Täysistunnon pöytäkirja 62/2002 vp

PTK 62/2002 vp

62. TIISTAINA 21. TOUKOKUUTA 2002 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta

 

Leena  Luhtanen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi laaja energiapoliittinen kokonaisuus. Mietintö sisältää laajakantoisia energiapoliittisia linjauksia mukaan lukien viidennen ydinreaktorin rakentaminen siihen nojautuen, että yhteiskunnan kokonaisetu toteutuu. Käsittelen mietinnön muodostamaa kiinteää kokonaisuutta tarkemmin jäljempänä.

Asian käsittely eduskunnassa on ollut poikkeuksellisen laajassa valmistelussa. Talousvaliokunta on saanut lausunnot seitsemältä valiokunnalta ja kuullut yhteensä yli 80:tä asiantuntijaa. Lausunnon antaneet valiokunnat ovat omia näkökulmiaan selvittäessään saaneet yhteensä satoja asiantuntijalausuntoja, jotka ovat osittain samojen henkilöiden tai organisaatioiden antamia. Ottaen huomioon myös valiokuntien varajäsenten osallistumisen valiokuntatyöhön melkein kaksi kolmasosaa kansanedustajista on tavalla tai toisella osallistunut jo tähän mennessä mietinnön valmistelutyöhön.

Talousvaliokunnan mietinnössä on johdonmukaisesti pyritty hyödyntämään saatuja valiokuntien lausuntoja. Valiokunta ei ole kuitenkaan kommentoinut erikseen näitä lausuntoja. Selkeitä linjauksia on kuitenkin voitu tehdä valtiovarainvaliokunnan ja erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntojen pohjalta.

Talousvaliokunnan lähtökohta on ollut pyrkimys käsitellä energiapolitiikkaa hallituksen varsinaista esitystä laajemmin siten, että mietintö voi edustaa eduskunnan energiapoliittista kokonaisajattelua. Valiokunnan ajattelu lähtee siitä, että tehtävät energiapoliittiset ratkaisut ovat luonteeltaan erittäin pitkävaikutteisia. Tässä mielessä talousvaliokunnan mietintöä onkin tarkasteltava ennen muuta ehdotuksena eduskunnan energiapoliittiseksi tahdonilmaukseksi ei ainoastaan tulevien vuosien vaan tulevien vuosikymmenten ajalle.

Rouva puhemies! Aivan alkuun on tarpeen tuoda esiin se energiapolitiikan yleinen viitekehys, missä talousvaliokunta on asiaa käsitellyt ja tehdyt kannanottoehdotuksensa. Energia on monessa suhteessa olennainen osa yhteiskuntaa.

Energiaa tarvitaan kaikessa yritystoiminnassa niin teollisuudessa kuin palvelusektorillakin ja kotitalouksissa. Energian rooli on kaksijakoinen. Yhtäältä se on tuotannontekijä ja toisaalta kulutuksen lopputuote. Energia kuuluu välttämättömyyshyödykkeisiin samaan tapaan kuin puhdas vesi. Energiakustannukset muodostavat kylmän ilmaston takia suuren osan kotitalouksien elinkustannuksista. Siksi on tärkeää, että energian hinta säilyy kohtuullisena kaikille suomalaisille.

Teollisuudelle kohtuuhintainen energia on osa vakaata yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukyvyn turvaamista. Energia on teollisuudellemme yhtä tärkeä kuin raaka-aineet, ammattitaitoinen työvoima, maantiet, rautatiet ja tiedonsiirtoverkot. Jos energia kallistuisi merkittävästi, osa yritysten laajennusinvestoinneista saattaisi viivästyä ja pahimmassa tapauksessa estyä kokonaan. Haitat koituisivat koko yhteiskunnalle.

Erityisen ratkaisevaa kohtuuhintaisen energian saantivarmuus on Suomen vientiteollisuudelle, jonka rungon muodostavat metsä- ja metalliteollisuus. Perusmetalliteollisuudella on vireillä suuria laajennusinvestointeja erityisesti Pohjois-Suomessa, kuten AvestaPolarit -yhtiön erittäin mittava hanke terästehtaan laajentamiseksi Torniossa. Tällaiset tuotantolaitokset vaativat erityisen paljon sähköenergiaa. Myös metsäteollisuudella on suunnitteilla laajennusinvestointeja useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Metsäteollisuus on erikoistunut korkean jalostusarvon tuotteisiin, kuten kirjoitus- ja painopapereihin. Voin todeta, että näiden valmistus perustuu pitkälti hierremassan hyväksikäyttöön, mikä vaatii tunnetusti runsaasti sähköenergiaa.

Arvoisa puhemies! Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta ei ole pelkkä kyllä tai ei yhdelle tuotantoyksikölle. Kysymys on paljon laajemmasta yhteiskuntapolitiikan alueesta ja pitkävaikutteisista toimista, kun pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen energian saanti Suomessa. Päätös kytkeytyy elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan, alueelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon sekä tietysti yritysten ja teollisuuden toimintaedellytysten kautta työllisyyteen ja toimeentuloon ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin.

Talousvaliokunnan mietinnössä ei ole lähdetty tarkastelemaan ydinvoiman lisärakentamista vain hallituksen periaatepäätöksen pohjalta. Mietinnössä on haluttu nostaa energiapoliittinen tarkastelu yleisempään kehykseen siten, että ydinvoimahankkeen ja ylipäätään energiapolitiikan laajat yhteiskunnalliset kytkennät tulisivat esille. Jäljempänä käyn perustellen läpi valiokunnan varsinaiset päätös- ja ponsiehdotukset.

Menemättä tarkemmin laajan mietinnön yksityiskohtiin esitän seuraavassa muutamia näkökohtia terveys- ja työllisyysnäkökohdista.

Valiokunta käsitteli perusteellisesti eri energiantuotantomuotojen työllisyysvaikutuksia todeten muun muassa, että koko Suomen ja erityisesti alueiden kannalta energiapoliittisten päätösten ratkaisevat työllisyysvaikutukset näkyvät nimenomaan niissä työpaikoissa, jotka ovat riippuvaisia kohtuuhintaisen energian varmasta saannista. Energian hinta vaikuttaa keskeisesti energiavaltaisten yritysten ja koko kansantalouden kilpailukykyyn. Energiavaltaisen teollisuuden laajennus- ja korvausinvestoinnit edellyttävät riittävää varmuutta edullisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä. Näillä investoinneilla luodaan jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja ylläpidetään satojatuhansia olemassa olevia työpaikkoja.

Valiokunta toteaa, että energiavaltaisen prosessiteollisuuden tehtaat sijaitsevat monestakin syystä useimmiten kasvukeskusten ulkopuolella. Ne ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeä vastapaino yleensä kasvukeskuksiin ja korkeakoulujen lähituntumaan hakeutuville uuden teknologian yrityksille. Alueellisen elinvoiman ja tasa-arvon turvaajana sekä työtilaisuuksien tarjoajana tämä savupiipputeollisuudeksikin kutsuttu taloutemme tukijalka on korvaamattoman tärkeä erityisesti haja-asutusalueilla. Puuenergian käytön lisäämisellä on huomattava merkitys metsäalan työllisyydelle, jonka hyödyt koituvat alueille. Tästä tarkemmin jäljempänä.

Energiantuotanto on keskeinen tekijä teollistuneen maailman elintason ylläpitämisessä. Terveys riippuu elintasosta, joten mahdollisimman haitaton energiantuotanto on välttämätön terveyden ylläpitämiseksi. Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista muun muassa Kansanterveyslaitoksemme toteaa suoraan, että terveydelliseltä kannalta ei ole esteitä ydinvoiman lisärakentamiseen. Ydinvoimasta aiheutuvat riskit ovat pienempiä kuin vastaavasta polttoon perustuvasta energiantuotannosta. Laitoksen mukaan normaalisti toimiva ydinvoimala parantaa kiistatta kansanterveyttä, jos se korvaa fossiilista energiantuotantoa ja vähentää sen aiheuttamia päästöjä. Ydinvoiman käyttö rajoittuu lauhdevoiman tuotantoon, ja sen rinnalla voidaan yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa terveydelliseltä kannalta lisätä maakaasun ja biomassan käyttöä.

Valiokunnan mielestä emme saa kuitenkaan unohtaa vastuuta jo tällä hetkellä olemassa olevista todellisista ympäristöriskeistä, joita ovat ennen muuta ilmastonmuutoksen konkreetti uhka sekä terveydelle ja ympäristölle vaaralliset savukaasupäästöt. Nämä haitat eivät ole teoriaa, vaan arkipäivän todellisuutta, josta meidän päättäjien on kannettava vastuu. Tarpeellisiin toimiin ryhtymisen haittojen poistamiseksi tulee olla meille kaikille omantunnon kysymys.

Talousvaliokunnan mietintöön on sisällytetty neljä lausumaa, joilla eduskunta pääsee hallituksen periaatepäätöstä huomattavasti laajakantoisemmin ilmaisemaan tahtonsa Suomen energiapolitiikasta.

Ensimmäinen lausuma: Valiokunta näkee ongelmallisena sen, että joudumme jatkuvasti käyttämään erillistä kivihiililauhdevoimaa kattamaan varsin merkittävän osan sähköntarpeesta. Viime vuonna, kun Pohjoismaissa oli normaali vesivuosi useiden peräkkäisten runsassateisten vuosien jälkeen, sähkön nettotuonti Ruotsista jäi alle 3,5 terawattitunnin. Tämän seurauksena kivihiilivoiman käyttö Suomessa lisääntyi ja samalla hiilidioksidipäästöt kasvoivat 5 miljoonalla tonnilla. Tämä siitä huolimatta, että samanaikaisesti sähköntuonti Venäjältä nousi kaikkien aikojen ennätykseen eli 7,6 terawattituntiin.

Kuultujen asiantuntijoiden mukaan emme voi valiokunnassa luottaa siihen, että Pohjoismaissa olisi jatkuvasti runsaat vesivuodet ja sähköä olisi tuotavissa myös tulevaisuudessa. Meidän on määrätietoisesti varauduttava tuottamaan yhä suurempi osa tarvitsemastamme sähköstä itse. Tulevaisuudessa muista Pohjoismaista ei ole nettomääräisesti tuotavissa sähköä, koska on vaikea esimerkiksi uskoa, että Ruotsi rakentaisi lähivuosina uusia ydinvoimaloita.

Suomi on juuri ratifioinut YK:n ilmastosopimuksen. Olemme EU:n sisäisen taakanjaon mukaan sitoutuneet palauttamaan kasvihuonekaasupäästömme vuoden 1990 tasolle vuosien 2008—2012 mennessä. Tämän vuoksi meidän on ennemmin tai myöhemmin rajoitettava erillisen kivihiilivoiman käyttöä.

Jos rakennamme lisää ydinvoimaa, se asiantuntijoiden mukaan syrjäyttää hiilivoiman taloudellisista syistä, jolloin hiilivoima siirtyy itsestään varavoimaksi. Talousvaliokunta haluaa kuitenkin varmistaa tämän ja esittää lausumaa kivihiilen käytön hallitusta rajoittamisesta esimerkiksi kokonaiskäyttösopimuksin. Tätä lausumaa ei ole mahdollista toteuttaa ilman ydinvoiman lisärakentamista. Sen vuoksi sen irrottaminen valiokunnan esittämästä energiapoliittisesta kokonaisuudesta ei ole asiallisesti mahdollista.

Toisessa lausumassaan talousvaliokunta edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja sen tavoitetasoa tiukennetaan. Lausumaan sisältyy vaatimus energiansäästön yleislain säätämisestä. Energiansäästön edistämisessä avainasemassa ovat valiokunnan mukaan ympäristöministeriön valmisteluvastuulla olevat erinäiset säästötoimet, eri sektoreiden kanssa solmittavat energiansäästösopimukset ja kauppa- ja teollisuusministeriön tuet energiansäästön edistämiseksi. Tiukennettu energiansäästöohjelma edellyttää, että energiansäästön edistämiseen ohjataan nykyistä enemmän julkista tukea.

Valiokunnan lausuma sisältää myös energianjakeluyhtiöiden palveluvelvoitteita koskevia toimia. Ydinvoiman lisärakentamisella ja sen taloutta piristävillä seurausvaikutuksilla osittain varmistetaan, että energiansäästöteknologian kehittämiseen pystytään panostamaan ja energian kokonaiskulutuksia edelleen alentamaan.

Kolmannessa lausumassaan talousvaliokunta edellyttää, että hallitus toimeenpanee uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaan lukien myös tutkimuksen edistämisen. Tämä lausunto on hyvin tärkeä osa esitettyä kokonaisuutta. Valiokunta esittää lausumassaan, että biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä. Samoin tulee kehittää kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön jakeluverkkoihin pääsy turvataan esimerkiksi vihreiden sertifikaattien kauppaan perustuvalla järjestelmällä ja asettamalla tarvittaessa ostovelvoitteita verkonhaltijalle.

Talousvaliokunta tukee vahvasti kotimaisen uusiutuvan energian edistämistavoitteita. Erityisesti bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa teknologian vientiä. Taloudellinen hyöty bioenergiasta jää kokonaan kotimaahan. Puu on ilmastovaikutuksiltaan neutraali polttoaine. Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen sopii hyvin lisäydinvoiman rakentamiskokonaisuuteen, koska pelkästään lisäydinvoimalla ei kyetä kattamaan kuin enintään puolet sähkön lisätarpeesta. Vastaavasti pelkästään uusiutuvilla energialähteillä ei pystytä taloudellisin ja saatavuusperustein kattamaan kuin osa energiavajeesta.

Suomi on johtava maa turve- ja puuenergiatekniikassa. Uusiutuvien energiateknologioiden vienti kasvaa voimakkaasti ja näin työllistää suomalaisia. Ydinvoima rakennetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella, mikä antaa paremmat mahdollisuudet tukea ja kehittää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä julkisin varoin. Valiokunta toteaakin, että ydinvoiman lisärakentaminen helpottaisi merkittävästi turpeen lisäkäyttöä metsähakkeen seospolttoaineena, koska ydinvoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä, joita turpeen poltossa syntyy. Puun ja turpeen yhteiskäytössä hiilidioksidipäästöjä syntyy jopa vähemmän kuin maakaasun käytössä. Valiokunnan mielestä on tärkeää turvata turpeen verotuksellinen kilpailukyky energiaverotuksen kehittämisessä.

Talousvaliokunta pitää myös tärkeänä sitä, että tuulivoimaa puhtaana täydentävänä sähköntuotantomuotona edistetään sen mukaan kuin se on taloudellisesti järkevää. Laitoksen rakentamiseen sitoutuu suuri määrä materiaalia, jonka tuottamiseen on tarvittu energiaa ja raaka-aineita. Rakennettava tuulivoimalaitos on varsin massiivinen verrattuna siihen energiamäärään, jonka se tuottaa. Talousvaliokunnan mielestä kuitenkin muun muassa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen helpottamista tulee selvittää.

Puu oli hyvin keskeinen tekijä meidän valiokuntamme työskentelyssä, ja toteankin valiokunnan sanoin, että puu on ylivoimaisesti tärkein uusiutuva energialähde Suomessa. Sen käytön laajentamisella on valiokunnan mielestä hyvät edellytykset. Suomessa on kuultujen asiantuntijoiden mukaan useita kymmeniä sellaisia paikkakuntia, joissa on mahdollista lisätä puuenergian käyttöä erillisessä kaukolämmön tuotannossa sekä yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa. Puupolttoaineiden käytön laajentamisella saavutetaan samanaikaisesti useita hyötyjä. Kun puun käytön lisäämisellä korvataan fossiilisia polttoaineita, pystytään vähentämään merkittävä määrä hiilidioksidipäästöjä. Puun korjuu ja kuljetusketjut parantavat työllisyyttä maaseututaajamien ympäristössä, jolloin energiahuollosta maksettava raha jää omaan maakuntaan hyödyttämään aluetaloutta. Energiapuun korjuulla parannetaan myös metsien hoitoa ja edistetään harvennushakkuita.

Valiokunta toteaa, että bioenergialla voidaan yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa lisätä sähköntuotantoa merkittävästi. Tämä tarkoittaa yli 1 000 megawatin tuotantotehoa ja metsähakkeen energiakäytön nostamista 5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa eli moninkertaisesti nykytasoon verrattuna. Tämä on ehdottomasti kova tavoite, mutta asiantuntijoiden mukaan se on saavutettavissa. Suuri osa puuenergian käytön lisäämisestä tapahtuu metsäteollisuuden laajennusinvestointien yhteydessä. Mitä enemmän käytämme ainespuuta, sitä runsaammin meille kertyy puuta energiatarkoituksiin. Laajennusinvestointien toteutuminen riippuu olennaisesti taas siitä, onko metsäteollisuudelle turvattu riittävä kohtuuhintainen sähkönsaanti. Ydinvoiman lisärakentamisen myötä metsäteollisuuden laajennusinvestoinneille luodaan myönteiset edellytykset ja siten myös energiapuun käyttö kasvaa. Valiokunta toteaakin, että ydinvoima ja puun energiakäyttö täydentävät toisiaan.

Hallituksen ilmastoskenaariosta käy ilmi, että ydinvoimaskenaariossa käytetään enemmän puuenergiaa kuin maakaasuskenaariossa. Talousvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen; siksi tätäkään ehdotettua lausumaa ei voi irrottaa erilleen myönteisestä päätöksestä ydinvoiman lisärakentamiseksi. Valiokunta haluaa lausumallaan varmistaa, että hallitus osoittaa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmalle myös tarvittavat voimavarat. Avainasemassa tässä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön energiatukimomentti sekä maa- ja metsätalousministeriön energiapuun korjuun ja haketuksen tuki.

Neljänneksi talousvaliokunta edellyttää, että hallitus informoi eduskuntaa edellä kuvatun energiapoliittisen kokonaisuuden toteutumisesta seuraavan vaalikauden aikana. Tämä nähtiin tärkeäksi senkin vuoksi, että myönteisen periaatepäätöksen jälkeen seuraava hallitus saa käsiteltäväkseen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamislupahakemuksen.

Talousvaliokunta katsoo, että edellä mainitut neljä lausumaa yhdistettynä myönteiseen päätökseen ydinvoiman jatkorakentamisesta ovat kiinteästi ja asiallisesti erottamattomasti kytköksissä toisiinsa. Lausumien toteuttaminen ilman ydinvoiman jatkorakentamista ei ole valtiontaloudellisesti eikä energiapoliittisesti mahdollista.

Valiokunta käsitteli myös perusteellisesti ydinvahinkovastuun kysymyksiä. Nämähän ovat olleet julkisuudessakin hyvin suuressa määrin esillä. Mietinnössämme todetaan, että kansainvälisen sopimuksen perusteella vastuu tulee merkittävästi laajenemaan ja korvausten yläraja nousemaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama toimikunta, jonka työ on juuri nyt loppusuoralla, on esittänyt ydinvahinkovastuun ylärajan nostamista moninkertaiseksi nykyisestä ja vahinkokäsitteen laajentamista. Vakuutussummien katsotaan kattavan kaikki ajateltavissa olevat onnettomuusvahingot.

Kun valiokunnan mietintöön sisältyy myös vastalause lisärakentamisen kumoamisesta, talousvaliokunnan mietintöön sisältyy arviointeja siitä, mitä tapahtuu, jos ydinvoiman lisärakentamispäätös kumottaisiin. Meidän onkin vakaasti kysyttävä, mitä kielteistä ratkaisusta seuraisi ympäristölle, kansantaloudelle, huoltovarmuudelle, tuonnille, teollisuudelle ja energian hinnalle sekä myös julkiselle taloudelle. Asiantuntijoiden mukaan uuden, ehkä jopa täysin saasteettoman energiateknologian kaupallinen hyödyntäminen on parhaimmillaankin useiden kymmenien vuosien päässä. Tässä tilanteessa ydinvoiman lisärakentamisen ainoa vaihtoehto on täydellinen riippuvuus joko kasvavasta sähköntuonnista tai maakaasun tuonnista ja polttamisesta. Kumpaakaan energiamuotoa ei voi varastoida. Sen vuoksi maamme energiahuoltovarmuus heikkenisi.

Edellä jo todettiin se, että muista Pohjoismaista ei ole tuotavissa lisää sähköä. Venäjän-tuontia ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista enää lisätä, koska sieltä tuodaan sähköä jo nyt yhden ydinvoimalan tuotannon verran. On myös painokkaasti todettava, että sähkömarkkinoiden avautuminen Keski-Euroopassa ei tuo aitoa apua Suomelle, koska siellä sähköntuotantokustannukset ovat suuremmat kuin Pohjoismaissa. Pääosa Keski-Euroopan sähköntuotannon ylikapasiteetista on vanhaa kivihiili- ja ruskohiilivoimaa, jota on ajettava alas sitä mukaa kun vaatimukset hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi tiukkenevat. Kun avatuille sähkömarkkinoille ei tule lisää tarjontaa, on selvästi ennustettavissa, että kysynnän ylittäessä tarjonnan sähkön hinta nousee ja kansa maksaa.

Talousvaliokunnan käsityksen mukaan emme voi jättää Suomen energiahuoltoa myöskään pelkän maakaasun lisätuonnin varaan. Hallituksen ilmasto-ohjelman maakaasuskenaario osoittautui käytännössä teoreettiseksi jo pari vuotta valmistumisensa jälkeen. Maakaasun hintahan on noussut useita kymmeniä prosentteja vuoden 1999 tasolta, silloin kun ilmasto-ohjelma valmisteltiin. Kun otetaan vielä huomioon, että erillisessä sähköntuotannossa maakaasuvoiman kustannuksista kaksi kolmasosaa on suoraan riippuvainen kaasun hinnasta, voidaan todeta, että maakaasuskenaario on tänään vain fiktiivinen laskelma. Jo tällä hetkellä maakaasun käyttö pelkkään sähköntuotantoon on kannattamatonta, eikä sellaisen tuotannon jatkorakentamiseen ole löydetty halukkaita investoijia. Tämä tosiasia vain korostuu, kun tiedämme, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kaasun hinta on vain nousussa.

Talousvaliokunta korostaa sitä, että ei voi olla Suomen etujen mukaista turvautua vain kasvavaan energiantuontiin Venäjältä. Vuonna 2000 Venäjältä tuotiin 50 prosenttia kivihiilestä, 44 prosenttia raakaöljystä, 40 prosenttia sähkön nettotuonnista ja 100 prosenttia maakaasusta. Energian kokonaiskulutuksesta noin 37 prosenttia oli siis Venäjän-tuonnin varassa. Kotimaisten energialähteiden osuus Suomen energiankulutuksesta oli noin 29 prosenttia, eli tuonnin osuus oli 71 prosenttia. Omavaraisuustavoitteen ja huoltovarmuuden periaatteiden kannalta on jo sinänsä arveluttavaa, että yhdestä maasta tuodaan enemmän primaarienergiaa kuin kaikkien kotimaisten energialähteiden osuus on yhteensä.

Useat asiantuntijat kiinnittivätkin huomiota huoltovarmuuteen. Valiokunnan mukaan jo tässä ja nyt huoltovarmuuden tilannetta pitäisi tarkastella kriittisesti ja pyrkiä voimakkaasti tuottamaan aikaisempaa suurempi osa energiasta itse. Tulevaisuuden energiaratkaisuissa olisi täysin vastuutonta jättäytyä kasvavan Venäjän-tuonnin varaan, varsinkin kun tiedämme, millaisissa ydinvoimaloissa Suomeen sieltä tuotettava sähkö on tuotettu.

Energiapoliittisesti olisi siis hyvä ja kannatettava tavoite saada kilpaileva toimittaja Venäjän kaasulle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaasuputken vetäminen Norjasta ei ole kuitenkaan toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta maakaasuskenaario söisi liikkumavaraa kotimaisten polttoaineiden käytöltä. Energiapuun hyödyntäminen edellyttää samanaikaisesti turpeen käyttämisestä puun tukipolttoaineena sekä teknisistä että taloudellisista syistä. Jos nyt nojauduttaisiin pääasiassa maakaasun käytön lisäämiseen, hiilidioksidipäästöt kasvaisivat niin suuresti, ettei turpeenkäytön lisääminen olisikaan enää siinä määrin mahdollista. Näin maakaasuskenaarioon turvautuminen jo lähtökohtaisesti heikentäisi kotimaisten polttoaineiden käytön edistämistä ja vähentäisi energiantuotannon kotimaisuusastetta entisestään.

Julkisen talouden kannalta on olennaista se, että ydinvoiman hylkääminen johtaisi väistämättä suoraan valtion verovarojen käyttötarpeen kasvuun ja tuonnin lisäämiseen. Mahdollisuudet verovarojen lisäämiseen suoraan energiataloudelliseen tukeen vaarantuisivat, kun erityisesti perusteollisuuden kasvuedellytykset heikkenisivät ja verotulojen kertymä pienenisi. Toisaalta ydinvoiman vaihtoehto tultaisiin toteuttamaan ilman julkista tukea suoraan ja kokonaisuudessaan teollisuuden itsensä rahoittamana.

Edellä sanotun ja mietinnössä tarkemmin esitetyn perusteella talousvaliokunta on päätynyt osana laajaa kokonaisratkaisua puoltamaan hallituksen myönteisen periaatepäätöksen hyväksymistä ydinvoiman lisärakentamiseksi Suomeen. Yhdessä uusiutuvien energianlähteiden edistämisen ja energiansäästön kanssa ydinvoiman lisärakentamisella voidaan parhaalla tavalla saavuttaa Suomen energiapoliittiset tavoitteet ja samalla täyttää YK:n ilmastosopimuksen vaatimukset kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.

Suomen hyvinvoinnin säilyminen riippuu suurelta osalta kohtuuhintaisen energiansaannin varmistamisesta, ja siksi talousvaliokunta katsoo, että ydinvoiman lisärakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta esittää tiivistäen, että tuleva sähkön kapasiteettivaje katetaan parhaiten monipuolisella yhdistelmällä, jonka osana on uuden ydinvoimayksikön rakentaminen. Muut osat ovat energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä kivihiilen korvaaminen maakaasulla ja biomassalla yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Ydinvoimalaitos kattaisi koosta riippuen korkeintaan puolet lisätarpeesta vuoteen 2010 mennessä.

Valiokunta korostaa, että ydinenergian jatkorakentamista tuki selvä valtaosa kuulluista asiantuntijoista mukaan lukien maamme teollisuus ja työnantajat samoin kuin koko ammattiyhdistysliike ja maa- ja metsätalouden etujärjestö sekä lähes kaikki valiokunnan kuulemat tieteelliset asiantuntijat. Teollisuuden esittämää ja sen itsensä rahoittamaa perusvoimaratkaisua ei saa torjua epärealististen toiveiden ja väärien olettamusten nojalla.

Rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.

Rouva puhemies! Onko syytä esitellä seuraava asia Posiva Oy:n hakemuksesta ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta?

Puhemies:

Mielestäni on hyvä ottaa se samalla kertaa.

Puhuja:

Arvoisa rouva puhemies! Sitten menemme Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta.

Valiokunnan käsiteltävänä on ollut myös valtioneuvoston periaatepäätös Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta.

Kun valiokunta ehdottaa, että periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta jää voimaan, johdonmukaisuuden vuoksi valiokunta ehdottaa myös, että periaatepäätös loppusijoituslaitoksen laajentamisesta jää myös voimaan. Ehdotuksen perusteena on se, että eduskunta päätti lähes yksimielisesti 18.5.2001, että käytetyn ydinpolttoaineen sijoittaminen Olkiluodon peruskallioon on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja että valtioneuvoston asiaa koskeva periaatepäätös jää voimaan. Valiokunta katsoo, että samat tekniset ratkaisut, jotka on suunniteltu nykyisten voimalaitosyksiköiden polttoaineen loppusijoitukseen, soveltuvat myös uuden yksikön polttoaineelle.

Edellä sanotun mukaisesti talousvaliokunta ehdottaa, että periaatepäätös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna jää sellaisenaan voimaan. Myös tähän valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.

Puhemies:

Talousvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen siirrymme nyt ryhmäpuheenvuoroihin, ja muistutan, että niiden pituus on enintään 15 minuuttia.

Ed. Johannes Koskinen merkitään läsnä olevaksi.

Antti Kalliomäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän energiapaketin lähetekeskustelussa sosialidemokraattien saatesanat asian eduskuntakäsittelyä varten painottivat sellaisen tasapainoisen kokonaisratkaisun aikaansaamista, joka sekä täyttäisi kansainvälisten ympäristösitoumustemme vaatimukset että tukisi parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten toimeentuloon, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä yhteisiä kansallisia tavoitteitamme.

Eduskunnan oli sen mukaisesti laadittava hallituksen esitykseen vastaus, joka turvaa Kioton ilmastosopimuksen toteutumisen Suomen osalta. Samalla sen tulee luoda myös edellytyksiä kestävälle ja vakaalle talouskasvulle sekä hyväksyttävä perusta kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle.

Kyseessä on vaikeasti ratkaistava energia- ja ympäristöpoliittinen yhtälö mutta ei välttämättä mahdoton. Näin voi sanoa nyt, kun asian käsittely on finaalivaiheessaan eduskunnassa. Valiokunnat ja koko eduskunta ovat paneutuneet tehtäväänsä kaikella vakavuudella. Ryhmäpäätöksiä, joihin voisi tukeutua, ei ole ollut tiedossa. Ryhmät voivat vain pyrkiä luomaan osaltaan mahdollisimman kattavan perustan jäsentensä työlle. Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä se tapahtui muun muassa ryhmän järjestämien erillisten asiantuntijakuulemisten myötä. Tähän mennessä on siis tehty ihan kunnon työ.

Käsittelyn myönteisiin kokemuksiin kuuluu havainto siitä, että eduskunta voi olla hyvin yksimielinen suuresta osasta energiapolitiikan kokonaisuutta. Tähän on varmasti vaikuttanut tieto siitä, että Suomessa on jo nyt käytössä ehkä Euroopan monipuolisin energian tuotanto- ja käyttöpaletti:

Meillä on erittäin pitkälle viety sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpöverkosto. Sen taloudellisuus merkitsee myös energiansäästössä tehokkuutta, jota useimmat muut maat — länsinaapurimme Ruotsi mukaan luettuna — vasta ovat lähteneet tavoittelemaan. Muussa energiansäästössä olemme viime vuosikymmenen puolen välin jälkeen edenneet esimerkillisen ripeästi, ja säästöohjelma on edelleen tehostumassa. Uusiutuvien energialähteiden ja niistä ennen muuta biopolttoaineiden, kuten puun, käytössä Suomi on Euroopan johtava maa. Meillä on myös kohtuullisesti säätövoimana tärkeää vesivoimaa, ja tuulivoimaa rakennetaan valtion huomattavien tukien auttamana.

Kaikkien näiden energian tuotanto-, käyttö- ja säästömuotojen edelleenkehittämisen tarpeesta eduskunnalla näyttää olevan yhteinen näkemys. Tämän kertoo myös talousvaliokunnan mietintö samoin kuin siihen liitetty vastalause.

Fossiilisten polttoaineidenkin kirjo on Suomessa kohtuullisen tasapainoinen. Hiilen osuus ei ole massiivisen suuri, kuten esimerkiksi Tanskassa. Sitä laskee erityisesti maakaasun ja turpeen osuus yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä ydinvoiman rooli sähkössä. Ydinvoimaa meillä on tällä hetkellä reilusti alle EU:n keskiarvon.

Mutta juuri tähän fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta koostuvaan energiapaletin osioon kulminoituvat myös erimielisyytemme, ja kulminaatiopiste löytyy sähköstä. Ensi perjantain äänestyksessä eduskunnan olisi löydettävä hyvin toimiva vastaus ristiriitaan, joka vallitsee kasvuun ja hyvinvointiin liittyvän sähköntarpeen sekä ympäristöpäästöjen rajoittamisen välillä.

Tästä asian ytimeen menevästä näkökulmasta katsoen yksimielisyytemme energiapaletin useimmissa osioissa ei positiivisuudestaan huolimatta ole kovin suuren juhlan väärti, koska siinä kohdassa, missä olemme eri mieltä, mitataan kansakunnan hyvinvoinnin määrää ja laatua pitkälle tulevaisuuteen.

Asian käsittely on juuri tästä syystä ollut tunnelmia ja tunteitakin nostattavaa, sanalla sanoen vaikeaa. Silti kysymys kuuluu: onko se ollut meille sittenkään riittävän vaikeaa? Tälle kysymykselleni on omat syynsä. Yksi niistä, tosin pienimmästä päästä, on vaikeus iskostaa omiimme ja muiden mieliin, että emme ole äänestämässä kyllä tai ei ydinvoimalle emmekä ydinjätteen loppusijoitukselle. Meillä on käytössä ydinvoimaa neljän reaktorin verran. Tälle ydinvoimalle kaikki poliittiset ryhmät näyttävät sanovan kyllä. Vastikään eduskunta on hyvässä sovussa sanonut kyllä myös ydinjätteen loppusijoitusta koskeneelle ratkaisuesitykselle.

Paljon suurempi ongelma on itse asiassa ollut hallituksen periaatepäätös, jota on alusta asti rasittanut ristiriitainen perusasetelma: Sen perustaa ei ole rakennettu energiastrategian vaan ilmastostrategian varaan. Tästä on syntynyt asian eduskuntakäsittelyyn ansa, johon on helppo astua, koska se houkuttelee päättämisen tuskaa lievittävällä lupauksella. Siihen tulen seuraavaksi.

On tietenkin luonnollista, että hallitus rakensi ilmastostrategiansa konsensuksella. Sen seurauksena päädyttiin kuitenkin konsensuksen vaatimukseen myös energiapolitiikan osalta. Näin syntyivät niin sanotut KIO1- ja KIO2-toimintamallit eli maakaasu- ja lisäydinvoimavaihtoehdot, joiden muotoon ja statukseen ilmastostrategian vaatima kansallinen yksimielisyys puhalsi hengen. Sen hengen kantamana syntyi julkiseen keskusteluun eduskuntaa myöten sitkeä käsitys siitä, että energiaratkaisussa ei olisi kysymys muusta kuin valinnasta näiden kahden vaihtoehdon välillä, joiden lopputulemat näyttivät olevan helpottavan lähellä toisiaan. Tosiasiaksi jää, että hallituksen vaihtoehtoiset energiapolitiikan laskentamallit on yleisesti mielletty esityksiksi, jotka johtavat suunnilleen samaan lopputulokseen ja joista eduskunta voi vain nappia painamalla siirtää haluamansa sujuvasti toteutusvaiheeseen. Mutta miten asia oikeastaan on?

KIO2:n eli lisäydinvoimavaihtoehdon osalta voidaan tietysti sanoa, että teollisuus, joka on ilmeisen vakavassa tarkoituksessa lähettänyt lupahakemuksen hallitukselle ja eduskunnalle, tulisi luvan saatuaan myös käynnistämään voimalainvestoinnit. Tarkkaan ottaen teollisuus ei kuitenkaan ole sitoutunut hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä syntyneisiin yksityiskohtiin ja reunaehtoihin. Siksi kyllä-äänten voittokaan ei olisi kirkossa kuulutettu kyllä ydinvoimainvestoinnille.

KIO1:n, siis maakaasuvaihtoehdon, lähempi tarkastelu nostaa vielä paljon pelkistetymmin huolen pintaan. Siinä esitelty KIO2:n tavoin valtaosaltaan hyviä aineksia sisältävä energian tuotanto- ja käyttöpaletti alkaa yskiä heti, kun ryhdytään arvioimaan sen akilleenkantapäätä, pelkästään sähköntuotantoon valjastettujen maakaasuvoimaloiden rakentamisen todennäköisyyttä Suomessa. Näköpiirissä ei ole voimantuottajaa, joka olisi valmis investoimaan tähän sähköntuotantotapaan. Syytkin ovat ilmeiset: Kaasun hinta on jo viime vuoden aikana karannut rajusti yli ennusteen, johon niin sanotun maakaasuvaihtoehdon laskelmat perustuivat. Syntyneen hintariskin kasvua vahvistavat muut tunnetut tekijät, kuten Suomen jääminen erilliseksi kaasun käyttöalueeksi. Riippuvuus parista venäläisestä energiantoimittajasta, joiden osuus Suomen sähköstä tuonnin ja polttoaineen muodossa lähentelisi 50:tä prosenttia, sisältää järeän hintariskin. Vertailun vuoksi todettakoon, että Saksan riippuvuus Venäjän kaasusta on 3—4 prosentin luokkaa.

Kaasukaupassa on muutenkin lähes silmänkantamattomiin nähtävissä myyjän markkinat, joilla tunnetusti menestyvät vain ostajat, joiden teollinen kilpailukyky ei kärsi korkeastakaan hinnasta. Suomi ei kuulu tähän sarjaan. Kahden suunnan kaasuputki, niin sanottu Eurooppa-putki, voisi pudottaa hintariskiä ehkä ratkaisevastikin. Sen rakentaminen ilmastosopimuksen edellyttämissä aikatauluissa on kuitenkin enemmän unelmaa kuin todellisuutta.

En voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin sen, että niin sanottu maakaasuvaihtoehto on erittäin epävarmalla pohjalla. Talousvaliokunnan mietintö vahvistaa tämän näkemyksen. Mietintöön liitetyssä vastalauseessa on siinäkin vältetty kulminoimasta lisäydinvoiman vaihtoehtoa voimakkaasti KIO1-laskentamalliin.

Eduskunnan perusteellinen paneutuminen asiaan on osoittanut, että perjantaina edessämme oleva valinta on monin verroin ilmastostrategian skenaariokuvioita hankalampi ratkaisu. Oikein huonolla onnella käy niin, että riippumatta eduskunnan päätöksestä kumpikaan meille markkinoiduista vaihtoehdoista ei lähde liikkeelle. Silloinkin olisi kuitenkin elettävä. Pitäisi etsiä kolmas vaihtoehto. Siihen sisältyisi varmasti niitä samoja hyviä elementtejä, jotka esiintyvät sekä hallituksen esityksessä että terästettyinä talousvaliokunnan mietinnössä, vastalause mukaan luettuna: hiilen käyttöä polttoaineena tulisi rajoittaa, energiansäästöä edelleen lisätä, uusiutuvien energialähteiden käyttöä tehostaa, maakaasun käyttöä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa parantaa jne.

Hyvien elementtien laadusta ja terästysten määrästä jouduttaisiin kuitenkin aika tavalla tinkimään, koska lisäydinvoiman tai kaasulauhdesähkön sijaan sähkön saannin turvaavaksi ankkuriksi tulisi ottaa sähkön tuonti Suomen rajojen takaa. Muu vaihtoehto ympäristöpäästöjen kurissa pitämiseksi tuskin tulisi kyseeseen. Ankkurina tuonti olisi myös pidettävä ainakin niin pitkään, että sen synnyttämä hintojen nousu houkuttelisi voimayhtiöitä etsimään uusia, hinnan nousun siivellä kilpailukykyisiksi tulevia sähkön tuotantomuotoja. Tuonnin pääsuunta olisi tässäkin tapauksessa Venäjä ja riippuvuus siitä vähintään saman tasoinen kuin maakaasua koskeneessa hintaesimerkissä.

Kysyä sopii, mitä vaikutuksia tällä tuontipainotteisella vaihtoehdolla olisi teollisuutemme investointihalukkuuteen, talouden kasvuun yleensä ja sitä kautta valtion ja kuntien kykyyn ylläpitää hyvinvointipalveluita tai mitä vaikutuksia sillä olisi valtion mahdollisuuksiin tukea ympäristön ja alueellisen kehityksen kannalta tärkeitä energia- ja muita investointeja.

Arvoisa puhemies! Joudumme elämään ja tekemään energiaratkaisumme myös sen tosiasian varassa, että yksiselitteisesti hyvää ja ympäristöystävällistä energiantuotantomuotoa ei käytettävissämme ole, ellei sellaiseksi luokitella voimalaa, joka koko luomakunnan iloksi jauhaa energiaa 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä avaruudessa. Se voimala ei kuitenkaan ole säädeltävissämme. Täällä omalla planeetallamme ja omassa maassamme joudumme aina rakentamaan energiaratkaisumme enemmän tai vähemmän ympäristölle vahingollisista tuotantomuodoista. Ydinvoiman riskit kulminoituvat pieneen, mutta olemassa olevaan onnettomuusriskiin sen käytössä sekä syntyvän ydinjätteen loppusijoitusriskiin, joka ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Ennen kaikkea sen tähden, että olemme Suomessa jo ottaneet nämä riskit kannettavaksemme, ei niitä pidä vähätellä vaan panostaa entistä enemmän niiden minimoimiseksi.

Maailmanlaajuiseen vastuunkantoomme kuuluu kuitenkin myös sen arvioiminen, kummassa tapauksessa otamme suuremman ja kauaskantoisemman riskin: siinäkö, että loppusijoitamme vahingolliset ympäristöjätteet peruskallioon, vai siinä, että loppusijoitamme ne suoraan ilmakehään.

Tämä yksinkertaistettu kysymyksenasettelu on tärkeä, sillä emme voi olla huolettomia sen näkymän edessä, että ilmastokaasujen päästöt Suomessa siinä missä muuallakin voivat olla se oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän ja laukaisee peruuttamattoman ilmastonmuutoksen. Tämä riski ulottuu yhtä pitkälle tulevaisuuteen kuin ydinjätteen aiheuttama. Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, olemme sosialidemokraattien osalta käsitelleet tätä asiaa myös erillisissä eduskuntaryhmän asiantuntijakuulemisissa. Emme kuitenkaan ole tehneet asiassa ryhmäpäätöstä. Syyt siihen löytyvät muun muassa ydinvoimaan liittyvien kysymysten aiemmasta eduskuntahistoriasta, jota ei tarvinne tässä kerrata.

Mikään uutinen ei ole, että ryhmässämme tulee olemaan sekä kyllä- että ei-äänestäjiä. Realismia on myös se ennakointi, että selkeä enemmistö ryhmän jäsenistä tulee äänestämään sellaisen kokonaisratkaisun puolesta, jossa ydinvoiman lisärakentaminen on mukana. Äänestyksen jälkeiseen realismiin kuuluu puolestaan se, että sen jälkeen etenemme eduskunnan enemmistön asettamien askelmerkkien mukaan ja teemme sitä yhtenäisenä ryhmänä yhteisin voimin ja parhaamme mukaan.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmässä on ydinvoiman lisärakentamiseen kahta eri kantaa. Jo historiallisesti näin on ollut, niin kuin on edelleen. Viime kädessä jokainen edustaja joutuu yksin asettamaan vaakakuppiin eri vaihtoehtojen punnukset ja tekemään oman päätöksensä.

Keskustan näkemyksiä sähköenergian lisätarpeesta selvitettiin viime vuoden ajan eduskuntaryhmän erikseen asettamassa työryhmässä. Valmistuneessa energiaselvityksessämme lähdimme siitä, että ilman uusia säästötoimia tarvitsemme vuonna 2012 sähköä noin 94 terawattituntia. Selvityksessä esitettiin kaksi vaihtoehtoista energiaratkaisua, joista toisessa lisäydinvoima on mukana ja toisessa ei.

