Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen edessä myös uudet sääilmiöt ovat tulleet jäädäkseen. Tänä vuonna elokuussa Porissa rankkasade aiheutti vesivahinkoja talojen kellareissa ja esti liikenteen kulkua keskustan kaduilla. Muun muassa Porin keskustassa autojen kulku osin estyi katujen lainehtimisen takia. Vedenpaisumus katkaisi liikenteen myös useissa keskustan alikuluissa. Hätäkeskuksen linjat uhkasivat tukkeutua vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista. Vahingot vastasivat jopa sadan omakotitalon palamista yhdellä alueella samaan aikaan.

Monissa maakunnissa on ollut jo paljon varautumista tulviin. On tulvaseurantaryhmiä, joiden tehtävänä on ollut varautua tulviin ja lieventää niiden aiheuttamia vahinkoja. Tällainen varautuminen on aikaavievää ja edellyttää suuria taloudellisia panostuksia kuten tulvapenkereitä, tulvavaroitusjärjestelmiä, ruoppauksia ja hydraulisen seurannan kehittämistä. Myös seurausten korjaaminen on kallista. Tulva aiheuttaa kiinteistöille suuria vahinkoja niiden jäädessä veden varaan. Epäsuoria vahinkoja syntyy tulvan estäessä työnteon, tuotannon, liikkumisen ja elämisen.

Tämä laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on vuodelta 1983, ja sitä on muutettu vuosina 1995 ja 2007. Korvauksen myöntämisestä päättää ja korvauksen maksaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Tämä edellyttää, että Maaseutuvirasto on määrärahojen rajoissa osoittanut yksittäistapausten perusteella lasketut vahinkojen korvaamiseen tarvittavat varat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten käytettäviksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään korvausprosentista, joka voi olla eriluonteisten vahinkojen ja kustannusten osalta erilainen, eikä tässä vielä kaikki. Nimittäin 1 §:ssä säädetään, että vesistöjen poikkeuksellisista tulvista aiheutuneet vahingot ja tällaisista tulvista aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä johtuneet kustannukset voidaan korvata valtion varoista sen mukaan kuin kyseessä olevassa laissa tarkemmin säädetään. Näin lainsäätäjä on halunnut osallistua tulvan aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

Kuitenkin pykälän sanamuodosta ja perusteluista päätellen näyttää siltä, että Porin kaltaisten vesisateen aiheuttamien tulvien vahinkojen korvaaminen ei sisälly lain piiriin. Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on jo siinä mielessä vanhentunut, ettei se suoraan tarjoa mahdollisuuksia korvata sellaisia tulvavahinkoja, jotka aiheutuvat liikasateiden synnyttämistä tulvavahingoista. Näin vahinkojen kärsijät ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, ovatko vahingot aiheutuneet sivulta vai ylhäältä tulleesta vedestä. On elintärkeää, että tunnustamme, että olemassa oleva laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ei kata kaikkia sellaisia vahinkoja, joita nykyaikana voi aiheutua. Satakuntalaiset ovat tämän konkreettisesti joutuneet kokemaan kantapään kautta. Porin tulvavahinkojen arvioidaan nousevan jopa 20 miljoonaan euroon.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että tällaisia riskejä ilman korvaavaa ja kattavaa lainsäädäntöä ei tarvitsisi ottaa millään Suomen maakunnan alueella enää koskaan. Nimittäin sen verran poikkeuksellisten sääilmiöiden armoilla me tulevaisuudessa olemme.

Nyt toivon, että löytyy poliittista tahtoa viedä käsittelyssä olevaa lakialoitetta eteenpäin. Muuten akilleenkantapäähämme osuu jälleen ja ehkä piankin jossakin muussa maakunnassa. Eikö nyt olisi tärkeää ottaa Porin tapahtumista oppia ja vastata puutteisiin tarkemmalla lainsäädännöllä?

Oiva   Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Yhteiskunnalla on keskeinen tehtävä turvata kansalaisia erilaisissa poikkeusoloissa, ja siihen käytetään hyvin paljon lainsäädäntöresursseja ja myöskin viranomaisten resursseja.

Luonnonkatastrofit ovat nykyisin yleisempiä kuin ne ovat aiemmin olleet ja voivat tästäkin tulla yleisemmiksi. Porissa satoi poikkeuksellisen paljon vettä sunnuntaina 12.8.2007 iltapäivällä. Sade oli ennätyksellinen, ja sitä seurannutta tulvaa voidaan luonnehtia paikalliseksi luonnonkatastrofiksi. Yksittäisissä sademittauksissa mitattiin jopa 140 millimetrin sademääriä. Sateen seurauksena katuja oli poikki ja vesi ja jätevesi tulvivat satoihin kiinteistöihin. Alikulkutunnelit olivat veden vallassa, mikä jakoi kaupungin kahtia. Muun muassa lukuisat autot jäivät tulvien armoille. Vahinkoilmoitukset tukkivat pelastuslaitoksen keskuksen. Vahinkojen kokonaismäärän arvioidaan nousevan useisiin miljooniin euroihin, jopa 20 miljoonaan euroon.

