Täysistunnon pöytäkirja 60/2011 vp

PTK 60/2011 vp

60. TORSTAINA 27. LOKAKUUTA 2011 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Koulujen homeongelmat

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa on erittäin paljon julkisia rakennuksia, joita tällä hetkellä vaivaa homeongelma. Erittäin vakavaksi ongelman tekee se, että suuri osa näistä on koulurakennuksia, noin tuhat eli kolmasosa kouluistamme. Työterveyslaitoksen laskelma vuodelta 2008 jo osoitti, että noin 75 000 oppilasta ja 10 000 aikuista on vaarassa sairastua kyseisen ongelman takia. Tilannetta on hieman auttanut vuosittainen noin 36 miljoonan euron korjausmääräraha. Määrärahan tarve ei ole vuosien kuluessa vähentynyt, päinvastoin: lisääntyvässä määrin tulee uusia tietoja koulujen homeongelmista.

Homeisten rakennusten korjaamista viivästytetään, vaikka ongelmat tiedetään. Kunnat ovat puuttuvien määrärahojen takia vaikeassa tilanteessa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Eikö hallitus ole tiedostanut ongelmaa, koska on leikkaamassa korjausmäärärahan 5 miljoonaan euroon eli kahdeksasosaan aikaisemmasta, joka sekään ei ole ollut riittävä?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Herra puhemies! Tämä kysymys nyt on tietysti laajempikin, ei koske pelkästään meidän kouluja. Ne, jotka ovat olleet kansanedustajina pidempään, tietävät, että tämä on valitettavasti ollut sellainen kestoaihe. Meillä on valitettavasti niin paljon homeongelmaisia kouluja esimerkiksi, että aiempinakaan vuosina ei ole voitu osoittaa rahaa riittävästi näitten koulujen peruskorjaukseen.

Tämä edustaja Mäkipään esille ottama asia on vakava, ja jaan ja jaamme sen huolen. Nyt kun hallituksen budjetti on eduskuntakäsittelyssä, niin tietysti edustajilla on asiantuntijakuulemisenkin pohjalta mahdollisuus sitten tehdä korjaus- ja tarkennusesityksiä budjettiin. Valitettavasti vaikeasta taloustilanteesta johtuen näitä määrärahoja on jouduttu supistamaan.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tiedän hyvin, että jo 16 vuoden aikana on esitetty yli 150 laki-, toimenpide-, toivomus- ja talousarvioaloitetta ja ollaan tässä samassa tilanteessa.

Mutta, arvoisa puhemies, lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan lapselle turvallisen, terveellisen kasvuympäristön. Tässä asiassa liikutaan vaarallisilla vesillä lasten kustannuksella. Ihmisen terveyden menettämistä ei koskaan pysty mittaamaan rahassa. Monissa tapauksissa lapset ovat saaneet elinikäisen sairauden homemyrkyistä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä:

Eikö homeongelmissakin ennaltaehkäisy olisi parasta, sillä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmään yli 200 miljoonan euron kustannukset?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Meillä oli täällä eduskunnassa viime hallituskaudella vallan erinomainen tarkastusvaliokunta, joka työskenteli arvostetun kansanedustajan Matti Ahteen johdolla. Tuo tarkastusvaliokunta päätti nimenomaan selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja näitä vaikutuksia ja on tilannut nyt tähän liittyen sitten tutkimuksen. Haluaisin uskoa, että tältäkin pohjalta sitten on mahdollisuus käydä tähän vakavaan ja tärkeään ongelmaan kiinni.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Nykyinen tarkastusvaliokunta on laatinut tällaisen nyt jo esiselvityksen, jonka perusteella on jo todettu terveydellisten haittojen olemassaolo. Tästä johtuvat myöskin nämä suuret, monien satojen miljoonien terveysmenot. Eivätkö ennalta ehkäisevät toimet olisi tässä tapauksessa tärkeitä? Hallitus on nyt päättänyt esimerkiksi homekoulujen rahoituksesta, niiden korjaamisesta peräti 5 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Mitä tällä saa? Mitä tällä jää käteen? Kysynkin ministeriltä:

