Täysistunnon pöytäkirja 62/2014 vp

PTK 62/2014 vp

62. TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 134 §:n muuttamisesta

 

Ritva Elomaa /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt vuoden sisällä jo toisen lakialoitteen koskien verkkopankkitunnusten puuttumista maksuhäiriöisiltä. Tein tämän lakialoitteen toisen kerran, koska se ensimmäinen ei ole, ainakaan toistaiseksi, johtanut vielä minnekään. Huomasin, että myös edustaja Tiilikainen on puuttunut nyt samaan asiaan, mikä on todella hyvä, koska tämä on tärkeä asia kansalaisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Verkkopankkitunnukset ovat vuonna 2014 mielestäni niin tiivis osa arkipäivää, että ne tulisi ehdottomasti lukea peruspankkipalveluksi. Muutenkin maksuhäiriömerkinnän omaavia kansalaisia kohdellaan turhan kovalla kädellä, ja maksuhäiriö saattaa seurata pitkään mukana, vaikka talousasiat olisi saatu käytännössä jo kuntoon. Myös vuokra-asunnon saanti saattaa vaikeutua jo yhden maksuhäiriömerkinnän seurauksena, koska se saattaa olla riittävä peruste kotivakuutuksen myöntämättä jättämiselle.

Olen laatinut useita valtiopäivätoimia maksuhäiriömerkinnän omaavien kansalaisten aseman parantamiseksi, tai oikeastaan voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Näin ollen lainsäädäntöä tulisi pohtia uudemman kerran maksuhäiriömerkinnästä koituvien seuraamuk-sien kohtuullisuuden näkökulmasta. Maksuhäiriöiden määrä Suomessa lähenee jo hälyttävästi 400 000:ta, joten niihin liittyvät ongelmat koskettavat merkittävää osaa väestöstä.

Verkkopankkipalveluita tarvitaan nykyisin lukuisten eri palvelujen ja verkkokauppojen käyttöön. Erityisesti monet viranomaispalvelut vaativat verkkopankkitunnistautumisen. On väärin, ettei maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö voi asioida kätevästi kotikoneella esimerkiksi Kelan verkkopalveluissa. Sähköinen tunnistautuminen liittyy myös kansalaisoikeuksien käyttämiseen, kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen. Tietyt palvelut kuuluvat kaikille. Verkkopankkipalvelun merkitys korostuu erityisesti pankki- ja virastoverkoston harventuessa, kun fyysinen asiointi vähenee. Lisäksi liikuntarajoitteisten kansalaisten asema heikkenee palveluiden valuessa kauemmaksi. Laskujen maksaminen ilman verkkopankkitunnuksia on kallista ja vaivalloista.

Pankkiala ei tällä hetkellä katso verkkopankkipalvelun kuuluvan kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin. Olisi korkea aika tehdä tähän asiaan muutos vuonna 2014. Pankin näkökulmasta verkkopankkipalvelujen myöntäminen maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei sisällä merkittävää riskiä, koska kyse ei ole luotonannosta.

Lakialoitteeni ajaa oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Sen hyväksyminen ei olisi miltään taholta paljoa pois mutta helpottaisi tuhan-sien suomalaisten elämää.

Lakialoitteeni kuuluu osaltaan näin: "Luottolaitostoiminnasta annettua lakia tulisi muuttaa siten, että säännöksessä tarkoitettu talletuspankki ei voisi kieltäytyä antamasta verkkopankkitunnuksia asiakkaille pelkästään sillä perusteella, että tällä on yksi maksuhäiriömerkintä. Lisäksi tilin käyttöön tarkoitetun verkkotunnisteen tai muun välineen myöntämättä jättämisen syy on tapauskohtaisesti yksilöityine perusteluineen kirjallisesti ilmoitettava henkilölle. Tälle on samalla kirjallisesti ilmoitettava, että hänellä on oi-keus lähettää päätös tiedoksi Finanssivalvonnalle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Pankin on samalla annettava hänelle näiden yhteystiedot kirjallisesti."

Olen erityisesti kiitollinen siitä, että tämän lakialoitteen on useiden perussuomalaisten lisäksi allekirjoittanut monen muun puolueen edustaja. — Kiitos.

