Puhemies! Mitä pidemmälle tämä vaalikausi on edennyt, sitä epävarmemmalta ja turvattomammalta näyttää Suomen tulevaisuus. Olen viime viikkoina tavannut erityisesti kotiseudullani useita suomalaisia, jotka ovat peloissaan oman työnsä tulevaisuudesta. Samoin he epäilevät, onko heillä olemassa nykyisen kaltaisia palveluja, onko heidän lapsillaan samanlaisia koulutusmahdollisuuksia.

Arvoisat ministerit ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilainen, eikö jo nyt olisi sellainen hetki, että me yhdessä yrittäisimme löytää sen tien, joka veisi kestävämmin Suomea eteenpäin, jolla löytyisi se kasvu-ura, jolla nykyiset palvelut voitaisiin turvata, jolla voitaisiin synnyttää uutta työtä ja lisätä suomalaisten turvallisuutta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Kallin kanssa täysin samaa mieltä. Epävarmuus suomalaisessa yhteiskunnassa on lisääntynyt, ja valitettavasti se johtuu pitkälti nimenomaan työttömyyden kasvusta, joka taas johtuu osittain siitä, että maailmantaloudessa ei edelleenkään ole vielä valoa näkyvissä. Se, mikä meidän poliitikkojen tehtävä tällaisen epävarmuuden keskellä on, uskon, yli puoluerajojen, on luoda ihmisille luottamusta tulevaisuuteen, ja sitä tämä hallitus omalta osaltaan on tehnyt, viimeksi kehysriihessä isoilla päätöksillä, joilla olemme luomassa Suomeen uusia kasvun edellytyksiä niin liikenneinvestointien, ison verouudistuksen kuin asuntopolitiikankin osalta. Samaan aikaan tietenkin meidän tulee huolehtia myöskin siitä, että valtio ei pääse ylivelkaantumaan. Uskon, että ihmiset arvostavat myös sitä työtä, että Suomi on jatkossakin terveen taloudenpidon maa, ja sitä kautta luomme edellytyksiä myöskin ylläpitää tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.

Arvoisa puhemies! Työ ja kasvu luovat suomalaisille turvallisuutta. Koko suomalainen kehitys ja hyvinvointivaltio on ankkuroitunut työlle, ja siksi uudet työpaikat ovat se, joka luo turvallisuutta. Me tarvitsisimme nyt laajan yhteiskuntasopimuksen, jolla kyettäisiin maahan saamaan, mahdollisesti jo syksyllä, aikaan senkaltainen sopimus, joka lisää työn tarjontaa, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen, jota kautta on mahdollisuus investoida ja taata näitä työmahdollisuuksia. Tarvitaan tietenkin monenlaisia muita toimia. Kysynkin, valtiovarainministeri Urpilainen: mitä teidän työkalupakissanne on, jolla tämä 200 000 työpaikan suma voitaisiin saavuttaa esimerkiksi seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion, niin kuin Suomen, kivijalka on työ ja työn tekeminen, ja tästä syystä meidän pitää pystyä tarjoamaan useammalle suomalaiselle mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla eli nostamaan työllisyysastetta Suomessa. Hallitus teki ison verouudistuksen kehyspäätöksessä, jossa me laskemme yhteisöveroa yrityksiltä, minkä tarkoituksena on juuri tuoda yrityksille edellytyksiä investoida Suomeen, kasvattaa yritystoimintaa, eli synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja.

Mutta olen edustaja Kallin kanssa samaa mieltä siitä, että olisi hyvä asia, jos me pystyisimme synnyttämään syksyllä Suomeen työmarkkinaratkaisun, jolla me saisimme vakautta ja ennustettavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan, voisimme turvata palkansaajien ostovoiman mutta samaan aikaan huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä. Uskon, että hallitus varmasti, niin kuin tähänkin asti, on valmis olemaan tämänkaltaista ratkaisua omalta osaltaankin tukemassa, mikäli työnantajilta ja työntekijöiltä tahtoa tämänkaltaisen sopimuksen syntymiseen löytyy.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus kertoo merkittävistä päätöksistään, miten investointeja Suomessa lisättäisiin ja miten pyörät pyörisivät paremmin. Mittakaava on suuri, yli 5 miljardia, jolla on veroja kiristetty ja säästötoimenpiteitä tehty. On kuitenkin lista asioita, joilla on merkittävä vaikutus suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kokemaan turvallisuuteen. Meillä odottaa sosiaali- ja terveydenhuolto uudistamista. Meillä pitäisi kyetä tekemään eläkepoliittisia päätöksiä. Meillä pitäisi nykyistä paremmin sosiaaliturvaa ja työtä yhteensovittaa.

