Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuluvan vaalikauden viimeiset valtiontalouden menokehykset vuosille 2011—2014 on laadittu tilanteessa, jossa kansainvälinen talous on alkanut hiljalleen toipua sitä kohdanneesta taantumasta. Vahvojen elvytystoimien ansiosta Suomen työttömyys ei ole laskusuhdanteen aikana kasvanut niin nopeasti kuin aikaisemmin arviointiin. Elvytyksen ja suhdanneluonteisten menojen johdosta valtionta-lous on kuitenkin velkaantunut erittäin voimakkaasti. Vuosien 2012—2014 kehykset ovat niin sanotut tekniset kehykset, jotka eivät sisällä uusia poliittisia linjauksia. Niihin on kuitenkin sisällytetty hallituksen jo tekemien päätösten taloudelliset vaikutukset. Kehyspäätöksen menolinjaus painottaa hallituksen talousstrategian mukaisesti sosiaaliturvan kehittämistä, osaamisen edistämistä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Valiokunta pitää näitä painopistealueita perusteltuina kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Maaliskuun alusta vuonna 2011 voimaantuleva takuueläke tulee nostamaan kaikkein pienimpien eläkkeiden tasoa. Lapsilisien, päivärahojen, kuntoutusrahojen, kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen sitominen kansaneläkeindeksiin turvaa jatkossa näiden etuuksien säilymisen. Edellä mainitut toimenpiteet ovat hyviä esimerkkejä Vanhasen hallituksen vahvasta panostuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen.

Kehysselonteon antamisen jälkeen Euroopan talousnäkymät tulivat entistä epävarmemmiksi erityisesti Kreikan talousongelmien vuoksi. Rahoitusvakauden turvaamiseksi euromaat suuntasivat Kreikalle 110 miljardin lainaohjelman, josta Kansainvälisen valuuttarahaston osuus on 30 miljardia. Suomen osuus on enintään 1,6 miljardia, joka on jo hyväksytty eduskunnassa. Markkinoiden hermostumisesta johtuen hyväksyttiin lisäksi vakautusjärjestelmä, jonka avulla Euroopan unioni voi hankkia markkinoilta edullista euromaiden takaamaa rahoitusta ja lainata sitä vaikeuksiin joutuneille jäsenmaille. Vakausrahaston suuruus on 500 miljardia euroa, jonka lisäksi Imf on mukana 250 miljardin tukipaketilla. Päätös on rauhoittanut markkinoita, mutta tilanne maailman rahoitusmarkkinoilla ja Euroopan taloudessa on edelleen epävarma. Suomen osuus takausvastuusta on 7,92 miljardia ja asia on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Todennäköisenä pidetään, ettei tätä takausta tarvitse käyttää kuin enintään pieneltä osin, mutta sen tulemme tulevaisuudessa näkemään.

Arvoisa puhemies! Tilanteesta selviytyminen edellyttää Euroopan unionin maiden alijäämien supistamista ja kurinalaista talouspolitiikkaa sekä velkaantumiskierteen katkaisemista. Nämä ongelmat ovat myös meillä edessämme. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että hallitus laatii selonteossa todetun mukaisesti suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Julkisen talouden tasapainotus tulee kestämään useita vuosia, mistä johtuen suunnitelman tulee olla pitkäjänteinen ja siinä tulee arvioida kattavasti erilaisten toimenpiteiden ja vaihtoehtojen vaikutuksia paitsi julkisen talouden niin myös yritystoiminnan ja eri väestöryhmien kannalta. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee olemaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen ylivoimaisesti merkittävin tehtävä. (Ed. Viitanen: Kannattaisikohan aloittaa jo nyt!) Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomessa toteutetaan lähivuosina irtaantumisstrategia, jossa kasvua tukevat toimet yhdistyvät julkisen talouden sopeuttamistoimiin. (Ed. Kuoppa: Mistä aiotte leikata?) Olennaisena osana tähän kuuluu perusteellinen arviointi siitä, milloin finanssipoliittinen elvytys voidaan lopettaa talouskasvua vaarantamatta.

Kehysselonteon mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä voidaan parantaa rakenteellisilla uudistuksilla veroja korottamalla ja/tai menoja leikkaamalla. Hallitus on painottanut rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen. Työurien pidentäminen on selkeästi oikeudenmukaisin ja kokonaistaloudellisesti parhaita keinoja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Keinovalikoiman työurien pidentämiseksi tulee olla laaja ja toimenpiteiden mahdollisimman tehokkaita.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mielestä liikenneinfrastruktuurien kehittämisessä tulee jatkossa pidättäytyä uusien suurten hankkeiden käynnistämisestä ja keskittyä vain sellaisiin uusiinkin hankkeisiin, jotka parantavat selvästi tuottavuutta tai ovat välttämättömiä talouskasvun tai muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden päämäärien saavuttamisessa. Tällaisiksi voidaan luokitella esimerkiksi kaivoshankkeisiin liittyvät väylähankkeet, ja valiokunta kantoi erityistä huolta Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen tulevaisuudesta. Hanke tulisi saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti sen merkittävien yhteiskunnallisten hyötyjen ja myös taloudellisten säästöjen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt huomattavia positiivisesti kuntatalouteen vaikuttavia toimenpiteitä kaudellaan. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen, kiinteistöveroprosenttirajojen nostaminen ja kelamaksun poistaminen ovat hillinneet kuntien velkaantumista. Tosiasiassa valtio on myös näiden ohella ottanut tämän taantuman yhteydessä suurimmat taloudelliset kolhut vastaan, ja näiden kolhujen paikkaaminen tulee olla tärkeä tehtävä alkavalla uudella vuosikymmenellä. Kaikesta huolimatta kuntien tilanne tulee olemaan vaikea, ja niiden menokasvua on voitava hillitä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että tuottavuuden parantamiseksi hallitus tehostaa tietojärjestelmien kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä huolehtimalla tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta kunnissa. Tietojärjestelmien tulee olla yhteensopivia myös valtion ja kuntien välillä. Tuottavuuden parantaminen, rakenteelliset muutokset ja tulojen ja menojen tasapainoon saattaminen tulevina vuosina on edellytys hyvinvointimme jatkumiselle myös pidemmällä tähtäyksellä.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, että eduskunta yhtyy selonteon kannanottoihin ja linjauksiin, ja lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii omalta osaltaan toimenpiteistä, joilla turvataan julkisen talouden kestävyys ja huolehditaan erityisesti työllisyyden ja talouskasvun edistämisestä.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Mika Lintilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa oleva valtiontalouden kehysselontekoa koskeva mietintö antaa hyvän läpileikkauksen Suomen taloustilanteesta. Huoli julkisen talouden kestävyydestä ja velkaantumisesta on perusteltu. Tasapainottaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä viimeistään tulevien eduskuntavaalien jälkeen. Tiedossa ovat silloin kansantalouden kasvusuunta ja vauhti sekä työryhmissä valmistelussa olevat toimenpide-ehdotukset.

Viime lamaan verrattuna Suomella on puitteet rakentaa uutta talouskasvua ehyempänä ja iskukykyisempänä. Hallituksen oikea-aikaiset täsmäelvytystoimet nopeasti muuttuneessa taloustilanteessa ovat estäneet työttömyyden räjähdysmäisen kasvun. Hallitus on vahvistanut kotimarkkinoiden kysyntää sekä kansalaisten luottamusta talouteen. Se on lunastanut lupaukset kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseksi.

Viime aikojen kokemukset kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ovat osoittaneet, että avoimessa globaalitaloudessa kriisit eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja. Tilanne on kieltämättä turhauttava. Enää ei riitä, että me itse teemme asiat hyvin. Myös muualla talouspolitiikkaa on hoidettava vastuullisesti.

Kansainvälisesti on kyettävä sopimaan yhteisistä pelisäännöistä ja mekanismeista, joilla estetään uusien rahoitus- ja velkakriisien puhkeaminen. Poliitikkojen on otettava Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa isännän rooli. Tämä työ on parhaillaan hyvässä käynnissä.

Arvoisa puhemies! Väestön ikääntymisestä johtuva julkisen talouden vakauttamistarve seuraavalla vaalikaudella on arvioitu 6 miljardiksi euroksi. Se on noin kolme kertaa enemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vuotuiset määrärahat yhteensä.

Kehysselontekoon on kirjattu tavoitteeksi, että hallitus tuo budjettiriiheen mennessä suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Pohjatyötä tehdään useissa kolmikantaisissa työryhmissä. Keskustan eduskuntaryhmä toivoo työryhmiltä rohkeita esityksiä.

Vetosimme jo lähetekeskustelussa, että myös oppositio antaisi työryhmille tukensa. Viimeaikaiset viestit ovat kertoneet muuta. (Ed. Zyskowicz: Päinvastaista!) Te sosialidemokraatit olette keskittyneet vain ehdotusten tyrmäämiseen ja työn jarruttamiseen. Teistä on tullut ei-puolue, joka ei näe uudistustarpeita ja vastustaa kaikkea, josta voisi jollekulle tulla paha mieli. Palatkaa takaisin käyttämään myös järkeä politiikassanne. Sitä kutsutaan vastuunkannoksi. (Ed. Gustafsson: Oho, oho!)

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee rohkeaa ja määrätietoista uudistuspolitiikkaa. Kyse on tulevaisuuden rakentamisesta, jolla turvataan hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja sosiaaliturva. Avainasemassa ovat talouskasvu ja toimenpiteet, joilla parannamme julkisen talouden tuottavuutta, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja yritysten kasvua.

Koko Suomen aineelliset ja henkiset voimavarat on saatava tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Pienenä kansakuntana emme voi ammentaa hyvinvointia vain kasvukeskusten kehittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Rikkaista luonnonvaroista, korkeasta osaamistasosta, uusista innovaatioista ja korkealaatuisista tuotteista voimme hakea entistä parempaa kilpailukykyä ja talouskasvua.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus ja kattavuus on turvattava. Koulutuksessa ja tutkimustyössä alueella toimivien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä on syvennettävä. Pääsykokeet yliopistoihin on säilytettävä, jotta lukioiden erilainen taso ei muodostu esteeksi nuorten kouluttautumiselle. Pääsykokeiden kautta yliopistot saavat opintosuuntaansa motivoituneita opiskelijoita.

Työikäisten määrän vähentyessä jokaisen kynnelle kykenevän työpanosta tarvitaan. Työllisyyspolitiikan kärjiksi on otettava nuorisotyöttömyyden hoito ja rakennetyöttömyyden purkaminen. Työurien pidentämisessä on työpaikkojen ilmapiirillä keskeinen merkitys.

Herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että tulevat, talouskasvua edistävät veroratkaisut tehdään oikeudenmukaisesti. Vähimmäisetuuksia on korotettava verotuksen kiristyessä. Ympäristöverojen korotuksilla ei saa vaikeuttaa haja-asutusalueilla asuvien ihmisten mahdollisuuksia elää ja hankkia toimeentuloa.

Julkiset terveydenhuoltopalvelut on turvattava maan joka kolkassa. Mahdollisuudet kansallisen terveysrahaston perustamiseksi on tutkittava.

Talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden kannalta on tärkeää, että tie- ja rataverkon kunnosta huolehditaan koko maassa. Väyläinvestoinneissa etusijalle on asetettava hankkeet, jotka edistävät talouskasvua. Tällaisia ovat muun muassa pohjoisen kaivosradat. Meneillään olevan Pohjanmaan-radan kunnostuksen rahoitus on turvattava. (Ed. Skinnari: Oletteko muuten hallituksessa?) Peruskunnossapidon lisääntynyt tarve teillä ja junaradoilla on huomioitava tulevissa budjeteissa.

Hallituksen sopima paketti uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä on käynnistämässä miljardien eurojen investointihankkeet. Ne antavat työtä ja hyvinvointia koko maahan sekä sysäyksen ympäristöteknologian kehittämiselle ja viennille. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tulevat hallitukset väristä riippumatta sitoutuvat paketissa esitettyihin linjauksiin ja toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Puolueiden on eduskuntavaalien edellä varottava lupaamasta liikoja. Tuleva talouskasvu ja työllisyyskehitys määrittävät, kuinka onnistumme pitämään jo annetut hyvinvointilupaukset. (Ed. Saarinen: Kyllä te olette kassan tyhjentänyt!) Toki unelmia ja rakkautta me tarvitsemme jokainen, mutta käytännössä niitä ei voi toteuttaa vain menoja lisäämällä.

Te sosialidemokraatit voitte nyt tietysti kertoa, kuinka aiotte rahoittaa lupaamanne työ-, harjoittelu- ja koulutuspaikat kaikille työttömille nuorille sekä kaikille ilmaisen päivähoidon. Jo pelkästään ilmainen päivähoito maksaisi kunnille noin 300 miljoonaa euroa enemmän. Mistä te meinaatte ottaa nämä rahat? (Ed. Martti Korhonen: Mistä sinä otat nuo, mistä olet puhunut?)

Tulevaisuuden haasteista selviämisessä avainsana on vastuullisuus. Se on meidän omaksi ja hyvinvointimme parhaaksi. Koettujen kansainvälisten rahoitusmarkkina- ja velkakriisien jälkeen vastuullisuutta edellyttävät kansainväliset yhteisöt, luotonantajat ja luottoluokittajat. Meidän on näytettävä, että me kykenemme hoitamaan talouspolitiikkaamme ja velkataakkaamme vastuullisesti.

Arvoisa puhemies! Työtä ehyen, yrittävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Suomen puolesta on jatkettava.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen finanssikriisi jälkiseuraamuksineen on osoittanut, että Suomen talouskehitys on voimakkaasti riippuvainen kansainväliseen talouteen liittyvistä muutoksista. Muutokset ovat viime kuukausina tuoneet mukanaan suuria ongelmia, mutta meidän pitää muistaa, että hyvinvointimme perustuu nimenomaan vientiin ja kansainvälisyyteen. Siksi eristäytyminen ei ole meille minkäänlainen vaihtoehto. Suomi elää kansainvälisyydestä, ja viisain toimin menestymme kansainvälisessä taloudessa myös jatkossa.

Euroopan taloustilanne on kuitenkin edelleen kovin epävarma. Nyt tärkeintä on luoda luottamusta, luottamusta talouden vakauteen koko Euroopassa ja Euroopan talouteen globaalisti. Luottamus eurooppalaiseen taloudenpitoon riippuu pitkälti siitä, miten euromaat onnistuvat toteuttamaan taloudellisia uudistuksia. Tässä katseet kääntyvät erityisesti Kreikkaan, mutta myös muiden maiden on tehtävä osansa, jotta kaikki eurooppalaiset eivät joudu tästä tilanteesta kärsimään.

Eilisessä EU-maiden valtionvarainministereiden kokouksessa sovittiin budjettien esitarkastuksesta. Tarkoitus ei ole puuttua budjettien yksityiskohtiin, vaan kiinnittää huomiota valtionta-louden tasapainoon tavoitteena ennalta ehkäistä ongelmia. Esitys on Suomen edun mukainen. Euroalueella taloutemme ovat yhteen sidottuja, joten budjettien nykyistä parempi seuranta on hyväksi erityisesti pienelle Suomelle. Viimeksi tällä viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston valtuuskunnan vierailun yhteydessä todettiin, että Suomi on taloudenpidossaan eurooppalaisen apukoulun priimus. Suomen onkin edellytettävä myös muilta vastuullista taloudenpitoa. Siksi meidän ei täällä Suomessa pidä tyrmätä Euroopan komission tarkempaa budjettiseurantaa. Suomella on talousasioissa kokoonsa nähden paljon arvovaltaa, koska meillä on näyttöä julkisen taloutemme hyvästä hoidosta. Tätä saavutettua arvovaltaa meidän kannattaa nyt käyttää täysimääräisesti hyväksi.

Arvoisa puhemies! Maamme saamaan positiivisen palautteeseen voisi helposti tuudittautua. Olisi kuitenkin erittäin vahingollista työntää pää pensaaseen ja nyt kuvitella, että selviämme nykymenolla myös tulevaisuuden haasteista. Se, että olemme selviytyjiä euroalueella, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyisimme rahoittamaan edes nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja tulonsiirtoineen ilman merkittäviä uudistuksia. Me emme kerta kaikkiaan siihen pysty. Tämä meidän kaikkien täällä on tunnustettava. Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyykin valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että hallituksen on huolehdittava toimenpiteistä, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan ja erityisesti työllisyyden ja talouskasvun edistämisestä huolehditaan. (Ed. Saarinen: Milloin aloitatte?)

Arvoisa herra puhemies! Kehysmenettelyllä on lukuisten sekä kotimaisten että kansainvälisten arvioiden mukaan keskeinen rooli julkisen talouden hyvässä hoidossa. Monet ovat silti tässäkin salissa arvostelleet tiukkaa kehyskäytäntöä. Toivottavasti ne ajatukset myöskin salin vasemmalla laidalla ovat tämän talouskriisin myötä hautautuneet. Kehysselonteko antaa meille nytkin mahdollisuuden tänään täällä tarkastella käsillä olevaa taloustilannetta ja taloudenpitoa myöskin pidemmällä aikavälillä.

Hallitusta voi perustellusti kiittää myös taantumanaikaisista toimista. Työttömyyden kasvua on kyetty merkittävästi hidastamaan ja taloudellista toimeliaisuutta Suomessa lisäämään. Työllisyyden ylläpitäminen ja työllisyysasteen nostaminen myös jatkossa ovatkin aivan keskeisessä asemassa, ja erityisesti nuorisotyöttömyyteen on jatkossakin käytävä kiinni räätälöidyin toimin. (Ed. Gustafsson: Olette jumbosijalla!).

Kehysselonteossa linjataan keinoja, joilla julkisen talouden tasapaino saavutetaan. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Kaksi nopeammin toimivaa, mutta talouteen ja erityisesti ihmisten arkeen negatiivisesti vaikuttavaa keinoa taas ovat veronkorotukset ja/tai menoleikkaukset. Niiden käyttöä on kuitenkin pyrittävä välttämään ja minimoimaan positiivisten keinojen reippaalla edistämisellä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään tuottavuuden merkitystä uusissa hankkeissa. Esimerkiksi väyläinvestoinneissa pitäisi valiokunnan mielestä aloittaa seuraavalla kehyskaudella vain sellaisia hankkeita, jotka parantavat tuottavuutta selvästi tai jotka ovat välttämättömiä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi. (Ed. Saarinen: Kenen pitäisi?) Samoin valiokunta korostaa tietojärjestelmien kehittämistä tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluissa. Nämä ovat oikeita linjauksia, ja tämä suunta tuleekin huomioida kunnan- ja valtionhallinnossa laajemminkin.

Tuottavuuden parantamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työntekijä, joka ei koe työssään jaksavansa, ei varmasti myöskään halua pidentää työuraansa. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla, etenkin hyvällä johtamisella, luodaan työn ilosta syntyvää merkitystä työtätekevien suomalaisten arkeen. Motivoitunut työntekijä tarjoaa paitsi työnantajalle myös koko yhteiskunnalle kasvun eväitä. Tuottavuus ei ole kirosana, jolla revitään työntekijän selkänahasta, vaan onnistuneella henkilöstöpolitiikalla (Ed. Viitanen: Irtisanotaan väkeä!) tuottavuuden parantaminen on kaikkien etu, niin työntekijän kuin työnantajankin. Myös osaamista on vaalittava, sillä se on tulevaisuuden menestystekijöistä ehkä tärkeimpiä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitseekin siitä, että koulutuspanostuksista ei tingitä, vaan kehyskaudella esimerkiksi yliopistojen perusvoimavaroja vahvistetaan edelleen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pyritään pienentämään.

Arvoisa puhemies! Opposition puheissa vaaditaan samaan aikaan sekä menotason selkeää nostamista että nykyistä tarkempaa taloudenpitoa ja kestävyysvajeen paikkausta. Kuitenkin on aivan selvää, että kakkua ei voi samaan aikaa syödä ja säästää. Siksi on oppositiossakin ratkaistava, miten kakkua kasvatetaan tai säästetään siten, että hyvinvointimme ei vaarannu. Mainitsemani positiiviset keinot, kuten työurien pidentäminen, tuottavuuden nosto ja kasvun vahvistaminen on otettava laajasti Suomessa käyttöön, ja toivoa sopii, että myös vastuullinen oppositio SDP:n johdolla, jolla on hyvät ay-suhteet, on mukana rakentamassa kestäviä ratkaisuja esimerkiksi työurien pidentämisen ja eläkeratkaisuiden osalta. (Ed. Viitanen: Kiitos, kun otitte neuvotteluihin mukaan!) Jotta suuriin menoleikkauksiin tai veronkorotuksiin ei tarvitsisi mennä, tarvitaan yhteistyön henkeä. Silloin ei pelata populismikorteilla bluffia äänipotti silmissä kiiluen, vaan kannetaan yhteistä huolta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kantokyvystä huolehditaan ja tarpeellisia uudistuksia tehdään riittävän nopealla aikataululla. Menestyjät erottuvat silloin, kun on vaikeaa. Kokoomuksen kristallinkirkas tavoite on, että Suomi on vakaalle pohjalle rakentuva hyvinvointiyhteiskunta myös tämän taantuman jälkeen.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uutta kasvupolitiikkaa, paluun täystyöllisyyteen ja kestävän pohjan julkiselle taloudelle. On vihdoin ymmärrettävä, että tämän maan talous- ja työllisyyskriisissä ei pelkkä eläkeikien nosto auta, kun perheemme ja nuoremme kärsivät työn puutteesta. Viime joulukuussa totesin tältä paikalta, että keskustalla on sauna tulessa, mutta nyt palaa jo koko päärakennus, ja hallitus odottaa tumput suorina, milloin VPK saapuu paikalle.

Työttömyys on karannut käsistä, ja valtiontalous on retuperällä. Veropohjaa on vakavasti heikennetty. Ongelmien ratkaisut on siirretty tule-vien hallitusten harteille ja vaikeutettu tätä työtä uusilla rahoitusta vailla olevilla menoesityksillä. Työnantajien kelamaksun poistamisen johdosta Kansaneläkelaitoksen perusetuuksien rahoitus edellyttää 1 100 miljoonan euron rahoitusta talousarvion kautta.

Suhdanteisiin nähden väärin ajoitetun hallituksen talous-, työllisyys- ja veropolitiikan johdosta maamme on syvässä suossa pitkään. SDP varoitti hallitusta jo kaksi vuotta sitten USA:sta lähtöisin olleen taloustaantuman vaikutuksista. Tällöin hallitus syytti SDP:tä pelottelusta. (Ed. Heinäluoma: Näin oli!) Pelko työn, rahan, ruuan tai turvan loppumisesta on tänään läsnä liian monessa kodissa, koska kokonaistuotanto on supistunut edelleen myös alkuvuodesta.

Suomi tarvitsee tulevina vuosina selkeän ja uuden linjan, jolla luodaan uutta vahvaa työllistävää kasvua sekä oikeudenmukaista politiikkaa. Pitkän aikavälin taloutta ei hoideta yksin työ-urien pidentämisellä tai vero- ja eläkeuudistuksella vaan työllisyyden parantamisella. SDP ei tule hyväksymään työeläkkeiden leikkausta. (Ed. Saarinen: Näin on!) Porvarihallituksen tuhoama veropohja on korjattava ja laajennettava sitä sosiaalisesti oikeudenmukaisella varallisuuden ja omaisuuden verotuksella. On puututtava taloudellisesti ja inhimillisesti kalliiksi käyvään harmaaseen talouteen, torjuttava talousrikollisuus ja halpatyömarkkinat sekä saatava yritysten verotustiedot käyttöön.

Tarvitsemme nopeampaan talouskasvuun johtavia selkeitä koulutus- ja infrainvestointeja. Yhdysvalloissakin ymmärrettiin ensimmäisenä talouskasvun hiipumisen syitä hakea infrastruktuurin jälkeenjääneisyydestä. Alue- ja elinkeinokehityksen edellyttämä perustie- ja -rataverkko on rapautumassa. Hallituksen on varmistettava ja toteutettava yhteiskunnan, kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömät investoinnit. Metsä- ja telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen on oltava kansallinen asia. (Ed. Skinnari: Kyllä!) Metsäteollisuuden lyhytjänteinen alasajo globaalin suhdanteen aikana estää myös Suomen hyvinvoinnin vahvistamisen ja talouden nousun. On vihdoin omistajaohjauksen aika.

Porvarihallituksen lääkekaapista tarjotaan ensiavuksi vain sosiaali- ja eläketurvan heikentämistä ja kulutusverojen kiristämistä. (Ed. Skinnari: Väärin!) Talouskasvusta huolimatta tulemme kuitenkin tarvitsemaan valtion talouden ja julkisen talouden alijäämän umpeen kuromisessa myös menojen uudelleenpriorisointia, palvelujen järjestämisen uudelleenorganisointia ja erityisiä toimia työllisten määrän lisäämiseksi suhteessa väestöön.

Nuorten ohella on muistettava ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi työnantajille kohdistettavat porkkanat. Pääpainon tulee olla menojen kasvun hidastamisessa. 1990-luvun lamaan verrattuna lähtötilanne on kuitenkin parempi, koska muun muassa eläkejärjestelmän puskurit suhteessa eläkevastuihin ovat suuret ja julkisen talouden nettovelka on vielä pieni. Valtionvelka kasva kuitenkin kovaa vauhtia.

Arvoisa puhemies! Terveyden edistäminen vaatii lisäpanostuksia. Hallitus siirtää vastuuta julkiselle vallalle kuuluvista tehtävistä Raha-automaattiyhdistykselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määräytymisperusteita on kehitettävä ongelmien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen kannustaviksi, eikä sitä vastuuta hoideta hedelmäpeleillä.

Kuntien taloudellinen tilanne on heikko, ja ne ovat toteuttaneet leikkauksia muun muassa opetustoimeen. Monien kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Sosialidemokraatit esittävät, että kuntien valtionosuuksia tulee nostaa hallituksen esitystä enemmän, jotta perusopetuksen laatu ja tasa-arvoisuus voitaisiin taata.

Yliopistolakiuudistuksessa yliopistojen tasa-arvoisuus romuttuu ja Suomeen kehittyy kahden tason yliopistoja. Perusrahoituksen puutteet on korjattava.

Tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi on panostettava koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammatillisen koulutuksen tarve tulee huomioida paremmin. Työttömien ja työttömyysuhan alaisten lisäkoulutukseen, korkeakouluille sekä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tarvitaan lisävoimavaroja. Liian moni nuori jää vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä hallituksen esitystä enemmän, jotta elinkeinorakenteen muutokseen, väestön ikääntymiseen ja alakohtaiseen työvoimapulaan kyetään vastaamaan.

On käsittämätöntä, että tässä talous- ja työllisyystilanteessa Suomi on työvoimapolitiikassa jumbosijalla. Työllisyysrahojen matalasta tasosta johtuen työttömien aktivointiaste on jyrkässä laskussa. Toiminta työttömien nuorten työllistämiseksi on käynnistetty, mutta tehokkaammin on huolehdittava pitkäaikaistyöttömyyden ja ikääntyvien työttömyyden hoidosta. Erityisesti kehyskauden alussa on varattava riittävät määrärahat työvoimapolitiikkaan. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä 100 miljoonaa euroa ja määrärahat sidottava työllisyystilanteeseen.

Herra puhemies! Suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta hätäkeskusjärjestelmän kriisi on vakava. Hallituksen päätös vähentää hätäkeskusten määrää luo epävarmuutta niin hätäkeskusjärjestelmälle kuin turvallisuusrakenteellekin. Nykyiset hätäkeskukset on säilytettävä. Kehyksissä määritellyt resurssit työvoimapalveluissa, työsuojelussa ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakko- ja jälkivalvonnassa ovat riittämättömät. Ongelmia tulee lisäämään hallituksen ajama ulkomaalaislain muutos, jolla poistetaan työvoiman saatavuusharkinta.

Hallituksen tulee käynnistää kahden vaalikauden mittainen julkisen talouden tasapainotuksen ohjelma. Tällä voidaan toteuttaa kestävä julkinen talous ja luoda edellytyksiä kasvupolitiikalle sekä työllisyyden nousulle. Ketään ei saa jättää sivuun Suomen pelastamisessa. Nuorisotyöttömyydessä on otettava nollatoleranssi käyttöön. (Ed. Heinäluoma: Oikein!)

Herra puhemies! Hallituksen poliittisen päätöksenteon toimintakyky on pikaisesti palautettava. Sitä edellyttää vakava talous- ja työllisyystilanne sekä kärjistyvä valtiontalous, mutta myös edustuksellisen demokratian ja kansanvallan uskottavuus.

Mikko Kuoppa /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Todelliset kehykset ovat tekeillä jossain muualla, kun valtiovarainministeri ei ole paikalla. (Ed. Heinäluoma: Entinen ministeri Kanerva on!) Nämä kehykset eivät näköjään hallituksen ministereitä kiinnosta.

Kehyspäätöksen keskeinen ongelma on, että siinä esitetään aivan liian vähän määrärahoja köyhyyden poistamiseen, lapsiperheiden, opiskelijoiden, pitkäaikaistyöttömien ja sairaiden sekä vanhusten asemaa vahvistaviin uudistuksiin. Perusturvalla ja pienituloisten verotusta keventämällä sekä kohdentamalla enemmän verotusta suuriin tuloihin ja palauttamalla suuret varallisuudet verolle voidaan oikeudenmukaisuutta lisätä ja eriarvoisuutta vähentää.

Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt, ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Lapsiköyhyys alkoi kasvaa vuonna 1994 ja on kasvanut siitä lähtien lähes kolminkertaiseksi. Lapsiväestössä köyhyys on nyt yleisempää kuin muun väestön keskuudessa. Lapsiperhekyselyn tulosten mukaan menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa kahdessa viidestä perheestä, pienituloisimmassa viidenneksessä yli puolessa perheistä ja yksinhuoltajien perheissä jopa kahdessa kolmesta.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki on 25 euroa 63 senttiä päivässä, ja se maksetaan 21,5 päivänä kuukaudessa. Siihen on tehtävä tasokorotus, jos syrjäytymistä ja köyhyyden lisääntymistä halutaan todella estää. Tasokorotus heijastuisi myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla elävien tilanteeseen ja nostaa erityisesti osa-aikaisten ja pätkätyöntekijöiden työttömyysturvan tasoa. Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava. Vaikka työttömyysturvamenot ovat menokehyksen ulkopuolella, ei työttömyysturvan tasoa voida irrottaa työllisyyspolitiikan kokonaisuudesta. Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä, työttömille on järjestettävä työtä, ja nuorten työllisyystakuu on saatava toimimaan. Ei ole oikein, että on kymmeniätuhansia nuoria jatkuvasti työttömänä.

Oikeudenmukainen yhteiskunta huolehtii myös niistä, jotka syystä tai toisesta ovat syrjäytyneet osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Asunnottomien määrä on Suomessa edelleen korkea, ja kuntien taloustilanne uhkaa viedä viimeisenkin katon juuri asunnottomien yltä. Kohtuuhintaista julkista vuokra-asuntotuotantoa on lisät- tävä.

Valtio menettää vuosittain mittavia verotuloja harmaan ja mustan talouden takia. Lisäpanostuksella harmaan talouden torjuntaan pystytään lisäämään verotuloja merkittävästi. Hallitus ei selkeästi kuitenkaan halua säädellä epätervettä kilpailua ja kaksia työmarkkinoita synnyttävää rinnakkaistaloutta, sillä hallituksen kehyksissä osoittamat määrärahat muun muassa poliisin, Tullin, syyttäjien, oikeuslaitoksen, verottajan ja työsuojelun osalta ovat riittämättömät harmaan talouden torjuntaan.