Osa keskustan eduskuntaryhmän jäsenistä katsoo, että tulevan sähköntarpeen täyttämisen on rakennuttava keskeisesti lisäydinvoiman varaan. Toinen osa, johon itse kuulun, katsoo, että löytyy kolmas tie, jolla tuleva sähköntarve voidaan kattaa ilman lisäydinvoimaa.

Seuraavaksi, arvoisa puhemies, käsittelen ydinvoimaratkaisun eri näkökulmia pitkälti edellä mainitun keskustan eduskuntaryhmän energiaselvityksen pohjalta.

Eduskunta tekee päättäessään viidennestä ydinvoimalasta hyvin kauaskantoisen ja ison ratkaisun, energiapoliittiset päätökset kun eivät vaikuta pelkästään energiapolitiikkaan. Ne muokkaavat laajavaikutteisemmin yhteiskuntaa lähes kaikki rajat ylittäen. Energian tuotanto ja käyttö heijastuvat ympäristön ja ilmaston laatuun, terveyden ehtoihin, työllisyyteen ja talouteen, alueelliseen ja teknologiseen kehitykseen, koko yhteiskuntaan.

Energiajärjestelmä onkin elintarvikejärjestelmän rinnalla tärkein megajärjestelmä. Sen toiminnasta riippuu koko ihmiskunnan hyvinvointi. Erityisesti Suomen kaltaiselle pohjoiselle maalle energiajärjestelmän moitteeton toiminta kaikissa tilanteissa on elintärkeää. Energiapolitiikkaa pitää rakentaa kokonaisuudeksi niin, että se paitsi turvaa energian saannin, myös kestää ylisukupolvisen tarkastelun niin ekologisesti, eettisesti kuin taloudellisestikin. Valtioneuvoston periaatepäätöstä viidennen ydinvoimalan rakentamisesta onkin tarkasteltava edellä esitetyistä näkökulmista.

Eduskunnan on tällä viikolla päätettävä, onko viidennen ydinvoimalan rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Sen arviointi on vaikea tehtävä. Yksiselitteistä vastausta siihen on turha hakea ekonometrisista malleista tai taloudellisista laskelmista. Jos näin olisi, eduskuntaa ei tässä päätöksenteossa oikeastaan tarvittaisi. Yhteiskunnan kokonaisetu on kuitenkin lyhyen tähtäimen kannattavuuslaskelmia laajempi kokonaisuus. On punnittava ydinvoimalahankkeen kansantaloudellisia, alue- ja työllisyys- sekä ympäristövaikutuksia samoin kuin hankkeen merkitystä energiapolitiikan kokonaisuuden kannalta. Kyse on myös arvovalinnasta. Juuri siksi eduskunta tekee tämän päätöksen.

Päätös on asetettava myös kansainväliseen viitekehykseen. Vuosi sitten eduskunta hyväksyi Suomen ilmastostrategian. Hallitus esitti silloin kaksi vaihtoehtoista energiakokonaisuutta eli KIO1:n ja KIO2:n, joista vain jälkimmäisessä nojauduttaisiin lisäydinvoiman rakentamiseen. Molemmat vaihtoehdot, osin suuristakin puutteistaan huolimatta, todettiin teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisiksi. Molemmat täyttivät myös Kioton pöytäkirjassa esitetyt ilmastovaatimukset.

Kioton pöytäkirjahan on ensimmäinen, muttei taatusti viimeinen toimenpideohjelma, jossa vuonna 1990 Rio de Janeirossa alkaneen ilmastoprosessin vaateet konkretisoidaan. Kiotossa sovittiin teollisuusmaiden sitovista kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisvelvoitteista. Kyseiset maat sitoutuivat vähentämään hiilidioksidin ja viiden muun kasvihuonekaasun päästöjä siten, että niiden päästöjen kokonaismäärä laskee vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 päästöjen tasosta. Suomen osalta tämä merkitsee sitä, että vuosien 2008—2012 Suomen kasvihuonepäästöjen keskiarvo painetaan vuoden 1990 päästöjen tasolle, ja todennäköisesti vaateet tulevat jatkossa vielä kiristymään.

Arvoisa puhemies! Kuten alussa mainitsin, keskustan eduskuntaryhmä aloitti reilu vuosi sitten selvitystyön energiapolitiikan linjauksista. Selvitystyön tavoitteeksi asetettiin Suomen tulevan energiapolitiikan päävaihtoehtojen kartoittaminen niin, että keskustan kansanedustajilla olisi mahdollisimman hyvä ja monipuolinen asiaperusta myös ydinvoimapäätökselleen.

Keskustan eduskuntaryhmässä on, kuten jo totesin, ydinvoiman lisärakentamisesta kahta eri kantaa, niin kuin oli edellisessä ydinvoimaäänestyksessäkin vuonna 1993. Puoluekokouspäätöksissään keskusta on kuitenkin suhtautunut lisäydinvoiman rakentamiseen kielteisesti.

Ennen ydinvoimapäätöksen eduskuntaan tuloa asetimme yhteiseksi tavoitteeksemme nykyistä selvästi voimakkaamman panostuksen uusiutuviin energiantuotantomuotoihin. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaakin sekä talousvaliokunnan mietintöön että vastalauseeseen sisältyviä lausumaehdotuksia, joissa muun muassa vaaditaan ilmastostrategiaa voimakkaampaa uusiutuvan energian käytön edistämistä. Suomen taloudellinen intressi ja kestävä kehitys voidaan parhaiten yhdistää tehostamalla nykyistä enemmän panostusta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ja samalla vientimarkkinoiden mahdollisuuksiin.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää hallituksen arviota Suomen tulevasta sähköntarpeesta luotettavana. Huolimatta siitä, että energiankäyttö koko ajan tehostuu, lisäsähköä tarvitaan. Suomen energiantarve ylipäänsähän on monia muita maita suurempi. Se johtuu harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä, kylmästä ilmastosta ja energiaintensiivisestä elinkeinorakenteestamme.

Keskustan energiavaihtoehdon perusta on uusiutuvien energiantuotantomuotojen edistämisessä. Erityisen paljon potentiaalia on nimenomaan bioenergian käytön mahdollisuuksissa. Bioenergian vahvuudet näkyvät energiahuollon varmuutena, turvallisuutena ja riippumattomuutena sekä kotimaisten resurssien hyväksikäytössä ja työllisyydessä.

Bioenergian käytön työllisyys- ja yrittäjyysvaikutukset voivat olla merkittävät kohdentuessaan myös maaseudulle ja monenlaisen koulutustason työvoimaan. Bioenergian voimakkaalla lisäämisellä voidaan vahvistaa myös myönteistä kansainvälistä mainetta ja kilpailukykyä. Sen tuleekin olla Suomen energiapolitiikan ykkösasia riippumatta ydinvoimapäätöksestä.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää kaikissa oloissa välttämättömänä sitä, että Suomi sitoutuu EU:n neuvoston tavoitteellisen direktiivin saavuttamiseen. Sen mukaan Suomen tulee nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön osuus noin 25 prosentista 31,5 prosenttiin sähkön kokonaiskäytöstä.

Tämän tavoitteen saavuttaminen ja ylittäminenkin edellyttää Suomessa voimakkaita toimia biopolttoaineiden ja muiden paikallisten, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Kun turve on uusissa polttotekniikoissa tärkeä oheispolttoaine erityisesti puun polttamiselle, biopolttoaineiden käytön lisääminen merkitsee myös turpeenkäytön lisäämistä.

Bioenergian, erityisesti puunkäytön, edistämisessä hyvinä lähtökohtina ovat Kansallinen metsäohjelma ja Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Puuenergian osuus koko energiantuotannosta on tällä hetkellä parikymmentä prosenttia ja sähköntuotannosta kymmenkunta prosenttia. Kansallisen metsäohjelman mukaan puun energiakäytön lisäpotentiaali olisi 5 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaisenergiasta 10 terawattituntia vuoteen 2010 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan potentiaalia on huomattavasti suurempaankin käyttöön.

Puulla on kannattavaa ja järkevää tuottaa sähköä erityisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Silloin kokonaishyötysuhde on yli 85 prosenttia ja sähköä saadaan noin kolmasosa polttoaineen energiasisällöstä.

Uusia yhdistettyyn kaukolämmön ja sähkön tuotantoon rakennettavissa olevia laitoksia on kymmenillä paikkakunnilla. Lisäksi on kymmenkunta paikkakuntaa, missä on yhdistettyyn teollisuuden prosessihöyryn ja sähkön tuotantoon rakennettavissa olevia laitoksia. Kehitettävissä olevia kaukolämpökattiloita on eri puolilla Suomea samoin kuin on lukuisia paikkakuntia, missä voitaisiin korvata fossiilisia polttoaineita käyttämällä enemmän metsähaketta.

Keskeisiä taloudellisia edellytyksiä bioenergian lisäämiselle ovat muun muassa nuoren metsän hoidon tuen nostaminen huomattavasti nykytasosta eli noin 53,8 miljoonasta eurosta vuodessa, KTM:n energiatukimomentin vuositason nostaminen nykyisestä 25 miljoonasta eurosta yli 30 miljoonaan euroon, puupolttoainetta käyttäville voimaloille myönnetyn verotuen jatkaminen sekä turpeen tekeminen verottomaksi yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa.

Edellä mainitun puun energiakäytön lisäyksen toteuttaminen vaatii muun muassa polttoteknologioiden kehittämistä ja pienvoimaloiden rakentamisedellytysten parantamista. Energiarahoituksen lisääminen onkin välttämätöntä, jotta voitaisiin muun muassa rakentaa yksi tai kaksi biopolttoaineiden paineistettuun kaasutukseen perustuvaa demonstraatiolaitosta. Myös maatalouden biokaasuhankkeita tulisi saada vauhdilla liikkeelle.

Uusiutuviin energialähteisiin panostamisen lisäksi toinen Suomelle elinkeinopoliittisestikin tärkeä energiapolitiikan sektori on energian säästäminen. Hallituksen vuonna 1997 asettama tavoitehan on energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen 10—15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa erityisesti sähkönkäytön tehostamista niin teollisuudessa, palveluissa kuin kotitalouksissakin.

Voimakas säästö edellyttää energiatehokkaan teknologian kehittämistä ja kaupallistamista, taloudellisten ohjauskeinojen, kuten energiaverojen käyttöä, energiansäästösopimuksia, tehokasta tiedotusta sekä tiukempaa normiohjausta rakentamisessa. Tehokkaamman energiansäästöohjelman kustannuksiksi arvioidaan vuositasolla noin 58,9 miljoonaa euroa eli 350 miljoonaa markkaa.

Arvoisa puhemies! Keskustan lisäydinvoimaton vaihtoehto poikkeaa merkittävästikin hallituksen ilmastostrategiassa esittämästä niin sanotusta maakaasuvaihtoehdosta. Esityksemme tukeutuu painokkaammin uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden mittavaan lisäkäyttöön. Kun näiden energialähteiden käyttö on uusimman selvityksen mukaan noin 28 terawattituntia, voitaisiin selvityksemme mukaan kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön perustuvaa sähköntarjontaa lisätä runsaalla neljänneksellä vuoteen 2012 mennessä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin itse pääratkaisusta — tuleeko lisäydinvoimaa rakentaa vai ei — ollaan keskustan eduskuntaryhmässä eri mieltä, niin myös eri ratkaisujen vaikutuksista löytyy erilaisia arvioita. Seuraavaksi esittämäni eri vaihtoehtojen arviointi perustuu eduskuntaryhmän energiaselvityksen johtopäätöksiin.

Hallituksen ilmastoselonteon oletusten pohjalta arvioimme energiaselvityksessämme, että ydinvoiman lisärakentaminen on normaalitilanteessa jonkin verran uusiutuvien käyttöä enemmän painottavaa ydinvoimatonta vaihtoehtoa edullisempi, ehkä noin 50 euron verran henkeä kohti vuodessa.

Arviomme on myös, että ydinvoiman lisärakentamisen vaihtoehto vaatii valtion talousarviossa pienempää rahoitustukea kuin ydinvoimaton vaihtoehto, joka edellyttää voimakkaampia taloudellisia panostuksia. Toisaalta uusiutuvien ja kotimaisten käyttöön liittyvä julkinen tuki — lähinnä teknologiatuki — edistäisi merkittävästi energiateknologian nopeasti kasvavia vientimahdollisuuksia ja työn lisätarjontaa Suomessa. Pitkän tähtäimen positiiviset valtiontaloudelliset vaikutukset olisivat silloin erittäin merkitykselliset.

Työllisyyden ja tasapainoisen aluekehityksen kannalta uusiutuvien ja muiden kotimaisten energialähteiden vaihtoehto voidaan vastaavasti arvioida edullisemmaksi. Siinä kysymys on tuhansista työpaikoista, jotka sijoittuvat lisäksi pääsääntöisesti kehityspanostuksia eniten kaipaaville alueille.

Lisäydinvoimaton ratkaisu lisää jonkin verran tuontiriippuvuutta, koska siihen sisältyy enemmän maakaasua, jota toistaiseksi tuodaan Suomeen vain Venäjältä. Ilman lisäydinvoimaa sähköä joudutaan tuomaan enemmän. Myös maakaasun hintariski ja huoltovarmuus herättävät kysymyksiä.

Ydinvoimaan sisältyy kuitenkin aina onnettomuusriski. Vaikka se olisi pieni, niin toteutuessaan kustannukset yhteiskunnalle olisivat erittäin suuret. Ydinjätteen kielteiset käsittely- ja varastointivaikutukset lisäävät osaltaan ydinvoiman taakkaa. On myös muistettava, ettei ydinjätteen loppusijoitusta ole vielä aukottomasti ratkaistu.

Asiantuntijalaskelmiin tukeutuen keskustan eduskuntaryhmän energiaselvityksessä arvioidaan, että molemmat päävaihtoehdot selviytyvät Kioto-velvoitteista.

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on vuosikymmenien ajan ollut monipuolinen energiapaletti. Monipuolisuus, hajautus ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen ovat jatkossakin kansallisen turvallisuuden takaajia. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomella on kaikki edellytykset olla myös ekologisesti ja eettisesti kestävän energiantuotannon kärkimaa, kunhan hyödynnämme täysimääräisesti korkeatasoisen energiateknologiamme mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Hanna  Markkula-Kivisilta  /kok:

Arvoisa puhemies! Ilman saastumisen arvioidaan aiheuttavan pelkästään Euroopassa vuosittain satojatuhansia ennenaikaisia kuolemia. Poltosta aiheutuvien saasteiden lisäksi liikenne on suuri päästöjen aiheuttaja. Maapallon lämpötilan nousu aiheuttaa valtameren pinnan kohoamista ja toisaalta lisää kuivuutta jo ennestään kuivilla alueilla asettaen asutuksen sekä ekosysteemit vaaraan rannikoilla ja vuoristoissa. Sadot pienenevät ja vakavat sairaudet, kuten malaria ja kolera, leviävät entistä helpommin.

On siis päivänselvää, että kaikki, mitä voidaan tehdä puhtaamman ympäristön ja mahdollisimman vähäpäästöisen energiantuotannon puolesta, on myös tehtävä. Tämän vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmän hyvin vahva enemmistö on ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. Energiaratkaisu ei saa olla vain taloudellinen päätös. Se on mitä suurimmassa määrin myös ympäristökysymys. Ydinvoima on realistisista perusvoimavaihtoehdoista ympäristöystävällisin ja siksi paras.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan kevään suurin urakka on nyt loppumetreillään. Valtioneuvosto totesi alkuvuodesta uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Talousvaliokunta antoi viime viikolla mietintönsä, jossa se esittää valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen jättämistä voimaan sellaisenaan.

Suomi elää sähköllä, tätä ei kai kiistä kukaan. Kotitaloudet käyttävät sähköstä reilun viidenneksen, teollisuuden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on yli puolet. Teollisuuden aloista suurin sähkön käyttäjämme on perusteollisuutemme eli metsä-, metalli- ja kemianteollisuus. Energiavaltaisen prosessiteollisuuden tehtaat sijoittuvat usein kasvukeskusten ulkopuolelle ja ovat siten tarpeellinen vastapaino kasvukeskuksiin sijoittuville uuden teknologian yrityksille. Tämä niin sanottu savupiipputeollisuus onkin tärkeä työpaikkojen tuoja ja elinvoiman säilyttäjä eri puolilla Suomea.

Yhteiskuntamme sähkön kulutus kasvaa koko ajan. Tähän vaikuttavat talouden kasvu, teollisuuden jalostusasteen kohoaminen ja jalostusketjun piteneminen, sähkölämmityksen ja sähkölaitteiden määrän lisääntyminen kodeissamme sekä palvelualan kasvu. Sitoutumisemme Kioton ilmastosopimukseen velvoittaa meidät kattamaan lisääntyvän sähköntarpeemme sellaisin energian tuotannon muodoin, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä.

Kansallisen ilmastostrategian mukaan Kioton velvoitteet täyttävät vaihtoehdot lisäenergian tarpeen tyydyttämiseksi ovat löydettävissä maakaasun käytön voimakkaasta lisäämisestä, niin sanottu KIO1, tai ydinvoiman lisärakentamisesta, KIO2-skenaario. Nämä erilaiset laskentamallit toimivat hyvinä pohjina päätöksenteolle ja eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailulle. On kuitenkin syytä muistaa, että ne eivät ole kiveen kirjoitettuja, ehdottomalla tarkkuudella toteutettavia suunnitelmia, joihin tarvitsisi tyytyä täysin sellaisinaan.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei siis automaattisesti merkitse pitäytymistä täysin ilmastostrategian KIO2-vaihtoehtoon. Nyt päätetään yhdestä tuon skenaarion elementeistä. Näin ollen esimerkiksi mahdollisuudet hiilen käytön vähentämiseen strategian laskelmia nopeammin on käytettävä hyväksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ilmastostrategia on perusvoimaratkaisun jälkeen päivitettävä.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima on ainoa energiamuoto, jonka rakentamisesta päättää eduskunta. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että muiden energiantuotantomuotojen todellisia ympäristövaikutuksia ei puntaroida yhtä tarkasti. Jokaisella energiantuotantomuodolla on omat ympäristövaikutuksensa ja ongelmansa. Ydinvoiman lisäksi myös kaikkia muita energiamuotoja tulee tarkastella niiden koko elinkaaren ajalta. On kartoitettava, mitä riskejä energiantuotannosta aiheutuu terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle sekä miten nämä riskit katetaan.

Maakaasu on kivihiilen tavoin fossiilinen, uusiutumaton polttoaine. Fossiilisia polttoaineita käytettäessä saasteet ovat läsnä koko ajan normaalissa käyttötilanteessa. Maakaasun suurin ongelma on sen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidi-, metaani-, typpi- ja pienhiukkaspäästöt. Maakaasun markkinoiminen puhtaana energiamuotona on kuin kevytmeetvurstin markkinoimista terveystuotteena: siinä on kyllä rasvaa vähemmän kuin varsinaisessa tuotteessa, mutta silti noin 20 prosenttia, ja se ei ole vähän. Koska kuitenkin maakaasua poltettaessa hiilidioksidia vapautuu noin puolet verrattuna kivihiileen, on sillä järkevää korvata kivihiiltä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Näin ollen maakaasulla on oma roolinsa ydinvoiman täydentäjänä pyrittäessä kestävään kehitykseen.

Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti maakaasun käyttöä lisäämällä voidaan saavuttaa Kioton sopimuksen päästörajoitukset. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että ensimmäisen sopimuskauden jälkeen päästörajoitukset kiristyvät, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee entisestään vähentää. Päästörajoitteiden kiristyminen rajoittaa siis myös maakaasun käyttöä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että nyt valitsemme sellaisen perusvoimatuotannon, jonka käyttäminen on mahdollista myös ensi vuosikymmenellä.

Arvoisa puhemies! Kahden pienen lapsen äitinä olen ympäristönäkökohtien lisäksi erityisen huolissani energiantuotannon terveysvaikutuksista. Maailman terveysjärjestö Who on arvioinut ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, lyhentävän eurooppalaisten elinikää keskimäärin vuodella ja aiheuttavan vuosittain jopa 400 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Lisääntyneeseen kuolleisuuteen liittyy vielä suurempi määrä sairastumisia ja siten ihmisten elämänlaadun heikkenemistä.

Ydinvoiman lisärakentamisen terveysriskit kuten myös ekologiset haittavaikutukset ovat pienempiä kuin polttoon perustuvan tuotannon, eikä asiantuntijoiden mukaan pahinkaan ydinonnettomuusskenaario muuta tätä asetelmaa. Ydinvoimasta ei normaalikäytössä synny ilmaan haitallisia päästöjä, toisin kuin polttamisesta. Ydinvoiman ongelmat realisoituvat vain, jos joku menee todella pahasti vikaan. Todennäköisyys tähän on häviävän pieni, mutta poikkeaa silti nollasta eli on olemassa. Tämän vuoksi ydinvoiman riskeistä ei myöskään saa vaieta, vaan turvallisuuskulttuurista on pidettävä kiinni.

Ydinvoiman turvallisuutta on kehitettävä jatkuvasti, ja näinhän tapahtuukin. Meillä on 25 vuoden kokemus suomalaisen ydinvoiman turvallisuudesta. Laitosyksikkömme pidetään jatkuvasti ajanmukaisina ja hyväkuntoisina. Turvallisuutta lisää hyvin koulutettu, ammattitaitoinen, asiantunteva ja vastuuntuntoinen henkilöstö. Uutta ydinvoimalaitosta koskevat turvallisuusvaatimukset ovat sitä paitsi selvästi tiukempia kuin nykyisiä laitoksia rakennettaessa sovelletut vaatimukset. Toisaalta uuden laitosyksikön rakentaminen toisi Suomeen mukanaan alan uusimman tiedon, taidon ja osaamisen myös käytännössä ja näin mahdollistaisi asiantuntemuksen päivittymisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Ilmastostrategian mukaan sekä ydinvoiman lisärakentaminen että maakaasun käytön lisääminen ovat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Ympäristönäkökohtien lisäksi maakaasun käytön lisäämiseen liittyy kuitenkin useita ongelmia tai vähintäänkin kysymysmerkkejä.

Monet asiantuntijat ovat epäilleet maakaasuvaihtoehdon toteutumisedellytyksiä, sillä maakaasu on taloudellisesti järkevä energianlähde vain yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Auki onkin kysymys siitä, olisiko mikään taho todellisuudessa valmis investoimaan pelkkää sähköä tuottaviin maakaasuvoimaloihin. Kotkassa toimii tällä hetkellä Suomen ainoa maakaasulauhdevoimala. Korkeasta kustannustasosta johtuen laitokselle on kuitenkin löytynyt käyttöä vain kaikkein kovimpien kulutushuippujen ja siis kaikkein kalleimpien sähkön hintojen aikana.

Maakaasun osalta olemme ainakin näillä näkymin täysin yhden toimittajan eli Venäjän varassa. Näin ollen maariski on suuri. Lisäperusvoiman tuottaminen maakaasulla johtaisi siihen, että Venäjän osuus sähköhuollostamme nousisi 40 prosenttiin. Äskettäin julkistettu selvitys maakaasuputkiyhteydestä Norjasta Ruotsin kautta Suomeen kertoo, ettei putkiyhteyden toteuttaminen ole vielä teknisestikään selvää rakentamislupa-asioista, taloudellisista selvityksistä ja poliittisesta tahtotilasta puhumattakaan. Kuvaavaa on, että edellisen kerran vastaavat suunnitelmat olivat esillä viimekertaisessa ydinvoimakeskustelussa, mutta tällä välillä niistä ei kukaan ole vakavasti puhunut.

Ydinvoiman hinta on, toisin kuin maakaasun, vakaa ja ennustettavissa oleva. Nykyisen hankintasopimuksen aikana maakaasun hintaan on vaikuttanut erityisesti öljyn hinnan vaihtelu. Maakaasun hinta onkin jo selvästi noussut siitä tasosta, jota käytettiin ilmastostrategian laskelmissa. Hintariski on jatkossakin suuri. Vuoteen 2014 asti voimassa olevat maakaasun ostosopimukset eivät koske uuden lauhdetuotannon rakentamista. Tätä varten olisi siis neuvoteltava kokonaan uudet sopimukset, mikä hyvin todennäköisesti tarkoittaisi hintojen nousua. Polttoainekustannusten osuus maakaasulla tuotetun sähkön hinnasta kohoaa yli 60 prosenttiin, ja raaka-aineen korkeampi hinta siirtyisikin suoraan kuluttajien maksettavaksi.

Maakaasun hintapaineita lisää myös koko ajan kasvava kysyntä Euroopassa ja esimerkiksi mahdollisuus siihen, että Venäjän alkuperäiskansat alkavat painokkaammin vaatia omaa osuuttaan alueidensa luonnonvarojen hyödyntämisestä. Tällä hetkellähän tilanne on se, että maakaasun suurimmalla tuotantoalueella Länsi-Siperiassa kaasun porauksen ja kuljetuksen aikana tapahtuvat vuodot tuhoavat jatkuvasti paimentolaisten elinympäristöä ja mahdollisuuksia harjoittaa omaa elinkeinoaan. Myös maakaasun aiheuttamat terveyshaitat ovat erityisen suuria juuri tuotannon alkulähteillä.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajat väittävät usein ydinvoiman lisärakentamisen lisäävän energiankulutusta ja heikentävän oleellisesti uusiutuvan energiatuotannon kehittämistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Tosiasia on, että sähkönkulutus kasvaa joka tapauksessa talouden kasvaessa. Kasvu voi olla tosin hieman nopeampaa, mikäli perusvoima tuotetaan ydinvoimalla, mikä johtuu kasvun edellytysten parantumisesta. Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen on kuitenkin hyvä asia, mikäli tarvittava lisäsähkö tuotetaan kestävästi niin, ettei siitä aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä.

Väite muiden energiamuotojen käytön ja kehittämisen loppumisesta on puolestaan väärä. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2010 uuden tuotantokapasiteetin tarve on noin 3 000 megawattia ja siitä kymmenen vuoden päästä 7 500 megawattia. Teollisuuden Voiman lupahakemuksen mukaisen enimmillään 1 600 megawatin kokoisen voimalaitosyksikön lisäksi Suomen sähkömarkkinoilla on siis runsaasti tilaa ja tarvetta muille energiamuodoille.

Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti hallitus ja eduskunta ovat sitoutuneet sekä energiansäästöohjelman että uusiutuvan energiantuotannon edistämisohjelmaan. Ohjelmat toteutetaan riippumatta siitä, rakennetaanko uutta perusvoimatuotantokapasiteettia ydinvoiman vai maakaasun varaan. Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä voidaan vuoteen 2010 mennessä kattaa noin puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta. Uusi ydinvoimalayksikkö vastaa toisesta puolesta tästä tarpeesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä talousvaliokunnan ehdottamia lausumia, joilla korostetaan energiansäästön merkitystä sekä uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa. Energiansäästö, uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima täydentävät hyvin toisiaan päästörajoitusten saavuttamisessa. Suuri paino pitää antaa uusiutuvan kotimaisen energian kehittämiselle. Erityisesti bioenergia on merkittävä alueellinen työllistäjä, joka samalla tukee yrittäjyyttä. Tämän vuoksi pidämme hyvin tärkeänä, että hallitus sisällytti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn tuotuun lisätalousarvioon panostuksia niin energiatukeen kuin puuntuotannon kestävyyden tukeenkin.

Energiantuotannossa monipuolisuus on arvo sinänsä. Se lisää sähköntuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Talousvaliokunta onkin todennut ydinvoiman varmistavan osaltaan energiajärjestelmämme säilymisen monipuolisena. Se tukee kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia alueellisessa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Ydinvoiman rinnalla on tosiasiassa mahdollista panostaa ilmastostrategiassa esitettyä enemmän juuri uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kun perusvoima tuotetaan ilman valtion tukea, jää enemmän resursseja käytettäväksi näiden energialähteiden käytön ja kehittämisen tukemiseen.

Suomi on edelläkävijä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä puun ja biomassan hyödyntämisessä. Energiateknologian vienti kasvaa voimakkaasti, ja sillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Vuonna 2000 sen osuus nousi 6,5 prosenttiin maamme koko viennistä. Uudesta energiateknologiasta on arveltu voivan tulla jopa yhtä merkittävä teknologian alue kuin tietotekniikasta. Alan mahdollisuudet onkin pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin.

Arvoisa puhemies! Olen itse ollut mukana myös edellisen ydinvoimarakentamisen päätöksen aikana sekä ympäristövaliokunnan jäsenenä käsittelemässä Kansallista ilmastostrategiaa. Erona aikaisemman ydinvoiman lisärakentamiskäsittelyyn on tällä kertaa muun muassa se, että olemme väliajalla ratkaisseet ydinjätteen loppusijoitusongelman ensimmäisenä maailmassa. Ratkaisu on siis tältä osin helpompi. Ydinjätteen muuttuminen vaarattomaksi ihmiselle ja ympäristölle kestää tuhansia vuosia. Tämän ajan jäte on eristettävä ympäristöstään niin, ettei siitä ole vaaraa elolliselle luonnolle. Voi vain kysyä, kestääkö maapallomme yleensäkään niin kauan, mikäli jatkamme nykyisen kaltaista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiatuotantoa.

Huomioitavaa tänä keväänä on ollut myös se, että kaikenlainen lobbaus on nyt ollut edelliskertaista hienovaraisempaa. Erityisesti lisärakentamisen kannattajat ovat luottaneet asiantuntijakuulemiseen ja päätöksen laajaan käsittelyyn valiokunnissa. Sen sijaan vastustajilta on runsaasti tullut viestejä, ainakin minun sähköpostiini. Kummallisinta ehkä on, että osa näistä kampanjoista näyttää olevan ulkomailta päin johdettuja, tai ainakin viestit tulevat sieltä. Nyt onkin muistettava, että kyseessä on kansallinen päätös, oman yhteiskuntamme kokonaisetu. Päätös on tehtävä Suomen ja suomalaisten näkökulmasta, eikä siihen saa vaikuttaa maamme ulkopuolelta tuleva painostus, mutta vaikka ydinvoiman lisärakentamispäätöksen on perustuttava kansallisiin lähtökohtiin, ei tämä poista globaalia vastuutamme. Ilmaston lämpeneminen on ilmiö, joka koskettaa kaikkia, ja loppujen lopuksi on kyse siitä, tiedostammeko maapalloa vaivaavat jo nyt selkeästi nähtävissä olevat ongelmat ja kannammeko tämän mukaiset vastuumme vai pelkäämmekö paikallisia riskejä niin paljon, että olemme valmiit valitsemaan otsonikadon, hiukkaspäästöt ja kasvihuoneilmiön.

Lopuksi, arvoisa puhemies, edessämme on päätös, joka vaikuttaa oleellisesti tulevien sukupolvien elämään, tulevaisuuden Suomeen. Meidän on valittava vaihtoehto, jolla parhaiten pystytään takaamaan puhdas ympäristö, kestävä kehitys, kansalaisten hyvinvointi ja elinvoimainen talous. Näillä kriteereillä valinta on ydinvoima.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunnan ydinvoiman lisärakentamista koskeva päätös linjaa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin maamme energiapolitiikkaa.

Mikäli eduskunta päätyisi hyväksymään lisärakentamisen, voidaan puhua myös vuosituhansien linjaratkaisusta, kun otetaan huomioon ydinvoimaan liittyvän käytetyn polttoaineen säilyminen pitkään vaarallisena. Myös uraanin louhinnan sivutuotteena syntyy kaivospaikkakunnille mittavia määriä yhtä lailla vaarallista pitkään säteilevää jätettä. Itse asiassa voidaan sanoa, että louhinta-alueiden maaperä ja vesistöt eri puolilla maailmaa ovat niin pahoin radioaktiivisten aineiden saastuttamia, että ne pysyvät vaarallisina käytännössä ikuisesti.

Olemme Suomessa siinä mielessä hyvässä asemassa, että voimme aidosti valita vaihtoehdoista, jotka molemmat täyttävät ilmastosopimuksen vaatimukset, eikä myöskään talouskasvun näkökulmasta vaihtoehdoilla ole eroa. Näin ollen on kysymys arvovalinnasta ja erilaisten riskien painottamisesta. Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamiseen ovat panostaneet nimenomaan sellaiset maat, joihin me suomalaiset emme itse halua samastua, kun taas läntisessä Euroopassa suuntaus on toinen.

Suomen ei tule olla edelläkävijänä avaamassa tietä takaisin vanhaan ydinvoimaa ihannoivaan maailmaan. Ydinvoima myös pahentaa ilmastonmuutoksen taustasyytä, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, ja hidastaa siirtymistä kohti kestävää energiantuotantoa. Omilla ratkaisuillamme meidän tulisi päinvastoin olla osoittamassa myös kehitysmaille, että talouden kehitys ja hyvinvointi voivat perustua toisenlaiseen valintaan.

Puolueena vasemmistoliitto ei kannata ydinvoiman lisärakentamista.

Puhemies! Sen sijaan, että otettaisiin annettuina ennusteet sähkönkulutuksen ja yleensä energiankulutuksen kasvusta, tulee tavoitteeksi asettaa energiankulutuksen kasvun hillitseminen ympäristöä säästävän teknologian avulla ja edistämällä tuotantorakenteen sekä elämäntapojen muutosta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Energian ja sähkön käytön tehostaminen on mittava tulevaisuuden haaste, haaste, johon yhteiskunnan tekemät panostukset tulevat hyötyinä takaisin. Energian säästämisen ohella on tarpeen edistää uuden energiateknologian pääsyä markkinoille sen sijaan, että ydinvoiman lisärakentamisella vietäisiin kehitystä väistämättä toiseen suuntaan. Energiatehokkaiden teknologioiden ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen luo mahdollisuuksia myös uuden teknologian viennille muihin maihin erityisesti nyt, kun Kioton sopimus luo niille uusia markkinoita.

Vienti edellyttää kuitenkin myös riittävää kotimaista kysyntää, jota olisivat luomassa luopuminen ydinvoiman lisärakentamisesta ja panostaminen sen sijaan energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin, kuten bioenergiaan, vesivoiman käytön tehostamiseen, tuulivoimaan, maalämpöön, aurinkoenergiaan ja kierrätysmateriaalin polttoainekäyttöön.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että vero- ja tukipolitiikalla voidaan oleellisesti vaikuttaa sekä energiansäästön että uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen. Erityisesti uuden teknologian vakiintumisvaiheessa vero- ja tukipolitiikalla on suuri merkitys.

Kannattaa panna merkille, että myös ydinvoiman käyttöä on edistetty yhteiskunnan toimin. Esimerkiksi ydinvoimaloiden korvausvastuuta suuronnettomuuksista on rajoitettu, jolloin lasku lankeaa tarvittaessa yhteiskunnalle eli meille veronmaksajille. Ydinjätehuoltorahasto ei myöskään kata niitä kustannuksia, joita aiheutuu ydinjätteiden valvonnasta tai loppusijoituspaikan avaamisesta ja jätteen palauttamisesta maan pinnalle.

Ydinvoimalan lisärakentamista on perusteltu työllisyysnäkökohdilla. Tällöin ei kuitenkaan ole otettu huomioon niitä mahdollisuuksia, joita energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot tarjoavat.

Hiiltä korvaavana ja täydentävänä väliaikaisena ratkaisuna voidaan myös hyväksyä maakaasun käytön lisääminen. Ydinvoiman lisärakentamisesta luopuminen lisää myös mahdollisuuksia päästä irti riippuvuudesta yhdestä maakaasun toimittajasta, mihin täällä on viitattu, kun maakaasun kysyntä kasvaa.

Muutoinkin 1990-luvun loppupuolella alkanut energiamarkkinoiden vapauttaminen Euroopan unionissa merkitsee sitä, että saatavuutta ja hintatasoa voidaan yhä vähemmän käsitellä puhtaasti kansallisena kysymyksenä. Tällä hetkellä Pohjoismaat muodostavat yhtenäisen sähkömarkkina-alueen, jossa käydään rajat ylittävää kauppaa. Koko EU:n puitteissa ollaan asteittain vapauttamassa kaasu- ja sähkömarkkinoita, ja EU:n laajetessa myös tämä alue laajenee entisestään. Vapauttaminen puolestaan tukee siirtoyhteyksien kehittymistä nykyisestään, jolloin yksittäisen maan tai suppean markkina-alueen varakapasiteettitarve pienenee.

Ydinvoiman kannattajat ovat perusteluissaan viitanneet hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksiin. Hiukkasongelma onkin syytä ottaa vakavasti. Ydinvoiman lisärakentamisella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta hiukkaspäästöjen määrään, vaan oleellista on vähentää liikenteen ja pienpolton päästöjä.

Ylipäänsä ydinvoimasta on pyritty luomaan mielikuvaa saasteettomana. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa ydinvoima saastuttaa ja tuottaa jätettä koko polttoaineketjun pituudelta, uraanin louhimisesta ydinjätteisiin saakka.

Vaikka eduskunta onkin olemassa olevien laitosten takia käytännön pakosta joutunut suostumaan Posivan loppusijoituslaitoshankkeen etenemiseen, niin silti on todettava, että kyse ei ole lopullisesta ratkaisusta vaan selvittelyjen jatkamisesta. Missään muuallakaan maailmassa ydinjätteen loppusijoitusta ei ole tyydyttävällä ja lopullisella tavalla ratkaistu. Ja on vastuutonta sysätä ongelmaa tulevien sukupolvien ratkaistavaksi.

Nyt käytössä olevat ydinvoimalat saivat aikoinaan luvan eikä sille nyt voida mitään. Sillä perusteella ei kuitenkaan ole mitään syytä lisätä voimaloiden ja ydinjätteen määrää. On syytä muistuttaa, että ydinvoimaloihin liittyy aina erittäin mittavan onnettomuuden mahdollisuus, vaikka sellaisen onnettomuuden todennäköisyys onkin sinänsä pieni. Toki erilaisin teknisin ratkaisuin sen todennäköisyyttä voidaan pienentää, mutta sitä riskiä ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa.

Hyvät edustajatoverit, perjantaina eduskunta valitsee suunnan. Me olemme tienhaarassa. Jokainen kansanedustaja joutuu punnitsemaan valintansa perusteita. Talousvaliokunnan enemmistö tukee hallituksen enemmistön ydinvoimalinjaa. Vasemmistoliitto ei sen sijaan pidä ydinvoiman lisärakentamista tarpeellisena eikä uutta, viidettä ydinvoimalaa yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena. Ydinvoima ei ole kestävää kehitystä.

Tämän päivän kansanedustajat, me olemme vastuussa tuleville sukupolville nyt tehtävästä energiaratkaisusta. Me olemme vastuussa siitä, jätämmekö säteilevän perinnön vai viemmekö kehitystä voimakkaasti energian tehokkaan käytön ja uusiutuvan energian suuntaan. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole eettisesti perusteltua eikä se ole taloudellisesti välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Edellä esittämieni näkökohtien perusteella ja viitaten valiokunnan mietinnön vastalauseeseen ehdotan, että eduskunta kumoaa valtioneuvoston periaatepäätöksen 17. päivältä tammikuuta 2002 koskien Teollisuuden Voima Oy:n hakemusta ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi ja että talousvaliokunnan mietintöön sisältyvät neljä lausumaehdotusta hyväksytään.

Valitettavaa mielestäni on se, että talousvaliokunnan enemmistö on ehdollistanut nämä neljä tärkeää ja hyvää pontta. Valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa ne on kuitenkin esitetty. Valiokunnan puheenjohtaja on ne täällä myöskin esitellyt, joten en lähde niitä lukemaan lävitse. Totean vain, että ne on syytä hyväksyä.

Lopuksi olisin halunnut sanoa myöskin kansainvälisestä osallisuudesta, johon äsken viitattiin. Varmasti tämän ydinvoimakeskustelun aikana lobbausyhteydenotot ovat olleet siistimpiä kuin aikaisemmin puolin ja toisin. On aivan selvä, että täällä Suomessa tehtävä ratkaisu kiinnostaa kansainvälisesti, sitä seurataan tarkasti, ja ei siinä mitään pahaa, jos vaikutetaan myös ulkoapäin. Ratkaisu on kuitenkin meidän.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies, värderade talman! Att ge tillstånd för en utbyggnad av kärnkraften med en femte kärnreaktor är en större fråga än enbart om vår egen elproduktion på det hemmamarknadsområde som vi tillhör och kan tänkas tillhöra inom de närmaste decennierna. Som vi sade i remissdebatten måste de globala aspekterna och följderna för kommande generationer vägas in i beslutet. Hur stora friheter anser vi oss kunna ta för att tillfredsställa dagens energibehov på kommande generationers bekostnad?

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Joudumme kysymään, mitä tapahtuu kehitysmaissa. Toistavatko ne kaikki teollisuusmaiden tekemät virheet fossiilisten polttoaineiden aiheuttamina kaasupäästöinä ja ydinvoimana omaksuakseen vasta sitten uusiutuvat energialähteet, vai onko olemassa oikotie kestävämpien ja puhtaampien energiaratkaisujen ottamiseksi välittömästi käyttöön? Vaihtoehtoja on, ja on tärkeää, että Suomi edistää kestävää kehitystä globaalilla tasolla kehittämällä energianiukkoja ja puhtaita tekniikoita, joita sitten Afrikan maat, Intian ja Kiinan kaltaiset maat voivat käyttää. Panostus ydinvoimaan merkitsee, että emme tule olemaan tämän kehityksen kärjessä. Ei voi puhua sellaisen energiatekniikan puolesta, joka on varattu vain tietyille maille, kun taas sitä pidetään vaarallisena ja sopimattomana muille maille. Voi väittää, että ydinvoima ei ole vaarallisempi kuin monet muut nyky-yhteiskunnan keksinnöt, mutta on myös totta, että kyse on tekniikasta, jota pystytään käyttämään jokseenkin hyväksyttävästi ainoastaan kourallisessa maita. Mutta myös ne teollisuusmaat, jotka ovat panostaneet yksipuolisesti ydinvoimaan, ovat nykyisin haavoittuvaisia militanttien terroristiryhmien iskiessä yhteiskunnan herkkiin kohtiin.

Tätä taustaa vasten on oikein ja perusteltua kulkea kehityksen etujoukossa ja myös panostaa Suomen kaltaisessa modernissa maassa nykyaikaisiin kestäviin energiaratkaisuihin. "Ei" lisäydinvoimalle on samanaikaisesti "kyllä" globaalille vastuulle ja kestävälle energiahuollolle. Se on voimakas tuki Suomen nykyaikaiselle ympäristöprofiilille maailmassa.

Frågan om ny kärnkraft i Finland har därför helt andra dimensioner än att trygga tillgången på billig energi för fler smältverk i norra Finland. Finland står inför ett linjeval — att antingen satsa på gammalmodig kärnenergi, som i de flesta västliga industriländer anses vara avvecklingsmogen, eller att med kraft gå in för förnybara, inhemska energikällor kombinerade med energibesparande högteknologi på alla plan. En stor kärnreaktor kommer att orsaka marknadsstörningar och negativt påverka utvecklingen av alla andra energikällor. Detta sker redan under de cirka tio år reaktorn planeras och byggs och sedan när den en gång kommer ut med en stor energimängd som inte går att reglera efter behovet. Vi behöver inte 1 500 megawatt till på en gång, utan smärre kraftverk som byggs ut efter behov i olika delar av landet och som baseras på lokala energiråvaror eller naturgas. Dessa byggs knappast om vi fattar ett beslut för kärnkraft.