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa jo esitteli tuossa hyviä perusteita tälle aloitteelle luottolaitostoimintaa koskevan lain 134 §:n muuttamisesta.

Omalta osaltani tausta tälle lakialoitteelle on se, kun keskusta, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät reilu kuukausi sitten välikysymyksen työttömyydestä eikä hallitus vastatessaan esittänyt uusia toimenpiteitä työttömyyden nujertamiseksi. Tämä oli arvattavissa. Kun val- mistauduimme tähän välikysymyskeskusteluun, kuulimme lukuisia järjestöjä ja muita yhteiskunnallisia tahoja, jotta saisimme eväitä ja uusia ehdotuksia muun muassa työttömyyden nujertamiseksi.

Se, miten tämä lakialoite verkkopankkitunnusten myöntämisestä kaikille liittyy työttömyyteen, on hyvin yksinkertaista: siten, että lukuisia työvoimahallinnon palveluita on lisätty sähköisessä muodossa ja samalla on vähennetty henkilöstöä, jolloin mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun on työttömiltä heikentynyt. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita, ja sen työttömien valtakunnallinen yhdistys toi hyvin konkreettisella tavalla esille. Miksi ei ole? Sen takia, että noita verkkopankkitunnuksia ei ole pakko henkilölle myöntää, ja esimerkiksi tämä mainittu maksuhäiriömerkintä voi johtaa siihen, että pankki evää verkkopankkitunnukset.

Ehdotan siis tässä aloitteessa, että pankit velvoitetaan antamaan asiakkaalle verkkopankkitunnukset, joilla hän voi sähköisesti maksaa laskuja ja käyttää muita vahvaa tunnistautumista edellyttäviä sähköisiä palveluita.

Nykyisinkin luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada tarpeelliset tilinkäyttövälineet, eli tili voidaan perustaa, ja tilinkäyttövälineitä on muun muassa debit online -kortti, mutta verkkopankkitunnuksia ei tällä hetkellä lasketa tähän joukkoon. On hyvin perusteltua, että verkkopankkitunnukset luettaisiin jatkossa tarpeellisiksi tilinkäyttövälineiksi.

Paitsi nuo työnvälityspalvelut myös monet muut viranomaispalvelut edellyttävät tällaista vahvaa tunnistautumista. Sähköisten palveluitten lisääntyminen on hyvä asia. Se helpottaa monessa kohtaa asiointia, mutta on ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kysymys, että kaikilla kansalaisilla pitää silloin olla myös mahdollisuus näitä sähköisiä palveluita käyttää. Esimerkiksi kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on tyypillinen esimerkki siitä, että helpoiten se onnistuu, jos on verkkopankkitunnukset käytössä.

Tämä on myös taloudellinen kysymys, sillä ellei verkkopankkitunnuksia ole, henkilöt, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa asemassa, joutuvat maksamaan pankissa henkilökohtaisista palveluista tai laskujen maksusta tiskillä paljon suuremmat palvelumaksut kuin jos pystyisivät hoitamaan asiat edullisemmin verkkopankkiasioinnilla.

Eli tässä on lukuisia perusteita, minkä vuoksi tämä muutos täytyisi tehdä. Senpä takia olen iloinen, että iso joukko kansanedustajia on näihin kahteen aloitteeseen, jotka ovat käytännössä hyvin samansisältöisiä, yhtynyt. Ja tämä ei ole nyt pelkästään työttömien yhdistyksen asia tai meidän muutaman kymmenen edustajan asia, vaan lukuisat sosiaalialanjärjestöt ovat muistaakseni jo puolitoista vuotta sitten nostaneet tämän ongelman esille. Ajattelin, että kun useat järjestöt vetoavat hallitukseen ja eduskuntaan, niin hallitus ryhtyisi toimiin, mutta aivan kuten edustaja Elomaa jo täällä totesi, mitään ei ole tapahtunut. Sen vuoksi on tätä erinomaista aloitetta vietävä eteenpäin näin lakialoitteen muodossa. Toivottavasti tämä viesti johtaa siihen, että hallitus myös ryhtyisi toimiin asian korjaamiseksi. Ensimmäinen tilaisuus on tuossa hallitusneuvotteluissa heti juhannuksen jälkeen.