Verotuksen painopistettä on siirretty valtionverotuksesta kuntatasolle ja välillisiin veroihin. Edellinen Vanhasen ykköshallitus poisti veron suurilta omaisuuksilta ja kevensi perusteettomasti suurten tulojen verotusta. (Ed. Heinäluoman välihuuto) Nykyinen Vanhasen toinen hallitus toteutti inflaation ylittävät mittavat veronkevennykset myös suuriin tuloihin. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että suurten tulojen saajat ja suurten omaisuuksien omistajat osallistuvat myös sosiaaliturvan kustannuksiin, ed. Heinäluoma. Palkkatulojen ja suurten pääomatulojen verotuksessa on merkittävä ero pääomatulojen hyväksi. Lisäksi yhteisvastuumme hyvinvointivaltion olemassaolosta edellyttää, että veropohjaamme laajennetaan siellä, missä selkeästi on veronmaksukykyä.

Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmä esittää, että kuntien tulisi yhtiöittää kuntien omistamat liikelaitokset. Ensimmäisinä listalla ovat energialaitokset ja satamat. Jos näin tapahtuu, on vaara, että kunnat menettävät huomattavan määrän tuloja. Kuntien taloudellinen asema on jo muutenkin kireä, joten lisää kiristäviä toimia ei voi kannattaa.

Kunnilla on keskeinen asema hyvinvointipalveluidemme saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Esitetty kehys ei kuitenkaan turvaa kuntatalouden kestokykyä ja uhkaa romuttaa suomalaisten tasa-arvoiset, laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. Palvelujen yksityistäminen ei ratkaise kuntatalouden ongelmia. (Ed. Heinäluoma: Ei todellakaan!) Yhden prosenttiyksikön korotus kasvattaa kuntien valtionosuuksia noin 200 miljoonalla eurolla. Valtiolla on velvollisuus huolehtia kuntien rahoituspohjan riittävyydestä ja oikeudenmukaisesta verotuksesta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy ympäristöministeriön lakkauttamista, mitä osa nykyisistä hallituspuolueiden kansanedustajista ajaa. Hallituksen päätös tuoda eduskuntaan esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta ja ympäristönsuojelun itsenäisen aseman lakkauttaminen aluehallinnossa sekä muut vastaavat päätökset kuvastavat hallituksen piittaamattomuutta luonnosta ja ympäristöstä. Samaan sarjaan kuuluu myös ympäristöministeriön määrärahojen jatkuva leikkaaminen.

Hallitus on kehyspäätöksessään luopunut tavoitteesta saavuttaa kehitysyhteistyössä 0,7 prosentin taso bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Valtion tuottavuusohjelmasta on tullut irtisanomisohjelma. Sen sijaan hallinnon sisällöllinen kehittäminen on jäänyt toissijaiseksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksynyt hätäkeskusten määrän vähentämistä. Eduskunta äänesti jo 10.4.2008 hallintovaliokunnan mietinnöstä, jossa annettiin valtuudet hätäkeskusten määrän vähentämiseen. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä avointa valtakirjaa ministerille.

Vuonna 2010 perusväylänpitoon osoitettiin 888 miljoonaa euroa. Siitä käytetään tienpitoon 536 miljoonaa ja radanpitoon 295 miljoonaa. Nämä rahat eivät riitä, ja tämän johdosta tieinvestointeihin on saatava tuntuva lisärahoitus, koska se auttaa sekä elinkeinoelämää että talouskasvua ja turvaa myöskin mahdollisuudet asua syrjäseudulla.

Hallituksen oma energia- ja ilmastopoliittinen ohjelma edellyttää selkeästi nykyistä isompia panoksia joukkoliikenteen säilyttämiseen ja laajentamiseen. (Ed. Viitanen: Päinvastoin, hallitus leikkaa!) — Hallitus leikkaa niitä rahoja vuoden 2011 jälkeen.

Pahenevan työttömyystilanteen johdosta tarvittaisiin vähintään 100 miljoonaa euroa vuosittain korotusta työvoimapolitiikan määrärahoihin ja saman suuruinen lisäys koulutusmäärärahoihin. Aktiivitoimiin osoitetut määrärahat eivät vastaa tarvetta, ja ne on sidottu kehyksiin suhdanteista riippumatta sillä seurauksella, että työttömyys sekä pitkittyy että lisääntyy.

Vasemmisto on useampaan otteeseen vaatinut näiden aktiivitoimien jättämistä kehyksen ulkopuolelle. Kehys ei edes yritä poistaa pitkäaikaistyöttömyyttä, ja lisäksi se pysyvästi vaarantaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllisyyden ja jopa työkyvyn.

Herra puhemies! Esitän hyväksyttäväksi vastalauseen 3 mukaiset 19 lausumaehdotusta.

Johanna Sumuvuori /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät edellyttävät tulevalta kehyskaudelta talouden kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset ja kiihtyvä väestön ikärakenteen muuttuminen edellyttävät myös merkittävää tuottavuuden parantamista ja tehokkuuden lisäämistä.

Talouden tehokkuus- ja tuottavuusvaatimusten rinnalla on muistettava, mitä varten muutoksia tarvitaan: hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen ja varhainen korjaaminen on hyvää talouspolitiikkaa. Jos jarruttelemme näissä asioissa nyt, tulee syntyneiden vahinkojen korjaaminen myöhemmin paljon kalliimmaksi.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä yhteiskuntaa on aina rakennettava myös heikoimpien ehdoilla. Haluamme kaventaa hyvinvointieroja, lisätä ihmisten osallisuutta, parantaa työelämässä jaksamista ja edistää sukupolvioikeudenmukaisuutta. Taantuma iskee aina voimakkaimmin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin. Kun lisätään taantuman seurauksiin Suomen väestörakenteen muutos ja rakenteellinen työttömyys, on selvää, että julkinen talous joutuu kestämättömään tilanteeseen.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä koko kehyskauden. Tällä on vaikutus erityisesti niihin ihmisiin, jotka käyttävät paljon sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehyksessä kuntata- loutta vahvistetaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöverosta tilapäisesti 10 prosentilla, mikä lisää kuntien verotuloja noin 380 miljoonaa euroa. Vihreiden mielestä on harkittava korotetun yhteisövero-osuuden maksamista kunnille vuoden 2011 jälkeenkin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen tarkoitettuja korotettuja valtionosuuksia kohdennetaan muun muassa vammaispalvelulainsäädännön uudistukseen, neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kehyskaudelle ajoittuu myös tärkeitä toimeentuloon liittyviä uudistuksia, kuten kaikkein pienimpien eläkkeiden tasoa nostava takuueläke ja muun muassa lapsilisien, kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja päivä- ja kuntoutusrahojen sitominen jatkossa kansaneläkeindeksiin. Nämä kaikki ovat vihreiden mielestä paitsi tervetulleita myös välttämättömiä toimenpiteitä kuntien tilanteen ja kansalaisten toimeentulon parantamiseksi. (Ed. Zyskowicz: Onko niihin varaa?)

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta yksi ratkaisevimmista kysymyksistä on työllisyystilanteen kehittyminen. Työttömyysaste on toistaiseksi onnistuttu pitämään alempana kuin aiemmin ennustettiin. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin nuorisotyöttömyyden nopea kasvu. Suomella ei ole varaa uuteen pitkäaikaistyöttömien sukupolveen, ei taloudelliselta saati inhimilliseltä kannalta. Hallituksen tekemiä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on jatkettava myös tulevalla kehyskaudella.

Arvoisa puhemies! Kehysselonteon ennusteen mukaan valtion velanotto jatkuu koko kehyskauden ajan. Loputon velkaantuminen nakertaa sukupolvisolidaarisuutta. Emme voi loputtomasti elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa, tehokkaampien rakenteiden ja toimintamallien käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmiä on yhtenäistettävä, ja niiden kehittämiseen on varattava riittävät resurssit. Tuottavuuden lisääminen edellyttää myös hyvinvoivaa motivoitunutta henkilöstöä. Vihreät ovat valtiovarainvaliokunnan kanssa samaa mieltä. Hyvä henkilöstöpolitiikka on keskeinen menestystekijä kiristyvässä työvoimakilpailussa. (Ed. Martti Korhonen: Onko valtiolla hyvä henkilöstöpolitiikka?)

Monilla aloilla on korkeasta työttömyydestä huolimatta jo nyt työvoimapulaa, kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan. Suomi tarvitsee siten tulevaisuudessa myös työperäistä maahanmuuttoa.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvajeeseen on löydettävä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, joilla hyvinvointivaltio voidaan pelastaa myös tuleville sukupolville. Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen edellyttää veropohjan laajentamista. Vihreässä verouudistuksessa keskeisessä roolissa ovat energia-, ympäristö-, kiinteistö- ja kulutusverot. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että tulevina vuosina vahvistetaan talouden kestävyyttä ja syrjäytymiseen puuttuvaa hyvinvointipolitiikkaa. Lisäksi on huolehdittava kansainvälisistä sitoumuksista maailman hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Kehitysyhteistyösitoumuksista kiinnipitäminen ja pakolaisten vastaanottaminen on eettinen velvollisuutemme. Kehyspäätöksessä kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta lisätään.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut historiallisia edistysaskeleita kohti ekologista verouudistusta. Ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat ovat kuitenkin niin valtavia, että kestävämpään luonnonvarojen käyttöön ohjaavassa verotuksessa ollaan vasta alkutaipaleella.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitsemme todellisuudessa noin 40 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennykset jo vuoteen 2020 mennessä. Vihreät kannattaakin ilmastolakia, jossa sitoudutaan 5 prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin. (Ed. Martti Korhonen: Vihreät kannattavat siis ydinvoimaa!)

Liikenne aiheuttaa noin 15 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme. Liikenteen ympäristövaikutuksen pienentämisen kannalta on keskeistä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen suhteessa tieliikenteeseen. Vihreiden tavoite on vähentää ihmisten riippuvuutta yksityisautoilusta.

Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy valtiovarainvaliokunnan huoleen koskien radanpitoa. Junamatkustajat ympäri Suomea ovat tänä keväänä joutuneet tottumaan rataverkon korjausvelasta seuranneiden routavaurioiden aiheuttamiin jatkuviin myöhästelyihin. Radanpidon korjausinvestointeihin varattu osuus on liian pieni. Ympäristö ja maan alueellinen tasa-arvo edellyttävät toimivaa rataverkkoa. Kaukoliikenteen ostojen määrärahat ovat kehysselonteossa laskemassa vuoden 2012 jälkeen yli kolmanneksella, vaikka toisaalta selonteossa todetaan, että menotaso ei sisällä uusia poliittisia linjauksia. Käytännössä kehyskaudelle esitetty määrärahataso supistaa junaliikennettä. (Ed. Viitanen: Näistä me äänestämme!)

Myös Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen rahoitus on rajusti alibudjetoitu. Vihreiden mielestä ratahankkeen toteuttaminen alkuperäisen aikataulun mukaan on erittäin tärkeää, sillä se tuottaisi myös valtiolle merkittävät säästöt. Tämä todetaan myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. (Ed. Saarinen: Oletteko te hallituksessa?) — Tämä löytyy myös valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä liikenteen rahoitus on kohdistettava paremmilla tavoilla ratoja ja perustienpitoa painottaen. Pääkaupunkiseudun tienpitoa ja joukkoliikennettä voidaan tulevaisuudessa rahoittaa ulkomaiden toimivia esimerkkejä noudattaen tienkäyttömaksuilla.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia muun muassa tuulivoimaan. Hallituksen laskelmat tuulivoiman syöttötariffin hinnasta perustuvat oletukseen, jonka mukaan sähkön markkinahinta olisi vuonna 2020 alhainen, alhaisempi kuin esimerkiksi tämän vuoden alussa. Hintatasoon liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Mikäli sähkön hinta nousee todellisuudessa korkeammaksi, syöttötariffin osuus tuotettua megawattituntia kohden laskee. Tällöin nyt arvioidulla 200 miljoonalla eurolla voitaisiin saada huomattavasti enemmän kotimaista tuulivoimaa.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. Uskomme, että ympäristönsuojeluun panostaminen on myös tulevaisuuden merkittävä kilpailuvaltti.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Rambudgeten för åren 2011—2014 innehåller varken stora överraskningar eller nya politiska linjedragningar. Under den här regeringsperioden har det ekonomiska läget förändrats radikalt. Då regeringen inledde sitt arbete såg det ekonomiska läget ljust ut. År 2008 gjorde världsekonomin och även Finlands ekonomi en djupdykning och först under den allra senaste tiden har en vändning till det bättre skett. Under regeringens sista år förväntas ekonomin försiktigt stärkas.

Den försämrade sysselsättningsgraden och höga arbetslösheten har inneburit att skatteintäkterna har minskat samtidigt som kostnaderna för sysselsättningsstödjande åtgärder och sociala utgifter har stigit. Arbetslöshetsgraden kommer sannolikt att fortsätta vara på hög nivå under de närmaste åren, även om regeringen vidtagit åtgärder för att bryta den negativa utvecklingen. Särskilt viktiga är satsningarna på ungdomssysselsättningen och på vuxenutbildningen.

Heikko työllisyystilanne syö valtion resursseja ja pakottaa meidät ottamaan suuria lainoja. Pidemmän päälle tällainen kehitys on kestämätön. Panostukset osaamiseen, kehitykseen ja tutkimukseen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä pystytään luomaan lisää työtilaisuuksia, jotka puolestaan tuottavat verotuloja sekä välittömästi että välillisesti.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että panostuksia vihreisiin kasvualoihin eli ympäristötekniikkaan, energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan on syytä priorisoida. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, joilla Suomen tulee vahvistaa meidän kansainvälistä tavaramerkkiämme, brändiämme.

Myös yliopistojen rahoitus on mielestämme taattava. Suomen kilpailukyvyn säilyminen korkealla tasolla, mikä on ruotsalaisen eduskuntaryhmän tavoite, voi tapahtua ennen kaikkea hyvin toimivan koulutusjärjestelmän ja monipuolisen osaamisvarannon myötä.

Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti työttömyyden kasvun kanssa monilla aloilla on työvoimapula. Lähivuosina suuri osa nykyisestä työvoimasta siirtyy eläkkeelle. Jotta ihmisten työelämässä jaksamista voitaisiin parantaa, suuremmat työaikajoustot ovat tarpeen. Meidän tulee myös koko yhteiskunnassa suhtautua vastaanottavaisemmin Suomeen hakeutuvaan ulkomaiseen työvoimaan. Kaikki ennusteet osoittavat, että riippuvuutemme ulkomaisesta työvoimasta tulee lisääntymään tulevina vuosina.

Regeringen har kraftigt ökat studieplatserna inom yrkesutbildningen. (Ed. Saarinen: Inte så kraftigt!) Det är viktigt att det finns en möjlighet för vuxna att välja en fortbildning som är skräddarsydd för vuxna och som inte tas från ungdomars utbildningsplatser. Både studieplatser inom yrkesutbildningen för ungdomar behövs och fortbildning och vuxenutbildning för vuxna som vill vidareutbilda sig eller omskola sig på grund av ändrade behov på arbetsmarknaden.

Yrkesutbildningen bör basera sig på behovet av arbetskraft i samhället. Utbudet av personal för service i alla delar av landet och på landets båda nationalspråk måste garanteras. Potentialen att stärka företagsamheten och skapa nya arbetsplatser finns både på landsbygden och i städer. Skattepolitiska beslut bör ha som mål att uppmuntra all företagsamhet och särskilt för små och medelstora företag.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleina kaikkia aloitteita, joilla helpotetaan ulkomaista alkuperää olevien henkilöiden kotoutumista yhteiskuntaan. Kaikkia Suomeen tulevia ihmisiä on kohdeltava kunnioittavasti. Riittävästi voimavaroja on varattava turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten oleskelulupien käsittelyyn. Suomeen tulevien lasten ja nuorten on mahdollisimman nopeasti voitava osallistua kouluopetukseen. Kenellekään ei ole hyväksi pitkät käsittelyajat, jotka pakottavat ihmiset toimettomuuteen.

Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on edelleen kovin rasittunut. Näin siitä huolimatta, että hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin kuntien talouden vahvistamiseksi ja että useimmat kunnat ovat viime vuosina käynnistäneet prosesseja palvelutuotannon tehostamiseksi.

Kuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korottaminen päättyy verovuoden 2011 jälkeen, minkä vuoksi kunnat saavat vuonna 2012 viidenneksen vähemmän yhteisöveroa. Koska kuntien talous on haasteellinen koko kehyskauden ajan, mielestämme väliaikaista korotusta tulee jatkaa.

Under många år har riksdagen krävt att it-systemen inom och mellan kommunerna och staten förenhetligas, så att överföring av information ska kunna skötas smidigt och kostnadseffektivt. Det här är en stor fråga också ur ett ekonomiskt perspektiv. Dagens mångfald av icke-komparativa datasystem är en skam för it-landet Finland. Staten måste påta sig en styrande roll och se till att samordningen snabbt går framåt.

Värderade talman! En oroväckande trend är de minskande budgetanslagen inom miljöministeriets huvudtitel. Klimatförändringen och Östersjöns miljö kräver stora insatser, liksom bevarandet av den biologiska mångfalden. Före 2014 ska glesbygdens avloppsvattenhantering vara löst, men på många håll väntar man fortfarande på beslut om statsstöd för utbyggnaden av avloppsnät och centraliserad vattenrening. Anslagen för miljöarbeten bör därför allra helst höjas, absolut inte sänkas.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on myös huolissaan lähialueyhteistyön määrärahojen alenemisesta, joka tulee kohdistumaan ympäristöhankkeisiin tehtäviin panostuksiin. Katsomme, että määrärahat on pidettävä nykyisellä tasolla. Lisäksi katsomme, että voimavaroja öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen on tuntuvasti vahvistettava.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen gläder sig över att anslagen för utvecklingssamarbete stiger under ramperioden och anser att det är viktigt att Finland håller fast vid sitt löfte om att år 2015 ge 0,7 procent av bnp i bistånd.

Leena Rauhala /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ihmettelee hallituksen talouspolitiikkaa. Eikö hallitus osaa tulkita ajan merkkejä? On selvää, että maamme talouspoliittista linjaa tulisi nyt muuttaa. Vaalit eivät mielestämme ole riittävä syy pitkittää ja pahentaa velkaantumista tai siirtää ikäviä päätöksiä. Olemme seuranneet varoittavia esimerkkejä Etelä-Euroopasta ja joutuneet kantamaan raskasta vastuuta vastuuttomuudesta. On huolehdittava siitä, ettemme joudu tekemään samoja rajuja leikkauksia, joita talouskriisissä kamppailevat maat nyt tekevät. Siksi me esitämme, että tämä kehyspäätös valmistellaan uusin painotuksin ja toimenpitein eduskunnan päätettäväksi uudelleen. Hallituksen tulee antaa pikaisesti uusi selonteko, jossa julkisen sektorin alijäämää pienennetään niin, että valtion budjetti saatetaan tasapainouralle.

Oecd:n tuoreen raportin mukaan nousumme 1990-luvun lamasta osoitti julkisen hallinnon kyvyn toimia keskeisenä talouskehityksen ja palvelutuotannon edistäjänä. Nyt tätä samaa kykyä tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.

Kehysselonteossa myönnetään, että talouskriisin vaikutukset tulevat ulottumaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän hetken talouskriisin taustalla on osaltaan juuri holtiton lainanotto. On siksi aiheellista ihmetellä, miksi käsiteltävänä olevissa kehyksissä ollaan valmiita kartuttamaan velkaa nopealla tahdilla vuodesta toiseen. Lainanotossa on säilytettävä tiukka harkinta. Jos nyt selviämme velanotolla, viemme kuitenkin tulevilta vuosilta mahdollisuudet selvitä.

Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa valtiolla oli velkaa lähes 70 miljardia euroa. 10 miljardin lisäys vuosittain johtaa velan kasvamiseen siten, että vuoteen 2015 mennessä velkaa on jo 60 prosenttia bkt:stämme. Mikäli korkotason nousu kasvattaa osuutta vielä tästäkin, joudumme totea-maan taloutemme olevan kestämättömällä pohjalla.

Vaadimme pikaisesti pankki- ja luottolaitosveron sekä transaktio- eli valuutta- ja pörssiveron käyttöönottoa. Olemme esittäneet pankki- ja luottolaitosveroa jo vuosia ja nostaneet sitä eduskunnan keskusteluun säännöllisesti. Nyt Suomi on jäämässä jälkijunaan; verosta on jo päätetty ainakin Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa. Suomen hallitus odottaa EU:n rattaiden pyörimistä eikä uskalla itse päättää. Kd on myös äänestyttänyt eduskuntaa valuutta- ja pörssiverosta vuosi toisensa jälkeen. Eri puolilla Eurooppaa keinottelua laitetaan kuriin kieltämällä esimerkiksi sellainen keinottelu, jossa myydään arvopapereita, joita ei edes omisteta. Verotuksellisin keinoin on syytä puuttua taantuman syihin, varautua tulevaan ja puuttua keinotteluun. Perimme veroa monenlaisesta kaupankäynnistä — miksi arvopaperikaupan pitäisi olla verovapaata?

Arvoisa puhemies! Selonteko jättää vähälle huomiolle nimenomaan kuntien heikon taloudellisen tilanteen. Kuntien verotulojen on laskettu supistuvan tänä vuonna noin 3 prosenttia. Erityisen suuren haasteen kunnille asettaa väestön nopea ikääntyminen, sillä ikäsidonnaisten menojen paine kohdistuu suurelta osin juuri kuntiin.

Väestömuutos tulee lisäämään kuntien menoja vuoteen 2020 mennessä noin 2,5 miljardia euroa. Kuntapalveluiden rahoitustarve edellyttää valtion tukea kunnille joko valtionosuuksien korotuksen muodossa tai verotusoikeuksien siirrolla kunnille. Kuntien veropohjaa tulee vahvistaa esimerkiksi siirtämällä mahdollisimman pian jäteveron tuotto kunnille. Säätäessään kunnille lisätehtäviä valtion tulee huolehtia myös niiden rahoituksesta.

Suuntaviivojen luominen tulevaisuutta varten on tärkeä tehtävä, jossa eri valiokuntien kantojen huomioon ottamisella on iso rooli. Mietintö sinänsä on hyvä, mutta onko sen kirjaamilla tavoitteilla mitään merkitystä ilman lausumia? Valiokunnat esittävät lausunnoissaan menojen tarvetta, kun taloustilanne edellyttää joka tapauksessa menojen kasvun hillitsemistä ja todennäköisesti myös veronkorotuksia.

Vasemmisto-oppositio esittää kymmeniä li-säyksiä, joiden taloudelliset vaikutukset olisivat mittavat. Esityksissä on monia meidän tärkeinä pitämiämme asioita, mutta tänä aikana on tärkeämpää valita linja, jossa lisämenoja ei synnytetä. Tulemme esittämään oman tasapainotetun vaihtoehtobudjettimme, jossa samalla esitämme, millä lisämenot katetaan. Tätä vastuullisuutta on syytä odottaa meiltä kaikilta.

Lisäpanostukset ovat perusteltuja silloin, kun niiden voidaan osoittaa tuovan säästöjä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisyn taloudelliset hyödyt ja peruspalvelujen hyvän tason tuomat säästöt tulee tunnustaa ja asettaa päätöksenteon pohjaksi. Riittävän varhainen apu säästää vakavammilta ja kalliimmilta korjaavilta toimenpiteiltä niin lastensuojelussa, terveydenhoidossa kuin perusopetuksessakin. Varhainen puuttuminen lasten ja perheiden terveyden ongelmiin on vihdoin saatava puheista tekoihin. Myös vanhustenhoito on ennaltaehkäisyä, ja se tulee saattaa hyvälle laatutasolle. On uskallettava luopua päätöksenteon lyhyen tähtäimen säästöjen hakemisesta ja ryhdyttävä säästämään pitkän tähtäimen kustannuksista, jotka tulevaisuudessa syntyvät tämän päivän laiminlyönneistä.

Kannamme erityisesti huolta koulutuksen rahoituksesta kautta koko koulutusjärjestelmämme. Korkeatasoinen osaaminen on maamme tärkein tulevaisuuden menestystekijä. Jos säästämme koulutuksemme laatua, syömme lastemme ja koko maamme toimeentulon edellytyksiä. Oecd onkin todennut koulutuspanostusten nostavan bruttokansantuotetta pitkällä tähtäimellä. Toteamme tyytyväisenä kyllä mietinnön korostaneen yliopistojen perusrahoituksen riittävää tasoa.

Työllisyyspalveluilla on valtava kysyntä, mutta niissä säästetään henkilöstövoimavaroissa etupainotteisesti tuottavuusohjelman nimissä. Tehostaminen on tärkeää ja tuottavuuden lisääntyminen välttämätöntä, mutta kaavamaisuus jättää pahaa jälkeä, jos se ei ota huomioon aikaa.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on edelleen suhteellisen pienten tuloerojen maa, kehityksemme suunta on tuloeroja merkittävästi kasvattava. Tuloeroja tulee tasoittaa tulevina vuosina heikoimmassa asemassa olevien tilannetta parantamalla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä huomauttaa, että monet epäkohdat jäävät edelleen hoitamatta, koska hallitus ei suostunut niitä hoitamaan silloin, kun elimme talouskasvun aikaa.

Pietari Jääskeläinen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuisen laman takia myös Suomen talous ja työllisyys ovat heikentyneet nopeasti. Valtionvelan on arvioitu nousevan kehyskaudella 110 miljardiin euroon, mikä on kohtuullinen taso muihin EU-maiden velkoihin nähden mutta kuitenkin jopa 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja noin 2,2-kertainen suhteessa valtion vuosibudjettiin. Lisäksi Kreikan valtion valtavan velan ja budjettialijäämän seurauksena euromaissa alkaneen rahoituskriisin hinta Suomelle on eduskunnan enemmistön lupaamine lainoineen ja takauksineen pahimmillaan 10 miljardia euroa eli valtion budjettiin nähden peräti viidesosa.

Mikäli muiden euromaiden valtioiden alijäämät pahenevat, Suomi voi joutua vielä lisätakauksien antajaksi ja maksajaksi. On väärää politiikkaa, kun euromaiden valio-oppilas Suomi joutuu maksamaan muiden maiden holtittoman taloudenhoidon kustannuksia. Perussuomalaisten mielestä olisi tullut ja tulee vastuuttomasti talouttaan hoitaneet maat asettaa vaihtoehtoisesti velkasaneeraukseen. Maamme hallituksen on talouden vakauttamiseksi ja keinottelun vähentämiseksi ryhdyttävä toimiin transaktio- eli valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron käyttöön ottamiseksi.

Kuntarahoitus on Suomessa pahasti kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot kasvavat vuosina 2009—2014 arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden aikana lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kunnille peruspalvelujen rahoitusosuuttaan miljardeja euroja.

Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen alasajoon on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo 15 vuoden ajan harjoittama menokehyspolitiikka. Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina riittävästi ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan, kuten toimeentulotuen, peruspäivärahan, työmarkkinatuen, lapsilisien jne., taso on heikentynyt keskimäärin jopa kolmasosalla vuosina 1993—2010. Riittämättömään perusturvaan on tehtävä tasokorotus.

Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö- ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Verotusta on uudistettava kehyskaudella niin, että julkisen talouden tasapaino turvataan ja otetaan huomioon kansalaisten veronmaksukyky sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansioverotuksen kesken.

Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on EU:n arviointiperusteiden mukaan 920 000 henkeä, joista lapsia 200 000 eli mo- ninkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna. Kehysbudjetti on tyly pienituloisille, eläkeläisille, veteraaneille, lapsiperheille, yksinhuoltajille, omaishoitajille, vammaisille ja sairaille. Perussuomalaiset eivät voi tätä hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että suunnittelukauden lopulla on eri toimenpiteiden avulla köyhien määrä saatu pudotettua puoleen.

Valtiontalouden kehysesityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenojen jopa alentuvan 11 666 miljoonasta eurosta huolimatta väestön kasvusta ja ikääntymisestä. Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin kuitenkin 5 prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Jo yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvitaan heti tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa. Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä. Kehykset toteuttamalla terveyspalvelut Suomessa heikkenevät rajusti. Perussuomalaiset vaativat terveyspalvelujen tason turvaamista.

Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma. Ottaen lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat mukaan lukuun on laajan työttömyyden piirissä Suomessa kaikkiaan 420 000 henkeä. Maan hallituksen keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet työvoimapulan poistamiseksi ja työssä olevien työurien pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat suoraan lähes miljoonaa perheen jäsentä. Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien määrän kasvu. Joka neljäs nuori ei nykyään saa työtä. Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus kehyspäätöksellään on unohtanut. Pienyrittäjyyttä — jopa yhden kahden hengen yrityksiä — on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja työnantajarasitteita helpottamalla. Nuoria ei saa päästää syrjäytymään. Yhdestä nuorena syrjäytyneestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonakustannukset. Nuorille on turvattava koulutus- tai työharjoittelupaikka. Yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- yms. järjestelmiä on otettava laajasti käyttöön kymmenientuhansien työttömien työllistymiseksi.

Maan hallituksen maahanmuuttopolitiikka on ollut holtitonta. Hallitsematon maahanmuutto rehottaa. Turvapaikanhakijoiden sekä ankkurilasten ja heidän sukulaistensa määrä on kasvanut voimakkaasti, samoin ihmissalakuljetus. Turvapaikkahakemusten käsittely on pahimmillaan kaksi vuotta. Kotouttaminen on usein epäonnistunut. Yhteiskunnalle epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kustannukset ovat kymmeniä miljoonia euroja.

Kehitysapu on pantava täydelliseen remonttiin. Annettu kehitysapu on lisännyt korruptiota ja jopa kärjistänyt köyhyysongelmaa.

Harmaa talous on saatava kuriin. On varmistettava valvontaa lisäämällä, että ulkomaista työvoimaa Suomeen värväävät yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa. Laittomin perustein palkatun työvoiman takia menetetään jopa satojen miljoonien verotulot ja tuhannet suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi.

Tieverkoston on annettu rapautua riittämättömän rahoituksen takia parinkymmenen vuoden ajan.

EU:n suurtiloja tukeva maatalouspolitiikka kurjistaa suomalaisia perheviljelmiä. On varmistettava, että kotimaisilla tiloilla on ruuantuotantoon riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.

Kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä sekä puun hyödyntämistä eri tarkoituksiin lisättävä. Näin voidaan luoda jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen.

Arvoisa puhemies! Edellä todetuin perustein perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen kehyksiä perusteluineen. Kehykset lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Kehykset vaarantavat hyvinvointipalvelut. Kehykset eivät poista suurtyöttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan uusi, oikeudenmukainen hallitus.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rajamäki oli huolestunut siitä, kuinka veropohjaa on heikennetty, ja hän vaati sitten varallisuus- ja pääomaverotuksen palauttamista. Minä nyt jälleen kerran muistuttaisin ed. Rajamäelle, että kun viime kaudella varallisuusvero poistettiin, meillä oli silloin valtiovarainministerinä sosialidemokraattinen ministeri. (Ed. Saarinen: Vastustitteko?) — En, olin hallituksen linjan mukaisesti niin kuin oli sosialidemokraateista suurin osa. Toki sieltä rivistä aina muutama karkaa, niin kuin hyvin tiedetään, näissä asioissa.

