Päivi Räsänen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä aloitteessa ehdotetaan, että tulottomien ja pienituloisten kohdalla voitaisiin päästä eroon tästä 55 päivän karenssista sairauspäivärahaa haettaessa. Tulottomien ja pienituloisten sairauspäivärahahan poistettiin vuoden 1996 alusta alkaen, ja silloin hanketta puolustettiin sillä perusteella, että jos henkilöllä ei ole terveenä tuloja, niin hän ei tuloja tarvitse sairaanakaan. No, myöhemmin tätä lievennettiin, eli vuonna 2002 lakia muutettiin niin, että niin sanottua työedellytystä vailla olevien vähimmäismääräiselle sairauspäivärahalle asetettiin 55 päivän karenssi.

Jos nyt ajatellaan vaikkapa tulottoman kotiäidin sairastumista, niin kyllä tällainen merkitsee taloudellista kuormitusta perheelle. Lasten hoito joudutaan järjestämään, ja sairauskulut lisääntyvät, ja sama ongelma koskee muitakin tulottomia tai erittäin pienillä tuloilla toimeen tulevia henkilöitä.

Pidän tätä yhtenä meidän sosiaaliturvamme epäkohtana ja häpeäpilkkuna, että nimenomaan näiden kaikkein vähävaraisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden kohdalla vaaditaan 55 päivän odotusaika ennen kuin he saavat sairauspäivärahaa, kun meillä työssä käyvillä ihmisillä käytännössä minkäänlaista karenssia ei ole, vaan sairausaikanakin palkka juoksee, joten toivon, että tämä asia voisi edistyä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran on todettava, että ed. Räsänen on tehnyt erinomaisen lakialoitteen, ja nimenomaan, kuten hän tässä totesi, on kyseessä suomalaisen järjestelmän suuri epäkohta ja häpeäpilkku. Koska kyseessä on monin eri tavoin muutoinkin erittäin haavoittuvassa asemassa olevat yhteiskunnan täysivaltaiset jäsenet, niin tuntuu kummalliselta, että ikään kuin myös tämä perustuslain 19 §:n 2 momentti perustoimeentulon takaamisesta sairauden aikana tai muutoinkin ei sitten koskettaisikaan 55 päivän karenssin ajan esimerkiksi kotiäitejä. Tuntien ja tietäen sen tärkeän työn, mitä perheenemännät ja kotiäidit tekevät, niin tuntuu aika erikoiselta, että heidät asetetaan täysin eriarvoiseen asemaan monen työssä käyvän kanssa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenenä on helppo yhtyä tuohon ed. Kyllösen puheenvuoroon ja ed. Räsäsen aloitteeseen, mikä on kirjoitettu hyvin, että 19 §:n 2 momentin mukaan jokaiselle pitää taata oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa sairauden aikana. Tätä taustaa vasten on erikoinen oletus, että tuloton tai vähätuloinen voisi turvata perustoimeentulonsa ensimmäisen 55 päivän odotusaikana jollakin muulla tavalla, kuten puolison tuloilla. Se kasvattaa entisestään tuloeroja. Se on myös perustuslain kannalta erittäin kyseenalaista.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Iloitsen siitä, että uusi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula on aivan erityisesti halunnut painottaa olevansa perusturvan puolustaja, ja kyllähän tässä esityksessä, jos missä, on kysymys perusturvasta, ja edelleenkin ajattelen, että koko sen ajan, mitä itse olen täällä eduskunnassa toiminut, niin kyllä tuo vuonna 1996 Lipposen ensimmäisen hallituksen tekemä esitys oli todellakin yksi niitä suurimpia virheitä, joilla horjutettiin nimenomaan tätä perusturvaa. Silloin leikattiin sairauspäiväraha, ja tietysti leikkauksia silloin tarvittiin, mutta se toteutettiin niin, että ei kajottu lainkaan tähän ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan, vaan koko se leikkaustarve kohdistettiin ainoastaan tähän vähimmäispäivärahaan, joka siis poistettiin näiltä vähätuloisilta tai tulottomilta. Yhdessä keskustan kanssa silloin kyllä vastustimme oppositiossa ollessamme tätä. No, pieneltä osin tätä on korjattu, mutta edelleen tähän on jäänyt tämä 55 päivän karenssi. Toivon, että uusi sosiaali- ja terveysministeriö nyt ponnekkaasti lähtisi ajamaan tätä häpeätahraa pois.