Arvoisa valtiovarainministeri! Millaisia päätöksiä te tällä vaalikaudella hallituksen puolesta aiotte tehdä siihen, että yhä useampi ihminen voisi tehdä oman jaksamisensa mukaisesti työtä, osa-aikatyötä, että eläkeläiset voisivat kokea, että tilanteessa, jossa heillä on mahdollisuus ja jaksamista työelämässä olla, he tässä tilanteessa voisivat toimia? Nämä yli vaalikauden olevat päätökset: miten te niitä teette?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula on siinä oikeassa, että Suomen taloudella on kolmoishaaste. Olemme hyvin vaikeassa suhdannetilanteessa tällä hetkellä, mutta sen ohella meillä on taloudessa iso rakennemuutos käynnissä, erityisesti teollisuudessa, josta on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 100 000 työpaikkaa, ja tämän lisäksi vielä julkisen talouden kestävyysvaje. Kaikkiin näihin kolmeen haasteeseen hallitus pyrkii löytämään vastauksia ja osittain on jo löytänytkin.

Mutta se, mihin meidän täytyy tulevaisuudessa löytää vielä parempia vastauksia, on kestävyysvajeen hoitaminen. Se on minusta asia, johon hallituksen pitää panostaa seuraavan kahden vuoden aikana, ja siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Kuntauudistus on hyvä esimerkki siitä, millä pystymme parantamaan julkisen sektorin tuottavuutta, jolla on iso merkitys myöskin kestävyysvajeen osalta.

Mitä tulee näihin ratkaisuihin joustavuuden lisäämiseksi työelämässä: yksi konkreettinen esimerkki, josta hallitus päätti kehysriihessä, on joustavan hoitorahan käyttöönotto, joka antaa mahdollisuuksia pienten lasten vanhemmille yhteensovittaa paremmin perhe-elämää ja myöskin työntekoa. Tämänkaltaisilla yksittäisilläkin ratkaisuilla (Puhemies koputtaa) pystymme työntekoa Suomessa lisäämään.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun maailmantalous ja Suomenkin talous hiipuu, niin eikö olisi erittäin hyvä aika investoida teihin, rautateihin, infraan, koska rakentaminen aina pistää pyörät pyörimään? Se työllistää, se parantaa kilpailukykyä. Se tekee myös sen, että maakunnissa tulevaisuudenusko menee eteenpäin. Kuorma-autoyrittäjät, pienyrittäjät, turveyrittäjät, monet tällaiset henkilöt kokisivat tämän signaalin erittäin hyväksi, ja jos on joku kasvurahasto, niin eikö sitä voisi kohdistaa nimenomaan näihin investointeihin, koska meidän yhteinen kansallisomaisuutemme, joka on teissä ja rautateissä, rapautuu? Siis tarvetta on. Elvytystä pitäisi saada. Tekeekö hallitus sen millä tavalla, kasvurahaston tavalla tai muulla tavalla, mutta tätä voi hyvin kannattaa, vaikka se onkin edustaja Soinin esitys.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minulle ei tuota ollenkaan vaikeuksia tukea hyviä esityksiä, tulivatpa ne sitten mistä puolueesta tahansa.

Liikenneverkosto on talouden verisuonisto, ja sen takia liikenneverkoston pitää olla kunnossa, jotta veri pääsee kiertämään ja Suomi pysyy pystyssä. (Markku Rossi: Se alkaa rapautua!) Hallitus itse asiassa päätti kehysriihessä noin 200 miljoonan euron lisäpanostuksesta nimenomaan liikenneverkoston perusparannuksiin (Välihuutoja keskustan ja perussuomalaisten ryhmästä) mutta myös uudisinvestointeihin, ja kun minulla oli mahdollisuus esitellä lisätalousarvio eduskunnalle tällä viikolla, niin muun muassa siinä oli vt 8:n osalta nyt pitkään odotettu valtuutus, jotta tuo vt 8:n perusparannus voitaisiin käynnistää. Pidän tärkeänä, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta liikennehankkeita eri puolilla Suomea viedään eteenpäin.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Suomen viimeaikainen menestys perustui pitkälti meidän vientinyrkkiemme metsä-, metalli-, teknologia- ja ennen kaikkea Nokia-klusterin erinomaisen suureen menestykseen. Se, että meillä tällä hetkellä on varsin isoja ongelmia, johtuu siitä, että kaikki nämä ovat olleet samanaikaisesti ongelmissa. Samalla ne ovat osoittaneet sen, kuinka haavoittuvainen varsin kapea elinkeinorakenne valtakunnalle on.