Finlands elbehov är bara cirka 1,5 procent av elaförbrukningen inom EU. En ny kraftverksenhet i Finland påverkar därför inte i större utsträckning prisutvecklingen på el i Västeuropa som i alla fall är det hemmamarknadsområde för energi som vi tillhör. Redan den skandinaviska elbörsen som fungerat några år är en utmärkt fungerande hemmamarknad för el där en tillförlitlig prisbildning sker. Den europeiska elbörsen har möjlighet att utvecklas lika framgångsrikt och det samma gäller den ryska elmarknaden som skall öppnas 2006. Man kan naturligtvis vinkla på saken såsom t.ex. FFC gjort i sin enkät och hänvisa till att vi fortfarande kommer att köpa energi från bl.a. Ryssland om vi säger NEJ till kärnkraft. Men man kan också hävda att vi blir mer oberoende och fritt kan handla på elbörsen utan att vara bundna till höga fasta kostnader i ett av utländska firmor levererat atomkraftverk.

Energiantuotannon ja -kulutuksen rakenne muuttuu tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden tullessa yhä avoimemmiksi ja päästökaupan käydessä mahdolliseksi kansainvälisten velvoitteiden puitteissa. Suomen energiasektori voikin kehittyä energiateknologiseen suuntaan varsinaisen energiantuotannon ja -jakelun ohella. Hyvä kilpailukyky ja yritysten kansainvälinen suuntautuminen vientiin suosivat jo nykyisellään uusiutuviin energiamuotoihin ja energiateknologiaan panostavaa teollisuutta. Uudet haasteet käsittävät myöskin energiatehokkuuden ja energiasäästön teknologian. Kasvu energiateknologian alalla on ollut lähes 20 prosenttia vuodessa, ja vienti saattaa hyvinkin kaksinkertaistua vuoteen 2010 mennessä. Tässä onnistumiseksi meidän on valittava omiin raaka-aineisiin perustuva uusiutuva energia- ja kotimainen teknologia.

Tulevaisuudessa tuotannon kasvu ja työllisyys näyttävät lisäksi tapahtuvan suhteellisen vähän energiaa tarvitsevilla teknologiaintensiivisillä sektoreilla. Useina peräkkäisinä vuosina energian kulutus on vähentynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen eikä pelkästään meillä vaan voimakkaammin vielä Ruotsissa. Tämä ei johdu pelkästään elinkeinoelämän rakennemuutoksesta, vaan myös siitä, että sähkön kulutus on vähentynyt energiaintensiivisillä aloilla suhteessa tuotantoon.

Mikään muu korkean teknologian maa ei enää suunnittele ydinvoiman lisärakentamista. Viime vuonna koko maailmassa käynnistyi ainoastaan yhden uuden atomivoimalan rakentaminen. Megawatteina laskettuna tuulivoiman lisärakentaminen on yhtä suurta kuin ydinvoiman.

Ruotsin hallitus on äskettäin esittänyt eduskunnalle tavoitteen uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämisestä 10 terawattitunnilla vuoteen 2010 mennessä ja myönteisen kehityksen vallitessa vielä 5 terawattitunnilla lisää vuoteen 2012 mennessä. Ohjelman mukaan maakaasuverkostoa laajennetaan voimakkaasti ja kaasua käytetään yhä enemmän eri sovellutuksissa. Tämä siis naapurimaassamme.

Värderade fru talman! Enligt sakkunnigutlåtanden kunde Finland väl med hjälp av olika biobränslen öka energiproduktionen med 20 terawattimmar. Härav skulle elproduktionen vara 6 terawattimmar. Vid sidan om avfallsvirke från skogen skulle byggrester och returavfall kunna användas. Forskningsresultat visar att förnybara energikällor sysselsätter mera än traditionella energiformer.

Ökad användning av stamved för energiproduktion är som jord- och skogsbruksutskottet konstaterat direkt kopplat till industrins virkesanvändning, eftersom hela 40 procent av virkesanvändningen slutar i energianvändning. Detta ger på grund av den ökade virkesimporten goda möjligheter för fortsatt ökad självförsörjning med förnybar energi inom skogsindustrin. Enligt det nationella skogsprogrammet kan det egentliga energivirket väl höjas från 1 till 5 miljoner kubikmeter. Därtill kommer ännu möjligheterna att ta i bruk olika energiväxter från åkern och biogas från avfall. Utbyggnad stegvis kan ske i regionalt spridda produktionsenheter med en sammanlagd kapacitet om 1 600 megawatt ny elproduktion i kombinerad produktion. För torv och flisved går det dessutom lätt att bygga upp ett utjämningslager. Betydelsen av den regionala sysselsättningsaspekten får inte heller underskattas. Elproduktionen i regionala mindre enheter som beaktar logistiksystemen är dessutom mindre sårbara och kraftverken behöver inte lika stor reservkraft som en stor kraftverksenhet skulle behöva.

De positiva effekterna för samhällsekonomin, inte minst tack vare inverkan på skogsvården och den regionala sysselsättningen, bör ligga som grund när man bedömer dessa energikällors behov av stöd i konkurrensen med fossila bränslen och kärnkraften. Finland borde därför i likhet med övriga EU-länder införa lagstadgad köpplikt för den förnybara energin. Eftersom det nordiska elpriset antagligen på sikt kommer att stiga till europeisk nivå ökas de förnybara energiformernas konkurrenskraft successivt.

Riodeklarationen och den därtill anslutna Agenda 21 samt klimatavtalet utgår ifrån en effektiv energianvändning som skonar miljön och befrämjar förnybara energikällor. I dessa internationella avtal räknas inte kärnkraften som en hållbar energikälla. Finlands klimatprogram innehåller två centrala alternativ när det gäller energianvändning och -produktion: KIO1 och KIO2, genom vilka vi kan uppnå Kyotoavtalets utsläppsmål. Den ökande elanvändningen och nedläggningen av gamla kraftverk som drivs med kol eller kärnbränsle gör att vi successivt behöver mera ny kapacitet än vad som står till buds från skogs- och annan biomassa inklusive torven. Sammantaget torde det inom en 20 års period behövas cirka 3 000 megawatt ny elproduktionskapacitet enligt handels- och industriministeriets scenario.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten mietinnön vastalauseessa esitetään ja kuten myöskin ympäristövaliokunta on korostanut, vuoteen 1993 verrattuna nyt kyseessä on ensinnäkin kaksi hallituksen valmistelemaa ja eduskunnan hyväksymää realistista vaihtoehtoa energiaratkaisuksi. Toiseksi meillä on nyt suljettujen sähkömarkkinoiden asemesta yhteispohjoismaiset ja pian yleiseurooppalaiset sähkö- ja kaasumarkkinat, joiden hinnat määräytyvät sähköpörssissä ja joilla sähkön perushinta tulee olemaan kaasulauhteen marginaalikustannustasolla. Kolmanneksi uusiutuvan energiatekniikan kehitys on edennyt valtavin harppauksin samanaikaisesti ydinteknologian joutuessa taustalle.

Värderade talman! En stor majoritet av svenska riksdagsgruppen ansluter sig till KIO1-alternativet med något lägre ökning i elkonsumtionen och en starkare satsning på regional elproduktion kompletterad med kombinerad gaskraft samt ungefär oförändrat stora inköp från den europeiska elbörsen. Finland liksom Sverige har ett fördelaktigt läge mellan två stora gasfyndigheter i Norge och Ryssland. Miljömässigt är gasen lämplig som ersättning för kolkraft och dessutom lämplig att successivt byggas ut efter behov. Initialkostnaderna är relativt sett låga och värmen kan tas till vara. Gasen lämpar sig också för regleringskraft eftersom den i motsats till kärnkraften kan anpassas till behovet av el, värme eller eventuellt kylning. Vid behov kan komprimerad gas också levereras med fartyg. Därigenom kan elförsörjningen skötas tryggare än med ett centraliserat kraftverk. Dessutom anser vi att ännu mera kunde göras för att befrämja förnybar energi än vad som föreslås i KIO1-alternativet.

Suuri enemmistö ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä ei siis valitse ydinvoimaa, joka sisältyy KIO2-vaihtoehtoon. Eduskuntaryhmässämme on kaksi edustajaa, jotka kannattavat tätä vaihtoehtoa lisäenergian turvaamiseksi.

Kaikesta huolimatta mitään sellaista ei ole sattunut sitten vuoden 1993, joka oikeuttaa meidät hyväksymään ydinvoiman, paitsi että ihmiset ovat unohtaneet Tshernobylin ja Harrisburgin. Nämä kaksi paikkakuntaa tulevat jäämään ikuisiksi ajoiksi esimerkeiksi siitä, mitä tapahtui silloin, kun se, mitä ei voinut tapahtua, kuitenkin tapahtuu. Tshernobylin vieressä oleva kaupunki on edelleen aavekaupunki, jonka asukkaat hajotettiin eri maihin, kukaan ei tiedä, minne Valkovenäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa, eikä sitä, mihin vammoihin he ovat kuolleet. Katastrofin, säteilyn, jäljet ovat vielä nähtävissä monin paikoin Euroopassa.

Sen, joka uskoo, että onnettomuuksia ei voi tapahtua lännessä sijaitsevassa reaktorissa, on syytä ottaa selvää, mitä tapahtui Brunsbüttelissä Hampurin ulkopuolella 14. päivänä joulukuuta viime vuonna, kun vetykaasuräjähdys hajotti kuumavesijohdon joidenkin metrien päässä reaktorisäiliöstä. Vastoin teknisen johdon vaatimusta voimalan käyttöä ei keskeytetty taloudellisista syistä, koska lisäsähkö oli kallista kylmän kauden vallitessa tuolloin. Kaksi kuukautta myöhemmin laitoksen pysäyttivät viranomaiset, jotka selvittävät nyt sitä, onko yhtiö ylipäänsä sovelias käyttämään voimalaitosta. Jos räjähdys olisi tapahtunut kolme metriä lähempänä reaktoria, seurauksena olisi ollut ylikuumeneminen ja laitos olisi ollut ikuisiksi ajoiksi pelistä poissa.

Tapahtunut osoittaa, että turvallisuus asetetaan aina kustannusten kanssa vastakkain ja että riskejä otetaan. Kuten tunnetaan, myös Loviisan yksiköissä on tapahtunut joukko putkivuotoja, kuitenkin näköjään ilman suurempia katastrofaalisia seurauksia.

Meillä on edessämme eettinen kysymys ja raskas vastuu. Ydinvoiman riskit eivät ole hävinneet. Niitä ei voida selittää pois edes todennäköisyyden vähäisyydellä sen vuoksi, että ne ovat niin kaiken kattavia tapahtuessaan. Minkään muun energiamuodon osalta vauriot eivät ole niin laajoja ja niin lopullisia kuin ydinvoimaonnettomuuksissa. Maa, jossa ne tapahtuvat, tuhoutuu ikuisiksi ajoiksi ja kaikkien sukupolvien osalta. Sokean terrorismin kasvavat riskit lisäävät sitä paitsi riskejä yli sen, mikä on matemaattisesti mitattavissa.

Ydinvoiman turvallisuuteen liittyy ongelmia, jotka koskevat radioaktiivisten aineiden ja säteilyn leviämistä ympäristöön, mikä voi tapahtua polttoaineen käsittelyssä, kuljetuksissa, reaktoriprosessissa sekä 20 vuotta kestävässä käytettyjen polttoainetankojen säilytyksessä maan yläpuolella voimalan lähellä ja sittemmin niiden kuljetuksissa ja loppusijoituksessa, jota ei vielä ole ratkaistu missään. Lisäksi tulevat ratkaisemattomat ongelmat ja kustannukset voimaloiden käytöstä poistamisesta niiden käytön päätyttyä.

Värderade talman! Det är anmärkningsvärt att ekonomiutskottet inte i någon av sina klämmar tagit upp de problem som ansluter sig till kärnkraften utan förbigår det verkliga beslutet med den största tystnad. I stället lindar man in kärnkraften i en rad klämmar om förnybar energi och energibesparing som mycket bättre passar till alternativet KIO1, utan kärnkraft alltså. Ett bättre sätt att faktiskt realisera yrkandena i klämmarna är alltså att säga "nej" till mera kärnkraft.

Talman! Jag understöder alltså därför ledamot Ojalas förslag om att förkasta regeringens principbeslut om utbyggnad av ett femte kärnkraftverk.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis ed. Ojalan tekemää hylkäysehdotusta.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Mahdollinen viidennen ydinvoimalan rakentaminen ei tarkoita vain, että maassa olisi sen jälkeen neljän ydinvoimalan sijasta viisi. Uusi 1 600 megawatin voimala vastaisi kahta tai kolmea nykyistä ydinvoimalaa. Se sisältäisi siis oikeastaan viidennen, kuudennen ja ehkä seitsemännenkin voimalan yksissä kuorissa.

Ydinvoimala on hyvin kallis rakentaa, mutta sen käyttökustannukset ovat matalat. Siksi se pysyy käytössä, oli sähkön hinta melkein miten matala hyvänsä. Ydinvoimalasta tulisi sähkömarkkinoille hintahäirikkö, joka painaisi sähkön tukkuhintaa alas ja veisi kannattavuuden kaikilta muilta energiamuodoilta ja sähkön säästöltä ja raivaisi siten tieltään myös kotimaisia energialähteitä. Siksi uusi jättimäinen ydinvoimala löisi korville vastuullisen energiapolitiikan tavoitteita.

Suomi on pinta-alaltaan laajana maana siinä onnellisessa asemassa, että täällä voitaisiin merkittävä osa energiankulutuksesta tyydyttää uusiutuvilla energialähteillä. Meillä on suuria käyttämättömiä energialähteitä sekä energiapuun hyödyntämisessä että energiakasvien viljelyssä. Vähäisiä eivät myöskään ole mahdollisuudet tuulivoiman osalta, minkä on Suomea pinta-alaltaan paljon, paljon pienempi Tanska osoittanut.

Kotimaisen energian tuottaminen voisi työllistää runsaasti ihmisiä juuri siellä, missä nyt on työttömyyttä. Se voisi antaa toivoa ja luoda uutta kukoistusta syrjäseuduilla. Kotimaisen bioenergian menestystä on jarruttanut se, että se on kaikista energiamuodoista tosiasiassa verotetuin. Sitä eivät rasita valmisteverot vaan palkkaverot. Kun otetaan huomioon verot, työllisyys ja alueellinen tasapaino, kotimaisten energialähteiden käyttö olisi kansantaloudellisesti varsin edullista.

Vaikka talousvaliokunnan mietinnössä yritetään muuta väittää, uusi ydinvoimala veisi markkinat kotimaisilta energianlähteiltä. Näin kävi myös 80-luvun alussa, kun maahan tuli uutta ydinvoimaa. Silloin kaikkien muiden energianlähteiden ja myös vastapainevoiman kehitys olennaisesti hidastui. Tätä ei pystytä korvaamaan tukipaketeilla. Investointituesta ei ole hyötyä, jos alalta viedään markkinat.

Lisäbudjetin risupaketti osoittautui ankaksi. Kyse on pennosista suhteessa tarpeeseen. Kyse ei ole puun energiakäytön suosimisesta vaan kertaluontoisista metsänparannusvaroista syksyn metsätuhojen korjaamiseksi. Tällä ei ole mitään pysyvää vaikutusta energiapolitiikkaan.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaa kannatetaan hyvin erilaisin perustein. Jotkut kuvittelevat voivansa käyttää ydinvoimaa siirtymäkauden energiamuotona siirryttäessä uusiutuviin energialähteisiin ja säästöön. Toiset taas näkevät ydinvoimassa rajattoman halvan energian lähteen, jonka avulla voidaan toteuttaa uutta uljasta maailmaa, jossa on millä mällätä. Nämä kaksi ajattelutapaa ovat vastakkaisia eivätkä voi toteutua yhtä aikaa.

Ydinvoiman kannattajat pelaavat ikävällä tavalla kaksilla korteilla yrittäen vedota molempiin ryhmiin yhtä aikaa. Ekologisesti vastuullista energia- ja teollisuuspolitiikkaa kannattaville vakuutetaan, ettei tarkoituksena ole lisätä energiankulutusta vaan tuottaa se vain toisella tavalla. Toisaalla kuitenkin luvataan, että ydinvoiman avulla voidaan laajentaa energiaintensiivistä teollisuutta. Miten tämä tapahtuu, jos ei ole tarkoitus lisätä energiankäyttöä?

Jompiakumpia tässä ollaan huijaamassa, ja pelkään pahoin, että tarkoitus on huijata niitä, jotka kaavailevat ydinvoimaa osaksi muuten vastuullista energiapolitiikkaa. Mitä kuuluu energiaveroille, joita hallituksen laatimassa Kioto-strategiassa käytetään energian kulutuksen hillitsijänä? Ne eivät ole edenneet lainkaan.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman puolustajat levittävät valheellista harhakuvaa siitä, että ydinvoiman avulla voitaisiin kasvihuoneilmiö välttää ilman uhrauksia. Ed. Markkula-Kivisillan puheenvuoro oli muuten tästä erinomainen osoitus. Tässä on mittakaavavirhe. Talousvaliokunnan mietinnön mukaan nykyisen kulutuksen tasolla tunnetut uraanivarat riittävät 50 vuodeksi. Jos ydinvoiman käyttö kaksinkertaistuisi, uraania riittäisi 25 vuodeksi ja niin edelleen. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan maailmassa 13 kertaa enemmän energiaa kuin ydinvoimalla. Talousvaliokunnan mietinnössä mainitut uraanivarat vastaavat siis vain 3,5 vuoden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Todellisuudessa ydinvoima vain pahentaa tilannetta, koska sitä käytetään ed. Markkula-Kivisillan tavoin itsepetoksena lykkäämään sopeutumista niukan energian kauteen. Vielä 10 vuotta investoidaan tuhlaavaan yhdyskuntarakenteeseen, vääränlaisiin tuotantolaitoksiin ja vääränlaisiin lämmitysjärjestelmiin ja edistetään ekologisesti kestämättömiä kulutustottumuksia. Tuotannon ja kulutuksen rakenteisiin vaikuttaminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisintä ja kiireisintä. Ydinvoima torjuu kasvihuoneilmiötä kuin viinaryyppy krapulaa.

Kun maailmassa tarvitaan paperia, metalleja ja kemikaaleja, niitä on tietysti myös tuotettava. Tästä Suomi kantakoon oman osuutensa. Kaikki Suomessa tuotettava puu kannattaa jalostaa täällä, ja näin tapahtuu ydinvoimapäätöksestä huolimatta. Ydinvoiman avulla ei metsää kuitenkaan saa kasvamaan nopeammin, joten metsäteollisuuden laajenemiselle on olemassa luonnolliset rajansa.

On myös esitetty, että Suomen kannattaisi keskittyä tuottamaan halvan energian turvin energiavaltaisia raaka-aineita muiden jalostettavaksi, siis esimerkiksi jalostamaan muualla tuotettuja malmeja täällä metalleiksi ja laivattavaksi taas muualle lopputuotteiksi jalostettavaksi. Tällainen automatisoitu, energiasyöppö teollisuus ei juurikaan työllistä, mutta vaatii paljon pääomia ja sitoo Suomen hiilidioksidikiintiötä estäen näin muuta, työllistävämpää tuotantoa, koska hiilidioksidikiintiö tulee sieltä vastaan ja rasittaa suomalaista luontoa. Näin painottuva teollisuuspolitiikka ei olisi Suomen etujen mukaista.

Suomi on korkean teknologisen tuotantonsa ja ammattitaitoisen työvoimansa ansiosta hyvä paikka tehdasteollisuudelle, mutta eikö kannattaisi keskittyä sen kaltaiseen tuotantoon, joka tarvitsee tätä ammattitaitoista työvoimaa eikä vain halpaa energiaa ja paljon pääomia? Eikö meidän kannattaisi keskittyä valmistamaan metalleista tavaroita eikä malmeista metallia ja puusta huonekaluja eikä pelkkää kakkosnelosta?

Arvoisa puhemies! Perussyy siihen, että vastustamme ydinvoimaa, on tämän teknologian vaarallisuus. Säteilyturvakeskuksen mukaan ytimen sulamisen riski Loviisa-tyyppisessä ydinvoimalassa on yksi kymmentätuhatta reaktorivuotta kohden. Yksi kymmenestätuhannesta suomalaisesta kuolee vuosittain liikenteessä. Ytimen sulamisen riski Loviisa-tyyppisessä voimalassa on siis samaa luokkaa kuin kuolemanvaara liikenteessä. Tämä tieto on Säteilyturvakeskukselta, 1/10 000.

Näissä turvallisuuslaskelmissa on kuitenkin se vika, että onnettomuuden todennäköisyyttä ei osata laskea, kun ei tiedetä mitä odottaa. Tshernobyl-tyyppisen voimalan vaarallisuudesta tiedämme nyt, mutta vaarallisuudesta ei osattu kertoa ennen onnettomuutta. World Trade Centerin pilvenpiirtäjien uskottiin kestävän lentokoneen törmäyksen, koska ei tultu ajatelleeksi, että palava polttoaine sulattaa teräsrakenteet. Erityisesti laskelmissa ei pystytä ottamaan huomioon sitä, mihin ed. Rosendahlkin täällä viittasi, että joku vahingoittaa voimalaa tahallaan: mielenhäiriössä, terroritekona tai sodan oloissa.

Miksi ydinvoimaloilta vaadittava vastuu ulkopuolisille aiheutuvista tuhoista on olennaisesti pienempi kuin lehtoyhtiöllä vahingoista, joita maahan syöksyvä lentokone aiheuttaa sivullisille? Ei tätä sillä voi perustella, että vakavan onnettomuuden riski on muka olematon. Jos se myös vakuutusyhtiön mielestä on olematon, kattavan vastuuvakuutuksen saisi halvalla. Jos taas vakuutusyhtiöt eivät ydinvoimaloihin luota, miksi meidän pitäisi luottaa?

Valiokunnan mietinnössä kannetaan huolta maakaasun varmuusvarastoinnista. Mitään huomiota ei ole kiinnitetty siihen, mistä saadaan korvaavaa sähköä, jos peräti 1 600 megawatin ydinvoimala joudutaan pysäyttämään keskitalvella. Näinhän tapahtui toissatalvena Loviisassa. Maakaasun saanti on ollut lähes häiriötöntä, kun taas ydinvoimaloita on jouduttu pysäyttämään häiriöiden takia tuon tuosta, tämän vuoden aikana jo kahdesti ja viime vuonna neljästi Suomessa. Maailmassa on runsaasti esimerkkejä siitä, että ydinvoimalan käyttökatkokset saattavat kestää kuukausia, joissakin tapauksissa jopa vuosia.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on yritetty käydä ikään kuin ydinvoimalalle ei olisi vaihtoehtoa. Ministeri Mönkäreen johdolla on valmisteltu kaksi skenaariota tulevan energiapolitiikan pohjaksi. Vaihtoehto 1 perustuu kotimaisten polttoaineiden ja maakaasun käytön lisäämiseen ja vaihtoehto 2 ydinvoimaan. Taloudellisissa analyyseissa nämä vaihtoehdot osoittautuivat täsmälleen yhtä hyviksi.

Hiilidioksidipäästöjä ydinvoimavaihtoehto tuottaisi vähän enemmän. Miksi? Koska siinä suuret kaupungit lämmitettäisiin edelleen hiilellä, kun ykkösvaihtoehdossa hiili korvattaisiin maakaasulla. Talousvaliokunta kantaa suurta huolta pienhiukkasten terveysvaikutuksista. Kivihiili—ydinvoima-vaihtoehto tuottaisi niitä paljon enemmän hengitettäväksi. Onhan kaupungin keskustassa savua tuprutteleva hiilivoimala suoranainen täsmäohjus. Ei myöskään pidä paikkaansa, että kakkosvaihtoehto jättäisi enemmän tilaa turpeen tuottamalle hiilidioksidille, päinvastoin sitä jäisi vähemmän. Myös ministeri Mönkäre perustellessaan, esitellessään ydinvoimavaihtoehtoa, kertoi, että tämä liikkumavara on tarkoitus käyttää hiilivoimaloitten eliniän pidentämiseen.

On pelätty, että liika riippuvuus maakaasusta muodostaisi riskin. Näin on sanottu täälläkin moneen kertaan. Kuten sanottu, maakaasutoimitukset ovat olleet paljon varmempia kuin ydinvoimalat. Maakaasu on Suomelle otollinen polttoaine, koska Suomi sijaitsee lähellä esiintymiä, ikään kuin reitin varrella, ja koska meillä on paljon kaukolämmön tarvetta, mikä mahdollistaa maakaasun edullisen käytön sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Maakaasuvoimalat, nämä sähköä ja lämpöä tuottavat yhteiskäyttövoimalat, voidaan myös rakentaa varsin pieniksi edullisesti, jolloin ne sopivat suomalaiseen hajautettuun yhdyskuntamuotoon.

Mutta nostetaanpa kissa pöydälle: entä jos Venäjä sulkee maakaasuhanan? Se joutuisi silloin sulkemaan sen koko EU:lta. Kyse on Venäjän oman talouden kannalta välttämättömästä vientituotteesta. Jos tuollaista tapahtuisi, tilanne Euroopassa lähentelisi jo sotaa. Onko todella tarkoitus pitää ydinvoimalat käynnissä sodan oloissa?

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty kauhukuvia ja varmaan tullaan esittämään kauhukuvia siitä, mitä tapahtuu, jos eduskunta hylkää lupahakemuksen. Muistellaanpa, mitä tässä salissa sanottiin vuonna 93 tapahtuvan, jos ydinvoimaa ei tule.

Ed. Markku Laukkanen ennusti takatalvea paitsi kotimaiselle bioenergialle myös talouspoliittista takatalvea. Ed. Linnainmaa tiesi kertoa, että ajatukset teollisuuden rakenteen monipuolistamisesta eivät kerta kaikkiaan toimi. Ed. Järvilahti ennusti hiilivoiman runsasta lisäkäyttöä. Ilman ydinvoimaa ei olisi edellytyksiä lisätä puun käyttöä energialähteenä. Ed. Louekoski tiesi kertoa, että jos teollisuuden massatuotteista siirryttäisiin tietotaitoon perustuvaan viennin rakenteeseen, seurauksena olisi suomalaisen elintason erittäin huomattava lasku. Ed. Lehtinen ihmetteli, mistä Suomeen nyt yhtäkkiä tulisi korkeaan tietotaitoon perustuvia yrityksiä. Ed. Dromberg tiesi kertoa, että ilman ydinvoimaa ei saada vaihtotaseen vajausta pienenemään, työttömyyden kasvu lisääntyy, teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta pienenee edelleen ja voimme unohtaa korkean hyvinvointimme saavutukset.

Kuulostaako tämä tutulta? Eduskunta kuitenkin hylkäsi ydinvoimalan. Mitä sen jälkeen tapahtui?

Talouspolitiikan takatalven sijasta tuli pitkä, eurooppalaisittain ennennäkemätön noususuhdanne. Teollisuuden rakenne monipuolistui onnistuneesti tietotaitoon perustuvaksi, Nokia-vetoiseksi osaamisen vienniksi, mutta elintaso ei laskenutkaan erittäin merkittävästi, kuten ed. Louekoski kertoi sen laskevan. Vaihtotase on ollut jatkuvasti tuon jälkeen ylijäämäinen, eikä työttömyys suinkaan kääntynyt nousuun, vaan on sen jälkeen laskenut. Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta ei laskenut vaan nousi merkittävästi. Kivihiilen käyttö aleni ja puuhakkeen käyttö yli kuusinkertaistui.

Arvoisa puhemies! Toiset oppivat virheistään, toiset toistavat niitä yhä vain.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Marja-Leena  Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Lipposen hallitus esittää luvan myöntämistä viidennen ydinvoimalan rakentamiselle. Esityksessään hallitus lähtee siitä, että sähköntarve maassamme kasvaa edelleen tuntuvasti. Hallituksen tavoitteena on ei vain sähköntuonnin korvaaminen kotimaassa tuotettavalla energialla vaan myös vakaa talouskasvu ja sen kautta hyvinvointipalvelujen ja työllisyyden turvaaminen.

Tiedossamme on, että nykyiset energialaitokset vanhenevat, ulkomailta joudutaan ostamaan sähköä ja teollisuuden tarvitseman perusvoiman tuotanto täytyy jotenkin järjestää. Päävaihtoehdot ovat maakaasu tai uusi voimala. Molempiin vaihtoehtoihin liittyvät laajat uusiutuvien energiamuotojen lisäys- sekä energiansäästöohjelmat.

Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä on kukin edustajista huolellisesti tutustunut eri vaihtoehtojen etuihin ja haittoihin ja päätynyt tai päätymässä jompaankumpaan ratkaisuun. Pohdinta eri vaihtoehtojen vaikutuksista kestävään kehitykseen jää aina jossain määrin epävarman tulevaisuuden ennakoinnin varaan. Koska päätöksenteon vaakakupissa kullakin ryhmämme edustajista korostuvat erilaiset arviot ja argumentit, ovat mielipiteet jakaantuneet kahtia. Itse päädyin talousvaliokunnassa puoltamaan ydinvoiman lisärakentamista tiettyjen ehtojen toteuduttua mietinnön sisällössä.

Riskitöntä ja haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei ole vielä keksitty. Eroja on siinä, aiheutuuko riskejä ja haittoja pääasiassa käytöstä, rakentamisesta, onnettomuuksista vai ekologisista tekijöistä. Päätöksenteossa onkin keskeistä se, miten ydinvoiman riskit suhtautuvat vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen aiheuttamiin riskeihin laadullisesti ja määrällisesti, sekä painottuminen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin. Ydinvoimariskit voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: polttoaineen hankinnan riskit, voimalaonnettomuuteen liittyvät riskit ja käytettyyn polttoaineeseen liittyvät riskit.

Suomessa on neljä toiminnassa olevaa voimalayksikköä. Turvallisuusmääräykset Suomessa ovat hyvät ja valvonta toimii. Täydellistä turvallisuutta ei kukaan kuitenkaan voi taata. Onnettomuusriski on aina olemassa, ja siksi onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen niin ydinvoiman kuin muidenkin energiatuotantoprosessien kohdalla.

Tshernobylin onnettomuuden suurin terveysvaikutus aiheutui radioaktiivisten aineiden leviämisestä ympäristöön. Länsimaisissa vesihidasteisissa suojakuvullisissa reaktoreissa vastaavanlainen onnettomuus ei ole edes mahdollista. Ydinvoimaloiden synnyttämää syöpäriskiä on verrattava polttoon perustuvasta energiatuotannosta syntyvien pienhiukkaspäästöjen ja savun sisältämien myrkyllisten aineiden aiheuttamiin syöpäriskeihin. Who onkin arvioinut, että pelkästään pienhiukkasten Euroopassa aiheuttaman keuhkosyöpäkuolleisuuden voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa yhdessä vuodessa kuin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttama syöpämäärä viidessäkymmenessä vuodessa. Suomen ympäristöterveystoimikunnan arvion mukaan ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 200—400 ylimääräistä kuolemantapausta.

Uraanin kaivostoiminnan terveysvaikutukset ovat verrattavissa kivihiilen kaivostoiminnan vastaaviin. Molemmissa riskit perustuvat kaivoksissa esiintyvään radoniin. Erot riippuvat siis kaivosten olosuhteista eikä siitä, kumpaa louhitaan. Kuljetettavat massat ja niiden aiheuttamat riskit ovat kivihiilellä huomattavasti suuremmat. Ydinpolttoaineen hankkimisesta aiheutuvat riskit vastaavat fossiilisen polttoaineen hankinnasta aiheutuvia riskejä tai ovat niitä pienemmät.

Ympäristövaikutuksista tehdyn kartoituksen mukaan ovat ydinvoimalan päästöt normaalikäytössä huomattavasti pienemmät kuin vastaavan kokoisen kivihiili- tai turvevoimalan radioaktiivisten aineiden päästöt. Säteilyn seuranta on helpompaa ja luotettavampaa kuin polttoon perustuvan energiatuotannon syöpävaarallisten aineiden päästöjen seuranta. Polttoon perustuva energiatuotanto ylläpitää riskiä koko normaalin toiminnan ajan, ydinvoima vain onnettomuuden sattuessa. Polttopäästöt riippuvat laitoksen laadusta, ja suurissa hyvin hoidetuissa yksiköissä päästöjä voidaan hallita. Monista hyvistä puolistaan huolimatta hajautettu pienpoltto taajamissa on erityisen haitallinen terveysriski.

Energian tuottaminen on keskeisimpiä ilmaston tilaan vaikuttavia asioita. Siksi kaikki tämän sektorin valinnat ovat energiamerkityksensä lisäksi myös ilmastostrategisesti erittäin tärkeitä. Ilmasto puolestaan on tärkeä muun muassa siitä syystä, että sen kautta leviävät monille vakaville terveysriskeille altistavat hiukkaspäästöt. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. On tärkeää, että täytämme osaltamme sitoumukset tarkoin, koska ilmastomuutos on todella vakava asia. Ydinvoiman lisärakentamisella voidaan helpottaa pääsyä näihin päästörajoihin, joihin olemme jo sitoutuneet, mutta välttämättömänä apuna tässä ovat tuuli-, vesi- ja aurinkoenergia. Tosin myös maakaasuvaihtoehdolla Kioton sitoumukset on mahdollista täyttää.

Naapurimaamme Ruotsi sai Kioto-taakanjaossa helpomman osan kuin Suomi, koska Ruotsi oli tehnyt poliittisen päätöksen ajaa ydinvoima alas vuoteen 2010 mennessä. Päätöksen jälkeen ydinvoiman kokonaiskapasiteetti on vain kasvanut, ja ydinvoimasta arvioidaan voitavan luopua kokonaan vasta 30—40 vuoden kuluttua. Tapahtunut osoittaa sen todella, että poliittinen päätös on ollut vain näennäinen. Siitä on kuitenkin suuri taloudellinen hyöty Ruotsille etenkin siinä vaiheessa, kun siirrytään päästökauppaan, jonka alkujako on toteutumassa kansallisten päästökattojen pohjalta.

Ilmastomuutoksen valossa on päivänselvää, etteivät kasvihuonekaasut saa enää lisääntyä. Ilmastoskenaarioiden valossa pahin uhkamme on ilmaston lämpeneminen. Tällöin on hiilidioksidipäästöjen kasvattaminen mahdoton ratkaisu. Vaihtoehtoisilla energiatuotantomuodoilla ilmastositoumuksen täyttäminen on vaikeampaa. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, mikäli panostamme samalla määrätietoisesti energiatehokkuuden lisäämiseen ja tingimme kansantalouden kasvuodotuksista.

Ydinlaitoksen haltija vastaa teknisesti ja taloudellisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta ja sen kustannuksista. Muilla energiatuotantomuodoilla vastaavaa velvoitetta ei ole, vaan yhteiskunta kantaa kustannukset. Näitä kertyy muun muassa happosateista, kasvihuoneilmiöstä, pienhiukkasten terveysvaikutuksista, raskasmetallipäästöistä ja muista jätteistä, jotka pilaavat ekosysteemiä ja ovat uhka terveydelle.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan loppusijoituslaitoksen käytöstä ei saa aiheutua laitoksen henkilöstön tai muiden ihmisten terveyttä vaarantavaa säteilyaltistusta eikä vahinkoa ympäristölle tai omaisuudelle. Loppusijoitus tulee suunnitella niin, että pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei edellytä loppusijoituspaikan valvontaa ja että loppusijoitustila on avattavissa, mikäli kehittynyt tekniikka tekee sen tarkoituksenmukaiseksi. Päätöksessä säädetään yksityiskohtaisesti turvallisuusvaatimuksista.

Riskiarvioinnin kannalta on merkittävää, että fossiilisen energiatuotannon jätteiden terveysvaikutukset kohdistuvat jo tähän päivään ja lähisukupolviin, kun taas ydinvoiman jätteille voi altistua aikaisintaan kymmenien- tai satojentuhansien vuosien päästä. Maakaasu on fossiilista polttoainetta ja sisältää monikymmenkertaisesti hiilidioksidia pahempia ilmastokaasuja. Siten 2—3 prosentin päästöt maakaasuesiintymillä ja putkistovuotoina tulee ottaa huomioon maakaasun "ympäristöystävällisyyttä" arvioitaessa. Poltettaessa se toki tuottaa puolet vähemmän päästöjä kuin kivihiili, mihin käsitys sen ympäristöystävällisyydestä perustuukin.

Uusi ydinvoimala on ympäristön kannalta ongelma pääosin siksi, että se tuottaa tasaisesti samalla suurella tehollaan sähköä kesät talvet riippumatta siitä, tarvitaanko sähköä vai ei. Kulutushuippujen säätelyyn tarvitaan muiden voimaloiden tuottamaa sähköä. Ympäristön kannalta onnellisin ratkaisu olisi se, että säätövoimassa päästäisiin eroon kivihiilestä. Lisäksi suurin osa ydinvoimalan energiasta tuhlataan meren paikalliseen lämmittämiseen eikä sitä voida hyötykäyttää.

Käsittelyssä olleista päävaihtoehdoista kummassakin pyritään halvan perusvoiman turvaamiseen, mikä voi puolestaan vähentää tarvetta energiansäästöön ja siten haitata kalliiden uusiutuvia energialähteitä, kuten tuulta ja biomassaa, käyttävien pienvoimaloiden rakentamista. Niiden kehittämiseen ja rakentamiseen tarvitaan valtion tukea. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että talousvaliokunnan mietinnön ponsi ohjelmista uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi toteutetaan eikä se saa jäädä vain eduskunnan toiveeksi. Turpeella on erittäin suuri aluepoliittinen merkitys, ja sen turvaaminen esimerkiksi verotuksellisin keinoin on välttämätöntä.

Keskustelu ydinvoimasta jakaa kansan mielipiteet lähes tasan kahtia. Päätös energiantuotannon valinnoista koetaan pitkälti myös eettisenä ratkaisuna. Tärkeä pohjavire ydinvoiman vastustuksessa on energiansäästön ja kerskakulutuksesta luopumisen ajatus.

Teollisuuden prosesseissa energiansäästöä on monin osin toteutettu. Samaan tulisi pyrkiä myös kotitalouksien puolella. Toisaalta on muistettava, että yhteiskunta tarvitsee kuitenkin teollisuustyöpaikkoja ja -tuotantoa ja sen kautta verovaroja, joilla peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, rahoitetaan. Suomi ei pärjää kansainvälisillä markkinoilla ilman kilpailukykyistä energiantuotantoa.

Eri energiavaihtoehtojen kohdalla on tehty monia vertailevia kustannuslaskelmia, joiden pohjalta yksiselitteisten johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. Taloudellisuuslaskelmiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä kaikkien energiamuotojen kohdalla. Näin ollen pelkästään kustannusarvioihin nojaten ei ratkaisua ole hyvä tehdä.

Maapallon uraanivarat riittänevät jopa vuosisadoiksi, eikä uraanin mahdollisella hinnannousulla ole olennaista merkitystä energian hinnassa. Ydinvoimaan tarvittavan uraanin louhinta aiheuttaa ympäristövaikutuksia alkuperäiskansojen elämään. Kun ydinvoiman kohdalla vaaditaan tarkasteltavaksi koko prosessia uraanin louhinnasta lähtien, on hyvä soveltaa samaa arviointia myös maakaasulle. Maailman suurin maakaasun tuotantoalue, josta myös Suomessa käytettävä maakaasu tulee, on Länsi-Siperiassa. Siellä ongelmat liittyvät poraukseen ja kuljetukseen ja ainakin ikiroudan alueella ne aiheuttavat ekokatastrofeja.

Maakaasu on fossiilinen, uusiutumaton polttoaine. Poltettaessa siitä vapautuu noin puolet vähemmän kasvihuonekaasuja kuin kivihiilestä tai öljystä, mutta tämä luku koskee vain Suomen päässä tapahtuvaa polttoa. Jos tuotannon alkupuolen metaanipäästöt ja putkivuodot lasketaan mukaan, ollaan lähes samalla viivalla muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.

Maaliskuuta edeltäneiden 12 kuukauden aikana sähkönkulutus oli noussut 1,8 prosenttia. Teollisuus käytti sähkön kokonaiskulutuksesta 53 prosenttia ja kotitaloudet 22.

Suomi on erittäin riippuvainen energiantuonnista. Tuontisähkön, maakaasun, raakaöljyn ja kivihiilen osuus eli tuonnin osuus oli viime vuonna 72 prosenttia käyttämästämme kokonaisenergiasta. Tuonnista Venäjän osuus oli noin puolet. Kuluttamastamme sähköstä 15 prosenttia tulee itärajan takaa, ja olemme siten erittäin riippuvaisia Venäjästä. Pidämme kulutuksellamme yllä vähintään yhtä venäläistä ydinvoimalaa. Toisaalta jos lopettaisimme tuonnin, yhtään ydinreaktoria ei Venäjällä suljettaisi, koska Venäjän oma energiankulutus on kasvussa ja energiaa tarvitaan omaan käyttöön, jotta voidaan myydä maakaasua Suomelle ja muualle Eurooppaan. Maakaasuvaihtoehdossa joudumme tilanteeseen, jossa Venäjän osuus maamme sähkönhuollosta nousisi 40 prosenttiin.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tehtävänä on päättää siitä, mikä on maamme energiastrategia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmaston kannalta ongelmallisimman tuontienergian, hiilen, käyttöä on vähennettävä. Ennusteet osoittavat, että öljyn saatavuus ja riittävyys vaikeutuvat mahdollisesti jo kymmenen vuoden kuluttua. Öljyn hinta uhkaa tuolloin nousta, kun syntyy myyjän markkinat. Suomen riippuvuutta öljystä on välttämätöntä vähentää myös siksi, että keskeiset raakaöljyn tuotantoalueet ovat poliittisesti aroilla alueilla. Nämäkin näkökulmat tekevät kauas tulevaisuuteen kohdistuvat energiaratkaisumme erittäin vaikeiksi ja korostavat alan kotimaisen innovaatiotoiminnan tärkeyttä.

Viime vuosikymmenellä Suomi nousi maailman huipulle korkean teknologian alalla. Siinä energiakysymyksiä merkittävämpiä ovat olleet osaamiseen eli koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehdyt panostukset. It-alan rinnalle voimme kehittää kasvavan energiateknologisen alan, joka ei itsessään käytä paljon energiaa. Tällä kehitystyöllä voisi olla merkittävä vaikutus kestävän kehityksen turvaamisessa myös kehitysmaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tieteellinen tutkimus ja tuotekehitys energia-alalla etenevät nopeasti. Esimerkiksi vedyn käytön tutkimus energialähteenä on mielenkiintoisessa vaiheessa. Vety saattaakin jo kymmenen vuoden kuluttua olla tärkeä vaihtoehto. Pitkällä tähtäimellä voisi kuitenkin tuloksena löytyä myös sellainen vaihtoehto, jossa emme enää tarvitsisi ydinvoimalla tuotettua perusvoimaa.

