Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä mennään siihen suuntaan, johon olisi pitänyt askeltaa jo aiemmin. Nyt työttömyyden suitsimiseksi ja työllisyyden edistämiseksi haetaan pääosin kannustimia pakkojen sijaan, mikä tietenkin on aina aivan oikea suunta. Ainoastaan työttömille tehtyjen suunnitelmien noudattamisvelvollisuuden kiristäminen on selvä heikennys. Aivan samalla lailla suunnitelmien pitäisi sitoa myös viranomaisia, muutenhan ei voida puhua kahden osapuolen välisestä sopimuksesta. Laadultaankaan tehdyt suunnitelmat, niitähän on monen nimisiä, eivät lähestulkoonkaan ole olleet riittäviä. Usein työttömät eivät edes itse ole tienneet heitä koskevista suunnitelmista, ja silloin kai on jo aika hankala niitä noudattaa, jos ei tiedä niiden olevan edes olemassa. Tämä kertoo, ettei näiden suunnitelmien merkitystä ja velvoittavuutta ole ymmärretty aina edes sillä viranomaispuolella.

Jatkossa yritykselle voidaan myöntää palkkatukea myös määräaikaisiin työsopimuksiin, jos tuella palkattavan työttömyysjakso on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Nyt palataan siihen käytäntöön, joka oli vallalla aiemmin, ennen kuin yritysten saamien tukien ehtoja kiristettiin huomattavasti. Tältä ylhäältä alas saneltujen ehtojen ja pakottavan lainsäädännön jäykkyydeltä olisi vältytty, jos paikalliselle tasolle olisi annettu riittävästi harkintavaltaa. Paikallinen viranomainen kai tunnistaa parhaiten oman alueensa uhat ja mahdollisuudet sekä mahdolliset kilpailua vääristävät tekijät. Paikalliset päättäjät eli ne viranomaiset, jotka kohtaavat asiakkaan kasvoista kasvoihin, olisivat automaattisesti kyenneet omaan harkintaansa perustuen lieventämään tai kiristämään tuen ehtoja, jos tarve olisi niin vaatinut. Samalla he olisivat voineet laatia paremmin yksilöllisiä ratkaisuja niin työnantajan kuin työttömänkin tarpeisiin. Mutta hyvä on, että nyt tilannetta korjataan.

Arvoisa rouva puhemies! Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi työmarkkinatuen maksamista voidaan jatkaa työssäkäyntialueen ulkopuolelta vastaanotetun kokoaikatyön aikana matka-avustuksena. Työn keston vähimmäisaika lyhenee kuudesta kahteen kuukauteen. Se on tärkeää varsinkin sellaisilla aloilla kuten esimerkiksi matkailussa tai maastotöissä, joissa kausityöllisyys vaihtelee hyvin voimakkaasti. Matka-avustusta voidaan maksaa myös rinnan palkkatuen kanssa vaikeasti työllistyvälle henkilölle, mikä kiistatta parantaa pitkäaikaistyöttömien tai riskiryhmään kuuluvien työllistymismahdollisuuksia.

Paikallisissa työvoimatoimistoissa ja -toimikunnissa täytyykin pohtia kokonaisvaltaisesti työssäkäyntialueitten rajausta, ettei nyt tehtävä uudistus ja paikalliset linjaukset joudu vastakkain. Jos työssäkäyntialue rajataan liian suureksi, osa työttömistä ja mahdollisesti työllistyvistä tippuu tämän tuen ulkopuolelle, ja se ei varmaankaan voi olla tarkoitus. Pohjois- ja Itä-Suomessa työssäkäyntialueet ovat varsin suuria, ja siellä työn perässä kulkeminen on erityisen kallista, koska julkista liikennettä ei useinkaan ole lainkaan ja oman auton käyttö on välttämätöntä.