Nyt meidän iso haasteemme on pyrkiä uusiutumaan, löytämään uusia kasvualoja, löytämään uusia aloja, jotka tuovat suomalaisia vientituloja näitten menetysten tilalle, joita emme millään saa takaisin. Muun muassa tätä tarkoitusta varten meillä ovat nämä kasvurahastot, koska monet aloittelevat yritykset, kasvuun tähtäävät yritykset, kansainvälistymiseen pyrkivät yritykset tarvitsevat nimenomaan riskirahaa, ja tätä varten olen erittäin iloinen siitä, että olemme pystyneet luomaan jopa miljardiin nousevan kasvurahoituspanostuksen, jolla voimme osaltaan auttaa niitä uusia aloja — on se sitten cleantechiä, biota-loutta, peliteollisuutta, mitä tahansa — kompensoimaan niitä menetyksiä, mitä Nokian tai metsäteollisuuden tappiot ovat Suomelle aiheuttaneet.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on todella suuri ongelma kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa nuorisotyöttömyys on jo yli 50 prosenttia, Italiassa yli 40 prosenttia, ja meilläkin noin joka viides nuori, joka on alle 25-vuotias, on työtön.

Italiassa maan suurin ammattiliitto on valmis hyväksymään sen, että nuorille voidaan maksaa selvästi normaalia tasoa alempaa palkkaa alkuvaiheessa, kun he menevät töihin. Samoin on toimittu myös Saksassa. Kysyisin ministeri Urpilaiselta: mikä on mielipiteenne, voidaanko nuorille maksaa alkuvaiheessa selvästi alempaa palkkaa, jotta he pääsisivät työhön kiinni?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys Etelä-Euroopassa on todella dramaattisella tasolla: 64,8 prosenttia on Kreikan uusin nuorisotyöttömyysluku.

On iso riski olemassa, että me tämän kriisin johdosta menetämme yhden sukupolven Euroopassa, mikäli me emme nopeasti pysty torjumaan tätä sosiaalista kriisiä, synnyttämään uusia työpaikkoja ja tarjoamaan myöskin nuorille mahdollisuutta kouluttautumiseen. Itse asiassa tällä hetkellä myöskin valtiovarainministereiden keskuudessa haetaan konkreettisia keinoja, joilla esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin Etelä-Euroopassa parantaa, mitä kautta niillä olisi mahdollisuus työllistää nuoria ja siten antaa heille tulevaisuudenuskoa.

Hallitus on omalta osaltansa käynnistänyt nuorisotakuun, joka astui tämän vuoden alusta voimaan ja jolla on saatu aikaan kohtuullisen hyvät tulokset huomioon ottaen, että se on ollut vasta nelisen kuukautta voimassa. Osana tätä nuorisotakuuta me olemme myöskin kehittämässä oppisopimuskoulutusta, mutta edustajan esittämään malliin en ole innostunut, enkä lähde mielelläni viemään eteenpäin kaksia työmarkkinoita ja sitä, että nuorille maksettaisiin alle yleisten työehtosopimusten olevaa palkkaa. (Ben Zyskowicz: Parempi olla kokonaan työttömänä, ilmeisesti!)

Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina — kuten jo tässäkin salissa tänä päivänä sekä esimerkiksi Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran toimesta — on haikailtu Suomeen lisää matalapalkkatyötä. Myös pääministeri on valitettavasti nyökytellyt myönteisesti niin sanotun Saksan mallin suuntaan. Malli sai alkunsa 10 vuotta sitten Saksassa, ja siitä on tuloksena tällä hetkellä Saksassa kaikkein matalapalkkaisimmat työt aiheuttaen sen, että arvioiden mukaan Saksassa menetetään noin 3—4 miljardia veroja ja samaan aikaan matalapalkkatyöntekijöille maksetaan sosiaalitukena 3,9 miljardia vuodessa.