Eikö lisätalousarvio olisi nyt tarpeellinen laatia tähän akuuttiin hätään ja arvioida sinne uudelleen homevaurioiden ongelmat?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Se, että näitä määrärahoja on jouduttu vähentämään, johtuu tietysti tästä vakavasta taloustilanteesta. Kun nyt tämän asiallisen kysymyksen on esittänyt viime eduskuntakaudella merkittävässä asemassa hallituspuolueena ollut keskustapuolue, niin voin sillä tavalla suoraan sanoa, että tietysti harmittaa se, että tähän asiaan silloin, kun oli nousukausi ja rahaa oli merkittävästi enemmän kuin nyt, ei sitten riittävästi puututtu.

Mutta niin kuin halusin todeta, nyt budjetti on eduskunnan käsittelyssä. Jos saa vanhoja muistella, niin eduskunta on aina ollut kovin yksimielinen siitä, että homekouluongelma on niin vakava, että sinne on aina lisätty rahaa. Haluaisin uskoa, että näin tapahtuu nytkin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko ministeri Kiurulla vielä vastaus tähän? — Olkaa hyvä.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani minullakin on pieni potti käytettävissä kosteus- ja homeongelmien hoitamiseen. Se on pieni selvitysraha, ja me erityisesti tuemme sellaisia kotitalouksia, joilla on mahdollisesti tämä ongelma omassa asunnossaan tai talossaan. Olen pitänyt siitä kiinni, että heikkonakin taloudellisena aikana on ollut tärkeää, että meillä tukipakettia riittää kohtuullisessa määrin kuitenkin tukea suomalaisia kuluttajia näissä ongelmissa.

Lisäksi on sanottava, että meidän rakennusmääräyksethän tulevat muuttumaan tällä kaudella merkittävällä tavalla. Me olemme lähteneet ihan uudelle polulle energiatehokkuuden suhteen, ja se tuo myös parannusta. Mutta erityistä parannusta tuo se, että peruskorjauksiin tällä hallituskaudella tullaan tuomaan regulaatiota lisää eli sille vastinetta, että meillä ei ole ollut peruskorjaukseen minkäänlaisia ohjeistuksia. Nyt nämä asiat pannaan kuntoon, ja uskon, että tämä ongelma myöskin omalta osaltaan paranee tässä vuosien mittaan. Se on ainakin parempi kuin ei mitään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä homerakentaminen on ollut suuri ongelma jo kymmeniä vuosia. Se on kaikkien tiedossa. Nyt kun monella kunnalla taloustilanne on erittäin heikko, niin on siirrytty sellaiseen malliin, että ei enää rakenneta omaan omistukseen kouluja ja päiväkoteja vaan on siirrytty tällaiseen hienoon elinkaarimallirakentamiseen, jolloin kunnat tekevät jopa 25 vuoden vuokrasopimuksia kiinteistösijoittajien kanssa. On väitetty, että kun kunta menee vuokralaiseksi näihin tiloihin, niin rakentamisen laatu olisi parempaa, kun siinä on joku toinen omistaja kuin julkisen sektorin omistaja.

Kysyisin arvoisalta ministeriltä, mikä on hänen näkemyksensä, että jos omistaja on julkinen sektori, kunta tai valtio, kuntayhtymä, niin miten se laatu voi olla huonompaa kuin silloin, jos omistaja on tällainen yksityinen kiinteistösijoittaja.

Sitten kysyisin vielä näistä vastuuajoista, (Puhemies: Arvoisa puhuja, minuutti on tullut täyteen!) voisiko niitä lisätä rakennusliikkeille.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymykseen on helppo vastata: Suomessa laki on kaikille sama. Se on yllättävä asia, että meitä kyllä suojellaan näillä asioilla kaiken rakentamisen suhteen, ja se omistaminen sinänsä ei tuo tähän sellaista muutosta, joka näyttelisi erityistä roolia.