Jo aiemmin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota erilaisiin suunnitelmiin liittyvän käsitteistön yksinkertaistamiseen ja etuusjärjestelmän selkiyttämiseen. Työhallintoon, niin kuin moneen muuhunkin hallintoon, on kehittynyt slanginsa, joka elää ihan omaa elämäänsä, niin että sen sisällön ymmärtää vain hallinnon sisäiseen munkkilatinaan vihkiytynyt virkailija, jos aina hänkään. Jo asiakkaan oikeussuojan kannalta sekä käsitteistössä että työhallinnon työkaluissa täytyy pyrkiä selkeyteen. Siksi työhallinnossa täytyy ottaa vakavasti nämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämän vaatimukset.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi kiinnitti huomiota tärkeisiin asioihin elikkä työnhakusuunnitelmaan ja sen sitovuuteen. Kun miettii, millä tavalla se on sitten käytännössä toteutettavissa, niin tietysti on niin, että kun niitä työpaikkoja ei niillä alueilla ole, missä työntekijä haluaisi niitä olevan, niin kyllä tässä aikamoinen riski tulee sille, että nämä suunnitelmat on vähän niin kuin kulissisuunnitelmia, joissa sitten otetaan ikään kuin raha pois, mitä on ylimääräistä saatavilla. Tämä antaa aika voimakkaan haasteen työvoimaministeriölle ja te-keskuksille koulutukseen ja sitten paikallisille työvoimatoimistoille aikamoisen haasteen siitä, onko porukkaa tarpeeksi elikkä henkilökuntaa. Itse asiassa tämä palkkatuki ja matka-avustus, nehän on sitä varten tänne laitettu, että työvoima lähtisi liikkeelle niiltä paikkakunnilta, missä sitä työtä ei ole, ja sitä kautta se tulee aika monestikin varmasti tulevaisuudessa työntekijän kannalta negatiivisesti esiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmin työvoimakoulutuksen ja erityisesti ohjaavan koulutuksen jälkeen oli mahdollista tehdä määräaikainen työsopimus ja yrityksen saada palkkatukea työvoimakoulutuksessa olleen työttömän palkkaamiseen. Kysymys oli palvelukokonaisuudesta, jolla pyrittiin luomaan työvoimakoulutuksessa olleiden työllistymistä. Nyt tätä mahdollisuutta ei kirjaimellisesti enää ole, koska julkisista työvoimapalveluista annetun lain 7 luvun 3 §:ssä palkkatukea voidaan myöntää määräaikaisiin työsopimuksiin vain sillä perusteella, että yritys palkkaa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistettävän henkilön tai että yritys palkkaa työttömän oppisopimuskoulutukseen tai metsänparannustöihin.

Lakialoitteessani ehdotin, että jos yritys työllistää välittömästi työvoimakoulutuksen jälkeen henkilön määräaikaiseen työsuhteeseen, tämä voisi saada palkkatukea. Lakialoite perustui siihen, että työvoimakoulutuksesta vastaavilta tahoilta tuli tietoa, jonka mukaan edellä mainittu palvelukokonaisuus ei enää ollut mahdollista. Välillä taas tuli tieto, että palvelukokonaisuus olisikin mahdollista. Aloitteen jättämisen aikoihin taas sanottiin, että palvelukokonaisuus ei ole mahdollista. Työvoimatoimistoissa oltiin täyden hämmennyksen vallassa, kun ei tiedetty, mikä tulkinta laista on oikein, ja tilanteen selkeyttämiseksi jätin aloitteen.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on päättänyt hylätä aloitteeni, kun se on käsitellyt hallituksen esitystä julkisista työvoimapalveluista. Syynä hylkäämiseen voi olla vain se, että valiokunta katsoo hallituksen lakiesityksen merkitsevän sitä, että palkkatukea voidaan edelleen käyttää palvelukokonaisuuteen, koska kuusi kuukautta työvoimakoulutuksessa ollut henkilö pääsee yritykselle myönnetyn palkkatuen turvin määräaikaiseen työhön. Jos valiokunnalla ei ole tällaista tulkintaa, on vaikea ymmärtää perusteita, miksi aloitteeni on hylätty.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä, ja erinomaisen mietinnön työ- ja tasa-arvovaliokunta on laatinut ja on mielestäni keskittynyt kaikkiin niihin olennaisimpiin asioihin tämän kysymyksen osalta. Minusta ed. Mustajärven puheenvuoro oli sisällöltään sen kaltainen, että siihen voi varsin hyvin yhtyä.

Tavattoman tärkeätä on se, että kun paikallistasolla sovelletaan tätä lakia, niin ehkä olisi suotavaa, että ministeriöstä ohjeistettaisiin te-keskuksia ja työvoimatoimistoja niin, että tämän lain soveltamisen yhteydessä ei syntyisi ristiriitaisuuksia alueiden välille ja epäoikeudenmukaisia ratkaisuja työttömien osalta.