Monipuolinen teollisuus työpaikkoineen on meille erittäin tärkeä. Energiansaannin varmuus on keskeinen tekijä yritysten päättäessä uus- ja korvausinvestointien sijoituspaikoista joko kotimaassa tai ulkomailla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa vakavaa huolta yritystemme ja niiden työpaikkojen turvaamisesta. Suomalainen työntekijä perheineen ja hänen työpaikkansa ovat meille äärettömän tärkeitä tulevaisuudessakin.

Ydinvoima työllistää suomalaisia välillisesti turvaamalla teollisuudelle yhden tärkeän tuotantotekijän saannin vakaaseen hintaan. Vaihtoehtoisista energiamuodoista puolestaan eräät, esimerkiksi puu, työllistävät suoraan ja jatkuvasti ihmisiä. Näin on niillä maaseutualueilla, missä työpaikkoja muutoin on vähän.

Arvoisa puhemies! Olkoonpa eduskunnan päätös hallituksen ydinvoimamyönteisen esityksen suhteen mikä tahansa, tulee kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä voimakkaasti panostaa kaikkien vaihtoehtoisten ja uusiutuvien sekä kotimaisten energiamuotojen kehittämiseen. Ne ovat myös työllisyyden ja aluepolitiikan kannalta erittäin tärkeitä. Kehitystyön tuloksena voi löytyä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kiistanalaisista, kestävän kehityksen vaatimukselle ristiriitaisista energian tuotantotavoista luopumisen tulevaisuudessa. Nyt esillä olevista vaihtoehdoista ei mikään täysin täytä näitä vaatimuksia. Olemmekin tilanteessa, jossa joudumme valitsemaan mielestämme vähemmän haitallisen vaihtoehdon, ja päätöksen kanssa on vain tultava toimeen.

Ed. Kangas merkitään läsnä olevaksi.

Raimo   Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen periaatepäätöstä Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisluvasta eli maamme viidennestä ydinvoimalasta edelsi valtioneuvoston sisällä melkoinen kädenvääntö, jopa uhkailu ja taktikointi. Päätös tehtiin ja annettiin eduskunnalle helmikuussa vihreiden uhkauksen saattelemana. Uhkavaatimus oli mielestäni erikoinen. Kohdistuihan se heihin itseensä päätöksen tehneenä hallituspuolueena ja täysistunnossa nappia painavina kansanedustajina. Mielestäni luonnollinen eroajankohta olisi ollut sillä hetkellä, kun hallitus teki periaatepäätöksensä, eikä vasta sitten, kun asia päätetään täällä eduskunnassa. Ainoa johtopäätös voi olla se, että valta maistuu vihreässäkin suussa makealta eikä siitä hennottaisi ainakaan johdon toimesta luopua. Periaatteet venyvätkin kuin Jenkki-purkka. Saa nähdä, paukkuvatko hallitusovetkin yhtä hyvin, jos päätös on myönteinen.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta työsti kohtuullisen lyhyessä ajassa ja yllättävän kiihkottomasti ydinvoiman lisärakentamista tukevan mietintönsä. Päätös tehtiin myös varsin selvin luvuin. Vain viisi valiokunnan jäsentä vastusti viidettä ydinvoimalaa ja allekirjoitti sitä merkitsevän vastalauseen. Numerot ovat huomattavasti selvemmät kuin lukemattomien päivittäin julkaistavien haastattelujen ja mielipidekyselyjen perusteella on odotettavissa lopullisessa äänestyksessä.

Tiedotusvälineet ovat seuranneet tilanteen kehitystä todella herkeämättä kuin Paavo Noponen aikoinaan 50 kilometrin hiihtoa Salpausselän kisoissa raportoiden jokaisen kansanedustajien keskuudessa tapahtuneen mielipiteen liikahduksenkin. Lopullinen ratkaisu näyttää tapahtuvan vain muutaman äänen turvin, mikä merkitsee sitä, että eduskunta on lisäydinvoimalle selvästi myönteisempi kuin kansalaiset yleensä. Mielipidetiedusteluissa vastustajilla on selkeä enemmistö lukuun ottamatta SAK:n tilaustutkimusta.

Käsittelyssä olevan lisäydinvoiman rakentamispäätöksen kohdalla ei kuitenkaan päde vanha sanonta "paljon porua tyhjästä". Olemme tekemässä niin periaatteellisesti kuin energiapoliittisestikin erittäin tärkeää päätöstä, jonka vaikutukset ulottuvat kymmenientuhansien vuosien päähän. Perussuomalaisten mielestä asiasta olisi tullut ennen lopullista eduskunnan päätöstä järjestää neuvoa-antava kansanäänestys sen merkittävyyden ja kauaskantoisuuden takia. Olemmehan tekemässä päätöstä, jota ei ole kymmeneen vuoteen tehty yhdessäkään läntisessä teollisuusmaassa myönteisenä.

Päinvastoin useissa EU-maissa on päätetty luopua uusista ydinvoimaloista. Ilman kansanäänestystä päätös tapahtuu — mitenkään eduskunnan tai kansanedustajien arvovaltaa tai kansalta saamaa valtuutta väheksymättä — liian kapealla pohjalla, näin varsinkin siksi, ettei kaikissa puolueissa eikä kaikilla kansanedustajilla käsitykseni mukaan ole todellisuudessa niin kutsuttuja vapaita käsiä päättää asiasta itsenäisesti joko puolueen tai muun viitekehyksen painostuksen takia. Hieman karrikoiden voi todeta, että esimerkiksi ydinvoimaa vastustavaan, SAK:lta tukea saavaan demariedustajaan törmääminen on paljon epätodennäköisempää kuin valkoselkätikan näkeminen Kaivopuistossa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat aina suhtautuneet ydinvoiman lisärakentamiseen kielteisesti. Mielestämme ydinvoima ei ole täysin turvallinen energiavaihtoehto. Se keskittää valtaa ja taloudellista päätöksentekoa, rajoittaa kilpailua ja suosii suuria yksiköitä. Mielestämme hajautettu päätöksenteko ja ihmisläheinen vallankäyttö, pieniin yksiköihin perustuva energiantuotanto ja vapaa kilpailu yhdistettynä luonnonmukaisuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen on parempi vaihtoehto. Lisäydinvoiman rakentaminen pitkittää ja lykkää väistämättä edessämme olevaa päätöstä siirtyä lopullisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön sekä suo pääomapiireille mahdollisuuden edelleen lykätä riittävää satsausta esimerkiksi puu-, aurinko-, tuuli-, bio- ja maalämpöenergian tutkimiseen ja laitteistojen kehitystyöhön.

Mielestämme tämä suhtautuminen on teollisuuden itsensäkin kannalta epäedullinen, sillä VTT:n tutkimusten mukaan bioenergia- ja tuulivoimateknologian vienti voisi parhaimmillaan nousta jo vuoteen 2010 mennessä peräti yli 6 miljardiin euroon eli noin 35 miljardiin tapettuun Suomen markkaan. Nyt jos Suomessa päätetään yksisilmäisesti perustaa keskipitkän tähtäimen energiapolitiikka ydinvoimaan, jää edellä mainitulta uusteknologialta kotimarkkinoiden tuki pois, eikä se pysty tuotekehittelyyn riittävällä vauhdilla. Joku muu tekee sen ja korjaa potin.

Talousvaliokunta on mietinnössään valitettavasti alistunut kytkykauppaan liittäessään mietintöön muun muassa energiansäästöä, uusiutuvien energiamuotojen tutkimusta, biomassan käyttöä ja jätteiden hyväksikäytön tehostamista vaativia ponsia. Näin ilmeisesti siksi, että epäileviä edustajia saatiin lisäydinvoiman rakentamispäätöksen taakse.

Todellisuudessahan nämä hurskaat toiveet jäävät turhiksi, olipa päätös myönteinen tai kielteinen, sillä viidennen ydinvoimalan rakentavat pääomapiirit ja ponnet kohdistuvat hallitukselle. Käy taas kuin pankkituessa, eli kansa maksaa, ja hyödyn keräävät suurpääomapiirit, tai kuin Tielaitos-uudistuksessa, jossa mitkään lupaukset eivät pitäneet. Talousvaliokunnan ehdottamille ponsille käy myös kuin aikoinaan Suomen EU-jäsenyyden reunaehdoille, eli lopputulos on täysi nolla. Oudolta tuntuu tässä yhteydessä talousvaliokunnan puheenjohtajan Luhtasen kommentti, (Ed. Uotila: Edustaja!) edustajan ja puheenjohtajan: "Mikäli ydinvoima kumoutuu, meillä ei kerta kaikkiaan ole voimavaroja siihen, että uusiutuvia energialähteitä toteutetaan tässä mittakaavassa."

Valiokunnan ponsissaan esiin nostamat asiat ja keinot ovat sinänsä hyvä pohja todelliselle Suomen uudelle energiapoliittiselle linjanvedolle, kun toivottavasti eduskunta perjantaina kumoaa valtioneuvoston periaatepäätöksen lisäydinvoiman rakentamisesta. Viidennen ydinvoimalan tarvetta on perusteltu sillä, etteivät nykyiset ja rakenteilla olevat voimalaitokset riitä kattamaan sähköenergian kotimaista kulutusta niin, että sähkön tuotantokustannukset säilyisivät kohtuullisina ja sähkön hinta markkinasähkön kanssa kilpailukykyisenä. Sähkön tuontia ei katsota myöskään voitavan enää jatkaa nykyisessä laajuudessaan. Biomassaa, turvetta ja maakaasua polttoaineenaan käyttävää yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa tai erillistä sähköntuotantoa ei pidetä riittävän valmiina laajamittaiseen energiantuotantoon. Hyvähän se nyt on näin sanoa, kun samat tahot ovat tietoisesti laiminlyöneet ja vältelleet kyseisten energiamuotojen hyödyntämisteknologian tutkimuksen ja kehitystyön. On kuin pahoinpitelijä toteaisi uhrilleen oikeudessa: "Jos olisit pannut tarpeeksi vastaan, niin en olisi enää hakannut." Eli päinvastoin, kuin yleensä tehdään.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä viidettä ydinvoimalaa ei Suomeen tarvita. Maassamme seuraavina vuosikymmeninä tarvittava lisäenergia pystytään tuottamaan pääosin kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalla tuotannolla. Teollisuuden esittämät laskelmat energiatarpeemme kasvusta ovat lievästi sanottuna yliampuvia, ovathan teollisuuden sähkönostosta aiheutuneet kustannukset laskeneet viimeisten 15 vuoden aikana noin 75 prosenttia ja Ruotsissa kehitys on ollut sitäkin jyrkempi. (Ed. Elo: Väittääkö ed. Vistbacka tietävänsä paremmin kuin alan asiantuntijat?) Kehitys tulee jatkumaan samaan suuntaan edelleen. Kun teollisuus kuluttaa 50 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta, on tämä koko energiapolitiikan ydinkysymys. (Ed. Elo: Teollisuus tietää parhaiten!) Kysymys on myös tahdosta, tahdosta kehittää ja tuoda markkinoille uutta energiateknologiaa yhdessä yhteiskunnan poliittisen päätöksenteon ja kaupallisen tuotantotoiminnan kanssa. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä osittain tuulivoiman osalta Saksassa ja maalämmön osalta Ruotsissa. Suomessa on myös lukuisia energiavaihtoehtoja, joilla voidaan yhteistyöllä korvata ydinenergian lisääminen.

Suomi on metsien ja soiden maa. Meillä on valtava puuvaranto senkin jälkeen, kun vuosittaisista hakkuumääristä vähennetään puunjalostusteollisuuden käyttöön otettu puuaines. Hakkuujätteistä, ensiharvennuksista, jätekuidusta ja muista puunjalostuksen sivutuotteista sekä varta vasten tuotetusta energiapuusta on mahdollisuus saada pienimuotoisissa tai keskisuurissa voimalaitoksissa tuotettua sähköä yhteensä jopa 20 terawattituntia eli hyvinkin yhden ydinvoimalayksikön verran. Puun ohella näissä voimalaitoksissa käytetään usein turvetta oheispolttoaineena. Se on luonnollinen lisäpolttoaine suurissa ja keskisuurissa yksiköissä. (Ed. Elo: Se on välttämätön!)

Perussuomalaisten mielestä esimerkiksi puun ja turpeen yhteiskäyttöön perustuvista lämmön- ja sähköntuotantolaitoksista on mahdollista perustaa vaihtoehto ydinvoimalle. Näin menetellen luodaan myös tuhansia uusia työpaikkoja sinne, missä niistä on pulaa, eli maaseudulle. Kaikki verotukselliset esteet tämän mahdollisuuden hyödyntämisen tieltä on tietysti välittömästi raivattava. Muistutettakoon, että ydinvoima ei ole kotimaista energiaa puun ja turpeen tavoin, sillä polttoaine ja pääosin laitteistot tulevat ulkomailta. (Ed. Elo: Se oli yllätys!)

Vesivoima on Suomessa hyödynnetty melko pitkälle. Mutta jo valjastettujen vesistöjen loppuunrakentamisella, voimalaitosten koneistoja uusimalla ja pienvoimaloita rakentamalla saadaan siitäkin energialähteestä vielä merkittävä lisäenergia hyödynnetyksi. (Ed. Elo: Kuinka paljon?) Maalämmön hyödyntämisessä Suomi on vielä kehitysmaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Siellä on maalämpöä hyödyntäviä talouksia 20 kertaa enemmän kuin meillä täällä. Lähes yksi ydinvoimala olisi korvattavissa saman laajuisella maalämmön hyödyksikäytöllä Suomessa ja sitä voitaisiin vielä tehostaa hyödyntämällä vesistöjen lähellä olevissa taajamissa vesistöjen lämpöä. Maakaasun käytön lisääminen on sekin vielä mahdollista, kunhan Suomen kaasuverkko saadaan yhdistettyä Euroopan laajuiseen verkkoon ja oma verkkomme laajennettua Länsi-Suomeen. (Ed. Elo: Koska se tapahtuu?) Tuolloin myös yhden toimittajan riski poistuisi maakaasun käyttöä rasittamasta. Myös nesteytetyn maakaasun tuontia tulee ja tulisi lisätä. Säästötoimet ovat myös merkittävä tekijä ratkaisussa. Mainittakoon vielä yhtenä esimerkkinä, josta en mietinnöstä löytänyt sanaakaan, vaasalaisen Vacon Oyj:n toimitusjohtajan Veijo Karppisen esitys sähkömoottoreihin asennettavista moottorin kierrosnopeutta säätävistä taajuusmuuntajista, jolla toimenpiteellä hänen mukaansa voitaisiin säästää peräti yhden ydinvoimalan verran sähköä vuodessa. (Ed. Mäki-Hakola: Silti ydinvoima kannattaa!)

Arvoisa puhemies! Ydinvoima (Ed. Elo: Siinähän oli paljon vaikutusta!) — ed. Elo, minulle on varattu 15 minuuttia puheaikaa, enkä minä ehdi keskustella teidän kanssanne.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima halutaan (Hälinää) — puhemies tulee muuten keskeyttämään puheeni.

Arvoisa puhemies! Minuutti aikaa. Ydinvoima halutaan mietinnössä esittää puhtaana ja turvallisena sekä edullisena energiavaihtoehtona. Perussuomalaisten mielestä turvallisuusriskejä on tietoisesti vähätelty jättämällä terrorismin uhka ja sodan mahdollisuus lähes tyystin huomiotta. Jätteiden ja suljetun laitoksen purku- ja vartioimiskulut on esitetty aivan liian pieninä. Ydinvoimaloiden vakuutusvastuut aiotaan sallia minimaalisina onnettomuuden sattuessa koituviin kuluihin verrattuna. Näin menetellen riski kaatuu jäljelle jäävien veronmaksajien maksettavaksi. Mielestämme ydinvoima ei ole turvallinen eikä kokonaistaloudellisesti edullinen vaihtoehto. Siksi hallituksen päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisluvasta tulee kumota.

Ed. Vehkaoja merkitään läsnä olevaksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Teollisuuden Voima Oy:n ja Posiva Oy:n hankkeiden eduskuntakäsittely alkoi tässä salissa runsas kolme kuukautta sitten. Lähetekeskustelua on seurannut poikkeuksellisen huolellinen ja monipuolinen valiokuntakäsittely. Käsittelyn aikana hankkeita ja niiden merkitystä on valotettu monesta eri näkökulmasta. Valiokuntakäsittelyä on vielä täydentänyt laaja ja julkinen keskustelu energia-asioista.

Valiokunnat ovat lausuntonsa antaneet, ja niitä on syystäkin kehuttu asiallisiksi ja perusteellisiksi. Useimmat lähetekeskustelussa esiin tulleet ydinenergiaan liittyvät väärinkäsitykset ja väärät väitteet on valiokuntakäsittelyissä oiottu. Ainakaan sellaisia ei lausuntoihin ole juurikaan päässyt. Enpä osaa sanoa ryhmäpuheenvuoroista ihan samaa.

Todettakoon myös, että pääpaino useimmissa lausunnoissa on yleisesti ydinvoiman ja erilaisten ydinvoiman vaihtoehtojen, todellisten ja toivottujen, tarkastelussa. TVO:n hankkeeseen liittyviä seikkoja, kuten sijoituspaikkojen sopivuutta tai hakijan kykyä toteuttaa hanke, lausunnoissa ei ole käsitelty juuri lainkaan. Näin kai pitää eduskuntakäsittelyssä ollakin.

Talousvaliokunnan ydinvoiman lisärakentamishakemusta koskevan mietinnön lähtökohtana on, että sähkönkulutus Suomessa tulee kasvamaan. Tämä on perustana myöskin hallituksen yksimielisesti hyväksymässä ilmastostrategiassa. En väitä, että kyse olisi luonnonlaista. Tämä hallitus ja varmaan seuraavatkin hallitukset panostavat voimakkaasti energiansäästöön ja energiankäytön tehokkuuden lisäämiseen. Mutta yhteiskunnan lainalaisuudet kyllä johtavat siihen, että mikäli haluamme suomalaisen hyvinvoinnin säilyttävän nykyisen tasonsa, saati nykyisestä vielä paranevan, sähkönkulutuksenkin on sallittava kasvaa. Muunlainen kehitys ei demokraattisessa Suomessa ole 10:n, tuskin 20 vuodenkaan aikajänteellä mahdollista. Lisäsähkö on vain tuotettava tavalla, joka ei johda lisääntyviin kasvihuonepäästöihin tai muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Kansallisen ilmastostrategian perustavoite on painaa kasvihuonekaasujen päästöt Kioton pöytäkirjalla ja EU:n sisäisellä taakanjaolla Suomelle määritellyn päästökaton alapuolelle vuoden 2010 molemmin puolin. EU:n sisäinen taakanjako vahvistettiin Euroopan unionin neuvostossa huhtikuun lopulla 25.4., ja Suomen eduskunta hyväksyi omasta puolestaan Kioton pöytäkirjan runsas kaksi viikkoa sitten 8.5. Näin Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden tavoite tulee todennäköisesti Suomea sitovaksi heti, kun pöytäkirja tulee voimaan. Kysymyksenä ei siis enää ole, tulisiko pyrkiä Kioton tavoitteen saavuttamiseen, vaan miten siihen päästään.

TVO:n hanke ei tarkkaan ottaen ole osa hallituksen ilmastostrategiaa. Se on kyseisen yhtiön hanke, jonka hallitus ja nyt myös talousvaliokunta on katsonut tukevan ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista. Ilmastostrategian kannalta se on kuitenkin hyvin merkittävä hanke.

Ydinvoimapäätöstä on lain mukaan harkittava yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Ilmastomuutos on vain yksi, tosin nykyisin merkittävä tekijä harkittaessa yhteiskunnan kokonaisetua. Myös muita näkökulmia ja Kioton ensimmäisen sitoumuskauden jälkeinenkin aika on otettava huomioon. Näin talousvaliokunta on muiden valiokuntien avustamana tehnytkin. Talousvaliokunta käsittelee mietinnössään laajasti eri sähköntuotantomuotoja ja niiden hyviä ja huonoja puolia, myös niiden ympäristövaikutuksia, ja vertailee niitä ydinvoimaan. Tämän tarkastelun lopputulema on sama kuin hallituksellakin. Kaikki näkökulmat huomioon ottaen sähkön tuleva kapasiteettivaje katetaan parhaiten uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisella.

Talousvaliokunnan mietinnössä on kuitenkin nähty erinomaisesti nyt käsiteltävä päätös osana kokonaisuutta. Ydinvoimalla tuotetaan mahdollisen lisärakentamisen jälkeenkin vain kolmasosa tarvitsemastamme sähköstä. Tarvitsemme myös muita ympäristövaatimukset täyttäviä tuotantomuotoja. Aivan erityisesti meidän on jatkettava panostustamme uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön. Mahdollistamalla ydinvoiman lisärakentamisen takaamme sähköntuotantomme monipuolisuuden jatkossakin ja estämme liiallisen tuontiriippuvuuden.

Muutama sana ryhmäpuheenvuoroista.

Ed. Rosendahl totesi, että maa, jossa ydinvoimaonnettomuus tapahtuu, tuhoutuu ikuisiksi ajoiksi. Hän oli kyllä ristiriidassa oman puheenvuoronsa kanssa, kun hänkin listasi ydinvoimaonnettomuuden tapahtumapaikoiksi Tshernobylin ja Harrisburgin, ja me tiedämme, että ne maat eivät ole tuhoutuneet ikuisiksi ajoiksi. Varmasti talousvaliokunnassa on tästä asiasta keskusteltu perin pohjin.

Ed. Soininvaara kertoi, että Tanska on taas esimerkkimaa uusiutuvassa energiassa, ja mainitsi Tanskan tuulivoiman. Tanska tuottaa edelleen valtaosan sähköstään hiilivoimalla. Olisi hyvä muistaa, että Suomi on todella paljon edellä Tanskaa, Saksaa ja monia muita Euroopan maita uusiutuvan energian käyttäjänä jo nyt. Lisäksi ed. Soininvaara väheksyi lisätalousarviossa esitettyjä panostuksia pitäen niitä kertaluontoisina ja jätti mainitsematta, että hän on itsekin ollut mukana hallituksessa päättämässä, kun tälle vuodelle tasoa nostettiin 30 prosenttia uusiutuvan energian investointituessa. Ed. Soininvaara tietää varsin hyvin, että energiaveroista päätetään budjetin yhteydessä. Nyt ei ole se ajankohta, joten asia käsitellään taas budjetin käsittelyn yhteydessä. Ed. Soininvaaran teollisuuspoliittiset visiot on kuultu jo aiemminkin. Nyt on vain muistutettava, että Suomi on tilastoitu teknologialtaan huippumaaksi. Meidän perusteollisuutemme on korkean teknologian teollisuutta, jalostusasteemme on korkea ja sitä pyritään koko ajan tavoitteellisesti edistämään.

Sitten nämä KIO1- ja KIO2-skenaariot, jotka ed. Kalliomäki toi selkeästi esille ja oli ihan oikeassa kritisoidessaan hallitusta siinä, että kun hallitus pyrki niin voimakkaasti konsensukseen, niin hallitus toi ilmastostrategian yhteydessä tänne kaksi teoreettista skenaariota, joilla voitaisiin saavuttaa nuo tavoitteet, ja sen seurauksena koko ajan eräät kansanedustajat haluavat tulkita näitä skenaarioita hallituksen ehdotukseksi siitä, miten energiapolitiikkamme tulevaisuus ratkaistaan. Tässä asiassa toivoisin, että edustajat ihan rehellisesti katsoisivat, mitä ilmastostrategiassa taustapapereissa puhutaan, ja erottaisivat sen siitä, mikä on tällä hetkellä käytännön reaalimaailma. (Ed. Elo: Oikeata puhetta!)

Ed. Vistbacka ihaili Ruotsia, mutta jätti kertomatta, että Ruotsi tuottaa 50 prosenttia sähköstään tällä hetkellä ydinvoimalla ja on Barsebäckin toiseen voimalaan tekemässä mahtavat, massiiviset investoinnit, joilla aivan varmasti pidennetään voimalan elinikää ja varmasti tehojakin korotetaan.

Arvoisa puhemies! Erityisesti haluaisin nostaa talousvaliokunnan mietinnöstä vielä esiin ydinvastuukysymyksen kattavan käsittelyn. Tämä osa mietinnöstä toivottavasti hälventää niitä väärinkäsityksiä, jotka johtuvat asian vaikeaselkoisuudesta ja joita varsinkin lehtien palstoilla on esiintynyt. Samoin kuin hallitus, talousvaliokuntakin on päätynyt siihen, että Posivan hankkeen laajentamista koskeva periaatepäätös seisoo tai kaatuu TVO:n hanketta koskevan periaatepäätöksen mukana.

Talousvaliokunnan toiseen päätösehdotukseen liittyy neljä lausumaehdotusta. Näistä kolme ensimmäistä käsittelee tärkeitä energiapoliittisia kysymyksiä. Ehdotetut toimet painottavat samoja tärkeitä toiminta-alueita kuin Kansallinen ilmastostrategia ja ovat sopusoinnussa sen kanssa. Omalta osaltaan ne tukevat sitä prosessia, jolla saavutetaan mahdollisimman hyvä tulos kasvihuonekaasupäästöjen ehkäisemisessä. Ne myös tukevat ja kuvailevat lausumaa, jonka hallitus hyväksyi tehdessään TVO:n hanketta koskevan myönteisen periaatepäätöksen. Hallitus voi edetä näiden lausumien mukaisesti varsinkin, kun ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyminen antaa paremmat resurssit niiden sisältämien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima on katsottu niin sanotuksi omantunnon kysymykseksi. Tämä merkitsee sitä, ettei siitä päätetä hallitus—opposition lähtökohdasta. Ratkaisu vaikuttaa niin pitkälle tulevaisuuteen, että sen kanssa joutuvat tekemisiin useat erilaiset hallitukset. Ennakkotietojen mukaan edessä olevasta äänestyksestä tulee tasaväkinen. Demokraattisesti syntyneeseen päätökseen on kuitenkin kaikkien sitten aikanaan tyytyminen. Oli äänestyksen tulos mikä tahansa, tästä eteenkinpäin on elettävä. Voittajapuolen tuskin kannattaa juhlia, sillä edessä on joka tapauksessa työntäyteinen ja vaivalloinen taival suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi edelleen kestävän kehityksen vaatimusten mukaiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt käynnistyy debatti, ja pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. Debatissa puheenvuoron pituus on enintään 1 minuutti, ja todella vetoan edustajiin, että tässä aikamäärässä pysytään. Debattikeskustelun avaa ed. Soininvaara.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ministeri Mönkäreelle todettakoon, että en sanonut, että Tanska on energiapolitiikassa mallimaa, vaan Tanskahan on osoittanut, että tuulivoimalla on suurta potentiaalia olemassa. Se on aivan eri asia. Samaten Ruotsista voidaan todeta, että Ruotsin energiapolitiikassa on paljon vikaa, mutta siellä on panostettu kyllä moneen asiaan hyvin tehokkaasti, esimerkiksi sähkölämmitystalojen muuttamiseen maapumpuiksi. Tällä tavalla voitaisiin Suomessakin suurin piirtein yhden ydinvoimalan verran säästää sähköä. Tällaiset projektit Suomesta puuttuvat.

Mutta tämän TVO:n hakemuksen suhteessa Kioto-politiikkaan on se ongelma, että tämä hakemus on voimassa vuoteen 2007 ja sen jälkeen vielä pitää asettaa rakennuslupa. Tämä ei varmaankaan ehdi vaikuttaa siihen 2010 tilanteeseen, ei yhtään mitään.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut näitä puheenvuoroja, erityisesti ydinvoiman vastustajien puheenvuoroja, niin tulee mieleeni se, että ydinvoiman vastustamisesta on tullut tietynlainen uskonto näille henkilöille, on eräänlaista fundamentalismia. (Hälinää, välihuutoja — Puhemies koputtaa)

Puhemies! Minun mielestäni järkisyyt, järkipuhe ei ollenkaan mene perille eduskunnassa. Kuitenkin kaikilla kansanedustajilla on ollut mahdollisuus saada tietoa mahdollisimman paljon. Erityisesti kiinnitän huomiota ed. Soininvaaran puheenvuoroon ja kysyn nyt ed. Soininvaaraltakin, miksi suomalainen vihreä liike poikkeaa eurooppalaisesta vihreästä liikkeestä tarrautumalla maakaasuun. Missään muualla vihreä liike ei voi hyväksyä maakaasua, koska se on merkittävästi hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa energiaa.

Puhemies! Tämän päivän lehtitietojen mukaan myöskin tuulivoima on esimerkiksi Tanskassa erityisen voimakkaassa vastatuulessa. Tanskan uusi hallitus suhtautuu erittäin kriittisesti tuulivoiman kehittämiseen. Ydinvoiman osalta haluan todeta, että se on ympäristöystävällisin ja taloudellisin muoto.

Mari   Kiviniemi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri Mönkäre totesi sen, että ilmastostrategian molemmat vaihtoehdot, sekä KIO1 että KIO2 ovat teoreettisia, mutta ne ovat kuitenkin ne ainoat laskelmat, kansantaloudelliset laskelmat ja ekonometrisin mallein todetut laskelmat, mitkä eduskunnalla on käytettävissä. On hyvä, että toteamus siitä, että molemmat ovat teoreettisia, tuli tässä esiin, koska tässä valossa myöskin se, että tämä talousvaliokunnan enemmistön kanta siitä, että ydinvoimalahankkeen kumoaminen johtaisi täysin uudenlaiseen energiapoliittiseen ja ennustamattomaan tilanteeseen, on kyllä täysin epälooginen.

Hanna  Markkula-Kivisilta  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Eloa jatkaakseni hämmästelen myöskin kansainvälistä ympäristöliikettä siksi, ettei se ole huolissaan siitä, mitä tapahtuu Keski-Siperiassa alkuperäiskansojen elinolosuhteille, kun sieltä porataan ja kuljetetaan maakaasua. Siellä tapahtuu aivan totaalisia ekokatastrofeja.

Ed. Soininvaara puheessaan totesi, että ydinvoiman puolustajat puolustavat harhakuvaa, että ydinvoiman avulla voitaisiin kasvihuoneilmiö välttää ilman uhrauksia. Ainakaan itse en omassa puheessani tällaista väittänyt. Sanoin, että uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön kanssa, rinnalla, ydinvoima yhdessä voi toteuttaa ne Kioton velvoitteet, jotka tälle maalle on asetettu.

Outi Ojala /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäreen puheenvuoroon liittyen olisin tietysti toivonut, että hän olisi myöskin, paitsi että hän totesi talousvaliokunnan mietinnön enemmistön kantoja, kiinnittänyt huomiota vastalauseessa olevaan asiaan. Täällähän on hyvin paljon puhuttu työllisyysvaikutuksista, ja minusta on erittäin mielenkiintoista nähdä, että vastalauseessa tuodaan esille sellaisia asioita, jotka eivät ole päässeet talousvaliokunnan enemmistön lausuntoon mukaan, eli nimenomaan se, miten Suomi jo tällä hetkellä on puhtaan energiateknologian viejänä aika merkittävä ja voisi myöskin tulevaisuudessa olla vielä entistä merkittävämpi. Paitsi, että kysymyksessä on energiaratkaisu, kysymyksessä ovat varmasti myöskin meidän vientimme kannalta hyvin olennaiset asiat. Varmaankaan meistä ei tule koskaan ydinsähkön viejiä.

Leena  Luhtanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ojalan esitykseen siitä, että olisitte mieluusti nähnyt mietinnössä vastalauseessa esitettyjä työllisyysvaikutuksia: koko valiokunta olisi mielellään nähnyt ne esitykset mietinnössä. Saimme vastalauseen käsiimme, niin kuin hyvin usein tapa on, vasta sen jälkeen, kun mietintö oli valmis. (Välihuutoja) Pyrimme tekemään koko mietinnön niin selkeästi yhdessä kuin siinä tilanteessa oli mahdollista ja otimme huomioon kyllä tehtyjä esityksiä niin pitkälle kuin mahdollista.

Ola   Rosendahl  /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mönkäre viittasi siihen, että lausuin puheessani, että maa, jossa ne tapahtuvat — siis vahingot tapahtuvat — tuhoutuu ikuisiksi ajoiksi ja kaikkien sukupolvien osalta. En sanonut "koko maa", vaan sanoin "maa". (Eduskunnasta: Mikä maa?) — Se tarkoittaa tietysti maa-aluetta. Jos on kysymys pienestä valtakunnasta, pienestä valtiosta, se voi olla jopa koko valtakunta, mutta nyt se oli tietty maa-alue. Esimerkiksi Tshernobylin osalta vahingot ulottuvat alueelle, joka on entisen Uudenmaan alueen kokoinen. Eikö se kata sanaa "maa"?

Marja-Leena Kemppainen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri omassa puheenvuorossaan toi esille sen, että taustalla ovat teoreettiset KIO1 ja KIO2, jotka aiheuttavat kysymysmerkkejä monessa suhteessa. Yksi kysymysmerkki, joka näihin liittyy, tulee siitä, että taustamateriaalista löytyy vaihtoehto KIO2. Sen skenaarion mukaan kehitysesimerkit johtavat suurempiin päästöihin vuonna 2010 kuin KIO1. Tähän haluaisin ministerin kommentin, miten tämä näin on?

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämä KIO1- ja KIO2-kysymys on tietysti hämmentävä, mutta eduskunta on sitä nyt paljon käsitellyt. Syntyessään, silloin kun ilmastostrategiaa käsiteltiin, molemmat skenaariot olivat teoreettisia. Nyt toinen on toteutumassa, kun on olemassa hakemus ydinvoiman rakentamisesta. Toisesta, jossa tarvitaan lisää maakaasuinvestointeja, ei ole olemassa minkäänlaisia indikaatioita siitä, että joku olisi investoimassa.

Ja mitä tulee päästöihin, tässä ajattelussa, että jos ydinvoimaa rakennetaan, päästöt saisivat nousta, lähdetään siitä ikään kuin mitään muuta ei tapahtuisi kuin ydinvoiman rakentaminen. Samalla korvautuu hiilivoimaa. Teoreettisessa laskelmassa me emme voi sanoa, millä aikataululla, mutta tiedämme käytännön elämästä, että sitä korvautuu. Ja sitten meidän täytyy myöskin varautua vuoden 2010 jälkeiseen aikaan. Nämä asiat on moneen kertaan täällä käyty läpi.

Ed. Ojalalle työllisyysvaikutuksesta ja siitä, pysähtyykö meidän energiateknologiamme vienti. Olitte huolissanne tästä asiasta. Meidän kehityksemme energiateknologian viejäksi on tapahtunut samalla kun meillä on ollut ydinreaktoreita käytössä ja samalla kun 90-luvulla on lisätty vielä ydinreaktoreitten määrää käytännössä yhden reaktorin verran. Sinä aikana me olemme koko ajan kehittyneet todella merkittäväksi viejäksi energiateknologiassa. En näe mitään syytä, miksi nämä toimijat nyt yhtäkkiä lopettaisivat sen työnsä, joka on heille elinkeino ja jota yhteiskuntakin koko ajan tutkimus- ja kehitysrahoituksella tukee. Se on bisnestä, joka on kannattavaa ja jota tehdään, koska sen osaamista on Suomessa.

Ed. Rosendahlin kieliopilliseen kysymykseen, mikä on maa, ei minusta kannata mennä, mutta se täytyy muistaa, että Tshernobyl-tyyppisiä reaktoreita ei ole, ei Suomessa ole ollutkaan, ja kun ja jos uusi reaktori rakennetaan, se on turvallisempi kuin mikään aikaisempi. Tietysti täytyy tietää turvallisuusriskit, ja niihin Suomessa vakavasti suhtaudutaan.

Olli  Nepponen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme halpaa ja kohtuuhintaista energiaa, mutta meidän on myöskin täytettävä Kioton sopimusten vaatimukset. Me emme ole ratkaisemassa nyt yleensä sitä, rakennammeko ydinvoimaa, me päätämme vain siitä, että me lisäämme. Muut kuin valtio ovat luvanneet rakentaa, mutta kaasulle ei ole löytynyt rakentajaa, ja se on huomattava. Ydinvoimavaihtoehdon valitessamme tulee myöskin tilaisuus käyttää puuta, on mahdollista panostaa teknologian kehittämiseen entistä enemmän, ja näin voimme tuoda hyvinvointia myöskin maaseudulle.

Ed. Vistbackalle sanoisin: Käsittelimme turvallisuuskysymyksiä, käsittelimme terrorismia. Ja toteaisin, että jo vuonna 75 otettiin huomioon terrorismin mahdollisuus, eli se ei ole mikään uusi vastikään syntynyt uhka ydinvoimaloille.

Markku  Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnaltahan kysytään nyt sitä, haluammeko me sulkea poliittisella päätöksellä yhden energiatuotantoteknologiamuodon pois vai ei. Minun mielestäni sitä ei tulisi sulkea pois poliittisella päätöksellä. Tämä on hyvin olennainen kysymys. Energia täytyy nähdä osana talouspolitiikkaa. Meidän täytyy turvata dynaamisen kasvun jatkuminen. Kohtuuhintainen energia on siinä hyvin tärkeä väline.

Meidän täytyy tukeutua siihen ja huolehtia myöskin siitä, että me pystymme täyttämän Kioton ilmastopäästösopimuksen velvoitteet. Tässä ed. Kalliomäki omassa puheenvuorossaan osui aivan oikeaan: maakaasusta on tullut tällä tavalla tällainen mantra, jonka nimeen nyt vannotaan. Sehän ei ole missään tapauksessa realistinen vaihtoehto erillissähkön tuotantoon. Tämä täytyy muistaa.

Ydinvoiman osalta on sentään hakemus olemassa, ja sehän täytyy ottaa vakavasti. Sen takia tätä periaatepäätöstä ei eduskunnan tietenkään tule torjua.

Minusta, rouva puhemies, tämä kiteytyy kysymykseen siitä, sallitaanko Suomeen rakennettavaksi lisää ydinvoimaa vai (Puhemies koputtaa) haluammeko me lisätä sähköntuontia (Puhemies koputtaa) Venäjältä. Meillä on käsillä hyvä kokonainen paketti kestävälle energiataloudelle: (Puhemies koputtaa) ydinvoima, biotuotanto ja säästöt.

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Laukkanen, minuutti on valitettavasti täyttynyt!

Ulla Juurola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä vastaisin lähinnä talousvaliokunnan puheenjohtajan lausumaan, että mikäli tämä ydinvoimapäätös kumoutuu, niin myöskin talousvaliokunnan mietinnön lausumat kumoutuvat, ne kumoutuvat sen vuoksi, että ne eivät ole mahdollisia tuossa perusvoimavaihtoehdossa.

En voi ymmärtää tätä. Nämä lausumat syntyivät kauppa- ja teollisuusjaostossa. Ne käsittävät energiansäästöohjelmaa, sitä tukevaa yleislainsäätämistä, energian jakeluyhtiöitä koskevaa palveluvelvoitteen säätämistä, uusiutuvan luonnonvaran tutkimista, biomassan lisäkäyttöä, kierrätyspolttoaineita, uusiutuvan energian jakeluverkkoihin pääsyn turvaamista. Miten niin nämä eivät voisi toteutua muussa vaihtoehdossa? Siitä, miten hiiltä ajetaan alas erilaisissa vaihtoehdoissa, mitä kustannuksia se tuo tullessaan, mitä kutsutaan hallituksi alasajoksi, mitä (Puhemies koputtaa) käyttösopimuksiksi, tietysti voidaan keskustella, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa.

Kari  Uotila  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Soininvaara jälleen jatkoi sitä aiemminkin esiintynyttä vähän vähättelevää linjausta suhteessa suomalaiseen perusteollisuuteen, erityisesti metalliteollisuuteen. Täytyy muistaa, että perusteollisuus luo kuitenkin sen hyvinvoinnin pohjan ja työllisyyden pohjan tähän maahan. Vaikka kuinka toimimme ja meidän pitää toimia uuden teknologian eteen, niin myöskin perusteollisuudesta ja sen energiantarpeesta on huolta kannettava. Muun muassa terästä tuotetaan tässä maailmassa määrätty määrä. Ellei sitä tuoteta huipputeknologialla Suomessa suomalaisista raaka-aineista, sitä tuotetaan jossain muualla ja ehkäpä paljon huonommalla tavalla ympäristön kannalta kuin meillä Suomessa. Tämä pitää muistaa.

Toinen seikka koskee maakaasua. Viime viikolla Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja Purhonen totesi, että Venäjän uusien kaasukenttien hyödyntäminen tulee Venäjälle 4—5 kertaa kalliimmaksi kuin nykyisten ehtymässä olevien kenttien. Enpä paljon laskisi tällaisen maakaasuvaihtoehdon varaan pitkällä tähtäimellä.

Ympäristöministeri Satu Hassi

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa minua ihmetyttää se, että keskustellaan aivan kuin eläisimme suunnitelmataloudessa. Aivan kuin esimerkiksi poliittisella päätöksellä voitaisiin päättää, että tietty määrä uusiutuvia energialähteitä on käytössä vuonna 2010. Senhän ratkaisevat markkinat ja se, miten voimakkaan markkinakannusteen me luomme uusiutuvan kotimaisen energian käytölle. Mitä enemmän uusiutuvaa kotimaista energiaa käytetään, sitä vähemmän tarvitsee turvautua siihen maakaasuun, josta tässä keskustelussa niin moni näyttää löytävän niin kovasti kielteisiä puolia.

Esimerkiksi Belgia ja Ruotsi käyttävät luovasti markkinoita hyväkseen ja ovat päättäneet säätää lain, joka velvoittaa sähkön myyjät tuottamaan myymästään sähköstä tietyn vähimmäismäärän uusiutuvilla ja, jos eivät itse pysty tätä tuottamaan, niin sitten ostamaan markkinoilta vihreitä sertifikaatteja. Esimerkiksi (Puhemies koputtaa) tällä keinolla voisimme ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ministeri, minuutti on täyttynyt!

Puhuja:

... ottaa käyttöön suomalaisesta kotimaisesta uusiutuvasta energiasta, sen potentiaalista, paljon suuremman osuuden kuin hallituksen kummassakaan skenaariossa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ministeri, vastustan tätä lupahakemusta. Silti minä haluan kiittää ministeri Mönkärettä. Minä ymmärsin hänen sanomansa niin, että hän piti kaikissa olosuhteissa, oli eduskunnan vastaus "jaa" tai "ei", tärkeänä sitä, että satsataan kovasti uusiutuviin kotimaisiin energiavaihtoehtoihin. Hän piti tärkeänä energiansäästöä ja myös niitä veroratkaisuja, joilla suositaan kotimaisia vaihtoehtoja.

Talousvaliokunnan kanta poikkeaa tästä, arvoisa ministeri, teidän kannastanne minun lukemallani tavalla hämmästyttävällä tavalla. Myös talousvaliokunta pitää tärkeänä, että näihin asioihin satsataan, mutta, arvoisa ministeri, oletteko te lukenut: talousvaliokunta ehdollistaa myönteiset kantansa näihin asioihin. Se sanoo, että mikäli eduskunta sanoo "ei" tälle lupahakemukselle, nämä lausumat raukeavat.

Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: miten tuumitte, miten arvioitte talousvaliokunnan kantaa tai lausumia ja pidättekö edelleen tärkeänä sitä, mitä sanoitte, (Puhemies koputtaa) että myös siinä tapauksessa, jos eduskunta sanoo "ei", näihin äsken sanottuihin (Puhemies koputtaa) asioihin pitää kaikista huolimatta satsata?

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt on ihan kaikista ilmastostrategian lausumista ja hallituksen esityksestä tämän ydinvoiman rakentamisen osalta käynyt ilmi, että hallitus joka tapauksessa näkee ainoaksi tieksi sen, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan on panostettava, emme me muuten tästä asiasta pääse eteenpäin. Minusta talousvaliokunta, jäsenet, jotka ovat paikalla, ja puheenjohtaja, voivat itse kertoa, mitä tällä ehdollistamisella tarkoittavat. Mutta Suomenmaa ei pärjää, jos ei uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön joka tapauksessa panosteta, mutta silti me tarvitsemme lisää ydinvoimaa, koska ne eivät riitä.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Energiaratkaisussa ydinvoima ei ole vastakkain uusiutuvien energialähteiden kanssa, vaan molempia tarvitaan mielestäni. Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään kuluta veroeuroja, vaan teollisuus vastaa itse laitosyksikön rakentamisen kustannuksista. Siis näin ollen ydinvoiman käyttö perusvoiman tuottamiseen luo osaltaan liikkumavaraa uusiutuvien energialähteiden käytön tukemiseen.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hassille toteaisin tämän suunnittelutalouden ja markkinatalouden kummallisuuden: Suomessa pitäisi puun polttoa merkittävästi lisätä ja Suomeen pitäisi tuoda käytettyä uusiopaperia, josta sittemmin valmistetaan paperia. Eikö olisi realistisempaa valmistaa enemmän kestävän kehityksen mukaisesti paperia Suomessa kasvavasta puusta ja käyttää vähemmän jätepaperia ja polttaa se jätepaperi siellä, missä se syntyy ja synnyttää siitä energiaa?

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla on se käsitys, että kansan mielestä ja myöskin kansanedustajien mielestä erittäin tärkeä kysymys on ydinvoimalaan liittyvät riskit. Minulla on myös se käsitys, että talousvaliokunnassa tätä asiaa on pohdittu ja asiantuntijoita kuultu. Kun luen mietinnöstä, niin siinä todetaan näin, että sitä onnettomuutta ei voida sulkea pois, mutta jos tämmöinen sattuu, niin päästöt jäävät niin pieniksi, että ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi jne. Jos näin ei ole, jos tämä väite ei pidä paikkaansa, niin olisin odottanut, että vastalauseessa olisi tätä väitettä voimakkaasti torjuttu. Mutta vastalauseessa todetaan lyhyesti, että kokonaan tätä riskiä ei voida kuitenkaan eliminoida, ja sitten viitataan kahteen, sanoisinko, läheltä piti -tilanteeseen, joista ei oikeastaan mitään seurannut. (Puhemies koputtaa) Tästä minä vedän sen johtopäätöksen, että kaikkien edustajien mielestä riski lienee aika pieni ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Kallis, minuutti on ylittynyt.

Puhuja:

... koska ei tänne rakenneta venäläistä ydinvoimalaa, vaan todennäköisesti turvallista suomalaista.

Ensimmäinen varapuhemies:

Vetoan vakavasti siihen, että käytetään korkeintaan 1 minuutin vastauspuheenvuoroaika.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota asiaan, johonka yksikään puhujista ei ole kiinnittänyt huomiota, nimittäin siihen, että päätösehdotuksessa lukee, että haetaan periaatteellista ratkaisua ydinmyllylle sekä Eurajoelle että Loviisaan, jos on kaksi täydellistä hakemusta ja siihen on laitettu tai-sana väliin. Puhutaan yksiköstä, mutta ei reaktorien lukumäärästä, elikkä itse asiassa haetaan viidennelle ja kuudennelle ydinvoimalalle periaatteellista siunausta. Aika mielenkiintoinen periaate kaiken kaikkiaan.

Ed. Elolle, joka jo häipyi täältä pois, totean, että eduskunta kävi viikko sitten perusteellisen keskustelun Tanskan tilanteesta ja osoitettiin ed. Tiurin ja kumppaneitten väitteet vääriksi jo kertaalleen.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Yksiselitteisesti haetaan lupaa viidennelle ydinreaktorille.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta käsitteli viime vuonna Kansallisen ilmasto-ohjelman, ja eduskunta hyväksyi kesäkuussa sen yksimielisesti. Sen jälkeen sitä on hyvin monessa vaiheessa kyseenalaistettu ja tänään viimeksi. Kaikissa asiantuntijakuulemisissa ympäristövaliokunnassa on kysytty asiantuntijoilta, onko KIO1-vaihtoehto hävinnyt sillä tavalla, että se on epärealistinen ja sellaista ei siis ole, ja vastaus on ollut, että ei ole hävinnyt, se on olemassa. Kysyisin ministeri Mönkäreen käsitystä vielä tästä asiasta. Onko nyt niin, että nämä ympäristövaliokunnan asiantuntijat tässä suhteessa ovat väärässä, vai onko asia sitten kuitenkin niin, että me voimme edelleenkin ottaa huomioon tuon KIO1:n? Sehän on osa Kansallista ilmasto-ohjelmaa ja tehty ymmärtääkseni varsin vakavalla mielellä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Oleellinen erohan on maakaasun käytön määrässä. Molemmissa vaihtoehdoissa lähdetään siitä, että putki rakennetaan länsirannikolle ja se, mikä on taloudellista, korvataan maakaasulla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Joten me tulemme näkemään sitten aikanaan, miten paljon maakaasua lähtee liikkeelle. Mutta nyt meillä on sen toisen vaihtoehdon yksi peruselementti käsittelyssä, eli onko lisäydinreaktorin rakentaminen suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja miten se sijoittuu tässä meidän kokonaisenergiapolitiikassamme. Sitä eduskunta on hyvin käsitellyt. Ei minusta siinä ole mitään ongelmaa, vaan eduskunnan vastaus on hyvin selkeästi kokonaisnäkemyksellinen.

Klaus  Hellberg  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkin talvea ja kevättä kun keskustelua on käyty, on otettu aina esille muut maat, miten ne toimivat toisella lailla kuin Suomi eli ajavat alas ydinvoimaa. Tämä on minusta sellainen mielikuva, minkä luomisen Ruotsi aloitti 1980. Todellisuus on ollut aivan päinvastainen. Sen takia minusta meidän pitää tässäkin edetä niin, että mennään EU:n keskitasolle nyt ydinvoimatuotannossa ja sitten aletaan ajaa alas näitä haitallisia fossiilisia polttoainemuotoja myös uusiutuvalla sekä biologisella energiantuotannolla. Se on meidän oikea tiemme, eikä sitten jäädä myöskään Venäjän-tuonnin varaan.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmäpuhujan Outi Ojalan puheenvuoro oli kyllä kylmä suihku Pohjois-Suomen teräs-, metsä- ja turveteollisuuden niskaan. Se oli poikkeuksellisen kylmä suihku, koska siinä vasemmistoliitto muutti aikaisempien vuosikymmenten politiikkaa, joka on ollut hyvin myönteinen suhtautuminen perusteollisuuteen ja nimenomaan Pohjois-Suomen kehittämiseen. Kun kiistatta ilmastosopimus merkitsee erityisesti terästeollisuuden kasvulle ja laajenemiselle haasteita, niin nyt vasemmistoliiton linja merkitsee sitä, että te olette ajamassa alas Pohjois-Suomen perusteollisuutta. Tämä on erittäin vakava ja valitettava asia, koska toimintaedellytykset ovat näin rajautumassa.

Minä toivon, että ed. Uotila ja ed. Immonen pystyvät antamaan tukiopetusta ryhmän puheenjohtajalle ja tasapuolisempi linja myös perusteollisuuteen vasemmistoliitolla alkaa tulla esille.

Outi Ojala /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos keskustan riveistä halutaan tukiopetusta antaa, niin voisin luvata minäkin antaa edustajille tukiopetusta näistä energia-asioista. Aivan suotta edustaja kantaa huolta jotenkin siitä, että vasemmistoliiton linja olisi muuttunut tai muuttumassa siitä, mitä tulee teollisuuteen pohjoisessa Suomessa. Näin ei suinkaan ole. Edustaja tietää varsin hyvin, että Suomessa voidaan energiantarve turvata teollisuudelle myös muilla keinoin kuin rakentamalla lisää ydinvoimaa. Sen voin teille vakuuttaa. (Eduskunnasta: Ei voida!) — Kyllä voidaan. — On aivan uskomatonta nyt, että yritetään tällä tavoin saada käännytettyä vielä mielipiteitä, niitä, jotka kenties vielä ovat epävarmoja, että yritetään väittää, että meidän teollisuustuotantomme tuhoutuu, jos ei tule lisää ydinvoimaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Itse näen, että lisäydinvoiman mahdollistamisessa on osaltaan kyse siitä, haluammeko kantaa huolta taloutemme kasvusta ja kansalaistemme hyvinvoinnista. Jos haluamme, niin meidän on huolehdittava erityisesti teollisuutemme toimintaedellytyksistä. Itse näen, että sähkönsaanti vakaaseen, ennustettavaan, kilpailukykyiseen hintaan on meidän energiavaltaiselle teollisuudellemme yksi oleellinen tekijä. Itse kannatan kaikkia toimia teollisen rakenteemme monipuolistamiseksi, mutta pidän myös välttämättömänä, että me emme unohda erityisesti maakunnissa työllistävää, luonnonvaroihimme perustuvaa perusteollisuuttamme, sen kehittymis- ja investointimahdollisuuksia.

Valitettavasti vihreiden ryhmäpuheenvuoro osoitti osaltaan, että heitä tämän teollisuuden tulevaisuus ei erityisemmin kiinnosta.

Pirjo-Riitta Antvuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soininvaara syytti ydinvoiman kannattajia kaksilla korteilla pelaamisesta ja itsepetoksesta. Ei nyt kannattaisi tulkita muiden päätöksentekoa ihan noin tylysti, vaikka tietysti ydinvoimapäätös täällä herättääkin monenlaisia tunteita. Monille kuitenkin tämä päätöksenteko on ollut ja on aika vaikeaa ja vaatinut hyvin vakavaa paneutumista tähän asiaan.

Myöskään siihen väitteeseen, että lisäydinvoiman myötä bioenergioiden kehittäminen ja käyttö loppuisivat, en usko, päinvastoin. Mutta tietysti perusvoimaksi bioenergiat eivät riitä.

Mitä tulee siihen väitteeseen, mitä ed. Soininvaara sanoi maakaasun osalta, ei kai täällä kukaan usko sellaiseen, että Venäjä ykskaks vaan napsauttaisi maakaasuputken kiinni. (Puhemies koputtaa) Todelliset pelonaiheet ovat tietenkin toimintahäiriöt ja hintariskit.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietinnön ehdottomasti käsittämättömin asia on se, mihin ed. Pekkarinen äsken puuttui, ja haluaisin jatkaa siitä.

Ministeri Mönkäre vastasi hänelle, ja ymmärsin, että hallitus on kuitenkin niin vastuuntuntoinen, että ei ryhdy tuhlaamaan energiaa ja harkitsee energiaverotusta ja on valmis jatkamaan uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä, vaikka päätös olisi nyt kielteinen. Mutta talousvaliokunnan puheenjohtaja ei ole vastannut, ja minusta hänen on ehdottomasti tässä tehtävä asia selväksi, varsinkin kun hän viikonloppuna vielä sanomalehti Kalevassa totesi: "Jos viides ydinvoimala nyt hylätään, sen mukana haudataan energiapaketin muut osat." Hän korosti, että "energiaratkaisun muutkaan osat eivät toteudu, mikäli ydinvoima nyt hylätään", siis kahteen kertaan sanoi tällä tavalla ja mietinnössä on vielä näin päätetty. (Puhemies koputtaa) Minusta talousvaliokunta ei pääse tästä asiasta eteenpäin, ellei kerro, mitä tämä oikein tarkoittaa.

Leena Luhtanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käytin omasta mielestäni ja ilmeisesti muidenkin mielestä varsin runsaasti aikaa esittelypuheenvuorossani selvittääkseni nimenomaan tätä kohtaa, tätä kytkentää, sitä kokonaisuutta. Voin laittaa tämän puheeni sitten jakoon, koska en millään voi toistaa kokonaisuudessaan tätä.

Totean edelleenkin, että talousvaliokunnan mietintö on kokonaisuus, johonka sisältyvät meidän kolme sisällöllistä ponttamme, mutta ennen kaikkea se, että tulevan sähkön kapasiteettivaje katetaan parhaiten tällä monipuolisella yhdistelmällä, jonka osana on uuden ydinvoimareaktorin rakentaminen, ja sen lisäksi tarvitaan tämän vajeen kattamiseen kaikki nämä toimenpiteet: uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, kivihiilen korvaaminen maakaasulla jo ilmaston takia ja biomassalla. Sen lisäksi voin todeta vielä sen, että joudumme käyttämään maakaasua, (Puhemies koputtaa) mutta ilman ydinvoiman lisärakentamista tuontimme olisi päätä huumaava. (Puhemies koputtaa) Me olemme jo nyt kovin tuontiriippuvaisia, ja kuka tässä maassa haluaa lisätä tuontiriippuvuutta?

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Luhtanen, minuutti on nyt täynnä!

Puhuja:

Tämä uusi ydinvoimalaitos kattaisi koosta riippuen korkeintaan puolet lisätarpeesta.

Rouva puhemies! Tätä on hyvin vaikea selittää nopeasti ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Mikrofoni on nyt, ed. Luhtanen, valitettavasti suljettu, koska aika on täynnä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Luhtanen on ihan arvostettu kansanedustaja, mutta kyllä te olette nyt oikeassa, että kyllä tuota on hirveän vaikea selittää. (Naurua) Osuitte todella niin kuin naulankantaan. Miten voidaan kytkeä näiden oikeiden, hyvien asioiden edistäminen vain siihen ratkaisuun, jos eduskunta sanoisi "jaa" tälle hankkeelle? Eikö aivan yhtä hyvin ja jos vielä mahdollista, vielä enemmän, mutta ainakin yhtä hyvin ole perusteltu myöskin siinä tapauksessa näiden asioiden, uusiutuvien kotimaisten, säästön ja näiden asioiden edistäminen kaikissa olosuhteissa? Kyllä te olette nyt vielä lisäselvityksen velkaa tälle eduskunnalle ja Suomen kansalle.

Leena  Luhtanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ymmärsin siitä, että tälle salille näyttää olevan aika vaikea selittää. Ei se talousvaliokunnalle ollut vaikeaa, koska yhdessä teimme tämän ratkaisun.

Ydinvoimalaitos kattaisi koosta riippuen korkeintaan puolet tästä lisätarpeesta vuoteen 2010 mennessä. Tämä lisärakentaminen vapauttaisi meiltä budjettivaroja siitä syystä, että lisärakentaminen tulee teollisuuden toimesta, ja näin ollen meillä on budjettivaroja entistä enemmän laittaa säästöihin, uusiutuvien energialähteiden tukemiseen ja tätä kautta tämän kokonaisuuden hoitamiseen. Tämä on kokonaisuus, palasia ei todellakaan voi irrottaa. Ei voi vain noukkia rusinoita pullasta, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Mönkäreellä seuraava vastauspuheenvuoro, aikaa 2 minuuttia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Jos lisäydinvoimaa ei rakenneta ja kuitenkin meidän täytyy taata energian saatavuutemme, sähkön saatavuutemme ja täyttää Kioton sopimuksen velvoitteemme, se tarkoittaa sitä, että valtion pitää energiaveroilla, investointituilla, käyttötuilla, kaikilla näillä tulla enemmän vastaan, vielä enemmän panostaa, ja se merkitsee vientiteollisuutemme kilpailukyvyn heikkenemistä, se merkitsee kansalaisten sähkönkulutuksen tiukempaa rajoittamista, säädöksiä. (Ed. Pekkarinen: Nyt menee eri asiaan!) — En tiedä, minun mielestäni tämä on sama asia. — Tämän seurauksena valtion budjettitalous kiristyy. Ja kun olen ihan varma siitä, että tulevatkin hallitukset haluavat täyttää Kioton sopimuksen vaatimukset, niin joudutaan tekemään enemmän veronmaksajien pussista panostuksia kuin nyt. Ja sen seurauksena meille tulee jatkuva ongelma kilpailukykymme kanssa. Sen takia voi olla vaikeampi toteuttaa niin suurta määrää uusiutuvan energian ja energiansäästön määrää kuin oletetaan, että pitäisi siinä tapauksessa tehdä, ja silloin joudutaan tuontisähköä tuomaan. Siitähän tässä koko asetelmassa on kysymys, ja silloin olemme entistä riippuvaisempia tuontisähköstä. Mutta se on ihan selvä, että molemmissa vaihtoehdoissa, kaikissa vaihtoehdoissa, on olemassa energiansäästö ja uusiutuvien energioiden tuki. Mutta se, miksi jonkin asian toteuttaminen vaikeutuu, johtuu siitä, että se tulee veronmaksajille kalliimmaksi, ja se pitää tiedostaa, että se maksaa sitten tavalliselle kansalaiselle.

Susanna  Huovinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pääsenkin ministerin äskeisestä puheenvuorosta hyvin jatkamaan, sillä päätös lisäydinvoiman rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä on ennen kaikkea markkinasignaali. Lausumat, jotka sisältyvät muuten myös vastalauseeseen, ovat tärkeitä, mutta uusiutuvat energiamuodot eivät kehity pelkillä lausumilla. Ne tarvitsevat tilaa ja tilausta näillä markkinoilla, joista ministeri äsken täällä puhui. Meidän on huomattava, että markkinat ovat laajenemassa nyt vasta, kun suuri osa teollistuneista maista alkaa yhtäaikaisesti tavoitella Kioton päästövelvoitteita. Suomella on tässä suuri mahdollisuus. Minä en näe näitä ollenkaan ristiriitaisina.

Mitä sitten tulee talousvaliokunnan mietinnön laadintaan, joka nousi täällä myöskin esiin, niin vastalauseen allekirjoittajat eivät käsittääkseni missään muussakaan asiassa kovin suuresti osallistu mietinnön laatimiseen ja talousvaliokunnan enemmistöllä olisi toki ollut mahdollisuus mietinnössä hyödyntää esimerkiksi (Puhemies koputtaa) työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan hyvää lausuntoa enemmän.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Maahamme tuodaan tänä päivänä nettomääräisesti 11 terawattituntia sähköä. Valiokunnan puheenjohtaja ed. Luhtanen totesi, että nyt tehdään eduskunnan energiapoliittista linjausta. Tässä yhteydessä haluan kysyä arvoisalta ministeriltä, eikö hallituksessa nähty tarvetta tuoda energiapoliittista selontekoa tähän taloon, jotta kaikki nämä nyt esillä olevat asiat oltaisiin voitu käsitellä tavallaan säädetyssä järjestyksessä eikä niin, että eduskunta joutuu kokoamaan tällaisia paketteja ja viemään tällaista isoa kokonaisuutta läpi. Halusiko hallitus välttää poliittisen vastuun tässä asiassa?

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Täällä on aika monessa puheenvuorossa viitattu siihen, että nyt viidennen ydinvoimalan rakentaminen ei olisi aluepoliittisesti järkevää. Minun on tässä selvästi tehtävä julki, että juuri aluepolitiikan ja alueiden kehittymisen kannalta energian saanti ja sen hinta on aivan olennainen kysymys. Koko teollisuus sijaitsee muualla kuin Pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti, se teollisuus, joka tarvitsee energiaa. Sen vuoksi ydinvoiman lisärakentaminen tukee aluepolitiikkaa aivan merkittävällä tavalla.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelin sitä talousvaliokunnan puheenjohtajan näkökulmaa ja mietinnön kantaa, että ne talousvaliokunnan lausumat, jotka koskevat esimerkiksi hiilivoiman käytön rajoittamista, uusiutuvien energianlähteiden lisäkäyttöä, ostovelvoitteen käyttöönottoa jnp., olisivat riippuvaisia tästä ydinvoimakannasta, koska nämä kaikki talousvaliokunnan lausumat ovat aivan keskeisesti peräisin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, joka oli kannaltaan neutraali. Siinä ei otettu kantaa ydinvoiman puolesta eikä vastaan ja siinä ei tehty minkäänlaista pakettia. Tämä on lähes sanasta sanaan valtiovaranvaliokunnan mietinnöstä tähän siirretty, ja siellä ei koplattu näitä millään tavalla ydinvoimaratkaisuun.

Merikukka  Forsius  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoiman kannattajat haluavat torpata maakaasun lisätuonnin vetoamalla Suomen energiaomavaraisuuden puolesta. Tämä on kummallinen perustelu, sillä eihän Suomen ydinvoima ole mitenkään omavaraista, ei teknologian eikä polttoaineen suhteen. Polttoaine tuodaan ulkomailta, Kanadasta, Australiasta tai Venäjältä. Uraanilouhosten alueista esimerkiksi Venäjän Krasnokamensk on katastrofimaisen saastunut. Venäjän-kortilla pelaajille vielä huomauttaisin, että hallituksen ilmastostrategian mukaan sähkön tuonti Venäjältä ei muutu, valitsimmepa ydinvoiman tai maakaasun. On siis turha hurskastella sillä, että Suomen lisäydinvoimalla ajettaisiin Venäjän vanhaa ja vaarallista ydinteknologiaa alas.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Puutun itse asiassa tässä yhteydessä vain yhteen seikkaan, ja se koskee ed. Soininvaaran puheenvuoroa.

Ed. Soininvaarahan taitavana taktikkona provosoi ihan tarkoituksellisesti ja (Ed. Pulliainen: Fiksu mies kun mikä!) kuitenkin täysin virheellisin perustein käymään eduskunnassa eipäs—juupas-keskustelua siitä, rakennetaanko Suomeen lisää ydinvoimaa vai ei. Ei nyt mennä, hyvät kollegat, tähän halpaan, koska kysymys on nyt erittäin laajasta energiaratkaisusta ja erittäin merkittävästä aluepoliittisesta paketista.

Mutta siitä minä olen äärettömän huolissani, kun vihreät, erityisesti ed. Soininvaaran suulla, jatkuvasti eri yhteyksissä puhuvat meidän perusteollisuudestamme vihamielisessä tarkoituksessa ja näin ovat ajamassa sitä alas ja potkimassa satoja tuhansia ihmisiä työttömiksi. Tämäkö on vihreitten linja?

Osmo   Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin, että Suomessa tarvitaan perusteollisuutta, mutta että meidän kannattaisi teollisuuspolitiikassamme kuitenkin tähdätä siihen, että laajenemissuunta olisi enemmän jalostavassa teollisuudessa kuin siinä, että jalostavassa suunnassa ei tarvita yhtään niin paljon kuin metallien perusvalmistamisessa tarvitaan energiaa. Mutta, totta kai, myös me tarvitsemme puunjalostusteollisuutta sen verran kuin Suomessa kasvaa puuta, mutta sitä on vaikea saada ydinvoimalla kasvamaan sen nopeammin. Erikoistuminen siihen, että me teemme metalleja muitten jalostettavaksi, ei ole kovin järkevää. Sen sijaan meidän kannattaisi laajentaa teollisuutta suuntaan, joka työllistää enemmän ihmisiä ja ehkä vähemmän energiaa.

Haluan samalla huomauttaa maakaasun ja ydinvoiman suhteesta, että kun ydinvoimalupahan saattaa johtaa voimalaitokseen, joka tulee vuonna 2014 tai joskus sen jälkeenkin, niin samalla se vie kannattavuuden tältä maakaasuverkolta, mikä saattaa johtaa siihen, että vuonna 2010 meillä ei ole ydinvoimaa eikä maakaasua.

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Minuutti on ylittynyt!

Timo  Ihamäki  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelussa käynyt aivan selväksi, että ydinvoima on kiistattoman hyvä keino tuottaa sähköä, mutta samalla pelätään ydinjätteitä ja samalla pelätään suuronnettomuuksia. Ihmettelen tilannetta, että kun meillä on maassa jo neljä ydinvoimalaa, vastustetaan tätä viidettä. Pitäisi vastustaa sitä ensimmäistä. Viides ydinvoimala on uudenaikaisin, modernein, teknologialtaan viimeistä huutoa ja kaikkein turvallisin. Pitäisi vastustaa nimenomaan ensimmäistä ydinvoimalaa eikä uudenaikaisinta. Onko mieltä siinä, että ostetaan rajan takaa ydinsähköä voimalasta, josta ei välttämättä tiedetä, missä kunnossa se on ja jonka kuntoon emme pääse vaikuttamaan, kun voitaisiin valvoa omaa modernia voimalaa? On kuin pää pantaisiin pensaaseen.

Mirja Ryynänen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuultuani tuon ed. Luhtasen koplauspuheenvuoron, on pakko sanoa, että ydinvoima vaikuttaa olevan kuin joku käenpoika, joka syrjäyttää nämä muut energiamuodot pesästä, oli päätös lisärakentamisesta myönteinen tai kielteinen. Täällä on korostettu moneen kertaan ydinvoiman edullisuutta, mutta sehän tietysti perustuu vain tehtyihin edullisiin reunaehtoihin, ja esimerkiksi alhaisen vahinkovakuutuksen ja vastuun nostaminen jo eurooppalaiselle tai amerikkalaiselle tasolle ihan olennaisesti muuttaisi näitä laskelmia. Minusta samaan vaikuttaa myöskin ydinvoiman perusvoimastatus, koska silloin, kun ydinvoiman osuus nousee, muut tuotantomuodothan joutuvat tavallaan maksamaan ne kysynnän vaihtelut. Ne toimivat silloin osa-aikaisesti, toimivat osakuormalla, ja näin se energia saadaan näyttämään kalliimmalta, kun sitä tuotetaan vaihtoehtoisilla muodoilla. Laskelmat ovat harhaanjohtavia tässä.

Marja-Leena Kemppainen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut monta kertaa esille teollisuuden huomioiminen, millä tavalla kukin ryhmä siihen suhtautuu. Tässä tuli myös esille se, että vastalauseen tekijät eivät ole kovin paljon osallistuneet mietinnön tekemiseen. Minua huolestuttikin kovasti, että niin monipuolinen kuin vastalause onkin, vastalauseesta puuttuu kokonaan teollisuuden näkökulma ja teollisuuden osuus. Olisin kyllä kaivannut sitä myös sinne vastalauseeseen.

Mikko Immonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on jo toistamiseen tullut selväksi se, että vihreitten linja on raskaan teollisuuden alasajaminen. Se siitä.

Se signaali, mitä tässä on haettu, miksi talousvaliokunnan mietintö ja tämä paketti on kokonaisuus, johtuu tietysti juuri siitä, mitä ed. Luhtanen täällä jo kertoi, mutta esimerkiksi Tornion jalometallitehtaan laajentaminen odottaa ydinvoimapäätöstä, Rautaruukki, joka laajentaisi, mutta ilmastojutut haittaavat, että ei ole uskallusta. Jos ne eivät laajenna, ei tule myöskään rahaa, ei tule työpaikkoja. Mutta jos ydinvoimapäätös tulee, tulee työpaikkoja. Se antaa mahdollisuuden sitten kansantalouden nousuun. Tätä kautta tulee myöskin verorahoja, mistä voidaan tämä paketti täydentää.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vistbacka länsisuomalaisena kansanedustajana haki toista maakaasuvaihtoehtoa. Kuitenkin viime vuosina Suomen hallitushan on aktiivisesti ajanut Ruotsin kautta Norjasta tulevaa kaasuputkea siinä kuitenkaan onnistumatta. Käytännössä meillä ei tällä hetkellä ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda maakaasua Venäjältä lähitulevaisuudessa, eli läntinen vaihtoehto ei ole tällä hetkellä mikään vaihtoehto.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kotimaisen bioenergian käytön lisäämisestä. Pääosan tästä lisäyksestä on ajateltu tulevan metsästä, siis päätehakkuun yhteydessä tulevista oksista, latvoista ja harvennushakkuun yhteydessä tulevasta puusta. On huomattava, että nämä molemmat ovat päätuotteen sivutuotteita ja niiden hyödyntäminen on mahdollista vain, jos päätuotantosuunta on kannattava. Päätuotantosuunta voi olla kannattava vain, jos sillä on edellytykset, muun muassa kuusen hiertämiseen halpaa energiaa, joka on Etelä-Suomen metsien kannalta aivan oleellinen tekijä. Tämä on syy, minkä takia metsäteollisuus pitää erittäin tärkeänä, että meillä on halpaa perusenergiaa, lauhdesähköä, joka on halpaa. Tämä metsäsivutuote on kannattava raaka-aine yhdistetyssä tuotannossa. (Puhemies koputtaa) On todennäköistä, että jos meille tulee kaasua, kaasu kilpailee tämän metsästä tulevan energian kanssa, ei ydinvoima.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vtt on arvioinut, että sähkön lisähankintakapasiteetti on vuonna 2010 peräti 3 000 megawattia, vuonna 2020 jo 7 500 megawattia. Tämä on monen ydinvoimalan tuotannon verran. Hyvin vähälle huomiolle meillä Suomessa on nyt jätetty se, että meillä on itsellämme reilun 20 vuoden kokemus nyt, miten ydinvoimalla on sähköä tuotettu. Aika harva tässäkin salissa on kyseenalaistanut tai kyseenalaistaa tämän tuotantomuodon turvallisuuden maassamme nyt. Tämä olisi minusta myöskin huomioon otettava seikka.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on kysymys linjavalinnasta eli siitä, haluammeko sitoa Suomen tulevaisuuden ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden ydinvoimaan. Tässähän haetaan käyttöikää 60 vuodelle tälle reaktorille, ja sitten ydinjätteiden loppusijoitusongelmat ovat vielä ratkaisematta. Itse en kannata, että lisäisimme enää ydinvoimaa. Käytämme turvallisesti loppuun, mitä meillä nyt on käytössä. Perusteluja on paljon. Yksi perustelu on myös kansainvälinen tilanne. Täällä joku viittasi, taisi olla ed. Hellberg, siihen, että meidän pitäisi nostaa ydinvoimatuotantoa, mutta yleensähän muissa EU-maissa ei ollenkaan ole suuntaus sinnepäin. Päinvastoin viidessä maassa on tehty päätökset luopumisesta.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole sinänsä ratkaistu, vaan jätteet haudataan maahan ja kallioon tuleville sukupolville. Samoin käyttöiän päähän tulevien ydinvoimaloitten purkaminen on mielestäni käytännössä ratkaisematta. Maakaasuvaihtoehto yhdessä kotimaisten energiavarojen kanssa työllistäisi huomattavasti enemmän kuin ydinvoimavaihtoehto. Hajautetun energiavaihtoehdon laitokset voidaan rakentaa Suomessa. Tämä näyttää ydinvoiman kannattajilta unohtuvan, että nämä laitokset voidaan nimenomaan rakentaa Suomessa, ne työllistäisivät Suomessa. Ydinreaktori sen sijaan on ulkomaista tuontitavaraa. Käsittääkseni yksikään suomalainen teollisuuslaitos tänä päivänä ei seiso sähköpulan vuoksi eikä ole edes näkyvissä, että lähitulevaisuudessa seisoisi. Suurin syy metsäteollisuuden ongelmiin on se, että puuraaka-aine meillä on liian kallista, ei se, että meillä ei ole sähköä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Mieltäni on askarruttanut koko keskustelun ajan se, että energiatuotantomuotolinjauksia tehdään kovin lyhyellä tähtäyksellä. Pääsääntöisesti puhutaan vuosista 2010—2012. Kaikki visiot ovat siis mielestäni liian nippa nappa tehtyjä. Mutta keskustelu sähkönsäästöstä on jäänyt erittäin vähälle. Kysyisinkin ministeri Mönkäreeltä, uskooko hän siihen, että esimerkiksi teollisuus vapaaehtoisesti pystyy sitoutumaan tehtyihin sähkönsäästöohjelmiin, toiseksi kotitalouksien osalta sitä, mikä on suurin sähkönsäästöohjelma, mitä ollaan ottamassa käyttöön, ja onko sitä yleensä suunniteltukaan.

Ympäristöministeri Satu Hassi

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Kallille, joka kauan sitten kyseli kierrätyspaperista. Juuri äskettäin sattui silmiini erään metsäteollisuusasiantuntijan artikkeli, jossa todettiin, että sellukuidusta tehdyn paperin kysyntä kasvaa verrattuna hierrekuidusta tehtyyn paperiin. Tässä on otettava huomioon, että sellutehtaathan ovat sähkön nettomyyjiä, sen sijaan hierretehtaat tarvitsevat ulkopuolella tuotettua sähköä valtavat määrät. Tämän sellukuidun kysynnän kasvu johtuu siitä, että sellusta tehty paperi voidaan kierrättää moninkertaisesti useampia kertoja verrattuna hierrepaperiin. Jos tämä on todella markkinatilanne, silloin Suomen paperiteollisuuden asema sähkön ostajana ja myyjänä tulee muuttumaan aivan olennaisesti eli paljon suurempi osa paperiteollisuudesta tulee olemaan sähkön nettomyyjä sähkön netto-ostajan sijasta.

Ensimmäinen varapuhemies:

Seuraavana ministeri Mönkäreellä 2 minuutin vastauspuheenvuoro.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ed. Kerola puhui sähkönsäästöstä, joka on ihan hyvä, että se otetaan esille. Meillähän on ollut jo pitemmän aikaa energiansäästöohjelma, ja se on hyvin kunnianhimoinen. Siinä ihan olennaisina asioina ovat teollisuuden vapaaehtoiset energiansäästösopimukset, ja korkean teknologian käyttö tietysti mahdollistaa teollisuuden sitoutumisen tämän tyyppisiin sopimuksiin. Motivan työ, jossa kansalaisia informoidaan säästöistä, ja erilaiset rakentamismääräykset ovat erittäin keskeisiä. Jokaisen kuluttajan jokapäiväiset päätökset ovat tässä asiassa tärkeitä.

Ed. Kuoppa väitti, että maakaasuvaihtoehto työllistäisi Suomessa paremmin. Nyt täytyy ymmärtää, mikä on perusteollisuutemme vaikutus työllisyyteen. Jos oikealla sähkön hinnalla edesautetaan sitä, että perusteollisuus pystyy toimimaan tulevaisuuden suhteen suunnitelmallisesti, suunnittelemaan investointeja, se merkitsee satojentuhansien työpaikkojen turvaamista itse teollisuudessa ja sen alihankinnassa nimenomaan taajamiemme ja kasvukeskustemme ulkopuolella. Teollisuus ei tällä hetkellä seiso sähköpulan vuoksi, mutta energian hinta on paljon tärkeämpi kilpailutekijä kuin esimerkiksi verotuksemme taso, josta ihan jatkuvasti meillä puhutaan.

Muuten uudelle ydinvoimalalle ei haeta 60 vuoden käyttöikää. Emme me myönnä 60 vuoden käyttöikää yhdellekään ydinvoimalalle, emme aikaisemmillekaan, vaan niille myönnetään aina hakemuksesta jatkoaikaa ja aina turvallisuus tarkistetaan hakemuksen yhteydessä, samoin kuin koko ajan Säteilyturvakeskus tarkkailee niitä. Suomessa näitä ydinvoimaloita pidetään teknologialtaan hyvässä kunnossa, ne huolletaan säännöllisesti. Huoltoseisokit ovat suunniteltuja ja lyhyitä, jolloin käyttöaste on korkea.

Ed. Korkeaoja on ihan oikeassa siinä, että kaasu kilpailee yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa nimenomaan kotimaisen polttoaineen kanssa. Kaasua käytetään tulevaisuudessa etelässä, missä putki on, ja muualla Suomessa on kotimaisille polttoaineille mahdollisuuksia.

Ed. M. Salo pyysi energiaselontekoa. Eiköhän ole melkoista energiaselontekoa ollut sekä viimekeväinen ilmastostrategia että meidän Posiva-päätöksemme ja nyt tämä keskustelu?

Peruspalveluministeri  Eva  Biaudet

Arvoisa puhemies! Minusta on hieman merkillistä ympäristöystävällinen argumentointi, kun argumentoidaan ydinvoiman puolesta. Kestävässä kehityksessä kuitenkin on keskeistä se, millaiset vaikutukset ovat ajallisesti hyvin pitkälle eteenpäin ja myöskin globaalisti, miten ne vaikuttavat koko maailman energiatalouteen ja mahdollisuuksiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ei edes Iaea suosittele ydinvoimaa kehitysmaiden energiaratkaisuksi, joten siinä mielessä tämä on todella hyvin itsekäs ratkaisu, että Suomi ei lähtisi kehittämään näitä uusia teknologioita, joita voidaan myös käyttää kehitysmaissa. On mielestäni merkillistä, että pääministeri niin voimakkaasti on mennyt ulos ja sanonut, että jos valitaan ei-ydinvoima, se olisi erittäin vaarallinen ratkaisu Suomen taloudelle, koska nimenomaan hallituksen linjauksissa sekä KIO1 että KIO2 lähtevät siitä, että ne eivät taloudellisesti kovin dramaattisesti vaikuta Suomen kehitykseen eri tavalla. Siinä mielessä mielestäni tässä on nyt mahdollisuus valita se, millä tavalla Suomi voi menestyä tulevaisuudessa, eikä valita menneisyyden energiatekniikkaa.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sähkönsäästö on tärkeä lisäydinvoimavaihtoehdossa ja myös mielestäni epärealistisessa maakaasuvaihtoehdossa. Talousvaliokunnan mietinnöstä ilmenee, että lähes 600 000 asuntoa lämmitetään sähköllä Suomessa. Sähkölämmitettyjen asuntojen määrä on ymmärtääkseni korkea. Sitä voisi vähentää, ja kysyisin ministeri Mönkäreeltä, onko kauppa- ja teollisuusministeriössä mitään konkreettisia suunnitelmia, että maalämpöä voitaisiin investointituilla edistää. Tietääkseni näihin muutoksiin ei tällä hetkellä saa mitään investointitukea.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokuntahan asettui kielteiselle kannalle juuri sen vuoksi, että se näki, että ydinvoimapäätös olisi kestävän kehityksen vastainen. Haluaisin siitä teemasta vielä jatkaa, uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvystä ja hallituksen omasta periaatepäätöksestä. Nimittäin minusta on suorastaan hämmästyttävää, että täällä kyllä-puoli on jatkuvasti tuonut esiin sen tyyppistä argumenttia, ikään kuin ydinvoimapäätös ei olisi millään tavalla kilpaileva uusiutuvien energialähteiden kehittämiselle. Samaan aikaan hallituksen omassa periaatepäätöksessä lukee, että ydinvoimaratkaisu heikentää jonkin verran uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä. Tämä on hallituksen omaa tekstiä, ja näin hallitus itsekin myöntää, että tällainen heikennys jossain määrin tapahtuisi. Samalla tavalla lukuisat asiantuntijat ovat vedonneet esimerkiksi siihen, että Suomen valtin, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon, kilpailukyky heikkenee merkittävästi ydinvoimaratkaisun myötä. Minua kiinnostaisi tietää hallituksenkin linjasta ihan se, kun samaan aikaan me ikään kuin (Puhemies koputtaa), jos saa käyttää sanaa, "elvistelemme" sillä, että Suomi on hyvä näissä ja näissä osaamisissa, uusiutuvissa energialähteissä, yhdistetyissä, miksi ihmeessä me teemme ratkaisun, jolla me heikennämme meidän valtavaa osaamistamme.

Irja   Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastomuutos on jo nyt terveysriski. Ihosyöpä, joka on tappava tauti, on meidän pohjoisella pallonpuoliskollamme lisääntynyt hyvin paljon. Tutkijat sanovat, että se on nimenomaan otsonikadon ansiota. Mielestäni ministeri Mönkäre hyvin selkeästi toi esiin sen, että nyt ei oikeastaan kannattaisi keskustella enää kuin siitä, miten päästään Kioton sopimukseen, ja kaikki realiteetit puhuvat sen puolesta, että ainoastaan ydinvoiman lisärakentamisella siihen päästään. On tietysti mielenkiintoista nähdä sitten, jos tämä eduskunta tekee kielteisen päätöksen, kuka ja mitkä ovat ne tahot, jotka pystyvät laskemaan energiahinnan nousun, ja mitä tekee Suomen teollisuus, joka tarvitsee perusvoimaa lisää. Ministeri Mönkäre, onko ministeriössä näitä erilaisia realiteetteja laskettu?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on sanottu, että teollisuus on tukemassa kokonaisuudessaan ja monet tahot ydinvoiman lisärakentamista, ei se kyllä pidä paikkaansa. Suomessa on paljon teollisuutta, joka katsoo juuri, että kotimainen energiatuotanto, teollisuus, muun muassa ulosvienti, tuo työtä, ja teollisuus on sitä kautta myös tukemassa muuta vaihtoehtoa kuin ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoa. Tämä on syytä todeta. Samalla lailla kuin aikoinaan on luotu edellytyksiä ympäristöteknologian eteenpäinviemiselle ja kehittämiselle, uskon, että myös energiapolitiikassa siihen on olemassa mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Mönkäre äsken totesi, että ei ole kysymys 60 vuodesta, miten tämä täytyy sitten lukea? Tarkoittaako se sitä, että eduskunta 30 vuoden päästä kokoontuu uudelleen keskustelemaan ja päättämään tämän yksikön käyttöiän jatkamisesta? Ainakin minä luen tämän niin, että 60 vuotta ja piste.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Käyttölupaa ei anneta niin pitkäksi aikaa. Säteilyturvakeskus valvoo. Se on jatkuvaa valvontaa, ja sieltä haetaan aina sitten se käyttölupa pitemmäksi aikaa. Teknologialtaan se varmastikin suunnitellaan sellaiseksi, että se voisi käydä 60 vuotta. (Ed. Pulliainen: Kannattavuuslaskelmat tehdään 60 vuodeksi!) Mutta eri asia on nämä turvallisuusmääräykset, miten me niissä toimimme. Täällä on nyt useita kysymyksiä esitetty.

Maalämmöstä totean sen, että sen käyttöähän edistetään tietenkin teknologisella tuella, ja myöskin meillä on mahdollisuus ympäristöministeriön korjausrakentamismäärärahoista suunnata sinne tukea, niin kuin me olemme suunnitelleet. Sitä käsitellään varmasti ensi vuoden talousarvion yhteydessä.

Ed. Viitanen kyseli, heikentääkö ydinvoima uusiutuvien käyttöä tai tukea. Kysymys on hyvin paljon tietenkin poliittisesta tahdosta, eli jos ei mitään tehtäisi, niin voisi käydä sillä tavalla. Nyt hallitus päätti jo itse tehdessään periaatepäätöstä, että vielä enemmän tämä hallitus sitoutuu edistämään säästöä, uusiutuvia ja tekemään niitä hallinnollisia ja taloudellisia päätöksiä. Samalla tavalla eduskunnan vastauksessa todetaan. (Ed. Pekkarinen: Ei talousvaliokunta!) Kyse on poliittisesta tahdosta. Nyt on kysymys siitä, miten tulevaisuudessa näissä asioissa toimitaan.

