä työttömien määrä tai epävarmuustilanteessa olevien määrä voi olla jopa 500 000—600 000 eli lähes 20 prosenttia nykyisestä työvoimasta. Suikkanen on myös arvioinut, että nykyinen työttömyys ja työmarkkinoiden muutos uhkaa jakaa nuorison eurocitymenestyjiin ja täydellisiin syrjäytyjiin. Työmarkkinoiden epävarmuus voi myös synnyttää kokonaan uusia poliittisia liikkeitä ja mahdollisesti myös ääri-ilmiöitä.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että nuorison syrjäytyminen koulutuksesta ja työmarkkinoilta (Puhemies: 5 minuuttia!) tulee maksamaan yhteiskunnalle 700 000 euroa, jos työttömyys jatkuu koko työiän. Hinta voi olla vielä suurempi, jos nuori näin myös syrjäytyy koko yhteiskunnasta ja osallisuudesta. Lopulta täysin mittaamaton on myös se hinta, jonka syrjäytyminen tuottaa inhimillisellä ja sosiaalisella tasolla. Syrjäytyminen on helposti lamaannuttavaa, näköalatonta ja ylisukupolvista. Nyky-Suomessa sosiaalinen luokka periytyy yhä herkemmin. Yhä useammin syrjäytyminen tuottaa lisää syrjäytymis-tä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä ministeri Cronberg onkin paikalla tällä hetkellä, niin en voi olla sanomatta siitä, kun hän täällä kohdisti oppositioon vähän sellaisia syytteitä, että oppositio on ollut voimaton työttömyysasian kanssa ja ennen kaikkea oppositiojohtaja Urpilainen on ollut saamaton tavallaan tässä kysymyksessä. Voisin kyllä todeta, että eikös täällä nytkin ole käyty keskustelua asian tiimoilta nimenomaan opposition toimeen laittamana, ja toivon, että saadaan myös aikaan sitten toimenpiteitä.

Edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi, ja tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja hyvinkin vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Työttömiä ihmisiä on tällä hetkellä maassamme jo neljännesmiljoona. Määrä on siis mieletön, ja sen pitäisi havahduttaa kaikki päätöksentekijät toimenpiteisiin. Miesten työttömyys on noussut jopa yli 50 prosenttia, ja lisäksi kahden seuraavan vuoden aikana menetetään lähes kaikki se työllisyyden kasvu, joka edellisen nousukauden aikana saatiin aikaan.

Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavana näen nuorisotyöttömyyden kasvun, josta täällä on paljon tänään puhuttu. Koko maassa nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia. Vauhti on jo nyt yhtä kovaa kuin edellisen, 1990-luvun suurtyöttömyyden aikaan. Nuorisotyöttömyys voi syrjäyttää nuoret työelämästä pysyvästi.

Viiveellä nousuun kääntyvä pitkäaikaistyöttömyys heikentää työkykyä. Tarvitsemme siis panostuksia niin työelämässä kuin myös lomautettuina ja työttöminä olevien ihmisten ammattitaidon kehittämiseksi. Tarvitsemme lisää ja parempaa työvoimapolitiikkaa, jotta avoin työttömyys ei kasva ja pitkity.

Hallituksen tähänastiset temput eivät tuo lisää volyymia työvoimapolitiikkaan. Lomautukset uhkaavat muuttua irtisanomisiksi, muutosturvarahaa ei ole viisasta siirtää yleisen työvoimapolitiikan käyttöön. Nyt apuun tarjottu Esr on akuuttiin kriisiin niin sanotusti jäykkää hankerahaa, jota käytetään nyt jo samoihin käyttötarkoituksiin. Te-keskuksissa on nyt ihan oikeasti akuutti rahantarve, jotta työvoimapolitiikan volyymi voidaan turvata. Voisimme lisätä oppisopimuskoulutusta myös työllistämistuella. Meidän tulisikin perustaa erityinen koulutusohjelma vailla perustutkintoa oleville työntekijöille, ja lisäksi on turvattava riittävät aloituspaikat koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Nuorten tarpeet ovat erilaisia, ja siksi heidän palvelunsa on räätälöitävä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle on riittävän nopeasti turvattava koulutus- ja työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka. Nuorten yhteiskuntatakuu on laajennettava koskemaan alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Vastavalmistuneiden työllistämistukikäytäntöjä on myös aikaistettava. Korkean työttömyyden toimialoille vastavalmistuneille on rakennettava erityinen työssäoppimis- ja jatkokoulutusohjelma. Nuorten tukityöllistämistä yksityiselle sektorille sekä myös kuntiin ja valtiolle on lisättävä. Tarvitaan erityisprojekti työharjoittelupaikkojen turvaamiseksi. Nuorille on turvattava palvelut ja aktiivitoimet, kuten kymppiluokka, työkoulu, koulutus, työharjoittelu ja työpaja.

Meillä Keski-Suomessa oli työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä noussut 22,4 prosenttia. Yli puolet vuotuisesta kasvusta kertyi lisääntyneistä lomautuksista. Työttömyys lisääntyi viime vuoden maaliskuusta jokaisessa Keski-Suomen kuudessa seutukunnassa.

Ymmärrettävästi määrärahat ovat riittämättömät. Työllisyysmäärärahojen loppuminen vaikuttaa monien muidenkin tahojen toimintaedellytyksiin. Se heikentää muun muassa koulutusorganisaatioiden, kuntien, kolmannen sektorin ja EU:n rakennerahastohankkeiden mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia työllisyyttä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Kolmannen sektorin toimijoista muun muassa työttömien yhdistykset tarvitsevat jatkuvuutta. Heidän työnsä jos mikä on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Keski-Suomessa erityisesti nuorisotyöttömyys nousi, 35,6 prosenttia. Virtaa etenkin pitkäkestoiseen työttömyyteen ei pystytä patoamaan. Myös miesten ja korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvussa. Nuorten työllisyystilanteeseen vaikuttaminen koetaan tärkeäksi, ja tätä tehtävää toteuttaa esimerkiksi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston laajapohjainen nuorten työ- ja koulutuspalvelujen kehittämisen työryhmä.

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme nyt kiivaasti työllisyyslisäbudjetin ennen eduskunnan kesätaukoa. Työttömyyden kasvu voidaan torjua, mikäli toimimme nyt heti. Työvoimapolitiikan resurssien turvaamiseen tarvitaan 70 miljoonaa euroa uutta rahaa, ei sisäisiä siirtoja muutosturvan kustannuksella. Tarvitsemme lisäksi sen laaja-alaisen työryhmän, joka paneutuu työllisyyden kehittämiseen. Viime lamasta on otettava oppia eikä toistettava samoja virheitä. Hallituksen talouspolitiikan linja on nyt ollut liian velttoa ja välinpitämätöntä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Meillä kaikilla on tiedossa tänäänkin moneen kertaan toistetut luvut nuorisotyöttömyyden kasvusta. Niiden lisäksi on helppo ennustaa, että nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen jo kesään mennessä, koska vastavalmistuneiden on aikaisempaa vaikeampaa saada työtä. Tulen itse kaupungista, jossa nuorisotyöttömyys on noussut yli 100 prosenttia. Nuorten työttömyys johtaa helposti vaikeaan syrjäytymiskierteeseen, jonka katkaiseminen jälkikäteen on vaikeaa ja kallista. Syrjäytymään päässyt nuori ihminen merkitsee paitsi inhimillistä hätää myös erittäin korkeita jälkihoitokustannuksia niin valtiolle kuin kunnillekin.

Vaikka nuorisotyöttömyys on päivän päähuolenaihe, ei tässä yhteydessä pidä unohtaa sitä, että hieman pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiltamme poistuu ikärakenteen johdosta suuri määrä väkeä eläkkeelle. Jossain vaiheessa noususuhdanteen koittaessa meillä on oltava nuorta, osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Sillä, että nyt laistetaan nuorten työllistämisestä ja muusta aktivoimisesta, on myös siinä mielessä valtava vaikutus koko kansakunnan kehitykseen myös pidemmällä aikajänteellä.

Nuorten yhteiskuntatakuu on nyt saatava toteutumaan käytännössä. Lisäksi on mietittävä aidosti hintalappu yhteiskuntatakuun ulottamisesta väliaikaisesti alle 30-vuotiaisiin nuoriin.

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan me sosialidemokraatit kohdentaisimme välittömästi 90 miljoonaa euroa. Nuorten tarpeet vaativat hyvin erilaisin tavoin kohdennettuja palveluja. Siksi nuorten työvoimapalvelujen tulee lähteä kunkin erityistarpeista. Tällä hetkellä työvoimapalvelut on karsittu minimiin, lähinnä rutiininomaisiin tehtäviin, joten varsinaisia työllistymiseen tähtääviä toimia ei pystytä edes tekemään — tämä on syytä tunnustaa myös tässä salissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii, että työvoimapalveluihin osoitetaan riittävästi henkilöstöä ja resursseja.

Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti, aktivoivien työllistämistoimenpiteiden parissa olevien määrä on vastaavasti laskenut. Tämä osoittaa työvoimapolitiikan epäonnistumisen taloustilanteeseen reagoimisessa. Suurin syy siihen on varsin yksinkertainen: resurssipula. Määrärahojen puutteen vuoksi useiden te-keskusten alueella on ongelmia esimerkiksi työnhakijoiden pääsyssä koulutukseen. Työ- ja elinkeinotoimistojen työmäärä lisääntyy työttömyyden kasvun lisäksi myös muun muassa muutosturvan uudistusten myötä. Samaan aikaan valtion tuottavuusohjelma leikkaa resursseja. Tämä on kerta kaikkiaan tuhoisa ja mahdoton yhtälö tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on nyt vihdoin otettava johtava rooli yhteistyön rakentamisessa, jotta pääsemme yli tästä hankalasta talous- ja työllisyystilanteesta. Me sosialidemokraatit olemme vaatineet hallitukselta myös välitöntä talouspolitiikan linjanmuutosta ja nopeita toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi. Hallituksen on alettava kantaa vastuutaan ja lakattava vähättelemästä työttömyyskriisiä ja ihmisten vaikeuksia, mitä valitettavasti tässä salissa on tänäänkin tehty.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Jotenkin on tuntunut kohtuuttomalta tänä iltana tässä keskustelussa se, että hallitusta ja nimenomaan työministeriä on syytetty niin kovasti siitä, että mitään ei ole tehty. Minun piti itse asiassa hakea tuolta kansliasta tämä työministerin puheenvuoro, kun olin kadottanut sen, ja minä sieltä yritin laskea, mitä todella on tehty, ja todella on tehty paljon. Mutta siltä näyttää, että mikään ei vasemmistolle ja oppositiolle riitä.

Meillä on 250 000 työtöntä tällä hetkellä, ja se on paljon, todella paljon. Mutta minä olen istunut tässä salissa silloin, kun meillä oli yli 500 000 työtöntä, ja se oli hirveä määrä. Toki voi sanoa, että työttömyystilanne tällä hetkellä on ehkä vaikeampi, koska kysymys on globaalista kriisistä, kuin silloin 90-luvun alussa, mutta hallitus on tehnyt niin paljon ja tekee varmasti jatkossakin niin paljon, ettei tämmöisiin työttömyyslukuihin Suomessa enää päästä.

Herra puhemies! On totta, että nuorisotyöttömyys on todella paha vitsaus ja vaiva. Tosiasia on, että jokaiselle mutta eritoten nuorelle mikä tahansa työ on tärkeämpää kuin ei työtä lainkaan. Tässä asiassa olen aivan ehdottomasti samaa mieltä kuin ed. Esko-Juhani Tennilä täällä omassa puheenvuorossaan. Siksipä minun on pakko ihmetellä vihreiden kansanedustajan Alanko-Kahiluodon arvostelua ed. Tennilän näkemyksistä. Minusta tämä on kyllä vihreiltä hyvin elitistinen kannanotto.

Muutama vuosi sitten nuoret puhuivat — anteeksi, puhemies — paskatöistä, jotka eivät kelpaa ja joita ei tehdä, elikkä mieluummin otetaan valtiolta ilmaista rahaa. Onneksi tällaista puhetta ei enää Suomessa kuulla. Toivon, etteivät vihreät ole edistämässä omilla asenteillaan työn vieroksuntaa.

Hallitus ei ole syypää lamaan. Elvytykseen on käytetty ja käytetään mielettömästi rahaa, mutta oppositiolle ei näytä mikään riittävän. Valtio velkaantuu hurjaa vauhtia, jotta palvelut voidaan turvata ja työttömyyttä pitää aisoissa. Tämä hallitus on todella pitänyt huolta vähäosaisista. Ketään ei ole jätetty oman onnensa nojaan, mutta se ei tarkoita sitä, että valtion on annettava ja palkattava oma avustaja jokaiselle valittajalle.

Hallitus on tehnyt jo paljon työttömyyden vähentämiseksi ja tekee koko ajan. Sosiaalitupossa sovittiin, että koulutukseen osallistuva työtön saa korotettua päivärahaa mutta koulutukseen osallistumalla ei voi enää pitkittää ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Muutosturva laajenee pätkätöihin ja lomautettuihin. Lopultakin kiinnitetään huomiota niihin, joita tässä järjestelmien luvatussa maassa ei ole aikaisemmin noteerattu.

Tässä eduskuntakeskustelussa on tuotu esiin arvot, hyvä niin. Meidän arvojemme, minun arvojeni, minun puolueeni arvojen, mukaista on luoda yrityksille, pienille ja suurille, mahdollisuudet edistää työpaikkoja ja työllistää, ja yhtä tärkeää on luoda sellaiset työttömyysjärjestelmät, jotka eivät estä työn tekemistä.

Demarien johdolla valitettavasti tähän maahan on luotu työllistymis- ja työttömyysturvajärjestelmät, jotka ovat byrokraattisia, kankeita ja osittain ovat estäneet työllistymistä. Ne on luotu ay-liikkeen ehdoilla kolmikannassa. Järjestelmät on tarkoitettu täyspäiväisille työntekijöille. Vielä 80-luvulla niin sanottuun eläkeputkeen pääsi hieman yli 50-vuotiaana. Arvatkaapa, millainen trafiikki yrityksissä kävi, kun työkykyisiä saneerattiin putkiin.

Nämä järjestelmät ovat unohtaneet osa-aikaiset nuoret ja kouluttamattomat. Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että lopultakin järjestelmiä yritetään uudistaa. On kohtalon ivaa, että suurtyöttömyys on siirtänyt tulevaisuuteen ne uudistukset, joita välttämättä tarvittaisiin. Rahaa nuorten työllistämiseen tarvitaan, ja sitä on, väittipä oppositio mitä tahansa.

Nuorille on annettava koulutusta, harjoittelupaikkoja ja työpajatoimintaa, mutta rahan lisäksi tarvitsemme järjestelmien uudistamista. Järjestelmä on luotava sellaiseksi, että se todella kannustaa hakemaan työtä, työtä mitä tahansa. Tanskan järjestelmä on erinomainen osoitus siitä, että työttömyyteen voidaan puuttua, jos halutaan. Päiväraha voisi olla alussa suurempi kuusi kuukautta. Sen aikana tulee etsiä työtä. Jos työtä ei löydy, päiväraha sitten alenee ja — vasemmiston sanoin — on otettava vastaan työtä mitä tahansa. Hyvän työttömyyskorvauksen vastapainoksi Tanskassa työntekijöitä voi sanoa irti paljon helpommin perustein kuin meillä. Tanskan malli ei tietenkään sellaisenaan ole siirrettävissä Suomeen, mutta kyllä siitä jotain oppia voi ottaa. (Ed. Heinäluoma: Mikä estää oppimasta?)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olen todella ihmeissäni kuunnellut tätä viimeisten tuntien keskustelua siitä, miten hallitus on vähätellyt työttömyyttä, hallitus ei tee mitään, hallitus on hidastellut, hallitus ei reagoi, ja kaikki vain sen takia, että hallitus ei nyt tee lisäbudjettia. Tässä täytyisi lähteä myös siitä, että on muita keinoja, joilla rahoitusta voidaan löytää, on muita keinoja, joilla voidaan nuorten työttömyyttä vähentää.