Minusta valiokunnan mietinnössä on hyvin todettu se, mihin kysymyksiin tulee nyt myöskin kiinnittää huomiota, elikkä selvää on se, että jos me meinaamme laatua parantaa näissä toiminnoissa, niin se merkitsee silloin myöskin sitä, että tarvitaan myöskin lisää resursseja. Tässä suhteessa valiokunta on kiinnittänyt oivalla tavalla tähän asiaan huomiota.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Työllistyminen on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus. Mitä enempi siihen sotketaan julkista hallintoa, sitä hankalammaksi asiat tulevat.

Tässä käsitellään tätä kuuden kuukauden työttömyysaikaa, pitää olla kuusi kuukautta. Miksi sen pitää olla näin määräävä, se kuusi kuukautta, miksei se voi olla joustava? On olemassa tilanteita, joissa työtä olisi tarjolla, mutta tämä kuuden kuukauden aikajakso on sellainen, että se monta kertaa jopa estää työllistymisen. Tämä on asia, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota.

Korostan sitä, että sellaisilla alueilla kuin on esimerkiksi Salon seutukunta, jossa Salon kaupungissa on 145 prosentin työpaikkaomavaraisuus ja on 8—9 prosentin työttömyys, silloin kun katsotaan näitä julkisen sektorin toimia ja väen mahdollisuutta työllistyä, niin jossain täytyy olla ongelmia. Ei lisää enää byrokratiaa, vaan lisää työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia sopia niin, että työvoimahallinto on joustava elementti.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallituksen esitys ja valiokunnan tästä laatima mietintö ovat ihan hyviä ja perusteltuja. Tämä valiokunnan mietintö onkin yksimielinen.

Tässähän esitetään sitä, että yrityksille voitaisiin myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseksi, jos tuella palkattavan työttömyysjakso on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Jäin pohtimaan tuota ed. Mauri Salon kommenttia ja itse kuitenkin koen palkkatuen niin, että sitä käytetään silloin, kun henkilö on vaikeasti työllistyvä. Mikäli näyttää todennäköiseltä se, että henkilö muutenkin työllistyy, niin ehkä palkkatuki ei välttämättä silloin ole se ihan oikea tapa. Toki on ikävää, jos yrityksessä koetaan niin, että se, että palkkatukea ei välttämättä saa, on työllistämisen este. Näin ei tietenkään saa eikä tulisi olla.

Tässä ehdotetaan myös muutettavaksi matka-avustuksen myöntämisedellytyksiä, eli niitä väljennetään. Tämä on myös sikäli erittäin hyvä, että on todella tärkeää, että myös pidemmältä kannattaa hakea ja vastaanottaa työtä. Yhä edelleenkin haluan korostaa sitä, että Suomessa on myös erittäin paljon alueita, joilla on työvoimapulaa. On molempien kannalta tärkeää, sekä työnantajan että työntekijän, että nämä kaksi kohtaavat toisensa.

Mielestäni on myös erittäin huomionarvoista se, minkä valiokunta onkin todennut, että työvoimapolitiikan keskeisiä tavoitteita on estää työttömyyden pitkittyminen. Jo puolen vuoden työttömyys alentaa merkittävästi työllistymisen todennäköisyyttä. Tämä on mielestäni tärkeä asia. On tärkeää, että mahdollisimman aikaisin puututaan siihen, jos työttömyys näyttää pitkittyvän, ja pyritään siihen, että työelämään päästään takaisin kiinni mahdollisimman nopeasti.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ed. Laxell ja ed. Salo kiinnittivät huomiota asiaan, johon ed. Holmlund osaksi antoi jo ihan käyvän vastauksen. Eli meillähän on työvoimapalvelulaissa, että työhallinnon määrärahat kohdennetaan niille henkilöille, joilla työnsaannin tarve on suurin, ja erikseen on mainittu kaksi ryhmää, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Silloin lähestulkoon kaikissa tilanteissa tämä kuuden kuukauden määräaika odottaa sitä tukipäätöstä ei ole kovinkaan pitkä.