Sitten ed. Rajamäki oli huolestunut siitä, että etuudet eivät ole sillä tasolla kuin pitäisi olla sosiaalipuolella. Täytyy nyt kuitenkin muistuttaa, että tämä hallitus on tehnyt huomattavasti sosiaalisempaa politiikkaa kuin edellinen hallitus, esimerkkinä perusvähennyksen nosto, päivärahojen nostaminen, takuueläke. (Puhemies: Aika!) Ne olivat kaikki sellaisia asioita, joita ei edellisen hallituksen aikana saatu tehtyä mutta on tällä hallituksella voitu tehdä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rajamäkeä kun kuunteli, niin tuli sellainen olo, että valtakunnassa on aivan kaikki huonosti ja mitään hyvää ei ole tehty. Otettiin lisää rahaa kunnille ja työttömyyden hoitoon, opetukseen, hyviä aiheita, mutta kiinnittäisin teidän huomiotanne siihen, että juuri näihin kohteisiin näinä tiukkoinakin aikoina, jolloin valtio paljon velkaantuu, hallitus on suunnannut merkittäviä voimavaroja. Oletteko te SDP:ssä todellakin tässäkin tilanteessa vielä sitä mieltä, että juuri nyt, kun valtio velkaantuu muutenkin paljon, meillä olisi varaa vielä pysyviin menolisäyksiin? Todella ihmettelen tätä, kun te samaan aikaan monessa yhteydessä puhutte vastuullisesta valtiontalouden hoidosta ja valtiontalouden tasapainon saavuttamisen välttämättömyydestä. Teidän pitäisi nyt valita, kumman linjan te valitsette.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tulo- ja terveys-erot ovat kasvaneet erittäin vakavasti kaikkien selvitysten mukaan, ja turvattomuus arjessa ja työelämässä on kasvanut. Se on selkeästi havaittu. Meillä on esitykset veropohjan oikeudenmukaisesta laajentamisesta tulo- ja omaisuusvero huomioon ottaen ja harmaan talouden kuriin saattamisesta. Tämä hallitushan pysäytti kaikki talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntatoimet.

Mutta minä haluan, puhemies, erittäin vakavasti kiinnittää huomioni siihen, että 14. joulukuuta talousarviota käsiteltäessä täältä puuttui pääministeri. Nyt käsitellään erittäin vakavassa talous- ja työllisyystilanteessa Suomen valtiontalouden perustaa. (Eduskunnasta: Kohtalonkysymys!) Missä on pääministeri, missä on valtiovarainministeri, missä on hallitus? Minusta tämä on edesvastuutonta suhtautumista. Kyllä hallitus on teatraalisesti järjestänyt show’ta täällä: tiedonantoshow’ta televisiolle, suoria lähetyksiä, vuosi kaksi sitten tiedonantoja taloudesta. Nyt hallituspuolueet täällä sitten hoitavat hallituksen hommaa ja ovat tehneet valtiovarainvaliokunnan mietinnön, jossa tunnustetaan meidän kaksi vuotta vanhan vastalauseen otsakkeet. (Puhemies: Aika!) Mutta edustuksellinen demokratia ei voi perusoikeuksien, työn ja kansallisen turvallisuuden osalta tehdä lausumia ja kannanottoja vaan sen on toimittava eduskunnan budjettivallan mukaisesti.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ja kokoomus esittivät eläkeiän nostoa. Eläkeiän nosto ei tuo yhtään uutta työpaikkaa. Joka vuosi joutuu tuhansittain ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle työkykynsä menettäneinä, ja tämä on yksi tärkeä syy, että pitäisi työolosuhteita parantaa.

Mitä veropohjaan tulee, niin sitä on laajennettava niille, joilla on veronmaksukykyä. Täällä tuntuu porvaripuolueilla olevan tämä Wahlroosin linja, että rikkailta verot pois ja köyhiltä sosiaalietuudet. Me emme voi missään tapauksessa tähän linjaan alistua eikä suostua. Onhan hän Rkp:n neuvonantaja ja kokoomuksen yksi rahoittaja, ja se ilmeisesti näkyy ja vaikuttaa sitten myöskin näitten puolueitten politiikkaan.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On toki oleellista olla huolissaan siitä, että hyvinvointierot ovat kasvaneet, mutta niiden kasvaminen on pidemmän ajan kehityskulku, ei tämän hallituskauden aikana liikkeelle lähtenyt prosessi. Ne syntyivät viime laman aikana, ja tämä hallitus on tehnyt kaikkensa niiden umpeen kuromiseksi. Olen samaa mieltä ed. Lintilän kanssa, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edelliset. Esimerkiksi menolisäyksistä puheen ollen hallitus on korottanut kansaneläkettä ja vähimmäispäivärahoja enemmän kuin kaksi edellistä korotti yhteensä. Opintotukea korotettiin yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä ja koko ensimmäisen lisäbudjetin suurin satsaus osoitettiin nuorisotyöttömyyden torjumiseen muun muassa koulutuspaikkojen, palkkatuen, starttirahan ja kurssituksen keinoin, joten en itse ainakaan koe, että tässä ei olisi tehty kaikkea voitavaa. (Eduskunnasta: Vihreät tukevat hallitusta!)

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Ensin ed. Kuopalle. Tietääkseni ruotsalainen eduskuntaryhmä ei ole pyytänyt eikä saanut neuvoja Wahlroosilta. (Ed. Rajamäki: Se saa pyytämättä!) — Ei ole pyydetty eikä ole saatu.

Talman! I många grupptal här har frågan om sysselsättningsläget tagits upp och möjligheten att förlänga arbetskarriären. Den här frågan har ju varit aktuell under många regeringsperioder, men nu börjar den bli särskilt akut eftersom antalet personer som kommer in i arbetslivet är mindre än de som lämnar arbetslivet.

Täällä on tänään ehdotettu, että tuottavuutta voidaan parantaa panostamalla työssäjaksamiseen, työaikojen joustoilla ja työpaikkojen ilmapiiriä parantamalla. Eläköitymisikää ja työllisyyttä voidaan parhaiten varmasti nostaa nimenomaan näillä toimenpiteillä, olen siitä samaa mieltä. Toivonkin, että tämä asia olisi, ja sen todellakin pitäisi olla, vahvasti esillä koko tällä kehyskaudella.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteossa mielestäni jää liian vähälle huomiolle se kuntien rahoituspohjan vahvistaminen ja sinänsä se kuntien ja valtion koko vastuunjaon selvittäminen. Tiedämme, että kunnissa ei hyvinvointipalveluita voida toteuttaa pelkästään sillä, että toteutetaan tuottavuusohjelmaa tai tätä tehokkaampaa rakenteiden ja toimintamallien uudistamista. Ne ovat hyviä keinoja, mutta mielestäni ne eivät riitä.

Täällä mietinnössä ja selonteossakin saa sellaisen kuvan, että tuottavuus- ja tehokkuuserot ikään kuin olisivat sellaiset, että ei ole käytetty näitä tehokkaimpia rakenteitten ja toimintamal-lien kehittämisiä. Mielestäni se ei ole kiinni pelkästään siitä. Kyllä monissa kunnissa tehdään paljon uudistusta ja kehitetään, mutta rahoituspohja ei riitä.

Erityisen huolissani olen siitä, että tuottavuusohjelmaa toteutetaan etupainotteisesti erityisesti työvoimapalveluissa. Jos meidän nyt pitäisi työllisyyteen ja nuorten työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen (Puhemies: Aika!) panostaa, niin se ei toteudu tällä tuottavuusohjelman etupainotteisuudella.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti tärkeää, että me keskustelemme tulevista haasteista ja esitämme erilaisia ratkaisumalleja, mutta kannattaa muistaa, että nyt on kysymys niin sanotuista teknisistä kehyksistä, joissa poliittiset linjaukset koskevat vain vuotta 2011. Jos todetaan, että saattaa olla, että jotkut ministerit ovat vähän väärään aikaan väärässä paikassa, niin kyllä tässä salissakin on pidetty sinänsä hyviä puheita mutta väärään aikaan ja väärässä paikassa, koska puheet ovat sen tyyppisiä, kuin me eläisimme noususuhdannetta, kun me tiedämme, että pikemminkin päinvastoin meillä ovat haasteelliset ajat edessämme. Esimerkkinä esimerkiksi ed. Rauhala, joka sanoi, että emme esitä menoja lisää, kun on tällainen aika, mutta heti perään hän syyttää siitä, että kunnille ei ole osoitettu riittävää rahaa. Nämä ristiriidat kyllä hyvin helposti tulevat monien muidenkin oppositiopuolueiden puheisiin.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helppo jatkaa ed. Mannisen puheenvuorosta. Kun tässä sosialidemokraattisen ryhmän puheenvuoroa kuunteli, niin on pakko kyllä sanoa, että vastuullisuudesta ei näkynyt häivääkään. Sinivihreä hallitus on vaikeassa taloustilanteessa tehnyt niitä toimia, joilla on edistetty työllisyyttä, kestävää talouskasvua, ja on tehty sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, paljon sosiaalisempaa politiikkaa kuin SDP esimerkiksi veropolitiikan osalta on koskaan hallituksessa tehnyt.

Kun kuuntelin ed. Rajamäen puheenvuoroa, siellä esitettiin lisää rahaa kaikkiin niihin hyviin asioihin, mihin hallitus vaikeassa taloustilanteessa on kohdentanut rahaa: kaikkein heikko-osaisimpien sosiaaliturvaan, koulutukseen on tullut lisää aloituspaikkoja, esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen enemmän kuin koskaan demareiden aikana. Kaikkiin näihin te esitätte lisää rahaa ja vielä kaikkeen muuhun.

Vaikka olen vahva matematiikassa, niin sekosin laskuissa, miljardit pyörivät kyllä, ainakin sadat miljoonat. Täytyy sanoa, että kyllä se SDP:n tie olisi Kreikan tie. Uskon, että suomalaiset kyllä kalpenevat, kun ymmärtävät, mihin demareiden politiikka johtaisi. Odotan teiltä kyllä vastuullisuutta, SDP:n ed. Rajamäki.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on käynyt nyt niin, että kokoomus vie ja keskusta vikisee. Ei ollut enää puhettakaan mistään kolmannesta tiestä. Ei ollut enää mitään puhetta siitä, miten investoin-teja lähdetään tekemään, kun kuunteli keskus- tan ryhmäpuheenvuoron. Ymmärrän, että ed. Ranta ... (Eduskunnasta: Rantakangas!) — Ei vaan Ranta-Muotio, ei vaan siis tämä keskustan varapuheenjohtaja, (Naurua) monta Rantaa, Rantakangas ei ole paikalla. (Naurua) — Nimittäin kolmas tie on vaiennut, ja kokoomus vie talouspolitiikkaa tosi vauhdikkaalla tavalla.

Kun te kysyitte SDP:n vaihtoehdon perään, niin kerron nyt vielä kerran, että meidän vaihtoehtomme muuten on aina tasapainotettu, koska siinä on myös ehdotuksia siitä, miten tulot kerätään. Me olemme puhuneet täällä tästä energiayhtiöiden ylimääräisestä voittojen keräämisestä, jonka Pekkarinen on käynyt lupaamassa ainakin viisitoista kertaa eduskunnassa, jota vieläkään ei ole tänne tullut ja josta yksin menetykset ovat miljardiluokkaa tällä vaalikaudella. Nämä eivät ole kelvanneet teille.

Ja sitten sanon lyhyesti, että minä yhdyn kyllä sen ihmettelemiseen, miten voi olla mahdollista, että näin vakavassa taloustilanteessa valtiovarainministeri ei ole paikalla eikä myöskään pääministeri. Eihän tälle keskustelulle anneta (Puhemies: Aika!) mitään arvoa hallituksen toimesta.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi pääministeri ja valtiovarainministeri puuttuvat tästä keskustelusta? (Eduskunnasta: Ylimielisyys!) Siksi, että täällä käydään näennäiskeskustelua tulevien vuosien budjettilinjasta.

Todellista keskustelua käydään talon ulkopuolella. Sitä käy Sailas, sitä käy Wahlroos, Rkp:n pääneuvonantaja ilmeisesti nykyään jo, kokoomuksen rahoittaja, ja sitä käy Imf Suomen osalta. Sieltä kuuluu leikkausviikatteen hiontaa, ja täällä ei haluta ottaa niitä asioita nyt esille. Ne asiat otetaan esille sitten heti vaalien jälkeen, kun niistä olette selvinneet, jos selviätte, ja sitten lyödään pöytään ne leikkauslistat, joita siellä Sailasten putiikeissa jo tehdään.

Tämähän tässä on sen takana, miksi täällä ei todellista keskustelua tulevista vuosista nyt haluta. Halutaan piilottaa se, että kovat leikkaukset ovat tulossa, eli pahimmillaan toteutuu se vuoden 1995 tilanne, jolloin leikkauslistat lyötiin vaalien jälkeen pöytään. Tätä tässä te nytkin olette valmistelemassa, eli siksi tänne ei tule Katainen puolustamaan tulevien vuosien linjauksia, ja pääministeri tietenkin pois lähtevänä katselee sivusta jo, että niin se menee niin kuin on mennäkseen.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tennilä kuuntelee aivan vääriä henkilöitä. Teidän kannattaa kuunnella ministeri Kataista. Häneltä kuulette ainakin kokoomuksen kannan hyvin selkeästi. (Välihuutoja) Hän on sen useassa otteessa lähipäivinäkin tuonut esille.

SDP:n osalta jäin edelleen kaipaamaan ed. Heinäluoman täällä kertomaa tasapainottavaa osuutta. En havainnut sitä missään vaiheessa ed. Rajamäen puheessa. Mutta ennen kaikkea kokoomus lähtee siitä, että me pyrimme kaikin keinoin välttämään leikkaukset ja mieluummin lähestymme asioita tiukalla menokurilla. Ja vielä sitä ennen me tarjoamme näitä pehmeämpiä keinoja: työurien pidentämistä, ei siis yksiselitteistä eläkeiän nostoa vaan työurien pidentämistä niiden molemmista päistä, ihmisten jaksamista työelämässä, haluamme nostaa tuottavuutta, haluamme kannustaa työntekoon. Nämä ovat niitä keinoja, joita me haluamme tuoda tähän kehyskeskusteluun ja joilla vältetään leikkaukset ja niiden viikatteiden hionnat.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on valinnoista myöskin. Veropohjaa on kevennetty suuntaamalla pelivaraa liikaa suurituloisten puolelle: Kelan työnantajamaksu, 1 100 miljoonaa euroa, perusetuuksien rahoitusta, jätetään tässä vakavassa tilanteessa talousarvion kautta hoidettavaksi. Harmaan talouden puolella on miljardeja euroja, joihin ette ole halunneet puuttua.

Kysymys on nyt sillä tavalla — palaan, arvoisa puhemies, siihen, että hallitus puuttuu, pääministeri ja valtiovarainministeri puuttuvat — vakavasta keskustelusta. Minä puheeni lopussa totesin, että paitsi vakava talous- ja työllisyystilanne ja kiristyvä valtiontalous myös edustuksellisen demokratian ja kansanvallan uskottavuus ja toimivuus edellyttävät parlamentaarisessa järjestelmässä, että hallitus vastaa selkeästi esityksistään ja käy eduskunnan kanssa parlamentaarista keskustelua.

Tämä on ala-arvoista ja kuvaa suhtautumista eduskunnan budjettivaltaan, jolle kyllä hallituspuolueetkin valitettavasti antavat vain sanallista merkitystä. Ei tässä ole kyse pelkästään ensi vuodesta. Me peräsimme, että valtiontalouden tasapainottaminen (Puhemies: Aika!) edellyttää talouskasvupanostuksia mutta myös menojen hillintää ja hallintaa ja että myöskin tehdään tähän liittyviä yhteisiä, kahta vaalikautta koskevia ratkaisuja. Tätä keskustelua olisi pitänyt käydä nyt eikä vaalien jälkeen Säätytalon hämärissä kabineteissa mahdollisesti porvarihallituksen toimesta.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että tämä teknisen kehyksen käsittely on kieltämättä joskus jonkun mielestä turhauttavaa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että elämme historiamme vaikeinta lama-aikaa, jonka syntysyyt eivät ole Suomessa vaan maailmantaloudessa. Tämä on lähtökohta.

Hallitus on, aivan oikein, elvyttänyt, pystynyt säilyttämään työpaikkoja ja pitämään työllisyysasteen ihan kohtuullisena. Totta kai meillä on työttömiä tullut lisää, mutta niin on tullut muuallakin, ja me olemme tämän oman rootelimme hoitaneet kohtuullisen hyvin. Mutta on tärkeää muistaa tulevaisuudessa, että panostamme edelleen tuottavuuteen ja uusiin investointeihin ja erilaisiin investointeihin, jotka tuovat uutta työtä Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi vielä se, että tulevan vaalikauden budjeteissa tulee päästä siihen menettelyyn, jossa liikennemäärärahojen summat saadaan kiinteänä budjetin pohjiin eikä niin kuin nyt, että perustienpidon ja radanpidon osalta niitä on vähennetty tai on sijoitettu suuriin investointeihin ja nämä perustienpidon ja -radanpidon rahat ovat olleet liian niukkoja. Tästä on päästävä irti ja pysyvään perustienpidon ja -radanpidon parempaan hoitoon.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kovasti on ministeriä kaivattu paikalle. Ymmärrän sen jollakin tavalla, mutta en minä kyllä sitä ymmärrä, koska jos tämä nyt oppositiolle ihan oikeasti olisi ollut tärkeä asia, niin kyllä täällä paikalla olisi ollut SDP:n puheenjohtaja Urpilainen, kyllä täällä olisi paikalla ollut vasemmistoliiton puheenjohtaja Arhinmäki tai ryhmäpuheenjohtaja Lapintie. Ei täällä näy ed. Räsästä, ei täällä näy ed. Kallista, ei täällä näy ed. Vistbackaakaan.

Minä en oikein tiedä, mihin te pyritte, kun oma uskottavuus on tällä tasolla. Kyllä me voimme keskustelua käydä, mutta sitä minä ihmettelen opposition ja sosialidemokraattien osalta, jos te ajattelette, että pieni- ja keskituloisten verotusta kiristämällä ja eläkeläisten verotusta kiristämällä ja palkansaajien verotusta kiristämällä saadaan nämä asiat kuntoon, kun hallitus joka tapauksessa kiristää verotusta 1,5 miljardia korottamalla arvonlisäveroa ja ensi vuoden alusta ympäristöveroja.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella ed. Saloa kohtaan, mutta kannattaa käydä kyllä parlamentarismin oppitunti. On kaksi ihan eri asiaa, jos täältä puuttuu joidenkin eduskuntaryhmien johtomiehiä, kun täällä ei ole ainuttakaan ministeriä paikalla. Tämä on minusta suoraan sanoen poliittinen skandaali. Tämä on ennätyksellisen röyhkeätä. Asia on kylmästi näin. Puhun myös yli 20 vuoden kokemuksella eduskuntatyöstä.

Meidän sosialidemokraattien linja on erittäin vastuullinen. Ed. Rajamäki totesi sen jo täällä. Hänen puheessaan oli, että me tahdomme menojen priorisointia. Olemme valmiita kahden eduskuntakauden vakausohjelmaan. Haluaisimme keskustella ministerien kanssa näistä asioista.

Jos me olemme puoluekokouksessa tehneet päätöksen, että nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssi, me olemme sitä mieltä, että se maksaa itsensä takaisin. Jos olemme esittäneet kaikkein pienituloisimmille suurusluokaltaan noin 100 euron tasokorotusta, se on ollut se, mistä keskusta on puhunut, (Puhemies: Aika!) vihreät ovat puhuneet. Ainoa, joka sitä on vastustanut, on kokoomus, ja ehkä Rkp. Se on se kunniavelka, mikä pitää maksaa kaikkein pienimmille, köyhimmille. Me emme halua betonoida (Puhemies: Aika!) heidän köyhyyttään, pienituloisuuttaan. Se mahtuu raameihin ja vastuulliseen talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tähän poissaoloon tai olemiseen, niin onhan tämä melko käsittämätöntä, että täällä eivät ministerit ole puolustamassa omia pääluokkiaan. Ei kiinnosta pääministeriä, ei kiinnosta valtiovarainministeriä, on teknistä tai ei, joka tapauksessa niitä käsitellään.

Mutta tämä on mielenkiintoinen näkökulma, kun tässä on yksi toisensa jälkeen pohtinut ja puolustanut tätä hyvää henkilöstöpolitiikkaa; harjoittaako valtio työnantajana hyvää henkilöstöpolitiikkaa, minusta kuuluu kysymys. Ja vastaus on ikävä kyllä, että ei harjoita. Tämän päivän esimerkki alkaa jo mennä kyllä kaiken ymmärryksen yli liittyen luotsaustoimintaan. Pohjanlahden merenkulku on pysähtymässä syystä, että työnantajapolitiikkaa on harjoitettu täysin osaamattomasti, täysin vastuuttomasti, ja siellä tällä hetkellä jo aletaan puhua ongelmista, pyörivätkö tehtaat vai eivätkö pyöri. Kyllä täällä mielipiteitä oikeiston puolelta tuli, kun oli ahtaajien työtaistelusta kyse. Miksi te ette puutu siihen, mihin teillä on valta: työantajapolitiikkaan ja siihen, että työnantaja toimii vastuullisesti? Nyt siellä odottavat laivat redillä, joiden hinta on 60 000 dollaria vuorokaudessa. Sekö on vastuullista työnantajapolitiikkaa? Ei ole.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on huomioinut valtiontalouden haasteet mietinnössään hyvin ja nostanut esiin ne tekijät, joilla jatkossa on valtiontaloutta korjattava ja saatava asiat raiteilleen. Mutta kiinnitän huomiota liikennepuolen investointeihin, jotka valtiovarainvaliokunta on myös mietinnössään ottanut hyvin esiin. Näihin asioihin on myös tarkastusvaliokunta omassa lausunnossaan puuttunut ja nostanut muun muassa liikenneinvestointien tärkeyden esiin ja myös Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen, jossa nyt kehyksessä on liian vähän rahaa, jotta hanke voidaan järkevästi toteuttaa. On asiantuntijoitten mukaan todettu, että jos hanke viedään suunnitellussa aikataulussa läpi verrattuna siihen, että hanke valmistuu vasta 2020-luvulla, niin saadaan 200 miljoonan säästöt. Ja myös rataverkon korjausvelka — meillä on liian vähän rahaa rataverkon kunnossapitoon. Nyt junat myöhästelevät ja kuljetukset häiriintyvät. Tämä säästö ei ole todellista säästöä, vaan se on velanottoa, kallista velanottoa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tuottavuusohjelman orjallinen toteuttaminen on ollut kylmää kyytiä kansalaisten kannalta muun muassa turvallisuuspalvelujen osalta. Todella, todella kylmää kyytiä. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin työpaikat ovat vähentyneet voimakkaasti. Aika menee poliisilla asiakkaitten kuljettamiseen paikkakunnalta toiselle, ja toimintavalmiusajat ovat kasvaneet voimakkaasti.

Äsken ed. Hoskonen voimallisesti puolusti hallitusta. Esimerkiksi hänen kotipaikkakunnallaan toimintavalmiusaika on 40 minuuttia. Siis 40 minuuttia keskimäärin ennen kuin poliisi on paikalla. Tällainen projekti, harvaanasuttujen alueitten viranomaispalvelujen kehittämisprojekti, on käynnistetty, eli poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteinen projekti kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Välineitä ei tällaiseen ole. Ei ole rahaa osoitettu. Poliisi tai Rajavartiolaitos tulee (Puhemies: Aika!) paikalle, onnettomuuspaikalle, niin käsiä vaan joudutaan pyörittämään. Eli täysin nimellistä, vailla todellista konkretiaa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tosiaan listaa näitten opposition vaatimusten osalta, vaikka sanotaan, että se olisi tasapainottava lista, niin ei kovin kauaksi tarvitse edes katsoa, kun katsoo sen puolesta, että siinä on suunnilleen 25 miljardin menolisäykset. Listaa on todellakin runsaasti, ja sitten vielä, kun kerrotaan sellaisia asioita, että ei olla pienempiä äitiys-, isyys-, vanhem- painrahaa tai takuueläkettä antamassa, että juuri ne puuttuvat — ja ne juuri on annettu. Täytyisi katsoa niitä tilastoja, mitä on tapahtunut verrattuna edellisiin hallituksiin. Itse asiassa tämän taantuman aikana meillähän olisi nyt syytä yrittää löytää niitä uusia, aitoja keinoja, miten tämä suunta käännetään, mutta tuntuu, että tällä hetkellä ainoa opposition innovaatio ovat suuret veronkorotukset.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä on erona tällä kaudella, on se, että hallitus, joka julistautuu sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, tosiasiassa leikkaa kunnilta, pakottaa kunnat leikkaamaan palveluita.

Kun ed. Sarkomaan ja ed. Sasin ja kaikkien mielestä kaikki on niin hyvin, niin onko se tosiaan hyvin, että meidän vanhuksemme kärsivät palvelujen puutteesta, riittämättömästä henkilöstöstä, ja pikku koululaisemme isoista ryhmistä. Ja varmasti tämän politiikan seurauksena seuraavaksi tämän kokoomuksen pääneuvonantajan, päärahoittajan Wahlroosin tie on myös teidän tienne, että seuraavaksi yksinhuoltajaäitiäkään ei ole enää varaa tukea eikä köyhiä. Rikkaita tosin on varaa tällä hallituksella tukea massiivisten veronkevennysten myötä, jotka ovat olleet suuri talouspoliittinen virhe. Sen vuoksi, arvoisat kokoomusedustajat, lapsille, vanhuksille ei riitä rahaa. Riittää veronkevennyksiin, riittää varustelumenojen korotuksiin. Siinä on se ero opposition ja hallituksen välillä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Harmaa talous on vakava ongelma, mutta, ed. Rajamäki, eduskunta on lisännyt useana vuotena rahaa. Kymmeniä uusia työpaikkoja lisäperintään on tullut.

Ed. Kähkönen peräänkuulutti turvallisuuspalveluja. Tällä hetkellä on 300 poliisia enemmän kuin tämän hallituskauden alussa. Ne viestit ovat aivan toiset, mitä te väitätte.

Mutta sitten tähän peruskysymykseen. Vakavassa taloudellisessa tilanteessa valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Siitä huolimatta oppositiopuolueiden setelikoneet pyörittävät lisää rahaa ja tulee uusia vaatimuksia. (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ryhmästä) — Uusia veronalennuksia ei ole tulossa, se tiedetään, vaan joudutaan tarkistamaan verotuksen perustaa. — Mutta se, että leikkausten sijaan, joita on vaikea tehdä varmasti tässä vaiheessa, ei kukaan ole esittänytkään, pitää pystyä kyllä kulukuriin.

Kuulimme hallinto- ja turvallisuusjaostossa, miten Puolustusvoimat tässä vaikeassa tilanteessa toimii. Se on päässyt miljoonien säästöön ottamalla käyttöön (Puhemies: Aika!) videoneuvottelut, puuttumalla matkoihin ynnä muuhun. Se on hyvä esimerkki, mitä tekee vastuullinen työnantaja.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministerit eivät ole paikalla, niin on vaikea tietää, mitkä ovat puolueiden ja hallituksen todelliset suunnitelmat. Mutta me olemme lukeneet lehdistä, että on edelleen suunnitteilla veronalennuksia, vaikka äskeinen puheenvuoro keskustan rintamasta tuli, että ei oltaisi näin tekemässä.

Tämä tulevaisuuskehys olisi arvokkaampi. Siitä voitaisiin keskustella myös ministereiden kanssa. Onko yritysverotukseen tulossa alennuksia vai ei? Tästä saadaan lehdistä lukea, mutta ei salissa keskustella. Meidän mielestämme tällaiseen ei ole varaa, että tehdään ylisuuret veronalennukset. Sen jälkeen julkista taloutta pitää tasapainottaa ja tuloja on vähemmän kuin mitä ihan hyvällä tasolla Suomessa niitä voitaisiin saada.

Haluan vielä hieman peesata ed. Korhosen täällä esiin tuomaa tilannetta, mikä on luotsitilanne tällä hetkellä Vaasan, Kokkolan, Kristiinankaupungin tienoilla tuolla Perämerellä. Siellä laivat seisovat päiväkausia. Ulkomaankaupan esteet ovat siinä, että meidän Luotsilaitoksemme ei hoida sinne luotseja. Siellä oikeasti nukutaan silloin, kun pitäisi lähteä töihin, koska työsuojelun määritelmät ovat näin. Me emme voi tällaisessa tilanteessa puhuakaan kasvusta, jos meillä perusasiat eivät ole kunnossa infran puolella. Olisi mukava saada liikenneministeriltä tähän jotain näkemystä, mutta hänkään ei ole paikalla.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on ollut ainoana keinona veronalennukset lamaa vastaan. Aina on puhuttu veronalennuksista lamaa vastaan, mutta eivät ne ole oikein hyvin toimineet, koska työttömyys kasvaa ja meillä on suurtyöttömyys.

Verohallitusta koskevat samat tuottavuusvaatimukset kuin muitakin, elikkä siellä vähennetään henkilöstöä, ja se merkitsee sitä, että verotarkastuksia pystytään tekemään entistä vähemmän. Esimerkiksi Rakennusliitto on jatkuvasti nostanut esiin väärinkäytöksiä rakennusalalla. Niitä on myöskin palvelualoilla. Siitä huolimatta, vaikka tiedetään, että siellä tapahtuu väärinkäytöksiä, ei ole tutkijoita, jotka selvittäisivät nämä asiat, ja saataisiin oikeuteen ja kuriin tämä villi harmaa talous, joka rehottaa ja jonka johdosta menetetään satoja miljoonia euroja verotuloja ja lisäksi rehelliset yrittäjät kärsivät. Suomalaiset yritykset eivät pärjää enää kilpailussa rakennusalalla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan ryhmäpuheenvuorossa ed. Lintilä mainitsi kansallisen terveysrahaston, ja vaikka meidän yhteistyömme keskustan kanssa on sujunut erinomaisesti, niin en voi kannattaa kansallista terveysrahastoa, sillä sellaista mallia ei ole missään maailmassa, ei ole semmoista jumalaa, joka osaisi määrätä ja tilata jokaiselle potilaalle, sairastuneelle aina oikean hoidon.

Rakennemuutoksia tarvitaan, kyllä, sosiaali- ja terveysalalla tässä maassa, mutta parhaiten ne tapahtuvat vähentämällä kuntien lukumäärää ja luomalla sosiaali- ja terveysalueita, Risikon malli, tai sosiaali- ja terveyspiirejä, kuten Päijät-Hämeessä. Mitä mieltä keskusta on tästä?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Risikon malliin, niin se vain lisää menoja tässä maassa eikä millään tavalla paranna meidän terveyspalvelujamme, joten en sellaista voi kannattaa. En kyllä kannata rahastoakaan, vaan katson, että on paljon selvityksiä tehtävä ja asioita punnittava ennen kuin tällaisia päätöksiä mennään tekemään.

Mutta samalla on syytä todeta, että kun täällä esitetään väitteitä, niitä olisi syytä tarkentaa.

Ensinnäkin ed. Viitanen sanoi, että hallitus on leikannut kunnilta. Minä haluan nähdä ja kuulla, mitä hallitus on kunnilta leikannut.

