Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina on myös täällä eduskunnassa keskusteltu sangen usein, ainakin talousarviokeskustelun yhteydessä, eri rakennusten homeongelmista niin kouluissa kuin valtion virastotaloissa. Tilanne on vuosi vuodelta pahentunut, ja joissakin poliisilaitoksissa, kuten Pietarsaaressa, suurella osalla henkilökuntaa, lähes 40 prosentilla, on erilaisia huonoon sisäilmaan viittaavia oireita. Osa on sairastunut vakavammin ja osa on jatkotutkimuksissa täällä Helsingissä.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: Kuinka on mahdollista, että valtio työnantajana vaarantaa työntekijöidensä terveyden velvoittamalla heidät työskentelemään monissa tutkimuksissa todetuissa homeen saastuttamissa tiloissa, ja millä tavoin valtio työnantajana suhtautuu siihen, jos henkilöt kieltäytyvät työskentelemästä homeen saastuttamissa tiloissa eli eivät halua vaarantaa tietoisesti omaa terveyttään?

Arvoisa puhemies! Tiloista periaatteessa vastaa ministeri Manninen ja poliisitoiminnasta ministeri Rajamäki.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! On todella näin, että nämä tilat, joista lähinnä Pietarsaaren ja Seinäjoen osalta hometilamielessä on kysymys, ovat kihlakuntahallinnon tiloja, eli ne kuuluvat ministeri Mannisen toimialaan. Sisäasiainministeriö on kyllä kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän linjauksen mukaisesti esittänyt kiireellisimpinä juuri Seinäjoen ja Pietarsaaren hankkeita. Juuri Pietarsaaren toimitilahankkeet ovat nousseet valtakunnan tärkeimmiksi kihlakunnanvirastoja koskeviksi hankkeiksi. Voin koko sisäasiainministeriön puolesta vakuuttaa, että nämä ovat meillä kärjessä myös vuoden 2006 talousarvioesityksen rakentamisessa ja tulemme pitämään näitä esillä. Muutoin tämä aika ei riitä poliisitilojen muuhun tarkasteluun.

Poliisin omissa tiloissa, jotka eivät hallinnollisesti ole kihlakunnan virastoja, meillä ei ole näin pahoja ongelmia kuin näissä kyseisissä tiloissa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on aiemmin esittänyt ja tulee myöskin ensi vuoden talousarvioon esittämään määrärahoja joko tilojen uudistamiseksi tai uusien tilojen hankkimiseksi, mutta määrärahoja ei ole saatu eikä olemassa olevien määrärahojen puitteissa pystytä uusia tiloja hankkimaan.

Työministeri  Tarja  Filatov

Arvoisa puhemies! Työsuojeluasiat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri Mönkäreelle, mutta silloin, jos tilanne kärjistyy niin kuin edustaja tässä kuvasi, niin silloinhan työvoimaviranomaiset ovat niitä, jotka viime kädessä päättävät, ovatko tilat sellaiset, että niissä voidaan työskennellä vai ei. Se myös vaikuttaa siihen, miten suhtaudutaan, jos työntekijä kieltäytyy näin äärimmäisen huonoissa tiloissa työskentelemästä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä asia on ollut pitkään työsuojeluviranomaisten tiedossa ja myöskin ministeriössä. Saamani tiedon mukaan työsuojeluviranomaiset ovat nyt kieltäneet tilojen käyttämisen määrätyn ylimenokauden aikana.

Mutta, arvoisa puhemies, tämähän tulee kyllä kalliiksi, kun osa työntekijöistä joutuu eläkkeelle suhteellisen nuorena. Arvoisa puhemies, olisin tiedustellut, mikä on hallituksen ja ilmeisesti lähinnä oikeusministerin kanta: Kuka on mahdollisesti vastaajana oikeusprosessissa, jos henkilö joutuu nostamaan kanteen lähinnä siksi, että tahallisesti ja tietoisesti henkilökuntaa on pidetty tällaisissa saastuneissa tiloissa? (Ed. Zyskowicz: Pitää kutsua poliisi!)

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tässä oli hypoteettisuuden aste monipolvinen, mutta tietysti isännän vastuu työpaikan olojen järjestämisestä kuuluu virkamiestehtäviin ja myös vastuu näiden olojen terveellisyydestä. Nämähän ovat tietysti hyvin vaikeita jälkikäteen selvitettäviä kysymyksiä ja tärkeintä on nopeasti reagoida, kun tällaisia esimerkiksi työolo-ongelmia tai työterveyteen liittyviä ongelmia ilmaantuu. Rikosoikeudellinen prosessi on aina jälkikäteistä ja hitaampaa ja toissijaistakin siihen nähden, että saataisiin muilla keinoin nopeasti työolot kuntoon.