Itse asiassa työministeriön asiantuntija totesi, että tämä hallituksen esitys menee aika lailla päällekkäin sen ed. Laxellin tekemän lakialoitteen kanssa. Syy, miksi sitten Laxellin aloite esitetään hylättäväksi, on juuri se. Toinen asia on se, että vaikka aikaisemmin on ollut tiukempi pykälä sen suhteen, onko yrityksiin voitu myöntää työllistämistukea, ja siinä on sitten sanottu sanktioistakin, niin käytännössä, jos työsuhde on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ei ole ollut mitään semmoista rangaistusta tai sanktiota, joka yritykselle olisi voitu osoittaa sen jälkeen, kun tuella työllistettävä on irtisanottu.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä kuuden kuukauden sääntö minusta perustuu aika pitkälle siihen, että joku raja pitää olla. Minusta on hyvä, että se on kuusi kuukautta eikä esimerkiksi vuosi. Jos näitä esteitä poimii, mitkä estävät työllistymistä, niin väittäisin, että sovitellun päivärahan nykyiset tulkinnat yhtenäisesti kaikilla ammattialoilla ovat paljon suurempi este työllistymiselle puolin ja toisin. Ne säännökset kun rukattaisiin edes vähän ammattialoittain sopivaksi.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan varmasti on niin kuin ed. Kauppila tuossa edellä totesi sovitellun päivärahan osalta.

Minä en nyt oikein ymmärtänyt ed. Mauri Salon puheenvuoroa, kun te sanoitte niin, että työsopimuksen tekeminenhän on työntekijän ja työnantajan välinen asia. Totta kai se on näin. Tässähän on kysymys siitä, että julkisia varoja ohjataan tilanteessa, että henkilö ei muutoin työllisty, muun muassa tämän palkkatuen kautta. Totta kai on silloin niin, että julkinen taho sen tuen myöntämiselle asettaa omia ehtojaan. Näin tämä homma sitten toimii.

Tuo kuuden kuukauden raja on varmaan perusteltu tässä tilanteessa. Täytyy muistaa se, että tällä korjataan nyt itse asiassa niitä virheitä, mitä on tässä matkan varrella aikaisemmin tehty, ja selvästi on suunta parempaan päin.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä puheenvuorossa on tullut esille, toki tämä raja voisi olla joku muukin kuin kuusi kuukautta. Kuitenkin on varmaan perusteltua, että joku raja on olemassa. Ehkä tämä puoli vuotta on sikäli ihan hyvä, että jos työttömyys siitä pitkittyy, niin kuitenkin silloin työllistyminen yleensä vaikeutuu. Itse koen palkkatuen sillä tavoin, että se on tietty elementti silloin, kun oletetaan, että työhön palkattavan henkilön työteho on hieman matalampi. Eli silloin tavallaan myös palkkatuki osittain kompensoi sitä ehkä vähän vähäisempää työpanosta, jos työttömyys on jatkunut pidempään. Mutta tässä tietysti on varmasti erilaisia tulkintaeroavaisuuksia.

Haluaisin vielä puuttua yhteen asiaan, mitä pidän myös erittäin tärkeänä. Valiokunnan mietinnössä mainitaan, että on syytä korostaa työnhakusuunnitelmien, aktivointisuunnitelmien ja työllistymisohjelmien laadun merkitystä. Mielestäni tämä on erittäin keskeinen kysymys, ja myös täällä meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kaikki ne toimenpiteet, aktivoinnit, jotka tähtäävät henkilön selviytymiseen työmarkkinoilla, todellakin auttavat aidosti työllistymistä, ja tulisi nimenomaan niihin keinoihin panostaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kaikki haamutoimet ja lumetoimenpiteet blokataan pois tästä järjestelmästä ja keskitämme voimavarat aidosti sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä erityisesti nuorten työllistämisen kannalta olisi välttämätöntä, että pudotettaisiin sitä kuuden kuukauden aikaa esimerkiksi neljään kuukauteen. Kyllä tässä vain on se tilanne, että mitä pidempään ihminen on ilman mitään tekemistä, niin se elämänrytmi hyvin nopeasti myöskin muuttuu. Työnantajan näkökulmasta aina turvallisempi työntekijä on se, joka on ollut mahdollisimman vähän työttömänä, mahdollisimman säännöllisessä työelämässä. Se tuo turvallisuutta työnantajan näkökulmasta, ja se on varmasti myöskin tälle henkilölle itselleen sellainen hyvä olotila. En edelleenkään kannata sitä, että tehdään liian kategorisia määräyksiä työn vastaanottamisen näkökulmasta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, tämä on oikean suuntainen hallituksen esitys. Viranomaisia se ei kuitenkaan velvoita. Mutta tämä toinen puoli tätä asiaa: Aivan oikein ed. Holmlund totesi, että pitää kannustaa työn saantiin ja auttaa työttömiä saamaan töitä. Meillä Suomessa vain on valitettava tilanne, että Suomessa on helpompaa ja halvempaa kuin missään muualla Euroopan unionin alueella käytännössä tehdä työttömiä. Tätä käytetään hyväksi niin paperiteollisuudessa kuin muualla, kuten UPM Oyj:n esimerkki Kuusankoskelta osoittaa tai Wärtsilä Dieselin toimenpiteet Turussa, ja tällä tavalla syntyy työttömiä kerralla sadoissa ja tuhansissa, kuten nyt viimeksi UPM Oyj:n maaliskuun 8. päivän päätöksessä.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Minustakin, jos valita saa, ensimmäiseksi valitsisin sen mallin, että kaikki valta työllistämistuen myöntämisessä ja myöskin työllisyyspolitiikan harkinnassa olisi paikallisella tasolla eli siellä, missä se tilannekin parhaiten tunnetaan.