Myöskin ed. Rajamäki voisi täsmentää, kun sanoi, että 1,1 miljardia on kelamaksua alennettu. Siinä pitää ottaa huomioon, että te olette halunneet kunnille lisärahaa. Siitä on noin 350 miljoonaa siirretty suoraan käytännössä kuntien avustamiseen, ja se on tällä tavalla mennyt ihan teidänkin mielestänne oikeaan tarkoitukseen. (Puhemies: Aika!)

Myöskin kun ed. Rauhala esitteli lisärahoja, niin teidän vastalauseissanne ei ponsissa puhuta kyllä kunnista mitään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuottavuusohjelmalla on tehty negatiivista alueellistamista niin Rajavartioston kuin Tullin suhteen; Hätäkeskuslaitos on osittain kärsimässä samasta asiasta, myös poliisi harvaanasutuilla alueilla. Talousrikollisuuden osalta tämä hallitus ei vienyt eteenpäin lokakuussa 2006 edellisen hallituksen linjaamia käännettyä arvonlisäveroa, verotustietoasioita, myöskin ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö krp:stä lakkautettiin, sulautettiin muuhun toimintaan. Mutta minä ymmärrän kyllä, koska krp:llähän on tarve perustaa oma osasto tätä hallitusta varten.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Manninen, käytännössä hallitus leikkaa tällä kaudella. (Ed. Salo: Millä tavalla?) — Se leikkaa kuntien kautta. Se teettää likaisen työn kunnilla, koska se ei turvaa kuntien taloutta heikossa tilanteessa. (Välihuutoja) Rahaa riittää yltiöpäin varsin anteliaisiin veronkevennyksiin, mutta kunnille, eli vanhuksille, sairaille, lapsille, sitä rahaa ei riitä. Kyse on arvovalinnoista.

Mutta, ed. Manninen, minä voisin kysyä teiltä, kun teidän ministerinne Mauri Pekkarinen jo yli vuosi sitten vaati, että nyt olisi aika näiden jatkuvien kuntaleikkausten ohella saada nyt hyväosaiset lamatalkoisiin. Hyväosaiset lamatalkoisiin. Me olemme nyt vuoden odottaneet hallitukselta edes yhtä toimea, jolla nämä hyväosaiset nyt saataisiin sitten lamatalkoisiin. Voisitteko, ed. Manninen, analysoida hallituksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta tästä näkövinkkelistä? Ei ihme, ettei ministeri Pekkarinen täällä nyt ole. Häntä ilmeisesti vähän nolottaa, kun näitä toimia hyväosaisten lamatalkoisiin saattamiseksi ei ole löytynyt.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen totesi, mietinnön toisessa vastalauseessa, minkä kd on esittänyt valiokunnan mietintöön, ei näitä suoria menolisäyksiä ole, mutta kyllä siellä selkeästi todetaan, että me olemme huolissamme siitä, mikä kuntatalouden kehitys on ja miten kuntataloudessa selvitään. Sen vuoksi totesin juuri puheessani sen, että kun niitä menoja esitetään, niin me tulemme tässä esittämään omaa vaihtoehtobudjettia, kun tehdään seuraavan vuoden budjettia. Silloin myös esitetään, mistä nämä lisämenot sitten katetaan kaiken kaikkiaan. Mutta se, kun olemme huolissamme kuntien taloudesta, perustuu kyllä siihen, että kyllä me olemme täällä tehneet jo tämänkin kevään aikana lakeja, jotka tuottaa kunnille lisävelvoitteita, ja niitten perässä ei kuitenkaan ole rahoitusta. Mutta kuitenkin se (Puhemies: Aika!) tarkoittaa sitä, että hyvinvointipalvelut, jotta laatu pysyy niin perusopetuksessa kuin vanhusten palveluissa, eivät toteudu ilman, että tätä rahoituspohjaa tai rahoitusta vahvistetaan.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuntien lukumäärän vähentäminen ei automaattisesti paranna ja tehosta palveluita. Kaikkien tutkimusten mukaan on todettu toistaiseksi, että mainittavia säästöjä ei ole itse näistä kuntaliitoksista sinänsä tullut. (Välihuuto) Kannattaa, ed. Asko-Seljavaara, muistaa, että 100 pienintä kuntaa vievät vain 3 prosenttia kaikkien kuntien menoista, 6 suurinta kaupunkia kolmanneksen. Erittäin olennaista on kaikissa kunnissa ja myös siis näissä suurissa kunnissa nimenomaan keskittyä Paras-hankkeen olennaisimpaan asiaan eli palvelurakenteiden uudistamiseen, palvelujen tuottamistapojen kehittämiseen. Tästä syntyvät sitten lopulta ne säästöt, jos syntyvät, ei siitä, että köyhiä kuntia läpsitään 10 yhteen ja toivotaan parasta. Siitä ei synny säästöjä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ihmettele lainkaan sitä, etteivät sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri ole paikalla, koska kehyksiin ei ole juuri mahtunut mitään heidän hallinnonalaltaan. Erityisesti terveydenhuolto on asia, joka askarruttaa yhteiskuntaa hyvin paljon, ja se on ollut yksi tukijalka siinä, että ihmiset ovat elämässään selviytyneet. Tähän mennessä en ole yhtään vähänkään tärkeämpää paperia nähnyt, etteikö julkisen terveydenhuollon puolesta ole siellä ollut vahvoja kirjauksia. Ja nyt, kun katsoo tätä kehystä ja myös valtiovarainvaliokunnan mietintöä siitä näkökulmasta, niin ei juuri julkisen terveydenhuollon puolesta siellä lausumia ole.

Nyt sitten kysyn: Onko nyt niin, että suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on tapahtunut suuri muutos, että tuki julkiselle terveydenhuollolle on vaan tällä salin vasemmalla laidalla?

Tämä ed. Lintilän esittämä rahoitusmalli olisi selkeä suuntaus yksityiselle sektorille, jossa ei-julkisen sektorin toimijoita katsottaisi tavallaan ensimmäisenä toiminnan järjestäjänä, ja tämä on suuri ongelma. Minä olen tosi huolissani. Olisin halunnut, (Puhemies: Aika!) että kehyksissä olisi paljon vahvemmin otettu kantaa asiaan.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan hiukan oikaista nyt edustajakollega Rajamäkeä. Hän sanoi, että hallitus ei vienyt mitään eteenpäin harmaan talouden ohjelmasta. (Välihuuto) Edustaja Rajamäki tietää erittäin hyvin, että huomenna valtiovarainvaliokunnassa on käännetyn alv:n mietintö olemassa, eli hiukan tarkennusta tähän lausuntoon.

Sitten siihen, mitä sanoin terveysrahaston mallista. Sanoin puheessani, että sitä tulisi tutkia. En ottanut kantaa siihen, onko se hyvä, onko se huono. Minusta se on sellainen kokonaisuus, joka voitaisiin kyllä tutkia.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Harmaan talouden torjunnan kannalta on ongelmallista se, että tämä kehysmenettely pitää sisällään myöskin harmaan talouden torjuntaan käytettävät voimavarat. Oikeusministeriö olisi halunnut lisää voimavaroja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan, ei ole niitä riittävästi saanut, ja näin rikoshyötyä jää palauttamatta valtiolle miljoonatolkulla vuodessa. Harmaan talouden torjunta on sellaista toimintaa, joka on plusmerkkinen etumerkiltään. Mitä enemmän sinne satsataan, syyttäjään, poliisiin ja muuhun, niin se tulee moninkertaisesti takaisin. Pelkästään sen takia, että viime vuonna jäi 50 suurta talousrikollisuusjuttua kesken voimavarojen puutteen takia, jäi saamatta noin miljoona euroa rikoshyötyä takaisin valtiolle.

Sen takia pitäisi ehdottomasti harmaan talouden torjunnan määrärahat saada kehysmenettelyn ulkopuolelle, että ne lyhyelläkin tähtäimellä tuovat paljon enemmän yhteiskunnalle rahaa kuin vievät, muun muassa syyttäjälaitokseen, poliisiin, tulliin jne. lisättyinä resursseina.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on niin, että yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa ja siten kannustaa työllistämään. Työllistäminen on varmasti meille kaikille hyvin tärkeä asia. Uusien työpaikkojen syntyminen on tärkeä asia. Toisaalta työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Jos kuluttaa, saastuttaa tai käyttää, sitä pitää verottaa. Tästä varmaan kaikki olemme yhtä mieltä. Tämän mukaisesti myöskin hallitus verolinjauksissaan toimii.

Arvoisa puhemies! On kovin surullista, että ed. Rajamäki, joka nyt ei ole salissa, vieläkin haikailee niitä ministeriaikojaan ja aina ottaa esille näitä poliisi- ja hätäkeskusasioita hyvin määrätietoisesti unohtaen kuitenkin sen, että hän jätti hyvin hajallaan olevan Hätäkeskuslaitoksen, jossa oli johtajuusongelma, jossa oli tietotekniikkaan liittyen pelkkiä haasteita. Hätäkeskusuudistus selkeästi parantaa tietotekniikkaa. Sinne on lisätty resursseja, ja täytyy muistaa, että tällä vaalikaudella poliisien määrää on lisätty. Viime vaalikausi päättyi siihen, että useita satoja poliiseja oli työttömänä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Mäkiselle: Muistatte varmaan, mitä tänään hallintovaliokunnassa keskusteltiin tietojärjestelmien uudistamisesta ja mitä tähän hätäkeskusproblematiikkaan liittyy kaikkiaan. Eli ei ole ollenkaan helppo prosessi. Se on todettava, että niillä saavutetaan jotakin hyvää, mutta ne ovat vasta alkuvaiheessa. Ei ole edes pyydetty tarjouksia vielä. Tämä on se ongelma tässä hätäkeskushommassa, koska tämä homma perustuu hyvin pitkälle tietojärjestelmiin.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen koettanut miettiä, mistä se johtuu, että hallitus puuttuu täältä, ja alan melkein ymmärtää sitä. Tässä alkaa olla niin paljon puhetta ja niin vähän villoja, varsinkin kun katsoo tänään Tilastokeskuksesta ulos tulleita tuloksia tämän hetken tilanteesta, jossa bruttokansantuote supistuu, vienti romahtaa ja investoinnitkin ovat vähentyneet viimeisen kvartaalin aikana. Tällaiseen maailmaan me kehystämme tässä, ja kyllä minä kun kuuntelin tätä keskustelua, jään miettimään sitä, että tämä kehys on kyllä erittäin ontto siinä mielessä, että me emme pohdi yhtään sitä, mihin se raha osoitetaan.

Jos ajatellaan esimerkiksi liikenneinfran korjausvelkaa, joka on kaiken kaikkiaan 2,5 miljardia — me siis tärväämme kansalaisten omaisuutta 2,5 miljardin korjausvelalla jatkuvasti — se jos mikä, jos siihen panostettaisiin tällaisena aikana, lisäisi työpaikkoja, parantaisi yritysten mahdollisuuksia ja toisi työtä, turvallisuutta ja jopa sitä terveyttä, kun olisi mahdollisuus myös päästä liikkumaan. Minä kyllä paheksun suoraan sanoen (Puhemies: Aika!) nyt tätä keskustelua, tämä ei elä tämän päivän realismissa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä oppositio on vaatinut hyvin tuntuvia menonlisäyksiä lähivuosina.

Minä käytän tässä yhteydessä kerettiläisen puheenvuoron. Totean, että kun kaikki puolueet laidasta laitaan ovat tyytyväisiä siihen, että on säädetty pysyviä menonlisäyksiä takuueläkkeen muodossa ja on sitouduttu pysyviin indeksikorotuksiin perhe-etujen osalta, niin minun mielestäni on kysyttävä, onko meillä tällä hetkellä todella varaa näihin juuri ensi vaalien alla voimaan tuleviin uudistuksiin. Me pidämme hölmöinä kreikkalaisia poliitikkoja, kun lupasivat kansalaisilleen näiden toivomia muutoksia ja toteuttivat niitä, vaikka rahaa ei ollut. Mitä me teemme itse? Me tiedämme, että tänä vuonna velkaannumme noin 12—13 miljardia, ensi vuonna velkaannumme edelleen kymmenisen miljardia. Samanaikaisesti laitamme pysyviä uusia menonlisäyksiä voimaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Talous on syöksykierteessä. Meillä on käsiteltävänä vuoden suurin talousasia. Hallituksen ylimielisyyttä kuvastaa se, että se ajaa täysin sammutetuin lyhdyin. Yhtäkään ministeriä, vaikka he lusmuilevat tässä talossa, ei ole ministeriaitiossa, ei ensimmäistäkään. Heille muuten maksetaan palkkaa siitä, että he ovat eduskunnassa vastaamassa. Se on minimivastuu, että he ovat täällä läsnä. Se ei ole liikaa vaadittu.

Sitten meidän vaihtoehdossamme tähdätään myös tulojen saamiseen. Tätä hallitusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta ei ole kiinnostanut pätkääkään. Ed. Lintilän mainitsema käännetty alvi on pieni siirto sinnepäin.

Tähän mietintöön: esimerkiksi liikennepolitiikan osalta se on tällainen yhtäältä—toisaalta—pitäisi-henki. Kenelle budjettivaliokunta kirjoittaa mietinnön? Itselleen, koska sillä on budjettivalta. Siellä hallituspuolueen edustajat olisivat voineet tehdä päätöksiä ja sillä asiat olisivat hoituneet.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä minun mietinnössäni näkyy lukevan "Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014". Jos me emme voi ottaa tähän mitään kantaa, niin miksi tässä lukee 2014? (Hälinää) Mikä on tämä katkokohta, jossa eduskunta ei tee mitään kesken kehyskauden? Tämähän tarkoittaa sitä, että eduskunta ikään kuin ilmoittaa, että ei tämä kehyskausi olekaan neljä vuotta. Kun täällä puhutaan Kreikan tiestä ja siitä, minne nyt olemme joutumassa, niin toisaalta vaaditaan, että nyt sitten Kreikan pitää leikata.

Jos meiltäkin vaaditaan vastuullisuutta, niin on kysyttävä tietenkin, vaaditaanko meiltä Kreikan tietä, vaaditaanko meiltä Wahlroosin tietä vai vaaditaanko meiltä sellaista tietä, joka kuitenkin huolehtii ihmisten tasa-arvosta ja heikoim-pienkin oikeuksista. Se keskustelu pitäisi käydä tässä salissa. Sen vuoksi on äärimmäisen valitettavaa, että täällä ei ole ministereitä ja keskustelukin on lähinnä juupas-eipäs. Jos nyt yhden yksityiskohdan haluan (Puhemies: Aika!) nostaa esiin, niin se on tämä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Ihmiset joutuvat kaksi vuotta odottamaan etuuksiaan. Säästyisi ainakin toimeentulotukimenoja, jos he saisivat päätökset edes kahdessa vuodessa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin ministeri Katainen oli paikalla, kun kehyksien lähetekeskustelua käytiin. Nythän me käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä.

Ensinnäkin ed. Saariselle: Teidän puheenvuoronne oli tyypillinen sosialidemokraattien tämän päivän puheenvuoro. Vielä vuosi sitten te piditte käännettyä arvonlisäveroa äärettömän tärkeänä ja ratkaisuna lähes kaikkeen harmaan talouden osalta. Nyt se ei ollutkaan enää yhtään mitään.

Oli mielenkiintoista kuulla, että SDP on valmis kahden kauden vakautusohjelmaan. On hyvä kuulla tämän tyyppinen otsikko, mutta minä pidän sitä täytenä poliittisena teatterina, kunnes te kerrotte sille jotain sisältöä. Teillä on nimittäin valtavasti luottamuspääomaa kasvatettavana sen jälkeen, kun te olette osoittaneet suoraselkäisyyttänne perustuslakiuudistuksen osalta tai vaikka Kreikka-paketin käsittelyssä. Eli kertokaa meille sisältöä tälle teidän kahden vuoden vakautusohjelmallenne, niin saamme aikaan hyvää poliittista keskustelua myös teidän kanssanne.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Orpon puheenvuoron johdosta totean, että käännetty alv on sinänsä positiivinen siirto oikeaan suuntaan. (Ed. Martti Korhonen: Sitä piti vaatia monta vuotta!) Nyt asiantuntijakuulemisen yhteydessä on vaan käynyt selville — edustajat Lintilä ja Manninen voivat varmasti vahvistaa — että tämä käännetty alv on marginaalisen pieni siirto, tosin oikeaan suuntaan, verrattuna siihen, jos esimerkiksi verovastuu toteutuisi, jos esimerkiksi hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, että verottaja voisi saada pankeista vertailutietoja, jos esimerkiksi hallintarekistereitä ja muita vastaavia tässä julkistettaisiin. Nämä ovat oleellisempia asioita kuin se käännetty alvi, jossa siinäkin on harmaan talouden torjunnan kannalta kuitenkin plusmerkki. Sitä en kiistä. Merkittävämpiä toimia asiantuntijat ovat ehdottaneet, ja näitten suhteen hallituspuolueitten edustajat ja hallitus ovat olleet täysin välinpitämättömiä.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Terveysrahastosta olisin sanonut muutaman asian, kun täällä on, onneksi, taitettu peistä. Ja hyvä, että ollaan eri mieltä. Minä tarjoaisin yksinkertaista ratkaisua, joka varmaan on monimutkainen.

Kuka tahansa meistä on hallituksessa seuraavalla kaudella, niin hallitusohjelmassa tämän asian pitäisi olla erityisesti esillä isoin kirjaimin ja siinä suunnitelmallisesti ja työryhmän kautta katsoa kaikki mahdolliset toteuttamiskeinot. Ruotsissa on erittäin hyvä Landstingetin malli, jossa on erilaisia vaihtoehtoja. Saksassa on erilaisia malleja, joiden kautta tämä on paremmin otettavissa hallintaan. Suomi on todennäköisesti ainoa maa maailmassa, jossa edelleen kaikki on peruskuntien vastuulla. Se ontuu meillä pahoin, me tiedämme sen kaiken täällä. Jos ensi hallitusohjelmassa tätä asiaa ei kiihkottomasti ja analyyttisesti katsota läpi, vaan jänkätään vaan yhden vaihtoehdon puolesta, niin hukan tiellä on meidän tällä hetkellä vielä hyvä julkinen terveydenhuoltomme.

Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen edustajien taholta täällä on puhuttu vastuusta. Hallitus vastaa käytännön politiikasta ja sen seurauksista. Oppositio pyrkii omalta osaltaan esittämään vaihtoehtoja. Jos mennään vastuukysymykseen, niin seuraavien vaalien jälkeen tämän velkaantumisasteen hälyttävä määrä, kuntien taloustilanne, jossa ei enää selvitä lain määräämistä tehtävistä erityisesti ikääntyvän väestön osalta, kotitalouk-sien lainakannan lisääntyminen, työttömyyden lisääntyminen ja elinkeinoelämän huoli ovat seurausta hallituksen politiikasta.

Jos olisitte kuunnelleet opposition ääntä, niin uskon, että näistä olisi selvitty helpommalla. Jos on maailman ja erityisesti euroalueen taloustilanne epävarma, niin tällainen se on Suomenkin osalta. Sen takia kysyn, onko näissä oloissa, kun vielä hallitus on muuttumassa ja ehkä uutta ohjelmaakin laatimassa, otollista alkaa keskustella edes vuosien 2011—2014 (Puhemies: Aika!) talouspolitiikan suurista linjauksista. Jos on, niin toivoisin, että yhteisymmärryksessä näihin ongelmakysymyksiin etsittäisiin vastausta eikä riideltäisi.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun viittasin ed. Rajamäen ryhmäpuheenvuoroon ja siellä osioon sisäiseen turvallisuuteen liittyen, niin tässä yh- teydessä haluan todeta sen, että hänen jäljiltään jäi satoja työttömiä poliiseja, kun hän oli ministerinä. (Ed. Heinäluoman välihuuto)

Toinen asia: Hänen jäljiltään jäi Hätäkeskuslaitos, jossa ei ollut tietotekniikkaa varauduttu korjaamaan millään tavalla. Tämä hallitus on tehnyt ratkaisun siitä, että tietojärjestelmiä uusitaan, ja vuonna 2015, sillä aikataululla kuin se on teoreettisestikaan mahdollista, tietojärjestelmiä uusitaan. Hänen aikanaan oli järjestelmä, jossa hätäkeskukset eivät voineet tukea toisiaan tietojärjestelmämielessä. Nyt se ollaan korjaamassa, mutta se vie oman aikansa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin on eduskunnan salissa kirves kajahtanut niin tylysti kallion kiveen kuin tässä ed. Mäkisen puheenvuorossa. Nimittäin edellisen hallituksen aikana ministeri Rajamäki teki erittäin lujasti töitä sen puolesta, että poliisivirkojen määrää lisättiin siksi aikaa, kun meillä tapahtuu tämä iso eläköityminen. Hänen esityksestään kehyskäsittelyssä nimenomaisesti lisättiin poliisin määrärahoja, ja olin itse siihen valtiovarainministerinä myötävaikuttamassa, ja annettiin takeet siitä, että jokainen valmistuva poliisi voi saada työpaikan. Tämän jälkeen seuraava hallitus haparoi tämän asian kanssa, kunnes se sitten vihdoin ja viimein löysi jyvän eli huomasi, että kannattaa mieluummin maksaa työllistetyille poliiseille palkkaa työn tekemisestä kuin maksaa työttömyyskorvauksia.

Hätäkeskusten osalta edellinen hallitus teki selvän päätöksen 15:n vai 16:n hätäkeskuksen toteuttamisesta, ja nyt tämä hallitus repii sen kesken kaiken ja meille kerrotaan, että Tampereelta ja Jyväskylästä pitää lakkauttaa hätäkeskukset, jotta saadaan tietokoneohjelma aikaiseksi. Kuka tähän uskoo? Ei edes ed. Mäkinen.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Se on kuitenkin faktaa, että verrattuna tämän vaalikauden, tämän hallituksen, alun ajankohtaan meillä on tällä hetkellä 300 poliisia enemmän töissä kuin oli alussa. Eli on päästy 300 henkilötyövuoden lisäykseen. Tällä hetkellä meillä on työttömänä poliiseja, vaihdellen vähän viikoittain, 20—30 henkilöä, ja se riippuu ihan siitä, kuinka virka aukeaa ja miten se kohtaa tämän työhönmenoliikenteen.

Mutta se täytyy sanoa, että kyllä minä huomasin viime kaudella, että kun poliisiministerinä oli Rajamäki, ei hän yleensä kyllä mitään tukea omalta ryhmältään saanut. Kyllä Rajamäki katsoi aina tänne meidän suuntaan silloin, kun hän tarvitsi sisäiseen turvallisuuteen, ulkomaalaispolitiikkaan jonkinlaista tukea. Myöntäkää, nostakaa käsi pystyyn, demarit, jotka tuitte viime kaudella Rajamäen poliisiministeri- ja ulkomaalaispolitiikkaa! Ainut käsi nousee takaa, henkilö ei ollut viime eduskunnassa. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Näin tämä toimi! Siis jos kokoomus (Puhemies: Aika!) ei olisi tukenut Rajamäen politiikkaa, niin kuinka syvällä me silloin olisimme olleet?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo ja ed. Nepponen viittasivat 300 poliisin lisäykseen. Missä he ovat sitten? Eivät he ainakaan näy harvaanasutulla alueella eivätkä tuolla maakunnissa. Sisäministeri Holmlundin uudistuksen myötä kihlakunnat kasvoivat ja byrokratia (Ed. Salo: Mikä byrokratia? Kertokaa, mikä byrokratia!) lisääntyi huomattavasti. Byrokratian pyörittämiseen menee aikaa. Ja lakisääteisesti meidän on arvioitava kuntien palvelujen saatavuutta kuntalaisille, miten he saavat palvelut. Mutta, hyvät edustajat, eikö olisi syytä myös Suomessa arvioida, miten kansalaiset saavat valtion palveluita? Tosiasiassa ed. Rajamäen esitys kihlakuntauudistukseksi oli paljon toimivampi, näin uskon, mutta sisäministeri Holmlundin astuessa virkaan se vesitettiin. Ja myös hätäkeskusuudistus on ehdottomasti epäonnistunut.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tähän hätäkeskusasiaan liittyen, kun on puhuttu tietojärjestelmien hankinnasta ja ne kilpailutetaan tänä vuonna ja rakennetaan 2015 todennäköisesti, missä ovat rahat? Arvio on, että 40—100 miljoonaa euroa ovat kustannukset.

Mitä tulee hätäkeskuksien nopeaan eteenpäinvientiin, juuri on viimeinen hätäkeskus saatu edellisessä muutoksessa valmiiksi, ja nyt lähdetään viemään taas uutta. Tämä on todella tehty kiireellä, ja koulutukseenkin tarvitaan 6 miljoonaa euroa ainakin näiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan.

Entäs kiinteistö- ja rakentamiskustannukset? Kaikki puuttuu täältä. Miten nopeasti tämä pystytään toteuttamaan? Oulu ja Lappi yhdistetään jo ensi vuoden alusta. Elikkä nämä ovat erittäin isoja kysymyksiä tällä hetkellä.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä asia vaan on niin, että tietojärjestelmiin, jotka ovat keskeinen tekijä Hätäkeskuslaitoksella, on panostettu vasta tällä hallituskaudella. Siihen iänikuisen vanhaan järjestelmään, mikä oli auttamattomasti vanha jo Rajamäen aikana, tulee panostus ja korjaus vasta nyt.

Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee poliisien määrään, niin faktaa on se — myöskin ed. Kähköselle tiedoksi — että poliisimiesten määrä kentällä on lisääntynyt viime hallituksen jäljiltä. Työttömien poliisien määrä on vähentynyt viime hallituksen jäljiltä. Tämä on faktaa. Poliisiherrojen ja -rouvien määrä on vähentynyt. (Ed. Salo: Huomattavasti!) Poliisiherrojen määrä on vähentynyt, olemme siirtäneet kentälle lisää poliisimiehiä. Näin on tapahtunut, ja se varmuudella näkyy myöskin kansalaisille. (Ed. Tennilä: Pankaa joku etsimään Kataista tänne keskusteluun!)

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Pyydän kiinnittämään huomiota, että myöskään ministeri Holmlund ei ole täällä nyt keskustelemassa näistä asioista.

Minua kovasti hämmentää se, että täällä nyt kokoomus niin voimakkaasti puolustaa tätä hätäkeskusten saneeraamista. Ainakin meillä Pirkanmaalla, missä on kovaa huolta, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla, sanat ja teot puhuvat aivan toista. Siellä käydään kokoomuksen toimesta luettelemassa, että olipa huono päätös, mutta täällä sitten äänestellään toista ja puolustellaan, niin että sanat ja teot menevät todella pahasti ristiin. Tästä hätäkeskusasiasta arvoisa kokoomus pääsee kyllä äänestämään ihan näiden kehystenkin yhteydessä.

On täysin vastuutonta, kun unohdetaan turvallisuusasiat tässä. Teille pelkkä tekniikka ratkaisee, ei turvallisuus. Entä paikallistuntemus? Entä työntekijöiden huoli näissä hätäkeskuksissa? SDP:n mielestä nyt pitää pitää olemassa olevat hätäkeskukset, mitä ed. Rajamäki omassa puheenvuorossaan sanoi. Maakuntia ei pidä pistää missään nimessä vastakkain. Olemassa olevat pitää säilyttää. Täällä esimerkiksi kokoomuksen tamperelainen ed. Tiura käy torilla lupailemassa, (Puhemies: Aika!) että näin tapahtuu, mutta käytännössä sanat ja teot eivät kohtaa lainkaan.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan myös kantaa tähän hätäkeskusuudistuksen aluejakoon ja näen todella tärkeänä, että tässä käytäisiin uudelleenarviointia. Mielestäni se, jos nyt on keskitytty, niin kuin täällä puheenvuoroissa on tullut esille, tähän tietojärjestelmään ja teknisiin kysymyksiin, on tietenkin tärkeätä.

Me pirkanmaalaiset kansanedustajat kävimme Pirkanmaan hätäkeskuksessa, aluekeskuksessa, ja siellä kyllä todettiin tämä turvallisuuskysymys ja henkilöstökysymys niin vakavana asiana, että kyllä se on otettava uudelleenarviointiin ja on nimenomaan arvioitava, mille perustuivat näitten alueitten päätökset, jos ajatellaan ei pelkästään turvallisuuskysymystä ja henkilöstökysymystä vaan myös tilakysymystä. Säästöjä välttämättä tällä jakoperusteella, mitä nyt on tehty, ei saada siinä muodossa kuin sillä etsitään, (Ed. Viitanen: Tiura lupaa toista siellä Tampereella!) vaan päinvastoin saadaan tätä epävarmuutta ja turvattomuutta.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hätäkeskusuudistus todellakin aiheuttaa paljon keskusteluja ja epätietoisuutta ympäri Suomea. On totta, että tietojärjestelmät ovat sen laitoksen toiminnan kannalta tärkeitä, mutta itse näkisin, että ammattitaitoinen henkilöstö on kaikkein tärkein osio toimivan hätäkeskuksen tilalla. Se on huomattu viime aikojen uutisissa, kuinka suuri merkitys on sillä, miten henkilöstö hätäkeskuksessa vastaa sille apua tarvitsevalle soittajalle, ja tätä silmälläpi-täen näkisin tämän henkilöstön tärkeyden.

Toinen asia on tietysti tämä hätäkeskuksien lukumäärä, 15:sta tippuu 6:een. Itse olisin ollut sitä mieltä, että tämä 6 on liian pieni määrä. Mitä näille uusille hätäkeskuksille sitten tullaan tekemään? Esimerkiksi Kouvolan hätäkeskuksen tehtävänkuvaus on tällä hetkellä vielä aivan alkutekijöissään, ja tämä on minusta tärkeä määritellä ensin, ennen kuin kokonaisuudessaan tämä lukumäärä tiputetaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäkinen on vahva jälkiherännäinen. Näin hän oli myös ulkomaalaislain osalta toukokuussa 2008. Te ette vielä hallintovaliokunnan jäsenenä reagoinut lainkaan Thorsin vakaviin esityksiin.

Toinen asia on se, että edellinen hallitus piti tarkkaa huolta, että tuottavuusohjelmaa ei sovelleta turvallisuuskenttäetulinjan toimijoihin, poliisiin, Rajaan, ja myöskin eri tavoin tehtiin lisämäärärahaesityksiä. Nyt tämä tilanne on jossain määrin koulutusmäärien putoamisen kautta vaikuttamassa niin, että kohta eläköityy enemmän kuin valmistuu. Tämä tempoilevuus tulee näkymään nyt tässä teidän toimestanne. Tai harvan asutuksen poliisipalveluissa ministeri Holmlund esitti, että sotilaita voidaan käyttää näissä asioissa Etelä-Amerikan tyyliin tai jonkun Afrikan tyyliin.