Varmuuden vuoksi, jotta asia tulisi selväksi, siteeraan nyt niitä asioita, joita hallitus on todellakin tehnyt. Viime vuonna jo ennalta ehkäisevästi hallitus panosti 30 miljoonaa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen; lasten ja nuorten politiikkaohjelma on tehnyt tätä työtä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty. Oppisopimuskoulutuksen paikkoja on lisätty niin, että niihin ei enää tahdo löytää oppilaita. Lomautuksen aikainen oppisopimuskoulutus on nyt taattu. Työpajatoimintaa on lisätty, etsivätoimintaa lisätty, jotta löydämme kadonneet nuoret. Ammatillisen aikuiskoulutuksen resursseja on lisätty. Lomautettuja koulutetaan. Starttirahaa on lisätty ja pidennetty 18 kuukauteen. Ensimmäisen työntekijän palkkaus antaa mahdollisuuden työnantajamaksujen vähentämisen. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Korotettu työttömyysturva maksetaan niille, jotka osallistuvat aktiivitoimiin. Me lisäämme nuorten tukityöllistämistä. Muutosturvaa laajennetaan määräaikaisiin, jotka useimmiten ovat nuoria. Sen lisäksi on erittäin monia kokeiluja, työpaikkakokeiluja, mutta myös Paltamon kokeilu, käynnissä, joissa katsotaan, mitenkä voidaan tukea pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Lisäksi viime vuonna hallitus panosti 38 miljoonaa aivan erityisesti vammaisten työllistämiseen. Tässä muutamia asioita. Toivon, että olemme yksimielisiä siitä, että nämä ovat hyviä toimenpiteitä.

Aivan erikoisen ihmeissäni olen siitä, että täällä vasemmistoliiton edustajat ovat puhuneet tämän saksalaisen Kurzarbeit-mallin puolesta. Siinähän periaatteessa yritys hakee ensin tukea valtiolta siihen, että työaikaa lyhennetään, ja lyhennetyn työajan palkan maksavat veronmaksajat. Suomessahan lomautusjärjestelmä on huomattavasti joustavampi ensinnäkin ja toisekseen palkan maksaa suurimmalta osalta työnantaja. Onko todellakin niin, että oppositio haluaa, että yhtäkkiä lyhennetty työaika ja siitä vapaasta ajasta maksettava palkka tulee nyt sitten veronmaksajien maksettavaksi? Tällä hetkellä meillä on paljon lomautettuja, ja näistä noin 15 000 tekee lyhennettyä työaikaa. Se on aivan mahdollista jo tämän järjestelmän puitteissa.

Yhteiskuntatakuu on ollut täällä esillä siten, että sen nimeä oltaisiin muuttamassa toimintatakuuksi. Siitä on todellakin puhuttu, mutta tällaista ehdotusta ei olla tekemässä. Tässä, niin kuin sanottu, työryhmä aloittaa työnsä ja valmistelee yhteiskuntatakuun uudistamista.

Aivan erikoinen on väite, että työttömyydelle ei ole haluttu tehdä mitään. Olemme pari vuotta olleet tilanteessa, jossa on ollut niin kutsuttu kohtaanto-ongelma, jossa nimenomaan työpaikat eivät ole löytäneet työntekijäänsä. Meillä on ollut täyttämättömiä työpaikkoja vaikka kuinka paljon. Sen takia olemme nimenomaan työvoimakoulutuksessa panostaneet ammatilliseen koulutukseen, ja nyt panostamme lomautettujen koulutukseen siten, että tällaista kohtaanto-ongelmaa ei tulevaisuudessa olisi.

Haluan vielä lopuksi muistuttaa, kun puhutaan tästä nuorisotyöttömyydestä, että faktat ovat kuitenkin aina faktoja ja tällä hetkellä meidän nuorisotyöttömyytemme on vuoden 2005 tasolla, ei vuoden 1993 tasolla.

Tässä puhuttiin suurtyöttömyyden uhkasta. Tässä tietenkin voidaan esittää hyvin erilaisia kuvia, mielikuvia, siitä, mihin ollaan menossa. Yksi mielikuva on tämä, jota tässä hiljattain lainattiin, että on tulossa puolen miljoonan pysyvä suurtyöttömyys. Vastakkainen visio on sitten se, jonka ministeri Pekkarinen täällä otti esille, että vuoteen 2020 mennessä työvoimamme vähenee 200 000 ihmisellä ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin 200 000 ihmistä lisää. Toisin sanoen näiden visioiden välillä on noin miljoona työllistä. Uskoisin, että olemme kuitenkin menossa tilanteeseen, jossa Suomen väestö ikääntyy ja jossa tarvitsemme lisää käsiä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronbergin puheenvuoro oli tärkeä, koska hän siis kertoi ihmettelevänsä sitä, miksi oppositiossa ollaan tyytymättömiä hallituksen työllisyystoimenpiteisiin, mutta vastaus löytyy, arvoisa ministeri, teidän oman ministeriönne työllisyyskatsauksesta. Kun katsoo sen, niin ymmärtää, mistä työttömyys tulee, tosin sen lisäksi sitten tämän saman informaation saisi kuuntelemalla ihmisiä tuolla kentällä, jotka eivät enää saa apua työvoimatoimistoista. Me olemme samaa mieltä, että työttömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti suorastaan ja erityisesti nuorten työttömyys. Mutta mikä on hallituksen toimenpiteiden laajuus? Nimittäin tästä teidän omasta katsauksestanne käy ilmi, että meillä on 3 000 henkilöä vähemmän aktiivitoimissa kuin vuosi sitten ja työttömyys on lisääntynyt. 3 000 henkilöä vähemmän — eikö se kerro, että laiskalla hiki töitä luetellessa? Teidän omat toimenne ovat tänään vähäisempiä kuin vuosi sitten, sen jälkeen, kun työttömyys on kääntynyt dramaattiseen nousuun.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiitän ministeri Cronbergiä siitä, että hän luettelonomaisesti toi esille sen, mitä hallitus on tehnyt. Ehkä tämä nyt pitää jotenkin tulikirjaimin kirjoittaa oppositiolle, että se ymmärtäisi, että paljon on tehty ja edelleen paljon tehdään. Olen pahoillani siitä, että ministeri Cronberg jättää tämän hallituksen jossakin vaiheessa, koska hän on todella minun mielestäni onnistunut paljon paremmin kuin aikaisemmat työministerit omassa työssään. Tietenkin aikakin on ollut parempi, mutta kuten sanottu, silloin kun ed. Heinäluoma oli hallituksessa, nuorisotyöttömiäkin oli enemmän. Mitäs te siihen sanotte? (Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!)

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä äskeinen väite ei pidä paikkaansa.

Sitten, arvoisa puhemies, haluan kertoa ministerille, että omassa maakunnassani, Satakunnassa, työttömien määrä kasvoi lähes viidesosalla ja nuorisotyöttömien määrä kasvoi yli 60 prosenttia. Olemme tilanteessa, jossa kesäkuun alun jälkeen meillä on erittäin vaikea saada ihmisiä aktiivitoimenpiteiden piiriin eri kunnissa, koska meillä ei ole riittävästi vieläkään työllisyyspoliittisia voimavaroja. Tarvetta olisi lähes 2,5—3 miljoonalle, ja näillä tempuilla, joita te olette nyt esittänyt, meille on mahdollisesti annettu lupauksia miljoonasta, ja senkin rahan käyttäminen saattaa siirtyä syksyyn. Miksi te, ministeri, ette näe näitä ongelmia, joita meillä alueilla on? Me todellakin tarvitsemme määrärahaa myös kesäksi, jotta me saamme ihmisiä aktiivitoimenpiteiden piiriin. Haluaisinkin nyt vielä kerran kysyä ministeriltä: Aiotteko katsoa sitten eri alueita eri tavalla, ja tuleeko työllisyyden lisäbudjetti joltakin muulta osin sitten heti käyttöön, (Puhemies: Minuutti!) jotta tällaisia kohtaanto-ongelmia ei tapahdu?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helppo yhtyä ministerin näkemykseen, kun täällä on tätä keskustelua hetken voinut kuunnella. Täällä todetaan, että mikään ei pidä paikkaansa, ei anneta rahaa, annetaan vääriä lupauksia, kerrotaan valheita, ja roistojakin on peräänkuulutettu — siinä on yhteenvetoa päivän keskustelusta. Olen aivan samaa mieltä siitä, mitä vihreitten ryhmäpuheenvuorossa ed. Ville Niinistö totesi, että tämä välikysymys on näköalaton. Olisiko, oppositio, teidän mielestänne pitänyt ampua kaikki paukut jo kevättalvella taivaalle, niin että nyt odottelisimme housut kintuissa, mitä loppuvuodesta tapahtuu? Kyllä minusta hallitus on elvyttänyt erinomaisella tavalla ja tulee elvyttämään vielä jatkossakin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun ministeri Filatov vastasi työministeriöstä, oltiin tilanteessa, että käytännössä jokaiselle nuorelle voitiin turvata kolmen kuukauden sisään työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Se oli tilanne edellisen hallituksen aikana. Nyt tämä tavoite erkanee käsistä. Miksi se erkanee käsistä? Sen takia, että nämä asiat eivät tunnu olevan tärkeitä tälle hallitukselle. Miten muuten voidaan selittää se, että aktiivitoimenpiteissä on vähemmän tänään ihmisiä, mukaan lukien nuoria, kuin vuosi sitten, jolloin työttömyys oli menossa alaspäin? Tämä hallitus tekee tänään vähemmän kuin viime vuoden aikana, ja siitä kertovat hallituksen omat tiedotteet. Riittää, ed. Ukkola, kun lukee hallituksen omat tiedotteet, niin huomaa, mikä on kehityksen suunta. Kyllähän näitä yksittäisiä toimia voidaan luetella ja jokainen 100 000 euron määräraha, niin kuin täällä tänään on tehty, ja johtaa ihmisiä harhaan. Mutta kun katsoo, mikä on todellinen volyymi, niin päädytään siihen, että tehdään vähemmän, annetaan työttömyyden kasvaa, hyväksytään se, että joka kolmas viime viikolla valmistunut nuori, ammattitutkintoon valmistunut nuori, jää työttömäksi. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on julmaa politiikkaa.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! En lähde itse arvioimaan, kuinka paljon työllisyysmäärärahoja tarvitaan, vaan olemme kysyneet sitä te-keskuksilta, ja tavoitteena on, että tyydytämme te-keskusten tarpeet siten, että ne saavat, kaikki te-keskukset, sen, mitä ovat pyytäneet, ja saavat sen myös välittömästi.

Puhe siitä, että jokaiselle nuorelle olisi työministeri Filatovin aikana tarjottu aktiivitoimia, ei pidä paikkaansa. On kyllä niin, että yhteiskuntatakuun myötä kolmen kuukauden aikana on tehty niin kutsuttu työhönhakusuunnitelma, niin kuin pitääkin. Niitä tehdään myös tänä päivänä. Ministeri Filatovin aikana 2004—2006 aktivointiaste oli 25 prosenttia; vuoden 2008 lopussa aktivointiaste oli 28 prosenttia.

Tällä hetkellä työvoimakoulutuksessa on 500 henkeä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. On totta, että väliaikaisesti tässä työvoimapoliittinen koulutus väheni sen takia, että panostimme ammatilliseen koulutukseen juuri siksi, että oli tämä kohtaanto-ongelma. Ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus on huomattavasti kalliimpaa kuin valmentava koulutus, tästä johtuu ero. Samoin tällä hetkellä myös työelämävalmennuksessa on enemmän nuoria kuin aikaisemmin.

Se, mikä on vähentynyt, on tukityöllistäminen, se pitää paikkansa. Kuntien ja valtion tukityöllistämistä on pyritty vähentämään, ja on pyritty lisäämään yritysten tukityöllistämistä. Tällä hetkellä yritykset eivät ole kiinnostuneita tukityöllistämisestä kuin osittain, ja siksi lisäämme nyt valtion ja kuntien tukityöllistämistä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä pitää kuitenkin selvillä se, että puhuin nuorten työttömien kohtelusta ja siitä, mitä nuorille tehtiin viime kauden aikana. Siitähän ed. Tuulikki Ukkolakin lausui, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle. Eli tosiasia on se, että viime vaalikaudella ministeri Filatovin johdolla päästiin nuorten työllistämisessä siihen yhteiskuntatakuun periaatteeseen, että yli 90 prosentin oleva joukko nuoria sai yhteiskunnalta apua ongelmiinsa, jos työttömyys jatkui yli kolme kuukautta, ja se on fantastinen saavutus. Mutta nyt tässä annetaan periksi.

Ministeri Cronberg puhui yleisesti, kuinka paljon rahaa on käytettävissä työttömiin, ja vertaili näitä lukuja keskenänsä, mutta se ei kerro yhtään mitään tästä nuorten työllisyydestä, josta tänään olemme paljon puhuneet. Eli hallituksella olisi kyllä rahaa, mutta sitä ei käytetä. Minusta oli rehellistä ja hienoa, että ministeri Cronberg, jota arvostan muutoin suuresti, myönsi, että hallituksen suorat työllisyystoimet ovat tänään pienempiä kuin ne olivat vuosi sitten, ja se antaa kyllä ajattelemisen aihetta, jos on halua ajatella asiaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen kyllä nyt ihan ympäripyöreänä ja äimänkäkenä. Ilmeisesti tässä täytyisi olla jonkinlaiset yhteiset tilastot ja tietokone edessä, jotta voi tarkistaa, puhuuko ed. Heinäluoma totta vai palturia, koska minä en oikein usko tähän selitykseen, minkä te nyt annoitte, ihan oikeasti minä en usko. Jos teidän työministerinne olisivat todella onnistuneet työssään, niin eihän meillä olisi nuorisotyöttömyyttä eikä meillä olisi työttömyyttä, vaan kun he eivät ole onnistuneet. Minä sanon aivan tosissani, että olen seurannut sen verran tätä työttömyyttä ja työllisyyttä elämäni aikana, kirjoittanut siitä ja tutkinut sitä, että tuskinpa on niin hyvää työministeriä ollut meillä kuin on tällä hetkellä. Ja kun ministeri Cronberg esitti tämän luettelon, niin ottakaa ja lukekaa ja tarkistakaa asia.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vastata nyt heti sinne edustajalle, että kyllä tilanne on se, että jos meillä on joka neljäs nuori mies ja joka viides nuori nainen työttöminä ja työttömyysaste on 15—24-vuotiailla miehillä 25,8 ja naisilla 21,7, niin kyllä te nyt haukutte väärää puuta. Nimittäin tämä kehitys on syntynyt aivan näiden hallitusvuosien aikana.