Mutta kaikkinensa tämä malli, jossa on kohdennettu tuki tietyn henkilön ja tietyn yrityksen kohdalta, on kuitenkin paljon parempi kuin matalapalkkatuki, joka tulee yleisenä vastikkeettomana ja katteettomana tukena ja sillä perusteella, että sitä saa työnantaja, kunhan maksaa riittävän pientä palkkaa, ja tämä 120 miljoonan euron potti vuodessa tulee myöskin semmoisille yrityksille, semmoisille työnantajille, jotka irtisanovat, lomauttavat, siirtävät tuotantoa ulkomaille ja saattavat tuottaa jopa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen voitot.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta kuusi kuukautta on nuorille kuitenkin hyvin pitkä aika. Itsekin 30 vuotta yrittäjänä olleena ja nähneenä totean, että se kyllä pitää paikkansa, ja olen tässä ed. Salon kanssa paljon samoilla linjoilla kyllä.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo ja ed. Laxell toivat esille tämän nuorten kysymyksen. Siinä olen kyllä täysin samaa mieltä, että nuorten valmistuneiden olisi mahdollisimman nopeasti päästävä työelämään. Tämä on ehdottomasti meidän kaikkien etu. Siinä on hyvin tärkeää, että työttömyysjaksoa ei olisi ollenkaan tai se olisi mahdollisimman lyhyt. Toisaalta tietysti nuorten ongelma on monta kertaa siinä, että kun yritykset rekrytoivat, niin halutaan henkilö, jolla on työkokemusta. On aivan selvää, että jos olet juuri koulusta valmistunut, niin työkokemusta ei todellakaan silloin voi olla tai se ei ainakaan voi olla välttämättä kovin laaja. Mutta voidaan tietysti kysyä, onko siihen sitten palkkatuki se oikea ratkaisu. Ehkä pikemminkin voisi ajatella sitä, että voisi olla jonkun näköinen sisääntulopalkka. Tiedän, että tästä ollaan hyvin eri mieltä ja tämä toki on työmarkkinaosapuolten välinen kysymys, mutta silloin, jos se johtaa tavallaan siihen, että nuori voisi työllistyä pysyvästi, en ollenkaan pitäisi senkään tyyppistä ratkaisua mitenkään huonona, päinvastoin ehkä kokeilemisen arvoisena.