Konkreettinen ehdotus, joka ei käytännössä maksaisi mitään mutta helpottaisi lukuisten ihmisten asiointia ja parantaisi myös työnvälityspalvelujen toimivuutta ja siten auttaisi työttömyyden nujertamisessa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan lämpimästi edustaja Elomaan aloitetta, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että pankki ei saa kieltäytyä antamasta verkkopankkitunnuksia asiakkaalle pelkästään siksi, että hänellä on maksuhäiriö.

Arvoisa puhemies! Kansalaisille tärkeä palvelutarjonta on entistä enemmän siirtymässä verkkoon. Sieltä löytyy pankki, työnvälitys, vakuutusyhtiöt, terveyskeskus, lääkäri, rekisterit, Kela, sosiaalitoimisto ja muut kunnan palvelut ajanvarauksineen kaupallisista palveluista puhumattakaan. Tarvitaan siis luotettava palveluihin kirjautuminen ja varmenteet. Pankit ovat kehittä-neet järjestelmän, joka toimii mutta ei nyt sitten kuitenkaan ole kaikkien kansalaisten käytössä. Ei ole mitään syytä, miksi pankit kieltäisivät esimerkiksi luottotietonsa menettäneeltä pankkitilin ja pankkitunnukset. Ei tyhjältä tililtä mitään voi nostaa, mutta ilman tunnuksia olet syrjäytetty kansalaisille kuuluvien normaalien palvelujen piiristä. Kaikki asiointisi vaikeutuu.

Pankit ovat nostaneet palvelumaksujaan huimasti. Kassalla laskujen maksu on noussut moninkertaisesti. Aukioloajat ovat supistuneet, samoin konttoriverkosto. Ihmiset on siirretty palvelemaan itseään verkkoon. Jos kaikille ei suoda tätä palvelureittiä, millä pankki korvaa aiheutetun haitan kansalaisille. Pankit ovat jo kauan keskittyneet hyvätuloisten asiakkaiden haalimiseen, kaikki pienituloiset ovat heille vain kuluerä. On pankkeja, jotka eivät ota asiakkaakseen nuorta työtöntä tai muuta vähävaraista, vaikka hänellä vielä olisi luottotiedot kunnossa. Tähän on tultu — pörssikurssit ja ulkomaisten omistajien ah- neus.

Pankit siis jo luokittelevat ihmiset omien ta-loudellisten tavoitteidensa mukaisesti. Niillä ei ole yhteiskunnallista näkökulmaa tai tarkoitusta, vaikka ne juhlapuheissa sellaisesta vielä voivat puhua. Lupaukset omistajille suurista osingoista ja henkilöstön palkkiojärjestelmät eivät kestä tappiota tuottavien köyhien ihmisten pitämistä asiakkaina.

Kun valtio luopui aikoinaan omasta pankistaan, tehtiin virhe. Myytiin ilman ehtoja, kuten myydään kaikkea muutakin omaisuutta. Nämä virheet ovat kostautuneet joka toimialalla, ja valtio usein vielä alihintaan myy omaisuuttaan.

Pankkien lisäksi verkkopalvelujen käyttöön liittyvät televerkkoja tarjoavat tahot. Verkkoyhteydet maksavat, ilmaisia palvelupisteitä löytyy kirjastosta. Tässä taas tulee tärkeäksi kirjastoverkon ja ilmaisten palvelupisteiden saavutettavuus. Kunnat ovat talouskurimuksessaan supistamassa kirjastoverkkoja, ja tälläkin toimenpiteellä eriarvoistetaan ihmisiä entisestään. Valtion on huolehdittava siitä, että kun suurin osa yhteiskunnallisista palveluista siirtyy tietoverkkoihin, säilyvät perinteiset palvelutavat tasavertaisina ja tietoverkkopalvelut kaikille saavutettavina.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaisen ja edustaja Elomaan aloitteet ovat käytännössä samansisältöisiä ja erittäin kannatettavia.

