Täysistunnon pöytäkirja 62/2002 vp

PTK 62/2002 vp

62. TIISTAINA 21. TOUKOKUUTA 2002 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta

 

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta koskee Metsästäjäin Keskusjärjestöä ja sen toiminnan tehostamista. Lakiesitystä perustellaan sillä, että toimintaa tulisi pystyä tehostamaan. Ja kai siinä samalla tietysti takana on silloin raha.

Nythän tälläkin hetkellä Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksessa on 22 jäsentä. Esityksessä ollaan esittämässä, että sitä voimakkaasti vähennettäisiin. Tämä hallitus täydessä kokoonpanossaanhan kokoontuu erittäin harvoin, ja siellä toimii työvaliokunta, jossa on muutama jäsen. Kaatuuko tällainen organisaatio sitten, jos keskusjärjestön hallitus olisi suurempi kuin esityksessä nyt on? Siellähän on jokaisesta riistanhoitopiiristä edustaja ja mukana muita tahoja, muun muassa Metsähallituksen edustaja, ympäristöministeriön, Rktl:n eli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen Metsästäjäliiton jne.

Uudessa esityksessä keskusjärjestön hallituksesta Suomi tavallaan jaettaisiin alueisiin. Riistanhoitopiireistä valittaisiin vain 7 jäsentä ja kaksi muuta henkilöä, eli ministeriöstä olisi toinen, jonka ministeriö määräisi, ja lakiesityksessä sanotaan, että henkilö, joka edustaa metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. En tiedä, onko se sitten MTK, vai mitä tässä on ajateltu. Minusta kuitenkin tuntuu siltä, että jos tämä tässä muodossa toteutuu, niin kentän ääni jää silloin aika harvojen käsiin. Kyllä myönnän sen, että osa näistä tahoista, jotka tällä hetkellä ovat siellä edustettuina, eivät välttämättä halukkaita olekaan siihen, että jatkossa heillä olisi edustajaa.

Mutta toinen asia, jonka takia oikeastaan tämän puheenvuoron pyysinkin, on se, että pykäläehdotuksissa esitetään sitä, että niin keskusjärjestön hallitukseen kuin riistanhoitopiirin hallitukseen ja yhdistysten hallituksiin ensin valittaisiin hallitus ja vasta sen jälkeen, kun hallitus on valittu, hallituksen jäsenistä valittaisiin puheenjohtaja. Useimmiten varmasti tämä käytäntö on ihan toimiva, mutta väitän näin, että voi käydä myös sillä tavalla, että tällä systeemillä, sanotaan, se paras ehdokas, jota halutaan puheenjohtajaksi, jääkin hallituksen ulkopuolelle ja tällä tavalla häntä ei voida valita puheenjohtajaksi. Mitä kentältä minulle on kerrottu, niin tosiaan edustajakokouksen jäsenet ovat halunneet tällaista käytäntöä, että ensin valittaisiin puheenjohtajat ja sitten vasta muu hallitus. Mutta ministeriö, ministeri, en tiedä, kuka siellä taustalla on ja millä tätä perustellaan, mutta näin kuitenkin tämä lakiesitys on. Aika nopeaan tahtiin olen lukenut. En tiedä, onko tuolla perusteista mainittu. En minä huomannut ainakaan. Totta kai tämä tulee valiokuntaan, ja siellä voimme kuunnella asiantuntijoita ja sitä kautta varmasti saamme näitä perusteita.

Todella toinen asia, josta tuossa jo puhuin, on se, että tämän keskusjärjestön hallituksen todella voimakasta supistamista siinä esitetään ja tällä tavalla varmasti nämä muutkin tahot, joilla olisi omat viestinsä ja varmasti myös annettavaa tälle keskusjärjestölle, eivät voi sitten hallitustyöskentelyyn osallistua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Uskon, että ainakin ympäristöministeriön suunnassa on ihmetelty tätä asiaa, minkä takia tämä hallitus on nyt sillä tavalla pienennetty, että ympäristöministeriön edustaja muun muassa jää sen ulkopuolelle. Tässä on luontodirektiivi ja lintudirektiivi, joidenka toteutumista Suomessa nimenomaan ympäristöministeriö valvoo. Nämä EU-direktiivit ovat erittäin tärkeitä nimenomaan luonnonsuojelun kannalta. Tässä mielessä on todella kummallista, että näin merkittävä yhteistyötaho kuin ympäristöministeriö on haluttu jättää tässä ulkopuolelle.

Me tiedämme kaikki, jotka seuraamme esimerkiksi sorsastuksen alkamista, että vaikkapa tuolla Suomenlahden rannikolla kyllä sinne taivaalle ammutaan hauleja kohti hanhien syysmuuttoa jne. Eli paljon on kyllä tässä metsästyksessäkin korjaamisen ja parantamisen varaa. Se, miten hämärässä metsästetään ja mitä lajeja, esimerkiksi sorsalintuja, ammutaan, se on aina kysymys, josta sopii keskustella.

Mutta toivoisin, että valiokunta voisi tähän asiaan puuttua, tähän ympäristöministeriön linkittämiseen, ja kuulisi asiantuntijana ympäristöministeriötä tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On kyllä juuri niin, että joutuu ehdottomasti kuulemaan asiantuntijana ympäristöministeriötä sen takia, että kun tätä hallituksen esitystä valmisteltiin, sehän kesti kokoikisen talven, niin minä moneen kertaan valmistelun aikana toin tämän näkökohdan esille, mihin ed. Tiusanen viittasi. Siitä huolimatta se ei johtanut tulokseen, vaikka ympäristöministeriötä kehotin olemaan tässä asiassa nyt tarmokas ja valpas.

Toinen asia on se, että tässä hallinnossa on rationalisoinnin tarvetta. Se on aivan selvä asia, niin kuin ed. Kähkönen juuri kuvasi. Mutta tähän liittyy myöskin paljon muuta, sitä, että nämä alueelliset näkökohdat, alueelliset erot ja niitten seurausvaikutukset aktiivitoimenpiteisiin täytyy päätöksenteossa ottaa huomioon. Pitää muistaa, että vuoden 93 metsästyslailla siirrettiin valtava määrä valtaa sekä Metsästäjäin Keskusjärjestölle että edelleen riistanhoitopiireille ja jossain määrin myöskin riistanhoitoyhdistyksille. Elikkä tässä on erittäin tarkan arvioinnin paikka, ennen kuin tästä mietintö tulee isoon saliin arvioitavaksi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! En malta olla kommentoimatta ed. Tiusasen puheenvuoroa siltä osin, että minusta hän meni kovin kauas tästä asiasta, kun alkoi puhua sorsastuksesta ja hämärässä ampumisesta jne. Totta kai hyvin laaja on se asialista, jota näillä eri keskusjärjestön organisaatiotasoilla tarkastellaan. Mutta tosiaan kyllä kai nämä lähtökohdat, kun tätä ollaan uusimassa tai organisaatiota keventämässä mahdollisesti ja missä laajuudessa sitten lopullisesti, ovat aivan toisenlaiset olleet.

Keskustelu päättyy.