Ministeri Biaudet oli huolissaan kestävästä kehityksestä, ja se on ihan hyvä näkökulma, koska kestävän kehityksen olennaisimpia haasteita on, miten kehitysmaissa turvataan sähkön saanti. Me emme voi poissulkea sitä, että kehitysmaissa pitää saada sähköä myöskin. Heillä ei varmastikaan ole käytettävissään ydinvoimaa. He tulevat käyttämään fossiilisia polttoaineita, ja silloin koko kasvihuoneilmiön takia teollistuneiden maiden, Suomen kaltaisten maiden, pitää kantaa suurempi vastuu päästöjen vähentämisessä. Sen takia Suomen pitää rakentaa ydinvoimaa, jotta voimme sallia kehitystä myös muualle, ja samalla kehittää uusiutuvan energian teknologiaa, jota me viemme jo nyt ja jolla voimme auttaa heitä myös täyttämään energiantarvettaan ilman, että fossiilisia tarvitsee käyttää niin paljon.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Mönkäre, hallituksen tausta-aineistossa todetaan: "Lisäydinvoiman rakentaminen heikentää uusiutuvaa energiaa käyttävien voimalaitosten energiansäästön ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kannattavuutta ja voi estää niihin tehtävät investoinnit. Jos sähköntuotantokapasiteettia ei tarvita lisää, on selvää, että investointihalukkuus vaimenee valtion tuesta huolimatta." Eli onko tämä yhä edelleen hallituksen kanta, kun tässä todetaan näin? Me uskomme nimittäin, mitä hallitus kirjoittaa, ja äsken ministeri Mönkäre selitti ihan toisella tavalla.

Sitten toinen juttu, työllisyysvaikutukset. Minä odotan, jotta talousvaliokunta käy läpi työasiainvaliokunnan lausunnon, jossa todettiin työllisyysvaikutukset ihan selvästi. En yhtään ihmettele, että talousvaliokunta päätyi tuohon kantaan, kun siellä ei ollut näitä vaikutuksia esillä. Työasiainvaliokunnassa ne todettiin selkeästi. Siinä oli ympäristöministeriön lausunto ja työministeriön lausunto, joissa todettiin, että pitkässä pelissä uusiutuvien energiamuotojen lisäkäyttö on työllistävämpi. Ydinvoimavaihtoehto tuo vain rakennusaikana enemmän työllisyyttä. (Puhemies koputtaa)

Ensimmäinen varapuhemies:

Annan vielä muutaman vastauspuheenvuoron ja sen jälkeen ministeri Mönkäreelle vastauspuheenvuoron.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan kokonaiseduksi on viime vuosina katsottu myös se, että me olemme siinä joukossa ja niissä pöydissä, joissa maailmaa muutetaan. Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen koko vauras läntinen Eurooppa reagoi niin, että Venäjän kanssa ja myös nyt EU-hakijamaiden kanssa on tehtävä rakentavaa ja realistista energiapoliittista yhteistyötä, että saadaan ajettua alas kestämätön ydinenergiapolitiikka ja korvattua se kestävällä voimalla.

Jos Suomi nyt tekee sellaisen virheratkaisun, että rakentaa uuden voimalan, niin muun muassa hakijamaista kuultujen viestien mukaan samalla menetämme uskottavuutemme läntisen yhteisön jäsenenä puhua sen puolesta, etteivät hakijamaat enää rakentaisi tai että luopuisivat vanhoista ja vaarallisista voimaloistaan. Sama koskee Venäjää.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että kaikki puhujat suurin piirtein ovat yksimielisiä siitä, että kulutus kasvaa, sähköä tarvitaan lisää. Pidän aivan itsestäänselvänä, että meillä ovat toimenpiteet vahvoja sen osalta, että puuenergiaa ja biokaasuja kehitetään ja myöskin säästötoimia tehdään. Mutta sitten on niin, että jos ydinvoima jätetään tuotantovaihtoehtona pois, siitä ilman muuta seuraa se, että valtion on verovaroja satsattava muihin lähteisiin lisää, mutta ennen kaikkea tämä johtaa markkinoilla sähkön hinnan korotukseen. Se on täysin selvää.

Sitten tullaan kyllä aluepoliittiseen kysymykseen, mikä on Pohjois-Suomen metalli- ja terästeollisuuden kohtalo. Ennustetusta noin 10—12 terawattitunnin kasvusta 2 terawattituntia tulee käyttämään yksinomaan Tornion terästehtaan laajennus. Ranualle puuhataan isoa kaivosta, josta päätetään tänä vuonna. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, että jos sähkön hinta päästetään nousemaan (Puhemies koputtaa) näillä toimenpiteillä, on luultavaa, että osa näistä investoinneista jää toteutumatta.

Katja Syvärinen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinvoimala on teollisuuslaitos, jonka kilpailukyky perustuu siihen, että se investointiensa peittämiseksi myy mahdollisimman paljon sähköä. Minä en ainakaan voi ymmärtää, miten tällainen silloin kannustaisi säästämään energiaa.

Toinen asia: Täällä on tuotu esiin, että ydinenergia on terveellistä ja turvallista ja lähes riskitöntä. Minä en ymmärrä, miten tähän logiikkaan sopii esimerkiksi se, että raskaana olevat naiset eivät saa vierailla ydinlaitoksissa.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu etenkin ydinvoimaa vastustavilla tahoilla siitä, että biopolttoaineen ja ennen kaikkea puun käyttöä pitäisi lisätä. Minä olen aikaisemminkin esittänyt tämän kysymyksen muutamille, mutta kukaan ei ole vastannut siihen:

Nyt, kun meillä on aivan selkeästi kansallisena tavoitteena saada 75 prosentille ikäluokasta korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät, että kymmenkunta prosenttia ikäluokasta syrjäytyy tavalla tai toisella, niin riittääkö 15 prosenttia väestä tekemään tämän kansan töitä? Kuka ottaa ne puut pois sieltä metsästä niin suuressa määrin ja millä hinnalla? Jos se puunkeruu pannaan todella maisterin palkalla, sitten sinne saadaan väkeä, mutta sitten ei enää paperitehdas saa puuta lainkaan. Vastatkaa minulle, kuka sen kerää ja millä hinnalla.

Kalevi Olin /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on opposition taholta arvosteltu pääministeriä siitä, että hän käytti painavan puheenvuoron viikonloppuna radiohaastattelussaan. Mielestäni pääministerin tehtävänä on nimenomaan kertoa hallituksen kanta ja perustella sitä, miksi hallitus on päätynyt tähän. Samoin vastaava ministeri Mönkäre luonnollisesti puolustaa hallituksen esitystä.

Kyllä tämä keskustelu, arvoisa puhemies, kuulostaa edustaja Elon alussa mainitsemalta fundamentalistiselta keskustelulta. Oikeastaan vaikuttaa siltä, että saattaisi olla hyvä jättää tällainen keskustelu väliin ja äänestää aivan suoraan.

Tanja Karpela /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheessa korvaani jäi erityisesti soimaan hänen lähes pelottelunsa Venäjältä tapahtuvasta energiantuonnista. Pidän sitä kummallisena, koska viime vuosikymmenien aikana ei häiriöitä tuonnissa ole ollut.

Valiokunnan puheenjohtajan viittaus niin ikään Venäjältä tuotavaan ydinsähköön on myös outo, kun valiokunnan omassa mietinnössä kerrotaan, että vain 13 prosenttia Venäjän sähköntuotannosta tapahtuu ydinvoimalla.

Olen ed. Forsiuksen kanssa samaa mieltä siitä, että rakennetaan uusi ydinvoimala tai ei, tuovat yritykset Venäjältä sähköä, jos se niiden mielestä on edullista, ja varmaan sillä on turha hurskastella.

Ed. Hellbergille muistuttaisin, että valiokunnassa esitetyssä vastalauseessa kuvataan Euroopan unionin maissa tehtyjä linjaratkaisuja. 15 jäsenmaasta vain 8 on turvautunut ydinvoiman käyttöön ja näistä 8:sta peräti 5 — Ruotsi, Espanja, Hollanti, Saksa ja Belgia — ovat päättäneet luopua uusista ydinvoimaloista. Lisäksi (Puhemies koputtaa) Itävallassa ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Minuutti, ed. Karpela.

Puhuja:

... valmista voimalaa ei otettu käyttöön.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiantuotannon tulee olla eettisesti kestävää prosessin joka vaiheessa. Ydinvoimassa uraanin louhinta-alueiden maaperä ja vesistö ovat niin pahoin radioaktiivisten aineiden saastuttamia, että ne pysyvät vaarallisina käytännössä ikuisesti. Niillä louhinta-alueilla, joilta uraani hankitaan Suomeen, tapahtuu jatkuvasti nestemäisen radioaktiivisen louhintajätteen vuotoja ja keuhkosyöpää aiheuttavan radonkaasun päästöjä. On väärin, että ummistamme tältä silmämme ja väistämme vastuun tältä osin.

Pirkko  Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yhtä mieltä tunnumme olevan siitä, että perusenergian tarve kasvaa. Tässä tietysti on todettava se, että silloin kannattaa rakentaa lisäydinvoimaa, koska siihen ei tarvita kansalaisten veroeuroja. Mutta jos eduskunta nyt kaataa viidennen ydinvoimalan, silloin voidaan kysyä, mikä sitten on hintalappu? Mitä se maksaa meille veronmaksajille?

Puhemies! On aivan oikein, että tuetaan bioenergian lisäämistä ja tuulimyllyjen rakentamista, mutta valtion tuki ei saa nousta määrääväksi eikä myöskään liian suureksi. Meille jos kenelle pitäisi olla selvää, että emme voi rakentaa energiatuotantoamme yhteiskunnan tuen varaan, vaan valtion varoja tarvitaan muualla: koululaitokseen, terveydenhoitoon ja vanhustenhuoltoon. Nämä ovat valtion ensisijaisia rahankäyttökohteita.

Myöskin, rouva puhemies, venäläisten omat sähkölinjat sekä voimalaitokset ovat varsin heikossa kunnossa. (Ed. Vehkaoja: On niitä muitakin sähköntuottajia!) Meidän pitää olla rehellisiä. (Puhemies koputtaa) Onko moraalisesti oikein lisätä ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Minuutti on ylittynyt!

Puhuja:

... enää sähköntuontia maasta, jossa ympäristöasiat hoidetaan paljon huonommin kuin meillä kotimaassa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Biaudet ei ole täällä enää paikalla, mutta ministeri Mönkäre on. Ministeri Mönkäre, te sanoitte äsken täällä jotenkin siihen tapaan, yritän jotenkin saada siitä kiinni, että hallituksella itse asiassa on vain yksi realistinen vaihtoehto, se vaihtoehto, joka pohjaa ydinvoiman lisäkäyttöön eli tavallaan KIO2-vaihtoehto. Ministeri Biaudet täällä taas todisti, että hallitus on valmistellut energiantuotantoon kaksi vertailukelpoista, vaihtoehtoista mallia, KIO1:n ja KIO2:n.

Tässä vaiheessa, kun eduskunta kohta alkaa tehdä äänestyspäätöksiä asiasta, olisi kyllä tavattoman hyvä tietää, onko hallituksella yksi vaihtoehto vai kaksi vaihtoehtoa. Onko toinen leikkivaihtoehto ja toinen oikea vaihtoehto? Kertokaa te nyt, ja tuomitkaa ministeri Biaudet, jos hän oli väärässä.

Markku Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Täällä ministeri Hassi aikaisemmin vetosi siihen, että energiamarkkinoilla pitää antaa ikään kuin markkinoiden toimia. Niin minustakin pitäisi antaa markkinoiden toimia eikä lähteä, ed. Pulliainen, siitä, että eduskunta poliittisella päätöksellä sulkee yhden keskeisen merkittävän energiantuotantomuodon pois. Kysytään sitä, mihin teollisuus haluaa investoida. Tämä on olennainen kysymys.

Nyt puhutaan maakaasuvaihtoehdosta. Meillä on Kotkassa Suomen suurin maakaasulaitos, toiminut tänä vuonna 2 tuntia, viime vuonna 30 tuntia. Minusta tämä kertoo korutonta kieltä siitä, mikä on maakaasun kilpailukyky. Näin ollen se ei ole todellakaan aito kilpailukykyinen vaihtoehto perusvoimatuotannossa, lauhdesähkötuotannossa, erillissähkötuotannossa. Tästä pitää lähteä.

Vihreiden peruslinjaushan näyttää perustuvan siihen, että vihreät haluavat Suomeen keskitetyn yhdyskuntarakenteen ja todellakin ajaa alas energiaintensiivisen teollisuuden. Tämä on käynyt tänään selväksi, ja siksi ihmettelenkin, että ne, jotka perinteisesti ovat puolustaneet alueita, alueellisesti hajautettua teollisuutta ja myöskin alueilla syntyviä uusia työpaikkoja, ovat hypänneet tähän samaan vihreiden energiapoliittiseen kelkkaan. Minusta tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista talous- eikä yhdyskuntapolitiikkaa, mitä vihreät tässä ajavat.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Mikkola.

Osmo   Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka monennen kerran täytyy sanoa, että olisi parempi laajentaa teollisuutta hajautetusti sen kaltaiseen valmistavaan teollisuuteen, jota on esimerkiksi Pohjanmaalle syntynyt nyt Nokia-vetoisesti, tätä erilaista siellä tehtävää toimintaa, niin että meillä enemmän jalostettaisiin lopputuotteita valmistavassa teollisuudessa kuin suosittaisiin voimakkaasti keskittynyttä perusteollisuutta.

Mutta totta kai perusteollisuutta tarvitaan myös, mutta sen ei pitäisi laajentua niin paljon kuin jotkut haaveilevat, vaan pitäisi laajentua enemmän työvaltaiseen hajautettuun ja valmistavaan teollisuuteen, joka vaatii vähemmän energiaa ja enemmän työpanosta, enemmän suunnittelua ja enemmän osaamista. Sillä tavalla kuin suomalainen teollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana laajentunut, sillä tiellä kannattaisi jatkaa eteenpäin. On aivan epärehellistä ja epä-älyllistä väittää, että jos sanoo, että jonkun ei pidä laajentua niin nopeasti, se tarkoittaisi alasajamista.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi: Raskaudesta ei kysytä, kun joku menee ydinvoimalaan vierailemaan. Se on ihan hyvä tiedostaa.

Täällä edustajat Forsius ja Karpela keskustelivat Venäjän-tuonnista. Mehän olemme erittäin Venäjä-riippuvaisia. Nyt me tuomme sieltä kaasua, öljyä ja sähköä. Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa visioitiin, että keskimäärin se tietty määrä, 6 terawattituntia, tuotaisiin. Mutta se riippuu ihan siitä, miten paljon meille on saatavissa pohjoismaisilta markkinoilta ja onko sateisia vuosia. Silloin me joudumme sitten eri tavalla tuomaan Venäjältä sähköä. Mutta joka tapauksessa, kun sähkönkulutus kasvaa ja jos omaa tuotantoa ei siinä määrin lisätä kuin nyt ydinvoimaa rakentamalla saataisiin, niin se tarkoittaa, että Venäjä-riippuvaisuus kasvaa sekä maakaasun osalta että tuontisähkön osalta. Ei se ole pelkkää tuontisähköä, täytyy muistaa, että sähköä ei voi varastoida, se pitää aina sillä hetkellä tuottaa.

Täällä sitten ed. E. Lahtela puhui uusiutuvan energialähteen työllistävyydestä pitkässä pelissä. Sen takia kaikissa ohjelmissa panostetaan myös uusiutuvaan, mutta kyllä perusteollisuuden työllistävyys Suomessa on ihan toista luokkaa ja sen vaikutus työllisyyteen. Ei siihen nyt tarvita sen kummempaa kuin ihan tavallista järkeä, kun sitä asiaa miettii.

Sitten uusiutuvan kannattavuudesta ja lausumasta, jonka ed. E. Lahtela luki: Kysymys on edelleenkin siitä, että saadaan kannattavammaksi, kun tuetaan enemmän. Jos valtion budjetissa on liikkumavaraa, niin silloin voidaan tukea enemmän. Tästä on kysymys, kysymys on poliittisesta tahdosta.

Ed. Pekkariselle: Ei täällä ole käsiteltävänä kuin yksi vaihtoehto, lisäydinreaktorin rakentaminen, sen merkitys suomalaiselle energiatuotannolle. (Ed. Elo: Aivan!) Jos ajatellaan Kansallista ilmasto-ohjelmaa, johon viitataan koko ajan, niin se on vähän eri asia kuin meidän koko energiapoliittinen huoltomme ja sen tulevaisuus. (Ed. Pekkarinen: Miten se voi olla eri asia?) Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa oli kaksi laskelmaa, joiden molempien tilanne on muuttunut jo sen takia, että vuoden kuluessa maakaasun hinta on noussut. (Ed. Pekkarinen: Eikö ministeri Biaudet tiennyt tätä?) — Todennäköisesti hän ei ole ollut sitten siitä tietoinen, jos ed. Pekkarinen on tulkinnut hänen (Puhemies koputtaa) puheenvuoronsa oikein, (Ed. Elo: Hän ei ollut hallituksessa silloin!) mutta maakaasuvaihtoehto on (Puhemies koputtaa) muuttunut enemmän, koska maakaasun hinta on noussut.

Toinen varapuhemies:

Muistutan edustajia nyt, että V-painike on käytössä. Pyydän kaikkia niitä käyttämään sitä, jotka pyytävät vastauspuheenvuoron.

Christina  Gestrin  /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Då besluten om att bygga de första kärnkraftverken fattades på 70-talet beslöt man samtidigt att frågan om slutdeponeringen av avfallet skall göras senast år 2000. Man var då övertygad om att tekniken skulle gå framåt så att ett säkert sätt för slutbehandlingen av avfallet skulle vara uppfunnet år 2000, men den bedömningen var felaktig. Tekniken har inte gått framåt så som man trodde på 70-talet.

Täällä on tänään virheellisesti sanottu, että Suomessa on jo päätetty jätteen loppukäsittelystä. On ainoastaan annettu lupa jatkotutkimuksille. Päätöstä rakennusluvasta ei ole vielä tehty, ja on epäselvää, milloin asiaa koskevat tutkimukset valmistuvat. Tänä päivänä tiedämme varmuudella vain sen, että tutkimusten ja loppusijoituksen kustannukset tulevat olemaan paljon suuremmat kuin hallitus on olettanut ja että ydinjäte aina merkitsee valtavia riskejä ikuisiksi ajoiksi eteenpäin.

Marjatta Vehkaoja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin siirtää tätä keskustelua takaisin terveysvaikutuksiin, joista ed. Syvärinenkin puhui, mutta viedä sitä vähän toiseen suuntaan. Kun katselen talousvaliokunnan mietintöä pienhiukkasten osalta, niin en voi olla ihmettelemättä sitä, että tässä siteerataan Who:n tutkimusta ja annetaan ikään kuin tässä asiayhteydessä sellainen käsitys, että 100 000—400 000 ihmistä ennenaikaisesti kuolee polttoon perustuvien tuotantotapojen johdosta, ottamatta esille sitä tärkeätä seikkaa, että suurin osa tästä johtuu liikenteestä eikä suinkaan näistä energiatuotantomuodoista. Minusta ei oikein vaikuta tieteeltä se, jos esitetään, että 100 000—400 000 ihmistä kohtaa ennenaikaisen kuoleman. En minä ainakaan hyväksyisi tämmöistä näin suurta arvojen vaihtelua minkään tieteen nimissä esitettäväksi. Minun mielestäni (Puhemies koputtaa) tässä yhteydessä olisi pitänyt erityisesti painottaa, että nämä ennenaikaiset kuolemat (Puhemies koputtaa) pienhiukkasten johdosta johtuvat liikenteestä.

Olli  Nepponen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olisin vastannut ed. Kuopalle, joka totesi, että ydinvoiman kannattajat eivät huomaa sitä, että ydinlaitoksen tekniikka tuodaan ulkomailta ja sitten uusiutuvien käytön laitteet valmistetaan. Kyllä me sen huomaamme. Tehdasvoimalaitokset ja kaupunkivoimalaitokset käyttävät kotimaisia kattiloita ja muita energiatekniikan palveluja turbiineja lukuun ottamatta. Muun muassa Etelä-Savo on edelläkävijä, jonka alueella Mikkelissä on suuri yhteistuotantolaitos, Ristiinan tuotantolaitos juuri valmistuu, Savonlinnassa tehtiin pari kuukautta sitten päätös ja laitos valmistuu ensi vuonna. Me käytämme lähes kaiken sen puun, mikä jää sahoilta ja muilta puulaitoksilta sekä keräämme kaiken sen jätepuun, mitä jää päätehakkuista ja muista. Siitä huolimatta me tarvitsemme edelleen sähköä, mutta tekniikka perustuu kotimaiseen teknologiaan näissä yhteistuotantolaitoksissa. Sitä kehitetään edelleen.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kyseenalaistettu sitä, miten vastalauseen tekijät eivät osallistuneet enemmän valiokunnan työhön. Osallistuin niin paljon kuin suinkin kehtasin. Sanottiin, että älä vie aikaa, älä puhu niin pitkään. Voin suoraan sanoa senkin, että kun esimerkiksi asiantuntijoita kuultiin, olisi ollut vielä vaikka kuinka paljon listalla lisää, mutta emme kehdanneet viedä enempää aikaa, kun näimme, että aika loppuu kesken. Siinä mielessä kun sanotaan, että kaikki asiantuntijatahot olivat jotakin mieltä, niin kuulimme aika pitkälle juuri hakijoita eli niitä, joilla oli oma lehmä ojassa tässä asiassa. Sen lisäksi emme ehtineet kaikkia kuulla, joita olisimme siinä voineet kuulla.

Lisäksi haluan tuoda esille sen, että emme muiden valiokuntien lausumia oikeastaan ollenkaan käsitelleet, emme työasiain emmekä muidenkaan. Se on mielestäni valitettavaa, että siihen keskusteluun ei riittänyt mitään aikaa. Meiltä kyllä pyydettiin vastalause etukäteen nähtäväksi, mutta se ei nyt vissiin ole tapana. Argumentteja kyllä annettiin niin paljon kuin vain pystyttiin koko käsittelyn ajan. Mutta se on mielestäni iloista huomata, että ministeri Sinikka Mönkäre on kuitenkin (Puhemies koputtaa) huomannut sen, että nämä lausumat on hyvä olla molemmissa tapauksissa, ja niin tulee nytkin käymään.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Keskustelun tässä vaiheessa voi kyllä havaita sen, että ydinvoimaa puoltavien perusteet sen paremmin hallituksen puolelta kuin talousvaliokunnankaan puolelta eivät ole olleet vakuuttavia. Esimerkiksi maakaasuun viitaten, maakaasua on nyt yritetty yhtäkkiä vähätellä, vaikka se oli aikanaan tasavertainen vaihtoehto vuosi sitten. Sitä vähätellään muun muassa sillä, että ei ole maakaasun lisäsähköntuottajia olemassa eikä näköpiirissä. No, ei tietenkään! Eihän teollisuus voi niin tyhmä olla, että se panee kaksi hakemusta tai monta projektia yhtä aikaa esille! Totta kai on selvää, että ydinvoiman lisärakentamisen yhteydessä on vain ydinvoima esillä ja maakaasua pimitellään. On myöskin puututtu hintaan. Nyt kuitenkin täytyy muistaa se, että meillä on pitkäaikaiset ja vakaat sopimukset. Ei sekään ole ratkaiseva.

Haluaisinpa tietää ministeri Mönkäreeltä: Mihinkä nyt sitten teollisuus panee sen 3 miljardia euroa, jos käy niin, että nyt (Puhemies koputtaa) hakemus hylätään? Mitä sitten tapahtuu tälle rahalle?

Tapio  Karjalainen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Brax puhui täällä maailman parantamisesta. Täytyy todeta, että silloin kun olemme hyväksyneet tavoitteeksemme määriin perustuvan taloudellisen kasvun ja siihen vahvasti nojaavan elintasokäsityksen — siihen en ole kuullut täällä kritiikkiä — niin olemme tuomitut silloin joko runsaaseen tai vielä runsaampaan energiantarpeeseen. Näissä oloissa minusta on syytä korostaa vielä tässä keskustelussa omavaraisuuden merkitystä tässä häilyvässä maailmassa. Talousvaliokunnan mietintö minusta tässä mielessä edustaa parasta vaihtoehtoa.

Anu Vehviläinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata tähän käyttöikään, eli siis uuden laitosyksikön suunniteltu tekninen käyttöaika on 60 vuotta. Jos teemme täällä periaatepäätöksen nyt, että uusi yksikkö voidaan rakentaa, silloinhan lähdetään siitä, että se olisi 60 vuotta. Yritin sanoa sitä omassa puheenvuorossani, että kysymys on linjavalinnasta eli siitä, aiotaanko Suomessa jollakin aikavälillä päästä eroon ydinvoimasta vai ei. Jos tehdään nyt ratkaisu uudesta yksiköstä, niin sehän on selvä kannanotto, että silloin ei haluta päästä eroon ydinvoimavaihtoehdosta. Itse haluaisin, että ydinvoima olisi menneisyyden vaihtoehto. Se on tässä talossa päätettävänä ja sen mukaisesti pitäisi toimia. Minusta on hyvä rehellisesti myöntää se, mikä tekninen käyttöikä tässä yksiköllä on.

Matti   Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, niin kuin täällä todettiin, on kysymys linjavalinnasta, jatketaanko sitä, mitä on Suomessa jo 30 vuotta harjoitettu, hajautettua energiantuotantoa. Se on mielestäni onnistunut. Muun muassa siitä kertoo se, että Suomessa on toiseksi halvin sähkö kotitalouksille Euroopassa ja kolmanneksi halvin sähkö teollisuudelle. Se on ollut melkoinen kilpailuetu ja luonut Suomelle, suomalaisille työntekijöille ja ihmisille hyvinvointia.

Minäkin ihmettelen vihreitten nuivaa suhtautumista metsä- ja metalliteollisuuteen ja yleensä savupiipputeollisuuteen. Se on tämän maan selkäranka ollut ja on edelleenkin. Mutta ilman ydinvoimaa ei voida mielestäni lisätä kotimaisten polttoaineitten polttamista. Me emme pysty ilmastosopimuksista pitämään kiinni, ja tämä antaa sen mahdollisuuden.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ed. Isohookana-Asunmaa kyseli, miksi maakaasuvaihtoehtoa vähätellään. Eihän sitä vähätellä, kun se on koko ajan mukana meidän energiantuotannossamme ja se on yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa maakaasuputken alueella. Se on hyvä tapa tuottaa lämpöä ja sähköä yhdessä. Pelkästään sähköntuotannossa se ei ole kannattavaa, mutta lämpöä ei voida tuottaa markkinoille määräänsä enempää eli ei ole kysyntää sille toiselle tuotteelle siinä. Sen lisäksi sitten se kilpailee kotimaisten polttoaineiden kanssa. Se korvaa kotimaista energiaa.

Mihin teollisuus sitten laittaisi nuo säästyvät rahat? Ehkäpä ne investoitaisiin sitten sen teollisuuden kehittämiseen Ruotsissa, jossa 50 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, joka kilpailee kilpailukyvyssä Suomen kanssa. Se on yksi visio, mitä voisi tapahtua.

Täällä edustajat Brax ja Karpela kyselivät kansallisesta energiapolitiikasta, miten hakijamaat reagoivat, jos Suomi tekee myönteisen päätöksen. EU-tasolla energiapoliittiset päätökset ovat kansallisia. Se on sovittu. Jokainen maa päättää ne itse. Ei ole olemassa yhteistä EU:n energiapolitiikkaa. Sama asia koskee myös hakijamaita niin kauan kuin yhteistä sopimusta niissä asioissa ei ole. Jokainen maa lähtee omista maantieteellisistä ja muista olosuhteistaan päättäessään omasta energiastaan.

Ed. Vehkaojalle: Who:n tutkimus on tyypillistä epidemiologista tutkimusta. Syy—seuraus-suhteitten määritteleminen yksityiskohtaisesti on aika mahdotonta. Kun tiedetään, että kysymys on sydänsairauksista, verisuonisairauksista ja syövistä, niihin on monia syitä, mutta asiantuntijat arvioivat, että 100 000—400 000 ennenaikaista kuolemaa tulisi näistä hiukkasista, joiden päästöistä aika ison osan tuottaa energiantuotanto.

Mari  Kiviniemi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On vahinko, ettei ed. Luhtanen esitellessään valiokunnan mietintöä käynyt vähän tarkemmin läpi ainakin pääkohdiltaan tuota vastalausetta, koska vasta huomenna meillä on mahdollisuus esitellä vastalause yksityiskohtaisemmin, mutta siinä keskustelussa sitten huomenna voimme tuoda tuon mietinnön muita heikkouksia esiin sen yhden heikkouden lisäksi, joka täällä on tullut hyvin selvästi esiin, eli mietinnön allekirjoittajat eivät haluaisi näitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja ja säästöä edistäviä ponsia voimaan, ellei ydinvoimaa rakenneta. Mutta me kaikki tiedämme sen, että jos ei markkinasignaalia tule siitä, että ydinvoimalaa ei rakenneta, niin näitten ponsien vaikutus ydinvoiman kanssa on vähän niin kuin narulla työntäisi.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan vastalauseessa sivulla 32 vastalauseen allekirjoittajat lähtevät siitä, että puuta voitaisiin käyttää jopa 10—12 miljoonaa kuutiometriä. Minun käytettävissäni olevien tietojen mukaan se määrä verottaa jo ainespuuta teollisuuden käytöstä ja sen seurauksena kansantalous menettää tuloja ja myöskin metsänomistajat kantorahatuloja. Minusta vastalauseen allekirjoittajat eivät ole tässä asiassa ajatelleet maaseudun asiaa, eivät maaseudun tulevaisuutta eivätkä myöskään ihmisten mahdollisuutta asua siellä.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentamisen puolustajat ovat tässä keskustelussa nähneet kovasti vaivaa perustellakseen näkemystä, että uusiutuvien ja säästämisen edistäminen mahtuu mainiosti samaan pakettiin ydinvoiman lisärakentamisen kanssa. Voimakas tarve todistella tätä asiaa johtunee siitä ilmeisestä tosiasiasta, että uusiutuvien ja säästön lisääminen todellisuudessa olisi huomattavasti kivuliaampaa ja vaikeampaa, jos ydinvoima hyväksytään. Siitä puhe, mistä puute.

Keskustelussa talousvaliokunnan enemmistön epäloogisesta lausumakäyttäytymisestä ministeri Mönkäre itse totesi, että ilman ydinvoimaa käytämme enemmän uusiutuvia energiamuotoja. Tähän perään hän totesi, että käytämme enemmän uusiutuvia energiamuotoja, jolloin meidän voi olla vaikeampaa edistää uusiutuvia. Tässä on mielestäni ristiriitaa enemmän kuin voi oikein keksimälläkään keksiä.

Pekka   Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että me olemme tekemässä linjaratkaisua ydinvoiman puolesta. Näinhän ei ole, vaan me olemme tekemässä perusvoimaratkaisua, jossa ydinvoima on osana, ja linjaratkaisua hajautetun energiantuotantomallin pohjalta. Tämä on minusta se lähtökohta, joka tässä nyt on relevantti. Täällä on unohdettu se tosiasia, että teollisuuden kilpailukyky on meidän kansantaloutemme perusrakenteitten kannalta välttämätön, jotta me kykenemme pitämään yllä tämänhetkisen hyvinvointiyhteiskunnan. Me tarvitsemme vähintään 3 prosentin talouskasvun, 4 prosentin teollisuuden tuotannon kasvun ja 5 prosentin viennin kasvun. Nämä ovat ne edellytykset, jotka meidän pitää myöskin ottaa tässä keskustelussa huomioon, jos me haluamme nämä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet säilyttää.

Lisäksi täällä todettiin se, että me tarkastelemme liian lyhyellä aikataululla — näin on — näitä asioita. On muistettava, että seuraavien 20—30 vuoden kuluessa me joudumme tekemään tavallaan uudelleen nykyisen energiantuotantokapasiteetin tuotantopäätökset. Tämä pitäisi meidän ottaa myöskin nyt huomioon. Elikkä jos vaihtoehtoiset (Puhemies koputtaa) energiamallit tuottavat energiaa niin paljon, niin meillä on sitten mahdollisuus luopua vanhimmista reaktoreista.

Irina   Krohn  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikävää, että valiokunnat eivät ole kuunnelleet asiantuntijoina filosofeja ja loogikkoja. Tuntuu, että perushavainto on siinä logiikassa, että jos joku asia on huonoa, niin sen vaihtoehdoksi esitetty asia ei välttämättä ole hyvää. Siitä ei seuraa mitään loogista. Meillä puhutaan aika paljon hyvinvoinnista. Tällä hetkellä meillä on vaihtoehtoina tuottaa hyvinvointia tavalla, joka kiistatta on nykyisten ihmisten terveydelle vaarallista. Toinen vaihtoehto on tuottaa hyvinvointia tavalla, millä varastetaan mahdollista hyvinvointia tulevilta sukupolvilta. Tässä tilanteessa meillä on kaksi huonoa vaihtoehtoa, jotka eettisesti ovat kestämättömiä. Mielestäni tällainen hyvinvointi, joka saadaan varastamalla, ei kyllä ole kestävää hyvinvointia. Emme me hyväksyisi sitä, että joku menisi varastamaan naapurilta ja sillä paikkaisi. Meillä todella tilanne on niin, että (Puhemies koputtaa) nykyinen elämänmuotomme vaatii radikaaleja muutoksia ja tällaiset (Puhemies koputtaa) krapularyypyt eivät ratkaise sitä.

Klaus  Hellberg  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nythän on niin, että täysin haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei olekaan. Euroopassahan on maita, jotka ovat päättäneet, että ei enää lisää ydinenergialla tuotettua sähköä, ja varmasti näin on oikeinkin. Minusta on esimerkiksi hyvä asia, että Belgiassa, jossa suunnilleen puolet sähköstä on tuotettu ydinenergialla ja toinen puoli kivihiilellä, vihdoin ja viimein aletaan tosissaan tehdä työtä sen eteen, että siellä aletaan tuottaa sähköenergiaa myös uusiutuvilla lähteillä ja biologisesti. He ovat 30 vuotta perässä meitä, eli meillä ei ole sieltä mitään opittavaa.

Sitten ottaisin esille sen, että noin puolet EU-maista käyttää ydinenergiaa, ja täytyy ottaa se huomioon, että loput suunnilleen — vesivoimamaita lukuun ottamatta — käyttävät hyvin paljon kivihiiltä, joka, niin kuin tässä on todettu, on erittäin vaarallinen tuotantomuoto.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nopeasti vastauspuheenvuoro. Ensinnäkin ed. Laukkaselle siitä, että ydinvoimassa on korvausvastuu vahinkotapauksessa veronmaksajien piikissä. Siinä on se pointsi.

Ed. Tulosella olivat menneet nyt otsonikatoasioissa ihan asiat sekaisin. Kysymyshän on reaktiivisesta kloorista, joka tulee kloorifluorihiilivedystä, ja se ottaa otsonimolekyylistä kolmannen happiatomin ja tekee sitä tavallista O-kakkosta ja se aiheuttaa otsonikadon. Sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Kolmanneksi ed. Kallille. Teidän johtamanne valiokunnan lausunnon eriävässä mielipiteessä siteerataan tarkoin se, mitä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija totesi, ja se oli juuri se, mitä te kritisoitte äsken.

Juha Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on sanottu, ettei saa pelotella Venäjä-kortilla. Olen samaa mieltä, että näin ei tule tehdä. Mutta jos jostain suunnasta tulee 40 tai jopa 50 prosenttia energiahuollosta, niin jos se tulisi Ruotsista, yhtä hyvin pitäisi sanoa, että se on liikaa, se tuottaa suuren riskin. Eli yhdestä suunnasta, olipa se sitten itä tai länsi tai etelä, se on liian suurta.

Ed. Soininvaaralle sanoisin siitä, että jos ajatellaan esimerkiksi kuparin jalostamista, niin kyllä se vaan on niin, että ellei perusmetallin jalostamista täällä lisätä, ei kyllä Suomessa voida lisätä myöskään jatkojalostusta. Eli kysymys on koko teollisesta ketjusta. Me tuomme Australiasta rikastetta ja jalostamme täällä ja myymme tuotteet maailmanmarkkinoille. Eräs meidän harvoista kilpailueduistamme on edullinen energia, ja niin on vaan, että jos tämä tuotantomuoto halutaan täällä säilyttää, niin meillä pitää jatkossakin olla (Puhemies koputtaa) edullista energiaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiassahan tilanne on menossa siihen, että tämä niin sanottu edullinen energia energiamarkkinoiden avautumisen myötä tulee häviämään Euroopassa. Markkinahinnat tasoittuvat Euroopassa, ja näin ollen tuo kilpailutekijä menee historiaan ja kilpailutekijäksi tulee ehkä nimenomaan energian tehokas käyttö.

Sitten edelleen muun muassa ed. Karjalainen puhui etiikasta tai siitä, mihin me rakennamme visiomme tulevaisuuteen. Ympäristövaliokunnan lausunnossa lähdetään kestävästä kehityksestä, joka on pohja sille, että valiokunta katsoo, että hallituksen esitys pitää hylätä. Nimenomaan tuossa lausunnossamme me painotamme irtikytkentää bruttokansantuotteen lisääntymisen ja ympäristöpäästöjen puolelta.

Lopuksi ministerille, joka on myös keuhkolääkäri koulutukseltaan. Uskon, että myöskään te ette todellakaan voi tähän kappaleeseen lääkärinä pohjata analyysiä siitä, mikä on ihmisen kuolinsyy (Puhemies koputtaa) 100 000 ja 400 000 ihmisen kohdalla. Who:n asia (Puhemies koputtaa) on ihan tuollainen lähinnä epidemiologinen toteamus.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pyysin puheenvuoron lähinnä ed. Pulliaisen puheenvuoron johdosta. Ed. Pulliainen omaa hyvin laajat tiedot kyllä monilta eri aloilta, mutta valitettavasti hän näyttää käyttävän näitä tietoja myöskin vähän eduskunnan huijaamiseen. (Ed. Pulliainen: Ahaa!) Jokin päivä sitten, puhemies, hän totesi, että uraani riittää vain 50 vuodeksi. Parin päivän päästä siitä kirjoitti professori Kara Helsingin Sanomissa, että uraani riittää sadoiksi vuosiksi. Ed. Pulliainen, kumpi teistä nyt on asiantuntija, Mikko Kara vaiko te, tässä asiassa?

Puhemies! Sen lisäksi hän totesi täällä, ettei suinkaan Tanskassa tuulivoima ole vastatuulessa. Hän selitti minulle, että itse asiassa Tanskassa tuulivoima on niin kannattavaa, ettei se enää tarvitse tukea, kun uusi hallitus on lähtenyt siitä, että ei anneta enää tuulivoimalle tukea, vaan lähdetään siitä, että markkinaehtoisesti sähköä tuotetaan. Myöskin hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet Tanskassa viime vuonna nopeammin kuin energian kulutus ja uusiutuvien tavoite on Tanskassa nyt 20 prosenttia vuonna 2003, kun se on meillä jo yli 30 prosenttia, professori, kansanedustaja Pulliainen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt se professori, kansanedustaja vastaa sitten. Ensinnäkin teidän paikalle kutsumanne akateemikko Jauho sanoi sen 50 vuotta. Se kysyttiin valiokunnassa moneen kertaan, ja hän sanoi, että tiedossa olevat varannot on, ja sen jälkeen se kallistuu, kun sitä ryhdytään kaivamaan jostakin sieltä. Kyllä kai sitä kallioperässä on. (Ed. Elo: Mutta entä Mikko Kara?) — No, akateemikko Jauho oli nyt se guru, niin että häntä nyt käytetään tässä, ja hän on teidän asiantuntijanne.

Toisekseen Tanskan tilanteesta. Minulla on nyt se paperi tässä edessäni. Täällä todetaan: "Tuulivoiman investoinnit lopetettiin Tanskassa jo 80-luvulla. Siellä on olemassa tähän yhdistetty chp-tuotantoympäristölisä, jonka kaikki sähkönkuluttajat maksavat suhteutettuna sähkönkulutukseen." Edelleen todetaan, että siellä on 2 400 megawattia tuulivoimakapasiteettia tehty ja sitten, ed. Elo, totta on, että Tanskan talousministeri on peruuttanut tanskalaisille energiayhtiöille annetun määräyksen kolmen merituulivoimalan rakentamisesta vuosina 2004—2008, (Puhemies koputtaa) mutta 160 megawattia kapasiteettia on rakentamisessa ja toinen alkaa 2003.

Mikko  Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tämän päivän Hufvudstadsbladetista, ei 1980-luvun: Useilla tuulivoimayhtiöillä on suuria taloudellisia ongelmia. Tanskan lain mukaan tuulivoimatoimittajilla on oikeus siirtää laitokset valtion omistukseen, minkä nyt monet haluavat tehdä. Hallitus on pistänyt uudet megaprojektit myös jäihin. Siis ainoastaan kaksi viidestä suunnitellusta merituulivoimalasta rakennetaan ja myös ne ovat tällä hetkellä vaarassa. Tässä on tämän päivän totuus, ei 1980-luvun.

Hanna Markkula-Kivisilta /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu siitä, millainen riski saatavuudessa maakaasun osalta Venäjältä on. Itse en siihen saatavuuden riskiin niinkään usko, mutta hintariski on mielestäni hyvin ilmeinen. Jo nyt me tiedämme, että hinta on korkeammalla kuin se oli vuosi sitten, kun ilmastostrategiaa käsiteltiin. Vaikka on totta, että Venäjä tarvitsee maakaasun myyntituloja, niin on vaikea uskoa, ettei se osaisi rahastaa sitä tilannetta, jossa yhä useampi Euroopan maa ilmoittaa turvautuvansa jatkossa yhä lisääntyvästi maakaasun varaan. Ne sopimukset, joihin ed. Isohookana-Asunmaa viittasi, eivät mahdollista lauhdetuotantoon käytettävää maakaasua, joten ne sopimukset on silloin neuvoteltava uudestaan ja siltä osin kaikki on auki.

On hyvin mielenkiintoista se, että kun keskustellaan ydinjätteiden loppusijoituksen riskeistä, niin unohdetaan se, että fossiilisten polttoaineiden sijoitus ilmakehään on aivan varmasti vaarallista. (Ed. Elo: Paljon vaarallisempaa!) Ydinjätteen sijoituksessa vaarallisuus on mahdollista. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen professori Tuomisto toteaa (Puhemies koputtaa) lausunnossaan, että ydinvoiman jätteistä aiheutuvat ongelmat ovat ratkaisevasti pienemmät kuin fossiilisten energiantuotannon jätteistä aiheutuvat.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta halusi rakentaa tällaista kokonaisuutta sen vuoksi, että tulevan sähkönkäytön sähköntarpeen osalta yksi ydinvoimayksikkö ei ole riittävä, vaan tarvitaan lisäksi myöskin muuta energiantuotantoa. Katsoimme, että tarvitaan kannattavuuden parantamista, bioenergian kannattavuuden parantamista, ja näitä toimia ja periaatteita listattiin tähän mietintöön. Valiokuntakuulemisessa kävi myös selväksi, että itse nämä bioenergiatahot eivät halua asettaa vastakkain bioenergian kehittämistä ja ydinenergian rakentamista. Tästä vahvistuksena on 16.5. Helsingin Sanomien uutinen, jossa bioenergiayhdistys kommentoi, että ydinvoima edistää bioenergiaa. Hyvin selkeästi yhdistyksen puheenjohtaja täällä toteaa, että perusvoiman turvaaminen edistää myös biovoiman käyttöä, kun varma ja edullinen sähkö auttaa metsäteollisuutta menestymään ja kasvavien raaka-ainevirtojen mukana saadaan metsistä myös entistä enemmän energiapuuta. Minusta ei ole perusteltua täällä lähteä tätä vastakkainasettelua tekemään, kun nämä tahot, jotka (Puhemies koputtaa) itse vastaavat bioenergian kehittämisestä, eivät sitä tee.

