Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen,
Suomessa on tällä hetkellä noin 400 000
työtöntä. Euroopan komissio on osoittanut
tällä viikolla huolensa siitä, että Suomi
on tipahtanut Euroopan kasvun kyydistä. Nordea ilmoitti
eilen, että Suomi on lamassa. Tänään
teidän entinen ministerinne, EK:n toimitusjohtaja Häkämies
ilmoitti, että Suomi on pohjamudassa. Kertokaa, pääministeri
Katainen, meille ja Suomen kansalle, onko hallituksenne talouspolitiikka
ollut mielestänne onnistunutta.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on käyty
tietysti useamman vuoden ajan Suomessa. Kaikki tiedämme
syyt, miksi talouskasvu Suomessa ei ole riittävän
hyvää.
Ensinnäkin olemme vientivetoinen maa ja vientimarkkinat
eivät vedä. Toinen keskeinen syy on se, että meidän
teollisuus on rakenteellisessa muutoksessa. Eli maailmalla ei ole
enää niin paljon asiakkaita niille tuotteille,
mitä Suomessa perinteisesti on tuotettu, ja näin
ollen tämä pakottaa yrityksiä uudistumaan,
tekemään sat- sauksia tutkimukseen ja kehitykseen
ja tuottamaan uusia tuotteita, jotta niitä joku ostaisi.
Sitten ehkä vielä viimeisenä se, että meidän
julkinen talous on rakenteellisista syistä hyvin tiukassa
tilanteessa, ja hallitus on joutunut tekemään budjettisopeutusta
eli leikkauksia ja veronkorotuksia, jotka osittain hillitsevät
talouskasvua myös Suomessa.
Eli tässä on niitä syitä taustalla,
ja näitä kaikkia syitä on korjattu sekä velkaantumisen
tahtia on hillitty näillä leikkaustoimilla, jotta
uskottavuus säilyy ja Suomi ei ylivelkaannu. Toiseksi on
satsattu uuteen kasvuun muun muassa yhteisöveroa alentamalla,
tutkimussatsauksia lisäämällä ja
tekemällä rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat
työn tarjontaa (Puhemies koputtaa) ja hillitsevät
julkisen sektorin kustannusten kasvua.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, minulla
on tunne, että suomalaiselta työttömältä tai
työttömyysuhan alla olevalta ei oikein huoli poistunut
tämän teidän vastauksenne jälkeen
ja tuskin oikein ulkomaisilta arvioijiltakaan, jotka arvioivat Suomen
talouden kehitystä.
Kuulostaa siltä, että olette tehnyt paljon,
mutta kuitenkaan konkreettisia vaikutuksia ei ole näkynyt.
Pahinta on ehkä se, että niitä rakennemuutoksia,
joita olisi tarvittu, tämä hallituspohja ei ole
pystynyt tekemään. On tuotu paljon tekstiä siitä,
mitä tulisi tehdä, mutta ne konkreettiset ratkaisut
ovat tällä hallituspohjalla tekemättä.
Te olette lähiaikoina poistumassa tuosta rivistöstä.
Näettekö te, että tällä hallituspohjalla
on yleensäkään mahdollisuutta jatkaa
sillä tavalla, että Suomen taloudessa päästäisiin
kasvu-uralle? Nythän me olemme Tilastokeskuksen mukaan pisimmässä taantumassa
sitten 90-luvun alun.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jokaiselle työtä etsivälle
ja työtä vailla olevalle ihmiselle työttömyys
on henkilökohtainen kokemus, ja häntä kiinnostaa
ainoastaan, mistä ja milloin työpaikka löytyy.
Mutta tämä talouskeskustelu, niin kuin professori
Korkman on monesti todennut, pitää sisällään
hyvin paljon helppoja, yksinkertaisia ja vääriä ajatuksia.
Jos joku yrittää väittää,
että Suomen talouden rakenneongelmat ovat yksinkertaisia
ja nopeasti ratkaistavissa, silloin hän ei oikeastaan tunnista
tämän talousvaikeuden normaalitilaa.
Korjaan sen edustaja Lintilän väitteen, että meidän
hallitus ei olisi tehnyt päätöksiä.
Ainakin poliittinen oppositio on meitä arvostellut joka päivä niistä päätöksistä —
eli
ei kai savua ilman tulta? Joka kerta kyselytunnilla hallitusta on
arvosteltu niistä päätöksistä,
joita olemme tehneet talouden kuntoon saattamiseksi. (Hälinää)
Mutta työtä varmasti riittää tuleville
vuosille. Nyt vain täytyy pitää (Puhemies
koputtaa) pää kylmänä ja tehdä sellaisia
ratkaisuja, jotka tuottavat tulosta pidemmälläkin
aikajänteellä.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä tästä vain
ulospääsy täytyy löytää:
Suomen suurin uhka on talouden huono kehitys. Vastaavaa talouden
seitsemän vuoden jaksoa täytyy etsiä tuolta
sisällissodasta tai nälkävuosista alkaen.