Onko hallituksen kantana se, että tämä matalapalkkaratkaisu olisi ratkaisu Suomen työttömyysongelmaan, eli kumpi on tärkeämpää: maksaa verovaroja työttömille työntekijöille vai köyhille työntekijöille? (Ben Zyskowicz: Parempi olla kokonaan työttömänä, ilmeisesti!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Jonkin verran on tullut perehdyttyä Saksan malliin, ja se on totta, että Saksassa työllisyysaste on korkeampi kuin täällä, mutta sitten on se käänteinen puoli: tämä minijob-työ on johtanut siihen, että siellä on aika suurta työssäkäyvien köyhyyttä — ei tulla siis työllä toimeen — ja se polarisoi työmarkkinoita. Sitten ne, jotka ovat siinä osa-aikatyön ja pienen palkan kierteessä, eivät tahdo päästä sinne varsinaisille työmarkkinoille takaisin. Siihen liittyy paljon tällaisia haasteita.

Mitä Saksan oppisopimuskoulutukseen tulee, siellä työnantaja maksaa sen koulutuksen vahvemmin kuin meillä. Meillä yhteiskunta tarjoaa työnantajille tukea järjestää oppisopimuskoulutusta, taloudellistakin tukea, niin että meillä on tässä mielessä hyvin kannustavia järjestelmiä. Yleisesti ottaen, totta kai, Suomi on tuloerojen kannalta yksi maailman pienimpien tuloerojen maista, mutta kyllä pitäisi siitä lähteä, että ikä, sukupuoli ja etninen tausta eivät ole palkan määräytymisen peruste, vaan se, mitä työtä sinä teet, ja nykyisin, niin kuin kaikki te tiedätte, työehtosopimuksissa on harjoittelijoiden ja oppisopimuskoulutuksen osalta erillisiä (Puhemies koputtaa) palkkaryhmän alarajan alittavia palkkaryhmiä, mutta ne ovat kuitenkin TES-perusteisia. Näistä periaatteista pitäisi kuitenkin, suomalaisessakin yhteiskunnassa, koettaa pitää kiinni. (Välihuutoja)

Puhemies! Hyvinvoinnin kivijalka on työ, kuten valtiovarainministeri sanoi. Valitettavasti sitä työtä on tällä hetkellä yhä harvemmalla. Kasvava työttömyys huolestuttaa suomalaisia, ja kasvavan työttömyyden oloissa kuluttajien luottamus maamme talouteen heikkenee. Näissä oloissa hallituksen pitäisi tehdä kaikkensa tuon luottamuksen palauttamiseksi.

Mainitsitte yhteisöveron alennuksen, se tulee voimaan ehkä ensi vuonna, tupo-ratkaisu — molemmat me sitä toivomme — ehkä syksyllä. Nyt tarvittaisiin konkreettisia toimenpiteitä, jotka antavat ihmisille uskoa ja työpaikkoja. Lisätalousarviokeskustelussa ehdotin keskustan puolelta, että hallituksen pitäisi tuoda työllistävä, uusi lisätalousarvio jo ennen juhannusta. Valitettavasti ette olleet sitä enää kuulemassa. Ensimmäi-sen työntekijän palkkatuki, oppisopimuskoulutus nuorille, korjausavustukset hissittömiin taloihin, homekoulujen korjausavustukset, tämänkaltaisia ihmisten ymmärrettäviä konkreettisia työllisyyttä parantavia esityksiä nyt kaipaisimme. (Puhemies koputtaa) Tuleeko niitä, kun olette noin yhteistyöhaluinen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Muistan käyneeni keskustelua edustaja Tiilikaisen kanssa lisätalousarviokeskustelussa. Silloin muistaakseni keskustan riveistä kyseltiin muun muassa sitä, tuleeko nuorisotakuuseen lisää rahaa tämän vuoden aikana. Totesin silloin, ettei työ- ja elinkeinoministeriö eikä myöskään opetus- ja kulttuuriministeriö ollut esittänyt lisärahapyyteitä tässä vaiheessa vuotta, koska heidän mielestään se raha, joka tämän vuoden budjettiin on varattu, on riittänyt tässä vaiheessa vuotta. Mutta pidän selvänä sitä, että mikäli työttömyys entisestään pahenee, mitä me emme tietenkään toivo, on odotettavissa, että myöskin lisärahapyyntöjä työ- ja elinkeinoministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulee. Silloin niitä pitää todella vakavasti ja huolella harkita.