Mutta tähän hätäkeskusuudistukseen. Sitä pantiin edellisen hallituksen aikana täytäntöön eduskunnan 2001—2002 päättämällä tavalla, ja valitettavasti pelastusosaston operatiivinen johto ei ollut tehtävien tasalla ja jouduin 2006 turvallisuusasiain johtoryhmässä määräämään uudet vetäjät (Puhemies: Aika!) ja tehtiin uudelleenjärjestelyjä. Mutta tämä, että nyt ajetaan tällä tavalla valtiosihteerin kanssa poliittisesti alas näitä rakenteita, on edesvastuutonta turvallisuusjärjestelmän kannalta, ja on turvallisuusviranomaisten ja myös Häken oman henkilökunnan (Puhemies: Aika!) kannalta ollut edesvastuutonta jättää heidän näkemyksensä syrjään.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kiinnittikö kukaan muu huomiota siihen, että oli mielenkiintoista, kun edustajakollega Zyskowicz käytti puheenvuoron, jossa hän kommentoi, että olisi jopa mahdollista jättää nämä äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahakorotukset tekemättä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kyseessä ovat rahat, jotka ovat menossa pienituloisille kansalaisille. Kuitenkaan häntä ei huolestuttanut se riemuvoitto, jota ohjelmistoa on toteutettu EK:n pääkonttorilta käsin. Siellä hyristään edelleen tyytyväisyyttä, ja ilmeisesti porvarihallitus on turvannut rahahanansa seuraavissakin vaaleissa, sillä kavereille on annettu kaikki, mitä ikinä he ovat olleetkaan vailla. (Ed. Rajamäki: Krp tutkii!)

Voi hyvin todeta, että 13 miljardin euron velkapaketista 6,5 miljardia on hyvin löysästi jaettua veronkevennysrahaa hyvätuloisille, ja siksipä esittäisinkin hallitukselle kysymyksen: Onko todellakin tulossa arvovalinta, että raharikkailta ei voida ottaa pois sitä 6,5:tä miljardia mutta köyhille ei voida antaa sitäkään vähää, mitä on suunniteltu näillä pienillä päivärahakorotuksilla?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Velkaannumme 34 miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä, ja luku on 110 miljardia. Siltä osin on pakko sanoa, että huolestuttaa tämä meidän toimintatapamme, kuinka kevyesti me ohitamme tämän. Me käsittelemme keltaista budjettikirjaa hartaudella, pikkuriikkisiä asioita. Samaan aikaan isot asiat valuvat meidän käsistämme hyvin kevyellä käsittelyllä. (Ed. Heinäluoma: Oikein!)

Otan esille yhden näkökulman. Kestävyydestä tässä kehysselonteossa todetaan, että sitä voidaan kolmella tavalla parantaa: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla. Mutta sieltä jää täysin uupumaan se, millä me luomme niitä uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä, uusia innovaatioita, joilla Suomi tosiasiassa tulee selviytymään tulevaisuudesta. Siihen liittyvät muun muassa meidän veroratkaisumme. Meillä näperrellään laittamalla 2 prosenttia yhteisöverosta pääomaverotukseen jne., kun pitäisi aidosti kyetä kyseenalaistamaan ja kysymään.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Hätäkeskuksesta ihan kommentti. Ei tietojärjestelmä yksin ratkaise tätä ongelmaa, vaan pitää olla myös alueellinen tuntemus. (Ed. Rajamäki: Joo, nimenomaan!) Se on nähty monessa asiassa, ei pelkästään tässä. En lähde esimerkkejä kuvaamaan, vaikka tästä sellainen olisi, mikä meillä hoitaa tietojärjestelmiä: Kun sattui tietokone menemään pimeäksi, niin Oulusta olisi tullut huoltomies, koska eivät alueellisesti tunteneet, että Kitee sattuu olemaan lähempänä Lappeenrantaa kuin Oulua. No, se siitä.

Mutta tässä on kuultu kommenttia kokoomukselta, jotta on edistetty työllisyyttä, elvytys on sattunut just kohdalleen. On edistetty, mutta veronkevennys on kaikkein heikoin tapa ollut saada työllisyyttä aikaan. Se on todistettu kaikissa tutkimuksissa. Mutta kun ed. Salo täällä totesi, jotta tulee arvolisäveron korotuksia, ympäristöverojen korotuksia, ette todennut, että kunnallisveroja joudutaan nostamaan ja on nostettu. Sehän tarkoittaa sitä, jotta siinä se iso siirto on tapahtunut pienituloisille, siis se siirto, että niiden taakka kasvaa, ostovoima kapenee, mikä on nurinpäin sitä ajatusta, että elvytetään. (Puhemies: Aika!) Ne pienituloiset tarvitsevat sitä ostovoimaa, mutta valitettavasti teidän politiikkanne johtaa siihen, jotta näiden pienituloisten ihmisten ostovoima kapenee.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hyväosaiset ovat mielestäni niitä, joilla on työpaikka ja jotka ovat töissä, ja Suomessa vieläkin maksetaan työstä veroja ja paljon suhteessa moniin moniin muihin Euroopan maihin. Työhönkin kohdistuneet veronkevennykset, kuten täällä salissa tiedetään, on painotettu pienituloisille, eli tässä suhteessa on tehty mielestäni hyvää veropolitiikkaa. Ja uskaltaisin väittää, että löytyy myöskin lukematon määrä tutkimuksia, jotka päinvastoin todistavat, että veronkevennykset ovat hyvä ja ovat olleet hyvä keino lisätä talouskasvua, pitää yllä kotimaista kysyntää tässä vaikeassa taantumatilanteessa ja sitä kautta olemme pystyneet välttymään niin pahalta työttömyyden kasvulta kuin etukäteen pelkäsimme.

Rouva puhemies! Lyhyesti kuntatalouteen, joka täällä nostetaan aina esiin. Haluan taas muistuttaa siitä, että tänäkin vuonna valtio ottaa velkaa 12 miljardia, kunnat reilun miljardin. Eli valtio kantaa valtavan vastuun tämän hyvinvointiyhteiskunnan toiminnoista ja myös kuntataloudesta, (Puhemies: Aika!) koska se välillisesti menee sinne kuntiin valtionosuuksien myötä.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän me kaikki tiedostamme sen, että tämä yhtälö on erityisen vaikea. Työttömyys ja etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Hallitusohjelma laadittiin aikana, jolloin tästä nykyisestä tilanteesta ei ollut mitään tietoa. Meidän demareiden vaihtoehto on vastuullinen. Me olemme nimittäin päivittäneet meidän budjettivaihtoehtoamme tämän ajanmuutoksen mukaan, mutta täytyy ihmetellä, minkä takia hallitus ei ole tehnyt samaa.

Ed. Asko-Seljavaara totesi omassa puheenvuorossaan, että esimerkiksi tämän Paras-lain eteenpäinvieminen ja terveydenhuollon lain uudistaminen olisi ensisijaisen tärkeää, koska sillä myöskin turvattaisiin kunnille parempi edellytys hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Jostain kumman syystä keskustapuolue on jättänyt tahtopolitiikan nyt meille demareille. Se on ulkoistettu kokonaan hallituksesta, ja keskustapuolue jarruttaa ja pyrkii jopa tämmöiseen taantumuspolitiikkaan. Tätä ei voi kuin ihmetellä, koska tällaisena aikana meidän täytyy kaikki mahdolliset keinot käyttää, jotta me saamme kuntien rahoitukseen enemmän väljyyttä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja sitä tietä työelämästä on ehdottomasti kipeimpiä haasteitamme tällä hetkellä, eikä tätä asiaa voi sivuuttaa kehyskeskustelussakaan. Uusia työllistämisen ja osaamisen kehittämisen malleja on kiireesti luotava ja yhteistyötä eri toimijoiden, erityisesti ministeriöiden välillä, on tiivistettävä. Työttömät nuoret tarvitsevat heti työttömyyden alussa henkilökohtaista apua. Heidän tilanteeseensa pitää olla aikaa paneutua. Nuoret kaipaavat sekä tietoa että motivointia ja ennen kaikkea toimenpiteitä työpaikan löytymiseksi.

Keskisuomalaisten työpajojen toimintaa kehittävien mukaan nuorten palveluiden tuottamisessa keskeistä on vaihtoehtojen lisääminen. Ammatillinen koulutus esimerkiksi ei nykymuodossaan vastaa kaikkien nuorten tarpeisiin. Yksi hyvä vaihtoehto onkin ollut nuorten työpajatoiminta. Sen avulla on voitu kehittää nuorten ammatillista osaamista, ja sitä kautta on onnistuttu parantamaan nuorten työnhakijoiden työmarkkinatilannetta.

Arvoisa puhemies! Nuorten palvelut ovat tällä hetkellä aivan liiaksi sektoroituneet. Läheskään kaikki toimijat eivät edes tunne toistensa palveluja riittävästi voidakseen ohjata nuorta tehokkaasti eteenpäin, ja tämä taas, ikävä kyllä, johtaa monesti nuoren luukuttamiseen.

Toinen tärkeä asia on työhyvinvoinnin parantaminen. Aivan hätkähdyttävä oli työeläkevakuutusyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odumin laaja selvitys suomalaisen työntekijän hyvinvoinnista. Jopa 8 prosenttia työssäkäyvistä 18—29 vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää kahden vuoden kuluttua. Aivan liian moni kokee työn olevan ylivoimaista jo muutamassa vuodessa. Syyksi nousivat sekä henkiset paineet että työn ruumiilliset vaatimukset. Ei siis riitä, että yritämme pidentää työuria sekä alku- että loppupäästä, mikä on tietenkin välttämätöntä, pitää myös parantaa työelämän laatua, johtamista, työssä jaksamista, jos aiomme pitää työikäisen väkemme terveenä.

Heikoimmassa asemassa nuorista ovat ne, jotka menevät koulutuksen läpi rimaa hipoen. Heidän tilannettaan ei missään vaiheessa oteta oikein kunnolla syyniin, eikä ongelmia selvitetä, ennen kuin syrjäytymiskehitys on jo pitkällä. Nuorilla itsellään ei monesti ole osaamista tai riittävää rohkeutta hakea apua ongelmiinsa. Huonoilla papereilla ei Suomessa työllistytä.

Me tarvitsemmekin lisää etsivää nuorisotyötä. Me tarvitsemme matalan kynnyksen työpajoja, joissa nuoren tilannetta voidaan selvittää. Me tarvitsemme myös tulkkeja palvelujärjestelmän ja nuorten välille, jotta yhteinen ymmärrys voidaan löytää. Me emme saa hyväksyä nuorten syrjäytymistä. Jos olemme luoneet tähän yhteiskuntaan rakenteita, jotka työntävät nuoria sen ulkopuolelle, meillä pitää myös olla aktiivisuutta etsiä mekanismeja, joilla voimme vahvistaa nuorten osallisuutta ongelmatilanteissakin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden helpottamiseen hallitus on todella satsannut. Me lisäsimme budjetissa varoja ammatilliseen koulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Lisätalousarvioesityksessä kohdennettiin noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Lisäys mahdollistaa arviolta 15 000 nuoren työllistymisen tai pääsyn koulutukseen ja työllistämistoimenpiteiden piiriin. Myös nuorille suunnattuja neuvontapalveluita ja starttirahaa on lisätty, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätty myös, ja on otettu käyttöön nuorten työllisyyttä edistävä Sanssi-kortti jne. Mutta ehdottomasti lisää räätälöityjä täsmätoimia tarvitaan jatkossakin nuorisotyöttömyyden saamiseksi kuriin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Maailmantalous on lähtenyt toipumaan, mutta rahoitusmarkkinoilla ja koko Euroopan taloudessa vallitsee vielä epävarmuus. Suomen tulevaisuusnäkymissä on kaksi ison mittaluokan huolenaihetta: talous ja työllisyyskehitys. Niiden kääntäminen tukevasti positiiviseen suuntaan ei ole kuitenkaan helppo tehtävä, eivätkä tulokset ole nähtävissä hetkessä. Verotuloissamme on ollut tuntuva pudotus ja julkinen talous on heikentynyt hälyttävästi. Korjausliikkeet ovat tarpeen, sillä tulevaa talouskehitystä on lähes mahdoton ennustaa, eikä tulevan kriisin mahdollisuutta voi sulkea pois.

Vaikka työttömyysaste on jäänyt ennakoitua pienemmäksi, pidän erityisen huolestuttavana nuorten korkeaa työttömyyttä. Jos nuoria ei saada nyt työelämään mukaan, he saattavat helposti syrjäytyä ja passivoitua. Siihen meillä ei ole varaa, sillä eläköitymisen arvioidaan johtavan väistämättä työvoimapulaan lähitulevaisuudessa.

Oppositio kritisoi hallitusta muun muassa säästötoimien ja taloudellisten uudistusten vääränlaisesta kohdentamisesta. Samalla oppositio tarjoaa vähintäänkin mielikuvituksekkaita ratkaisuehdotuksia, joilla ei valitettavasti ole todellisia toteuttamismahdollisuuksia. Menoja on aina helppo lisätä, mutta ensin on keksittävä, miten tulot saadaan kasvuun. Jotta talouskehitys alkaisi näyttää valoisammalta, on maamme vienti saatava vetämään aivan eri lukemilla kuin tällä hetkellä. Samalla on laitettava koko palvelurakenteen muutos pelittämään. Menokehitys on käännettävä laskuun ja koko julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle.

Rouva puhemies! Suuret työttömyysluvut ja sitä kautta kunnallisveropohjan heikkeneminen on vienyt monet kunnat vararikon partaalle. Vientiteollisuudesta elävissä kunnissa tilanne on vielä astetta pahempi. Toimintaympäristön muutokset, työttömyys ja tehtaiden alasajot ovat tehneet monesta kunnasta rakennemuutosaluetta. Kuntien menojen kasvu on saatava hidastumaan, sillä veronkorotuksia ja velkaantumista ei voida jatkaa loputtomiin.

Yksi tärkeä keino kuntatalouden tasapainottamisessa on palveluiden tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Myös laajamittaisia kuntaliitoksia tarvitaan lisää, jotta kuntien elinvoimaisuus ja asukkaiden laadukas elinympäristö taataan. Suomessa on iso määrä eläköityviä kuntia, ja ne eivät kertakaikkisesti selviä yksin. Taloudellinen ja kattava palvelurakenne vaatii tietenkin eheän ja toimintakykyisen kunnan. Samalla kun valtion ja kuntien tehtävänjakoa selkeytetään, vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta täytyy säilyttää samalla organisaatiolla, peruskunnalla. Uusia velvoitteita ja normeja ei kuitenkaan voida enää asettaa. Siihen eivät kuntien resurssit riitä.

Suomen kannalta on erittäin tärkeää, ettei infrastruktuuri petä alati kiristyvässä kilpailutilanteessa. Olen jo seitsemän vuoden ajan todennut, että perusväylänpidon rahoitus on jälkijunassa. Rahapulan jatkuessa palvelutaso ja liikenneturvallisuus heikkenevät entisestään. Tieliikenteen verotuloista käytetään vain pieni osa tienrakennushankkeisiin tai nykyisten väylien ylläpitoon. Liikenneinfran rahoitus on saatava mitä pikimmiten kuntoon.

On pohdittava tosissaan, miten Suomi rahoittaa jatkossa perustien- ja perusradanpidon sekä tietenkin uudet investoinnit. Elinkaarimalli on toimiva mutta erittäin kallis toteuttamistapa. Jatkossa minusta hankkeet olisi järkevä toteuttaa valtion omina investointeina, jotta saadaan jotakin järkevääkin aikaiseksi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna ennätykselliset 7,8 prosenttia, eikä tämäkään vuosi ole alkanut kovin hyvin. Kokonaistuotanto on laskenut alkuvuodesta edelleen niin viime vuoden loppuun kuin viime vuoden alkuunkin verrattuna. Hallituksen mainostama tehokas elvytys ei siis pure, koska yksityinen kulutus laskee. Ihmiset eivät ole valmiita kuluttamaan enempää, sillä taloustilanne on niin epävarma. Jos tilanne oli tällainen alkuvuodesta, niin millaiseksi se muodostuu loppukeväästä ja alkukesästä, kun Kreikan kriisistä alkanut epävarmuus realisoituu kuluttajien käyttäytymiseen oikein kunnolla? Tilanne ei siis ole Suomen kannalta hyvä. Hallitus ei ole kyennyt vahvistamaan talouden toimintaedellytyksiä riittävästi.

Hallitus on suhtautunut hyvin välinpitämättömästi koko vaalikauden ajan työllisyyttä tukeviin toimiin. Jos toimia on tehty, ne on tehty puoliväkisin ja auttamattoman hitaasti. Työllisyyttä tukevat todelliset toimet olisi pitänyt aloittaa jo kaksi vuotta sitten. Mikäli Kreikan kriisin käynnistämä epävarmuus rahoitusmarkkinoilla jatkuu pitkään, tulee työllisyyskehityskin olemaan Suomessa kevään myönteisestä kehityksestä huolimatta ennustettua heikompaa. Syksyllä telakkateollisuus joutunee lomauttamaan työntekijöitä, ja muilla aloilla saattaa olla edessä samanlaisia toimia.

Hallituksen kehyspäätöksessä perusväylänpitoon osoitetut määrärahat ovat, yllätys yllätys, riittämättömät. Rataverkon kunto heikkenee edelleen. Määrärahojen riittämättömyys on johtanut muun muassa siihen, että päällysrakenteen uusimistöistä eli sepelikerrosten vaihtamisesta on jouduttu tinkimään. Niinpä routavauriot ovat lisääntyneet ja VR on joutunut turvautumaan enenevässä määrin nopeusrajoituksiin. Tämä taas on heijastunut matkustajille erilaisina liikennerajoituksina ja liikennehäiriöinä.

Korvausinvestointeihin tarvittaisiin vuosittain 190—200 miljoonaa euroa, jotta rataverkon taso ei nykyisestä heikkenisi. Tämän ovat asiantuntijat todenneet. VR-Yhtymän mukaan radanpidon määrärahojen tulisi olla vuosittain 100 miljoonaa euroa kehyksissä osoitettua suuremmat.

Seinäjoki—Oulu-rataosan rahoitus on oma surullinen lukunsa. VR joutuu rahoittamaan tänä vuonna ratatöitä 40 miljoonalla eurolla. Näin estetään muun muassa edellä mainitun rataosuuden töiden keskeytyminen. Järjestely on poikkeuksellinen, sillä periaatteessa ratatyöt kuuluvat liikenneministeriön alaiselle Liikennevirastolle. Ei voi olla niin, että operaattori ylläpitää valtion rataverkkoa. Järjestelyissä on kyse myös 500 ratatyöntekijän työllisyydestä. Ratahankkeeseen jo käytetyistä lähes 200 miljoonan investoinneista saadaan täysi hyöty vasta, kun rataosa valmistuu.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta mutta myös liikennevaliokunta sekä yksityiset kansanedustajat ovat kiinnittäneet useassa otteessa huomiota hankkeen yhteiskunnallisiin tappioihin. Hankkeen läpivienti järkevällä aikataululla vaatisi vuosittain 80—90 miljoonaa euroa. Vuosille 2011—2013 kehyksissä ei ole euron euroa. Hölmöläisten hommaa.

Valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, että "Seinäjoki—Oulu-rataosan toteuttamiseen on osoitettava rahoitus, jonka avulla hanke voidaan toteuttaa kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla". Kirjaus ei kuitenkaan vielä takaa, että asia hoidetaan kuntoon. Toivottavasti kuitenkin tällä kirjauksella on painoarvoa.

Kaukoliikenteen valtion ostoihin on vuodesta 2012 lähtien varattu vain kolmannes siitä, mitä on tällä hetkellä. Eli jos kehys toteutuu, siellä olevat kirjaukset, niin kolmanneksella nämä vähenevät. Valtioneuvoston kehysselonteossa sanotaan, että määrärahan tasosta päättää seuraava eduskunta. Kun itse tätä kyselin lähetekeskustelussa, niin tosiaan näin viestitettiin, mutta nyt (Puhemies: Aika!) kirjauksista nähdään ja myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on, että tämän eduskunnan on tämä asia päätettävä, ja toivottavasti niin tapahtuu, että tosiaan näitä ei leikata, ja myös tehdään inflaatiotarkistukset.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, harvaanasuttujen alueiden joukkoliikenteessä valtavat supistukset tapahtuivat tämän kuukauden alussa ja kuntien syliin kaatuvat muun muassa koulukuljetukset. Eli muutosta tarvittaisiin ja nopeasti.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Yliopistouudistus on osoittanut oikean karvansa. Uudistuksen sijaan sen tehtävänä näkyy olevan kurjistaa erityisesti maakuntayliopistojen toimintamahdollisuuksia jopa siinä määrin, että yliopistot ovat joutuneet leikkaamaan perustoiminnoistaan, perusopetuksestaan, ja vähentämään rajusti henkilöstöään. Kajaanin yliopistokeskuksen lakkauttamisen kaltaisia alue- ja rakennepoliittisesti arveluttavia säästötoimia lienee siis tulossa tulevinakin vuosina muissa yliopistoissa. Riittämätön rahoitus on johtanut siihen, että työuria yliopistoissa lyhennetään sekä alku- että loppupäästä. Määräaikaisia työsuhteita ei uusita eikä yliopistoille ole resursoitu niille tärkeitä harjoittelupaikkoja. Tämäkö olikin hallituksen tavoite? Tässä salissa on tänäänkin puhuttu työurien jatkamisesta, pidentämisestä. Mitenkähän olivat tavoitteet yliopistopuolella?

Toisena asiana haluan kiinnittää huomion tuottavuusohjelmaan ja henkilöstön riittävyyteen ja nimenomaan kohdistaa huomioni työ- ja elinkeinotoimistojen kovan paineen alla työskentelevään henkilöstöön. Asiakasmäärät yhtä virkailijaa kohti ovat erittäin kuormittavat. Esimerkiksi ammattitaidottomien nuorten neuvojalla saattaa olla jopa yli 200 asiakasta, vaikka juuri nuoret tarvitsevat yksilöllistä palvelua. Nuorisotyöttömyys kasvaa maassamme edelleen hurjasti ja pitkäaikaistyöttömyyskin on kääntynyt kasvuun. Mitään äkillistä, nopeasti odotettavissa olevaa muutosta ei todellakaan ole luvassa. Kehys ei kuitenkaan yritäkään poistaa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä. Lisäksi se mielestäni vaarantaa pysyvästi ensimmäistä kertaa työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllisyyden ja jopa tulevan työkyvyn. Nuorten työttömyys pahenee keskimääräistä työttömyyttä nopeammin, ja nuoret ovat asiakkaina myös usein haasteellisempia.

Hallituksen lisäpanos nuorten työttömyyden ja syrjäyttämisen torjuntaan näyttää näennäiseltä. Määräraha ei kasva vaan suuntaa ainoastaan työmarkkinatuen käyttöä uudella tavalla. Ministeri Sinnemäki arvioi työttömyyden kasvun taittuvan jo syksyllä. Se on mielenkiintoinen näkemys siinä suhteessa, että jopa 200 000 uutta nuorta on tälläkin hetkellä vaarassa joutua kortistoon. Valmistuvat nuoret valmistuvat työttömiksi. Meille on löyhytelty tätä tulevaisuuden tsaanssia eli Sanssi-korttia avuksi nuorten työllistymiseen. Sain eilen tietooni, että tällä hetkellä tällä kortilla on työllistynyt Suomessa 201 henkilöä. Työllistyminen on varsin työlästä ottaen huomioon sen, että usea viikko kuluu siitä, kun nuori on hankkinut paikan, johon voisi mennä, siihen että saadaan aidosti palkkatukipäätös yritykseen, jotta nuori voisi aloittaa työt.

Ottaen huomioon kesälomakauden läheisyyden ja työ- ja elinkeinotoimistojen kovan työpaineen voi vain kysyä, kuinkahan monta nuorisotyötöntä syksyllä meillä on, jos ministeri uskoo unelmilla tämän työttömyyden kasvun taittuvan, koska ilman tekijöitä näitä päätöksiä ei tehdä myöskään työ- ja elinkeinotoimistoissa. Siihen tarvitaan asiantuntevia ja osaavia ihmisiä. Asiantuntijat toimipisteissä sanovat, että tilanne on erittäin vaikea muttei toivoton, mikäli oikeasti poliittinen koneisto haluaa puuttua näihin ongelmiin nopeaan tahtiin. Mutta kuten edustajakollega Kuoppa täällä jo aiemmin mainitsi, siihen tarvitaan rahaa, joka maksaa itsensä takaisin.

Hallituksen epäoikeudenmukainen hyvätuloisille painottunut veroale on tullut maksuun nyt. Veropohjamme on kaventunut ja verotuksen painopiste on siirtynyt kuntatasolle välillisiin veroihin sekä palvelumaksuihin. Se kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti kädestä suuhun elävää pienituloista kansalaista. Pienituloisille suunnatut huojennukset ja korotukset palautuvat kuitenkin välittömästi takaisin kiertoon. Sen sijaan hyvätuloiset eivät käytä veronalennuksia kulutukseen vaan varallisuutensa kartuttamiseen. Voimme hyvin kysyä, onko hallitus oikeasti ollut pienituloisen vai isotuloisen puolella.

Kannatan ed. Kuopan esittämiä lausumia.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Talouspolitiikan on oltava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Sosiaaliturvaa ei pidä heikentää edes huonoina aikoina. Tämän vuoksi tarvitaan rakenteellisia ja verotuksellisia uudistuksia, jotta talous pysyy kestävällä pohjalla. Vastuullista talouspolitiikkaa on sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen. Samoin hyvinvointi- ja terveyseroja pitää kaventaa. Tämä ei onnistu, jos tuloeroja ei kavenneta. On vaadittava ja tehtävä oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen, joka tällä kaudella on tehty, on tulonsiirto kaikkein köyhimmille. On edettävä niin, että pääoma- ja osinkoverotusta kiristetään. Tämä on oikeudenmukaista veropolitiikkaa.

Finanssikriisi on opettanut meille puolestaan, että talousmarkkinoiden sääntely on välttämätöntä, muuten maksatamme tulevatkin kriisit kaikkein köyhimmillä. Köyhyyden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ovat aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät. Ekologiset veroratkaisut ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta täysin välttämättömiä.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kahden viimeisen hallituksen aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän hallituksen aikana on sentään päätetty takuueläkkeestä, joka parantaa kaikkein köyhimpien ja eläkeläisten tuloja yli 100 eurolla kuukaudessa. Kaikkein pienimpiä sairauspäivärahoja ja -etuuksia on korotettu ja sidottu indeksiin. Muun muassa opintoraha nousee enemmän kuin kahden edellisen hallituksen aikana yhteensä, samoin kaikkein pienimmät eläkkeet.

Olen iloinen siitä, että kuntouttavan psykoterapian järjestäminen siirtyy Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kehitysyhteistyön määrärahat nousevat. Työttömyysturvan tarveharkinnasta tullaan luopumaan. Se auttaa kaikkein köyhimpiä.

Kehyksen oikeudenmukainen painopiste on tällä kertaa nuorissa. Työpajatoiminnan ja nuorten etsivän työn määrärahat ovat viime vuosina tasaisesti nousseet, mikä on aivan oikein ja perusteltua, jos haluamme taata nuorillemme valoisan tulevaisuuden.

Opetuksen puolella satsataan ammatillisen opetuksen koulutuspaikkojen lisäämiseen vihdoin viimein monien vuosien tauon jälkeen. Opetusryhmiä pienennetään siihen kohdennetuilla määrärahoilla ja oppilashuoltoa parannetaan.

Arvoisa puhemies! Hyvinvoinnin turvaaminen kaikille tulee olemaan vaikeaa tulevina vuosina. Työttömyys tulee olemaan pahaa vielä monta vuotta. Uusia tulonsiirtoja, sellaisia, joita hallitus nyt on tehnyt, tulee olemaan entistä vaikeampi tehdä. Huoleni koskee erityisesti työttömiä perusturvan varassa olevia sekä pätkätyötä tekeviä. Toivon siksi kaikesta sydämestäni, että tulevina vuosina tehdään köyhyyttä vähentäviä rakenteellisia ratkaisuja, joihin Sata-komitea valitettavasti ei pystynyt.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökulma kehykseen ja kehysbudjetoinnin kestävyyteen. Valtiovarainministeri Katainen, jota tänään itse en ole täällä salissa nähnyt, (Ed. Saarinen: Talossa on ollut mutta ei ole täällä!) syyskuussa 2008 totesi: "Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään myös vaikeimpia aikoja." Hän jatkoi: "- - mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta." Jo seuraavan kuukauden lopulla Katainen arvioi taloustilanteen olevan vakavampi kuin 1990-luvun lamassa. Lainaus osoittaa, miten vaikeaa talouden kehyksen ennustaminen on.

Kukaan meistä ei osannut ennustaa syksyllä 2008 alkaneen talouskriisin syvyyttä ja vaikutuksia. Kuitenkin nyt uuden vakavan velkakriisin koetellessa koko eurooppalaisen talousjärjestelmän perusteita on hallitus ummistamassa silmänsä ympärillä vellovalta kriisiltä ja turvautumassa velkavetoiseen talouspolitiikkaan. EU:n vakauspaketin läpimenosta huolimatta on Euroopan rahoitusmarkkinoiden tilanne edelleen hyvin epävarma, mistä kielii myös euron voimakas arvon alentuminen viimeisen kuukauden aikana. Epävarmuudelle ei ole näköpiirissä nopeaa loppua, ja eri EU-maiden ilmoitukset talouden vakautustoimista ovatkin vasta talouden tervehdyttämisprosessin alku.

Prosessin onnistuminen riippuu siitä, miten nämä vakauttamispäätökset saadaan vietyä läpi. Vaikka Suomi on lähtökohdiltaan monia muita EU-maita paremmassa asemassa, ei täälläkään voida luottaa sokeasti kriisin nopeaan purkautumiseen ja velkaantua yhä pahemmin. Asiantuntijoiden ja analyytikoiden "ei koske Suomea" -kommentit syksyltä 2008 ovat vielä liian tuoreessa muistissa. Suomella on lähes yhtä suuri julkisten menojen rakenteellinen alijäämä kuin Britannialla, ja Suomi velkaantuu Britannian tavoin erityisen nopeasti. Yksi oleellinen ero on siinä, että Britanniassa vaalit on jo pidetty ja julkisen talouden tervehdyttämistoimet aloitettu. Britannian hallitus ilmoitti 7 miljardin säästöistä, myös Saksa on ilmoittanut jättimäisistä talouden vakautustoimenpiteistä. Suomessa välttämättömät ratkaisut on siirretty toistaiseksi seuraavan hallituksen toteutettavaksi. Tämä on vaarallista.

Hallituksen tehdessä hallitusohjelmaa sen lähtökohta oli, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saa ylittää 2,5 prosentin bruttokansantuoteosuutta. Valtiontalouden kehysten mukaan tänä vuonna valtion rahoitusalijäämän arvioidaan olevan yli 4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon näin ylittäen jo reilusti kasvu- ja vakaussopimuksen 3 prosentin rajan. Samoin kehyksessä arvioidaan valtionvelan osuuden bruttokansantuotteesta kasvavan vuodesta 2008 vuoden 2014 loppuun 30:stä 50:een. Euromääräisesti valtionvelka kasvaa 54 miljardista 110 miljardiin euroon. Tässä on kyse muustakin kuin muutaman miljardin velan lisäyksestä, josta valtiovarainministerimme puhui marraskuussa 2008. Alijäämän harkittu kasvattaminen oli perusteltua osana talouden elvytystoimia, mutta talouskasvun tukeminen velkaantumalla ei ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä.