Haluan vielä varoittaa kaikkia siitä, että Suomessa toteutetaan rakennusmääräysten pohjalta rakentamista, ja kaikista epäkohdista, jotka ovat, pitää myöskin sitten valittaa. Tulemme ne myöskin sitten omalta osaltamme tutkimaan valtionhallinnon jalkautetuissa elimissä, joten ei huolta siinä suhteessa. Jos tällaisia epäkohtia on, niin sitten vaan yhteys meihin.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto teki viime kaudella periaatepäätöksen silloisen ministeri Vapaavuoren johdolla siitä, että näihin hometalkoisiin ryhdytään, ja silloin perustettiin työryhmiäkin tätä varten, ja hometalkoot.fi-osoitteessa voi vähän seurata tätä asiaa. Kysyisinkin ministeriltä, mitä tälle asialle nyt kuuluu. Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan kysymys on myöskin tästä koko prosessista, koko ketjusta, suunnittelusta, rakentajasta, korjauksesta aina sinne käyttäjään asti, ja tässä niin kuin joka kohdassa prosessissa on vikaa, ja pelkkä raha ei siinä mielessä yksin riitä, vaikka raha on todella tärkeää varsinkin pienille kunnille. Kysyisinkin, mitä tälle asialle nyt kuuluu. Kuulin, että toimenpide-ehdotuksia tulisi vuoden loppuun mennessä. Haluaisin siitä vähän selvää lisää.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Varmasti ministeri Gustafsson sitten vielä täydentää, mutta omalta osaltani meidän puolella se näkökulma lähtee juuri siitä, että näissä asioissa, erityisesti homeasioissa, tarvitaan selkeästi enemmän neuvontaa, ohjausta ja tukea, ja siinä suhteessa tuen kyllä sitä edustajan näkemystä, että juuri tästä on pitkälti myös kysymys. Eurot eivät vielä koko ongelmaa ratkaise, vaan tarvitaan paljon enemmän tietämystä. Me olemme tehneet valitettavasti, kun historiaa katsotaan taaksepäin, myöskin virheitä sen arvioinnissa, minkälaisia rakennusmääräyksiä kulloisenakin aikana on yhteiskunnassa jalkautettu.

On myöskin hyvä muistaa, että nyt, kun me menemme rakennusmääräysten suhteen taas eteenpäin, meillä olisi tarpeeksi tutkimustietoa ja myöskin rahoitusta siihen, että me voimme selvittää, että me valitsemme oikeat ratkaisut. On tietysti ikävää, että aikoinaan tehtiin myös virheitä näissä asioissa, ja se hinta on kova erityisesti yksilöille, jotka joutuvat tämän taakan kantamaan. Lisää ohjausta, neuvontaa on tulossa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Alttiimpiahan tälle megaluokan ongelmalle ovat 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetut rakennukset, (Erkki Virtanen: Ei ole!) jotka nyt ovat tulossa ja tulleet peruskorjausikään. No, tiedossani on tämä valtioneuvoston periaatepäätös, jossa edellytetään sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä nyt laativat selvityksen ja suunnitelman tämän vuoden loppuun mennessä, millä keinoin näiden toimialojen piirissä olevat homevaurioiset rakennukset saadaan sitten toimenpiteitten ja suunnitelmien kohteeksi. Silloin tietysti viime kädessä myöskin näitä taloudellisia voimavaroja on pakko arvioida.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa puhemies! Kosteus- ja homeongelmat on huomattavan paljon laajempi kysymys kuin kysymys homekouluista. Meillä on tuhansia julkisia tiloja, joissa on kosteus- ja homeongelmia. Meillä on satojatuhansia pientaloja ja kerrostaloasuntoja, joita vaivaavat suuret kosteus- ja homeongelmat. Se on todellinen kansantauti. Se ei ole niinkään riippuvaista rakentamismääräyksistä. Edellisellä vaalikaudella tätä aika tarkkaan selviteltiin, ja noin kolmasosa näistä ongelmista johtuu rakennusvirheistä, noin kolmasosa suunnitteluvirheistä ja noin kolmasosa käytön aikaisista virheistä. Tämän takia lähtökohta oli se, että tähän pitää hyvin kokonaisvaltaisesti suhtautua ja lähteä tarkastelemaan tätä joka tulokulmasta. Perustettiin valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot, jotka määriteltiin silloin jo viisivuotisiksi. Nyt haluaisin kysyä asiasta vastaavalta ministeriltä, mitä näille viisivuotisille kosteus- ja hometalkoille kuuluu.