Mitä tulee sitten työllistäviin investointeihin, edustaja Tiilikainen tietää hyvin, että lisäbudjetissa on useita työllistäviä hankkeita. Liikenneinvestointien osalta, energiainvestointien osalta ja myöskin asuntopolitiikan osalta lisätalousarvio pitää sisällään konkreettisia esityksiä, joilla myöskin voidaan uusia työpaikkoja olla synnyttämässä — eikä vähiten (Puhemies koputtaa) meriteollisuuteen, jossa tällä hetkellä on suuret haasteet Varsinais-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyys on sen kokoluokan ongelma, joka on osaltaan ratkaisemassa tätä suhdannetilannetta, mutta ennen kaikkea tämän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Jos yksi 25-vuotias nuori menetetään työstä ja koulutuksesta, saatamme menettää 40 vuotta työuraa, työtunteja. Se on 20-kertainen merkitys. Yhden nuoren pelastaminen vastaa sitä, jos 20 ikääntynyttä työntekijää jatkaa pitempään, mikä tietysti sekin on toivottava tavoite.

Nyt sitten yhteinen huoli poikii esityksiä. Varmaan on niin, että täältä eduskunnasta tai joskus tutkijapöydänkin takaa näyttää siltä, että nuoret työllistyvät, kun heidän palkkojaan leikataan. No, näinhän se ei ole, kysytään vaikka yrittäjiltä. Kun pk-yrittäjiltä kysyttiin, mikä on suurin este sille, että nuoria ei palkata töihin, niin ensimmäinen oli yleisten työelämävalmiuksien puute, toinen oli ammatillisen erityisosaamisen puute ja vasta seitsemäntenä tekijänä muutama prosentti yrittäjistä oli sitä mieltä, että lainsäädäntö ja palkkakustannukset ovat se suurin tekijä, (Puhemies koputtaa) mitä nyt täällä esitetään.

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun osa on nuorten aikuisten osaamisohjelma. Mitä tälle kuuluu? Mitä kuuluu sille, että nuorten työntekijöiden osaamista nostetaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, ja myös nuorten peruskoulutusmuotona, panostetaan nyt erittäin paljon, pitkästä aikaa, rahallisesti — ja tiedätte näitä hankkeita, jotka nyt ovat menossa — ja luodaan semmoinen malli, että oppisopimuskoulutuksessa on tämmöinen vaihe, joka ei ole työsuhteinen vaihe, ja sitten vasta tulee oppisopimuspohjainen työsuhdevaihe. Niitä korvauksia nostetaan todella tuntuvasti. Kuunnelkaa: 800 euroa kuukaudessa alkupäässä työnantajalle, joka palkkaa oppisopimussuhteeseen. Ja nuori, joka tulee oppisopimuskoulutukseen, saa mukanaan tämän 700 euron Sanssi-rahan koko oppisopimuskoulutuksen ajan. On se aika iso panostus järjestää oppisopimuskoulutusta. Tämä on nyt siis toteutumassa.

Mitä tulee sitten ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja kustannusten alentamiseen, sitähän kokeiltiin, ja ne kokeilun tulokset olivat aika heikkoja. Mikä se vastaus meillä on? Se vastaus on se, että me tarjoamme työnantajalle 700 euroa kuukaudessa Sanssi-rahaa 10 kuukauden ajan palkatakseen nuoren työntekijän. Minusta tämä on aika merkittävä tuki. Sehän on ihan sama asia, siinä alennetaan työvoimakustannuksia niin, (Puhemies koputtaa) että nuori pääsee ensimmäiseen työhön. Tämä on tärkeä työväline.

Arvoisa puhemies! On ensinnäkin todettava, että kotimaisen kulutuksen lisääntymiseen emme voi tuudittautua, koska tiedämme, että osa kotitalouksista on valtavasti velkaantunut, ja tiedämme myös, että talouskasvu kasvaa vain työtä tekemällä.