Tilanne on vakava. Näyttää siltä,
että ainakaan näillä toimilla koko kehyskauden,
siis seuraavan neljän vuoden, taloussuunnitelman kasvuennuste
ei tule toteutumaan.
Jos puhemies sallii, kysyisin ministeri Stubbilta: jos tulette
valituksi pääministeriksi tässä muutaman
viikon kuluttua, mihin uusiin kasvua edistäviin toimiin
tai rakennemuutostoimiin olette valmis seuraavissa minihallitusneuvotteluissa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tiedän, että poliittinen
spekulaatio on aina mielenkiintoista, mutta toivoisin, että edustajat
suhtautuisivat asiallisesti siihen. Kokoomuksessa on puheenjohtajakilpailu
käynnissä, ja se puheenjohtajatentti käydään
niissä tilaisuuksissa, jotka sitä varten erikseen
järjestetään.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Voin esittää saman kysymyksen
pääministeri Kataiselle, ja kysyn saman kysymyksen
jatkoksi: eikö nyt olisi reilua, että kehyspalautekeskustelu
käytäisiin vasta sen jälkeen kun tiedetään,
että revitäänkö minihallitusneuvotteluissa
tämä kehys eli neljän seuraavan vuoden
taloussuunnitelma auki?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt omat päätöksensä,
ja ne päätökset ovat sellaisia päätöksiä,
jotka hallituspuolueet ovat hyväksyneet, ja sen takia en pidä mitenkään
erityisen järkevänä sitä, että eduskunnan
normaaleja aikatauluja venytettäisiin. Jos tulevan pääministerin
johdolla tuleva hallitus minihallitusneuvotteluissaan sopii jostakin
toisesta, se on sitten sen ajan kysymys, mutta tässä kannattaa
mennä nyt eteenpäin kuin juna, koska velkaantuminen
ei taitu, ellei päätöksiä panna
toimeen. Jokainen säästöpäätös
pitää tehdä, jokainen veronkorotuspäätös
pitää tehdä, jokainen veronalennuspäätös
pitää tehdä. Eli nyt pitää olla
malttia viedä päätökset loppuun,
niin että ne tulevat myös voimaan. Eli pelkkä kehyspäätös
ei vielä riitä, vaan lainsäädäntö ja
eduskunnan hyväksyntä tarvitaan.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä,
mitä puheenjohtaja Sipilä sanoi, on vinha perä,
että nyt jos valtiovarainvaliokunta tekee oman osuutensa
asiassa ja sitten ennen minihallitusneuvotteluja esittää jotakin,
niin hallitus tietysti niitten neuvottelujen jälkeen sanoo,
että miksette te silloin esittänyt siinä,
kun ei ole minihallitusneuvottelujen tulos tiedossa, ja nyt jos esitetään,
niin te parutte kurkku suorana, että te otatte lisää velkaa.
Onhan tämä nyt aivan relevantti kysymys ja oikea
kysymys siitä, että reilumpaa olisi — kun
hallitus tietää, että minihallitusneuvottelut
tulevat — että nämä menisivät käsi
kädessä. Mutta ymmärränhän
minä sen, kun hallitus on köysissä ja
väki vähenee ja kannatus ohenee. (Välihuutoja)
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minä en tietysti puutu eduskunnan omiin
aikatauluihin. Jos eduskunta haluaa käydä kehysselontekoaan
heinäkuussa, se on varmasti ihan eduskunnan oman päätöksen
aika. Minä vain itse uskon siihen, että silloin
kun on taloudessa epävakautta, niin ei kannata lietsoa
lisää sitä epävakautta, vaan
kannattaa panna täytäntöön ja
tehdä lopulliset poliittiset päätökset
niistä asioista, joista on jo sovittu. Jokainen sopeutuspäätös
vaatii erikseen päätöksen vielä eduskunnassa,
ja sen jälkeen sitten vasta ne astuvat voimaan.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Noudatetaan pääministerin
ohjetta, ja ei lietsota epävakautta. Me olemme täällä yli
kolme vuotta, totta, syyttäneet hallitusta ja hallitus on
sitten syyttänyt meitä, mutta pitää muistaa, että me
olemme myös esittäneet vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja,
ja niillä on yleensä pyyhitty pöytää.