Avain julkisen talouden tasapainottamiseen on työllisyysasteen nosto ja sitä kautta verokertymän kasvattaminen. On positiivista, että valtiontalouden kehyksissä vuosille 2011—2014 kiinnitetään huomiota erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen. Nykyisellään liian moni nuori jää ilman opiskelupaikkaa ja työhön pääsy venyy tarpeettomasti. Julkisen talouden tasapainottamisen vaatima rakennemuutos vaatiikin työurien pidentämistä erityisesti niiden alkupäästä. Nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamiseen voidaan tehokkaammin vaikuttaa kepin sijaan myös porkkanalla.

Eräs avain nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi onkin opinto-ohjauksen resurs-sien kasvattaminen. Valtiontalouden kehyksissä tulisi ohjata ehdotettua enemmän rahaa juuri opinto-ohjaukseen. Opettajien ammattijärjestön laskelmien mukaan päätoimisen opinto-ohjaajan 200 opiskelijan kanssa tehty työ maksaa kyllä noin 50 miljoonaa vuodessa, jos ryhmäkoko on siis 200 per ohjaaja. Mutta tämä on investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin, sitä ennakoivaa, mitä me haemme niin monessa kohdassa. Tällä hetkellä työkyvyttömiä nuoria on yli 20 000 ja nuorten masennus aiheuttaa meille paljon kustannuksia. Näitä kustannuksia me voimme välttää vain panostamalla ennakoivaan työhön.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on ed. Kalliksen vastalause, jossa on kolme lausumaa. Tuon ne lausumat tässä eduskunnalle, esitän ne kolme lausumaa ja pidän niitä erinomaisina ja vastuullisina tässä taloustilanteessa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kehyspäätösten painopisteitä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Työttömyys- ja taloustilanteesta johtuen kehyskauden ensimmäisenä vuonna 2011 panostetaan myös työllisyys- ja koulutustoimiin. Kehyskauden alkuvuosille kohdentuu menovaikutuksia myös aiemmin päätetyistä elvytystoimenpiteistä.

Keskustan ajama takuueläke tulee voimaan maaliskuussa 2011. Summa tulee olemaan tuo 685 euroa kuukaudessa. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena sairausvakuutuksesta korvattava psykoterapia siirretään Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin ensi vuonna.

Olen myös tyytyväinen siihen, että indeksisuojan ulkopuolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kansaneläkeindeksiin maaliskuun alusta alkaen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä aiheellisesti nostetaan esiin, että perustienpidon rahoitus on ollut pitkään riittämätön. Tähänhän ministeri Vehviläinenkin on viime viikkoina ottanut kantaa.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että jo tämä hallitus pohtii julkisen talouden vakauttamista edelleen ja kestävyysvajeen umpeen kuromista. Hallituksessa onkin useita työryhmiä tutkimassa muun muassa tulevaisuuden kasvun toimialoja sekä laatimassa kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa. Heikentyneet työllisyysnäkymät ja kunnallisveropohjan heikkeneminen laajentavat talouskriisiä kuntakentälle. Vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan valtakunnallisesti kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä ja velkaantuminen jatkui.

Lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden tilanne nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun ikääntymisen vaikutukset kuntatalouteen kasvavat vuosi vuodelta, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu.

Hallitus päätti jo vuosi sitten merkittävistä kuntataloutta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi vuonna 2009. Merkittävin toimenpide on vuosille 2009—2011 päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosenttiyksiköllä. Tämä lisää kuntien verotuloja 400 miljoonalla eurolla vuodessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen reilulla 21 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Lisäys aiheutuu vammaislainsäädännön toteuttamisesta, neuvolapalvelujen ja koulujen opiskelijaterveydenhuollon sekä muiden palvelujen parantamisesta.

Arvoisa puhemies! Syvän taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Talouden elpyminen toki vahvistaa tulevina vuosina julkista taloutta. Sen arvioidaan kuitenkin olevan ilman uusia kasvua tukevia tai julkista talout-ta vahvistavia toimia selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2014.

Alkuvuoden bruttokansantuote väheni juuri tulleiden tietojen mukaan edellisestä vuosineljänneksestä yhä 0,4 prosenttia. Ulkomaankaupassa käänne positiiviseen suuntaan on tapahtunut. Vienti kääntyi kasvuun huhtikuussa. Vientimahdollisuuksien suuntautuminen pääasiassa EU-maihin hidastaa kuitenkin kasvunäkymiä.

Työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteeseen nähden pienempää kuin ennusteissa. Tämä johtuu ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta sekä hallituksen oikea-aikaisista elvytystoimista.

Työttömien määrä on noussut huolimatta kokonaistuotannon kasvusta. Vuonna 2011 tilanteen kuitenkin odotetaan paranevan ja työllisyysasteen nousevan.

Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n arvio 7.6. suosittelee kymmenen vuoden sopeutusohjelmaa Suomen julkiseen talouteen. He ovat sitä mieltä, että väestön ikääntymisestä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje pitäisi poistaa vuoteen 2020 mennessä. Tuo ehdotettu sopeutus supistaisi julkisen talouden alijäämän vakaus- ja kasvusopimuksen rajojen mukaiseksi vaarantamatta kuitenkaan elpymistä. Hallituksen päätöksethän ovat tuon suuruiset kuin tuossa on esitetty, tai itse asiassa vähän suuremmatkin. Arvonlisäveron korotus ja energiaveropäätös ovat noin 1 prosenttia. Mutta vielä tätä ja ensi vuottakin tärkeämpää on, mitä Suomi tulee tekemään niinä seuraavina vuosina tällä vuosikymmenellä.

Julkisen talouden sopeuttamisen keskeisiksi tavoitteiksi Imf nosti eläkejärjestelmien, terveyden- ja vanhustenhuollon sekä kuntien talouden uudistamisen. Töitä siis meillä kaikilla riittää.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä käytiin tuossa debatin aikana aika kova keskustelu siitä, miksi ministerit laitaluvulla puuttuivat keskustelusta, (Ed. Saarinen: Ei ensimmäistäkään!) jossa aiheena ovat valtion seuraavien vuosien budjettilinjat. Niitähän vedettiin nyt, tai ainakin niitä piti vetää nyt. Kyllä minulla jäi sellainen tunne tästä koko kehyskeskustelusta, että tässä odotellaan vaaleja (Ed. Rajamäki: Taktinen veto!) ja sitten aiheeseen palataan ihan toisilta pohjilta. Ja niitä toisenlaisia kehyksiä, joissa se leikkausviikate heiluu, niitähän jo kaiken aikaa valmistellaankin.

Niistä tulevista kovista toimista on Sailas väläytellyt, kuten niin monta kertaa ennenkin on ollut johtomiehenä tässä valtiontalouden linjanvedossa. Niistä on puhunut EK, niistä on puhunut Korkman, nyt ihan viimeksi myöskin Imf, joka on Suomelle omia ukaasejaan ladellut. Pahimmillaan tässä käy niin kuin kävi 1995 edellisen laman jälkiselvittelyssä, että vaalien alla puhuttiin yhtä ja sitten vaalien jälkeen Sailaksen toimisto, valtiovarainministeriö, löi paperit pöytään ja sanoi, että näillä mennään. Ja sitten mentiin, mikä johti siihen, että perusturvaa käytännössä joka osaltaan leikattiin. Siksi on saatava keskusteluun myös se, mitä vaalien jälkeen todella aiotaan tehdä ja kuka on mitäkin tekemässä, jotta ihmiset tietävät, minkälaisia poliitikkoja tulevat vaaleissa tukemaan. Yllätystä ei saa enää toiste tulla.

Mitä meihin tulee, niin kyllä me lähdemme siitä, että meillä on perusturva jo nyt aivan liian heikko, ei siinä mitään leikkaamista ole. Nyt on väitetty, että tällä vaalikaudella ei leikata, että on jopa parannettu etuuksia. Kyllä, niitä ihan pienimpiä päivärahoja, sairauspäivärahaa ja äitiys- ja isyyspäivärahaa on nostettu, mutta vain työmarkkinatuen tasolle, joka on 17 euroa nyt päivässä, kun siitä on vero otettu pois ja kun se jaetaan jokaiselle päivälle. Ei siitä kenenkään pitäisi hurrata. Takuueläke on ihan oikea ratkaisu, se on selvä parannus, samaten perusvähennyksen nosto, mutta siinä kaikki. Tosiasiassa käy niin, että tänä vuonna yli miljoonalta reaalitulo putoaa, koska vuoden alussa ensinnäkin indeksikorotukset jäivät tulematta työttömille, eläkeläisten pääosalle ja opiskelijoille. Yli miljoonalla putoavat reaalitulot, koska heille ei tule myöskään verohelpotusta tulojen pienuuden vuoksi, kun se valtionveroon tehtiin. Eli ei tässä hääppöistä tämä meno ole ollut nytkään. Jos näihin lähdetään vielä leikkauksia tekemään, sitten on kyllä todella väärä linja valittu. Parantaa näitä pienimpiä etuuksia pitää, ehdottomasti. Köyhyyttä pitää päättäväisesti poistaa.

Se suuri huolenaihe meillä on myöskin se, että valtion suora vastuu työllistämisestä on heikentynyt kaiken aikaa. Nyt on ollut iso työttömyys, mutta ei sitä valtion suorien työllistämistoimien lisäyksellä ole lähdetty hoitamaan, päinvastoin ne ovat hyvin niukat, valitettavasti. Suurimmillaan meillä oli valtion työllistämistoimien taso vuonna 1997, jolloin työllistämistukitoimenpitein työllistettiin tai työvoimakoulutuksessa oli kaikkiaan yli 120 000 ihmistä. Nyt meillä on suurtyöttömyys jälleen, mutta edelleen ollaan vain vähän rapian 90 000 työttömän määrässä, mitä tulee siis tukityöllistämiseen ja koulutuksessa oleviin. Siis on pudonnut rajusti, 30 000:lla. Niin iso on tämä valtion toimien heikentäminen ollut.

Sitten vielä lopuksi näistä suurista tukityöllistämistoimista: Meillä on Lapissa erittäin merkittäviä kaivoshankkeita, mutta ne tarvitsevat kuitenkin radanrakennusrahoja näitten hankkeitten eteenpäin viemiseksi, ja myös Kemin sataman kehittäminen vaatii sitä, että valtio tulee apuun. Kemin kaupungille yksistään 40 miljoonan euron investointi satamatoiminnan kehittämiseen, jotta malmeja saadaan maailmalle Lapista, on liian iso. Siinä pitää valtion tulla mukaan, ja sitä me tulemme haastamaan. Se on tärkeä hanke, (Puhemies: Aika!) että malmit maailmalle meiltä päin saadaan menemään, mutta ei yhden kunnan varaan voi näin isoa investointia laittaa, kun se sataman laajentaminen on välttämättömyys. 40 miljoonaa euroa Kemin kaupungille on liian iso hanke, siihen pitää valtion tulla apuun, ja sitä me tulemme joka vaiheessa tästä lähtien esittämään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014 on niin sanottu tekninen budjettikehys, joka sisältää poliittisia linjauksia vain vuotta 2011 koskien. Vaalien jälkeen tuleva hallitus tekee omat poliittiset linjaukset ja laatii budjettiensa kehykset.

Suomen tilanne on tällä hetkellä hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 2009 maamme bruttokansantuote supistui 7,8 prosenttia, joka on suurin pudotus itsenäisyytemme aikana. Julkinen talous on vaikeassa tilanteessa päällä olevan laman takia, joka on nimenomaan pienentänyt valtion ja kuntien verotuloja voimakkaasti. Julkinen talous on saatava vakaalle pohjalle ja velanottoa on vähennettävä koko tulevan hallituskauden ajan. On välttämätöntä laatia suunnitelma julkisen talouden vakauttamiseksi lähivuosina. Se luo uskoa taloutemme selviämiseen lamasta, ja samalla se on viesti luotonantajille uskottavasta taloudenpidosta. Velkaa on jouduttu ottamaan välttämättömien elvytystoimien takia, mutta elvytystoimista on päästävä vähitellen irti tuottavuutta lisäämällä ja taloutemme toimivuutta parantamalla. Elvytystoimet ovat tuottaneet tuloksia. Juuri tulleiden tilastojen ja tietojen mukaan ulkomaankauppa on selkeästi vilkastunut koko alkuvuoden ajan, mikä lupaa myös työttömyyden vähenemistä.

Arvoisa rouva puhemies! Seuraavan vaalikauden aikana on jatkettavan nykyisen hallituksen harjoittamaa sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Ensi maaliskuussa tuleva takuueläke olkoon tästä politiikasta hyvänä esimerkkinä. On selvää, että veronkiristyksiä ja järkeviä menoleikkauksia joudutaan jatkossa tekemään talouden tasapainottamiseksi, mutta ne on kohdistettava oikeudenmukaisesti. On myös pidettävä huoli, että talouden tasapainottamistoimet eivät tyrehdytä orastavaa talouskasvua. Julkinen talous on saatava vakaalle pohjalle siten, että eriarvoisuus maassamme ei kasva. Kuntataloudet ovat kovien haasteiden edessä. Valtion on omalta osaltaan pidettävä huoli, että valtionosuusjärjestelmän kautta annetaan kunnille riittävät määrärahat. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen 10 prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2011. Tämä on myös huomioitava seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

Rouva puhemies! Tärkein lääke talouden tervehdyttämiseen on työttömyyden aktiivinen vähentäminen. Työttömyysaste on parissa vuodessa kavunnut noin 5 prosentista 9,3 prosenttiin. Ilman määrätietoisia elvytystoimia olisivat nuo tilastot paljon murheellisempaa luettavaa. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan suuri. Näihin kahteen suureen epäkohtaan on jatkossa kohdennettava erityisiä toimenpiteitä, joilla työttömyyskierre saadaan katkaistuksi. Syrjäytyminen uhkaa tällä hetkellä liian montaa suomalaista. Sekä nuorisotyöttömyyteen että pitkäaikaistyöttömyyteen on puututtava kaikin mahdollisin keinoin.

Rouva puhemies! Kansantalouden kannalta työurien pidentäminen sekä työurien alku- että loppupäästä on todella tärkeää. Samoin ihmisten työssäjaksamista on parannettava, jotta työuria saadaan pidemmiksi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää vähennetyksi. Eläkeiän nostamiseen tähtääviä neuvotteluja on jatkettava edelleen eri työmarkkinaosapuolten kesken.

Taloutemme kestävyyden kannalta on tärkeää, että kasvu- ja pienyrityksille annetaan mahdollisuuksia luoda uutta työtä maahamme. On koko ajan muistettava, että yrityksistämme suuri osa on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä, ja näihin panostaminen luo työtä koko maahan. Suuri ongelma yritysten kasvussa on monessa tapauksessa ollut investointitukipäätösten viivästyminen valtionhallinnossa. Valtion uuden aluehallinnon nyt aloittaessa toimintaansa on tähän asiaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Nopea hakemusten käsittely on parasta työllistämistä koko maassa. Vain investointien kautta voimme luoda uutta työtä tähän maahan.

Toinen ongelma on eri oikeusasteissa viipyvät hallintovalitukset, jotka ovat monen investoinnin esteenä, ja nämä investointien viipymiset koskevat muun muassa uusiutuvan energian alalla tehtäviä investointeja. Tulevan vaalikauden aikana on tähän valitustehtailuun saatava järkevät rajat. Miksi sallimme joidenkin valittajien valitustehtailun, joka on kymmenien investointien esteenä eri puolilla Suomea? Kyse ei ole demokratiasta, kun muutamat ihmiset saavat pysäyttää satoja hankkeita eri puolilla Suomea.

Julkiselle sektorille tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka tehostavat työn tekemistä entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä pitää mainita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen nykyaikaista tietotekniikkaa paremmin hyödyntäviksi. Kehittämistyötä tehdään koko ajan, ja päämääränä pitää olla valtakunnallinen järjestelmä, joka palvelee asiakkaita kaikkialla Suomessa ilman turhaa paperien siirtelyä. Tämä vaatii tulevan vaalikauden aikana, että Matti Vanhasen toisen hallituksen tekemä laajakaistapäätös viedään loppuun määrätietoisesti (Puhemies: Aika!) ja saadaan samalla myös luotua uutta yrityspohjaa koko maahan.

Rouva puhemies! Lopuksi sanon vielä sen, että hallituksen esitys tulevaisuuden energiaratkaisuksi vaatii myös sen, että liikenneverkkoja kehitetään määrätietoisesti, ja vihdoin ja viimein on päästävä siihen, että perustienpidon ja perusradanpidon rahoitus saadaan kiinteänä määrärahana tuleviin budjetteihin, ei niin, että ne ovat vähenevä määräraha, mikä on aiheuttanut nykyisen perustienpidon ja radanpidon tilanteen, jossa liikenne on erittäin vaikeaa varsinkin kelirikkoaikoina.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Löysien vaalilupausten ja menonlisäysten tie on loppuun kuljettu. Nyt tarvitaan toimenpiteitä velkakierteestä irtautumiseen. Paluu talouskasvun uralle ei ole mahdotonta. Vaaditaan vain pitkäjänteistä, määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kasvua pitää hakea todellista kilpailukykyä luovista ratkaisuista. Voidaan kysyä, kuten ed. Lauslahti eilen, onko poliittisilla päättäjillä rohkeutta poikkeuksellisiin ratkaisuihin talouskasvun olosuhteissa.

Kansainvälisen valuuttarahaston raportissa esitetään yksiselitteisesti sitä, että julkisessa ta-loudessa tulee tehdä ensi sijassa reippaita menonleikkauksia ja toissijaisesti pieniä veronkorotuksia. Kun talouskasvun uralle päästään, ylijäämät on käytettävä velan lyhennyksiin ja puskurirahastoihin, joilla rajoitetaan seuraavan taantuman vaikeuksia. Valtiolla ja kunnilla ei siis ole tulevaisuudessa enää voimavaroja lisätä palvelutuotantoaan, vaan sitä pitää maltillisesti purkaa. Valiokunta toteaa saman vaatimalla hallitukselta selontekoa julkisen talouden vakauttamisesta ja kestävyysvajeen umpeen kuromisesta.

Arvoisa rouva puhemies! Sekä Oecd että Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat arvostelleet kehysmenettelyä siitä, ettei siinä huomioida budjettitalouden ulkopuolisia rahastoja. Näitä ovat esimerkiksi Maatalousrahasto, eläkerahastot, Vakuusrahasto, Työttömyysvakuutusrahasto se-kä muut vastaavat sosiaalirahastot. Eduskunta ei saa kehyksien perusteella kokonaiskuvaa julkisen talouden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Budjetti- ja valtiontalouden ulkopuolella toimivat myös kunnat sekä valtion liikelaitokset, valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt. Kehysmenettelyssä tulisi ottaa huomioon koko julkinen sektori, kuten kunnat, rahastot, liikelaitokset ja valtionyhtiöt. Huomio pitäisi kiinnittää myös muihin julkisen talouden reunaehtoihin, kuten tuottavuuden ja laadun systemaattiseen kehittämiseen.

Valtion tuottavuusohjelman pitäisi olla yksi kehyksen reunaehdoista. Tuottavuusohjelma on kuitenkin keskittynyt henkilöstön vähentämiseen. Tätä perustellaan sillä, ettei ilman henkilöstösuunnittelua voida hyödyntää eläköitymisen tarjoamaa mahdollisuutta työtehtävien uudelleenjärjestelyyn. Arvioinnin mukaan ohjauksen puute on haitannut tuottavuuden kehittämistä. Tuottavuushyötyjen saavuttaminen vaatii hallinnonalat yhdistäviä hankkeita, toimintojen yhdistämisiä, uudelleenjärjestelyjä ja pitkän tähtäimen suunnittelua. Näyttää siltä, ettei valtion ja kuntien organisaatioissa osata kehittää toimivia prosesseja eikä palvelujen laatua. Pidän tärkeänä tuottavuusohjelman uudistamista, arvoisa rouva puhemies!

Ohjelmajohtamisen pitäisi olla myös yksi kehysmenettelyn reunaehdoista. Ohjelmajohtamisen arviointiraportissa tuodaan esille ohjelmien kehno ohjaus, rahan ja henkilöstön käytön epätarkoituksenmukaisuus, osahankkeiden päällekkäisyys, puutteelliset tulokset sekä keinorakenteet, koska ohjelmilla voidaan vain luoda maaperää ja paineita tiettyjen toimenpiteiden käynnistämiseen. Mitä lisäarvoa ohjelmajohtaminen on tuonut hallituksen tavanomaisiin toimenpiteisiin verrattuna? Mielestäni tätä on nyt syytä arvioida ja sitä, miten ohjelmien sidosryhmät ovat nähneet ohjelmajohtamisen tulokset. Pidän tärkeänä, että julkisen talouden, hallinnon ja palvelujen ohjausjärjestelmät ovat toimivia. Mielestäni hallituksella on nyt mahdollisuus purkaa nykyiset ohjausmenetelmät ja miettiä ne uusiksi. Ei ole mitään mieltä turvautua nykyisiin ohjausjärjestelmiin vain sen takia, että näin on aiemminkin tehty. Mielestäni myös markkinoiden ohjaukseen on kehyksissä syytä kiinnittää huomiota. Etenkin rahoitusmarkkinoilla tarvitaan kattavaa, vahvaa, johdonmukaista ja riittävää sääntelyä ja valvontaa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan puhua sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalasta ja erityisesti kuntien tukemisesta. Tämä ei tarkoita sitä, että budjettikehys olisi muilta osin täydellinen, mutta muita osia ovat ansiokkaasti ruotineet tässä pöntössä vierailleet puoluetoverini, ja pari hyvää huomiota on tullut muualtakin. Mielelläni vaihtaisin levyä hallituksen talouspolitiikkaa arvioidessani, mutta minkäs teet? Jos virheet pysyvät, niin pitää kritiikin pysyä.

Jälleen on todettava, että hallitus jättää kunnat likaisten töiden tekijöiksi lamatalkoissa. Suuri talouspolitiikan linja on hallituksessa ollut elvyttäminen veroja keventämällä. Jos euromääräisesti hyvätuloisille painottuvat veronkevennykset jätettäisiin tekemättä, rahaa olisi pitää kuntapalvelut pystyssä laman yli. Vastalauseessamme huomautamme, että oikeistohallituksen perintönä kuntataloudella on heikot lähtökohdat vuosille 2011—2014. Kehyksen taustalla ovat laman vaikutus ja väestön ikärakenteen muutos. Väestömuutos lisää kuntien menoja vuoteen 2010 mennessä noin 2,5 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 3 prosenttiyksikön korotuspainetta kunnalliseen veroprosenttiin. Kuntien tehtäviä on jatkuvasti lisätty, vaikka hallitus on toisin linjannut. Kuntien tehtävien lisäyksestä aiheutuvien menojen rahoittamiseen hallitus ei ole osoittanut riittävästi rahaa, paikoin ei lainkaan.

Hyvinvointipalvelujen leikkauksilla on kauaskantoisia ja vakavia seurauksia. 1990-luvun lamassa tehdyt kuntapalveluiden leikkaukset johtivat siihen, että monia palveluja riisuttiin ja niitä ei ole saatu ylösajettua vieläkään. Yksi esimerkki ovat kokonaan lakkautetut lapsiperheiden kotipalvelut, ja useimmissa palveluissa kyse on laadullisesta heikkenemisestä. Nyt menetetyille verotuloille ei voi mitään. Meidän on mietittävä muita vaihtoehtoja. Kuntien valtionosuuksia voidaan vielä lisätä valtionvelalla ja verojen korottamisella. Laina on luonnollisesti kallis ratkaisu, koska velkataakan kasvattaminen kasvattaa tietysti myös korkomenoja, mutta kalliimpaa ja tuhoisampaa on kuitenkin kasvattaa syrjäytymistä ja jättää osa ihmisistä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ajatellaan edellistä lamaa. Tuolloin laman alkaessa meillä oli pitkäaikaistyöttömiä koko maassa pienen kylän verran, noin 5 000. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on pienen kaupungin verran, 50 000. Opittava läksy on, että syrjäytyminen on katkaistava sen alkuvaiheessa. Yksi keskeinen keino katkaista syrjäytyminen on pitää yllä julkisia palveluja. Ne edistävät ihmisen sosiaalista ja terveydellistä toimintakykyä merkittävästi, ja kaikille avoimina olevat palvelut ovat omiaan edistämään ihmisten välistä tasa-arvoa. Kuntapalveluiden laatu on turvattava paitsi riittävillä resursseilla myös selkeämmillä normituksilla. Lähtökohtana sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee olla terveyden edistäminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen. Yksi indikaattori lisääntyvistä ongelmista on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, joka on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina, noin 2—5 prosentin vuosivauhdilla. Ongelmaa voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön niin, että voitaisiin välttää lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan tällä hallituksen esittämällä kehyksellä ei pelasteta kuntapalveluita. Se jättää ihmiset oman arvonsa nojaan ja kohtelee erityisen kaltoin lapsia ja vanhuksia, pienituloisia ja työttömiä ihmisiä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt siis käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014. Tämä otsikko on siinä mielessä mielenkiintoinen, että me todellakin käsittelemme neljän vuoden kehyksiä, kuten kehysten osalta tapana on ollut.

Kehyksiä on tässä vuosien varrella ylistetty siitä, kuinka erinomaisesti ne ovat ohjanneet valtiontalouden kehitystä ja pitäneet sitä ikään kuin kurissa. On jopa oltu sitäkin mieltä, että kehykset olisivat oiva vientituote Suomen valtiolle. Nyt kyllä näyttää vähän siltä, että tämän vientituotteen osalta on käynyt vähän samalla tavalla kuin muullekin Suomen viennille: se on romahtanut. Kun tämä muu vienti on romahtanut kysynnän puutteesta, niin tässä tekisi mieli sanoa, että se on heikentynyt tarjonnan mitättömyydestä. Nimittäin tämä kehys, joka täällä on nimetty tekniseksi kehykseksi — mielenkiintoista sinänsä — ei ohjaa valtiontalouden kehitystä oikein millään tavalla, koska tässä ei tehdä minkään näköisiä poliittisia linjauksia.

Sitä tietenkin perusteellaan sillä, että kun on viimeinen vuosi tällä eduskunnalla, niin on parempi jättää sitten uudelle eduskunnalle vapaat kädet. Mutta kyllä silloin voi tietysti kysyä, miksi sitten ylipäätään tänne tuodaan neljän vuoden kehyksiä. Miksi ensimmäisen tai toisen kehysvuoden jälkeen ylipäätään tässä talossa käsitellään kehyksiä, jos lähtökohtana on se, että niitä ei voida muuttaa sen takia, että tulee uusi eduskunta ja mahdollisesti uusi hallitus? Ei semmoinen ajattelu ole oikein mistään kotoisin, ja erityisesti tässä tilanteessa, jossa kansainvälisten tekijöitten seurauksena Suomessakin vaaditaan kasvavaa malttia, julkisen talouden vajeiden kurissa pitämistä jne., olisi täysin välttämätöntä käydä keskustelua siitä, mikä sen vastuullisuuden todellinen sisältö on, mitkä ovat ne keinot, joilla sitä vastuullisuutta ja talouden tasapainoa lisätään.

Erityisesti olisi syytä keskustella siitä, kehen ne leikkaukset kohdistuvat, kun — siis täällähän on tietysti käyty keskustelua siitä — kaikki väittävät, että emmehän me leikkauksia halua, me haluamme vain rakenteellisia uudistuksia tai tuottavuuden parantamista. Mutta sopii kysyä, mitä se tuottavuuden parantaminen on. Mitä valtion tuottavuusohjelma on tuottanut muuta kuin jäljelle jäävien työntekijöitten lisääntyvää työpainetta, joka todennäköisesti on heikentänyt työn laatua? Tai ylipäätään, jos kehyksillä ohjataan pidemmän tähtäyksen valtiontalouden kehitystä, mikä on tämänkin eduskunnan todellinen kontribuutio tässä suhteessa?

Minun mielestäni tämä eduskunta ei ole muuttanut kehyksiä millään tavalla. Ne muutokset, jotka ovat kenties syntyneet, ovat tulleet tänne hallituksen esityksinä, ja sellaisina ne on sitten äänestäen hyväksytty ja siinä kaikki. Minä olen ollut kuntatalouden osalta sitä mieltä, että ainakin siellä kehykset pitäisi murskata, koska kehyksillä luovutetaan valta virkamiehille ja päästetään poliitikot kantamasta vastuuta ikävistä asioista, jotka heidät kuitenkin laitetaan tekemään, ja niinhän näyttää käyvän tietysti tässäkin.

Erityisesti tuottavuusohjelma on sellainen asia, johon pitäisi päätöksentekotasolla puuttua. Eduskuntahan siihen on puuttunut jo esimerkiksi tarkastusvaliokunnan mietinnöissä, koska on yksiselitteisesti todettu, että tuottavuusohjelma ei ole suinkaan ollut tuottavuuden parantamisohjelma vaan vähentämisohjelma. Sen seuraukset näkyvät esimerkiksi viimeisimmässä sosiaalibarometrissä. Sekä kuntien että myöskin valtion työvoima- ja sosiaalipuolella johtotehtävissä työskentelevät ihmiset ovat todenneet yksiselitteisesti sen, että työ- ja elinkeinotoimistojen, kuten niitten nimi nykyisin kuuluu, toiminta on heikentynyt, palvelukyky on heikentynyt sen takia, että siellä on aivan liian vähän ihmisiä töissä. Siitä maksetaan oheiskustannuksina kenties paljon enemmän kuin saavutetaan rahallista säästöä palkkamenojen vähentymisenä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan kiinnittää tässäkin huomiota ainakin siihen yhteen asiaan, josta ymmärtääkseni eduskunta on kutakuinkin yksimielisesti samaa mieltä mutta jossa parannusta ei näytä tulevan. Se on nämä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan työskentelyedellytykset. On täysin kohtuutonta, että ihmiset, jotka ovat omasta mielestään kärsineet vääryyttä ja valittaneet siitä etuuksia hakiessaan, joutuvat odottamaan päätöksiä yli kaksi vuotta sen vuoksi, että muutoksenhakulautakunta ei pysty selviämään tehtävistään. Se oli tietenkin tiedossa ennen näitä muutoksia, joita tässä pari vuotta sitten lautakunnan toimintaedellytyksiin tehtiin. Mutta vaikka seuraukset on nyt nähty, niin parannusta ei ole saatu aikaan. Se on häpeällistä, mutta se on myöskin kohtuutonta niitten ihmisten kannalta, jotka joutuvat siitä kärsimään. Ainakin tähän pitäisi saada parannus.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme ottamassa 34 miljardia lisävelkaa vuoteen 2014 mennessä. Velan loppusaldo tulee olemaan 110 miljardia. Velkaa on kuluvan vuoden lopussa 1,9 kertaa enemmän kuin valtiolla on tuloja, ja vuoden 2014 lopussa valtiolla on 2,3 kertaa enemmän velkaa kuin on tuloja.

Jatkamme elämistä lainalla vielä pitkään, jos emme tee radikaaleja toimenpiteitä. Aika vaatii kykyä kyseenalaistaa ja kysyä. Ehdotuksia ei saa heti tuomita, vaan niitä pitää lähteä punnitsemaan ja jatkojalostamaan. Toimenpiteiden ei tarvitse sattua tai tehdä kipeää. Kysymys on rohkeudesta ja keskittymisestä oikeisiin asioihin.

Tärkein tehtävämme on hankkia lisää täytettä valtion tyhjään kassaan. Helppo tapa on tietenkin nostaa veroja ja poistaa vähennyksiä. Toisaalta tässäkin voimme lähteä uudelle tielle muuttamalla verotuksen rakenteita. Verotuksen painopisteen siirtämistä tulee jatkaa kohti kulutuksen verotusta. Se tukee niin suomalaista kilpailukykyä kuin suomalaista palkansaajaa. Palkitaan työnteosta siten, että verottaja ei vie liian suurta osuutta yhteiseen kassaan.