Aivan toinen mielenkiintoinen juttu liittyy näihin trendeihin. Eikö ole kummallista kerta kaikkiaan, että hallitus tekee siis vähemmän kuin ennen, vaikka työttömyys on lisääntynyt huomattavasti? Meillä on 52 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta silti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on sijoitettuna 3 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Minusta tämä oli hienoa — arvostan, ministeri, teitä siitä — että te sanoitte, että nyt tämä linjanmuutos on tullut eteen ja aiotte ottaa toisenlaisen politiikan ja tätä yrityksiin työllistämistä tullaan harkitsemaan uudelleen ja sijoittamaan ihmisiä aikaisemmalla tavalla. Tätä linjaahan te olette kritisoinut kaksi vuotta. (Puhemies: Minuutti!) Kyllä tässä on merkittävästä linjanmuutoksesta kysymys.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli varsin terveellistä kuulla ministerin tunnustuksia siitä, että odotukset yritysten tukityöllistämiseen panostamisesta ovat olleet turhaa toivetta. Viime syksynä me valiokunnassa, kun käsittelimme tätä asiaa, arvostelimme tätä painotusta ja julkisen työllistämisen ja kolmannen sektorin työllistämisen syrjintää ja karsintaa. Nyt te olette päätynyt kuitenkin tähän tosiasioiden edessä.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tukityöllistäminen yrityksiin on tapa, jolla pystytään luomaan pysyviä työpaikkoja työttömille työnhakijoille. He itse myös arvostavat tätä mahdollisuutta suuresti. Olemme viime vuoden aikana tukityöllistäneet huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin nimenomaan yrityksiin. Tällä hetkellä tässä talouskriisissä ja nimenomaan sen takia, että lomautuksia on niin paljon, emme luonnollisestikaan löydä tukityöllistämispaikkoja yrityksissä.

Haluaisin myös todeta sen, että kyse ei siis ole siitä, että joka neljäs mies ja joka viides nainen olisi työtön tietyssä ikäluokassa, vaan katsomme nuoret kokonaisuudessaan ja otetaan työvoimaosuus, eli nämä prosentit lasketaan nuorten työvoimasta, ei koko nuorisoikäluokasta. Hehän ovat koulutuksessa pääsääntöisesti. Tällä hetkellä suurin piirtein 5 prosenttia nuorista on työttöminä.

Tähän määrärahakysymykseen haluaisin todeta sen, että viime vuonna käytettiin 490 miljoonaa työllisyystoimenpiteisiin, tänä vuonna on käytetty jo yli 500 miljoonaa, sen lisäksi myönnettiin 19 miljoonaa muutama viikko sitten ja 61 miljoonaa myönnetään nyt. Toisin sanoen olemme jo noin 100 miljoonaa sen yli, mitä viime vuonna käytettiin. Totta kai tilannekin on vakava ja näitä rahoja tarvitaan, ja voi olla, että tarvitaan vielä lisääkin.

Haluan vielä todeta sen, että kun rahoja on siirrelty muutosturvasta tähän työllistämistukeen, niin nämä rahat luonnollisesti lisäbudjetin tullessa elokuussa siirretään takaisin. Tällä hetkellä ei ollut vain näköpiirissä, että muutosturvaan tarvittaisiin näitä rahoja, vaan ne olivat jäämässä käyttämättä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Synkät talousnäkymät ovat asettaneet Suomen poikkeuksellisen suurten haasteiden eteen. Viennin vähenemisen myötä taloustilanne on heikentynyt jyrkästi. Vaikka elpyminen alkaisi jo tämän vuoden lopulla, tulemme kärsimään globaalin taloustaantuman vaikutuksista pitkään.

Oppositio on puuttunut välikysymyksellään tärkeään ja yhteiskuntaamme laajalti koskettavaan asiaan. Työttömyyden kasvu on ollut nopeaa, ja sillä tulee olemaan pitkäkantoisia vaikutuksia. Kaikkein pessimistisimpien arvioiden mukaan työttömyys voi olla ensi vuonna yli 10 prosentin luokkaa.

Opposition kannanotot ovat kuitenkin menneet hivenen pandemian lietsomisen puolelle. Keskustelu on pidettävä totuudenmukaisena ja liitettynä oikeaan kontekstiin. Esitetyistä kommenteista voi lisäksi saada kuvan, että tässä on kyse ainoastaan Suomen sisäisestä ongelmasta, mutta tosihan on, että työttömyyden kasvu on globaali ilmiö ja on sidoksissa maailmalta Suomeen levinneeseen taloustaantumaan. Esimerkiksi rajusta pudotuksesta kärsivällä rakennusalalla oli jo pitkään nähtävissä ylikuumenemisen tilanne. Menneitten huippuvuosien kasvu ei voi jatkua loputtomiin, ja valitettavasti totuus on, että yritysten määrä esimerkiksi tuolla rakennusalalla paisui ylisuureksi ja ala on nyt kärsivä tämänkin johdosta.

Arvoisa puhemies! Hallitus ymmärtää, miten äärimmäisen vakavasta asiasta on kyse, ja mitoittaa varmasti toimenpiteensä tilanteen kehityksen mukaisesti. Hallitus on jo siirtänyt 19 miljoonaa euroa käyttämättä jääneestä muutosturvasta hyödynnettäväksi työllisyystoimissa. Lisäksi tuo Esr-rahoitus voidaan kohdentaa 60 miljoonan arvosta te-keskuksien tilanteen helpottamiseksi.

Välikysymyksessä kritisoidaan hallituksen hitautta uusien työttömyysmäärärahojen myöntämisessä ja sen toteuttamia tuloveronkevennyksiä. Asioista on aina niin monta mielipidettä kuin on puhujiakin. Yrittäjänä olen kuitenkin vahvasti hallituksen tämän hetken tuloveropolitiikan takana. Suomi on ollut kohtuullisen korkeasti verottava maa, (Ed. Heinäluoma: EU:n keskitasoa!) ja kevennyksillä on haettu muun muassa kilpailuvalttia ja sitä, että työntekijöille jäisi enemmän käteen palkastaan. Näin turvataan kotimaisen kulutuksen taso. Talouslinjauksia voidaan aina korjata tilanteen niin vaatiessa, ja hallitus on ilmoittanut, että jatkossa veronkorotuksia on mahdollisesti tulossa. (Ed. Heinäluoma: Sekin vielä!) — Kyllä vaan.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä esitetään huoli erityisesti nuorten työttömyydestä. Totean ed. Kiurulle, että tämä 2—3 vuoden rupeama ei ole nuorten työttömyyden aikajänne, vaan se on viime talvi, jokainen meistä tietää sen. Ilmoitetut luvut, että jopa neljännes nuorista on työttömänä, eivät ehkä kuvaa tilannetta aivan yksiselitteisesti. Osa työttömistä nuorista on juuri opintonsa päättäneitä, pätkätyöläisiä, maahanmuuttajia, varusmiespalveluksensa suorittaneita tai muuten siirtymävaiheessa. Heidän tarpeensa työllistämistoimien piirissä ovat hyvin erilaisia. Pidän kuitenkin erittäin huolestuttavana tilannetta, jossa esimerkiksi nuoren ammattiin valmistuminen vaarantuu harjoittelupaikkojen vähenemisen myötä. Yhdenkään valmistumisen ei pitäisi myöhästyä puuttuvan harjoittelupaikan takia, ja mielestäni nyt pitää vakavasti pohtia tukitoimia nuorten harjoittelujen turvaamiseksi.

Paljon on ollut myös polemiikkia ikääntyvien työntekijöiden eläkeputkeen työntämisestä, samaan aikaan kun työuria halutaan pidentää. Joissain tapauksissa tämä voi olla valitettavasti ainoa vaihtoehto, jos irtisanomisilta halutaan välttyä. Jos irtisanomiset ovat pakollisia, niin yhteiskunnan on jo tulevaisuudenkin kannalta panostettava nuorten töissä pitämiseen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan tulee tietysti huolehtia ikääntyneistä työntekijöistä.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota te-toimistojen tilanteeseen. Vaikuttaa siltä, että työttömyyden kasvu on ruuhkauttanut monien paikkakuntien te-toimistoja ja palvelut eivät enää vastaa kysyntää. Työttömille ja lomautetuille järjestettäviin koulutuksiin pitää satsata, mutta sillä tavalla, että ne vastaavat todellista tarvetta.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vastata edustajalle toteamalla, että te aloititte tämän niin sanotun tempputyöllistämispolitiikan. Te mollasitte aikaisempaa hallitusta ja sen työllisyyspolitiikkaa väittämällä, että siinä tempputyöllistettiin. Kohdensitte painopistettä yritysten tukityöllistämistoimiin ja samalla tämän linjauksen tuloksena te vähensitte niitä toimia, jotka koskevat nuorisotyöttömyyden hoitoa. Näin kävi!

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä te aloititte sen tempputyöllistämisen. Te työllistitte tempuilla korkeasuhdanteen aikaan, ja siltä osin me emme nähneet sitä oikeana tapana. Nyt tällä hetkellä, kun eletään matalasuhdannekautta, tempputyöllistäminen on yksi osa sitä, että me saamme työllistettyä. Juuri näin, ed. Kiuru.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut lähes kolmanneksella vuoden takaiseen verrattuna ja nuorisotyöttömyyden kasvu on yli 50 prosenttia. Lomautusten piirissä on jo noin 90 000 henkilöä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä lähentelee jo 30 000:ta. Tämä merkitsee 10 000:ta nuorta työtöntä enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Näin koulujen päätyttyä tilanne entisestään pahenee, kun näinä päivinä nuoret käyvät ilmoittautumassa työttömiksi työnhakijoiksi. Tähän nähden työministeri Cronbergin lausunnot työttömyyden maltillisesta kasvusta tuntuvat kyllä perin kummallisilta.

Emme saa toistaa viime laman aikaisia virheitä, jolloin nuorisotyöttömyys päästettiin muuttumaan rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Nuoret tarvitsevat erityistä tukea nyt, kun jo kesätyö- ja harjoittelupaikat ovat kortilla, puhumattakaan vakinaisemmista työpaikoista. Nyt nuorten valmistumisen tulpaksi on muodostunut se, ettei pakollista työharjoittelupaikkaa löydy. Nuorten yhteiskuntatakuu turvaa koulutus-, työ- ja harjoittelupaikan alle 25-vuotiaille. Pidänkin tärkeänä, että järjestelmää laajennettaisiin 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla.

Vaikka Lapin tilanne nuorisotyöttömyyden osalta on koko maan keskiarvoa parempi, näkyy tilanteen nopea synkkeneminen myös meillä. Vuoden aikana nuorten työttömyys on Lapissa kasvanut kolmanneksella. Kasvuvauhti on lähes kaksinkertainen yleisen työttömyyden kasvuun verrattuna. Lapissa tämä helmikuun lopulla tarkoitti 1 473:a nuorta, joista alle 20-vuotiaita oli 251. Väen ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä meillä ei ole varaa päästää näitä nuoria syrjäytymään, vaan on pyrittävä aktiivisesti tukemaan heitä elämänpoluilla.

Nykyisen hallituksen tekemä linjaratkaisu työvoimapoliittisten toimenpiteiden vähentämisestä näkyy myös Lapissa. Hallituksen aloittaessa työnsä huhtikuussa 2007 Lapissa oli 5 010 henkilöä erilaisten työhallinnon toimenpiteiden piirissä. Pohjalukema saavutettiin joulukuussa 2008, jolloin heidän määränsä oli laskenut neljänneksellä. Vuoden 2009 budjettia laatiessaan, taantuman merkkien jo ollessa selvästi näkyvissä, Vanhasen hallitus vähensi työttömien palveluista noin 70 miljoonaa euroa. Nyt nuorisotyöttömyyden jo räjähtäessä käsiin porvarihallitus keräilee uudelleen kokoon noita rahoja sisäisin siirroin. Työvoimahallinnon resurssien uudelleenjärjestäminen ei riitä ratkaisuksi. Nyt tarvitaan nopeasti aitoa riihikuivaa rahaa ja tehostettuja toimia työttömyyden hoitoon.

Arvoisa puhemies! Otan vielä esille alueellistamisen ja valtion tuottavuusohjelman. Nämä toimenpiteet käyvät vastakkaisiin suuntiin. Samaan aikaan kun hallitus pyrkii alueellistamaan virastoja maakuntiin, tuottavuusohjelman myötä menetämme valtionhallinnon työpaikkoja maakunnista. Esimerkiksi Rovaniemellä taistelemme parhaillamme postin, aluelennonjohdon ja hätäkeskuksen työpaikkojen puolesta. Siinä ei paljon Valviran kymmenen uutta alueellistettua työpaikkaa lämmitä. Samaan aikaan kun toinen käsi antaa, toinen käsi ottaa. Valtion tuottavuusohjelmasta onkin tullut perimmäisen tarkoituksensa irvikuva, sillä tosiasiassa siinä näyttää olevan kyse valtionhallinnon henkilöstön vähentämisohjelmasta.

Todellisuudessa tuottavuusohjelmalle on valtionhallinnossa aito tarve. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, työvoima supistuu. Silloin on tärkeätä, että kansantaloudellista henkilöstöresurssia pystytään kohdentamaan eri aloille mahdollisimman järkevästi ja tehokkaasti. Valtion tuottavuusohjelman työkaluksi on kuitenkin kehitetty yksinkertainen laskentakaava tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on perusteiltaan kuitenkin kovin kaavamainen. Kahden lähtiessä tilalle saa palkata vain yhden. Lisäksi suunniteltujen leikkausten määrä on ylimitoitettu. Lopputuloksena näyttääkin olevan kohtuuttomuus toisensa jälkeen.

Tuottavuusohjelmasta onkin tingittävä työ- ja elinkeinokeskusten osalta. Työttömien ja lomautettujen määrän kasvaessa meillä on oltava riittävästi työntekijöitä auttamassa ihmisiä työllistymään uudelleen. Henkilökohtaisesta palvelusta ei tule tinkiä näin nettiaikanakaan. Nyt jo ihmiset ovat hämmentyneitä siitä, että henkilökohtainen palvelu on jo kortilla ja työttömät työnhakijat ohjataan nettiin täyttämään kaavakkeita. Sähköinen asiointi ei korvaa henkilökohtaista palvelua, ja myös tulevaisuudessa tarvitsemme työntekijöitä antamaan henkilökohtaista palvelua.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Kunnissa puhutaan palkattomista vapaista, lomauttamisista. Yritykset menevät nurin tai pistävät muuten väkeä pois. Nuoret eivät saa kesätyötä. Moni pelkää valmistumista työttömyyteen. Tässä todellisuudessa me elämme.

Olenkin vähän hämmentyneenä kuunnellut tätä keskustelua, kun täällä jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ovat todenneet, että välikysymys on ollut pelkästään jonkinlainen temppu EU-vaaleja ajatellen. Eli onko tämä sitten kääntäen ymmärrettävä niinpäin, että muuten asia ei ole tärkeä, mutta me vain keräämme tällä turhanaikaisella asian esiin nostolla huomiota? Nyt on kyllä heidän aika avata silmät ja katsoa, mitä Suomessa tapahtuu. Muutenkin vähän hämmästyttää tämä salin mielenkiinto hallituspuolueiden osalta. Kun katsoo puhujalistaa, niin siellä ei kovinkaan montaa hallituspuolueiden edustajaa ole. Elikkä toivoisi, että kun näin hyvän hallituksen politiikkaa tässä tehdään, niin olisi vimmattua puolustusta siellä, mutta tyhjä on sali.

Mutta jos eivät hallituksen riviedustajat tätä tilannetta kaikki hyväksy, niin eipä ole kauan siitä, vain noin vuoden päivät, kun maan terävin johtokin vähätteli todella voimakkaasti ongelmaa. Ministeri Jyrki Katainen totesi tuolloin, ettei finanssikriisi ehkä vaikuta Suomen reaalitalouteen, ja sehän oli sitä aikaa, jolloin me demarit kovasti sillä pelottelimme. Nyt finanssikriisi on muuttunut työttömyyskriisiksi, ja kriisistä on tullut samalla arvokriisi, koska hallitus edelleen vähättelee työttömyyden nousua, vaikka kaikki suuren massatyöttömyyden merkit ovat ilmassa. Eikö edellisestä sukelluksesta todellakaan opittu yhtään mitään?