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Herra puhemies! On selvää, että homeongelmat ovat työntekijöiden terveyden kannalta todella tärkeitä asioita reagoida, ja siksi me olemme kihlakuntahallintoesityksessä tilojen osalta tehneet kärkiesitykset nimenomaan Seinäjoen ja Pietarsaaren toimitilahankkeesta. Poliisin omien tilojen osalta, niin kuin sanoin, meillä ei ole muutoin pahoja ongelmia, ja neljälle akuuteimmalle kohteelle peruskorjauspuoli on antanut käynnistysluvan ja korjaustyöt ovat käynnissä, mutta näiden kihlakuntavirastojen osalta on nämä kaksi kärkevää ongelmaa. Pakottavassa tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallituksen tulee löytää väliaikaisia ratkaisuja, joilla virastojen toiminta voi jatkua ja työntekijöiden terveydelliset näkökohdat otetaan huomioon.

Arvoisa puhemies! Homeongelmat eivät keskity pelkästään valtion rakennuksiin vaan yleensä julkisiin rakennuksiin koko maassa, ja eritoten monet koulut ovat kärsineet homeongelmista jopa niin, että on hyvin pikaisia päätöksiä jouduttu tekemään koulujen purkamisesta ja lasten sijoittamisesta toisaalle opetuksen ajaksi.

En ole nähnyt yhtään kannanottoa ympäristöministeriöltä enkä ympäristöministeriltä siitä, miksi ongelma on näin laaja-alainen. Miksi ympäristöministeriö ei ole selvittänyt asiaa laisinkaan? Onko kysymys suunnitteluvirheestä, rakentamisvirheestä, virheellisestä lainsäädännöstä, puutteellisista ohjeista jnp., joista ympäristöministeriö on tietääkseni vastuullinen? Milloin otatte asian esille siinä mielessä, että ei enää näitä virheitä rakentamisessa tapahtuisi?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Herra puhemies! Edeltäjieni toimesta on ympäristöministeriö jo ryhtynyt toimenpiteisiin näitten asioitten korjaamiseksi. Nämä tilat, joista nyt on kyse, on kauan aikaa sitten rakennettu. Mutta esimerkiksi, mitä kouluihin tulee, niin ylimääräistä määrärahaa koulujen korjaamiseksi on myönnetty, ja sitä kautta pyritty olemassa olevia virheitä korjaamaan. Mitä ... (Ed. Laitinen: Se on kyllä eduskunnan ansiota!) — No, eduskunta tietenkin myöntää kaikki rahat, mutta hallituksen esityksestäkin. Nyt jatkuvasti rakennusmääräykset ovat seurannassa, ja mikäli edelleen puutteita löytyy, niin ryhdytään toimenpiteisiin.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Perusparannusmäärärahoillahan myös näitä kosteusvauriokouluja korjataan ja lääneissä asetetaan tärkeysjärjestykseen nämä hankkeet, jotka menevät edelle, ja tälläkin hetkellä lukuisiin kuntiin näitä varoja suunnataan. On hyvin törkeitäkin tilanteita, joissa kunnan alueella saattaa valtaosa kouluista olla kosteusvaurioista kärsineitä, ja niitä nyt sitten valtion rahoilla ja kuntien rahoilla korjataan. Olennaista on se, että kunnissa rakentamisen laadusta pidetään huolta. Opetushallituksessa meillä on laadittu ohjeistusta siitä, mikä on terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö, ja näissä on myös mukana suositukset siitä, miten koulurakentamiseen pitäisi suhtautua. Jos tätä puolta ei saada kuntoon, niin tämä on loppumaton tie, johon joudutaan koko ajan puuttumaan. Eli rakentamisen laatuun täytyy satsata.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan osalta ympäristöministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehnyt suunnitelman, joka on nyt toteutumassa, tai toteutetaan myöskin lainsäädännön kautta, niin että tällaisissa vaikeissa hometapauksissa ja silloin, kun kysymys on kohtuuttomista taloudellisista rasituksista, voidaan myöntää avustusta uuden asunnon hankintaan ja myöskin avustusta korjauskustannuksiin silloin, kun asuntoja kunnostetaan. Elikkä tältäkin osin ympäristöministeriö on kyllä ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausuntojen perusteella yksinomaan koulujen, päiväkotien ja sellaisten julkisten rakennusten homevaurioiden, joissa lapset päivittäin joutuvat liikkumaan, korjaamisen hinta on lähes 7 miljardia euroa.