Toinen kysymys, joka on erityisen relevantti näitten koulujen osalta, on se, että vaikka nämä homeongelmat koskevat kaikkea kiinteistökantaa, ne ovat tietenkin erityisen vaikea asia silloin, kun on kysymys ihmisistä, jotka ovat jollain lailla hädänalaisessa asemassa, esimerkiksi sairaaloissa, tai jotka yhteiskunnan velvoittamina ovat joissain tiloissa, joissa näitä ongelmia on, kuten vankilat, kasarmit, koulut jne. Onko tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota juuri tämäntyyppistä rakennuskantaa kohtaan, rakennuksiin, joissa ihmiset ikään kuin vastoin omaa tahtoaan tai yhteiskunnan velvoittamina viettävät aikaansa ja ovat tällä lailla alttiita näille ongelmille?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Vastauksena kysymykseen: Kyllä me jatkamme näitä valtakunnallisia kosteus- ja hometalkoita. Niin kuin totesin tässä jo aikaisemmin, niin valitettavasti kuitenkin meidän määrärahamme ovat alenemaan päin tänä vaikeana taloudellisena aikana, mutta on selvää, että nämä talkoot ovat niin tärkeitä yksilöiden kannalta, että meidän on pakko olla mukana neuvomassa ja tukemassa, osallistumassa ja olemassa oppaana myöskin näissä talkoissa, ja edustaja Vapaavuorella oli jo hyviä ideoita siitä, mihin suuntaan me olemme menossa. Eli vastauksena lyhyesti ja ytimekkäästi on se, että ei unohdeta niitä, jotka näiden ongelmien parissa kamppailevat.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toivotalkoilla valitettavasti koulujen kosteus- ja homeongelmia ei saada kuriin. Hallitus aivan selvästikin nyt tämän ongelman edessä on toivoton. Te ensi vuoden budjetissa laitatte 5 miljoonaa euroa koulujen kosteus- ja homeongelmien korjaamiseen. 5 miljoonaa on tämän ongelman edessä vitsi. Kysynkin opetusministeri Gustafssonilta: Mitä te vastaatte koulun henkilökunnalle, opettajille, jotka altistuvat myöskin näille kosteus- ja homeongelmille? Minun mielestäni turvallinen työympäristö kuuluu myös opetushenkilökunnalle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Urpilainen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen itse työskennellyt koulussa, jossa on ollut sisäilmaongelmia, ja tiedän, että näistä ongelmista kärsii tänä päivänä liian moni lapsi mutta kouluissa myöskin muu henkilökunta, ei pelkästään opettajat vaan myöskin siistijät, keittäjät jne.