Lainsäädännöllä tulee velvoittaa pankit antamaan asiakkailleen verkkopankkitunnukset, ja maksuhäiriömerkintä ei ole asiallinen syy näitten verkkopankkitunnusten epäämiselle. Verkkopankissa maksaminen ja e-laskujen käyttö on edullisin tapa maksaa laskuja. Erityisen keskeistä on se, että vahva sähköinen tunnistautuminen on koko ajan yleistymässä yhteiskunnassa, myöskin viranomaisten palvelujen tarjonnassa. Erityisen tärkeä on tämä edustaja Tiilikaisen esille tuoma työnvälityspalvelujen siirtyminen entistä enemmän verkkoon.

Toivoisin hallitukselta nopeasti esitystä lainsäädännöksi, kun kokemuksen mukaan nyt kuitenkaan hyvätkään lakialoitteet eivät usein johda tulokseen.

Anna  Kontula  /vas:

Arvoisa puhemies! Aloitteet ovat lämpimästi kannatettavia ja puuttuvat tärkeään ongelmaan, joskin ne käsittelevät vain luottotietohäiriömerkinnän takia ilman verkkopankkitunnuksia jääviä henkilöitä, vaikka samasta ongelmasta kärsivät muun muassa monet siirtolaiset.

Pankin oikeus valita nettipankkiasiakkaansa pitkälti mielivaltaisin perustein on yhdenvertaisuusongelma, koska nykyisessä yhteiskunnassa se tekee pankkiasioinnista äärimmäisen hankalaa ja viranomaisasioinnista monesti vielä hankalampaa merkittävälle osalle väestöä. Käytännöllä on vahva syrjäyttävä vaikutus ilman, että se olisi millään lailla perusteltu tai että sillä voitaisiin osoittaa olevan pankille mitään merkittäviä liiketaloudellisia hyötyjä.

Valikoiva tunnusten myöntäminen on kuitenkin esimerkki, vain esimerkki, rakenteellisista esteistä, jotka näkemykseni mukaan ovat laajempi ja ehkä myös yhteiskunnassamme yleistyvä ongelma. Rakenteellisella esteellä tarkoitan tässä eräänlaista tosielämän bugia, ohjelmointivirhettä, jonka vuoksi ihmisten autonomia tai pääsy etuuksiin tai palveluihin heikentyy oleellisesti. Tyypillistä on, että oikeus, palvelu, etu tai jokin muu mahdollisuus näkyy kyllä paperilla ja ihmiset olettavat sen olevan saatavilla, mutta yritäpä käytännössä päästä siihen käsiksi, niin silloin paljastuu erilaisia esteitä, jotka rajoittavat joko kaikkien tai tiettyjen ihmisryhmien pääsyn tähän oikeuteen.

Usein näiden rakenteellisten esteiden syyt ovat taloudellisia, ja osittain niitä luodaan järjestelmäämme ihan tietoisesti. Esimerkiksi toimeentulotuen saamisen vaikeus, se pitkä esterata, jonka sosiaalivirastossa asioiva henkilö joutuu käymään läpi, on aivan tarkoituksellisesti tuotettu, jotta merkittävä osa hakijoista luovuttaisi matkan varrella.

Toisaalta monien näiden esteiden, myös tämän nettipankkiasiakkuuden takana on myös eliitin epäluottamus kansaa kohtaan ja siihen liittyvä moralismi ja halu kasvattaa oikeanlaiseen elämäntapaan. Tätä vahvistaa se, että näillä rakenteellisilla esteillä usein on luokkaluonne. Ne ihmiset, jotka näitä rakenteellisia esteitä kohtaavat, ovat usein samoja, jotka muutenkin ovat yhteiskunnassa eri tavalla heikommassa asemassa. Kun puhutaan luottotiedottomista, usein kysymys on köyhistä ihmisistä, ja samasta nettitunnuksettomuudesta kärsivät siirtolaiset ovat usein myös monella muulla lailla oikeudettomia. Kun katsotaan keskiluokalle tai eliitille suunnattuja yhteiskunnallisia palveluita, niistä vastaavia rakenteellisia esteitä löytyy huomattavasti vähemmän.