Viime lamasta on tehty lukuisia tutkimuksia, ja nyt tiedetään, mitä ei saa tehdä. Edellisen laman raskasta laskua maksetaan Suomessa edelleen. Tuolloin ehkä toimittiin jossain kohtaa hyvässä uskossa väärin, mutta nyt asiat tiedetään: massatyöttömyyden murheet, nuorison syrjäytyminen työelämästä pysyvästi, ikääntyvien poistuminen työelämästä lopullisesti ja pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikentyminen, puhumattakaan vaikkapa velkaongelmista, syrjäytymisestä muusta yhteiskunnasta, mielenterveys- ja muista ongelmista, jotka tuhosivat monen ihmisen ja heidän koko perheensä elämän.

Kun hallitus nyt toimii väärin — väärin siihen nähden ainakin, mitä viime lama opetti — se tekee sen tietoisesti. Harmi vaan, ettei hallitus itse maksa tätä töppäystään, vaan jälleen kerran kutsun maksutalkoisiin saavat aivan tavalliset suomalaiset, myös ne pienituloiset, jotka eivät ole hallituksen veroelvytyksestä hyötyneet lanttiakaan. He ovat sivusta katsoneet veroalea ja kokeneet samalla vahvasti hintojen nousun, maksujen nousun ja muun muassa kuntaveron nousun. Heidän ostovoimansa ei ole hallituksen veroalella kasvanut.

Porvarihallitus on veroalellaan tukenut niitä, joilla paljon jo muutenkin on. Niitä kavereita hallitus ei ole jättänyt, mutta pienituloiset ovat pudonneet kelkasta jo porvarihallituksen ensimmäisellä starttipotkulla.

Nuorisotyöttömyys kasvaa jo samaa vauhtia kuin 1990-luvun lamassa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä hipoo 30 000:ta. Pirkanmaalla nuorisotyöttömyys nousi yli 81 prosenttia vuoden takaisesta ja ikääntyneiden työttömyys on kääntynyt nousuun. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 42 prosenttia, eli työttömänä on lähes 8 000 ihmistä enemmän kuin vuosi takaperin. Tukityössä olevien määrä laski, samoin koulutuksessa olevien määrä on alentunut.

Suomella ei ole varaa tällaiseen politiikkaan, tällaiseen työttömyyden kasvuun eikä varsinkaan tulevaisuuden Suomen tekijöiden, nuorten, massatyöttömyyteen. Nuorten työttömyys johtaa helposti syrjäytymiseen, josta ei välttämättä ole paluuta. Esimerkkejä on tästäkin viime laman jäljiltä liikaa. Syrjäytyminen tarkoittaa paitsi inhimillistä hätää myös erittäin korkeita jälkihoitokustannuksia valtiolle ja kunnille.

Työvoimahallinnon resurssien uudelleenjärjestäminen ei riitä ratkaisuksi. Myöskään rahojen siirtely momentilta toiselle ei tässä tilanteessa riitä, vaan tarvitaan nopeasti aitoa lisärahoitusta ja tehostettuja toimia työttömyyden hoitoon. Hätähuutoja tulee jatkuvasti niin työntekijöiltä, jo työttöminä olevilta kuin vaikkapa nuorisojärjestöiltä. Ottakaa edes heidät vakavasti! Hallituksen paperit ja sanailu eivät nyt auta, tarvitaan työtä ja rahaa. Laskut on maksettava, perhe on elätettävä.

Vaikeina aikoina tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä. Kysynkin, miksi SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen jo viime syksynä tarjoama yhteistyön käsi ja meidän sittemmin esittämämme perustellut linjaukset tilanteesta ulospääsyyn eivät hallitukselle kelpaa, eivät siltikään, vaikka maan johtavat talousosaajat puhuvat samaa kieltä opposition kanssa. Ovatko hekin väärässä?

Selvää on, ettei hallituksen ylimielinen asenne kanna pitkälle, sillä siltä pelottavalta korpivaellukselta, jolle hallitus meitä suomalaisia jääräpäisyydessään nyt johtaa, on löydettävä kuitenkin lopulta tie porukalla ulos.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajan johtaman työvoima- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 60 miljoonaa lisäeuroa työllisyyden hoitoon riittää. Tämä kyllä kuulostaa todella optimistiselta arviolta. Pelkästään 70 miljoonaa euroa tarvittaisiin työvoimapolitiikan resurssien turvaamiseen jatkuvan aliresursoinnin sijaan. Työssäjaksaminen on vakavalla koetuksella, samaan aikaan kun satoja hiljan työvoimapoliittisissa tehtävissä olevia voitaisiin uudelleenkouluttaa tehtäviin työttömyyden sijaan.

Te-keskukset potevat akuuttia rahapulaa, kuten ministeriössä hyvin tiedetään. 40 miljoonaa euroa tarvittaisiin pelkästään aikuiskoulutuksen resurssien turvaamiseen. Nuorten aktiivitoimenpiteisiin arvioidaan tarvittavan 90 miljoonaa euroa. Nykyinen, alle 25-vuotiaille teoriassa toteutuva yhteiskuntatakuu olisi saatava todellakin nyt toimimaan. Toisin sanoen jokaiselle alle 25-vuotiaalle on turvattava koulutus-, työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka. Riittävän resursoinnin lisäksi yhteiskuntatakuu on ulotettava koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita. Myös vastavalmistuneiden työllistämistoimia on jatkettava, tukityöllistämistä on lisättävä, ja esimerkiksi työharjoittelupaikkojen turvaamiseksi on aloitettava erityisprojekteja. Koulun ammatinvalinnanohjauksen jatkoksi tarvitaan tarkistussysteemi, joka poimii jatkokoulutuksesta pois jäävät nuoret. Korkean työttömyyden toimialojen vastavalmistuneille on rakennettava erityisiä työssäoppimis- ja jatkokoulutusohjelmia. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä myös työllistämistuella.

Arvoisa puhemies! Koko maassa nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia. Nuorisotyöttömyys kasvaa nyt samaa vauhtia kuin 1990-luvun suurtyöttömyyden aikaan. Nuorisotyöttömyyden huippulukemat koettiin Uudellamaalla, missä kasvua oli peräti 95,4 prosenttia. Omassa maakunnassani Satakunnassa työttömien määrä kasvoi lähes viidesosalla ja nuorisotyöttömien määrä kasvoi yli 60 prosenttia. Samaan aikaan käytännössä on vähennetty juuri nuoriin kohdistuvia toimia.

Vaikka siis työttömiä on 52 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, silti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on sijoitettuna 3 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Te-keskukset olivat jo huhtikuun loppuun mennessä sitoneet työllistämistukiin ja työvoimakoulutukseen varattuja määrärahoja 86 prosentilla. Monilla paikkakunnilla rahaa ei ole eikä näytä olevan tulossakaan. Herääkin kysymys, kuinka hallinnonalalla saattoi jäädä viime vuonna 60 miljoonaa euroa käyttämättä. Ainakin me satakuntalaiset olimme todella aktiivisia ja kärsimme riittävien määrärahojen puutteesta koko viime vuoden huolimatta siitä, että tein kirjallisia kysymyksiä ja kysyin ministeriltä asiasta monia kertoja.

Arvoisa puhemies! Kahden vuoden aikana, vuosina 2008—2010, menetetään lähes kaikki työllisyyden kasvu, joka on edeltävän nousukauden, vuosien 2005—2008, aikana saatu aikaan. Kyse on siis 150 000 työpaikasta kaiken kaikkiaan. Hallituksen aikaulottuvuus työllisyyden hoidossa näyttääkin olevan littana. Seurauksia ei nähdä, vaikka myös edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Viiveellä nousuun kääntyvä pitkäaikaistyöttömyys heikentää työkykyä, ja ikääntyvien kohoava työttömyys poistaa ihmisiä lopullisesti työvoimasta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuorena aiheuttaa monenlaisia ongelmia: köyhyyttä, syrjäytymistä, osattomuutta yhteiskunnassa ja usein koko elämässä.

Arvoisa puhemies! Irtisanottujen tulot laskevat myös voimakkaasti useaksi vuodeksi. Työttömyyden vaikutus on suurin ja pitkäkestoisin pienissä tuloluokissa. Työttömyyden hoito on siis sosiaalisesti erittäin oikeudenmukaista. Kuitenkin sinivihreä hallitus on ollut haluton ottamaan suurpääomaa mukaan yhteiskunnan kehittämiseen. Toistaiseksi yksityissektorille on kanavoitu kyllä erilaisia alennuksia ja ajoittain jopa on väitetty, että elinkeinotoimistot palvelevat yrityksiä jopa paremmin kuin kansalaisia. Vientivetoiset teollisuusyritykset kunnostautuivat juuri lomautus- ja irtisanomissektorilla alkuvuonna. Eikö siksi tukityöllistämisen painopistettä pitäisi ohjata vanhaan suuntaan?

Hallituksen hyödyttömässä politiikassa on siis kysymys arvovalinnoista. Ne tuntuvat olevan niin sinivihreitä, etteivät nämä arvot hyödytä suomalaisia työttömyyden kohdatessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyys koettelee rankasti niitä ihmisiä ja perheitä, jotka joutuvat sen henkilökohtaisesti kokemaan. Tulevaisuuden kannalta on haitallista, jos nuoret eivät pääse töihin. Nuorten työllistämiseen kannattaa investoida, jotta nuoret eivät jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan jo puolen vuoden työttömyys saattaa syrjäyttää työnhakijan pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Järvenpään nuorten työpajan Loimun yksilöohjaaja Ritva Rinne kuvaa nuorten tilannetta paikallislehdessä näin: "Kun ei ole töitä eikä koulupaikkaa, laskee nuoren itsetunto nopeasti. - - Mitä pidempään ollaan kotona, sitä vaikeampi sieltä on lähteä."

Huhtikuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 000. Vuodessa nuorisotyöttömyys on noussut yli 60 prosenttia. Uudellamaalla kasvu on ollut peräti 83 prosenttia. Nuorten miesten työttömyyttä pohtinut ryhmä löysi monia asioita, joiden avulla heidän työllistymistään voidaan helpottaa: tarjoamalla muun muassa työpajoja, koulutusta ja yksilöityä ohjausta. Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssi ry:n saama 500 000 euron valtionavustus nuorten työllistämiseen on oikea ja hyvä päätös.

Hyvä, että hallitus on vihdoin havahtunut työttömyyden kasvuun, mutta taas on pakko sanoa: toimenpiteet ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. Ensimmäisessä lisäbudjetissa vuodelle 2009 lisättiin 22 miljoonaa euroa työvoimapolitiikan määrärahoja. Silti jäätiin vielä noin 50 miljoonaa viime vuoden budjetista, ja se oli vielä hyvä vuosi työllisyyden kannalta.

Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten hallitus päätti, että aiemmin muutosturvaan varatusta rahasta 19 miljoonaa euroa voidaan käyttää myös muihin työvoimapoliittisiin toimiin. Kyseessä on siis sisäinen siirto, mutta tämä auttaa monia te-keskuksia kesän yli. Uusimaa saa tästä rahasta 4 143 000 euroa. Silti Uudenmaan te-keskus ei pysty tekemään uusia palkkatuki-, koulutus- tai starttirahapäätöksiä enää kesäkuun lopun jälkeen, koska raha loppuu. Yhtä huono on tilanne myös Hämeessä ja Satakunnassa. Muualla tilanne vaikeutuu heinäkuun lopussa. Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttö akuuttiin kriisiin taas on jäykkää hankerahaa, ja sitä on jo käytetty vastaaviin tarkoituksiin.

Uudenmaan te-keskuksen alueella oli alle 25-vuotiaita työnhakijoita maaliskuun lopussa noin 5 000. Uudenmaan te-keskuksen tavoitteena on, että jokainen nuori työtön pääsisi kolmen kuukauden sisällä joko työharjoitteluun tai koulutukseen. Tavoitteen toteuttaminen vaatii lisää voimavaroja koulutukseen ja henkilöstön määrään. Näin toimien olisi jokaiselle nuorelle löydettävissä juuri hänelle sopiva ratkaisu.

Jos päätös työllisyyspoliittisten toimien lisärahoista syntyy eduskunnassa vasta syksyllä, määrärahat ovat alueilla aikaisintaan lokakuussa. Vaarana on, että kipeästi kaivatut lisämäärärahat jäävät käyttämättä, koska ne on sidottu budjettivuoteen. Työministeri Cronberg kertoi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni, että työministeriö keskustelee valtiovarainministeriön kanssa siitä, pitäisikö momentin 32.10.51 rahojen olla siirtomäärärahoja. Toivottavasti keskustelut johtavat tulokseen, sillä silloin järjestelmä olisi joustavampi ja toiminnan jatkuvuus parempi.

Arvoisa puhemies! Odotan hallitukselta hyviä päätöksiä, jotta nuoret pääsevät töihin. Oikeus työntekoon kuuluu kaikille.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Liian vähän liian myöhään — tämä kuvaa hallituksen työllisyyspolitiikan linjaa viimeisen runsaan puolen vuoden aikana.

Kun keskustelu alkoi viime kesänä ja SDP:n puheenjohtaja Urpilainen varoitti edessä olevan talouskriisin seurauksista myös työllisyyteen ja kyseli hallituksen varautumisesta asiaan, sitä pidettiin täysin asiattomana. Ennen kuntavaaleja hallitus sanoi, että oppositio pelottelee. Tosiasia oli, että merkkejä siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä Suomessa tulee tapahtumaan, oli jo silloin riittävästi olemassa. Asiantuntijapuheenvuorot laiminlyötiin. Myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistön puheenvuorot, jotka pitkälti yhtyivät siihen arvioon, mikä oppositiossa oli tehty, täydellisesti haluttiin siirtää syrjään.

Kun hallitus antoi viime helmikuussa omia ehdotuksiaan, niiden olemattomuutta työllisyyden hoidon osalta perusteltiin sillä, että hallitus haluaa säilyttää pelivaraa myöhempään. Siis sanottiin, että pitää säilyttää pelivaraa, jotta myöhemmin voidaan tehdä enemmän. Se, mitä tapahtui, oli, että runsas viikko sitten saimme yllättäen lukea Helsingin Sanomista valtiovarainministeri Kataisen ilmoituksen, että elvytyshanat on sitten laitettu kiinni, ei enää lirise. Se, mikä oli ensin perustelua eduskunnalle alkuvuodesta, että myöhemmin pitää olla valmiutta tehdä enemmän, muuttuikin muutama kuukausi myöhemmin siksi päätökseksi, ettei enää tehdäkään yhtään mitään. Alkuvuoden puheenvuorot tietysti oli tarkoitettu tyydyttämään, rauhoittelemaan, eduskuntaa, ja nyt sitten, kun tämä uusin käänne on tapahtunut, hallitus sujuvasti vaikenee molemmilla kielillä käänteen merkityksestä.