Arvonlisäveron jatkokorotuksista on syytä tehdä päätökset vielä tämän hallituskoalition aikana. Kulutusverotus on muutakin kuin pelkkää arvonlisäveroa. Kulutusverotuksella voidaan esimerkiksi palkita kuluttajat yhteiskunnan kannalta järkevistä valinnoista, terveellisistä kauppaostoksista ja ympäristöä säästävistä kulutustottumuksista. Hyviä esimerkkejä meillä on jo, kuten autoverotuksen uudistaminen CO₂-päästöjen mukaan ja tuleva karamellivero. Kannatan lämpimästi terveyttä edistävien veroratkaisujen laajentamista myös tulevina vuosina.

Toinen, vaikeampi tapa saada uusia tuloja on uuden kasvun luominen. Suomi tarvitsee kipeästi kasvuyrittäjyyttä ja innovointeja. Työttömyyden lisääntyessä ihmiset tarvitsevat uusia työpaikkoja, joissa omaa osaamistaan voi hyödyntää tai tarvittaessa kouluttautua uusiin työtehtäviin. Uudet työpaikat ratkaisevat työttömyyskierteen.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme uusia ja kasvavia yrityksiä. Suomen kasvu ja uudet työpaikat tulevat myös tulevina vuosina pk-yrityksistä. Kasvuyrittäjyyden tukeminen on jäänyt pelkäksi sanahelinäksi. Yksi keino tukea ovat aivan uudet veroratkaisut. Esimerkiksi aloittelevat ja kasvuhakuiset yritykset voitaisiin kokonaan vapauttaa yhteisöverosta. Verokannuste houkuttaisi kasvuun tähtääviä pk-yrityksiä jättämään varojaan yritykseen ja rahoittamaan sillä kasvua, muun muassa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Yhteisöverovapautuksen vastapainoksi voitaisiin nostaa osingoista maksettavaa veroa, jolloin yrityksestä ulos otettavista voitoista maksettaisiin selvästi nykyistä enemmän.

Toivon rohkeutta Hetemäen työryhmän ve- rouudistusehdotuksille. Prosenttien siirtely paikasta a paikkaan b muutamilla prosenteilla ei tuo maallemme uutta kasvualustaa. Varovaisilla ja maltillisilla uudistusehdotuksilla vaikutukset ovat myös vähäisiä. Ainoastaan rohkeilla, oikeasti uusilla verotusrakenteilla voimme luoda uutta kasvualustaa.

Rakenteellisissa ratkaisuissa on kysymys myös nollasummapelistä. Tästä otan esimerkkinä tukipolitiikan ja verotuksen välisen uudelleentarkastelun. Innovaatiopolitiikkaa pitäisi kehittää. Tänä päivänä Tekes jakaa 0,8 miljardia euroa tukea yritysten innovaatiotoimintaa varten. Tekesin jakamat tukirahat voisi siirtää myös verotuiksi. Tällä rahalla voisi esimerkiksi alentaa pk-yritysten tuotekehitysihmisten osalta maksamia sivukuluja, kuten sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Suuret yritykset joka tapauksessa tekevät tuotekehitystä, koska se on ainut tapa, jolla ne pystyvät markkinoilla selviytymään. Siksi on myös paikka pohtia Tekes-tukien kohdistamista suuryrityksille ja kohdentaa ne uudella tavalla.

Meillä ei ole aikaa lepäillä laakereilla ja odottaa seuraavan hallituksen muodostamiseen asti. Se on liian pitkällä. Suomi tarvitsee uusia askeleita jo nyt ja toivoakseni myös uutta hallitusohjelmaa, jota tehdään uuden pääministerin johdolla. Näitä rohkeita askelia otetaan.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014 jatkaa hallituksen talouspoliittista linjaa, jossa pyritään maamme talouden vakauttamiseen, työllisyyden hoitoon ja osaamisen edistämiseen. Lisäksi painopisteinä ovat myös ilmasto- ja energiapolitiikka sekä sosiaaliturvan kehittäminen.

Taloudellisen taantuman vaikutukset maamme taloudessa näkyvät vielä pitkään. Maailmantalous heittelehtii edelleen ja näyttää pysyvän epävakaana. Siksi kehyskauden ennusteet voivat matkan varrella vielä muuttua. Taloudenpito vakaalla pohjalla pidemmällä aikavälillä ei siis ole aivan ja ainoastaan meidän omissa käsissämme, vaan siihen vaikuttavat niin euron kehitys kuin myös monet muutkin kansainväliset muutokset. Hallitus on onnistunut tähän mennessä säilyttämään tässä talousmyrskyssä toimintakykynsä hyvin ja saanut aikaiseksi elvytyspaketteja, joilla on hoidettu työllisyyttä ja selviydytty eteenpäin taantuman vallitessa. Haasteita ja tehtävää hallituksella ja eduskunnalla riittää jatkossakin.

Valtionvelkamme kasvaa kehyskauden aikana, ja valtiontalouden ennakoidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden, vaikka hallitus ennustaakin kehyskaudelle työllisyyden ja kansantalouden kasvua. Positiivista on se, että ulkomaankauppamme on hieman piristynyt viime kuukausina. Viennin arvo on 7 prosenttia suurempi kuin viime vuoden huhtikuussa, ja vientimme on siis korkeammalla tasolla kuin marraskuun 2008 jälkeen. Viennin vetäessä myös työllisyys paranee.

Työllisyys onkin parantunut paremmin kuin ehkä olemme osanneet odottaakaan. Työllisyyden kannalta on nyt tärkeää, että ihmisten töissäjaksamisesta huolehditaan, työoloja kehitetään ja työuria pyritään pidentämään, rakennetyöttömyyttä puretaan ja nuorisotyöttömyyttä voidaan helpottaa. Lisäksi kasvuhakuisia ja uusia yrityksiä on kannustettava ja veropolitiikan keinoin eri lailla tuettava.

Kuntatalous on tiukkaa koko kehyskauden ajan. Hallituksen kuntatalouteen tehdyt päätökset eivät riitä kattamaan kuntatalouden tarpeita. Tämän johdosta kunnat todennäköisesti velkaantuvat entisestään ja joutuvat kiristämään omia verojaan. Valtion kuntia auttavia toimenpiteitä olisi syytä toteuttaa muun muassa siirtämällä jäteveron tuotto kunnille, pitämällä nyt toteutettu yhteisöveron palautus nykyisellä tasolla ja ohjaamalla osa pääomaveron tuotosta kunnille. Normien purusta on puhuttu paljon, mutta avaukset niiden suhteen on tehtävä valtion toimesta, koska kunnat tuottavat palvelut siten kuin normeissa määrätään. Kuntasektori odottaa avauksia normien purusta.

Suomen tieverkosto heikkenee jatkuvasti ja on monin paikoin rapistumassa lähes käyttökelvottomaksi. Esimerkkejä löytyy lähes jokaisesta maakunnasta. Muutaman vuoden kuluttua ei esimerkiksi pohjalaisilta pääteiltä juurikaan uskalla enää poiketa sivuteille niiden huonon kunnon vuoksi. Vielä 1990-luvun alkupuolella vanhan Vaasan läänin alueella pystyttiin pitämään tiet kunnossa, rakentamaan pyöräteitä ja peruskorjaamaan huonokuntoisia teitä. Nykyisellään päätieverkosto kyetään kyllä hoitamaan vielä hyvin mutta muu tieverkosto vain tyydyttävän tasoisesti. Rahaa ei ole riittävästi kunnossapitoon, kehittämiseen ja tienpidon uudistamiseen.

Myös siltojen korjauksiin varattavat määrärahat ovat tarpeeseen nähden liian vähäiset, ja tulevina vuosina tulemme näkemään sen, että iso osa silloista tulee heikkenemään todella merkittä- västi.

Tulevalla vaalikaudella on mielestäni tarpeen ja välttämätöntä siirtää joidenkin isojen uusien tiehankkeiden toteutusta tuonnemmaksi ja siirtää niistä liikenevät rahat perustienpidon toteutukseen. Siten voidaan turvata myös elinkeinoelämän tarpeita muun muassa puuhuollon sujumisen osalta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt on panostettava työllisyyteen ja talouteen. Suomeen tarvitaan kahden vaalikauden mittainen julkisen talouden tasapainottamisohjelma. Tällä voidaan toteuttaa kestävä julkinen talous ja luoda edellytyksiä kasvupolitiikalle sekä työllisyyden nousulle. Talouden tasapainottaminen edellyttää menokuria ja verotulojen lisäämistä, jotta kestävä pohja julkiselle taloudelle voidaan saavuttaa.

Veropoliittiset päätökset on tehtävä niin, että ne kannustavat työntekoon ja ovat oikeudenmukaisia. Työnteon mahdollisuutta on parannettava kaikissa ikäluokissa. SDP vaatii erityisenä tavoitteenaan nollatoleranssia nuorisotyöttömyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Arvoisa puhemies! Hallitus tavoitteli keväällä 2007 hallitusohjelman mukaan talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua, jotta pystyttäisiin vastaamaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämistarpeisiin saattamatta julkisen talouden kestokykyä vaaranalaiseksi. Nyt hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Se on laiminlyönyt työllisyyden hoidon ja on toistamassa siten 1990-luvun laman virheet työllisyyden hoidossa. Tehottoman elvytyksen ja ylisuurten sekä epäoikeudenmukaisten verokevennysten vaikutus on ollut heikko. Tämän seurauksena kokonaistuotanto on laskenut euroopanennätysluokkaa ja työttömyys kasvanut. Tänä vuonna työttömyysaste nousee ennusteen mukaan yli 10 prosenttiin eli kaksinkertaiseksi hallitusohjelmassa olevaan tavoitteeseen nähden. Työpaikkojen määrän piti kasvaa vaalikaudella 80 000—100 000 hengellä. Työttömyyttä piti vähentää kestävästi alle 5 prosentin tasolle, mutta toisin kävi.

Työurien pidentäminen toteutuu parhaiten panostamalla työssäjaksamiseen, työhyvinvointiin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Alle 35-vuotiaiden työhönosallistumisaste on Suomessa vain 31 prosenttia. Liian moni nuori jää ilman opiskelupaikkaa, ja työhön pääsy venyy. Työkyvyttömänä on jo noin 20 000 nuorta. Muun muassa nuorten masennus aiheuttaa miljardien menot yhteiskunnalle, kun verotuloja ei kerry ja sairaus aiheuttaa hoitokustannuksia. On etsittävä keinot, joilla kaikille nuorille annetaan mahdollisuus tulla yhteiskunnan tasaveroisiksi jäseniksi. Työurien pidentämisessä on otettava pakon ja heikennysten sijaan käyttöön porkkanoita. Myös esimerkiksi työnantajia tulee kannustaa pitämään iäkkäämpiä työntekijöitä pidempään työelämässä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt kunnat yksin, eikä se ole huolehtinut kuntien riittävästä palveluiden tuottamisen rahoituksesta. Hallitus on keskittynyt lähinnä verojen keventämiseen ja vähätellyt talouskriisin vaikutusta kuntatalouteen sekä jättänyt kunnat käytännössä yksin vastaamaan kasvaviin palveluhaasteisiin. Tyly asenne on merkinnyt sitä, että kunnat ovat joutuneet tekemään lamatalouden likaiset työt.

Sosialidemokraatit esittivät jo vuoden 2009 alussa kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmen vuoden sillanrakentamisohjelmaa, jolla kuntatalous olisi autettu yli laman. Ohjelmalla olisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Esitimme muun muassa valtionosuuksien pysyvää korotusta ja kuntien verotulojen vahvistamista sekä kuntien investointien vauhdittamista. Tällä olisi ollut merkittävä vaikutus myös työllisyyteen.

Myös elinkeinoelämän edustajat ovat useaan otteeseen vedonneet hallitukseen, että jo pelkästään taloudellisen taantuman takia liikenneinvestoinnit ja niiden riittävä rahoitus olisivat ratkaisevassa asemassa työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta, mutta myös ilmastotavoitteiden saavuttamisella olisi merkitystä. Liikenneväy-lien yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, jos samaan aikaan laiminlyödään muun väyläverkon palvelutason ylläpito ja kehittäminen.

Ministeri Vehviläinen on ottanut kantaa kunnossapitomäärärahoihin, ja nyt hän on siirtämässä rahoja investoinneista, kunnossapitomäärärahoja, ja tämä on mielestäni hölmöläisen peiton jatkamista.

Täällä eduskunnassa tänä päivänä ed. Kähkönen otti hyvin vahvasti kantaa liikennehankkeisiin, ja lyhyesti totean niistä, arvoisa puhemies: Seinäjoki—Oulu-rataosuuden laaja perusparannushanke on liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaan valtakunnallisesti tärkein menossa oleva ratahanke. Rataosuuden rahoitus (Puhemies: 5 minuuttia!) tuleekin turvata siten, että hankekokonaisuus voidaan toteuttaa keskeytyksettä ja mahdollisesti pikaisesti. Nyt on VR joutunut tätä työtä rahoittamaan, ja toivotaan, että tämä tulee jatkossa budjettivaroihin.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus väittää elvyttävänsä 20 miljardilla eurolla. Kyseinen summa on saatu kokoon ynnäämällä yhteen mielivaltainen joukko hallituksen päätöksiä, joita se kutsuu elvytykseksi. Summasta kaksi kolmasosaa on erilaisia takuita, lainoja ja osakesijoituksia. Niitä ei voi lukea valtion menoiksi.

Emme ole vasemmistossa yksin väitteinemme elvytyksen painottumisesta verohelpotuksiin. Myös EU:n komissio päätyi viime syksynä laskelmissaan siihen, että Suomessa verohelpotusten osuus on jopa 80 prosenttia elvytyksestä. Menoelvytystä Suomi ei ole käytännössä harjoittanut lainkaan. Julkiset kulutusmenot ovat 2000-luvulla kasvaneet keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa, viime vuonna 3,2 prosenttia vuodessa. Myös kaikki julkiset menot yhteensä kasvoivat viime vuonna vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Missä tässä on se menoelvytys? Suomi on menettänyt parissa vuodessa 150 000 työpaikkaa. Samaan aikaan valtio ja kunnat vähentävät työpaikkojaan ja jopa työllistämistukitoimilla sijoitettujen määrä on tuhansia vähemmän kuin finanssikriisiä edeltävänä aikana.

Puhemies! Hallitus pitää valtion tukea kunnille riittävänä. Kunnat kokevat tilanteen toisin. Jopa kokoomusjohtoinen Kuntaliitto vaatii, että valtion pitää velkaantua hieman enemmän, koska se on palvelujen saatavuuden ja kansantalouden kannalta kestävämpää. Kunnat on pakotettu korottamaan veroprosenttiaan ja velkaantumaan. Samaan aikaan on täysin mahdoton käsittää, että pääomatuloilla elävät nauttivat vapaamatkustajan asemasta Suomen kunnissa. Pääomatuloja ei kuntaveroteta. Kuitenkin lisää rahaa kunnille saataisiin verottamalla pääomatuloja samalla lailla kuin muitakin tuloja. Uusimpien, vuoden 2008 verotietojen mukaan pääomatulot olivat tuona vuonna 9 683 miljoonaa euroa. Tässä luvussa eivät ole mukana korkotulot, joista maksetaan erikseen pääomaveron suuruista lähdeveroa 28 prosenttia. Jos pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin muitakin tuloja, se tarkoittaisi vuoden 2008 verotietojen mukaan 1,8 miljardin euron lisätuloa kunnille laskettuna keskimääräisen 18,5 prosentin kunnallisveron mukaan. Se olisi kunnille tervetullut tulonlähde.

Täällä on lueteltu etuuksia, joita on korotettu, mutta täällä vaietaan siitä, että ne ovat edelleenkin pahasti jäljessä palkkojen kehityksestä. Työttömyysturvaan ei ole tehty minkäänlaisia tasokorotuksia, ja sitä verotetaan edelleen muita tuloja ankarammin. Tasokorotuksia ei ole tehty myöskään työeläkkeisiin eikä toimeentulotukeen, joka usein pienenee muiden etujen kasvaessa. Tämä hallitus on korottanut terveys- ja sosiaalipalveluiden asiakasmaksuja jo kahteen kertaan, kun ne aiemmin pidettiin useita vuosia ennallaan. Esimerkiksi terveyskeskusmaksu kohdistuu juuri eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. Päivähoitomaksuja on korotettu. Ja laitoshoidossa asuvalle jää enää 15 prosenttia tuloista itselleen, kun osuus ennen Kataista oli 20 prosenttia, siis neljänneksen pudotus tuloissa.

Suomi ei ole velkaantumassa äärimmilleen, vaan se on yksi EU:n vähävelkaisimpia. Suomen julkinen talous on ollut poikkeuksellisen ylijäämäinen ja vähävelkainen. Suomen julkisen talouden bruttovelka on edelleen pienempi kuin bruttosaamiset. Tällaisia maita ei EU:ssa montaa ole. Ylijäämä ja nettovelattomuus ovat tietenkin lähinnä työeläkerahastojen ansiota tai syytä — ne kun luetaan julkiseen sektoriin.

Puhemies! Nyt valtiovarainministeri on huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Nostatetaan kriisitietoisuutta ja leikkausvalmiutta. Näyttää siltä, että työllisyyden vakava elvyttäminen saa odottaa. Nuorisotyöttömyys hypähtää nyt kesän alussa työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan jopa 200 000:een, kun kouluista nuoret purkautuvat kortistoihin. Yli vuoden työttömänä olevien määrä on vuodessa noussut 65 prosenttia. Hallituksen veroelvytyksen seuraukset hirvittävät.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho samoin kuin edellinen puhuja ed. Piirainen toistivat ne samat vasemmistoitkuvirret, joita täällä on kuultu: kunnilta on leikattu ja elvytystä on suoritettu veroja alentamalla. Kunnilta ei ole leikattu yhtään mitään, sinne on lapattu rahaa suokuokalla sen takia, että kunnat elivät hyvinä vuosina kuin pellossa. Ja nyt ne sitten itkevät.

Toinen asia on, että kuntien talous on parantumassa. Tänä päivänä tuli justiin tästä asiasta uutinen. Toinen asia on tämä veroelvytys. Minkä vuoksi valtio on ottanut ja ottaa tänä vuonna 12 miljardia euroa velkaa? Minkä vuoksi meidän velka nousee 110 miljardiin euroon tämän kehyskauden aikana? Sen takia, että ei ole leikattu.

Arvoisa puhemies! Ei riitä, että aletaan tehdä leikkauslistoja, on käytävä perusteellinen keskustelu ja arviointi, mikä kuuluu yksilölle itselleen ja mikä yhteiskunnalle. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kuinka paljon meidän pitää tukea yksilöä? Eikö yksilökin voi tehdä jotain itse oman hyvinvointinsa eteen?

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Muutama sana elvytyksestä.

Suomi lähti tähän lamaan hyvässä kulmassa. Meillä oli varaa elvyttää, toisin kuin monilla muilla mailla, mutta tämä yleiskatteinen veroelvytys olisi voinut olla tehokkaampaakin varainkäyttöä.

Käytän esimerkkinä vain ruoan arvonlisäveroon käytettyä 500:aa miljoonaa euroa. Se yleisesti jaettuna on siellä 50—100 euron paikkeilla vuodessa vaikutukseltaan per henkilö. Jos se olisi kohdistettu vaikkapa toimeentulotukea saaneille kotitalouksille, heille olisi voitu se 500 miljoonaa euroa jakaa siten, että kukin talous olisi saanut yli 2 000 euroa puhtaana käteen tästä maailmanloppuun saakka. Se olisi ollut tehokasta elvytystä, ja tämän kaltaisia kohdennettuja elvytysasioita olisimme toivoneet.

Hyvänä esimerkkinä sanon sen, että hallitus käytti näihin taloyhtiöiden peruskorjauskuvioihin rahaa mielestäni ihan oikein — paljon, määrämittaisesti ja tehokkaasti. Se on hyvä esimerkki, ja tämän kaltaisia toimenpiteitä olisimme toivoneet, kun niinkin paljon oli elvytysvaraa. Eli maksimielvytysvaralla saatiin minimitulokset, aivan niin kuin kansainväliset havainnoitsijat ovat meille kertoneet. Tämä on objektiivista tietoa, tässä ei ole poliittisia sävyjä.

Meidän vaihtoehtobudjettiamme, meidän vaihtoehtojamme on arvioitu ja arvosteltu, niin pitääkin. Toivottavaa olisi, että ne, jotka koviten huutavat, vaivautuisivat lukemaan ne. Silloin voisimme käydä asiallista keskustelua. Nyt se on ollut kovin asiatonta, koska me olemme esittäneet myöskin katetta niille menoille. Täytyy myöntää, että meidän pitää myös päivittää ajatteluamme oppositiossa, olemme sitä tehneet ja tekemässä, mutta eräs tällainen suuri lisätulojen saamismahdollisuus sisältyy siihen, että kruunu saisi sen, mitä kruunulle kuuluu, eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Tässä hallitus on ollut kovin, kovin, kovin flegmaattinen. Ainoana pienenä positiivisena asiana on tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä, joka opposition kovista vuosikausia kestäneestä vaatimuksesta johtuen on nyt eduskunnan käsittelyssä. Mutta edelleen puuttuu verovastuun toteutuminen, edelleen puuttuu se, että verottaja saisi pankeilta vertailutietoja. Hallitus ei halua sallia tällaista kontrollia, päinvastoin se haluaa luoda tänne harmaat työmarkkinat, se haluaa estotta kolmansista maista sallia tänne työvoiman virtaamisen, että erilaisissa pahvilaatikoissa ja parakeissa asuva halpa työvoima voisi tehdä suomalaiselle kapitalistille halvalla töitä. Näin valitettavaa tämä on.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä: Siellä on tällainen yhtäältä—toisaalta—pitäisi-henki. Valiokunta kirjoittaa pitkälti itselleen, koska valiokunta on budjettivaliokunta. Valiokunnan pitää päättää. Se voi korjata hallituksen esityksiä, lisätä ja muuttaa niitä, se ei ole halunnut sitä juurikaan tehdä.

Tuottavuusohjelmasta muutama sana. Sehän on väärä nimi, se on peitenimi valtion irtisanomisohjelmalle, siis henkilöstön irtisanomisohjelmalle. Kympin suutari tekee satasen vahingon etenkin Tullin ja Verohallinnon puolella. Siellä jos missä olisi myös lisätuloja saatavissa, ja minä ihmettelen, että tämä ei hallitusta kiinnosta.

Herra puhemies! Tarvitsemme ehdottomasti kahden vaalikauden taloutta tasapainottavan ohjelman. Järkevintä olisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ensi tilassa aikaistamalla eduskuntavaaleja. Nyt koko ajan syöksykierre vaan kasvaa, ja mitään ei tapahdu.

Herra puhemies! Kun meillä on Suomen suurin talousasia käsittelyssä, yksikään ministeri ei ole tässä salissa käynyt kuin nappia painamassa, lusmuilevat täällä talossa eri puolilla, kuka kuppilassa, kuka ohittaa tuossa käytävällä tämän paikan, mutta he eivät ole täällä. Miksi he eivät ole täällä? Se on taktinen veto, se on ylimielisyyttä, ja sitten näissä olosuhteissa hallitus toivoo, että oppositio antaisi tukensa miljardilainan myöntämiselle ulkomaille, miljarditakuisiin eurojärjestelmän puolustamiseen, ja he eivät edes täällä vaivaudu opposition kanssa keskustelemaan, kun meillä on vuoden suurin talousasia käsittelyssä. Tämä on pöyristyttävää ylimielisyyttä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on hyvin ansiokas, ja se kertoo niistä ongelmista ja ratkaisuista, joita hallitus on esittänyt ja eduskunta hyväksynyt. Rakkauspuolueen eli SDP:n vastalauseessa esitetään ihan samoja toimenpiteitä, jotka on jo toteutettu tai toteutetaan lähivuosina. Onneksi tällä kertaa SDP ei ole esittänyt Heinolan reumasairaalalle lisää rahaa.

Teillä on 21 ehdotusta. Siellä on muun muassa ehdotus 16: Seinäjoki—Oulu-radan korjaaminen. Ette muista, että eilisessä, kolmannessa lisätalousarviossa sille tuli jo rahaa. (Ed. Viitanen: Tuleeko se valtion budjetista?) — Siellä ne rahat ovat.

Sitten te esitätte, että pitää saada lisää rahaa vuokra-asuntojen rakentamiseen. Ette muista, että asuntoministeri Vapaavuori on tuonut satoja miljoonia euroja vuokra-asuntotuotantoon, perusparannuksiin ja erityisasumiseen. (Ed. Viitanen: Puhumme korkotuen ehdoista!) — Siis se on täyttynyt.

Vasemmiston vastalauseessa edellytetään, että Suomi sitoutuu poistamaan maailmanlaajuisen köyhyyden. Eikö riitä, että suomalainen köyhyys poistetaan? Eikö ole parasta poistaa köyhyys tästä maasta? Niin kuin esimerkiksi tämä takuueläke, joka oli eilen toisessa käsittelyssä ja astuu voimaan ensi vuoden alussa, eikö se poista kaikkein köyhimpien eli kansaneläkeläisten ongelmista ainakin osan?

Hallitus lupaa finanssisijoituksia yliopistoille 100 miljoonan euron edestä ensi vuonna, se on erinomainen asia, koska Aalto-yliopisto on saanut niin paljon rahaa, ja nyt on epäsuhta syntynyt Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen välillä. Siis tämän 100 miljoonaa saavat muut yliopistot.

Kaikki haluavat lisää rahaa kunnille mutta eivät muista, että kunnat saavat tänä vuonna 9,6 miljardia valtionosuuksia, lisäksi yhteisöverojen palautusta 380 miljoonaa, ja kelamaksukin on poistettu, josta kunnat ja valtiotyönantaja saavat leijonanosan. Kuntatalous ei ole tässä maassa kestävällä pohjalla, sillä meillä on liian monta kuntaa. Meillä on 342 kuntaa, ja oikeastaan Suomessa pitäisi olla, kuten Tanskassa, ehkä 102 kuntaa tai 98 kuntaa.

Myös valtionosuusjärjestelmä olisi uusittava siten, että se kannustaisi kuntaliitoksiin ja tervey-denhuollon ja sosiaalitoimen hyviin käytäntöihin. Nyt sillä on päinvastainen vaikutus. Tämä edellyttää, että saamme terveydenhuoltolain hyväksyttyä, senhän on ministeri Risikko luvannut lähetekeskusteluun ensi viikolla, ja syksyllä odotamme Sote-kokeilulakia, joka kyllä äsken hieman tyrmättiin ed. Mannisen sanoilla. Mutta toivottavasti ministerit Rehula ja Risikko pääsevät yksimielisyyteen siitä, että myöskin terveydenhuollon järjestämispykäliä saadaan jo tämän vuoden puolella eduskuntaan ja ne astuisivat voimaan yhdessä terveydenhuoltolain kanssa ensi vuoden alusta.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoron johdosta haluan todeta tästä Seinäjoki—Oulu-rataosuudesta: sen määrärahatarve on 360 miljoonaa euroa, ja keskimäärin optimaalisen investointitason pitäisi olla noin 80—90 miljoonaa per vuosi.

Nyt, kun VR-yhtiön kassasta otetaan 40 miljoonaa rahaa, siitä käytetään osa Tampere—Orivesi-rataosuuteen, siitä käytetään osa Kotolahden sataman ratapihan kunnostamiseen, ja jos jotain jäljelle jää, niin kai sieltä jotain rippeitä tippuu sitten Seinäjoki—Oulu-rataosuudelle. Siellä olisi koko 40 miljoonaa tarvittu, ettei tarvitsisi ihmisiä irtisanoa. 40 miljoonalla, jos se kokonaisuudessaan olisi tähän käytettävissä, voitaisiin työt turvata tämän vuoden loppuun saakka, mutta nyt näyttää siltä, (Puhemies: Minuutti nyt täyttyy!) että ei edes siihen saakka.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, lukekaa nämä meidän vastalause-esityksemme tarkemmin. (Ed. Asko-Seljavaara: Tarkasti luin!) Nimittäin esimerkiksi asuntopuolella me esitämme korkotuen ehtojen parantamista siksi, että hallituksen elvytyspolitiikalla on kyllä syntynyt vuokra-asuntoja, mutta niitten hinnat ovat kohtuuttoman korkeat. Saattaa olla 15—20 euroa per neliö, kun syntyy vuokra-asuntoja Helsinkiin, ja pitäisi bussikuskinkin ja sairaanhoitajan päästä näillä hinnoilla asumaan. Meidän vaihtoehdossamme syntyisi 10 euroa per neliö, kun tuettaisiin tarpeeksi. Tästä on kysymys. Tämä on se ero, ed. Asko-Seljavaara.

Toinen, mihin haluan kiinnittää huomiota, on yliopistot. Te tässä kerroitte, kuinka hienoa on, että tulee pääomittamiseen 100 miljoonaa. Käytännössä katsoen tämä kehys ei huomioi erittäin vakavaa, erittäin vakavaa ongelmaa. Täällä on parin vuoden sisään yliopistoilla yli 40 miljoonan rahoitusaukko. Nyt sitä on paikattu poik-keuslain turvin, ja tällä hetkellä käy niin, että kun tämä poikkeuslaki loppuu, niin siellä ammottaa 40 miljoonan euron aukko (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pelkästään siksi, että hallitus petti lupauksensa turvata rahoitus.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, tä-mä työttömyysvakuutusmaksu, olen ollut itse sitä mietintöä tekemässä meidän valiokunnassamme, ja valitettavasti näin on käynyt, että se on täytynyt tavallaan niin kuin lainata. Mutta kyllähän se asia täytyy järjestää tulevaisuudessa. Sehän on pakko hoitaa, sehän on itsestäänselvä asia.

Asuntojen hinnat ovat liian kalliita Helsingin seudulla, ja sinne ei nyt pidä panna valtion rahaa yhtään lisää niin kauan kuin tämä tilanne on näin ylikuumentunut, koska kaikki rahat menevät sitten näille rakentajille. Nyt täytyy hillitä ja hallita tämä tilanne.

Tästä rautateiden rakentamisesta: Miksi ette itse rakentanut niitä rautateitä parempaan kuntoon? Tämä on hyvä alku, että saadaan edes tämä raha, mikä eilen oli käsittelyssä. (Ed. Saarinen: Teillä on kolme vuotta ollut aikaa!)

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Myös omalta osaltani haluan kyllä sanoa, että pidän häkellyttävänä sitä, että yksikään ministeri ei ole osallistunut tähän keskusteluun. Tämä on tärkein kotimaista talouspolitiikkaa koskettava keskustelu tänä vuonna, ja ministeri Kataista ei ole näkynyt täällä. Kyllä hän kävi nappia painamassa, hän tässä pyörähti. Viimeksihän, kun keskustelimme esimerkiksi Kreikka-lainasta, ministeri Katainen kävi kyllä täällä kovastikin räyhäämässä oppositiolle. Hänellä on tämmöinen räyhälogiikka päällä, ja ehkä nyt sitten eivät hermot kestä tulla tänne keskustelemaan opposition kanssa, kun ilmeisesti hän ei ole tottunut siihen demokraattiseen ja parlamentaariseen periaatteeseen, että oppositiolla on lupa olla eri mieltä. (Ed. Saarinen: Ylimielinen!)