Minä kysyisin ihan yksinkertaisen kysymyksen: Viisaita
vastauksia ei ole pelkästään hallituksella,
niitä voi olla myös oppositiolla. Eikö tässä tilanteessa
olisi syytä ottaa kiihkottomasti myös opposition
kaikki esittämät ratkaisuvaihtoehdot pöydälle
ja katsoa, löytyisikö sieltä jotain sellaista,
jonka hallitus voisi myös ottaa nöyrästi
käyttöön?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Onhan niitä yhteisiäkin
säveliä löydetty mutta ei niin, että koko
oppositio olisi ollut samaa mieltä niistä asioista.
Joskus ollaan oltu enemmän yhtä mieltä keskustan
kanssa, joissakin asioissa perussuomalaisten kanssa. Eli en ole vielä havainnut,
että keskustalla ja perussuomalaisilla olisi täysi
yhteinen politiikka, joten kaikkia asioita ei voi yhtä aikaa
ottaa huomioon. (Hälinää)
Sitten mitä tulee näihin vaihtoehtoihin, niin sekin
on totta, että on erilaisia mielipiteitä. Jos
ei usko kaikkiin niihin lääkkeisiin, mitä joku
esittää, niin sitten niitä ei tietysti
toteuteta.
Sitten kolmas näkökulma on se, että mekin olemme
hyvin monesti laskettaneet oppositiopuolueitten vaihtoehtoja. Niissä kun
ne rahat eivät vaan mene tasan. (Ben Zyskowicz: Ei millään!)
Minä ymmärrän sen, että oppositio
voi vähän löysin rantein toisinaan esitellä niitä asioita, mutta
kun me emme voi ottaa löysin rantein. Meidän pitää ottaa
härkää sarvista ja katsoa kaikki esitykset
läpi. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)
Sen takia sitten tavallaan perussuomalaisten talouspolitiikan mukaan
ottaminen semmoisenaan — eihän siitä nyt
olisi mitään tullut. (Naurua — Välihuutoja)
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että Suomen
taloustilanne on vakava. Se on ollut sitä jo Vanhasenkin
hallituksesta lähtien. Mutta aivan yhtä totta
on myöskin se, että hallitus on tehnyt jatkuvasti
uusia toimenpiteitä. Ja jos te, arvon keskustalaiset ja
perussuomalaiset, katsotte niitä toimenpiteitä,
joita tässä on tehty vuosien varrella, niin sieltä löytyy
paljon juuri niitäkin, joita te olette täällä itse
vaatineet. Kiitosta tosin ei ole koskaan kuulunut, että on
toteutettu niitä, joita te olette vaatineet. (Välihuutoja)
Pääministeripuolueen eduskuntaryhmän
näkökulmasta: Me olemme yksiselitteisen sitoutuneita
vakaaseen talouspolitiikkaan, velkaantumisen taittamiseen, ja se
lähtee siitä, että kehyksiä ei
avata ja rakenneuudistukset viedään maaliin. Rakenneuudistusten
toimeenpano on yksi keskeisimpiä asioita, joita tässä tämän
hallituksen loppumetreillä ja sitten aloittavan hallituksen
aikana pitää tehdä. Myöskin
komissio omassa maaraportissaan kiinnitti tähän
huomiota. Kysyisinkin pääministeri Kataiselta:
miten te arvioitte näitten rakenneuudistusten etenemistä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Iso osa jo päätetyistä rakenneuudistuksista
on lainsäädäntövalmistelussa.
Sitten jotkut kysymykset ovat semmoisia, kuten nyt vaikkapa esimerkiksi
henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen
on semmoinen asia, että osoittautui, että sen
muuttaminen lainsäädännöllä on
erittäin vaikeata. (Mauri Pekkarinen: Onhan niitä nyt
muitakin rakenneasioita!) Mutta tämän vain tuon
esille sen takia, että kaikki semmoiset asiat tai päätökset, joilla
on vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen, vaativat
myös muiden kuin lainsäätäjän
toimia. Tämä kelpoisuusvaatimusten muuttaminen on
yksi hyvä esimerkki siitä. Tässä on
yhteinen harjoitus menossa sote-ratkaisun osalta. Toivon mukaan
kuntarakenneuudistus kuntapäättäjien osalta
etenee hyvin. Sitten on koko joukko hallituksen omissa valmisteluissa
olevia rakenneuudistuksia, mutta edelleen lisää tarvitaan,
erityisesti työn tarjonnan lisäämiseen.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tulokset puhuvat puolestaan, vaikka te kuinka
kerrotte, että olemme yrittäneet tehdä sitä ja
selvittäneet tätä. Mutta kun taloustilanne
on surkea, niin se on surkea. 400 000 työtöntä,
talous ei kasva, vaan meillä on lama, tai ollaan jopa pohjamudissa,
kuten ex-ministeri asian ilmaisee.