Merikukka Forsius /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Peltomo sanoi, että ydinvoimalaan ei käytetä veronmaksajien rahoja. Muistutan vain, että mahdollisen onnettomuuden sattuessa niitä veronmaksajien rahoja sitten tarvitaankin, kun on arvioitu onnettomuuden kuluiksi noin 17 miljardia euroa (Ed. Elo: Kuka arvioi?) ja nythän ydinvoimayhtiöiden korvausvastuu on 250 miljoonaa euroa.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja myös siitä, miten ydinvoima vaikuttaa maaseutuun ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Eräänä asiantuntijana Suomessa minä olen aika pitkään kuitenkin yleensä pitänyt esimerkiksi MTK:n puheenjohtajaa. Hän totesi pari viikkoa sitten Ilkassa olleessa vahvassa lausunnossaan, että hän pitää ydinvoiman vastustajia maaseudun pahimpina tyhjentäjinä. Se on aika rankasti sanottu henkilöltä, jolle kuuluu edunvalvontana nimenomaan maaseudun asioitten hoitaminen.

Toisekseen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Vehkaoja viittasi terveydellisiin asioihin, mikä varmasti ihan oikein on. Teen vain lyhyen lainauksen hänen johtamansa valiokunnan lausunnosta. Täällä todetaan: "Jos lisäydinvoimaa rakentamalla voidaan korvata kivihiilellä tuotettua sähköä, ympäristöterveydellinen tilanne Suomessa paranee, ja jos sillä estetään fossiilisen energiatuotannon lisääntymistä, estetään terveyshaittoja pahenemasta. Jos välittömien terveysvaikutusten ohella otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta aiheutuvat terveyshaitat, myös maakaasu (Puhemies koputtaa) aiheuttaa ydinvoimaa enemmän terveyshaittoja." Hänen oma valiokuntansa mainitsee tästä asiasta näin. (Puhemies koputtaa) Minä luotan tähän paperiin.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeinen argumentti, jota ydinvoiman kannattajat ovat käyttäneet, on se, että ydinvoimalla saadaan runsaasti edullista energiaa. No, ilmastostrategiassa ajateltiinkin niin, että jos ydinvoimaa rakennetaan, niin vuonna 2010 sähkön kokonaiskulutus olisi korkeampi kuin maakaasuvaihtoehdossa. Sen talousvaliokunta on mietinnössään todennut, mutta jäin ihmettelemään, miksi talousvaliokunta ei huomioinut sitä, että valtioneuvosto tehdessään periaatepäätöksen ydinvoimasta totesi, että se pyrkii pitämään sähkönkulutuksen kasvun ydinvoimavaihtoehdossa samalla tasolla kuin se on ilmastostrategian maakaasuvaihtoehdossa.

Minulle on jäänyt epäselväksi myöskin valtioneuvoston osalta, mikä tämän periaatepäätökseen liitetyn lausuman todellinen vaikutus ja pyrkimys on. Oliko se vain jonkinlainen kuorrutus vai onko tarkoitus, että siitä seuraa joitakin konkreettisia päätöksiä sähkönkulutuksen rajoittamiseksi ydinvoimavaihtoehdossa? Miksi talousvaliokunta ei arvioinut tämän linjauksen vaikutuksia ydinvoiman edullisuuteen suhteessa näihin muihin vaihtoehtoihin?

Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Aulan edelliseen huomautukseen siitä, että nämä ponnet itse asiassa ovat valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä ja erityisesti kauppa- ja teollisuusjaoston esityksistä: näin on. Meistä ne olivat erinomaisia ponsia. Mutta talousvaliokunta sattuu vain olemaan siinä asemassa oleva valiokunta, että meidän oli otettava kantaa siihen perusvoimaratkaisuun toisin kuin vielä valtiovarainvaliokunnan. Tehän toteatte, että on tärkeää turvata kestävän energiatalouden toteutuminen, jolloin toteutetaan perusvoimaratkaisu, jolla turvataan sähkön häiriötön saanti. Aivan, tästä mekin lähdimme. Valiokunta meni vain vielä pidemmälle: häiriötön, turvallinen, edullinen, kestävä, pitkäjänteinen. Kun halusimme varmistaa, että nämä teidän valiokunnastanne tulevat erinomaisen hyvät ponnet toteutetaan, päädyimme siihen, että ainoa vaihtoehto on ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyminen muun muassa siitä syystä, että näin vältymme siltä liikatuonnilta yhdestä maasta, mitä täällä on kritisoitu. (Puhemies koputtaa) Tässä on vastaus myös ed. Karpelalle: tuontiriippuvuutemme yhdestä maasta olisi huomattava (Puhemies koputtaa), eli sähköenergiasta tuotaisiin 40 prosenttia Venäjältä.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma kantani on ollut ja on ydinvoiman lisärakentamisen osalta kielteinen. Olen kokenut, että en tästä huolimatta ole maaseudun kehityksen vastustaja, ed. P. Salo — hän onkin jo poistunut salista. Meidän vahvuutemmehan on monipuolinen energian- ja sähköntuotanto. Näen, että meillä on kaikki edellytykset sekä säästötoimin, järkevän lisätuonnin että myös teknologian kehittämisen myötä ja ennen muuta bioenergian lisäämisen myötä täyttää näköpiirissä oleva lisääntyvä sähkön tarve.

Timo E. Korva  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua kummastuttaa se, että täällä monet, varmaan osa tietämättään ja osa tahallaan, pelaavat kaikkia Euroopan energiapolitiikan kortteja venäläisiin käsiin. Suomeen tuodaan energiasta jo yli 50 prosenttia, niin kuin tiedetään, ja jos Suomessa nyt tehdään päätös, että ydinvoima tuotantovaihtoehtona suljetaan pois, se tasan tarkkaan tietää sitä, että niin kaasusopimusten kuin myöskin sähköntuontisopimusten hinta kohoaa välittömästi. Venäläiset eivät ole alkaneet tehdä pitkäaikaisia sopimuksia juuri tämän epävarmuuden vuoksi. Myöskin on tiedossa, että kun Pohjoismaihin on tullut suuri sähköntuotannon kapasiteetin puute, muun muassa saksalaiset yritykset jo tänä päivänä selvittävät mahdollisuutta ostaa Kuolan niemimaalta ydinvoimaa 500 megawatin verran ja siirtää se Saksaan. Tällaisia suunnitelmia ja tunnusteluja tehdään parhaillaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä puhuttiin hetki sitten linjanvalinnoista. Mielestäni tässä on ennen kaikkea kysymys siitä linjanvalinnasta, valitsemmeko siirtymisen maailmanlaajuiseen kestävään energiatalouteen nopeammin vai hitaammin eli haluammeko hidastaa sitä ydinvoimaratkaisulla vai emmekö halua. Oikeastaan minusta tuntuu, että myös hallitus itse esimerkiksi periaatepäätöksessään myöntää, että näistä vaihtoehdoista on kysymys. Nimittäin ponnessa, josta äsken oli keskustelua, hallituksen omassa ponnessa, ollaan huolissaan siitä, että ydinvoimavaihtoehto laskelmien mukaan nostaisi kulutusta 2,5 terawattituntia enemmän 20 vuoden päästä kuin ydinvoimaton vaihtoehto, ja hallitus liitti ponnen, jossa halutaan päästä tämän niin sanotun KIO1:n tasolle. Tässä asiassa hallitus itsekin operoi KIO1- ja KIO2-käsitteillä, vaikka toisessa yhteydessä sanotaankin, että niin ei pitäisi tehdä. Kyllä mielestäni tämä on hyvin vakava linjanvalinta, kuinka nopeasti me haluamme tehdä välttämättömän muutoksen kestävään energiatalouteen, (Puhemies koputtaa) varsinkin kun esimerkiksi hallituksen ponsi tuntuu poliittisessa harkinnassa (Puhemies koputtaa) jäävän vähän sellaiseksi, että se välttämättä ei ole toteuttavissa, tai ainakaan mitään takeita siitä ei ole.

Reijo  Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mehän jo pystymme omalla käyttäytymisellämme tukemaan joko vihreää energian käyttöä tai sitten ei. Itse esimerkiksi olen tehnyt sopimuksen Jyväskylän Energian kanssa siitä, että ostan vihreää energiaa, josta maksan vähän enemmän. Kesämökilleni tuotan sähkön tuulivoimalla ja aurinkoenergialla. (Ed. Laukkasen välihuuto) — Kyllä se käyttökelpoista on. — Siitä huolimatta näen, että tässä on kysymys perusvoimaratkaisusta, ja se kokonaisuus, mikä talousvaliokunnassa on syntynyt tältä osin, on energiapoliittisesti aivan järkevä. Se on pitkälle luotaava, se on aluepoliittisesti kestävä. Minusta tuntuu, että jos ja kun toivon, että hyväksytään talousvaliokunnan mietintö, me useaksi kymmeneksi vuodeksi linjaamme energiapolitiikkaa sillä tavalla, ettei tarvitse puuttua tähän kysymykseen näin perusteellisesti perusvoiman osalta kuin joskus ehkä 20—30 vuoden päästä. (Puhemies koputtaa)

Varsinaisesti pyysin puheenvuoron oikeastaan vastatakseni ed. Soininvaaran käyttämiin puheenvuoroihin hajautettuun ja työllisyysvaltaiseen (Puhemies koputtaa) teollisuuteen siirtymisestä. Se on ikään kuin samaa keskustelua, kun muistan aikoinaan (Puhemies koputtaa), kun puhuttiin siitä, että siirrytään teollisesta yhteiskunnasta (Puhemies koputtaa) jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Miten kävi?

Toinen varapuhemies:

Pyydän edustajia huomaamaan sen, kun koputan, ja toivon, että vähitellen se puheenvuoro silloin päättyisi.

Marja-Leena Kemppainen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhtä mieltä varmasti tässä keskustelussa ollaan siitä, että pienhiukkaset ovat yksi terveysriski ja paha sellainen. Jokin aika sitten ed. Vehkaoja hieman vähätteli tätä Who:n arviota lisäkuolleisuudesta Euroopassa vuodessa, mitä pienhiukkaset aiheuttavat. On totta, että siitä on osa liikenteestä, mutta yksistään jo keuhkosyövän osuus tuosta summasta on yli 10 prosenttia. Kun sitä verrataan siihen, mitä esimerkiksi Tshernobylistä ennustetaan aiheutuvan 50 vuoden aikana, kyllä se on aika huomattava. Minusta meidän ei kannattaisi terveyskysymyksissä aliarvioida meillä hyvin arvostettuja ja hyvää työtä tekeviä järjestöjä niin Suomessa kuin ulkomailla, jotka kuitenkin tuottavat pohjatietoa ja linjaavat meille hyvin paljon niitä asioita, joista me päätöksiä teemme.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre oli täällä todennut, että tämä on puhtaasti kansallinen ratkaisu. Kuitenkin muun muassa pääministerin viikonlopun puhe viittasi pelotteluun Venäjä-kortilla. Hallituksen koko turvallisuusstrategia, EU-politiikka, globalisaatioselonteko lähtee aivan toisenlaisesta Suomen asemasta tämän hetken alueilla ja lähialueilla. Koko EU on kohtalonyhteydellä sidottu energiariippuvuuteen Venäjästä tai tuonnista joka tapauksessa. Suomi on yksi EU:n jäsenmaita siinä mukana. On uskomatonta, että vielä pelotellaan tällä vanhalla vitsillä, että kun Suomi voittaa Neuvostoliiton jääkiekossa, tulee sähke: "onnittelut stop kaasu stop öljy stop." Nyt on kysymys EU:n ja Venäjän välisestä suhteesta, ja Suomi on siitä osa. On uskomatonta ajatella semmoista tilannetta, että yksinomaan Suomen ja Venäjän välille tulisi sellainen kriisi, jossa emme voisi luottaa sähkön saatavuuteen.

Mikko Immonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen, aikaisemmassa puheenvuorossanne olitte huolissanne siitä, että mikäli ydinvoimapäätös tulee, niin uusiutuvat energialähteet jäävät jalkoihin ja niitä ei asianmukaisesti kehitetä. Historia kertoo kyllä toista. Ydinvoimalaitokset rakennettiin 70-luvulla. 80-luvun alussa ydinvoimalla tuotettiin sähköstä yli 40 prosenttia, ja tänään osuus on 27 prosenttia. Jollakin muulla sitä on sitten tuotettu, ja siinä yksi iso osa, niin kuin ed. Elo täällä kertoi, on juuri tämä uusiutuvien energialähteiden osuus. Eli tässä tämä viesti sitten parhaimmillaan on.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun mielestäni taas aivan päinvastoin näyttää historian tulkinta näissä asioissa. Nimittäin viimeksi kun aikanaan on tehty myönteinen ydinvoimaratkaisu, niin sen jälkeen useiksi vuosiksi esimerkiksi yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon uuden kapasiteetin rakentaminen ja vanhan käyttäminen väheni, ja päinvastoin silloin, kun vuonna 93 taas tehtiin kielteinen ydinvoimapäätös, niin senhän jälkeen esimerkiksi juuri uusiutuvien energioiden, kuten puuenergian, käyttö lisääntyi, eli se oli selvä markkinasignaali sinne, että nyt joudutaan energiaa jostain muualta saamaan, kun sitä ei saada lisäydinvoiman kautta. Kyllä minun mielestäni historian näytöt ovat eittämättä tämän vaihtoehdon puolella, että uusiutuvat ja uusi ydinvoima eivät sovi samaan yhtälöön.

Tanja  Karpela  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikoisin hieman niinikään ministeri Mönkäreen puheenvuoroa. Puheenvuorossani otin kantaa ydinvoiman linjaratkaisuun siinä mielessä, että vaikka ministeri korosti tätä kansallista päätöstä, niin vastauspuheenvuoroni pointti olikin se, että jos päädymme uuden ydinvoimalan rakentamiseen, niin onhan se aika poikkeuksellinen ratkaisu verrattuna Euroopan unionin maissa tehtyihin linjaratkaisuihin. Se oli vastauspuheenvuoroni itse sanoma.

Tähänastinen käsittely on kertonut sen, että me emme todellakaan ole yhden kortin varassa. Kyllä me selviämme ilman uutta ydinvoimalaakin. Kyse on ensisijaisesti siitä, mihin me suuntaudumme tulevaisuudessa niin täällä Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eihän tässä, ed. Brax, mistään tällaisista uhkakuvista ole kyse, kun puhutaan maakaasun käytöstä, kyse on ennen muuta hinnasta ja sen soveltuvuudesta lauhdesähkön, erillissähkön, tuotantoon. Suomeen maakaasua tuovan Gasum Oy:n toimitusjohtaja on sanonut selkeästi, että tarvitaan ydinvoimaa perusvoimatuotantoon ja maakaasu säästettäköön sitten yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon ja levitettäköön putkea myös läntiseen Suomeen.

Ed. Isohookana-Asunmaa tuntuu käyttävän täällä samoja puheenvuoroja kuin 10 vuotta sitten käydyssä keskustelussa, kun vannottiin Barentsin ja Norjan maakaasun varaan. Ei ole niitä putkia näkynyt. Jos norjalaisista on kiinni, ei tule myöskään näkymään, heillä ei ole haluakaan tuoda Suomeen, Suomi on aivan liian pieni markkina-alue. Miksi he kilpailisivat täällä venäläisen maakaasun kanssa, kun joutuvat sitä tekemään Norjassakin, jonne jo putkia on ja moninkertaiset markkinat?

Lopuksi, herra puhemies, vielä tästä "risupaketista", joka minusta on aivan väärä termi, joka tälle kotimaisten, uusiutuvien energialähteiden tukipaketille on annettu. Se on halventava termi. Kysehän on mittavasta, nimenomaan uudesta teknologista, jolla rakennetaan uutta, uusiutuvaa kotimaista energialähdettä. Sen takia sanan risupaketti käyttö tässä keskustelussa ja myös mediassa on rankasti harhaanjohtajaa. Se on merkittäviä teknologiainnovaatioita ja investointeja, joita sille alueelle tarvitaan.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en vastaa ensiksi ed. Laukkaselle, vaan aikanaan ministeri Mönkäre puuttui maakaasuun todeten, että maakaasuvaihtoehto ei ole realistinen sen takia, että sille ei ole käyttöä. Se on minusta aivan uusi peruste. Silloin kun ilmastostrategiaa käsiteltiin ja maakaasuvaihtoehtoa siinä, niin tämä peruste ei tullut lainkaan esille. Ei se peruste myöskään ole täällä talousvaliokunnan mietinnössä, joten tämä on minusta aivan uusi väite, johon ministeri kyllä saisi vastata, mitä tämä tarkoittaa.

Sitten maakaasun hintaan, jota ed. Markkula-Kivisilta äsken kommentoi. On valitettavaa, että talousvaliokunta ei ole tutkinut muiden valiokuntien kantoja. Me nimittäin ympäristövaliokunnassa tätä asiaa selvittelimme toden teolla, ja lausunnossammehan todetaan, että Suomen sopimukset vakauttavat hintaa ja että yhdestä toimittajasta ja yhdestä putkiyhteydestä aiheutuvat hintariskit eivät sitten näytä tulevaisuudessa todennäköisiltä. Eli sekään peruste ei käy tässä maakaasuvaihtoehdon hylkäämisessä, johon äsken puutuin.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen kysyi, miten sitten kävi. Katsotaanpas vähän, miten teollisuuden työpaikoille on tapahtunut. 80-luvun alusta asti itse asiassa sattumalta vuoteen 93 asti teollisuuden työpaikat laskivat joka vuosi säännöllisesti pikkuisen alaspäin ja meillä oli laskeva trendi siinä, kuinka paljon teollisuus työllistää väkeä. Vuoden 93 jälkeen teollisuus on taas työllistänyt enemmän. Missä se on työllistänyt? Se on työllistänyt nimenomaan valmistavassa, hajasijoitetussa, vähän energiaa vaativassa teollisuudessa, eikä se suinkaan ole työllistänyt pelkästään mitään juppi-insinöörejä, vaan voitte esimerkiksi mennä katsomaan Sieviin, minkälaista perusduunaria siellä pystytään työllistämään hyvin pienillä energiapanoksilla ja siten, että työpanoksen osuus tuotannosta on huomattavasti suurempi kuin perusteollisuudessa, joka sinänsä on välttämätöntä mutta johon erikoistuminen ei ole kovin kannattavaa.

Sitten haluaisin todeta, (Puhemies koputtaa) että sosiaalivaliokunnan mietinnössä sanottiin, että "jos korvaa kivihiiltä", mutta hallituksen perusteluissahan sanotaan, että ydinvoima tekee mahdolliseksi käyttää kivihiililaitoksia pidempään, elikkä korrelaatio on päinvastoin.

Markku  Markkula  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua huolestuttaa tässä keskustelussa erityisesti se, että täällä ydinvoiman vastustajat ovat esittäneet runsaasti hyvinkin käsittämätöntä uhka- ja kauhukuvien maalailua. Terveyskeskustelu on nimenomaan ollut sitä, mutta sitä on jo nyt konkretisoitu vastauspuheenvuoroissa niin paljon, että haluan vain siitä lyhyesti todeta, että kuten tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa yksikäsitteisesti todetaan — yksimielisesti — niin ydinvoimavaihtoehdossa on mahdollista alentaa hiilidioksidipäästöjä 8—9 miljoonalla tonnilla, eli noin 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Toinen asia, mielenkiintoinen sinänsä, saattoi kuulostaa jostakusta loogiselta, kun ed. Vehviläinen täällä esitti negatiivisena asiana, että tämän ydinvoimalan tekninen käyttöikä on 60 vuotta. Tämä on nimenomaan hyvä asia, että tekninen käyttöikä on näin pitkä. Se on osoitus hyvästä insinööritaidosta (Puhemies koputtaa), se on osoitus siitä, että se pitää sisällään sekä turvallisuuden että myös terveysvaihtoehdot. (Puhemies koputtaa) Eri asia on sitten, miten toiminnassa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti halutaan aikanaan tulevina vuosikymmeninä edetä, mutta pitää erottaa faktat eikä puhua vain kauhukuvista.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu eri energiantuotantotapojen erilaisista riskeistä. Esimerkiksi kokoomuksen taholta nyt jo useaan otteeseen on todettu, että ydinjäteongelma on meillä Suomessa ratkaistu asia. Eduskuntahan antoi viime keväänä luvan loppusijoituslaitoksen rakentamiseen, mutta samanaikaisesti se velvoitti hyvin tiukkoihin jatkotutkimuksiin. Nyt Säteilyturvakeskus on viimesyksyisessä arviossaan todennut, että ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät tutkimushaasteet ovat ennakoituja suurempia eikä tutkimuksia saada tehtyä aiotussa kymmenessä vuodessa. Ydinjätteen loppusijoitusta ei kai voi hyvällä tahdollakaan kutsua selvitetyksi tai voitetuksi kannaksi, jos asiat ovat tällaisessa jamassa, ja ottaen vielä huomioon sen, että jätteet säilyvät kymmeniä tuhansia vuosia vaarallisina. Toivoisin hieman parempia perusteluja.

Kalevi Olin /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusteluun tuulivoimasta haluan sanoa, että parisen vuotta sitten kaikista maailman tuulivoimaloista 99 prosenttia oli Kalifornian osavaltiossa, siellä tuotettiin yksi prosentti sähköstä. Sen jälkeen Saksa on satsannut ja Tanskasta on kerrottu, että siellä on tilanne muuttunut. Kaikkiaan maailmassa on noin 430 ydinvoimalaa, eurooppalaisista maista — kun on viitattu Euroopan unioniin — Ranskassa niitä on 58, ja kaikkiaan maailmassa parisen vuotta sitten 29 voimalaa oli suunnitteilla. Jos jossain rakennetaan, niin Suomi olisi tässä suhteessa ainakin turvallinen.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Kallille, joka ajat sitten epäili sitä, että vastalauseeseen otetut luvut puun energiakäytön lisäämisestä olisivat jotenkin kohtuuttoman epärealistisia. Nämä arviot perustuvat täysin asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin, Vtt:n arvioihin ja asiantuntijoiden lausuntoihin, joita myöskin keskustan eduskuntaryhmä käytti tehdessään tämän selvityksen, ja nimenomaan keskustan eduskuntaryhmän selvityksiin myöskin nämä luvut pohjautuvat.

Ed. Petri Salo viittasi MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän kantaan siitä, että hänen mukaansa maaseudulle olisi parempi, jos ydinvoimala rakennetaan. Hän oli hyvin erikoisin sanakääntein tämän sanonut. Täytyy sanoa, että ydinvoima on hyvin tunteikas asia. Se laittaa sinänsä ihan fiksut ja järkevät ihmiset pitämään suorastaan pölhöpopulistisia puheenvuoroja ydinvoiman puolesta, ja niitä nyt on kuultu myös monessa muussa paikassa. Tähän tunteikkaaseen ydinvoiman puolustamiseen ja (Puhemies koputtaa) keskusteluun voi hyvin kyllä lainata Oscar Wildea, joka jo aikoinaan totesi, (Puhemies koputtaa) että kaikki huono runous kumpuaa aidosta tunteesta.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu siitä, mikä on varastamista tulevaisuudelta. Minun mielestäni maakaasun polttaminen — maakaasu on mitä hienoin kemianteollisuuden raaka-aine muun muassa — lauhdesähkönä, jossa energiasisällöstä menee puolet mereen, on, jos mikä, varastamista tulevaisuudelta ja tulevilta sukupolvilta.

Sitten täällä jo todettiin ed. Braxille Venäjän-kaupasta. Kysymys on nimenomaan hintariskistä. Ei ole niin, että Euroopan unioni ostaa Venäjältä kaasua, vaan yritykset ostavat. Yritykset käyvät venäläisten yritysten kanssa kauppaa, ja kaikki tiedämme, että jos on vähän tarjontaa ja paljon kysyntää, niin hinta tuppaa nousemaan.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän ratkaisuamme seurataan maailmalla tarkasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että viime kuukausien aikana Suomen suurlähetystöjen edustalla Wienissä ja Brysselissä on nimenomaan osoitettu mieltä ydinvoimalasuunnitelmia vastaan. Ydinvoiman lisärakentamisella ei todellakaan ole Suomen imagoon ja maineeseen mitään positiivista vaiku-tusta, päinvastoin.

Eikä vähiten tähän vaikuta tietenkään se, mistä edustajat Hellberg ja Karpela ovat puhuneet, että Euroopan unionin useissa maissa on päädytty alasajamaan ydinvoimaloita, muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Belgia on ... päinvastoin kuin ed. Korkeaoja edellisessä puheenvuorossa sanoi, että halpa ydinenergia on kilpailuetu suomalaiselle teollisuudelle, päinvastoin, uudesta ydinenergiasta voi tulla kompastuskivi suomalaiselle teollisuudelle, ja me menettäisimme kilpailuetua esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuuteen verrattuna, kun Ruotsissa on tehty ympäristöystävällinen päätös ydinvoiman alasajosta.

Timo Ihamäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut mukana solmimassa Kioton sopimusta, ja sen mukaan hiilidioksidipitoisuudet pitäisi vähentää vuoden 1990 tasolle. Lähes kaikki tahot ovat olleet innokkaasti tätä sopimusta tekemässä ja sitä tukemassa. Kun Kioton sopimus on menty tekemään, pitää yrittää pitää siitä kiinni eli toimet on suunnattava siihen, että voimme pitää tekemämme sopimukset voimassa. Mutta samalla pitää yrittää myöskin pitää hyvinvointiyhteiskunta pystyssä, että meillä olisi kakkua, jota täällä taas niin innokkaasti päästäisiin jakamaan.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu tulevien sukupolvien näkökulmasta hyvin laveasti. Itse näen niin, että tämän päivän päättäjän pitäisi tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla mahdollisimman vähän sidotaan tulevien sukupolvien käsiä eli heidän valinnanmahdollisuuksiaan vaikka tällä energiapolitiikan alalla. Siltä kannalta minusta ydinvoima on erittäin ongelmallinen periaatteellisesti, koska se jättää monia epävarmuustekijöitä ja ongelmia tuleville sukupolville, uraanikaivosten loppuunajamisen, vanhat ydinvoimalat, jätteet. Nämä periaatteelliset kysymykset ovat omassa mielessäni oikeastaan kaikkein tärkeimpiä tässä ratkaisussa. Hyväksyn jopa sen hyvin, että talouskasvu voi olla hitaampi tai kulutusmahdollisuudet voivat olla vähäisempiä, jos voimme jättää tavallaan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja tilaa tulevaisuuteen emmekä sido käsiä lyhytnäköisillä ydinvoimaratkaisuilla, niin kuin eräät ovat tekemässä.

Timo   Kalli  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle ja ed. Kiviniemelle: Suomen metsien kasvu on 79 miljoonaa kuutiometriä ja teollinen runkopuun käyttö on 72 miljoonaa. Metsien kestävä käyttösuunnitelma on 66 miljoonaa. Jos oravan pesät ja variksen pesätkin otetaan huomioon, niin ei millään ole mahdollisuutta tähän skenaarioon upottaa 12:ta miljoonaa kuutiometriä, tai sitten joudutaan luopumaan kestävästä käytöstä, hakkaamaan varantoja tai varastamaan naapurin puolelta.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallille heti voisi todeta, jotta valiokunnassahan todettiin näin, että on mahdollista nostaa tuonne 11—12 miljoonaan kuutioon eikä tulisi mitään ongelmaa vielä, ja se vielä lähti siitä, että se on kannattavalla tavalla.

Mutta itse asiassa pyysin puheenvuoron työllistävyysnäkökulmasta. Kun työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuunneltiin asiantuntijoita, niin kaksi työministeriön edustajaa antoi selkeän lausunnon jopa kirjallisesti siitä, jotta kummankin vaihtoehdon mukaan voidaan elää. Ei tule ongelmaa siitä, jotta vaikka ei rakenneta ydinvoimaa, voidaan hoitaa sama teollinen pohja, eivätkä työpaikat vähene, tai vaikka se rakennetaan. Myös ympäristöministeriö totesi saman asian.

Mutta sitten ed. Soininvaaran näkemykseen siitä, mihin suuntaan meidän teollisuuttamme pitää kehittää. Minä kyllä näen, että mekaanisen teollisuuden puolella on hirveän paljon mahdollisuuksia, koska Tanskassa, jossa ei ole omaa puuta ollenkaan, on monikymmenkertainen mekaanisen puunjalostuksen osuus. Se vie vähän energiaa, mutta on työllistävää. Olemme me (Puhemies koputtaa) nyt aika pöhköjä, jos me emme Suomessa osaa tätä käyttää hyväksi.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soininvaara ryhmäpuheenvuorossaan totesi, että edellisen ratkaisun, 90-luvun alun ratkaisun, jälkeen on kuitenkin kotimaisten kehitys edistynyt. Tämä pitää varmaan paikkansa. Luulen, että nyt on erilainen tilanne. Se juna on nyt liikkeellä. Me kaikki olemme yksimielisiä juuri uusiutuvien energiamuotojen kehittämisestä. Nyt on erilainen tilanne kuin kymmenen vuotta sitten.

Täällä on Esa Härmälän kannanottoa kommentoitu. Ymmärrän, että hän on maatalouden etujärjestön puheenjohtajana huolestunut sähkön hinnasta. Maatalouselinkeinossa korkea sähkön hinta tietysti tuntuu suoraan sähkölaskuna, mutta vielä paljon enemmän tuotantotarvikkeiden hinnannousuna.

Lauri  Oinonen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että sopat ja vellit menevät sekaisin, kun pannaan ydinsähkö ja bioenergia vastakkain. Kyllä asia niin on, että bioenergia on ennen kaikkea, kun yksityinen henkilö vertaa, lämmitysenergiaa. Siksi olenkin tehnytkin lakialoitteita, että puulta, hakkeelta ja pelletiltä pitäisi arvonlisävero ottaa pois tykkänään. Samoin kaikelta muulta bioenergialta ja näiltä polttolaitteilta arvonlisäveroa alentaa. Tällä edistettäisiin kotimaisen bioenergian ja luonnonmukaisen energian käyttöä.

Sitten katson, että halpa sähkö on köyhän etu. Tämän päivän sähkönsäästäjiä ovat ne pientä eläkettä saavat henkilöt, joilla palaa yksi lamppu olohuoneessa ja siinäkin mahdollisimman pieni wattimäärä. Siinä se sähkönsäästö. Ilomielellä soisin, että palaisi enemmän sähköä näissäkin tapauksissa.

Ja vielä yksi asia: Liikennettä pitäisi saada mahdollisimman paljon sähkövetoiseksi. Sekin olisi ilmastoystävällistä, joten (Puhemies koputtaa) kyllä virtaa pitää olla.

Pirjo-Riitta Antvuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on muutaman kerran väläytelty tätä niin sanottua Venäjän-korttia. Voihan sitä tietysti siksikin sanoa, mutta kyllä tosiasia on kuitenkin, että niin kauan, kun me olemme yhden suunnan varassa, on aina olemassa tietty saanti- ja hintariski. Meidän energiavaltainen teollisuutemme kuitenkin käyttää 40 prosenttia Suomen sähköstä. Olen sitä mieltä, että meillä on kyllä suuri vastuu siitä, että maamme teollisuus saa kohtuuhintaista energiaa ja että energiansaanti on myöskin ennustettavaa.

Tosiasia on myös se, että nyt olemme Venäjän varassa yksinomaan. On aivan illuusio niin kauan, kun Ruotsi sanoo ydinvoimalle mukamas "ei" ja myöskin maakaasulle "ei", todellakin kuvitella, että Norjasta tuodaan maakaasua.

Mauri  Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty paljon keskustelua maakaasusta, maakaasun saatavuudesta. Euroopan unionin energiapolitiikka nojaa pitkälti tänä päivänä maakaasuun. Kuitenkin unionin alueella, mukaan lukien Norjan esiintymät, maakaasun laskettu riittävyys on noin 25 vuotta nykykulutuksella. On mielestäni aika lyhytnäköistä rakentaa mittavaa energiantuotantoa näin lyhyeksi aikaa niin haavoittuvaiselle kannalle. Unionin ja Venäjän välillä on käyty neuvotteluja maakaasukaupan osalta, ja Venäjä on luvannut toimittaa kaasua. Mutta täällä on ansiokkaasti useassa puheenvuorossa nostettu esiin nimenomaan hintariski. Silloin, kun unionin omat kaasuvarat ovat loppu tai loppumassa, hintariski on todellinen.

Hanna  Markkula-Kivisilta /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu moneen otteeseen siihen, että tietyt maat ovat tehneet päätöksen luopua ydinvoimasta. Esimerkiksi Ruotsin osalta on hyvin mielenkiintoista mielestäni se, että päätös on tehty vähän reilut 20 vuotta sitten, mutta vieläkään ei ole keksitty sitä keinoa, millä tuo päätös voitaisiin täytäntöön panna, eli sitä, millä ydinvoima voitaisiin korvata.

Itse asiassa päästöjen kannalta hyvin paljastavaa on se, että kuitenkin tähän päätökseen vedoten Ruotsille annettiin lupa Kioton sopimuksen taakanjaon yhteydessä lisätä kasvihuonekaasupäästöjä 4 prosentilla vuoden 90 tasosta, kun Suomelle esimerkiksi määrättiin nollatilanne.

Ed. Huovinen, joka täältä nyt ehti jo poistua, halusi lisäkantoja ydinjätteen loppusijoitukseen ja totesi, että se on kymmeniätuhansia vuosia vaarallinen. Tosiasiassahan kysymys on siitä, että ensimmäinen 10 000 vuotta, joka toki on hyvin pitkä aika, on se, joka on ratkaisevaa. Mutta mikäli me jatkamme tällä fossiilisten polttoaineiden käytöllä, meidän on ihan turha miettiä sitä, kuinka se ydinjätehauta (Puhemies koputtaa) kestää 10 000 vuotta. Kyllä me ehdimme elämän edellytykset tuhota tästä maailmasta sitä ennen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elo on varmasti jo Porissa, mutta totean nyt kuitenkin, että näiden sanomalehtijuttujen perusteella on käyty jo kaksi kertaa keskustelua: viikko sitten tiistaina ja sitä edellisenä perjantaina. Niitten tuulivoimalehtijuttujen perusteella pyysin yläkerran asiantuntijoita hankkimaan Tanskasta ajankohtaiset tiedot ja niitä äsken lueskelin.

Ed. Kallille luen, mitä Metsäntutkimuslaitos ilmoitti teidän johtamassanne valiokunnassa teidän ollessanne paikalla: "Metsien suurin kestävä hakkuumäärä on 68 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, josta vuosina 95—99 puuta hakattiin 55 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa eli selvästi vähemmän kuin olisi voitu hakata. Hakkuutähteen kokonaismäärä suurimman kestävän hakkuun määrän laskelmassa on 22 miljoonaa kiintokuutiometriä." Sen jälkeen pohdiskellaan sitä, mikä on taloudellisesti merkittävää. Tässä suhteessahan maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen laskelmissa oli 2—4 miljoonaa kiintokuutiometriä eroa.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun kotipitäjässäni on paljon turkistarhaajia, ja he hienosti suhteuttivat tämän asian, mistä tässä loppujen lopuksi on kysymys, kun puhutaan perusvoimasta ja puhutaan tuulivoimasta ja puhutaan muista energialähteistä. Turkistarhaaja kertoi, että kyllä se on, Petri, sillä lailla, että vaikka hän hinkkaa kotona eboniittisauvaa turkisnahkaa vasten, Pietarsaaressa ei lähde paperitehdas pyörimään. Se ei vain kerta kaikkiaan lähde. Nämä suhteet, mistä me puhumme, tuulivoiman määrästä ja energian tuottavuudesta, ovat niin erilaisia kuin silloin, kun puhutaan suurista energiaa vaativista laitoksista ja niitten toimintakyvystä. Puhutaan aivan eri määristä. Jo pikkupoikana minä opin, silloin kun 40 astetta oli vielä joskus aikanaan pakkasta — nyt kun saastetta on tullut, semmoisiin pakkasiin ei Suomessa enää päästäkään — että mitä kylmempi oli, sitä suorempaan savu nousi savupiipusta ylöspäin. Se tarkoitti, että kun energiantarve on suurin, silloin ei ole tuulta ollenkaan, pyörät eivät pyöri.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluan vielä viitata lyhyesti hallituksen periaatepäätökseen, sen liitteeseen 3, sivulle 28, jossa todetaan, että ydinvoiman lisärakentaminen heikentää uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä enemmän kuin tapahtuu KIO1-vaihtoehdossa. Toinen lainaus liitteestä 3, sivu 29: Hallitus toteaa edelleen, että uusi ydinvoimalaitosyksikkö saattaa vähentää pienten yhteistuotantolaitosten kannattavuutta ja jopa estää uudet investoinnit.

Puhemies! Yleensäkin täällä on todettu, että mitään pakettia ei ole. Jo nämä lainaukset puhuvat sen puolesta, että mitään pakettia ei myöskään voi olla. Totean vielä Bioenergiayhdistyksestä, että sen keskeinen jäsen on Pohjolan Voima Osakeyhtiö, että sen kaltaiset jäsenet ovat mukana.

Ed. Marja-Leena Kemppainen puhui keuhkosyövistä. Niitähän on kahta laatua: toista on (Puhemies koputtaa) noin 90 prosenttia, toista 10 prosenttia. Tämä 90 prosenttia esiintyy vain tupakoitsijoilla.

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsihan tuottaa sähköstään puolet ydinvoimalla ja puolet vesivoimalla. Ruotsalaiset vastustavat maakaasua ja pitävät sitä liian saastuttavana, eli se siitä!

Sitten täällä on puhuttu teollisuuden imagosta. Samaa asiaa kysyttiin Jämsänjokilaakson edustajilta — siellä on maailman suurin paperikonekeskittymä — kumpi on haitallisempi, se, että syytetään, että paperia tuotetaan jotenkin kyseenalaisella tavalla, vai se, että ei saada halpaa energiaa. Kyllä siellä työnantajan edustaja sanoi, että he ovat huolissaan halvan energian saatavuudesta, eivät niinkään siitä, miten se on tuotettu, kun se Suomessa tuotetaan vielä kestävän kehityksen mukaisena, joten se siitä! Nämä, jotka näitä tehtaita pyörittävät, ja alan ihmiset sanovat näin.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä suuresti arvostan MTK:n puheenjohtajaa Esa Härmälää. Hän on tunnettu ja tunnustettu maaseudun etujen ajaja. Kun hän tässä yhteydessä tulee julkisuuteen, kyllä se on vakavasti pohdittu ja mietitty, mitä hän sanoo. Minusta on aika kevytnäköistä se, että ed. Mari Kiviniemi tyrmää tällä tavoin kuin hän äsken teki puheenjohtaja Härmälän näkemykset tämän asian osalta. Minusta se oli jopa loukkaavaa.

Mitä tulee Ruotsin ratkaisuun, me kaikki tiedämme, millä tavalla erityisesti siellä valitettavasti sosialidemokraatit toimivat poliittisesti tämän kysymyksen osalta. He tekivät jälleen päätöksen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kun ne laitokset ovat vanhentuneet, sitten ne ajetaan alas. Sitä tarkoittaa niiden laitosten alasajaminen. Turha sitä on piilotella, asiat vaan näin ovat. (Puhemies koputtaa)

Sitten työllisyysvaikutuksista. Talousvaliokunnan mietintö, kun se toivon mukaan toteutuu, maksimaalisella tavalla pystyy myöskin turvaamaan meidän työllisyyttämme näihin muihin vaihtoehtoihin nähden.

Toinen varapuhemies:

Replikoinnin viimeinen puheenvuoro, ed. Luhtanen!

Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean sen, että kyllä valiokunta perehtyi huolella saatuihin lausuntoihin. Totean vaan, että useimmat valiokunnat olivat valinneet sellaisen työskentelytavan, että ne itse esittivät erilaisia näkökohtia puolesta ja vastaan. Tästä tietysti seurasi se, että näistä vaihtoehdoista oli sitten hyvä valita erilaisia näkökohtia. Niitä kyllä hyödynnettiin todella hyvin, ja täysin mahdotonta tietysti on se, että kaikkia olisi siteerattu meidän omassa mietinnössämme. Se oli teknisesti jo mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että kansanedustajat lukisivat huolella talousvaliokunnan mietintöön sisältyvän ydinvahinkovastuuta koskevan seikkaperäisen selostuksen. Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. On äärettömän tärkeätä, että mielletään, mistä on kysymys, ettei puhuttaisi perättömiä tietoja. Totean, että ydinvahinkovastuut perustuvat kansainväliseen sopimukseen ja niitä ollaan paraikaa uudistamassa. Puheenvuorossani totesin, että on olemassa juuri istuva toimikunta, jonka tehtävä on tehdä Suomen osalta nämä uudet (Puhemies koputtaa) tarkistukset ydinvastuusopimukseen, ja tarkoituksena on nimenomaan nostaa ydinvahinkovastuun ylärajaa moninkertaisesti siten, että myös vakuutussummien katsotaan kattavan kaikki ajateltavissa olevat onnettomuusvahingot. Toivon, että näistä teksteistä ei annettaisi perättömiä lausumia. Tämä on hyvin tärkeä asia.

Toinen varapuhemies:

Nyt mennään lausunnon antaneitten valiokuntien puheenjohtajien puheenvuoroihin, jotka ovat nopeatahtista keskustelua, enintään 7 minuutin puheenvuorot.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on ydinvoimapäätöksestä antamassaan lausunnossa tarkastellut vain yhtä yhteiskunnan kokonaisedun osasta elikkä valtiontalouden ja kansantalouden näkökulmaa. Lisäksi olemme tutkailleet perusvoima- ja energiavaihtoehtoja taloudellisten ohjauskeinojen, erityisesti verotuksen, näkökulmasta.

Valtion- ja kansantalouden näkökulmaa valiokunta on arvioinut normaalitilanteen pohjalta. Sitä voidaan sanoa niin sanotusti business as usual -tarkasteluksi. Valiokunta ei ole ottanut huomioon poikkeustilanteisiin liittyviä kysymyksiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valtion vastuu ydinjätteen varastointikustannuksista tai mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden seurauksista. Toinen vastaava poikkeusasia on hankkeen investointiriskin ulottuminen jonkun poikkeusolosuhteen vuoksi hakijayhtiön osakkaiden ulkopuolelle, ja kolmantena myös periaatepäätöksen vaikutus Suomen ympäristökuvaan on tästä kansantalouden tarkastelusta jätetty pois.