Pääministeri puhui täällä päivällä siitä, että hallituksen toimet alkavat juuri kohtsillään purra ja viittasi muun muassa siihen, että kotitalousvähennyksessä on piikki auki. Haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että kotitalousvähennys ei energiaremonttien osalta ulotu esimerkiksi kerrostaloissa, rivitaloissa tai paritaloissa asuviin ollenkaan. (Ed. Kiuru: Eikä kaikkein köyhimpiin!) Tämä erittäin suuri epäkohta jatkuu senkin jälkeen, kun oppositiosta viime syksynä aiheellisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että epäkohta on sekä kansalaisten kohtelussa että myös tähän taloustilanteeseen reagoimisessa. — Ja kaiken huippu on se, että niihin, jotka ovat verotuksessa siinä asemassa, että ovat niin pienituloisia, että eivät saa tästä hyötyä ollenkaan, tämä kotitalousvähennys ei vaikuta ollenkaan, eikä hallituspuolueista ole ollut yhtään ääntä, joka olisi tähän epäkohtaan uskaltanut puuttua, ei edes ed. Pulliaisen, joka yleensä uskaltaa sanoa totuuden silloinkin, kun se on epämiellyttävä.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että ministeriaitio on harvinaisen tyhjä. Lieneekö niin, että ministerit ovat tässä vaiheessa suunnanneet jo kohti Tamperetta ja Pomon konserttia ja jättäneet tämän nuorten työllistämisen vähän vähemmälle huomiolle? Arvostan Bruce Springsteeniä äärimmäisen paljon, mutta katsoin kuitenkin, että tämä työllisyysvälikysymys on siksi arvokas asia, että peruutin oman osallistumiseni. Muutoin tähän musiikkinautintoon liittyen toivotan siellä mukana oleville ministereille antoisia musiikkikokemuksia, mutta toivoisin tietenkin, että täälläkin olisi joku eduskunnalle vastaamassa hallituksen työllisyyslinjauksista.

Kun ministeri Cronberg täällä aikaisemmin sanoi, että valtiolla ja kunnilla on vähennetty työllistettävien määrää, niin hän sanoi totuuden. Todellakin, valtio ja kunnat ovat vähentäneet omia työllisyyssitoumuksiaan, mikä käy hyvin ilmi työvoima- ja elinkeinoministeriön uusista tiedoista. Siis tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että julkinen valta on vähentänyt työllisyystoimiaan 500 hengellä vuoden takaisesta siitä huolimatta, että työllisyystilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan. Tämä sama asia on totta myös yksityisen sektorin osalta, toisin kuin ministeri Cronberg sanoi. Hänhän sanoi, että yksityisellä sektorilla olisi lisätty työllisyystoimia, mutta näin ei suinkaan ole tehty. Ministeriön omasta selvityksestä käy ilmi, että myös yksityisen sektorin osalta hallitus on kylmänviileästi vähentänyt työllistettävien henkilöiden määrää.

Siis työttömyyden käännyttyä nousuun tämä hallitus tekee entistä vähemmän. Se vain luettelee näitä yksittäisiä toimia täällä suurena luettelona uudelleen ja uudelleen ja jokaista 100 000 euron määrärahaa paisuttaen moneen eri kertaan. Mutta eivät ne tekemättömät työt jää näkymättä niille ihmisille, joille tällä hetkellä vastataan, että työvoimatoimistot eivät voi auttaa heitä mitenkään. Siksi toimia tarvitaan tässä ja nyt, siksi opposition vaatimus lisäbudjetista (Puhemies: 5 minuuttia!) on oikea.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ohjelman mukaisesti on verotusta kevennetty tällä vaalikaudella varsin voimakkaasti ja hyvätuloiset ja hyväosaiset ovat saaneet kohtuuttoman osuuden tuosta veronkevennysvarasta, jonka hallitus kirjasi ohjelmaansa.

On hyvin mielenkiintoista tarkastella hallituksen ohjelmaa ja sen toteuttamista. Kokoomus kirjasi hallitusohjelmaan nämä veronkevennykset, ja ne toteutettiin heti hyvin voimakkaasti etupainoisesti ja todellakin niin, että hyväosaisia on suosittu mittavasti. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöveroa, joka on äärettömän epäoikeudenmukainen vero, on kiristetty, ja se kiristys on kohdistunut suhteellisesti kaikkein raskaimmin pienituloisiin, jopa tulottomiin, asumiskustannusten nousun kautta. Eli kokoomuksen veropoliittiset tavoitteet hallitus on toteuttanut maksimaalisesti.

Keskustan tavoitteita ovat olleet takuueläke ja lapsilisien sitominen indeksiin. Näistä molemmista on lupaukset olemassa, mutta toteutus on siirretty vuoteen 2011 vaalitäyiksi. Nyt onkin kysyttävä, jäävätkö takuueläke ja lapsilisien indeksikorotukset toteuttamatta eli jääkö keskustan tämäkin osuus hallituksessa toteuttamatta eli mistä rahat näihin löytyvät tässä talouden tilanteessa. Toivon, että näihin löytyy rahat, koska nämä ovat tärkeitä kohteita.

Työttömyys, joka on lähtenyt syöksyyn, ei ole kummankaan johtavan hallituspuolueen tavoitelistalla ollut missään arvossa. Veropolitiikka on ollut kokoomuksen tähtäin ja keskustalla nämä suuret lupaukset tulevista uudistuksista, joille ei rahoitusta taida löytyä. Sen sijaan työllisyys on jäänyt ajelehtimaan, ja nyt olemme tässä tilanteessa, että hallitus ei edes lisäbudjettia suostu tekemään työllisyystilanteen parantamiseksi vaan kikkailee kaikenlaisilla keinotekoisilla lupauksilla. Tämä on hämmästyttävää tältä hallitukselta.

Herra puhemies! Kun pankit ajautuivat vaikeuksiin tai niitä uhkasivat vaikeudet viime syksynä, niin hallitus toi nopeasti pankkien rahoituksen turvaamiseksi 50 miljardin euron takauspäätöksen, jonka eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti lokakuussa. Pankeille kyllä löytyivät nämä varat, mutta työttömyyden hoitamisessa puhutaan nyt tuhannesosista tästä summasta, vaikka työttömyys on päälle kaatuva asia ja pankkitilanne on kuitenkin kohtuullisessa hallinnassa.

Tämä kertoo siitä arvojärjestyksestä, joka hallituksella on. Hallitus ei siis työllisyyteen halua todellisuudessa panostaa, niin kuin tilanteen vakavuus edellyttäisi. Kaikki asiantuntijat, joita esimerkiksi talousvaliokunnassa olemme kuulleet tässä viimeisen puolen vuoden aikana, ovat varoittaneet, että missään tapauksessa ei pidä päästää työttömyyttä riistäytymään käsistä. Tämän ymmärtää aivan jokainen paitsi hallitus, hallitus, joka sijoittaa edelleen ja antaa näiden veronkevennysten jatkua, jotka on ohjattu hyvin epäsosiaalisesti, epäoikeudenmukaisesti. Työttömät ovat jäämässä oman onnensa nojaan. 19 miljoonaa 50 miljardin pankkijärjestelmätukien rinnalla on todella mitätön summa. Niin on myös 61 miljoonaa euroa, joka nyt ollaan etsimässä Euroopan sosiaalirahaston varoista — ehkä joistakin hankkeista pois, jotka tuolla maaseudulla pitkän tähtäimen hankkeina olisivat varsin tärkeitä. Tällä tavalla edeten tilanne todellakin ryöstäytyy käsistä ja työttömyys kiihtyy vain yhä vaikeammaksi.

Kunnat ovat suurissa vaikeuksissa. Tiedämme jokainen omasta kunnastamme, että nyt ajetaan palveluja alas raa’alla kädellä. Kun ei ole rahaa ja velkaa on jo ennestään paljon, niin vaikka ministeri Katainen puhuu kauniisti kaikenlaisista luvuista, tosiasia on se, että monen kunnan, (Puhemies: 5 minuuttia!) erityisesti keskustalaisen kunnan, kohdalla limiitti alkaa olla niin täynnä, että jos otetaan lisää velkaa, niin korkojen nousu on vaarassa ja sitä kautta ahdinko on sitten lopullinen. Tällä linjalla ollaan, ja se on kyllä sellainen linja, jota ei voi ajatellakaan jatkettavaksi, kun muistamme vielä, että kunnallisvero, jolla se lopulta maksetaan, on jakovero eikä sellainen kuin vielä tällä hetkellä on valtionvero, jossa kuitenkin progressio jakaa hieman oikeudenmukaisemmin sitä rasitetta.

Herra puhemies! Tämä yleinen tilanne on huolestuttava. Välikysymys on tässä mielessä tavattoman tärkeä, ja se nostaa nyt tämän asian edes hieman keskusteluun. Valitettavasti vain hallituksessa erityisesti pääministeri ja valtiovarainministeri, joilla on suurin valta ja vastuu, ovat aika lailla siirtäneet vastuun pois omilta hartioiltaan, ja ministeri Cronberg on sitä yrittänyt sitten täällä kantaa. Hänelle siitä kiitos ja kunnia, mutta kyllä tässä tilanteessa koko hallituksen vastuuta on korostettava, ja sitä vastuuta ei täällä ole kyllä nähty vaan kiertämistä, kaartamista, selittelyä pelkästään, ja valtiovarainministeri erityisesti on syyllistynyt tähän. Nämä rahoituskuviot, joita tässä nyt tarvittaisiin, ovat nimenomaan valtiovarainministerin takana, ja hän ei yhtään ole antanut siinä periksi. Lisäbudjettia ei tule ennen kuin elokuussa, ja sitä käsitellään syys—lokakuussa, ja niin kuin eilen esimerkiksi Keski-Suomen te-keskuksen johtaja sanoi, se on sovellettavissa marras—joulukuussa, ja se on varsin myöhäistä, eli puolisen vuotta menee.

Herra puhemies! Totean, että esimerkiksi Keski-Suomessa työttömyysaste on noussut 22,4 prosenttia vuodessa, nuorten osuus, alle (Puhemies: 7 minuuttia!) 25-vuotiaiden osuus, 35,6 prosenttia. Kun meillä on vanha työttömyyden lasti alla, niin tilanne alkaa olla sietämätön ja monessa kunnassa kysytään, mitä Suomen tasavallan hallitus tekee, ja valitettavasti vastaus, jonka joutuu viemään sinne, on että ...

... ei näytä tekevän mitään, odottelee ja katselee, miten asiat ajautuvat eteenpäin.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi esitti mielestäni varsin yksipuolisen kuvan hallituksen toimenpiteistä, ja erityisesti minua jäi askarruttamaan — toivottavasti ymmärsin väärin — kun hän jollakin tavalla asetti hallituksen toimenpidevalikossa minun mielestäni aivan keskeisen toimenpiteen elikkä suomalaisen rahoitushuollon turvaamisen jollakin tavalla kyseenalaiseksi. Kyllä kai kaikki vastuulliset analyytikot ja muut ovat ehdottomasti olleet sitä mieltä, että se on ollut siellä hallituksen toimenpidejoukossa niitä aivan keskeisiä ja ratkaisevia tekijöitä. Viimeksi kuulin eilen Joensuussa tästä erään merkittävän suomalaisen pankinjohtajan näkemyksen, jossa hän antoi tukea sille, että rahoitushuolto turvataan. Se ei ole pankkitukea vaan on nimenomaan tukea sille, että suomalaiset yritykset voivat olla mahdollisimman varmoja rahoituksensa jatkumisesta ja suomalaiset kotitaloudet varmoja siitä, että ne eivät joudu ongelmalliseen tilanteeseen.

Ihmettelen suuresti tätä yksinkertais-tusta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin kuin sanoin, eduskunta hyväksyi ehkä yhtä keskustan edustajaa lukuun ottamatta tämän 50 miljardin euron takuun pankkien rahoitushuollon turvaamiseksi syksyllä, ja osallistuin myös siihen päätöksentekoon talousvaliokunnassa ja täällä. Viittasin siihen vain siksi, että näin hallitus oli valmis tekemään syksyllä tässä asiassa mutta työttömyyden suhteen jatketaan ja jatketaan ja annetaan syöksyn mennä alaspäin eikä ole ollenkaan samaa otetta kuin oli viime syksynä tähän asiaan. Nyt tarvittaisiin nimenomaan työllisyyteen rankat otteet, voimakkaat otteet, mutta hallitus antaa kaiken luisua.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Työllistäminen on hallituksen tärkein tehtävä. (Ed. Ravi: Siinä kuulitte! — Ed. Kankaanniemi: Pitäisi olla!) Työllistämisestä pitää puhua. Välikysymyksen tekeminen aiheesta saa aikaan kyllä hyvää keskustelua. Oppositiolla ei kuitenkaan ole ollut kunnolla ruutia. Huomio keskittyy työvoimahallintoon sen sijaan, että uudistettaisiin yritystoimintaa ja esimerkiksi teollisuuspolitiikkaa. Selvästi ideologiset erot ovat työllistämisessä erittäin suuret: SDP hoitaa oiretta, hallitus hoitaa tautia. Ero on suuri. (Ed. Heinäluoma: Ja tulokset näkyvät!) SDP on pitkän hallitushistoriansa johdosta vastuussa aikansa eläneen teollisuuspolitiikan tuloksista. Teidän politiikkanne on aina ollut vanhojen rakenteiden väkisin pystyssä pitämistä. Sen tulokset näkyvät nyt. Sanon suoraan: uudistukaa, se on mahdollisuus, tai kuolkaa. Uudistukaa mieluummin, sitä toivon.

Muutama sana myös elvytystoimista, kuinka ne ovat purreet pk-yrityskentässä. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi eilen tutkimuksen pk-yrityskentästä. Sen mukaan pk-yritysten ulkoisen rahoituksen saatavuus on vaikeutunut kevään aikana. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat yleistyneet. Tuotteiden ja palvelujen kysynnässä ei ole kohentumisen merkkejä. Lomautukset ja irtisanomiset ovat jatkuneet. Tutkimus toteaa, että Suomen elvytystoimilla on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Hallitus on tehnyt sen, minkä se pystyy. Rahoitusmarkkinat eivät edelleenkään toimi moitteettomasti, tutkimuksessa todetaan. Maksuvaikeuksien yleistyminen lisää yrityskonkurssien määrää. Tutkimuksessa kiitettiin hallitusta. Kysynnän elvytystoimet ovat olleet osin onnistuneita. Veronkevennykset kuluttajien ostovoiman keventämiseksi ovat jossain määrin hidastaneet kysynnän hiipumista kotimarkkinayrityksissä, mutta ne suurimmat muutokset olisi pitänyt tehdä viisi vuotta sitten ja uudistaa teollisuustuotantoa, uudistaa koko elinkeinopolitiikkaa, ja osin olette siitä vastuussa yhdessä keskustan kanssa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti ed. Perkiön osaamista ja paneutumista, myös hänen tieteellistä panostansa, mutta joudun toteamaan, että ed. Perkiön puolue kokoomus on ollut hallituksessa kohta 20 vuotta yhtä pientä taukoa lukuun ottamatta, siis 20 vuotta on kohta teillä täynnä hallitusvastuuta lähes tauotta, niin että on vaikea keksiä mitään semmoista ongelmaa tässä yhteiskunnassa, jonka syntymiseen te ette olisi myötävaikuttaneet joko aktiivisesti tai passiivisesti. Se aika, jolloin voi selittää kaikki ongelmat yhden edellisen hallituksen toiminnalla, taitaa nyt olla jo ohi. Siihen eivät enää kansalaiset usko. Muutoin totean, että teidän uskonne valtion toiminnan kaikkivoipaisuuteen on kyllä saavuttanut semmoiset mittasuhteet, että edes 1970-luvun sosialidemokratia ei pysty samaan, että valtio voisi päättää, mimmoisia teollisuusyrityksiä meillä on ja miten ne tutkimus- ja tuotekehittelyä tekevät. Siihen minäkään en enää usko.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö syytti sosialidemokraatteja rakenteiden ylläpidosta. Nyt tämä työttömyystilanne osoittaa konkreettisesti, että kokoomus ja sinivihreä hallitus on lähtökohdiltaan paljastanut kyntensä. Te olette työttömyyden hoidossa todellakin purkaneet ne turvaverkot ja rakenteet, millä työttömyyden uhatessa voimme hoitaa ihmisiä ja taata sen perusturvan, että työttömyyden hetkellä on vielä joitain tukiverkkoja olemassa. Nyt lähtökohtaisesti me näemme tulokset siitä politiikasta, jota te olette systemaattisesti ja ideologisista syistä tällä hallituskaudella jatkuvasti ajaneet. Te olette systemaattisesti vähentäneet työllisyyspoliittisia toimia. Onhan se nyt selvää, että jos aktiivitoimenpiteissä oli koko maassa vuosi sitten 31,3 prosenttia työttömistä, nyt tämä osuus on laskenut 25,3 prosenttiin ja meillä on 52 000 työtöntä enemmän, tämä on aivan järjetöntä!