Eräs tärkeä syy siihen, että meidän
taloutemme on näin huonossa jamassa, on se, että vienti
ei vedä. Ja kun, ulkomaankauppaministeri Stubb, te olette
viennistä vastaava ministeri, ja äsken teille ei
puheenvuoroa annettu noihin mahdollisiin uusiin tehtäviin,
niin te olette nyt joka tapauksessa luopumassa ulkomaankauppaministerin
tehtävistä, enkä kysy, mitä te
aiotte vielä jäljellä olevalla kaudella
tehdä. Mutta minkälaisen perinnön te annatte
seuraajallenne? Mitä teidän seuraajanne pitäisi
tehdä tomerammin ja toisin, jotta Suomen vienti kääntyisi
nousuun?
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Kaksi huomiota.
Ensimmäinen on se, että tuskin tässä talossa tai
Suomessa kukaan uskoo siihen, että ulkomaankauppaministeri
on se henkilö, joka pystyy omilla toimillaan vain ja ainoastaan
joko kasvattamaan tai laskemaan Suomen vientiä. Hän
toimii ainoastaan välikappaleena. Ehkä Paavo Väyrynen
on tästä poikkeus. (Naurua)
Toinen huomio on tietysti se, että mitä ollaan toistaiseksi
tehty ja millaisen perinnön antaa. Ensimmäinen
niistä on varmasti Team Finland. Me huomasimme, että oli
yli tuhat ihmistä, jotka veronmaksajien rahoilla työskentelivät
viennin edistämisen puolesta. Me yritimme koota heidät kaikki
yhteen.
Toinen perintö: antaisin myös erittäin
tomeran matka-aikataulun. Viimeisen kolmen vuoden aikana 50 vienninedistämismatkakohdetta,
yli
500 suomalaista yritystä mukana. Se on vientiä yhtäältä,
mutta myös tuontia toisaalta. Eli toivon, että seuraavalla
ulkomaankauppaministerillä on yhtä paljon energiaa
viedä suomalaisia tuotteita maailmalle kuin edeltäjillä,
mukaan lukien Paavo Väyrysellä.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia, ministeri Stubb, sille, mitä olette
tehnyt, mutta jälleen kerran, kun tulokset ovat huonot
ja Suomen vienti on mennyt vuosikausia alaspäin ja meidän
vaihtotaseemme on pakkasella: jos ministeri Vapaavuori, joka vastaa
energiapolitiikasta, olisi paikalla, niin kysyisin, mitä hän
aikoo tehdä sen puolesta, että ulkomaisen fossiilisen
energian vyöry Suomeen vähenisi ja Suomessa käytettäisiin
entistä enemmän kotimaisia ja uusiutuvia luonnonvaroja myös
energiantuotannossa. Tällä tavoin oikaistaisiin
meidän vaihtotasettamme ja luotaisiin työpaikkoja
Suomeen. Mutta kun Vapaavuori ei ole paikalla, niin kysyn tätä pääministeriltä.
Miten teidän mielestänne voitaisiin suomalaisen,
kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä lisätä ja
vähentää riippuvuutta tuontienergiasta,
joka tulee välillä levottomiltakin alueilta?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Alkuun noista tuloksista. Jos nyt ajatellaan
vaikka niitä toimia, mitä on tehty. Otetaan nyt
yhteisöveron 6 prosenttiyksikön lasku: joku voisi
sanoa, että sehän pitäisi perua sen takia,
että Suomeen ei ole syntynyt 200 000 uutta työpaikkaa.
(Ben Zyskowicz: Näin vasemmisto sanoo!) Mutta minä itse
uskon, että se tuottaa tulevina vuosina hyvää tulosta.
Tai osinkoveron muuttaminen kasvuyrittäjyyttä tukevaan
suuntaan.
Nämä ovat kaksi semmoista isohkoa päätöstä, jotka
vaikuttavat pidemmällä aikajänteellä teollisuuden
ja yritystoiminnan uusiutumiseen, uu-sien tuotteiden luomiseen ja
sitä kautta työllisyyden ja talouskasvun aikaansaamiseen.
Vaikkapa nyt tässä toivon mukaan toteutuvassa Äänekosken
investoinnissa yhtenä perusteena oli se, että teollisuuden
kilpailukyky Suomessa on parantunut muun muassa yhteisöveron
laskun kautta.
Mutta sitten toiseen asiaan, kotimaiseen energiaan: minä hakisin
vauhtia ja apua myös kansainvälisistä sopimuksista,
koska mitä kalliimmaksi me saamme kivihiiltä,
sen houkuttelevammaksi tulee käyttää kotimaisia
raaka-aineita. Toinen on puhtaiden teknologioitten sisämarkkinat,
missä muun muassa voitaisiin lisätä vientiä biopolttoaineiden
kohdalla.