Toinen asia tietysti, mikä on erittäin tärkeä, on se, että yhä enemmän oppilaitoksissa kiinnitetään huomiota työelämäyhteyteen. Eli siinä vaiheessa, kun nuoret valmistuvat, ammatillinen osaaminen olisi sitä kautta mahdollisimman suurta, että pystyttäisiin jo opintojen aikana olemaan mukana työelämässä ja harjoittelemaan ja tavallaan yritysten tarpeet ja toiveet, siis työelämän tarpeet ja toiveet ja nuoren ammattiosaaminen, kohtaisivat mahdollisimman hyvin.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että me käsittelemme nyt hallituksen esitystä laiksi työvoimapalveluista, elikkä tässä laissa on monta muuta pykälää, jotka velvoittavat. Itse muistan semmoiset asiat kuin että työnantajalla ja työvoimatoimistolla on velvollisuus etsiä ja tarjota töitä ja työntekijällä on ottaa sitä vastaan. Minusta ed. Holmlund otti oikein esille tämän asian, että koulutus ja ammattitaito, ne eivät kohtaa samalla paikkakunnalla taikka silloin, kun työttömiä tulee. Jos mietitään nyt vaikka Voikkaata, niin minusta on mahdottomuus siellä löytää oikeat hommat alle sen kuuden kuukauden. Kyllä minä muistan, että vaaditut arvot näille ajoille ainakin työnantajapuolella ovat olleet monesti aika pitkät juuri sen takia, että siinä keritään kouluttaa väkeä uusiin ammatteihin, koska tänä päivänä sillä koulutuksella on paljon suurempi paino kuin ammattitaidolla.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Kyllä tämä lakiehdotus tuo nykykäytäntöön lisää joustavuutta. Tässä on keskeisenä tavoitteena se, että estetään, niin kuin täällä keskustelussa on käynyt julki, työttömyyden pitkittyminen. Tästä on tultu tähän kuuden kuukauden rajaan. Kaikella tavalla, kun aktiivitoimenpiteitä lisätään, pyritään kannustamaan hakemaan työtä ja työllistymään. Se on hyvin tärkeä asia. Kun tähän liittyy nyt sitten työttömän työnhakijan osalta tämä työnhakusuunnitelma ja aikaisemmin on korostettu sen suunnitelman merkittävyyttä, niin sitä on erityisesti painotettava, kun käytännössä tätä lakia sitten lähdetään soveltamaan.

Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi voidaan työmarkkinatuen maksamista jatkaa työssäkäyntialueen ulkopuolella, jos on vastaanotettu kokoaikatyö, niin sanottuna matka-avustuksena. Tämäkin parantaa hivenen tilannetta ja lisää liikkuvuutta.

Nuorten osalta täytyy sanoa se, että meidän pitäisi saada täysimääräisesti voimaan niin sanottu nuorten yhteiskuntatakuu, elikkä lailla velvoitettaisiin se, että alle 25-vuotiaille nuorille taataan koulutuspaikka, työharjoittelupaikka tai työpaikka ja se tulisi velvoittavaksi.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Holmlund sanoi semmoisen asian, joka vaatii kommentoimista, se liittyy kyllä tähänkin asiaan. Elikkä jos nuorille maksetaan sisääntulopalkkaa alempana, mitä muutoin maksettaisiin, siitä ei ole pitkä matka siihen, kun sitten vaaditaan, että nuorista työntekijöistä pitää päästä myöskin helpommin irti, niin kuin Ranskassa yritettiin, ja onneksi se esitys siellä sitten joukkovoimalla viime kädessä tyrmättiin. Nythän meillä on esimerkiksi oppisopimuksessa mahdollisuus maksaa pienempiä palkkoja siihen oppisopimukseen perustuen, mitä muuten työsuhteessa maksettaisiin samoissa tehtävissä. Elikkä tämmöinen mahdollisuus on olemassa.

Ed. Laitinen sanoi ihan oikean asian tässä, että meillä jäi tämä paljon mainostettu nuorten yhteiskuntatakuu auttamatta puolitiehen. Sehän ei viime kädessä takaa sitä oleellista asiaa elikkä työpaikkaa, ja aivan hyvin olisi voitu laittaa tähän mekanismi, että määräaikainen tukityö taataan kaikille nuorille. Se olisi ollut kaikista paras tukimuoto niin niille nuorille kuin, veikkaanpa, työnantajillekin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ennen kaikkea tuo ed. Mauri Salon ensimmäinen kommentti oli hyvä tähän keskusteluun, jossa tuotiin huoli siitä, että tuo kuuden kuukauden jaksoaika on liian pitkä monesti ja sitä voitaisiin lyhentää. Minä olen aivan samaa mieltä. 30 vuotta työnantajana olleena ja nuoria paljon työllistäneenä, tuhansia, tiedän, että kyllä nuoret odottavat sitä, ja tämän yhteiskunnan täytyy tämä nuori porukka pystyä työllistämään niin pian kuin se on mahdollista. Mutta ei tätä voi laittaa työnantajan kontolle, niin että se työnantaja kantaa siitä vastuun. Sitä vastuuta täytyy olla kantamassa myös yhteiskunta, jos velvoitteita etsitään.