Ensi vuonna valtion budjetissa, joka nyt on eduskunnan käsissä, eduskunnan käsiteltävänä, osoitetaan 56 miljoonaa euroa valtionavustusta oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ja tällä rahalla, 56 miljoonalla eurolla — joka on muuten hieman enemmän kuin tänä kuluvana vuonna tähän samaan asiaan tarkoitettu ja käytetty raha — saadaan 720 oppilaalle eri puolilla Suomea joko uudet tilat tai peruskorjattua vanhat tilat. Tämäkään ei ole riittävästi, minä myönnän sen. Meidän pitäisi pystyä parempaan. Mutta yksinkertaisesti samaan aikaan meidän täytyy muistaa, että ensi vuonna otetaan edelleenkin 7 miljardia euroa velkaa, jotta valtiontalous saadaan rullaamaan, ja sen takia me emme voi valitettavasti tässä taloustilanteessa enempää käyttää tähän niin tärkeään hankkeeseen. Mutta 56 miljoonaa siihen laitetaan, 5 miljoonaa niistä pystytään käyttämään uusiin hankkeisiin, ja minusta se on tässä taloustilanteessa kuitenkin selkeä tahdonilmaisu siihen, että me haluamme suomalaisille lapsille entistä parempia koulutiloja.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Minulla taitaa olla erilainen huumorintaju kuin edustaja Vehkaperällä. Minä en kyllä tähän vakavaan homeongelmaan latistaisi edes tätä 5:tä miljoonaa euroa, ja aivan kuten valtiovarainministeri tuossa puheenvuorossaan totesi, sitten on käytettävissä tämä 56 miljoonaa euroa.

Mutta tästä keskustelusta on vallan unohtunut se, että myös kunnilla on oma vastuunsa näistä homekouluista ja korjaustalkoista. Meillä on myöskin kuntia, joilla on varaa ja mahdollisuutta priorisoida nämä homekoulut omiksi korjaus-, remonttikohteiksi, ja sen vuoksi tässä pitää rinnan tarkastella niin kuntien voimavaroja kuin valtionkin.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Vastaavalle ministerille pieni esimerkki: Oriveden kaupungin keskuskoulun perusparannussuunnitelmat ovat edenneet siihen vaiheeseen, että odotettiin enää valtionosuuksia. Koulun remonttibudjetti oli 5,7 miljoonaa euroa, josta valtaosuus, 2,1 miljoonaa euroa, odotettiin saatavan valtion tukena. Koulu on kiireellisen remontin tarpeessa, valmistunut 1951. Suurempia remontteja ei ole tehty. Koko koulu vaatii täydellisen perusremontin. Oppilaat käyvät ulkovessassa, henkilökunnalla ei ole asianmukaisia tiloja, luokkahuoneissa ei ole vesipisteitä, opetustilat ovat riittämättömät. Olisikohan jo aika tehdä jotain?

Mitä mieltä olette, arvoisa ministeri: Onko kysymys nyt rahasta vai lasten terveydestä?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä käyty keskustelu on osoittanut sen, että puutetta on rahasta, ei varmaan hyvästä tahdosta, ei Orivedellä eikä täällä Suomen eduskunnassakaan. Kun nyt sattumalta olen Pirkanmaan vaalipiiristä ja tunnen tosi hyvin Oriveden kaupungin tilanteen ja olot, niin tämä tilanne on tosi vakava siellä. Sen vuoksi nyt täytyy yhteisesti vielä arvioida, voidaanko näihin kohteisiin sitten eduskunnankin nyt käsittelyssä olevan budjetin kautta saada lisävoimavaroja. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kreikalle riittää!)

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Me puhumme äärimmäisen vakavista ja tärkeistä asioista, kun puhumme homeongelmista niin kouluissa kuin ihmisten kodeissakin. Koulu on lasten työpaikka, ja varmasti heillä on oikeus turvalliseen ja hyvään työpaikkaan. Kyllä minä myönteisesti suhtaudun hallituksen tälläkin kyselytunnilla ottamaan asenteeseen, siihen, että siitä huolimatta, että edellisen hallituksen jäljiltä meillä on 8 miljardin aukko paikattavana, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) voimavarojen ohjaamista kuitenkin halutaan jatkaa todellisuudessa kouluihin, terveydenhuoltoon ja kunnille myös.