Näiden vahinkojen kärsijöitä ovat tavalliset kansalaiset, kiinteistön omistajat, ja tietysti Porin kaupunki. Korvausasioissa on löydettävä sellainen ratkaisu, jossa luonnonkatastrofin kustannukset eivät vakuutusyhtiöiden lisäksi kaadu yksittäisten ihmisten eivätkä yksin Porin kaupungin maksettaviksi. Erityisen tärkeää on se, että paikallisen luonnonkatastrofin kansalaisille aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan eivätkä vahinkojen taloudelliset seuraamukset syökse heitä muun tulvasta aiheutuneen harmin ja työn lisäksi vielä taloudelliseen ahdinkoon. Tämä luonnonkatastrofi on aiheuttanut Satakunnassa valtavaa kärsimystä ja asioiden selvittelyä, ja myöskin Porin kaupungin poliittinen ja virkamiestaso on ollut liikkeellä, kuten satakuntalaiset kansanedustajatkin. Me olemme tehneet yhteisen toimenpidealoitteen hallitukselle, jotta Porin tulvan aiheuttamat vahingot voitaisiin korvata.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2008 on momentilla 30.50.48 varattu 841 000 euroa määrärahaa tulvavahinkojen korvaamiseen. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain 2 §:n mukaisen vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Kyseisen lain 1 §:n mukaan vesistöjen poikkeuksellisista tulvista aiheutuneet vahingot ja tällaisista tulvista aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä johtuvat kustannukset voidaan korvata valtion varoista.

Pykälän sanamuodosta ja myös lainkohdan perusteluista voi tehdä sen johtopäätöksen, että edellä kuvatun kaltaisten vesisateen aiheuttamien tulvavahinkojen ja kustannusten korvaamiseen määrärahaa ei voikaan käyttää. Tällaisella tulkinnalla vahingon kärsijät asetetaan eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, mistä suunnasta vesi on kulloinkin vahinkoa aiheuttanut.

Jo tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseksi sekä vastaisuudessa odotettavissa olevien vahinkojen varalle poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annettua lakia on tästä syystä perusteltua muuttaa. Muutettavan lain voimaantulosäännös on muotoiltava siten, että uusi laki kattaa myös vuonna 2007 tapahtuneiden kuvatunlaisten rankkasateiden aiheuttamat vahingot ja menot.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen, joka on laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, jonka tulisi kuulua seuraavasti: "Poikkeuksellisista tulvista aiheutuneet vahingot ja tällaisista tulvista aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä johtuneet kustannukset voidaan korvata valtion varoista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään." Tätä lakia tulisi soveltaa taannehtivasti siten, että tätä lakia sovelletaan poikkeuksellisiin tulviin, jotka ovat sattuneet tämän lain tultua voimaan tai 1. päivä tammikuuta jälkeen.

Niin kuin täällä ed. Kiuru totesi, tämä luonto ja sen toiminta ei ole yksinomaan satakuntalaisten yksinoikeus, vaan on aivan varmaa, että tällaisia sateita ja tulvia voi kohdata mikä hyvänsä maakunta tai kaupunki. Tässä mielessä tämä voimassa oleva laki on vanhanaikainen eikä mahdollista suoraan tätä korvausta. Toisaalta, kun olemme jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen, me esitämme, että hallitus tekee erillisen päätöksen näiden vahinkojen korvaamisesta, koska on täysin kohtuutonta, että yksittäiset kansalaiset joutuvat kärsimään siitä, että laki ei vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa, jos ennusteet pitävät paikkansa, tämän kaltaiset ongelmat varmaan meillä lisääntyvät. Kun rakennamme uutta ja korjaamme vanhaa, tulisi ottaa huomioon viemäreitten ja hulevesiviemärijärjestelmien koko ja toimivuus. Myös rantarakentamisessa pitäisi kiinnittää huomiota, eli jos vedenpinta nousee, varsinkin loma-asuntoihin ja muutenkin veden lähelle rakennettaviin rakennuksiin.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minustakin tämä ongelma on aika pitkälle tämmöinen kaupungin suunnittelun ja kaavoituksen ongelma, elikkä Pori maksaa nyt laskua siitä, kun on kaavoitettu ja suunniteltu sillat vähän niin kuin väärin. Lahdessa on samanlaisia ongelmia, mutta onneksi minikoossa siinä mielessä, että keskustassa ovat tietyt paikat aina kovan sateen jälkeen tukossa, mutta onneksi ne eivät tukehduta koko kaupunkia. Mutta kyllä tämä on erityisesti kaavoittajien ja kaupungin suunnittelun ongelma eikä niinkään valtiovallan. Tietysti on oikein, että valtiovalta korvaa, jos on älyttömän suuret menot tässä, mutta ei varmaan mitään yleislakia voi tulla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä tätä lakialoitetta esitelleet satakuntalaiset kansanedustajat ovat aivan oikeassa siinä, että silloin kun tätä viimeistä lainmuutosta tähän voimassa olevaan lakiin tehtiin, niin ei kyllä kukaan ajatellut, että se pilvi sataa siihen yhteen paikkaan, vaan lähti siitä, niin kuin perinteistä on, että valuma-alueelle tulee vettä niin paljon, että se sitten siellä kasautuu myöhemmin ja muodostaa tulvan silloin, kun tulvansuojelutoimenpiteet ovat riittämättömiä, ja että sellaisessa tilanteessa sitten yhteiskunta osallistuu sen omavastuun päälle menevien vahinkojen korvaamiseen. Tässä suhteessa se on aivan oikein.