Kunnissa on varsin pitkät luettelot kouluista, lähinnä 60-luvulla ja 70-luvulla rakennetuista koulurakennuksista ja päiväkodeista, joissa on todettu homeongelma. Mutta, arvoisa kuntaministeri, kuntien taloudellinen tilanne on niin huono, että kunnat eivät huolimatta tästä tiedosta ryhdy toimenpiteisiin, korjaukseen, eivätkä myöskään keskeytä näiden kiinteistöjen käyttöä. Näin lapsien altistuma ja myöskin aikuisten opettajien jne. altistuminen homeitiöille, homerihmastoille ja sienirihmastoille jatkuu. Mikä on vastauksenne? Miten voimme auttaa (Puhemies: Minuutti!) kuntia tässä asiassa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Varmasti monen kunnan osalta tilanne on vaikea. Siellä tehdään voitava, haetaan korvaavia tiloja tai tehdään parannuksia, mutta myöskin valtion taloudellinen tilanne on niin heikko, että emme yhtäkkiä pysty näitä 7 miljardin euron korjauksia rahoittamaan, joten täytyy hakea väliaikaisratkaisuja, joilla voidaan näitä ongelmia lievittää. Se on tietysti tässä tilanteessa valitettava tosiasia.

Meillä on tapauksia kunnissa, että on parhainta asiantuntemusta käyttäen kunnostettu koulu, joka oli homevaurioinen. Vuoden kuluttua korjauksen valmistumisesta koulu oli edelleen niin homevaurioinen, että piti purkaa koko rakennus ja rakentaa uusi. Että jotakin mätää tässä rakennustekniikassakin on kyllä.

Arvoisa herra puhemies! On totta, että maassamme on merkittäviä kosteus- ja homeongelmia, mutta oma näkemykseni on se, että ei ole yksittäistä syytä, mistä se johtuu. Ei voida osoittaa, että se on pelkästään suunnittelun tai rakentamisen virhe, vaan se on monen yhteensattuman summa.

Eräs asia, joka keskustelussa on unohtunut, on mielestäni se, että varsinkin julkisissa rakennuksissa rakennuttaja edellyttää erittäin tiukkaa rakentamisaikataulua ja tämä monesti johtaa siihen, että rakenteet eivät ehdi kuivua, kun niihin on jo pinnotteita ruvettava laittamaan. Kysynkin:

Onko ympäristöministeriössä ohjeistuksia mietitty, että rakentamiseen varattaisiin riittävästi aikaa, että rakenteet kuivuisivat ja ne voitaisiin pinnoittaa siten, että ne olisivat kuivia?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö käy jatkuvaa dialogia rakennuttajien ja rakennusteollisuuden edustajien kanssa, ja hyvässä yhteistyössä on pyritty löytämään ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin. Yhdyn edustajaan siinä, että tässä on ilmeisesti monestakin asiaosiosta kyse, kun pieleen menee. Myöskin rakennusvalvonnalla on tärkeä rooli tässä yhteydessä. Tämänkin takia nyt jatkuvaa keskustelua käydään, jotta myöskin tähän kokonaissuunnitteluun ja aikatauluttamiseen löydettäisiin hyvä ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä palata tähän ed. Vistbackan tekemään alkuperäiseen kysymykseen. Pietarsaaren poliisilaitos on rakennettu jo 70-luvulla, joten rakennus on kuitenkin suhteellisen nuori. Seinäjoen tilanne on toisenlainen, siellä kaupunki haluaisi remontoida nämä tilat ja laittaa arvokkaan Alvar Aallon keskuksen tilat kaupungin käyttöön. Tällä hetkellä kumpikaan tila ei kuitenkaan sovellu poliisilaitoksen tarpeisiin. Ymmärsin niin, että sisäasiainministeri Rajamäki kertoi, että hän pitää näitä kärkihankkeina, ne ovat tärkeitä hankkeita, ja hän esittää niitä toiselle ministerille, Manniselle. Manninenkin suhtautuu niihin positiivisesti, mutta kertoo, että rahaa ei siis ole. Nyt kysyisin:

Jos rahaa ei ole, kuka sitä rahan antamista vastustaa hallituksessa, (Ed. Zyskowicz: Rkp!) vai onko niin, että tässä joudutaan toisenlaiseen rahoitusmalliin kuin valtion budjettivarojen käyttöön? Siis kysyn: Syntyykö rahoitusta valtion varoista, vai joudutaanko nämä hankkeet rahoittamaan toisella rahoitusjärjestelmällä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Artikuloin tavoistani poiketen vähän hitaammin. Äsken nimenomaan kerroin, että nämä molemmat hankkeet ovat valtakunnan tärkeimpiä kihlakunnan virastoja koskevia hankkeita, siis sekä Seinäjoki että Pietarsaari, niin poliisijohdon kuin sisäasiainministeriön näkökulmasta. Sisäasiainministeriö ja siis myös molemmat ministerit esittävät näiden toimitilahankkeiden rahoitusta vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriön budjettiesityksenä.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on kaikki viisaus esitetty niistä syistä, jotka näihin homeongelmiin ovat johtaneet, niin itse jonkin verran asiaa harrastaneena kehottaisin kyllä kiinnittämään huomiota myöskin kunnossapitoon, koska todennäköisesti sieltä ne varsinaiset ongelmat löytyvät. Mutta kun ministeri Manninen sanoi, että valtiontalous on niin heikossa kunnossa, että lasten pitää jatkossakin käydä koulua home- ja kosteusvaurioisissa kouluissa, niin onko se nyt todella niin heikossa kunnossa? Tässä on veroja alennettu aika reippaasti ja ilmeisesti nyt poliisiaseman kunnostamiseen rahaa löytyy, mutta mistä se nyt johtuu, että koulujen peruskorjaukseen sitä ei löydy? Kunnissa on todella pitkät jonot peruskorjattavia kiinteistöjä, jotka ovat jumissa vain sen takia, että te olette vieneet kunnilta rahaa.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Jos koulun tilat kosteusvaurioiden vuoksi ovat sellaiset, että ne ovat lapsen terveydelle ja turvallisuudelle vaaralliset, niin siinä ovat voimassa ihan samat normit kuin muitakin julkisia rakennuksia ajatellen. Siinä koulutilassa ei silloin toimita, vaan haetaan väliaikaiset, tilapäiset tilat, kunnes saadaan nämä pysyvät tilat korjatuiksi tai joudutaan menemään peräti siihen, että rakennus puretaan ja uusi tehdään tilalle. Mutta lapsia koskevat ihan samat normit ja näin täytyy olla. Tässä on jo edellisen hallituksen aikana tehty mittava työ, että nämä normistot ovat kunnossa ja kouluissa tiedetään, miten toimitaan.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu, miten paljon rahaa menisi korjaamiseen, mainittu luku 7 miljardia. Minusta tärkeämpää olisi selvittää, mistä se johtuu, että näitä homeongelmia on syntynyt. Sehän se on suurinta tuhlausta, että yhteiskunnan vähiä rahoja käytetään näin massiivisesti virheiden korjaamiseen. Eiväthän nämä itsestään ole syntyneet, jokuhan niistä on vastuussa. Varmasti ministeriö — nykyisin se on ympäristöministeriö, jolle kuuluvat nämä rakennusohjeet ja rakennusten valvonta — olisi voinut selvittää tätä. Tämähän ei ole mikään uusi ongelma, tämä on 10—20 vuotta vanha. Ilmeisesti se alkoi silloin, kun energiansäästömääräykset tulivat 70-luvulla ja talot rakennettiin tiiviiksi. Mehän jokainen tiedämme, että on vanhoja pappiloita, isoja taloja, jotka on peruskorjauksilla ja näillä nykyisillä energiansäästö- ja muilla rakennusmääräyksillä onnistuttu korjaamaan kalliisti, ja ne ovat homehtuneet ja pilaantuneet ja ne on täytynyt purkaa. Eli kyllä korkein aika on, että myös ...

... valtio ottaisi vastuuta. Onko todellakin ajateltu, mitä koko perusongelmalle tehdään, niin että joku ministeriö ottaisi vastuun, ettei näitä ongelmia tule lisää eikä vaan puhuttaisi näiden vanhojen virheiden korjaamisesta?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmassa puheessani totesin, niin ympäristöministeriö on jo edeltäjieni toimesta ryhtynyt toimenpiteisiin ja asiaan on sekä rakennusmääräyksissä että muutoinkin kiinnitetty huomiota. Nyt puhutaan pääasiassa aika vanhoista rakennuksista ja virheet on tehty ilmeisesti 70—80-luvuilla pääasiassa. Näitten uusien rakennusten osalta ei ole havaittavissa samankaltaisia ongelmia, mutta kyllä rakennusvalvonnallakin tässä on ihan oma roolinsa. Yhdyn ed. Virtaseen siinä, että ilmeisesti myöskin kunnossapidossa on laiminlyöntejä tehty.