Mutta niin kuin täällä sanottiin, että esimerkiksi metsä- ja elektroniikkateollisuus on menettänyt kilpailukyvyn, niin kysyisin ihan, kun joka päivä hallitus on perustanut uusia työryhmiä: Eikö nyt olisi syytä perustaa sellainen yrityshautomotyöryhmä, johonka kootaan huippuasiantuntijat, että voidaan miettiä, mitenkä Suomen jatkojalostusta kehitetään? On esimerkiksi metsästä uusia ideoita, mitä tuotteita saadaan, että juuri niitä uusia ideoita ja aloja, mitä ei ole olemassakaan. Ei vain millään nippelikonstilla tämä Suomen talous nouse, vaan jotain uutta pitäisi tehdä. Kysynkin tätä ministeri Vapaavuorelta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun eduskunta pyytää hallitusta asettamaan vielä uusia työryhmiä. (Naurua) En ole ihan vakuuttunut, että se sitä kautta syntyy, mutta muuten edustaja on minun mielestäni kyllä täysin oikeassa tässä perusanalyysissään. Kysymys on nimenomaan uusiutumisesta. Meidän pitää uusiutua, meidän pitää löytää uusia työpaikkoja niitten menetettyjen työpaikkojen tilalle. Meidän pitää ymmärtää, että ne työpaikat, jotka ovat vaikka Nokian klusterista tai osin metsäteollisuudesta, ovat menetettyjä. Ne eivät tule takaisin, kun suhdanteet paranevat. Meidän pitää löytää uusia aloja, missä pärjäämme ja pystymme tuottamaan vientiin kelpaavia tuotteita.

Tältä osin meillä on ehkä kaksi kaikkein lupaavinta aluetta. Toinen on biotalous, jossa on pitkälti kysymys metsäteollisuuden uudistumisesta, ja toisaalta on kysymys cleantechistä, jossa taas on pitkälti kysymys teknologiateollisuuden uusiutumisesta. Mutta matka on pitkä, ja se kestää pitkään. Onneksi meillä on tiettyjä hyviä merkkejä jo olemassa, esimerkiksi se, että cleantech nousi viime vuonna 15 prosenttia samana aikana, kun koko valtakunta meni vielä jonkun verran taaksepäin. Mutta matka on pitkä, ja me tarvitsemme useita aloja. Me tarvitsemme lisää panostuksia vielä koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, innovaatioympäristöön, rahoitukseen (Puhemies koputtaa) ja niin edelleen. Kyllä se sieltä tulee.

Arvoisa puhemies! Tämä työ on meidän yhteinen huolemme, ja tämä yhteisöveron alennus on oikeansuuntainen toimenpide siitä. Sille tukemme.

Silloin kun mietitään, mitä keinoja meillä on käytettävissä — meillä ei ole varaa enempään velkaelvytykseen, sen myönnän, mutta silloin, kun ei ole siellä tuloslaskelman tai budjetin puolella varaa — niin meidän pitäisi katsoa sitä tasetta ja sitä, millä me saamme valtion omaisuuden parempaan käyttöön. Olen esittänyt tätä uuden kasvun rahastoa, joka koostuisi lähinnä Solidiumin taseessa olevien ei-strategisten yhtiöiden myynnistä. Sillä tavalla me voimme rakentaa sinne riittävän suuruisen, jopa 3 miljardin euron rahaston.

Mutta kun tutkin tuota valtion tilinpäätöstä ja Solidiumia, niin huomasin, että Solidiumista on maksettu 800 miljoonaa, tuloutettu valtiolle, ja sitä vastaan he ovat joutuneet ottamaan sinne 600 miljoonaa euroa velkaa. Tulos oli vain 131 miljoonaa. Haluaisin kysyä: Emmehän me nyt vain käytä tätä meidän tasettamme syömävelan paikkaamiseen? Minun mielestäni se oikea paikka olisi siinä, (Puhemies koputtaa) että me saamme sen tekemään niitä uusia työpaikkoja ja työllistämään.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Nyt tietysti on monia tarkoituksia, minkä takia Solidium tulouttaa valtiolle näitä rahoja. Yksi on tietysti se, että myöskin valtionvelkaa pitää maksaa, ja sitten on se, että on suuria infrastruktuurisuunnitelmia, muun muassa rautateiden rakentamisessa ja näin, ja niihin tarvitaan tietysti rahoitusta.

Mutta on selvä, että Solidiumin salkun sisällä voidaan tehdä myös tällaisia tulevaisuuteen suuntautuneita sijoituksia, ja jos edustaja Sipilällä on hyviä ajatuksia, niin varmasti voimme keskustella näistä Solidiumin johdon kanssa. On ihan selvä asia, esimerkiksi suuntautuminen vaikkapa Outotecin tyyppiseen cleantechiin, jolla on kysyntää kaikkialla maailmassa — juuri näimme ministeri Stubbin kanssa viime viikolla Afrikassa, että tätä kysyntää on — että tällaiset sijoitukset ovat sellaisia, jotka vievät Suomen tulevaisuutta eteenpäin.