Mutta minä kysyisin asuntoministeri Kiurulta, koska tiedän, että hallitusohjelmassa puhutaan sekä hometalkoiden jatkosta että sitten näitten korjausavustusten uudenlaisesta katsomisesta: Onko teillä aikomusta, kun asuntopoliittista ohjelmaa nyt muodostatte, ottaa tämä asia erilliseen tarkisteluun, miten tämänhetkiset kaikki korjausavustusmuodot voitaisiin ikään kuin katsoa yhtenäisesti ja sitä kautta kohdentaa niitä mahdollisimman tehokkaasti?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Juuri tästä on kysymys. Me olemme etenemässä tässä syksyllä. Pitkin matkaa arvioidaan suomalaista asuntopolitiikkaa ihan uudelleen, mutta samaan aikaan me arvioimme myöskin määräysten tasolla, mihin suuntaan Suomi liikkuu osana Eurooppaa. Niin kuin ensimmäisessä vastauspuheenvuorossani kävin läpi, niin mehän olemme liikkumassa hyvin notkeasti nyt sekä varsinaisen uuden asuntotuotannon puolella mutta erityisesti korjausrakentamisen puolella sellaisiin päämääriin, joissa sitten energiatehokkuutta kun lisätään, pitää myöskin miettiä nämä kosteus- ja homeongelmat ja sen lisäksi sisäilmatilaongelmat ihan uudelleen. Nämä kaikki arvioinnit tullaan tekemään tässä työn alkumetreillä eli voidaan sanoa, että tämä keskustelu sijoittuu myös erittäin hedelmälliseen aikaan.

Omalta osaltani hallitusohjelmakirjaukset pätevät, ja me olemme edistämässä näitä talkoita. Mutta niin kuin totesin, valitettavasti minun tonttini puolella nämä määrärahat jäävät ehkä hiukan niukaksi, mutta me olemme halunneet silloin myöskin kohdistaa sitä toimintaa niin, että me voisimme auttaa mahdollisimman montaa. Täällä minun puolellanihan on kyllä ihan tärkeätä sanoa, että se kohdistuu ihan yksittäisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tähän kysymykseen vielä lisäkysymykset edustajille Brax ja Mäkipää, ja sitten seuraavaan aiheeseen.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson, kaikki kunnia edeltäjälleni edustaja Ahteelle, mutta kyllä tämä on nykyisen tarkastusvaliokunnan täysin omasta aloitteesta lähtenyt asia. Kesällä, kun olen kyseisen valiokunnan puheenjohtaja, kävin neuvosten kanssa läpi asioita, joita pitää selvittää, ja siinä esiselvityksessä, jota kesällä jo teimme, teidän hallinnonalaltanne kävi ilmi sellainen asia, joka on erittäin vakava ja joka ei ole vielä tullut esiin: alan koulutus rakentamispuolella on todella laiminlyöty ja puutteellinen.

Kävi ilmi muun muassa, että se tieto, minkä sanoitte 1960-luvun ja 1970-luvun rakennuksista, ei edes pidä paikkaansa, koska uusissa rakennuksissa ja varsinkin juuri remontoiduissa rakennuksissa on saman tien kosteusvaurioita. Tämä jos mikä kertoo, että koulutus alalla on todellakin pielessä, ja kysynkin teiltä, mitä aiotte tehdä sen suhteen, että rakennusalan eri koulutuksissa olisi edes perusmoduuli sisäilmasta, kosteusvaurioiden korjaamisesta. Tämä on täysin koordinoimatta, rakennusalalla (Puhemies: Minuutti on täynnä!) voi saada loppututkinnon ilman, että olet näiden kysymysten kanssa joutunut kunnolla ollenkaan tekemisiin. Luulen, että (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt minuutti on pahasti ylittynyt!) ilman tätä muutosta muutos ei tapahdu.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että edustaja Brax tarkensi sanomaani. Minä olin saanut väärän tiedon sitten.

Mitä tulee meidän viime vuosien rakentamisen tasoon, niin siitähän on käyty paljon keskustelua. Osa liittyy ihan ulkomaisen työvoiman käyttöön, ja onko meidän ammattimiestenkin, suomalaistenkin, ammattitaito sitten heikentynyt ja mitä pitää tehdä sitten koulutuksen tason nostamiseksi.