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö osoitti omalla puheenvuorollaan poliittisen historian tietämyksensä ohuuden. Kyllä varmasti kansanedustajan pitäisi se tietää, että oma puolue on ollut lähestulkoon 20 vuotta hallitusvastuussa pientä taukoa lukuun ottamatta. Jos sitten viitataan tähän edelliseen punamultahallitukseen, niin se hallitus sanoi, että se tekee 100 000 uutta työpaikkaa. Sille naurettiin, mutta ne tulivat, tuli ylikin. Kun tämä hallitus aloitti, se aloitti noin 20 miljardia euroa rikkaampana kuin punamulta aikoinaan. Eli nämä syytökset, joita te täällä esitätte, ovat tyhjästä vetäistyjä. Mielestäni tuntuu aika hurjalta tällaisessa keskustelussa vetäytyä edellisten hallitusten taakse, joissa vain sosialidemokraatit olivat tekemässä huonoja tekoja. Todella onnetonta!

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin saa kyllä kuulla niin ylimielistä puhetta kuin ed. Perkiön suusta äsken putkahti ilmoille. Kyllä ei parlamentaarisesta arvokkuudesta ollut todellakaan tietoa tässä tapauksessa.

Nuorisotyöttömyys on nyt jo 29 000. Täällä me olemme saaneet kuulla monta kertaa, että kaikki on hallinnassa. Suomen Pankin asiantuntija vielä eilen kertoi, että talouden vapaa pudotus on nyt pysäytetty mutta työttömyys alkaa kasvaa ja 2010 se työttömyys alkaa olla sitten jo huipussaan. Näitä sotkuja, mitä nyt on saatu aikaiseksi, siivotaan vielä 2013. Tämä on erittäin vakava asia, mitä on nyt päästetty tapahtumaan. Kun tässä muistellaan menneitä, niin aina on hyvä muistaa, että viimeisten kolmen hallituksen aikana, missä sosialidemokraatit olivat mukana, luotiin maahan 300 000 työpaikkaa. Jos kokoomus pystyy nyt luomaan edes murto-osan näistä työpaikoista, niin hyvä on. Pahoin pelkään, että taitaa mennä negatiivisuuden puolelle tässä kokoomuksen hallituksen aikana.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon nyt sosialidemokraattien ja muidenkin tässä salissa kiinnittävän huomiota siihen, että teollisuuspolitiikkamme on aikansa elänyttä. Sen jälkeen kun Suomi liittyi EU:hun, ei mitään omaehtoisia avauksia ole ollut. Olemme aina vaan luottaneet siihen, että EU kyllä hoitaa kilpailukyvyn meille ja kilpailuedut Suomelle. Kyllä varmasti omakin puolueeni on ollut siinä osallisena, mutta nyt sitten pitäisi katsoa tästä eteenpäin. Halusinkin antaa teille vinkin, että jospa SDP ryhtyisi nyt luomaan sitä uutta teollisuuspoliittista linjaa. Mekin mielellämme kuulisimme, mitä se voisi olla, koska tässä on ihan selvästi oltu tumput suorana eikä ole katsottu riittävän kauaksi tulevaisuuteen.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikapitalismin kriisi synnytti talouskriisin, joka nyt on muuttunut työllisyyskriisiksi meillä täällä Suomessakin, ja niin kuin täällä on tullut esille, tästä jo vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja Urpilainen ja monet muutkin ovat varoittaneet. Talouskriisin vaikutusten pysäyttämiseksi olisimme tarvinneet nopeaa, vahvaa elvytystä, kuten julkisia investointeja, kulutuskysyntää ylläpitäviä toimia, mutta porvarihallitus toikin hyvätuloisten veronkevennyksiiin perustuvan elvytyspaketin, joka ei lisännyt juurikaan kotimaista kysyntää. Nyt sitten hallitus vaan odottelee, että käänne nousukauteen tapahtuisi kuin itsestään eikä merkittäviin työllistäviin toimenpiteisiin tarvitsisi ryhtyä.

Uusimpien lukujen mukaan työttömyys nousi huhtikuussa lähes 9 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysprosentin on ennustettu nousevan jo 10:een. Alle 25-vuotiaista nuorista työttömänä on jo viidesosa, mikä tarkoittaa 60 prosentin kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Uudellamaalla nuorten työttömien määrä on lähes kaksinkertaistunut eli noussut 100 prosenttia, joillain alueilla jopa 120 prosenttiin. Tästä työttömyyden dramaattisesta kasvusta huolimatta hallitus varaa riittämättömät resurssit sen hoitamiseen. Tälle vuodelle tekemässään budjetissa hallitus ennakoi työllisyyden kasvua ja leikkasi työllisyysmäärärahoja noin 70 miljoonalla eurolla.

Budjetin käsittelyssä viime vuonna oli kuitenkin tiedossa, että taloustilanne huononee edelleen tämän vuoden aikana, mutta silti hallitus ei palauttanut leikkaamiansa työllisyysmäärärahoja budjettiin. Nyt työttömyyden kasvaessa rajusti on porvarihallitus myöntämässä rahaa työvoimapolitiikkaan saman verran kuin hyvässä työllisyystilanteessa. Rahaa alueelliselle työvoimahallinnolle myönnetään vähitellen, vaikka te-toimistojen pitäisi palvella juuri nyt kasvavaa työnhakijajoukkoa, ohjata heitä työvoima-, koulutus- ja tukityöllistämispaikkoihin. Toimistoilla pitäisi olla varmuus siitä, että määrärahat tähän työhön ovat olemassa. Rahaa tarvitaan. Kesäkaudella on nimittäin odotettavissa työmarkkinoilla lisää lomautuksia ja irtisanomisia.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat työttömille mahdollisuutta päästä aktiivitoimiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorten yhteiskuntatakuu pitää laajentaa koskemaan myös alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Myös vastavalmistuneiden työllistämistukikäytäntöjä pitää aikaistaa. Aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja aloituspaikkoihin on myös osoitettava lisärahoitusta. Rakennemuutoksen vaikutusten pehmentämiseksi on syytä parantaa paitsi lomautettuna ja työttömänä myös työelämässä olevien ihmisten ammattitaitoa. Yrittäjyyttä tulee tukea pidentämällä uuden yrittäjän starttirahakautta. Näin voidaan uusien yritysten syntyä edistää myös taloustaantuman aikana. Työnantajan talousvaikeudet vaikeuttavat oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Siksi työllistämistuen maksamista myös oppisopimuskoulutukseen on lisättävä. Näiden toimien käynnistämiseksi on työllisyyden hoitoon heti ohjattava vähintään 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Hallituksen on myös aloitettava valmistelut laajamittaisen lisäelvytyspaketin valmistelemiseksi ensi syksyä varten.

Arvoisa puhemies! Pitkittyvä työttömyys vaikeuttaa työllistymistä ja tuo mukanaan monenlaisia hankaluuksia: toimeentulo-ongelmia, mielenterveyden ongelmia ja pahimmillaan ylisukupolvista työttömyyttä. Kun nuoret ajautuvat pidemmäksi aikaa työelämän ulkopuolelle, he saattavat kärsiä työttömyydestä, määräaikaisuuksista ja pienipalkkaisuudesta koko työikänsä. Ellemme nyt määrätietoisesti toimi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun estämiseksi, joudumme muutaman vuoden kuluttua ratkomaan ongelmaa, missä meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä ihmisiä, ja se sitten vasta maksaakin. Nyt näillä hallituksen nykyisillä toimilla työttömien nopea aktivointi ei onnistu. Näennäiselvytys on lopetettava ja alettava vaikuttaviin toimiin. Talouspolitiikkaan on saatava uudenlainen ote, ja työttömyyttä on aktiivisesti ehkäistävä. Tähän tarvitaan välittömästi vaatimamme lisäbudjetti. On valitettavaa, että porvarihallitus ei ota tätä asiakseen eikä ota työttömyyden hoitoa tosissaan.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys kasvaa vauhdilla. Tällä politiikalla hallitus syrjäyttää nuoret yhteiskunnasta. Viime maaliskuussa ministeri Pekkarinen arvioi lehtihaastattelussaan, että maahan tulee 100 000 uutta työtöntä vuoden sisällä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen puolestaan ennusti haastattelussaan, että Suomella on edessä ainakin neljän vuoden taantuma. Hän kehotti suomalaisia varautumaan tulevina vuosina veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin. Voisi siis kuvitella, että hallitus todella pistäisi töpinäksi, kun on tämmöistä kaukonäköisyyttä olemassa. Vielä kaksi kuukautta sitten ministeri Pekkarinen vakuutti lehtihaastattelussa, että Suomella on tänä ja ensi vuonna varaa merkittäväänkin lisäelvytykseen. Nyt kahden kuukauden kuluttua valtiovarainministeri Katainen on todennut, että elvytykset on elvytetty ja kukkaro pistetty kiinni.

Hallituksen sisäinen muistio paljastaa, että työllisyysrahat ovat loppumassa jo kolmen te-keskuksen alueella kesäkuun loppuun mennessä. Nuorten kasvava työttömyystilanne luokitellaan muistioissa erityisen vaikeaksi. Nyt työttömiä on 251 700. Tämän lisäksi lomautettuja ihmisiä on 90 000. Lisäksi te-toimistoilla on ennakkoilmoituksen kautta tieto 30 500 henkilön uudesta lomautuksesta. Tilastokeskus julkisti tiistaina huhtikuun työllisyyskatsauksen, jonka mukaan työttömyysprosentti nousi 8,8:aan, eli 10 prosentin raja menee kohtapuoleen jo rikki.

Erityisen vakava ongelma tulevaisuuttakin ajatellen on juuri nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaita työttömiä on noin 29 000. Jo lähes joka neljäs 15—24-vuotias oli huhtikuussa työtä vailla. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 50 prosenttia. Uudellamaalla kasvu on ollut jopa lähes 83 prosenttia. Erityisesti 15—24-vuotiaat miehet ovat jäämässä syrjään. Tilastokeskuksen mukaan miesten työttömyys oli huhtikuussa 9,5 prosenttia ja nuorten eli 15—24-vuotiaiden 23,7 prosenttia. Nämä ovat todella kovia lukuja. Pari päivää sitten monessa perheessä juhlittiin valmistunutta nuorta. Juhla vuosien uurastuksesta on totisesti törmännyt reaalimaailmaan kovin nopeasti. Vakavasti puhuen edessä voi olla todellinen nuorisotyöttömyyskriisi, kun koulunsa tai opiskelunsa päättävät nuoret tulevat työttömien joukon jatkoksi.

Nuorten ihmisten työttömyys on hyvin suhdanneherkkää, ja nuorten asema työmarkkinoilla on normaalia turvattomampi. Nuorisotyöttömyyden seurausten arvioinnissa on muistettava, että läheskään kaikki nuoret eivät saa työttömyysturvaa. Asian tekee erityisen huolestuttavaksi se, että nuorissa ikäluokissa työttömyys ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta pysyvästi kasvaa merkittävästi, varsinkin jos taantuma pitkittyy ja työttömyys jatkuu. Viime laman kokemukset kertovat, että työmarkkinoiden toipuminen taantumasta on hyvin pitkä prosessi. Kaikkien muiden vaikeuksien lisäksi taantuma heikentää pitkäaikaisesti juuri työelämään tulevien ikäluokkien työllisyyttä, kuten kävi 1990-luvun laman aikana, ja se vaikuttaa pitkäaikaisesti työvoiman tarjontaan. Ja työvoiman riittävyydestähän Suomessa ollaan huolissaan. Ei ole varaa siihen, että jo nuoret valmiiksi syrjäytyvät.

Suomen Pankista arvioidaan, että yhteensä iäkkäiden siirtyminen työelämästä, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen vähentäisivät työvoimaa noin 2 prosenttia keskipitkällä aikavälillä ja runsaan prosentin pitkällä aikavälillä. Työvoimapotentiaalin tämän suuruinen pieneneminen hidastaisi keskimääräistä tuotannon vuosittaista kasvua 0,3 prosenttiyksiköllä vuosina 2012—2030. Se tarkoittaisi veroasteen runsaan 2 prosenttiyksikön kiristystarvetta pitkällä aikavälillä.

Myös Mielenterveyden keskusliitto on huolestunut nuorisotyöttömyyden kasvusta ja työttömyyden vaikutuksista nuorten mielenterveyteen. Usko tulevaisuuteen alkaa horjua, kun ihminen ei pääse ammattiinsa kiinni. Alle 30-vuotiaiden kohdalla mielenterveyssyyt, kuten uupuminen ja masennus, ovat kolme kertaa muita eläkkeelle siirtymisen syitä yleisempiä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on tehnyt ehdotuksen kansallisen kriisiryhmän perustamisesta. On hyvin käsittämätöntä, kuinka ministeri Cronberg pohtii vielä, onko oppositio edes tosissaan ollessaan nuorisotyöttömyydestä huolestunut.

SAK vaatii toimia myös nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Suomella ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään nuorta. Tarvitsemme lisäpanostuksia siihen, että opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikka turvataan nuorille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, eli nuorisotakuusta on pidettävä kiinni. Tähän on yksinkertaisesti riitettävä resursseja. Kyse on nimittäin Suomen tulevaisuudesta.

Kun seuraa porvarihallituksen toimintaa, herää aavistus, että 2011 valtaan nouseva hallitus on todellisen kriisipesän hoitaja. Valtionvelka on huipussaan, korkomenot hillittömät, työttömyysluvut korkeat ja teollisuus karannut Suomesta. (Puhemies: 5 minuuttia!) Kyllä tätä taustaa vasten voi todella ihmetellä ed. Perkiön puheita.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi minun on syytä palata aiemmin tässä keskustelussa pitämääni debattipuheenvuoroon, joka oli siis vastaus ed. Heinäluoman samassa debatissa käyttämään puheenvuoroon. Minun täytyy tietysti pyytää ensiksi anteeksi sitä, että valitettavasti en jälleen kerran osannut nähtävästi asettaa sanojani aivan riittävän ymmärrettävästi. Ainakin, kun ed. Karhu huomautti minulle, hänen käsityksensä minun sanomastani oli toinen kuin mitä tarkoitin. Sen takia haluan nyt tehdä tämän täsmennyksen. Kun totesin tuossa debatissa ed. Heinäluomalle hänen huolensa olevan liikuttava mutta aiheeton, niin yhdistin sen tietenkin hänen arvioonsa hallituksen toimintakyvystä enkä tietenkään siihen vakavaan ongelmaan, vakavaan työttömyyskehitykseen, jonka uskon askarruttavan ihan oikeasti kaikkia meitä tässä salissa. Tämän haluan nyt sanoa selvästi eduskunnan pöytäkirjoihin, ettei tästä tule minkäänlaista väärinkäsitystä.