Kansantaloudellisten vaikutusten arviointi keskipitkällä ja pitkällä, viiden ja kymmenenkin vuoden, tähtäimellä on erittäin haastavaa ja siinä on tehtävä vääjäämättä monia eri oletuksia, jotka vaikuttavat lopputuloksiin. Tämän periaatepäätöksen antamisen yhteydessä valtioneuvosto ei tehnyt mitään uutta tutkimusta tai selvitystä. Siksi valiokuntamme on nojautunut parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon elikkä Kansallisen ilmastostrategian selvityksiin ja taustatietoihin, joissa arvioitiin erilaisten energiaratkaisujen vaikutuksia elikkä niin sanottua maakaasuvaihtoehtoa, tunnettua KIO1:tä, ja ydinvoimavaihtoehtoa, KIO2:ta, ja näihin muun muassa liitettiin eri energiaratkaisuja. Nyt täällä on tullut esille kysymys, ovatko nämä realistisia vai eivät, mutta valitettavasti muista vaihtoehdoista tutkittua tietoa ei ole saatavilla.

Kansantalouden kannalta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen antamisen yhteydessä olennaisen lisälinjauksen. Valtioneuvosto totesi, että se pyrkii pitämään sähkönkulutuksen kasvun ydinvoimavaihtoehdossa samalla tasolla kuin se on ilmastostrategian niin sanotussa maakaasuvaihtoehdossa. Tosin se, mitä tästä konkreettisesti seuraa, on vielä epäselvää.

Valiokunnan lausunto on valmisteltu eri jaostojen hyvällä yhteistyöllä. Päävastuun valmistelusta kantoi kauppa- ja teollisuusjaosto, ja muita valmisteluun osallistuneita olivat vero-, asunto- ja ympäristö- sekä maatalousjaosto. Valiokunta päätyi keskustelun jälkeen antamaan neutraalin lausunnon, eli se ei ota kantaa ydinvoimaratkaisun puolesta taikka vastaan. Siksi lausuntoa on tarkasteltava kokonaisuutena ja kiinnitettävä huomiota erityisesti johtopäätöksiin. Yksittäisiä lauseita irrottelemalla ei lausunnosta saa oikeaa käsitystä. Valiokunta kuitenkin korostaa perusvoimaratkaisun tarvetta ja myös kotimaisen perusteollisuuden energiantarvetta mutta ei ota kantaa siihen, minkälaisella sisältöratkaisulla se tulisi tehdä, ydinvoimalla tai sitten mahdollisesti maakaasulla.

Syy siihen, että lausunto on neutraali, ei ole pelkästään siinä, että valiokunta olisi koettanut vain tasapainotella tai välttää äänestämisen, sillä kun arvioidaan ydinvoimapäätöksen tai mahdollisesti vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia valtiontalouteen ja kansantalouteen, näihin todellakin liittyy niin monenlaisia oletuksia, jotka tekevät johtopäätökset epävarmoiksi. Oletuksia liittyy esimerkiksi sähkön hintaan. Sähkön hinnan luotettava ennakointi pitkällä tähtäimellä on vaikeaa, varsinkin kun siihen vaikuttavat myös tietoiset politiikkaratkaisut. Niinpä yksiselitteisen ja lopullisen vastauksen antaminen siitä, mikä vaihtoehto on edullisin, on vaikeaa, ja tämä kuvastuu valiokunnan mietinnössä.

Valiokunta on arvioinut ilmastostrategian mukaisten perusvoimaratkaisujen eli ydinvoima- ja maakaasuvaihtoehtojen välistä kokonaistaloudellista eroa. Maakaasun lisäkäyttöön perustuva vaihtoehto johtaa jonkin verran suurempiin kokonaistaloudellisiin kustannuksiin kuin ydinvoimapainotteinen vaihtoehto. Näiden välinen ero kokonaistaloudellisissa kustannuksissa ei ole valiokunnan mielestä kuitenkaan periaatepäätöksen arvioinnin kannalta ratkaiseva. Myöskään taloudellisiin ohjauskeinoihin, kuten verotukseen, liittyvät tekijät eivät anna yksiselitteistä perustetta arvioida vaihtoehtojen keskinäistä paremmuutta.

Edellä mainitsin jo valtioneuvoston linjauksen, jonka mukaan se aikoo ydinvoimaratkaisussakin rajoittaa sähkönkulutuksen kasvua. Tästä on vireillä Vtt:ssä ja Vattissa uusi selvitystyö, jossa sähkönkulutuksen kasvua rajattaisiin nimenomaan veronkorotuksilla ja tutkittaisiin näiden vaikutuksia. Alustavien tietojen mukaan tällaiset ratkaisut nostaisivat ydinvoimavaihtoehdon kustannuksia elikkä edullisuusero suhteessa maakaasuun näyttäisi kapenevan, mutta tähänkin liittyy edelleen aika monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Valiokunta ei siis ole asettanut ratkaisuja paremmuusjärjestykseen mutta toteaa, että on kestävän energiatalouden kannalta tärkeää turvata riittävä perusvoima Suomen olemassa olevalle teollisuudelle.

Kansantalouden kehityksen arvioinnin vaikeus liittyy myös siihen, että ydinvoimaratkaisun ja toisaalta vaihtoehtoisten ratkaisujen taustalla on erilaisia strategisia näkemyksiä Suomen talouden kilpailukykytekijöistä. Periaatepäätöksen taustalla on näkymä Suomen niin sanotun perusteollisuuden energiahuollon varmistamisesta vakaaseen ja ennakoitavaan hintaan. Tietysti tästä näkökulmasta maakaasun lisäkäyttöön liittyy epävarmuutta hintakehityksestä, josta täällä on jo keskusteltu.

Laadullisesti toisenlaisena strategisena näkymänä tulivat asiantuntijakuulemisessa esille uuden energiateknologian ja sille perustuvan teollisuuden kasvuedellytykset. Näillä uusilla aloilla on puolestaan arvioitu olevan mittavat maailmanlaajuiset markkinat tulevaisuudessa. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille epäilyksiä siitä, että ydinvoimaratkaisu voisi hidastaa näiden uusien energiateknologioiden käyttöönottoa.

Energiaverotuksen osalta voi sanoa, että suunta on väistämättä kiristyvä, rakennettiin ydinvoimaa tai ei. Ilmastostrategiaan sisältyi tavoite käyttää energiaverotusta ohjausvälineenä ja hillitä sitä kautta myös kulutuksen kasvua. Tässä suhteessa uutta tietoa ei ole ollut tarjolla. Ilmastostrategiassahan näitä laskelmia energiaverotuksen korotuksen vaikutuksista kansantuotteeseen ja kansalaisten kulutusmahdollisuuksiin tehtiin sekä ydinvoimavaihtoehdossa että maakaasuvaihtoehdossa, ja kuten todettu, ydinvoimavaihtoehto oli jonkin verran edullisempi, mutta tulokset menevät edullisuusvertailussa myös keskenään limittäin.

EU:n piirissä päästökaupasta tehtävät ratkaisut ja myöskin yhteisistä energiaverotuksen minimitasoista tehtävät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti näihin mahdollisuuksiin. Valtion tukien kannalta on selvää, että ydinvoima ei niitä kaipaa. Kuitenkin on muistettava, että valtio ja kunnat omistavat Teollisuuden Voima Oy:n osakekannasta 43 prosenttia omistamiensa yhtiöiden kautta. Niinpä hankkeen taloudellisella kannattavuudella on välillisiä vaikutuksia julkistalouteen ja tietysti myöskin siihen liittyvillä riskeillä.

Uusiutuviin ja kotimaisiin energialähteisiin perustuvat ratkaisut vaativat vauhditukseksi useimmiten valtion tukea, joko verotuksen tai suoran tuen kautta, se on ilmeistä, ja liikkumavara tähän on riippuvainen taloudellisesta kehityksestä, johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään energiaratkaisu. Toisaalta erityisesti teknologiatukien taustalla on myös investointiajattelua, jossa sijoituksilla pyritään vaikuttamaan tulevaan kehitykseen, joten niitä ei voi nähdä pelkästään valtiontalouden rasitteina.

Valtiovarainvaliokunta korostaa kaikissa tapauksissa energian säästön ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisen merkitystä sekä hiilivoiman osuuden vähentämistä. Näiltä osin talousvaliokunnan esittämät lausumat vastaavat sisällöltään hyvin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksia. Mutta on kuitenkin aika vapaasti tulkittua, mitä talousvaliokunnan puheenjohtaja täällä keskustelussa esitti, että nämä asiat sidotaan nimenomaan ydinvoimaratkaisuun. Sillä tavalla valtiovarainvaliokunta näitä lausumia muun muassa hiilen käytön rajoittamisesta, energiansäästön yleislaista tai uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön ostovelvoitteen käyttöönotosta on esittänyt.

Matti   Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! "- - ydinvoiman käyttöön energiatuotannossa liittyy mittavia yhteiskunnallisia riskitekijöitä." Näin hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan, jossa käsiteltävänä olevaa asiaa on käsitelty ydinvoimalaitoksia koskevien valmius- ja pelastuspalvelujärjestelmien sekä poliisitoimen turvallisuusjärjestelyjen näkökulmasta. Nämä näkökohdat on tarpeen ottaa huomioon, kun eduskunta arvioi ydinvoimaratkaisua ja sitä, onko se yhteiskunnan kokonaisedun mukainen vai ei. Valiokunta korostaa, että ydinvoiman käyttöön ja mahdollisiin toimintahäiriöihin on varauduttava suunnitelmallisesti. Todettakoon, että hallintovaliokunta ei lausunnossaan ole ottanut lainkaan kantaa lupahakemuksen pääasiaan eikä ole myöskään selvittänyt ydinjätteiden varastointiin liittyviä ongelmia ja riskejä.

Arvoisa puhemies! Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta katsoo, että Suomen nykyinen lainsäädäntö ja sen perusteella annetut ohjeet ovat ydinvoimalaitosten ja myös mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön turvallisuusjärjestelyjen näkökulmasta hyvällä tasolla. Lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla ohjeilla viranomaisten toimintaedellytykset on riittävästi turvattu. Näistä viranomaisista Säteilyturvakeskus on keskeisessä asemassa.

Uutta ydinvoimalaitosta koskevat vaatimukset ovat aiempaa tiukemmat. Tavoitteena on poistaa sellaiset turvallisuutta vaarantavat tekijät, jotka on tiedostettu uuden tiedon pohjalta. Olennaisin lisätieto koskee mahdollisuuksia estää radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön, vaikka itse reaktori vaurioituisi. Tältä osin uutta laitosta koskevat turvallisuusvaatimukset ovat selvästi ankarampia kuin nykyisiä laitoksia rakennettaessa sovelletut vaatimukset.

Arvoisa puhemies! Onnettomuustilanteisiin varautumisen osalta valiokunta katsoo, että varautumissuunnittelua koskeva hallinnollinen säädöstö ja ohjeet ovat riittävät ja antavat hyvän perustan niin varautumissuunnitteluun kuin yhteistyöhön kaikkien osapuolten kesken. Säädökset ja ohjeet soveltuvat myös mahdollisen uuden voimalaitosyksikön varautumissuunnitteluun.

Viranomaisten toimintavalmiuden osalta hallintovaliokunta toteaa, että tiedonsaanti mahdollisesti uhkaavasta tilanteesta on varmistettu usealla tavalla. Valiokunta muistuttaakin, että Suomessa on erittäin kattava säteilyvalvontaverkosto ja tämän lisäksi valvontaverkosto ulottuu tiedonsaantioikeuksin myös lähimaiden alueelle.

Arvoisa puhemies! Mahdollisen uuden voimalaitosyksikön rakentaminen ei aiheuttaisi muutoksia nykyiseen kriisi- ja onnettomuustilanteiden harjoitteluun tai sen laajuuteen. Täysimittaisia, siis laajoja, valmiusharjoituksia pidetään molemmilla nykyisillä laitospaikkakunnilla joka kolmas vuosi ja laitoksen oman valmiusorganisaation testauksia vuosittain. Varautumisjärjestelmien näkökulmasta valiokunta pitää molempia nykyisiä laitospaikkakuntia tasavertaisina.

Turvallisuusjärjestelyjen osalta hallintovaliokunta kiinnittää erityistä huomiota periaatepäätöksen liitteenä olevaan turvallisuusarvioon ja sen täydennykseen, jossa arvioidaan syyskuun 11. päivän jälkeisten tapahtumien vaikutusta riskianalyysiin. Näiltä osin valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että näköpiirissä ei ole sellaisia turvallisuusuhkia, jotka estäisivät uuden voimalaitosyksikön rakentamisen Suomeen. On kuitenkin todettava, että ydinvoimalaitoksia ei ole mitoitettu kestämään varsinaisia sotatoimia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä muistuttaa rakentamisaikaisista turvallisuusriskeistä. Mikäli eduskunnan päätös on myönteinen ja joskus tulevaisuudessa uutta voimalaitosyksikköä rakennetaan, niin rakentamisaikana valiokunnan arvion mukaan poliisi- ja pelastusviranomaisten tehtävämäärä tulee lisääntymään. Valiokunta korostaakin, että pelastus- ja poliisitoimelle on taattava tässä mahdollisessa tilanteessa riittävät rakennusaikaiset voimavarat.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antaessaan lausuntoa talousvaliokunnalle päätti perehtyä pääosin nimenomaan oman toimialueensa, maatalouden, metsätalouden ja maaseudun, näkökulmasta tähän kysymykseen todeten ensin sen, että Suomen sijainti ja asema maa- ja metsätalouden kannalta on varsin ongelmallinen, koska Suomi sijaitsee etäällä ja kaukana markkinoista ja olosuhteet ovat suhteellisen kylmät ja karut ja asettavat varsin suuret odotukset ja vaatimukset koko energiantuotannolle ja erityisesti sähköntuotannolle.

Meidän maataloudessamme on tapahtunut valtava rakennemuutos, jonka seurauksena ihmistyövoimaa on vähennetty ja on edistetty rakenteen kehittymistä niin, että tilakoko on kasvanut, kotieläinyksiköt ovat varsin rivakkaan tahtiin laajentuneet ja sen seurauksena koneet ja laitteet ja tekniikka on otettu ihmisten avuksi ja käyttöön. Sen seurauksena sähkön hinnalla on varsin suuri merkitys. Kun kilpaillaan yhteisillä sisämarkkinoilla, niin valiokunnan mielestä sähkön hinnalla on suuri merkitys siinä, mitenkä suomalainen maataloustuotanto sisämarkkinoilla pärjää.

Elintarviketeollisuuden toimintatapa on tänä päivänä se, että kaikki jäähdytetään, valtaosa pakastetaan. Esimerkiksi hullunlehmäntaudin johdosta joudutaan ottamaan näytteitä. Niin kauan kuin näytteiden tulokset ovat selvillä, näitä ruhoja ja jalosteita joudutaan pitämään teurastamojen varastoissa. Tämän seurauksena esimerkiksi viime vuonna sähkönkulutus elintarviketeollisuudessa merkittävästi nousi.

Eli perusmaataloudelle, raaka-aineen tuotannolle, ja elintarviketeollisuudelle sähkön hinnalla ja Suomen kilpailukyvyllä on hyvin suuri merkitys.

Metsien hyödyntämisaste Suomessa on ollut varsin korkea. Se on varmistanut sen, että puulla on ollut kysyntää ja puulla on ollut varsin korkea jalostusaste. Valtaosa puusta on käytettykin järeänä ja runkopuuna metsäteollisuuden jalostuksessa, joka on varmistanut tämän jalostusasteen ja varmistanut Suomen kansantaloudelle sitä kautta markkoja. Meidän metsäklusterimme on varsin kehittynyt, johon klusteriin kuuluu myöskin puunjalostuksen lisäksi metalliteollisuutta, paperikoneiden ja sellutehtaiden laitteiden valmistusta, kemianteollisuutta, joka tukeutuu suomalaiseen metsäteollisuuteen. Tälle kaikelle on hyvin merkittävää jatkossakin sähkön saatavuus, sen hinnan ennustettavuus ja nimenomaan metsien hyödyntäminen.

Suomen metsien kasvu, niin kuin debatissa aiemmin totesimme, on 79 miljoonaa kuutiometriä ja kestävä käyttösuunnite 66 miljoonaa kuutiometriä. Riippuen siitä, kuinka tarkkaan uskallamme laskea jokaisen kesämökin palstan ja kaikkien pientenkin metsien omistajien metsät, tämä on 66—68 miljoonaa kuutiometriä. 79:n ja 66:n välillä oleva puu on sitten sitä ainespuuta, jota teollisuus ei käytä, joka on mahdollisuus korjata esimerkiksi energiakäyttöön.

Kansallisessa metsäohjelmassa lähdetään siitä, että puuta voitaisiin käyttää vuoteen 2010 mennessä jopa 5 miljoonaa kuutiometriä, josta kertyisi 3,5 miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteistä ja 1,5 ensiharvennusmetsistä. Yksityismetsistä tämän suunnitteen mukaan voitaisiin hakata 58 miljoonaa ja valtion ja yhtiöiden 5 plus 3 elikkä 8 miljoonaa. Näin kolmen vuoden keskikertymä on ollut 60,5 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden runkopuun tarve on 72 miljoonaa. Puolet siitä on järeää puuta ja puolet kuitupuuta. Tämä erotus on tuotu tuontipuuna valtaosaltaan Venäjältä, jonkin verran Baltiasta. Viime vuonna yksityismetsien myyntimäärät jonkin verran heikkenivät johtuen siitä, että välttämättä hintataso ei tyydyttänyt puun myyjiä. Ne, jotka ovat esittäneet reippaampia ja rohkeampia käyttömääriä, varmaan ajattelevat sitä, että kuitupuuta voitaisiin ohjata puun polttoon, minkä seurauksena tietenkin tuontipuuta tarvittaisiin entistä enemmän.

Itse kommentoin sitä niin, että mikäli puun hinta edelleen olisi aleneva, metsien käyttö, erityisesti yksityismetsien hakkuut, vähenisivät, ja sen seurauksena metsäteollisuudella ei olisi raaka-ainetta niin paljon kuin tällä hetkellä. Se romuttaisi myöskin puun energiakäytön, koska ei olisi päätehakkuita, joista tulee tätä hakkuujätettä.

Valiokunnan enemmistön mielestä ydinvoiman lisärakentaminen varmistaisi metsien käytön. Se varmistaisi metsäteollisuuden suunnitteilla olevien pullonkaulojen avaamista, jolla olisi seuraus, että vuoteen 2010 mennessä teollisuus voisi käyttää 5 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin tällä hetkellä. Sen seurauksena kantorahatulot, jotka ovat olleet noin 10 miljardia markkaa, voisivat jonkin verran kasvaa.

Eli valiokunnan mielestä sekä maa- että metsätalouden ja koko maaseutualueen kannalta ydinvoiman lisärakentaminen varmistaisi metsien hyödyntämistä, toisi kantorahatuloja ja varmistaisi siinä viitekehyksessä ihmisille työtä ja toimeentuloa, aluetaloudet voisivat elää ja ne liitännäis- ja sivuelinkeinot, jotka ovat riippuvaisia metsäklusterin eri osista, voisivat jatkaa sitä harkittua ja vakaata kehitystyötä, joka perustuu tähän metsätalouteen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta omassa lausunnossaan tyynesti on sitä mieltä, että ydinvoiman lisärakentaminen on maaseudun kokonaisedun mukaista.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen. Tähän voitiin päästä, kun otimme sellaisen rakenteen lausuntoomme, että käsittelimme sosiaali- ja terveysnäkökohtia sekä puolesta että vastaan. Se, miten tämä lausunto haluttiin rakentaa, aiheutti aika paljon keskustelua, ja päätös tehtiin aidosti yhdessä. Oma käsitykseni on se, että se oli myöskin rehellinen myönnytys sille, että asiantuntijalausunnot, joita olimme hankkineet, olivat keskenäänkin ristiriitaisia. Tällä tavalla oli johdonmukaistakin ottaa tämä linja lausunnossamme.

Olemme rakentaneet tämän lausunnon niin, että se koostuu ensiksi lisäydinvoiman mahdollisista myönteisistä vaikutuksista terveyteen, sitten lisäydinvoiman mahdollisista terveyshaitoista, sitten siirrymme tarkastelemaan reaktoriturvallisuutta ja onnettomuusriskejä, työsuojelun merkitystä ja sosiaalisia vaikutuksia.

Erityisesti kaksi ensimmäistä osastoa, myönteiset tai kielteiset vaikutukset terveyteen, olivat luonnollisesti niitä lausunnon osia, joissa ehkä kärjistyivät joko ydinvoiman puoltajien tai sitä vastustavien mielipiteetkin. Pidimme kuitenkin huolen siitä, että oltiinpa lausumassa jotakin myönteistä tai kielteistä terveydestä, sen piti kuitenkin perustua asiantuntijalausuntoihin, joita olimme yhdessä kuulleet, joten sillä tavalla kunnioitimme tätä puolta asiassa.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että periaatepäätöksen yhteydessä tehty yhteiskunnan kokonaisedun tarkastelu keskittyy pitkälti teknisten ja taloudellisten seikkojen arviointiin eikä erityistä huomiota ole kiinnitetty ihmisten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien seikkojen arviointiin. Eräänlainen oire tästä lähtökohdasta mielestämme oli se, että kun kuulimme sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaa, hän tuli toimittamaan meille oikeastaan mielipiteen vain yhdestä asiasta, nimenomaan säteilyn vaikutuksesta terveyteen. Kuitenkin olimme itse lähteneet siitä lähtökohdasta, että haluamme kuulla koko toimialaa koskien näistä seikoista, mikä tarkoittaa siis sosiaaliasioita ja terveyttä.

Arvoisa puhemies! Lisäydinvoiman mahdollisista myönteisistä vaikutuksista terveyteen valiokunta mainitsee sen, että ympäristöterveydellinen tilanne Suomessa paranee, jos sillä estetään fossiilisen energiatuotannon lisääntymistä. Toiseksi tuotiin esille se, että polttoainetäydennys ydinvoimavaihtoehdossa tapahtuu suhteellisen harvoin, joten tällä voi olla terveydellistä merkitystä sähköenergian vakaan saannin kautta myöskin terveyteen. Kolmanneksi todettiin, että ydinvoimalan päästöistä ei aiheudu merkittäviä terveyshaittoja. Radioaktiivisten päästöjen luotettava seuranta ja valvonta on tässä vaihtoehdossa myös helpompaa. Sitten todettiin, että ydinvoima on ongelma oikeastaan vain suuronnettomuuden riskin toteutuessa.

Ydinjätteen kohdalla vaikeimmin ratkaistavissa olevat riskit liittyvät lähinnä kaukaiseen tulevaisuuteen, sanotaan tässä osastossa, jossa puhutaan positiivisista yhteyksistä terveyteen. Vielä mainitaan se, että suunnitellut uudet ydinlaitokset tai matala- ja keskiaktiivisten jätteiden sijoitusluolat eivät olisi jätteen vähäisestä aktiivisuudesta tai kriittisyydestä johtuen ympäristöterveydellisesti enää ongelmia.

Arvoisa puhemies! Siinä osassa lausuntoa, jossa puhutaan terveyshaitoista, tuodaan esiin ensinnäkin uraanin louhintakysymys. Siinä asiantuntijat muuten olivat monta mieltä asiasta. Sen terveydelliset haitat todetaan. Ilmastomuutokset otettiin esille ja todettiin, että myöskin muilla toimenpiteillä kuin ydinvoimalla voidaan torjua ilmastomuutoksia. Kolmanneksi todettiin pienhiukkasista, jotka täällä olivat jo vähän keskustelussakin, että erityisesti liikenne ja siellä dieselajoneuvojen pakokaasupäästöt muodostavat tämän uhan ja että vähentämällä liikenteen päästöjä voidaan saavuttaa huomattavia parannuksia hengitysilmaan.

Sitten käsiteltiin ei-osastossa ydinpolttoaineen radioaktiivisuutta sukupolvien ajan ja todettiin, että radioaktiiviset vaikutukset säilyvät hyvin pitkään, ja vielä todettiin, että käytetyn polttoaineen käsittelyn välivarastointiin ja kuljetuksiin ennen loppusijoitusta liittyi henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä.

Arvoisa puhemies! Sitten reaktoriturvallisuuteen ja onnettomuusriskiin. Näimme, että ydinvoiman turvallisuuden keskeinen kysymys terveyden kannalta on siinä, mikä on onnettomuuden todennäköisyys. Totesimme, että vaikka välittömät vaikutukset onnettomuuden sattuessakin jäisivät vähäisiksi, ei säteilyonnettomuuden mahdollisuutta voida kuitenkaan väheksyä. Asiantuntijalausunnoissa muuten, kun puhuttiin Tshernobylistä, senkin arviointi terveysnäkökulmasta on jossain määrin edelleen ristiriitaista. Sen tutkimuksen puolueettomuutta muun muassa joissakin lausunnoissa epäiltiin.

Ennen kaikkea meidän valiokuntamme haluaa kiinnittää huomiota ihmisten ennakoimattomaan toimintaan onnettomuustilanteissa. Juuri nämä syyt olivat paljon taustalla, kun Tshernobylistä tuli niinkin suuria vaikutuksia. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Todettiin sitten, että kuitenkin tämä kevytreaktorivaihtoehto on turvallisempi vaihtoehto kuin Tshernobylin tyyppinen laitos. (Puhemies koputtaa)

Käsittelimme myös työsuojelua ja sosiaalisia vaikutuksia, mutta ajan tässä kohta loppuessa ilmeisesti kesken joudun toteamaan, että näitä kysymyksiä halusimme painottaa yhtä lailla, (Puhemies koputtaa) ja työsuojelu on ollut täällä esillä kyllä, sosiaaliset vaikutukset, niistä talouskasvun yhteys terveyteen on ollut täällä esillä, mutta voidaan sanoa, että tämä kysymys voidaan asettaa myöskin toisin päin.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Maailman energiatarve kasvaa eri skenaarioiden mukaan puolitoista—kaksinkertaiseksi ja sähköntarve yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Kasvihuonepäästöt kasvavat vastaavasti. Ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi päästöjä on vähennettävä noin 60 prosentilla mahdollisimman pian.

Euroopan unionin alueella päästöjen nousu johtuu viiden maan ydinvoimasta luopumisen lisäksi siitä, ettei EU:n uusiutuvien energialähteiden ohjelma toteudu. Tulevaisuusvaliokunnan mielestä nyt tehtävän periaatepäätöksen perustana tulee olla, missä määrin ilmastostrategiassa esitetyissä maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehdoissa on mahdollista vähentää päästöjä pitkällä aikavälillä. Siksi valiokunta on selvittänyt vähennysmahdollisuuksia vuoden 2010 jälkeen aina vuoteen 2030 asiantuntijalausuntojen ja teettämänsä teknologian arvioinnin perusteella.

Tulevaisuusvaliokunta esittää, että Suomen tulee aloittaa välittömästi valmistautuminen Kioton jälkeisiin lisärajoitusvaatimuksiin niin käytännön päätöksillä kuin uuden pitkän aikavälin ilmastostrategian laatimisella. Valiokunta toteaa, että eri energiamuotojen terveysvaikutukset on otettava huomioon energiavalinnoissa, kuten debatissa äskenkin jo monet edustajat korostivat.

Kasvihuonepäästöjä alennettaessa on pyrittävä vähentämään myös pienhiukkaspäästöjä. Maailman terveysjärjestön Euroopan toimiston mukaan pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain jopa 100 000—370 000 eurooppalaisen ennenaikaisen kuoleman. Kuolemista noin puolet johtuu liikenteen päästöistä. Uusi, laaja amerikkalainen tutkimus vahvistaa aikaisemmat tulokset. Sen mukaan pienhiukkasten vuotuisen keskipitoisuuden noustessa 10 mikrogrammalla kuutiometrissä vuotuinen kuolleisuus nousee 4 prosentilla ja keuhkosyöpäkuolleisuus 8 prosentilla.

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin energiatarkastelussa on otettava huomioon uuden teknologian kehittämismahdollisuudet. Ydinteknologian uutta kehityslinjaa edustavat niin sanotut neljännen sukupolven modulaariset ja kooltaan pienet, hajautettuun ja yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon soveltuvat ydinvoimalat. Ne suunnitellaan passiivisesti turvallisiksi, jolloin erityisiä aktiivisia laitteita ei tarvita onnettomuuden estämiseksi. Nämä laitostyypit saadaan käyttöön vajaan 20 vuoden kuluessa. Toisaalta tutkitaan mahdollisuuksia ydinvoiman käyttöön vedyn tuottamiseksi. On paljon myös keskusteltu fuusioenergiasta. Fuusioenergian kehittämisjänne ulottuu 40 vuoden päähän ja sen kaupallinen soveltaminen vieläkin pidemmälle.

Uusiutuvien energialähteiden teknologia on siis voimakkaassa kehitysvaiheessa. Panostusta tarvitaan muun muassa biomassan kaasutuspolton ja paineistetun polton kehittämiseen. Tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointihankkeen tulosten mukaan bioenergia-alan tuotteiden lisävientipotentiaali on useita miljardeja euroja vuodessa. Tuulivoimateknologian vienti on mahdollista kymmenkertaistaa 10 vuodessa. Mahdollisuudet vaativat toteutuakseen kotimaisen käytön nykyistä korkeamman tason.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunta tähdentää, että Suomessa on tulevaisuudessa kiinnitettävä nykyistäkin suurempaa huomiota metsien kestävään hoitoon ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden mukaisesti. Metsäteknologian kehittämiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Energiankäytön tehostamiseen ja energiansäästötoimiin on kiinnitettävä niin ikään huomiota, sitä kautta voidaan vähentää myös kasvihuonekaasujen päästöjä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi toteaisin yleisesti näistä lausunnoista ja siitä, minkä takia ne ovat olleet tärkeitä, sen, että silloin aikoinaan, kun 1985 ydinenergialaki tuli eduskuntaan, niin silloinhan eduskunta halusi ottaa itselleen erittäin keskeisen roolin myöntäessään yhdessä valtioneuvoston kanssa — näinhän voidaan sanoa — tämän luvan perustaa ydinvoimalaitoksia Suomeen. Kun tämän asian käsittelyn aikana tapahtui Tshernobylin onnettomuus, on täysin selvää, että sillä oli tavattoman suuri vaikutus siihen, minkälainen oli lain sisältö. Tämän takia nämä lausunnot ovat olleet sitä huolellista valmistelua, joka eduskunnassa on ollut, ja tähän valmisteluun myös työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta omalta osaltaan osallistui.

Kun eduskunta tekee päätöksen siltä pohjalta, että talousvaliokunta kokoaa nämä lausunnot, mielestäni yksi tällainen tärkeä näkökulma esimerkiksi oman kannan muodostamisessa oli se, että pitää ensiksi nähdä, mikä on talousvaliokunnan lausunto ja mietintö siitä kokonaisuudesta, josta täällä äänestetään. Täällähän äänestetään talousvaliokunnan mietinnöstä. Se on "jaa", ja toinen vaihtoehto on sitten "ei".

Kolmas näkökulma mielestäni tähän asiaan on se, että tässä pitää ottaa kantaa, koska kysymys on hakemuksesta. Kun yksittäinen kansalainen tai yhteisö lähettää hakemuksen, siihen pitää antaa selkeä vastaus, joko kyllä tai ei, eikä niin, että olemme käsitelleet lähettämänne hakemuksen, joka on erittäin mielenkiintoinen, mutta emme halua ottaa siihen kantaa. Tällaista käsittelyä, tyhjää äänestämistä, mielestäni ihan oikeusturvanäkökohdatkin huomioon ottaen ei myöskään yhteisöjen osalta pidä tehdä, vaan päätökset pitää molemmissa vaihtoehdoissa pystyä perustelemaan.

Työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnassa päätettiin yksimielisesti lähteä siitä, että ei oteta valiokunnan toimialan näkökulmasta, kun on kysymys kokonaisedusta, koko yhteiskunnan edusta, kantaa siihen, pitäisikö hakemus hyväksyä tai hylätä sillä perusteella, mikä kuuluu valiokunnan toimialaan, vaan lähdettiin siitä, että tarkastellaan näitä asioita puoltavien näkökulmien osalta ja hylkäämisen osalta. Molemmat mielipiteet saivat valiokunnassa sillä tavoin sijaa, että suhteellisen vapaasti molempien kannattajat saivat perustella omat kantansa. Tämä mielestäni oli ihan oikea lähtökohta sen suhteen, että viime kädessä talousvaliokunta muodostaa käsittelyn pohjana olevan kannan.

Yksi tärkeä näkökulma valiokunnan käsittelyssä oli se, että valiokunnan edustajat vierailivat helmikuussa Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa ja viimeksi mainitussa Venäjän pääkaupungissa duumassa käytiin keskustelua muun muassa energiapolitiikasta ja siitä, millä tavoin Venäjällä ollaan valmiita toimittamaan energiaa, ja myös yhteiskunnallisesta tilanteesta, johon energian myynnin rahoitusta tullaan käyttämään. Duuman keskustelusta, joka liittyy niihin puheenvuoroihin, joita täällä tänään käytettiin, kävi selkeästi ilmi se, miten huutavan suuria ovat Venäjän sosiaali-, terveys- ja kouluolojen, esimerkiksi näiden sektoreiden, tarpeet. Sitä silmällä pitäen on täysin ymmärrettävää, että energiasta tullaan ottamaan niin paljon hintaa kuin se käytännössä on mahdollista. Se, onko Suomella tarve hankkia energiaa Venäjältä tai muualta, on minusta ihan toinen asia. Venäjän tarpeisiin ja siihen, että heillä on — onneksi, oman kansansa näkökulmasta — näitä rikkauksia, pitää suhtautua arvostavalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Silmäilynomaisesti, kun aika on rajoitettu, totean sen, että näissä työllisyyttä tukevissa energianpolitiikan kehittämisen perusteluissa valiokunta toteaa energiavaltaisella teollisuudella olevan huomattava työllistävä ja kansantaloudellinen merkitys ja että sille tulee valiokunnan käsityksen mukaan turvata energian saanti kilpailukykyiseen hintaan. Tämä voi parhaiten tapahtua hajautetulla, eri energiamuotojen monipuoliseen hyödyntämiseen perustuvalla energiapolitiikalla. Tähänhän talousvaliokunta on mielestäni vastannutkin niin, että se omissa ponsiesityksissään, jotka tulevat vielä toteutumisen osalta seuraavan eduskunnan käsiteltäviksi, on esittänyt juuri niitä näkökohtia kannaksi, säästöt mukaan lukien, jotka valiokunnassakin lausumissa on tuotu esille.

Valiokunta piti tärkeänä uusiutuvien energioiden käytön edistämistä, energian säästöä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa jopa lisäydinvoiman rakentamispäätöksestä riippumatta. Valiokunta edellytti, että valtion budjettiin näitä rahoja otetaan, ja näinhän hallitus on eduskunnalle luvannut ja tehnytkin. Uuteen energiateknologiaan perustuvilla ratkaisuilla valiokunta halusi turvata sen, että Suomessa kiinnitetään tähän jo työllisyyssyistäkin erityistä huomiota, koska Suomella on tässä ihan muun teknologian, it-teollisuuden tapaan, mahdollisuuksia olla kehityksen kärjessä. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Euroopan unionin piirissä (Puhemies koputtaa) on mielenkiintoa erityisesti näihin asioihin.

Arvoisa puhemies! Ajan päättyessä totean vain, että tämä oli osa myönteisestä puolesta ja se, mikä on kielteinen osuus, käy selkeästi ilmi valiokunnan lausunnosta talousvaliokunnalle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunta kuuli puolestaan 58:aa asiantuntijaa ja sai kahdelta taholta lisäksi kirjallisen lausunnon käsitellessään Teollisuuden Voima Oy:n hakemusta.

Totean, että valiokunnan kannanotto voidaan myös tiivistää näin aluksi seuraavasti: Viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen on vastoin kestävän kehityksen tavoitteita. Kilpailukyky ja teollisuus kärsivät pitkällä tähtäimellä. Tästä käy selville, että ympäristövaliokunta on selvittänyt valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyttävyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta, jolloin tarkasteluun liittyy ympäristönäkökohtien lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Näistä lähtökohdista valiokunta siis esittää periaatepäätöksen kumoamista.

Lähtökohtina valiokunnan mietinnössä ovat Rio de Janeiron Ympäristön ja kehityksen konferenssi ja Euroopan unionin Kestävän kehityksen strategia, joka hyväksyttiin Göteborgin huippukokouksessa kesäkuussa 2001 ja jossa kantavaksi ajatukseksi on nostettu taloudellisen kasvun ja haitallisten ympäristövaikutusten irtikytkentä. Perimmäisenä tavoitteena on kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen, joita korostettiin jo Riossa vuonna 92.

Edelleen valiokunta on paneutunut YK:n ilmastosopimukseen ja tämän edellyttämään Suomen Kansalliseen ilmasto-ohjelmaan, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2001. Valiokunta on todella ottanut tämän asian tosissaan ja katsoo, että silloin valmistellut ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, oli myös vastuunalainen tehdessään tätä ohjelmaa. Ohjelman kaksi vaihtoehtoa, KIO1 ja KIO2, mahdollistavat molemmat Kioton sopimuksen, siis vuoden 97 mukaisten päästötavoitteiden saavuttamisen käytännössä samoin kustannuksin. Siis tämä lause on erittäin tärkeä ja pohjautuu käsittääkseni hyvin vakavaan valmisteluun, jota mainitussa ministeriössä tehtiin.

Ilmasto-ohjelmassa pidetään kumpaakin toimenpidevaihtoehtoa, sekä KIO1:tä että KIO2:ta taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisena. Kumpaankin vaihtoehtoon kuuluu saman suuruinen energiansäästöohjelma ja uusiutuvan energian edistämisohjelma. Vaihtoehdot eroavat tosistaan lämmön- ja sähköntuotannon osalta. KIO1:ssä kivihiilen käyttö lopetetaan lähes kokonaan ja korvataan maakaasulla. KIO2:ssa kivihiilen käyttöä ei rajoiteta, mutta uuden ydinvoimayksikön odotetaan korvaavan kivihiilen käyttöä. Maakaasun käyttö lisääntyy myös KIO2-vaihtoehdossa. Ympäristövaliokunnan mielestä KIO1 ja KIO2 tarjoavat siis edelleen pitävän tarkastelupohjan eikä kuulemisessa ole tullut esille sellaista, etteivätkö molemmat vaihtoehdot olisi edelleen käyttökelpoisia.

Valiokunta käsitteli myös sähkömarkkinoiden avautumista ja yleiseurooppalaisten energiaverkkojen kehittymistä. Markkinoiden avautuminen jatkuu. Barcelonan huippukokouksessa maaliskuussa 2002 sovittiin, että vuonna 2004 Euroopassa on vähintään 60 prosenttia sähkön ja kaasun kokonaismarkkinoista vapautuneina. Tämä merkitsee siirtoyhteyksien kehittymistä ja energiainfrastruktuurin ja Ten-verkkojen toteuttamista.

Valiokunta painottaa Pohjoismaiden kannalta merkittävien hankkeiden, kuten Tanska—Saksa-sähkönsiirtokapasiteetin, vahvistamista sekä Pohjois-Euroopan, Manner-Euroopan ja Englannin välisen siirtokapasiteetin lisäämistä. Kaasuverkon puolella prioriteetteihin kuuluu putken vetäminen Venäjältä Suomenlahteen ja Itämerta pitkin Saksaan. Putkesta on tarkoitus vetää haaraputki Hankoon sijoitettavalle kompressioasemalle. Tämä on valiokunnan mielestä hyvin tärkeä tosiasia. Komissio on 12.3.2002 ehdottanut Euroopan unionin rahoituksen nostamista prioriteettihankkeiden osalta 10 prosentista 20:een.

Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen merkittävimmäksi haasteeksi nähdään taloudellisen kasvun ja ympäristöhaittojen välisen yhteyden katkaiseminen. Ympäristön saastuessa, ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnonvarojen köyhtyessä tavoite on nostettu voimakkaasti esiin muun muassa Oecd:ssä, EU:ssa ja valmistauduttaessa Johannesburgin kokoukseen.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan muun muassa, että ydinvoimavaihtoehdossa sähkönsäästön kannattavuus olisi jonkin verran huonompi, liite 3, sivu 29. Edelleenkin hallituksen periaatepäätöksen liitteessä on varsin monta kestävään kehitykseen liittyvää lausumaa, ja ympäristövaliokunta on ne sieltä nostanut esille ja painottaa niitä. Edelleenkin ympäristövaliokunnan käsittelyssä tuli myös se esille, että hallituksen kestävän kehityksen ohjelma, joka on edelleen voimassa ja joka on jo Lipposen ensimmäisen hallituksen kaudelta, tukee omalta osaltaan ympäristövaliokunnan näkemyksiä.

Työllisyysvaikutuksista valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että energiamarkkinoiden avautumisen myötä sähkön markkinahinnat tasoittuvat Euroopassa. Halvasta energiasta saatu kilpailuetu tulee siten menettämään merkitystään. Tulevaisuudessa yhä keskeisemmäksi kilpailutekijäksi onkin nousemassa energian tehokas käyttö. Työllisyysvaikutuksista on myös syytä todeta se, että kuulemisessa ei tullut selvää työllisyysvaikutuseroa näiden kahden eri vaihtoehdon välillä, siis rakennetaanko ydinvoimaa vaiko ei.

Valiokunta lopuksi yhteenvedonomaisesti toteaa, että uusiutuvan energian käyttöönottoa edistetään ilmastostrategiassa ehdotettua enemmän, ja edelleen, että paikallisen lämpökuorman mahdollistama sähköntuotanto rakennetaan täysimääräisesti ja että kaasulauhdevoimaa rakennetaan tarpeen mukaan sekä että säilytetään toimiva sähköntuonti. Nämä ympäristövaliokunta näkee Suomen energiatulevaisuuden lähtökohtina.

Edellä esitetyltä pohjalta Suomen energiapolitiikka rakentaa tietä kohti mahdollisimman päästötöntä ja jätteetöntä energiantuotantoa. Tuotannon monipuolisuus lisääntyy, kun uusiutuvia energiamuotoja tulee laajemmassa mitassa käyttöön. Energiantuotanto hajaantuu pienempiin yksiköihin ja parantaa toiminta- ja huoltovarmuutta. Energian tehokkaampi käyttö ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen nostavat energiantuotannon omavaraisuutta. Tällainen energiastrategia vahvistaa myös Suomen ulkoista kuvaa huipputeknologian edelläkävijänä.

Lausuntonaan ympäristövaliokunta esitti kuusi pontta: ensinnäkin, että talousvaliokunta esittää eduskunnan kumottavaksi valtioneuvoston periaatepäätöksen 17. tammikuuta 2002 koskien ydinvoimalaitoksen rakentamista ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Tiusanen, 7 minuuttia on täyttynyt!

Puhuja:

... ja neljä muuta lyhyttä pontta, jotka nyt tässä jäävät lukematta, mutta ovat siellä lausunnon lopussa.

__________

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

__________

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.