Tuo tuki, mikä 54-vuotiaille tai vanhemmille tässä talossa viime talvena saatiin läpivietyä, olisi pitänyt myös tuoda nuorille, että ammattioppilaitoksista ja kouluista ja opistoista valmistuvat saisivat paremmin töitä. Mikään ei korvaa tätä. Koulutus on äärimmäisen hyvä asia, totean ed. Kauppilalle, mutta kyllä osaaminen, työn tekeminen, on vasta se asia, mikä tekee ihmisestä ammatti-ihmisen.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Toki tietysti voitaisiin ajatella, että tämä palkkatukeen liittyvä puolen vuoden jakso voisi olla lyhempikin, mutta tosiasia kuitenkin on se, että ainakaan valiokunnan kuulemisessa yksikään asiantuntija ei tällaista ratkaisua puoltanut. Silloin, jos selkeästi löytyy myös puoltoääniä tälle, niin ilman muuta asiaan voidaan puuttua, ja mielestäni tätä pitääkin tarkastella siitä näkökulmasta, että mikäli on tarpeen lyhentää, niin valmiutta myös siihen löytyy.

Ed. Mustajärvi puhui Ranskan-mallista ja siitä, että jos nuorille maksettaisiin sisääntulopalkkaa, se olisi askel siihen, että heitä saisi helpommin potkia pellolle. Tätä en kylläkään allekirjoita, ja mielestäni tämä uhkakuva on erittäin perusteeton. Itse näen asian pikemminkin niin, että kun nuori tulee työelämään, hänellä selkeästi on aika usein matalampi ammattitaito kuin sillä, joka on pidempään ollut työelämässä. Tämä on kaiketi lähes poikkeuksetta aika selvää. Silloin ikään kuin kompensoidaan sitä hieman matalampaa osaamista, koska joka tapauksessa työpaikalla joudutaan opettelemaan lisää. Tietysti tämä on tärkeää siitä näkökulmasta, että opitaan sen työpaikan tavoille ja siihen työhön, mihin käytännössä myös sijoitutaan.

Vielä yksi asia, josta olen eri mieltä ed. Mustajärven kanssa. Olinkin jo hieman huolissani, että vasen laita on kanssani samaa mieltä monessa asiassa, mutta ehkä se on ihan hyvä, että meillä on laajoja yhteisiäkin näkemyksiä työelämärintamalla. Matalapalkkatukikysymys on nimittäin sellainen asia, josta olen kyllä selkeästi eri mieltä. Sen tarkoitushan kuitenkin on tuoda esille sellaisia työpaikkoja, joita muuten ei välttämättä olisi ollenkaan. Tarkoituksena ei ole maksaa matalaa palkkaa, vaan nostaa työmarkkinoille sellaista tekemätöntä työtä, johon muuten ei löydy tekijöitä eikä löydy palkanmaksajaa.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Matalapalkkatuen osalta täytyy sanoa, että en ole niin kriittinen kuin ed. Mustajärvi ja sen takia olin sitä myöskin hyväksymässä. Nyt tietysti käytäntö osoittaa sen, kuinka toimiva se on. Mutta kyllähän siinä ideana oli ilman muuta se, että työllistetään ikääntyviä työntekijöitä, yli 54-vuotiaita, vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. No, katsotaan, miten se toimii.

Sitten nuorten osalta yhteiskuntatakuujärjestelmä on sen kaltainen, mitä tässä nyt itse asiassa teidänkin puoleltanne oikealta laidalta on haikailtu. Olisi hyvin tärkeää, että me saisimme sen täysimääräisesti voimaan.

Oppisopimusjärjestelmä on hyvä. Se on toimiva. Se on laajentunut. Minusta yhä enemmän tulisi työnantajien käyttää sitä mahdollisuutta hyväksi. Siinä järjestelmässähän on mahdollisuus kouluttaa nuorta pätevämmäksi, osaavammaksi henkilöksi ammattiin, ja siinä myöskin maksetaan työehtosopimusta alhaisempaa oppisopimuspalkkaa.