Tämä on poikkeuksellinen tilanne. Tämä on uusi tilanne. Olen ihan samaa mieltä, että laki on saatettava tämän laatuiseen muotoon. Näitä vastaavanlaisia tapahtumiahan on ollut Keski-Euroopassa vaikka kuinka paljon, Yhdysvalloissa vaikka kuinka paljon. Ne kuuluvat jo ilman ilmastonmuutosta asiaan. Suomessa ne ovat olleet harvinaisuuksia. Kiusallista tässä on tietysti se, että taannehtivaa lainsäädäntöä ei yleensä ole ollut tapana laatia eikä säätää, niin että tätä on nyt hoidettava sitten jollakin muulla konstilla. Mikä se sitten on, niin ei minun kompetenssini siihen riitä. Mutta joka tapauksessa olen täsmälleen samaa mieltä, että kun Suomessakin se ainokainen tapaus on nyt sattunut, asia pitää hoitaa näin.

Olen myöskin ed. Kauppilan kanssa siinä suhteessa samaa mieltä, että näissä asioissa tämmöisen kaupunkisuunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun täytyy olla paremmassa tolassa. Meillä Oulussa ovat vaikka kuinka monta kertaa ne alikulut olleet vettä täynnä, niin että liikenne on pysähtynyt tunniksi, pariksi, kolmeksi, ennen kuin on saatu sitten viemärit vetämään ne ylimääräiset vedet pois. Mutta se, että siinä sitten nyt ovat sadat kiinteistöt jo vaarassa, on sitten vähän toinen juttu.

Ehkä en voi olla pikkusen vinoilemattakin, kun tänne pönttöön tulin. Nimittäin viime kesänä tuli julkisuuteen sitten tiedote, jossa eräs arvostettu kansalaisjärjestö kiinnitti huomiota siihen, että ei pitäisi tulvarajan alapuolelle rakentaa. On siinäkin kansalaisjärjestöllä tehtävä kiinnittää itsestäänselvyyteen huomiota.

Oiva  Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen jo ennen tätä lyhyttä edustajakauttani kiinnittänyt huomiota siihen, että ed. Pulliainen on erityisen kirjaviisas, mutta myöskin käytännön asioita ymmärtävä. Oli mukava kuulla, että tätä asiaa ymmärretään.

Ed. Kauppilalle sanoisin, että argumentaationne ei tässä asiassa nyt sattunut oikeaan, koska se ei juuri ollut sellainen tulva, joka olisi siitä sateesta mennyt esimerkiksi Kokemäenjokeen ja noussut sitten. Tässä kaupungin rakentamisella ei ollut mitään tekemistä. Tätä vettä tuli niin paljon semmoisessa kaistaleessa, että kunnossa olevat vesijohto- ja huleverkot eivät pystyneet yksinkertaisesti vetämään tätä vettä pois ja tämä peitti kaupungin muulta kuin jokiväylän osalta. Siis tämä vesimäärä oli niin hirvittävän suuri.

Tässä tietysti lähtökohta on se, että ensiksi katsotaan, kuka korvaa tälle vahingon kärsineelle, onko se vakuutusyhtiö ja onko kaupungilla laiminlyöntiä. Mutta kun ovat nämä asiat kunnossa, niin sitten täytyy olla joku, joka tulee korvaamaan tämmöistä katastrofia.

Ja ed. Pihlajaniemi täällä toi esille ihan asiallisesti, että pitäisi kiinnittää myöskin tähän rakentamiseen huomiota, ettei rakenneta semmoisille paikoille, missä vesi nousee, mutta tämä oli sellainen katastrofi, jota ei olisi voinut kaupunki estää.