Mutta, arvoisa puhemies, hieman minua jälleen tässä keskustelussa häiritsee tämmöinen mustavalkoisuus. Elikkä minä olen monesti aikaisemminkin joutunut toteamaan sen, että kun täällä käydään keskustelua — sallin toki värikkään kielenkäytön ja yksinkertaistukset ja pidän itsekin niistä — niin jollakin tavalla tämmöiseenkin asiaan, kun käydään välikysymyskeskustelua, työllisyyteen, sen hoitamiseen, toivoisi puolin ja toisin hieman semmoista analyyttisempää otetta eikä niin mustavalkoista asennetta kuin joissakin puheenvuoroissa tässä keskustelussa on esiintynyt.

Haluaisin sanoa sen, että hallituksen toimia tämän kansainvälisen talouskriisin hoidon suhteen on varmasti vielä tällä hetkellä vaikea arvioida ja nostaa esille sieltä sellaisia yksittäisiä tekijöitä, joista varmasti voidaan sanoa, että juuri ne ovat toimineet kaikkein tehokkaimmin, tai sitten joitakin sellaisia, jotka eivät kenties ole toimineet niin hyvin kuin voisi kuvitella.

Joka tapauksessa johtotähtenähän hallituksella on tietenkin ollut se, että kun vienti on joutunut erittäin suuriin vaikeuksiin, niin huomiota on kiinnitetty paitsi sen viennin edellytysten turvaamiseen myös siihen, että meidän kotimainen kulutuskysyntämme pystyttäisiin pitämään mahdollisimman korkealla tasolla. Tähän valikkoon kuuluvat tietysti myöskin veronalennukset, jotka täällä ovat tulleet aika voimakkaan kritiikin kohteeksi. En ryhdy nyt käymään läpi sitä keskustelua, ovatko ne olleet tasapuolisia ja millä tavalla ne ovat eronneet niitten edellisten hallitusten verolinjasta. Me taisimme siitä asiasta jo ed. Heinäluoman kanssa taannoin täällä käydä keskustelua. Käydään se joskus muussa yhteydessä.

Mutta katsotaanpas vähän tulevaisuuden haasteita — tämä osuus tästä puheenvuorostani on ehkä vähän filosofinen. Uskoisin niin, että joka puolella tätä salia olemme huolissamme siitä, mitenkä tulevalla työmarkkinakierroksella tähän maahan saadaan neuvotelluksi sellaiset sopimukset, jotka ovat omiaan turvaamaan suomalaisen kansantalouden kilpailukyvyn ja jotka ovat sitten myöskin mahdollisia toteuttaa. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että siinä tilanteessa saatetaan tulla tilanteeseen, jossa valtiovaltaa pyydetään jollakin tavalla edesauttamaan tämän sopimustilanteen syntyä. Minä kysyn nyt, ovatko ne veronalennukset siinäkin tilanteessa, kun se valtiovallan mahdollinen mukaantulo yleensä on ollut veroporkkana, yhtä tuomittavia kuin te olette tänä päivänä täällä antaneet meidän ymmärtää.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt vaan niin on, että ei voi loputtomiin veroja alentaa, ennen kuin tulee lattia vastaan. Ja nyt on tultu siihen lattiaan. Meillä oli ylikireä verotus 1990-luvun puolivälissä. Se ylikireä verotus on purettu. Me olemme nyt EU:n keskitasoa verotuksessa, arvoisa ed. Ravi. Ei ole mahdollista, että meillä olisi EU:n keskitasoa parempi sosiaaliturva ja palvelut, jos meidän verotuksemme on alhaisempi. Hallitus on toteuttanut veronalennuksia, jotka tässä tilanteessa ovat jo aikaa sitten olleet vastuuttomia. Ne johtavat huomattavaan lisävelkaantumiseen ja siihen, että lähivuosina joudutaan verotusta kiristämään paljon enemmän kuin mitä jouduttaisiin tekemään siinä tilanteessa, että näitä ylimääräisiä veroleikkauksia ei olisi tehty. Kaiken huippu on se, että te olette vielä tuomassa tänne siis säästämiseen tarkoitettuja uusia veroetuja, ilmeisesti myös tämän pääomatulojen uuden verovähennyksen, joka kohdistuu osinkotuloihin. Väärää politiikkaa jatketaan kaasua painaen, vaikka ollaan Titanicin kannella.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika vaikea löytää jotain hyvää siitä, että esimerkiksi hyvätuloisten veroalea jatketaan lainarahalla, vielä kun tiedetään, että se raha ei päädy heillä kulutukseen sen kummemmin vaan siitä menee iso osa sukanvarteen. Näinhän oli ihan tutkitusti tuolla joku aika sitten, teksti-tv:stä sen luin, ja uskon näin, koska en voi uskoa, että hyvätuloiset loputtomasti käyttäisivät sitä lisärahaa. Ei siihen ole tarvetta. Mutta se tarve on pienituloisilla, ja sinne valitettavasti sitä ei ole tullut lainkaan. Nyt puhun aidosti pienituloisista eli siitä joukosta, joka ei ole valtioverotuksen piirissä mutta joka nyt maksaa sitten kohoavaa kuntaveroa. Sitten sille pienituloisten joukolle, joka on valtioverotuksen piirissä, on kuitenkin tullut sen verran vähemmän niitä euroja, että ei se ostovoiman lisäys näy. Se ryhmä, missä se näkyisi, on nämä todella pienituloiset. Heillä menisi jokainen lantti kulutukseen, mutta siellä päinvastoin ostovoima putoaa johtuen näistä kuntien veronostoista, ja nyt on tiedossa se, että ensi vuonna tulee yhä useammassa uudessa kunnassa nousemaan vero elikkä (Puhemies: Minuutti!) ne kunnat, jotka nyt eivät vielä nostaneet, nostavat veroa ensi vuonna eli tilanne vaan syvenee ja pahenee.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaan on kyllä tultava selkeä suunnanmuutos. Hallituksen linjan tuloksena veropohja on nyt nakerrettu veronalennusten vuoksi puhki. Elvyttäminen 90-prosenttisesti veroratkaisulla on osoittautunut erittäin kalliiksi ja erittäin tehottomaksi. Yksityinen kulutus ei kerta kaikkiaan ole huomattavasti lisääntynyt. Ikävintä kuitenkin kaikessa on se, että velkarahalla annetut verojen kevennykset syövät nyt hallituksen pelivaran ja siten halun satsata työllisyyden hoitoon. Siis hallitus on nyt menettämässä tällä menolla ne työpaikat, jotka edeltävä hallitus loi. Kaikkien näiden toimenpiteiden, mitä hallitus tekee, tulisi nyt tähdätä ensisijaisesti työttömyyden torjuntaan. Miksi tämä ei ole teille ykkösasia?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tehdyt veronalennukset ovat olleet kritiikin kohteena, sillä niiden kohdentaminen on ollut kovin kehnoa eikä ole palvellut pieni- ja keskituloisia ihmisiä niin hyvin kuin olisi pitänyt. On aivan käsittämätöntä, että hallitus lähtee alentamaan ruuan alv:tä. Se on itsessään nostanut jo ruuan hintaa ja kiihdyttänyt inflaatiota, ja hyöty kansalaisille tulee olemaan hyvin heikko. Kaikesta huolestuttavinta on ollut tämä hallituksen politiikka, joka kaventaa veropohjaa, ja lopulta maksajiksi päätyvät palkansaajat ja eläkkeensaajat. Kun me katsomme vähän pidemmälle tätä Suomen taloutta, mitä on taantuman jälkeen odotettavissa? Puskurit on syöty, tilanne on se, että suuret ikäluokat jäävät massoittain eläkkeelle, ja se tarkoittaa sitä, että veroja tullaan nostamaan jopa 5 prosenttia. Tämä tieto tuli kanssa siltä kuuluisalta Suomen Pankin asiantuntijalta, jota olen kovasti tänään siteerannut.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritän nyt kovasti välttää sitä, etten syyllisty siihen, mistä äsken muita arvostelin, siihen mustavalkoiseen keskusteluun.

Ed. Heinäluomalle haluan kuitenkin todeta, että se on vaan osatotuus, että Suomen palkkaverotus on EU-maiden tasolla. Se on siellä pienituloisten osalta, mutta jo keskituloiset maksavat meillä selvästi korkeampaa veroa kuin muissa EU-maissa.

Tietysti voidaan esittää tämmöinen väite, että tämä veronalennus ei ole lisännyt riittävästi kotimaista kulutuskysyntää, mutta kysymys voidaan esittää myöskin toisinpäin. Ei varmaan voida vedenpitävästi vastata, mikä olisi ollut tilanne, jos näitä veronalennuksia ei olisi tehty lainkaan — luulen, että kuitenkin huonompi tämän kotimaisen kysynnän suhteen.

Sitten, hyvät ystävät, sosialidemokraatit, minä en saanut vastausta siihen vilpittömään kysymykseeni, oletteko te todella sitä mieltä, että jos esimerkiksi työntekijäjärjestöt tulevat tällä työmarkkinakierroksella esittämään näkemyksensä, että maltillinen ratkaisu vaatii jonkunlaista veroporkkanaa, niin te sanotte suoraan, että ei käy.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Välikysymyskeskusteluun kuuluu se, että oppositio suomii ankarasti tietenkin hallitusta. Mutta tätäkin keskustelua kuunnellessa huoneessani ja täällä salissa huomaa heti sen, että mitään oikeita korjausehdotuksia tämän finanssikriisin tai laman taltuttamiseksi ei oppositiolla ole sen kummemmin kuin ei hallituksellakaan ole muita keinoja kuin niitä, mitä jo on käytetty.

Koska Suomi elää viennistä, tulisi viennin edistämisen olla myös tärkeällä sijalla valtion toimissa. Suomalaiset pk-yritykset esittävät, että kansainvälistymisavustuksia tulisi kiireesti lisätä. Ne esittävät ensi vuoden kehysbudjetointiin 10 miljoonaa euroa lisää yritysten kansainvälistymisavustuksiin. Esimerkiksi veneenrakennusala on Suomen vientivetoisimpia teollisuudenaloja, 80 prosenttia veneistä menee vientiin. Nyt veneala on vaikeassa lamassa ja jopa joutunut lomauttamaan työntekijöitään. Veneenrakentajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että hyvillä vientiponnistuksilla maailmassa aina löytyisi sellaisia ostajia, jotka olisivat kiinnostuneet suomalaisista korkeatasoisista veneistä.

Suomen vienti on vakavan rakennemuutoksen edessä. Logistisista syistä suuria ja painavia tuotteita tuskin kannattaa valmistaa enää meidän maassamme. Puuteollisuuden esimerkiksi tulisi mieluumminkin siirtyä mekaanisen puunjalostuksen alueelle ja esimerkiksi myydä puurakentamisen know-how’ta.

Suomalainen vienti on yhä enemmän immateriaalivientiä. Esimerkiksi Lääkelaitoksen toimintatuloista kolmasosa eli 3 miljoonaa euroa on asiantuntijapalveluja muille EU-maille, mutta nyt sekin hyvä vienti on tyrehtymässä alueellistamispäätösten vuoksi. (Ed. Tiusanen: Hallitus teki sen!)

Suomalainen osaamispääoma on kaikin tavoin pyrittävä säilyttämään. Yleensä osaaminen jossain laitoksessa tai yrityksessä kehittyy useiden vuosien, jopa vuosikymmenien, aikana, eikä meillä ole syytä hävittää valtion toimin tätä osaamista.

Viime lauantaina, kuten ed. Lipponenkin mainitsi, 29 000 uutta ylioppilasta tuli lakitettua. Opetusministeriön tulisi nyt valvoa, että jokainen valmistunut ylioppilas tai peruskoulun päättänyt oppilas löytäisi itselleen opiskelupaikan tai harjoittelupaikan työelämästä. Välivuosia ei kannata kovin monta pitää.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Raville on syytä kuitenkin vastata, jos hän ei vielä sitä edellistä vastausta ymmärtänyt. En tiedä, onko niin, ilmeisesti, että hän on joutunut jo poistumaan, mutta vastaan kuitenkin.

Vastaus on siis se, että todellakin veronalennusten aika on nyt ohi. Jos tätä ei talouspolitiikassa ymmärretä, niin sitten ankkurit ovat kyllä hukassa. Jos tätä ei ymmärretä, niin seurauksena on erittäin paha velkaantuminen ja täysin vastuuton velkaantuminen, jossa hetken hyvää oloa veronalennuksilla nykypolville siirretään jälkeläistemme maksettavaksi erittäin korkean verorasituksen muodossa, ja tämä tapahtuu tilanteessa, jossa joka tapauksessa joudumme veronluonteisia maksuja nostamaan, jotta turvaamme eläkkeet. Nimittäin eläkesitoumuksista on mielestäni kaikissa oloissa pidettävä kiinni sekä niiden henkilöiden osalta, jotka nyt ovat eläkkeellä, että niiden osalta, jotka ovat eläkkeelle siirtymässä.

Kun näin on, niin täytyy nähdä, että ei voi enää jatkaa, jos haluaa mitenkään tehdä vastuullista politiikkaa, veronalennusten tietä, niin kuin nykyhallitus on jatkamassa tuomalla tänne vielä tämän vuoden aikana uusia alennusehdotuksia niille, joilla on ennestään asiat hyvin. Häikäilemättömin itsekkyyden osoitus on se, että hallitus vieläkin valmistelee ehdotusta siitä, että niille, joilla on paljon rahaa, annettaisiin verotukia, kun he panevat rahaa pitkäaikaissäästöön. Se on siis täydellisesti talouspolitiikassa ja moraalimielessä epäonnistunut ajatus. Toivon, että hallituksessa viimein joku heräisi kellojen soidessa toteamaan, että hallitus tekee u-käännöksen ja palaa vastuullisen talouspolitiikan tielle. Jos näin tehdään, silloin me voimme huolehtia myös työllisyydestä.

Totean lopuksi, että hallituksen talouspolitiikan epäonnistuminen kotimarkkinoiden osalta näkyy viimeisissä kaupan myyntitilastoissa. Kaupan myynti on koko alkuvuoden, hyvät arvoisat porvarit, laskenut. Se siitä ostovoimasta. Kaupan myynti laskee 2—15 prosenttia sektorista riippuen. Se kertoo siitä, mitä ihmiset tällä hetkellä tekevät ja mihin teidän veroalennuksenne menevät.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Välikysymys on tehty työttömyyden kasvun pysäyttämisestä. Työministeri Tarja Cronberg omassa vastauksessaan ei lainkaan kohdista huoltaan erääseen kaikkein suurimmista ongelmista, kuntatalouden kriisiin, joka myöskin lisää ja tulee lisäämään voimakkaasti työttömyyttä. Kun 1990-luvun alussa porvarihallitus laittoi kunnat maksajan asemaan ja nimenomaan kuntalaiset, lapset, vanhukset, sairaat, kärsimään siitä lamasta, niin aivan samalla tavalla tekee valitettavasti nyt tämä hallitus, jota johtavat keskustapuolue ja kokoomus ja jossa ovat mukana vihreät ja ruotsalainen kansanpuolue.