Tästä syystä toivoisinkin, että niin tärkeää kuin tämä yksittäinen asia olisikin saada kuntoon, me pystyisimme politiikassa käynnistämään myös laajemman keskustelun rakenteellisista esteistä ja siitä, millainen uhka järjestelmällemme on se, että ihmiset, jotka siihen luottavat, tulevat petetyksi kerta toisensa jälkeen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula laajensi tätä kysymystä monirakenteellisiin esteisiin, mitkä estävät ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan — ja hyvä niin. Haluan kuitenkin korostaa, että vaikka mainitsin, että tuo maksuhäiriömerkintä on peruste evätä verkkopankkitunnukset, niin ainakin tässä omassa aloitteessani tehty muotoilu on rakennettu siten, että verkkopankkitunnukset on myönnettävä kaikille, joilla on ylipäänsä oikeus perustaa tili: että tämä ei ole pelkästään maksuhäiriömerkintäisten auttamiseksi vaan se on ikään kuin perusoikeus. Jos saat tilin, saat myös mahdollisuuden käyttää tunnuksia ja asioida sähköisesti. Tämänkaltainen muotoilu ainakin tässä omassa aloitteessani on.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoite on erittäin kannatettava. Siinä ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnasta annettua lakia siten, että säännöksissä tarkoitettu talletuspankki ei voisi kieltäytyä antamasta verkkopankkitunnuksia asiakkaalle pelkästään sillä perusteella, että tällä on yksi maksuhäiriömerkintä. Lisäksi tilin käyttöön tarkoitetun verkkotunnisteen tai muun välineen myöntämättä jättämisen syy tapauskohtaisesti on perusteluineen kirjallisesti ilmoitettava henkilölle. Tämä on minun mielestäni erittäin tärkeä pointti tässä lakialoitteessa, että jos henkilölle tulee kielteinen päätös, täytyy kirjallisesti perustella, miksi häneltä jotain kielletään. Sitten vielä, tässä laki-aloitteessa on noin 40 allekirjoitusta, joten näkisin, että sillä on vahva tuki eduskunnassa, ja toivoisin, että se johtaisi mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin. Itsekin olen sen allekirjoittanut.

Kuten kaikki tiedämme, nämä verkkopankkitunnukset ovat erittäin tärkeitä kansalaisille. Niitä tarvitaan pankkiasiointiin, samaten asiointiin Kelan, työhallinnon ja Trafin kanssa, sekä myös kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen tarvitaan näitä tunnuksia. Verkkopankkitunnuksia tarvitaan myös silloin, kun matkustetaan. Suurin osa matkalippukaupasta käydään netin kautta. Lentoliput, laivaliput, bussiliput ja junaliput ostetaan netistä verkkopankkitunnuksilla. Kaikista parhaimmat tarjoukset ovat netissä, siis ainoastaan ja vain netissä. Monin paikoin lippuja ei edes saa tiskiltä ostettua, ja jos saa, se on hankalampaa ja huomattavasti kalliimpaa. Esimerkiksi alle 200 kilometrin bussimatkan normaalihinta kuljettajalta ostettuna on noin 30 euroa, kun vastaavan matkan, kun ostaa netin kautta, nettitarjoushinta voi olla vaikka 2 euroa.

Arvoisa puhemies! Myös VR:n tarjouskampanjoissa on voinut ostaa netistä muutaman euron lippuja, joilla on voinut matkata suurimpien kaupunkiemme välillä. Työssäkäyntialue on nykyään varsin laaja, se on 80 kilometriä. Jos työvoimatoimisto osoittaa työttömälle työnhakijalle paikan, joka sijaitsee esimerkiksi 75 kilometrin päässä kotipaikasta, se on työttömän pakko ottaa vastaan, tai muuten työttömyyskorvaukset katkeavat. On täysin kohtuutonta, jos muutenkin työelämässä kovia kokenut ja pienituloinen työtön joutuu ostamaan markkinoiden kaikista kalleimmat matkaliput työmatkoja varten. Moni suomalainen kulkee nykyään työn tai opiskelun takia pitkiäkin matkoja joka päivä. Ei todellakaan ole samantekevää, mitä matkustaminen maksaa, varsinkaan, kun työmatkakulukorvausta ollaan istuvan hallituksen toimesta kiristämässä. Tällä hetkellä omavastuu on 500 euroa, mutta hallituksen kehyksissä esitetään, että se olisi ensi vuonna 750 euroa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten kannalta on hienoa, että joukkoliikenteeseen on tullut hintakilpailua, mutta kaikkiin näihin tarvitaan verkkopankkitunnuksia. Ne, joilla ei verkkopankkitunnuksia ole, jäävät edullisista hinnoista paitsi, mikä ei ole hyväksyttävää. Tämän vuoksi on syytä varmistaa tulevaisuudessa se, että kaikki kansalaiset saavat nämä verkkopankkitunnukset.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sekä edustaja Elomaan että Tiilikaisen lakiesitykset ovat erittäin kannatettavia, olen niiden kummankin puolella.