Itse kuitenkin korostaisin erittäin paljon valvonnan merkitystä, meillä päästetään läpi sentyyppistä asumiskantaa ja rakennustyön jälkeä. En ole nyt tämän asian erityisasiantuntija, mutta kun olen yleisutelias ja ymmärrän rakentamisestakin jotakin, niin korostaisin kyllä valvonnan merkitystä tässä yhteydessä. (Tuija Brax: Valvojalta puuttuu koulutus!)

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja Braxin kysymykseen on helppo vastata, että myös nämä kysymykset tulevat omankin tontin puoleen sen takia, että me myös hallitusohjelmaa kirjoitettaessa pohdimme tätä kysymystä tarkkaan. Se ei ole vain koulutusta, vaan se on myös todella tätä valvontaa ja tarkastusta.

Niin kuin totesin tässä pitkänä kaarena, meillä rakennusmääräykset ovat kovin paljon muuttumassa tässä yhteiskunnassa ja sitä kautta on hirveän tärkeätä, että rakennustarkastus ja -valvonta pystyy reagoimaan tässä ajassa niin, että siellä on kaikki tietotaito käytettävissä. Tähän liittyen me olemme tulossa myös ensi vuoden puolella, sitten kun me saamme implementointiprosessin eli lainsäädäntöprosessin sellaiselle mallille, että tiedetään, mitä halutaan, eli tämä vaihe on tulossa, ja me olemme ottaneet tämän huolen vakavasti ja olemme siihen jo nyt varautuneet.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Olen kohdistanut tämän kysymyksen yksistään lapsiin, koska varmaan kaikkien mielestä on niin, että lapsissa on tulevaisuus. Kun ministeri Gustafsson esitti, että eduskunnan pitäisi lisätä rahoja, niin tietysti katseet kohdistuvat ministeri Urpilaiseen, eli toivottavasti sitten saamme niitä lisämäärärahoja.

Mutta mitä te vastaatte tässä asiassa niille tuhansille vanhemmille, jotka joutuvat laittamaan lapsensa päiväkotiin tai kouluun, joka tiedetään sisäilmaltaan terveydelle jopa hengenvaaralliseksi? Onko koululakko ainoa vaihtoehto, vai voisiko kysyä, ovatko niin sanotut homeilmasuodattimet niin turvallisia, että ne ovat eräänlainen ensiapu kouluissa? Lopuksi on kysyttävä, kuka on vastuussa, jos lapset esimerkiksi koulussa sairastuvat elinikäiseen sairauteen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niiden lasten vanhempien pitää vaatia kunnalta vaihtoehtoisia tiloja. Näin tehtiin minun kotikaupungissani Kokkolassa, kun Koivuhaan koulussa havaittiin homeongelma. (Mauri Pekkarinen: Valtiolta rahaa!) Vaadittiin vastaavat tilat ja korvaavat tilat järjestettiin ja niissä koulua käytiin sen aikaa, että tuo homekoulu pystyttiin korjaamaan.

Mitä tulee eduskunnan päätösvaltaan ja näihin rahalisäyksiin, arvostan niin paljon demokratiaa ja parlamentarismia, että nyt on tämän talon ja teidän käsissänne valtion ensi vuoden talousarvio, ja kansanedustajat päättävät, mihin kohteisiin valiokunnassa tullaan rahoja lisäämään. Niin kuin sanoin, valtion budjetissa on osoitettu tähän tarkoitukseen 56 miljoonaa euroa ensi vuonna. Se on hieman enemmän kuin tänä vuonna, (Keskustan ryhmästä: Ei ole homekouluihin!) mutta niin kuin tiedämme, tarpeita on varmasti enemmänkin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko ministeri Gustafssonilla vielä tähän? Ei. Tämä kysymys on loppuun käsitelty.