Kuntatalouden romahdus, joka tarkoittaa sitä, että kunnat avaavat vuoden 2009 budjetteja ja ensi vuodelle 2010 suunnittelevat yhä tiukempia ja kapeampia budjetteja peruspalvelujen alueella, on nimenomaan tavallisen suomalaisen näkökulmasta kaikkein huonoin tilanne. Tämän hallitus voisi oikaista antamalla kunnille taloudelliset resurssit ylittää tämä laman kuoppa. Näin ei tapahdu, ja tästä seuraa työttömyyden lisääntyminen ensi vuonna ja siitä eteenpäin. Lisäksi hoidon taso heikkenee sekä avohoidossa että sairaanhoidossa, koulujen toimintamahdollisuudet kaventuvat, luokkakoot kasvavat ja vanhusten turvattomuus lisääntyy. Erittäin ikävä tapa siirtää lama niiden kannettavaksi, jotka eivät ole olleet itsekkäitä, eivät ole olleet ahneita, eivät ole syyllistyneet laman aikaansaamiseen.

Arvoisa puhemies! Työministeri toteaa vastauksessaan, että finanssikriisin syyt eivät ole Suomessa mutta seuraukset näkyvät valitettavasti meilläkin. Hän toteaa myös, että tämän finanssikriisin seuraukset ovat tulleet Suomeen viiveellä mutta voimakkaina. Hallitus koko viime vuoden ajan kieltäytyi uskomasta finanssikriisiin, kieltäytyi uskomasta Suomen joutumiseen taloudelliseen lamaan. Hallitus hidasteli toimenpiteissään, kertoi, että vuoden 2009 budjetti on sinänsä jo elvytystä, kertoi olleensa jo keväällä 2008 aktiivinen torjuakseen lamaa, mutta kuitenkin samaan hengenvetoon totesi, että Suomea ei lama kosketa ja jos koskettaa, niin hyvin lempeästi. Kuitenkaan tämä lempeys ei tämän päivän välikysymysvastauksen perusteellakaan ole toteutunut.

Arvoisa puhemies! Tänään oli kestävän kehityksen toimikunnan kokous. Siellä tiedustelimme, kuinka paljon hallituksen vuoden 2009 budjetissa on niin sanottua ekologista elvytystä. Valtiovarainministeriön johtava virkamies ei pystynyt tähän vastaamaan. Kuitenkin on tässäkin työllisyyskysymyksessä painotettava sitä, että hallitus lopulta lähtisi ylittämään laman aiheuttamaa syvää taantumaa kestävän kehityksen keinoin eli ilmastonmuutosta hilliten ja tekemällä päätöksiä, jotka tulevaisuudessa myös ovat mukana estämässä samantyyppisen tilanteen toistumista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaus välikysymykseen ei kyllä ole tyydyttävä. Tässä lähinnä kaksi oppositiopuolueen puheenjohtajaa asetetaan syyllisten penkille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen on oikeassa, ja kaikki tiedämme sen, että kuntatalous on suurissa ongelmissa, mutta se ei parane pelkällä rahalla. Tietenkin valtionosuuksia on luvattu lisää, mutta meidän täytyy päästä toteuttamaan kunta- ja palvelurakenneuudistus. Se on jäänyt täysin kesken. Tänä vuonna tuli kuntaliitoksia, mutta ensi vuosi näyttää jo tosi huonolta. Edes terveydenhoitolakia ei ole saatu voimaan, vaikka olemme kovasti toivoneet, että olisimme saaneet sen ensi vuoden alusta. Se vahvistaisi silloin perusterveydenhoitoa, kun se olisi laissa määrätty, ja sitten nämä erva-alueet eli erityisvastuualueet tulisivat hoitamaan oman osuutensa erikoissairaanhoidosta. Veronalennuksia ei ole nyt näköpiirissä, ainakaan meille ei ole ryhmässä kerrottu, paitsi arvonlisäveron alennus, joka tulee ruokaan, ja sehän sovittiin jo kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa. Toivottavasti se onnistuu. (Ed. Heinäluoma: Kankkulan kaivo!) — Ei ole meille sanottu.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On ihan selvää, että jotta tästä talouskurimuksesta eroon päästään ja nokka nousuun saadaan, niin meidän täytyy luoda työllisyydelle parempia toimintaedellytyksiä, elinkeinoelämälle etunenässä, ja tehtävä kaikki ne kansalliset toimet, joita tarvitaan. Se on ihan päivänselvä asia. Paljon on hallitus tehnyt, ja edelleenkin sillä töitä riittää. Siinä voin yhtyä myöskin opposition arvioon, että tekemätöntäkin työtä vielä tällä saralla on.

Mutta ed. Heinäluoma totesi täällä, että veroelvytyksestä on luovuttava ja veronalennusten aika on ohi. Näin varmaan asianlaita on. Mutta tämän osalta, mikä suunnitteilla nyt on, mistä on tihkunut tietoja — myöskin niin sitä on arvioitu, että Suomesta tehdään veroparatiisi, ja siihenhän te varmaan viittasitte — kysymyshän ei ole suoranaisesta veronalennuksesta, vaan siitä, että varmistetaan pääomien tulo sellaisiin tapoihin ja sellaisiin toimiin, jotka luovat työpaikkoja, luovat mahdollisuuksia investointeihin. Siitä tässä on kysymys. En käy kiistelemään teidän kanssanne siitä, onko se tapa juuri tuo, mikä julkisuuteen on nyt tullut. Voi olla, että ei ole, mutta tämän tyyppisiä asioita varmaan kannattaa edelleenkin meidän yhteisestikin miettiä, mitä me voisimme saada aikaan, että pääomat pysähtyvät paremmin ja suuntaavat paremmin matkansa Suomeen, jotta me pystymme edistämään työllisyyttä, jotta me pystymme edistämään taloutta. Sitä me varmasti kaikki haluamme. Toistan vielä sen, etten kiistele siitä, onko se oikea tapa vai ei, mutta jotain tämäntyyppisiä toimenpiteitä tehdä pitää.

Puhemies! Toinen asia vielä lopuksi. Ministeri Katainen täällä totesi, kun rakennerahastoista ja niiden hallinnasta ja niiden toiminnasta tuli puhetta, että ne ovat ihmisten tekemiä ja niitä voidaan muuttaa yksinkertaisempaan suuntaan. Tähän häntä kannustan. Valtiovarainministeriö on reilusti sanottuna ollut kyllä kaikkein suurin kanto kaskessa erittäin tiukkoine tulkintoineen, ja nyt toivon, että ministeri Katainen panee siellä tuulemaan, jotta me pääsemme eroon tästä jonninjoutavasta byrokratiasta ja tarpeettomasta hallinnosta. Suoraviivaisempaa toimintaa, jotta rahat saadaan aktiiviseen käyttöön mahdollisimman nopeasti!

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä näkyy hallituksen politiikan linja ja myös arvovalinta. Hallitus katsoo tässä taloustilanteessa, kaikkien näiden ongelmien keskellä, että tuen tarpeessa ovat ne ihmiset, joilla on paljon rahaa, jotka voivat miettiä, mihin he sen rahan laittavat. Sitähän tämä teidän ehdotuksenne, jota ministeri Kiviniemi parhaillaan valmistelee, tarkoittaa. Eli kun jatkossa sijoitat rahasi pitkäaikaissijoituksiin, vaikkapa pankkitalletuksiin, niin saat siitä verohelpotuksen, verohelpotusta niille, joilla on ylimääräistä rahaa. Onko meillä ongelmana pitkäaikaissäästäminen? Ei. Onko meillä ongelmana se, että raha ei liiku kotitalouksissa eikä liiku kotimarkkinoilla tällä hetkellä? Kyllä on. Hallituksen toimet ovat talouspoliittisesti vääriä ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia. Näillä rahoilla, jotka te nyt käytätte näiden varakkaiden ihmisten lisätukiin, voitaisiin kaikki nämä nuorten työllisyyteen liittyvät ehdotukset hoitaa, jotka täällä tänään on mainittu, kaikki tulisivat hoidettua, mutta te jatkatte väärää linjaanne loppuun saakka. Nyt ainakin kannella ollaan, jäävuori lähestyy.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä verotuskysymyksessä on kyllä todella ihmeellisiä asioita, niin kuin ed. Heinäluoma äsken sanoi. Kun pienisäästöinen eläkeläinen laittaa rahansa pankkiin, niin hän siitä minimaalisesta korosta joutuu maksamaan sitten sitä veroa ja itse asiassa hänen pääomansa hupenee pankissa. Mutta sitten toisaalta ollaan valmiita tekemään tämmöisiä veroporkkanoita ihmisille, joilla on rahaa sijoittaa pankkiin.

Mutta ottamatta siihenkään kantaa kaikista uskomattominta on, että hallitus ei sitten laita tarkkoja sääntöjä siihen, paljonko pankit saavat veloittaa sitten näitten tilien ja rahastojen ynnä muiden tuotteittensa hoitamisesta, koska pahoin pelkään, että nämä kaikki veroporkkanat loppujen lopuksi sitten päätyvätkin pankeille erilaisten maksujen kautta. Hyötyykö se tavallinen säästäjä sitten loppujen lopuksi yhtikäs mitään?

Toivoisi todella, kun täällä on sentään kaksi hallituspuolueen edustajaa paikalla, että he huolehtisivat siitä, että jos tulee jotain uudistuksia, niin erityisesti paneudutaan siihen, mitkä ovat rajat pankeilla maksujen perimisessä ja sen hallituksen antaman veroporkkanan ulosmittaamisessa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tärkeitä näkökulmia oppositiolta ehdottomasti äsken kuultiin. On selvä, että meidän täytyy myös huolehtia oikeudenmukaisuudesta, sehän on ihan päivänselvä asia. Mutta samaan aikaan kun siitä huolehditaan, meillä pitää olla dynamiikkaa myöskin taloudessa. Siitä varmaan entinen valtiovarainministeri ed. Heinäluoma on samaa mieltä, että dynamiikalla me luomme uutta, me luomme uusia työpaikkoja, ja sen tyyppisiä uusia instrumentteja meidän pitää ottaa käyttöön. Mutta korostan sitä, kolmannen kerran, että niiden instrumenttien pitää olla oikeudenmukaisia. Se on aivan selvä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaisille on tulossa kalliiksi tämä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan linja. On selvää, että 90 prosenttia elvytyslinjasta perustuu verojen kevennykselle. Sen hintalappu tulee vielä kaatumaan seuraavan hallituksen niskaan. Työttömyys kasvaa, eikä hallituksella tunnu olevan tahtoa eikä myöskään rahaa hoitaa työllisyyttä. Elvyttäminen on todettu jo tehottomaksi, eli tämä yksityinen kulutus ei ole verojen kevennysten varassa kuitenkaan selkeästi lisääntynyt.

Samaan aikaan näyttää siltä, että työllisyyden hoito ei ole tämän hallituksen ykkösasia. Se on hyvin ihmeellistä juuri siksi, että työttömyyden nousua olisi aina helpompi ehkäistä niin, että painetaan alas sitä noussutta työttömyyttä eikä sitten levitellä käsiä, kun meillä on massatyöttömyys edessä. Me olemme myöskin kuulleet asiantuntijoiden näkökulmia siitä, että ensi vuonna työttömyys uhkaa lisääntyä entisestään, ja näyttääkin siltä, että kahden seuraavan vuoden aikana me lähes menetämme sen työllisyyden kasvun, jonka me saimme aikaan nousukauden aikana. Siis noin 150 000 työpaikkaa on vaarassa. Näin työttömyys ja varsinkin nuorisotyöttömyys on räjähtämässä käsiin, ja ministeri Cronberg maalailee tätä näkökulmaa vielä "maltilliseksi".

No, me olemme oppositiossa toimineet ja olemme lähteneet siitä, että nyt tarvitaan heti työllisyyttä tukeva lisätalousarvio, ja sitä hallitus ei ole suostunut vielä tänä keväänä tuomaan, vaan hallitus esittää, että tähän asiaan palataan syksyllä. Oppositio on esittänyt sosialidemokraattien johdolla, että tarvitsemme 200 miljoonaa lisää työllisyyspoliittisiin toimiin. Me emme saa toistaa laman virheitä. Se maksoi liikaa nuorten syrjäytymisenä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tehtävänä on toimia ja opposition patistaa, ja tänään on todella patistettu. Se, että hallitus, niin kuin kyllä edellinenkin hallitus, on kaventanut veropohjaa, kostautuu. Nyt veropohjaa kavennetaan. Samalla otetaan ulkomaista velkaa. Minkälaista veropohjaa kavennetaan? Edellinen hallitus lopetti varallisuusveron. Nyt nimenomaan hyvätuloisten ihmisten verotusta helpotetaan. Meillä on miljoona ihmistä, jotka myös maksavat veroja mutta joiden verotusta ei ole helpotettu. He maksavat kunnallisveroja ja veron kaltaisia muita maksuja. Näin ollen tämä on kokonaisvaltiontalouden ja julkisen talouden kannalta todella kestämätöntä. Samalla ei tueta kuntia riittävästi, jotta ne voisivat toteuttaa palveluja.

Puhemies! Varsin kummallista on se, jos Suomeen ollaan tekemässä veroparatiisimallia. Näitä perusteluja, miksi tarvitsemme pääomalle omia miellyttäviä sopukoita asettua verotuksen ulkopuolelle, löytyy Caymansaarten papereista, niitä on löytynyt Kanaalisaarten papereista, Liechtensteinista, Luxemburgista jne. Miksi Suomi nyt lähtisi antamaan tällaisen erityiskohtelun pääomatuloille, jopa sillä tavalla, että suomalaiset pääomatulot voidaan viedä pois, verottajan tavoittamattomiin? Ei todellakaan hyvää politiikkaa, samaan aikaan kun EU:ta patistamme lopettamaan veroparatiisit.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Ed. Tiusanen pääsi aivan viimeisissä sanoissaan juuri asian ytimeen: Suomi on ollut aktiivinen ja tämä hallitus on ollut aktiivinen siinä, että rahoitusmarkkinoiden valvontaa tiukennetaan, veroparatiiseista päästään eroon ja ne tulevat kansainvälisen kontrollin piiriin. Juuri näinhän me menettelemme myös Suomessa, ja Suomi on ollut siinä esimerkkinä. Meillä on ollut edellisen laman jäljiltä myöskin vähän annettavaa, ja siinä mielessä näiden samojen oppien pitää olla mielessä tietenkin niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Tässä hallitus on nimenomaan ollut aktiivinen.

Sitten, puhemies, jos mitään ei tehdä, on ihan selvää, että työttömyys uhkaa edelleenkin kasvaa, ja siksi me tarvitsemme myöskin sellaisia uusia keinoja, että meillä on mahdollisuus työllisyyttä kohentaa. Siinä ei nyt kannata ihan hirvittävästi etukäteen rajata pois niitä keinoja, mitä käytetään. Päämäärähän meillä on ihan yhteinen, ei kai siitä ole mitään epäselvyyttä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä ed. Lepän puheenvuoron jälkeen. Ed. Leppä alan asiantuntijana tietää, että meillä on muun muassa bioenergiaongelma. Metsäteollisuus on ongelmissa, sellutehtaita lopetetaan, meidän uusiutuvan bioenergiamme määrä suhteellisesti ja absoluuttisesti vähenee samaan aikaan, kun sitä pitäisi EU:n päätösten perusteella nostaa. Tämä olisi nimenomaan yksi työllistävä tekijä. Tähän mielenkiinnon kiinnittäminen lisää insentiiviä, lisää aktiivisuutta hallituksen puolelta.

Mitä tulee vielä näihin erilaisiin nimettömiin rahastoihin, niin valitettavasti on ilmeistä, että Suomen hyvä yritys patistaa EU:ta on samaan aikaan saanut seurakseen tällaisen oman suomalaistyyppisen vapaamatkustajamallin, joka on hyvin verrattavissa näihin veroparatiiseihin.