Tästä maasta on kyllä pakko tässäkin kohdassa sanoa, että on tämä sarvikuonojen maa. Jos ihmisillä menee huonosti, niin köyhät pannaan kyykkyyn oikein kunnolla. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Tässä on jo käyty läpi se, mitä verkkopankkitunnuksilla saa, mutta käydäänpä läpi vähän sitä, mitä luottotietojen menettämisellä saa. Sillä saa esimerkiksi sen, että ei saa pakollista liikennevakuutusta, jollei ole rahaa ostaa koko vuoden vakuutusmaksua kerralla. Minulla on aika hyvä palkka. Silti minä maksan neljässä erässä nämä vakuutusmaksut. Se on huomattavasti kevyempää kuin maksaa ne kerralla.

Sen lisäksi ei tahdo saada kotivakuutusta, ei saa vuokrattua asuntoa, ei pysty käymään minkäänlaista halpakauppaa. Nimittäin nyt on keksitty jopa semmoinen asia, että jos sitten täm-möinen huonossa asemassa oleva ihminen käyttää S-Pankin bonuskorttia ja sitten ne rahat menevät sinne S-Tilille, niin se tulo on ilmoitettava sosiaalitoimistoon, jotta se voidaan vähentää perustoimeentulotuesta. Tässä kohdassa ei todellakaan voi muuta kuin ihmetellä tämän maan ja tämän hallituksen suunnatonta kylmyyttä.

Kaiken tämän lisäksi, jos ihmiseltä menevät luottotiedot, pitäisi mennä vain luottotiedot, pitäisi koskea ainoastaan luotollisia asioita, mutta jos hän jostain kumman syystä saa maksettua, löytyy vaikka joku kiva sukulainen, joka vippaa sen 328 euroa, joka puuttuu siitä, että saa sen luottorekisterinsä puhtaaksi, niin kaksi vuotta tiedot säilyvät siellä. Kaksi vuotta estetään kaikennäköinen toiminta. Se on täysin käsittämätöntä. Pitäisi riittää se aika, kunnes asiat on hoidettu, ja sen lisäksi me tarvitsemme positiivisen luottotietorekisterin, mistä nähdään, jos ihminen säännöllisesti hoitaa asioitaan ja pyrkii sinne parempaan päin. Kyllä hänenkin pienille euroilleen täytyy jonkinnäköinen arvo antaa tässä kylmässä maailmassa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Olen myös yksi tämän lakialoitteen allekirjoittanut, ja tuossa edustaja Tolppanen toi erittäin konkreettisesti asioita esille, ja näinhän tänä päivänä tilanne on näissä asioissa.

Kun ajatellaan, että koko ajan suositellaan ihmisiä siirtymään nimenomaan verkkoon ja siellä verkon kautta käyttämään näitä palveluja, ja niin kuin tässä useammassa puheenvuorossa on käynyt ilmi, jos luottotiedot ovat menneet, pankki ei anna näitä tunnuksia, joiden kautta voi näitä asioita hoidella tuolla verkossa, niin tämä lakiehdotus on aivan paikallaan. Kun mietitään, että tänä päivänä Kelassa, työhallinnossa, Verohallinnossa ja Trafissa tarvitaan näitä tunnuksia, jos mielii mennä sinne asioimaan, niin tämä on suuri epäkohta.

Tietysti ihmiset, jotka ovat joutuneet näihin luottotietohäiriöihin, ovat yleensä pienituloisia. Siellä on työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Siinäkin suhteessa tämä on paikallaan, ja toivotaan, että kun lakiehdotus etenee sitten valiokuntakäsittelyyn, niin myös hallitusherrat, niin sanotusti, ymmärtävät tämän asian, ja lakiin tehdään tällaiset korjaukset, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä näissäkin asioissa.

Keskustelu päättyi.