Arvoisa puhemies! Rakentamisen valvonta ja laatu ovat tärkeitä samoin kuin kunnossapitokin. Mutta tässä tuli myös esille se, että uusissakin taloissa on näitä saman tyyppisiä ongelmia kuin muun muassa 70-luvulla rakennetuissa taloissa. Ne ongelmat, mitä 70-luvulla syntyi, ovat tiedossa, mutta uusinta tutkimusta ei pystytä tekemään nykyisillä resursseilla, koska yliopistojen resurssit eli määrärahat ovat hyvin pienet vastaamaan nykyisiä sisäänottoja ja sitä opiskelijamäärää kuin myös sitä laatua sisäänotossa.

Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta yliopistojen määrärahoja nostetaan sille tasolle, että myöskin tekniikka ja asiantuntemus saadaan vastaavalle tasolle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä niissä yliopistoissa ja teknisissä korkeakouluissa, jotka rakennustekniikasta vastaavat, sen alan opetuksesta ja tutkimuksesta, pitää keskittyä tiettyihin ydinkysymyksiin. Tämä on yksi sellainen ydinkysymys, johon täytyy keskittyä niilläkin rahoilla, jotka ovat käytettävissä ja joita määrärahoja tämänkin hallituksen aikana on nostettu.

Herra puhemies! Itse olen ollut rakentamisen kanssa tekemisissä 70-luvun alkupuolelta, ja niin kuin täällä viitattiin, nämä virheet ja ongelmat ovat monen yhteensattuman summa. Siellä on suunnittelu, siellä on energiakriisi, siellä on rakentaminen, mutta haluaisin esittää kysymyksen lähinnä tästä valvonnasta, mihin ministeri Enestam viittasi. Meillä nimittäin puuttuu tällä hetkellä tästä rakentamisketjusta yksi ammattikunta: rakennusmestarit elikkä se valvovaa työtä tekevä ammattikunta. Tiedän, että ed. Reijonen on tehnyt siitä lakialoitteen. Olisinkin kysynyt ministeri Haataiselta: Kuinka tähän asiaan voidaan paneutua ja tätä asiaa viedä eteenpäin?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin, niin silloin myös uudet tutkintonimikkeet otettiin käyttöön ja silloin tehtiin järjestelmämuutos, jossa tämä tutkinto korvautuu insinööri-nimikkeellä. Meillä on insinööri-nimikkeen alla kuitenkin tällainen erillinen koulutusohjelma, joka on tuotantopainotteinen ja jossa on tätä käytännön harjoittelua, joka tähtää näihin tehtäviin. Sitten toinen koulutusaste, ammatillinen koulutus, ja siellä erikoistumisopinnot ovat väylä, jota kautta näihin tehtäviin, joita kysyjä peräsi, voi valmistua. Sisällöllisesti meillä on olemassa koulutustarjontaa, mutta tutkintonimikkeet ovat muuttuneet.

Arvoisa puhemies! En valitettavasti saanut ministeri Enestamilta vastausta kysymykseeni. Minulle ei riitä se vastaus, että ympäristöministeriön johto seuraa tilannetta, eikä sekään, että olemme jatkuvassa dialogissa asiantuntijoitten ja toteuttavien henkilöitten kanssa. Kun ympäristöministeriöön otetaan yhteyttä valkoselkätikkakysymyksessä tai liito-oravissa eli näiden kotien olemassaolosta, ympäristöministeriö reagoi välittömästi, mutta jos puhutaan ihmisten ongelmista, mistä tahansa ympäri maata, niin menee vuosi tai vuosikymmen, ennen kuin ministeriöstä tulee jonkin näköistä kantaa, ihmisten suuntaan myönteistä kantaa. Minä haluan konkreettisen vastauksen. Milloin puututte näihin asioihin, jotka eivät ole pieniä asioita? Ne eivät seuraamisella ja dialogeilla lopu.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vielma ei ole kuunnellut vastauksiani. Olen jo sanonut, että ympäristöministeriö edeltäjieni toimesta jo on ryhtynyt asian tiimoilta toimenpiteisiin. Mutta on asioitten yksinkertaistamista, jos luulee, että pelkästään lisäämällä määräyksiä asiat saadaan kuntoon. Niitä on tehty. On monien osa-asioitten yhteissummaa, kun kaikki ei toimi, on rakennusvalvonnan osuutta tässä asiassa, ja tietenkin rakennuttajillakin on oma osuutensa, että määräyksiä noudatetaan. Koko ajan valmiutta on ryhtyä toimenpiteisiin, kuten tähänkin saakka on tehty.