Oppositiolla on lupa olla oma vaihtoehto. Tässä tapauksessa SDP:llä se on. Se on oikeudenmukaisempi ja reilumpi. Se on oikeudenmukaisempi ja reilumpi. Kiteytettynä meidän vaihtoehtoomme kuuluu enemmän työtä, vähemmän puutetta, enemmän Robin Hoodia, vähemmän prinssi Juhanaa, ja ympäristö ja työ kättä lyö. Siinä ovat ne kolme tärkeää periaatetta, jotka muuten kiteytyvät myös sitten näihin 21:een, venttiin. Meillä on täällä sitten näitä esityksiä, mistä tulemme äänestämään sitten tässä yhteydessä.

Haluamme pistää ylisuurten veronkevennysten sijaan rahaa vanhusten ja lasten palveluihin. Ei ole reilua, että vanhukset ja lapset maksavat tämän laman. Näin tapahtuu nyt, koska kunnat pakotetaan talousahdingossa leikkauksiin. Haluamme myös kaikkein heikompiosaisille turvata toimeentulon. Täällä muun muassa esitetään, että työmarkkinatuesta poistettaisiin puolison tarveharkinta, mitä ministeri Sinnemäki kävi lupaamassa useita kuukausia sitten, (Ed. Heinäluoma: Monta kertaa!) ja jälleen kerran sanat ja teot — mitään toimia, mitään toimia, valitettavasti tämänkään asian puolesta ei ole tullut.

Ponsissamme esitetään myös, että ympäristöministeriö säilyisi itsenäisenä. Se on hyvin tärkeä periaate, varsinkin kun tiedämme hallituksen luontokielteisen politiikan. Nythän nämä joukkoliikennemäärärahat ovat hyvä esimerkki siitä, että leikkauksia näinä aikoina näihin rahoihin tulee. Se on mielestäni vastuutonta, kun täällä sitä vastuuta on niin kovasti peräänkuulutettu.

Meillä myös on tämä hätäkeskusasia näissä ponsissa, ja, aivan kuten ed. Rajamäki ryhmäpuheessaan totesi, sosialidemokraattien mielestä tämä valittu tie on suuri virhe. Nyt ei pidä lähteä saneeraamaan. Nyt pitää kehittää olemassa olevia hätäkeskuksia. Tämä on rahan tuhlausta ja tämä on ihmisten turvallisuuden vaarantamista, ja sitä emme hyväksy. Tästä tulemme muuten äänestämään nyt sitten täällä salissa.

Täällä ei taaskaan näy ministeri Holmlundia eikä näy esimerkiksi tamperelaista kokoomuslaista ed. Marja Tiuraa, joka kävi kyllä Tampereen torilla lupailemassa, että seuraava hallitus sitten hoitaa asian kuntoon, ja tämä on väärin, mutta voisi sitten tietenkin täällä myös tämä hallitus ja tämä kokoomus kertoa sen virallisen linjansa ja virallisen mielipiteensä tähän kokoomuslaisen ministerin päätökseen. Meidän mielestämme hätäkeskuspaikkakuntia ei pidä asettaa vastakkain, vaan nykyiset hätäkeskukset ansaitsevat tulevaisuudessakin elonpäivänsä. Ihmisten turvallisuudesta on kysymys.

Yliopistoista mainitsin jo äskeisessä vastauspuheenvuorossani. Nyt on tilanne se, että yliopistomaailmassa meillä on irtisanomisia, meillä on yt-neuvotteluja ja muutaman vuoden päästä 40 miljoonan rahoitusaukko. Se ei ole kovin hyvää tulevaisuuspolitiikkaa tai osaamiseen satsaamista, ei edes kykypuolue kokoomukselta.

Tämän lisäksi eräs tärkeä periaate on myös kirjattu tänne meidän vaihtoehtoomme, ja se on se, että silloin, kun on niukkaa ja tarvitsee tehdä arvovalintoja, pistää asioita tärkeysjärjestyksen, minun mielestäni ei ole oikein, että hallitus on linjannut, että se, mihin riittää lisää rahaa, ovat varustelumenot. Vastoin parlamentaarisen työryhmän yhteistä mielipidettä hallitus päätti lisätä normaalien indeksikorotusten lisäksi varustelumenoihin 2 prosentin vuosittaisen lisäyksen. Aikana, jolloin säästämme sairaaloista tai terveyskeskuksista tai niistä käsistä, jotka auttavat meidän vanhuksiamme tuolla hoitolaitoksissa, tämä on mielestäni kohtuuton ja erittäin epäonnistunut arvovalinta hallitukselta.

Sen lisäksi täällä vastalauseessamme puhutaan muun muassa joukkoliikenteestä, mistä äsken keskustelimme, ja kaikkinensa ylipäätään siitä, kuinka järkevää olisi sitä uutta talouskasvua luoda siten, että samaan aikaan syntyy uusia työpaikkoja ja myös ympäristö kiittää. Kuten ed. Saariselta äsken kuulimme, nyt käy juuri päinvastoin. Ympäristö kärsii ja työpaikkoja menee tätä menoa, eli en kyllä kovasti hattua näillekään arvovalinnoille kaiken kaikkiaan nostaisi.

Hallitus voisi toimia heti. Sosialidemokraatit haluavat vastuullista politiikkaa niin, että ongelmiin tartutaan nyt, mutta tämä hallitus tuntuu odottavan ei seuraavaa vaan sitä seuraavaa juhannusta tehdäkseen jotakin. Pääomaveroa voisi nostaa nyt heti, jäteveron voisi nyt heti ulottaa yksityisille kaatopaikoille. Siinä olisi jo muutama sata miljoonaa näin alkuun, arvoisa puhemies (Ed. Heinäluoma: Windfall-vero!) — ja windfall-vero.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Jos katsomme tulevaa vaalikautta, se näyttäytyy kyllä hyvin pitkälle tuhojen korjaamisen työkenttänä. Meillä julkinen talous tarvitsee nyt nerollista osaamista, jotta saamme tasapainon syntymään. Hallitus ei ole missään nimessä huolehtinut kuntien riittävästä palveluiden tuottamisen rahoituksesta, ja on ihan kohtuutonta, että kunnat on jätetty yksin, ainoana keinonaan nostaa tuloveroprosenttia kipulukemiin. Hallituksen mielenkiinto on enemmänkin ohjautunut sinne verojen keventämiseen.

Me sosialidemokraatit esitimme jo vuonna 2009 kuntatalouden avuksi sillanrakennusohjelmaa, jolla olisi näitä lama-asioita autettu. Tämä ohjelma olisi turvannut nimenomaan palveluiden tasoa, ja olisi estetty henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Esitimme muun muassa valtionosuuksien pysyvää korotusta, kuntien verotulojen vahvistamista ja kuntien investointien vauhdittamista.

Meidän sosialidemokraattien mielestä on erittäin tärkeää satsata kuntien mahdollisuuksiin hoitaa edelleenkin nämä hyvinvointipalvelut myös laman aikana. Vaikka kuntien valtionosuuksien lisäys kasvattaakin valtionvelkaa, se on kuitenkin, jos ajatellaan inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, hyvin kestävä ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Myöskään täällä salissa viime viikolla keskusteltu kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole tukenut kuntatalouden vahvistamista vaalikauden aikana. Myös opetus- ja sivistyspuolella odotukset olivat suuria, mutta tällä hetkellä näemme aikaansaannokset lähinnä opettajien lomautuksina, oppilashuollon merkittävänä heikkenemisenä ja liian suurina opetusryhminä. Ammatillinen koulutus on ehkä hyötynyt Paras-hankkeen toimista eniten. Muutoin opetuspuolen edistyminen on jäänyt kovin vähäiseksi tässä hankkeessa. SDP:n mielestä uudistusta tulisi edelleen jatkaa vahvojen peruskuntien synnyttämisen suuntaan.

Olen pettynyt kehyksiin myös yliopistojen osalta. Lakiuudistuksen yhteydessä SDP halusi tukea ja huolehtia erityisesti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamisesta. Nyt on alkanut tapahtua juuri niitä asioita, mitä me pelkäsimme. Yliopistot eivät ole enää tasa-arvoisia, ja Suomeen on kehittynyt kahden kerroksen yliopistoja. Me emme tule hyväksymään Oulun yliopiston 180 työpaikan vähennystä tai opettajankoulutuksen tai tietojenkäsittelyn koulutuksen lakkauttamista Kajaanissa, emme myöskään Itä-Suomen yliopiston irtisanomisia. Ja nyt myös kovin hyväksi kehuttu Jyväskylän yliopisto lähenee yt-neuvotteluja. Kysyn: Miten hallitus tämän selittää? Miten opetusministeri tämän nyt selittää? Haluaisin kuulla selityksen ja suunnitelmat tilanteen hoitamiseksi.

Meillä on keskisuomalainen opetusministeri, ja nyt myös keskisuomalainen huippuyliopisto on menossa yt-neuvotteluihin. Tiedän kyllä nykyhallituksen tuntien, ettei mitään selityksiä tietenkään tule. Ministerikin on todennut yleensä, että hoitakoon kukin itse aiheuttamansa ongelmat, ja on myös pelkona tässä koko ajan, että koko maksuttoman koulutuksen perustan annetaan sortua. Edelleenkään en usko kokoomuksen pyhiä vakuutteluja siitä, etteikö lukukausimaksuja ole tulossa hallitusohjelmaan. Eiväthän pitäneet yliopistolain lupauksetkaan yhtään. Älkää uskoko, yliopistoväki, että pitää tämäkään.

Arvoisa puhemies! Vielä eräästä huolesta, johon kehysselonteossa olisi pitänyt ehdottomasti puuttua. Koska kuntien taloudellinen tilanne on heikko, kunnissa on toteutettu leikkauksia opetustoimessa. Monien kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Me sosialidemokraatit olemme esittäneet, että kuntien valtionosuuksia pitäisi nostaa niin, että perusopetuksen laatu ja tasa-arvoisuus voitaisiin taata. Lisäksi uusi valtionosuusjärjestelmä ei tue opetuksen voimavaroja. Nyt kun valtionosuuksien erityisopetuskerroin on poistettu, olisi tarpeen nostaa valtionosuuksia varsinkin perusopetuslain muutoksen takia.

Esityksellä lisätään erityisopetuksen tukimuotoja, ja keskeinen idea on integroida erityisopetusta tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen ryhmiin. Hallituksella ei ole mitään käsitystä tähän tarvittavista resursseista. Opetusministerin mukaan uudistus ei lisää kustannuksia. Opettajat on kuitenkin koulutettava vastaanottamaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, opettajien ja rehto-rien työmäärä lisääntyy, pedagogiset selvitykset, tukiopetukset jne. Miten kunnat, jotka nyt lomauttavat opettajia, voivat lisätä tuntikehitystä tukiopetukseen tai oppilashuoltotyöhön? Kysyn tätä hallitukselta: miten?

Erityisopetuksen uudistuksen rahoitus vaatisi pitkäjänteisen ja kattavan resursoinnin eikä pelkästään lyhytnäköistä ja vaikeasti organisoitavaa hankerahoitusta. Erityisopetusuudistukseen liittyy ongelma myös ryhmäkoosta. Viime aikojen kuntatodellisuus on näyttänyt, että ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet entisestään. Rahoitus ryhmäkokojen pienentämiseen ei ole ollut riittävää. Tämä olisi pitänyt huomioida myös rahoituksen suunnitelmassa.

Arvoisa puhemies! Kannatan kaikkia SDP:n vastalauseessa olleita ehdotuksia valtiontalouden kehyksiin.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa tuli semmoinen ryöppy koulutuksen osalta, että ei voi olla käyttämättä puheenvuoroa.

Kävin tuossa viime perjantaina ammatillisen koulutuksen päättöjuhlassa, ja siellä oli äärimmäisen tyytyväistä väkeä. Siellä tuli palautetta, että 90 prosenttia näistä valmistuvista saa työpaikan heti koulutuksen jälkeen. Se oli poikkeuksellisen hyvää palautetta, ja tämmöistä tulee tuolta pöntöstä. Minusta tämä on outoa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän Suomessa tapahtuu paljon positiivisia asioita, ja olemme iloisia jokaisen nuoren työllistymisestä. Mutta on syytä olla huolissaan siitä linjasta, joka yliopistouudistuksen yhteydessä on nyt viety koko maahan, ja olettaisin, että erityisesti keskusta olisi huolissaan siitä keskittymiskehityksestä, jota tämä yliopistopolitiikka nyt tarkoittaa. Ajatella, että Kainuussa lakkaa historiallinen opettajankoulutus. (Ed. Asko-Seljavaara: Mutta eihän se ole rahakysymys!) Kylmän viileästi pannaan siellä kiinni, ja samaan aikaan yliopistoissa on käynnissä yt-neuvottelut, joissa henkilökuntaa vähennetään kaiken sen jälkeen, mitä tälle salille on luvattu moneen eri kertaan — että resurssit turvataan. Näin ei ole tapahtumassa, vaan yliopistoverkossa on käynnissä erittäin huomattava resurssien alasajo, ja siitä kärsivät erityisesti meille tärkeät alueyliopistot Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Aalto-yliopiston kohdalla voidaan olla hyvinkin tyytyväisiä, mutta en itse helsinkiläisenä ole iloinen siitä, että tyttäreni, joka opiskelee Rovaniemellä, on nyt sitten näiden ongelmien kanssa tekemisissä, jotka liittyvät maakuntayliopistojen riittämättömään rahoitukseen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin itse mukana siinä kysymyksessä, jonka ed. Kyllönen teki tästä opettajankoulutuksen lopettamisesta Kajaanissa, ja saimme vastauksen, että kyseessä ei todellakaan ministeri Virkkusen mukaan ole raha vaan se, että Oulun yliopisto itse halusi keskittää opettajankoulutuksen Ouluun. Näin Oulun yliopistosta vastattiin meille. Yliopistot ovat nyt itsenäisiä. Me emme voi sille mitään.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla on kyllä semmoinen tieto, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja on sanonut, että jos sitä lisärahaa tulee, niin toiminta jatkuu Kajaanissa. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei voi olla!) — Kyllä varmaan näin on, ja tämän voin todistaa. (Ed. Heinäluoma: Siinä se oli!) Siitä ihan mustaa valkoisellakin löytyy. (Ed. Asko-Seljavaara: Ne on kääntäneet sen nurin päin!) — Perusrahoituksen osalta on ihan selvästi puutetta tällä hetkellä.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia, että ed. Heinäluoma antoi kuitenkin jotain tunnustusta tälle hallitukselle, toisin kuin ed. Peltonen, jonka puheen perusteella tämä hallitus olisi ajanut kolmessa vuodessa Suomen melkein konkurssitilaan.

Mitä tuohon opetukseen tulee, meillä on tällä hetkellä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta yhteensä 130 kunnassa. Onko se järkevää? Se on ihan varma, että tulevaisuudessa paikkakunnat tulevat vähenemään, ja se on ihan selvä asia, että kun yliopistolaki tehtiin, siinä nimenomaan annettiin autonomia yliopistoille päättää omista asioistaan. Näin teki myöskin Oulun yliopiston hallitus (Ed. Viitanen: Rikottiinko keskeiset lupaukset rahoituksesta?) aivan omana itsenään, ja se ei ole opetusministerin eikä hallituksen syytä suinkaan. (Ed. Viitanen: Kyllä se oli!)

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Niin toki, ed. Rajalalle voi sanoa, että yliopistot autonomian kanssa voivat nyt sitten olla ihan unohduksissa ja aivan itsenäisiä yksinään rahoituksen kanssa. Tällä tavallahan ministeri on tähän asiaan suhtautunut yleensä täällä.

Jos yt-neuvotteluja lähdetään pitämään tai tekemään, niin kyllä se tarkoittaa silloin vakavaa huolta taloudesta ja tulevaisuudesta. Elikkä kyllä silloin kysymys on nimenomaan siitä rahoitusresurssista, mitä yliopistolla on käytössä, ja asioiden järjestämisestä, joten emme me voi olettaa, että lisäraha tässä tapauksessa ei voisi auttaa.

Kyllä tämä hallitus on tehnyt niin suuria muutoksia opetustoimen alalla, ja kun niitä ei ole seurannut kuitenkaan vakava rahoitussuunnitelma, niin silloin täytyy kyllä todella olla huolestunut.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Minä edelleen ihmettelen, ed. Peltonen, kun te olette käsittääkseni opetusalan ihminen itsekin, eikö tämä autonomia juuri anna mahdollisuutta. Silloin alkuvuodesta meillä kävi muun muassa Oulun yliopiston rehtori Lajunen kertomassa Oulun läänin kaikille kansanedustajille siitä, että tällä yliopistolailla ei ole mitään tekemistä Oulun yliopiston ratkaisujen kanssa, vaan hän uskalsi tuoda rehtorina esille Oulun yliopiston taloudelliset murheet, nostaa kissan pöydälle, toisin kuin muut yliopistot. Samanlaisia tilanteita on monessa muussakin yliopistossa talouden puolella, mutta niin kuin Lajunen sanoi, hänkin olisi voinut vielä tehdä tänäkin vuonna Excel-taulukoiden kautta nollatuloksen Oulun yliopistolle, mutta hän ei halunnut enää.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän siis olennaista on, että tämän yliopistouudistuksen aikana hallitus antoi lupauksia. Se antoi lupauksia siitä, että esimerkiksi tuottavuusohjelma ei koske uusimuotoisia yliopistoja. Kuinka ollakaan, tämä lupaus petettiin ja siellä se tuottavuusohjelman 11 miljoonaa edelleen yliopistoja kurittaa. Hallitus lupasi, että kaikki uudet kustannukset yliopistoille korvataan, ja kuinka ollakaan, täällä ed. Asko-Seljavaarakin äsken myönsi, että siellä on olemassa 40 miljoonan aukko parin vuoden päässä, (Ed. Asko-Seljavaara: Ei ole nyt!) koska tätä työnantajamaksua ei ole vastoin lupauksia hoidettu. Samoin luvattiin, että henkilöstöstä pidetään huolta. Miten tämän lupauksen rehellisyyden voisitte arvioida siinä tilanteessa, kun meiltä todellakin on irtisanottu väkeä, meillä on yt-neuvottelut?

Sivistys- ja tiedejaostossa me olemme kuunnelleet hyvin paljon muun muassa Tieteentekijöiden liittoa ja Professoriliittoa sekä yliopiston henkilöstöä, ja siellä arvioidaan aivan yleisesti, että nämä yt-neuvottelut eivät tule jäämään tähän vaan monissa maakuntayliopistoissa on sama tilanne. Tampereen yliopistolla on miinusmerkkinen rahoitustilanne ensi vuodelle, ja monessa muussa (Puhemies: Aika!) on joko plus miinus nolla tai miinusta tiedossa. Se siitä fantastisuudesta!

Antti Vuolanne /sd:

Arvostettu rouva puhemies! Hyvät Suomen kansan kansanedustajat! Me muistamme edellisen laman ja sen pitkät jäljet suomalaisessa yhteiskunnassa. Vain neljässä vuodessa edellinen porvarihallitus romutti suomalaisen valtiontalouden perustan, ja tuon jälkeinen korjaustyö kesti toistakymmentä vuotta. Tuona aikana saatiin Suomi taas jaloilleen ja se saatiin kovan budjettikurin kautta. Sitä ei saatu sillä populistisella linjalla, millä esimerkiksi tämä porvarihallitus tuli viime vaaleissa valtaan. Se saatiin isänmaallisella, vastuunalaisella työllä, jossa ei haettu irtopisteitä, vaan 1995 tullut sosialidemokraattisjohtoinen sateenkarihallitus sen teki, jossa muuten oli ensimmäistä kertaa koko maailmanhistoriassa entinen kommunistipuolue ja konservatiivipuolue samassa hallituksessa ja ensimmäistä kertaa vihreä puolue hallituksessa. (Ed. Heinäluoma: Kantoi vastuuta!) — Kantoi vastuuta ja lähti voimakkaaseen velkautumiskierteen pysäyttämistoimenpiteeseen.

Tuolloin ei kyllä suosiota hirveästi tullut, kun sitten tänä aikana, jolloin sosialidemokraatit kantoivat päävastuuta valtiontaloudesta, saimme Suomeen 400 000 uutta työpaikkaa. (Ed. Heinäluoma: Yli!) Yritykset pystyivät maksamaan velkoja pois. Teimme viime kaudella yritysverotukseen verouudistuksen, jonka ansiosta meillä ei ole sellaista konkurssikierrettä esimerkiksi pk-yrityssektorilla kuin oli viime porvarihallituksen aikana. Me emme myöskään avanneet viime kaudella valtiontalouden portteja, niin kuin täällä joka ikisessä kokoomuslaisten, keskustalaisten puheenvuorossa on vaadittu. On vaadittu: Teidän olisi pitänyt lisätä valtion menoja viime kaudella, kun oli kova nousukausi. Me emme lähteneet siihen, vaan keräsimme sitä pesämunaa, mitä nyt on tarvittu, jotta voidaan selvitä vaikeitten vuosien yli mahdollisimman vähillä inhimillisillä kärsimyksillä.

Nyt me olemme ehdottaneet toisenlaista painotusta kuin tämä porvarihallitus. Porvarihallitus on hulppeasti, miljardikaupalla, kaatanut rahaa veroelvytykseen, suurituloisten veroalennuksiin, kun nuo rahat olisi tarvittu täsmäkohteisiin, joilla saadaan nuorille ihmisille töitä. Tästä me emme pidä.

Porvarihallituksen suulla on paljon sanottu sitä, että me olemme olleet liian epäsosiaalisia. No, me tiedämme kyllä, että kokoomus tuli valtaan lupaamalla kolminkertaistaa sairaanhoitajien palkat. Kun nämä katteettomat lupaukset sitten syötiin ja petettiin, Suomi joutui katastrofin partaalle, sellaisen lakon partaalle, jossa jopa ihmishengistä oli kysymys. Monet muutkin tehdyt lupaukset on suoraan sanoen petetty. Me tiedämme, että jos jatkettaisiin tällä linjalla, minkä porvarihallitus nyt on aloittanut, jossa vähennetään valtion tuloja ja lisätään menoja erilaisiin kohteisiin ja sitten pyritään keräämään sillä suosiota, se on konkurssikierre. Se on linja, joka johtaa Suomen konkurssiin. Tämän linjan on muututtava, ja se muuttuu ensi vaaleissa.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten nyt käsiteltävässä mietinnössä todetaan, kehysselonteko on laadittu tilanteessa, jossa on nähtävissä myönteisiä merkkejä kansainvälisen talouden kehittymisestä. (Ed. Heinäluoma: Mutta ei Suomessa!)

Arvioiden mukaan talouden taantuman syvin vaihe on ohitettu ja maailmantalous on alkanut toipua viime vuosien syvästä taantumasta. Talouden koheneminen on ollut nopeampaa Aasiassa, mutta hitaampaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Suomessa kokonaistuotanto laski viime vuonna lähes 8 prosenttia. Taantuma iski Suomeen voimakkaammin kuin Yhdysvaltoihin tai Euroopan maihin keskimäärin. (Ed. Heinäluoma: Tai Islantiin!)

Taantuman vakavat seuraukset näkyvät nopeasti kasvaneena työttömyytenä. Erityisesti huimasti kasvanut nuorisotyöttömyys muodostaa pitkävaikutteisen riskin paitsi nuorten myös Suomen tulevaisuuden kannalta. SAK:n eilen jul-kistaman tiedon mukaan nuorisotyöttömyys onkin työkyvyttömyyden ohella keskeisin este työurien pidentämiselle ja kansantalouden tuottavuuden nostamiselle. Voikin kysyä, olisiko työurien pidentämisessä saavutettu parempia tuloksia, jos hallitus olisi vanhuuseläkeiän korottamisyrityksiin käyttämänsä energian suunnannut nuorten ja työn keskinäisen kohtaamisen edistämiseen, nuorisotyöttömyyden torjumiseen.

Työttömiksi valmistuvien nuorten näkökulmasta edelleenkin jatkuvat puheet vanhuuseläkeiän nostamisesta ovat absurdeja. Yhä suuremmaksi on kasvamassa riski siitä, että nämä kymmenettuhannet nuoret, ehkä parisataatuhatta pahimmillaan, kokevat yhteiskunnan hylkäävän heidät tarpeettomina. Kun yhteiskunta syrjäyttää heidät, seuraus voi olla, että he syrjäyttävät yhteiskunnan omasta elämästään. Kysymys on todellinen ja vakava.

Edellä sanotun ohella taloudellisen taantuman raskaat seuraukset näkyvät valtionvelan kasvuna. Tilanne ei nykyisillä velka- ja velanhoitokulujen tasolla vielä ole hälyttävä, mutta jo nyt syntynyt julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää useamman vaalikauden mittaista talous- ja työllisyysohjelmaa. Kuten valiokuntakin toteaa, talouden tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa niin, että ennustus edes suunnilleen osuisi kohdalleen. Arvaus voi mennä harhaan suuntaan tai toiseen.

Tärkeätä onkin, että talouden suunnittelussa käytettävissä ovat mahdollisimman päiväkohtaiset, luotettavat ja oikeat tiedot. Kreikan ja koko EU:n kriisissähän on kyse siitä, että suunnitelmia ja ennusteita on tehty virheellisen informaation varassa. Jos emme tiedä edes, miten asiat ovat tänään, on turha kuvitella, että voisimme jollakin tarkkuudella tietää tulevaisuudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriö arvioi talouden kasvavan tänä vuonna runsaan prosentin ja ensi vuonna noin 2 prosenttia. Jos oikein hyvin käy, kasvu voi olla tätäkin nopeampaa. Taloudellinen kasvu tuo monenlaista hyvää kansantalouteen ja yhteiskuntaan: työllisyys nousee, palkkasumma kasvaa, verotulot lisääntyvät, kaupankäynti piristyy, yritysten ja sijoittajien voitot enenevät.

Taloudellisen kasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti kaikkien kansalaisten kesken. Näyttää olevan niin, että juuri taloudellisen kasvun tilanteessa taloudellinen eriarvoisuus kasvaa. Ne, joilla jotain on, saavat lisää. Ne, joilla ei ole juuri mitään, eivät saa juuri mitään lisää. Työssä oleva saa lisää töitä uuvuksiin asti. Työttömäksi jäävä putoaa pois ansiosidonnaiselta turvalta, ja hänen tilanteensa heikkenee.

Kun kasvua vallitsevien talousoppien mukaisesti vauhditetaan pitämällä verotusta alhaisena, pidetään etuisuuksien taso niin niukkana kuin mahdollista. Eläkemaksujen osalta liikkumavaraa on vain maltillisiin korotuksiin, jotta palkansaajien ostovoima kohtuullisesti turvattaisiin. Tämä merkitsee pettymyksiä monille eläkeläisille, kun he odottavat, että saisivat kasvusta enemmän osakseen.

Vallitseva taloudellisen rakenteen automatiikka johtaa eriarvoisuuden kasvuun erityisesti nousukauden aikana, ellei mitään korjausliikkeitä tehdä. Kehyskaudella ja tulevalla kahdella vaalikaudella tarvitaankin määrätietoista, tavoitteellista poliittista työtä, jotta kasvun hedelmiä voidaan jakaa tasa-arvoisemmin kaikille kansalai- sille.

Talouspolitiikan lähtökohtana tulee olla täystyöllisyyden tavoitteleminen. Paras tapa lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa on se, että jokaisella on mahdollisuus työhön, jolla hän kykenee elättämään itsensä ja perheensä.

Toinen perusta eriarvoisuuden kasvun torjumiselle on oikeudenmukainen verotus. Verojen tulee määräytyä veronmaksukyvyn mukaan. Suomessa kenenkään ansiot eivät ole vain hänen omien ponnistelujensa tulosta. Jokainen tulonsaaja, olipa kysymys mistä tulolajista tahansa, on kiitollisuudenvelassa yhteiskunnalle ja sen toisille veronmaksajille saamastaan koulutuksesta, terveydenhuollosta, yleisestä turvallisuudesta, toimivista oikeusvaltiorakenteista ja käyttämästään infrastruktuurista, ainakin näistä. Verotuksen kehittämisessä progressiivisuutta vahvistaen ja veropohjaa laajentaen ei ole kysymys kateudesta vaan oikeudenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin Veronmaksajain Keskusliitto propagoi, veronmaksu ei ole taksvärkkiä tai talkoita. Veronmaksu on oikeudenmukaisuuteen perustuvaa yhteisvastuuta.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on, kuten olemme täällä jo aikaisemmin muutamassa puheenvuorossa kuulleet, taloudenpidossaan eurooppalaisen tarkkailuluokan priimuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä olisi varaa paukuttaa henkseleitämme. Tarkkailuluokka on kuitenkin aina tarkkailuluokka. Suomella on kuitenkin juuri tällä hetkellä kokoonsa nähden paljon arvovaltaa, josta on kiittäminen julkisen talouden hyvää hoitamista.

Tosiasia tästä huolimatta on kuitenkin se, että myös Suomi on oman matokuurinsa edessä. Valtio ja kunnat velkaantuvat tällä hetkellä kovaa vauhtia, ja meidän on ratkaistava yhtälö, jolla kyetään säilyttämään jatkossakin nykymuotoinen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen ja tulonsiirtoineen. Keinot velkaantumisen katkaisemiseksi on löydettävä. Työttömyyden kasvua on kyettävä merkittävästi hidastamaan ja taloudellista toimeliaisuutta edistämään. Työllisyyden ylläpitäminen ja työllisyysasteen nostaminen on tulevaisuudessa aivan keskeisessä asemassa.

Tuottavuuden parantamisessa tärkeintä on työtä tekevien osaaminen ja hyvinvointi. Kun tuottavuutta on parannettava ja uusia toimintatapoja omaksuttava jatkuvasti, voi työssä väsyä, ellei jaksamiseen kiinnitä erityistä huomiota. Jaksamista on vaalittava tietysti työpaikoilla, mutta roolinsa on tässä kokonaisuudessa myös työajan ulkopuolisella ajalla. Ihminenhän viettää huomattavasti enemmän aikaa vapaalla kuin töissä. Sanon tämän siksi, että varsin usein uupumusta turhaan selitetään tiukentuneella työelämällä, vaikka tiedetään, että vika voi olla myös toisaalla. Suomessa käytetään esimerkiksi alkoholia tänä päivänä enemmän per asukas kuin koskaan aikaisemmin. Olemme jo ohittaneet alkoholin kulutuksessa per asukas jopa Italian ja Ranskan, mikä varmasti osaltaan selittää ihmisten uupumusta myös työelämässä.

En kuitenkaan halua väheksyä hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä, mutta en halua, että työelämää aina turhaan syyllistetään henkilöstön väsymisestä. Fakta on, että työntekijä, joka ei koe työssään jaksavansa, ei varmasti myöskään halua pidentää työuraansa, oli syy väsymiseen mikä tahansa. Silloin kannattaa kiinnittää huomio oleelliseen, ei kepeisiin vaihtoehtoihin.

Arvoisa rouva puhemies! Vakaa talouden kehitys pohjautuu työntekoon. Työurien pidennys, tuottavuuden nosto ja kasvun vahvistaminen ovat keskeisiä asioita tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta. Jollemme tartu näiden asiakokonaisuuksien ongelmakysymyksiin rivakasti, on meilläkin helposti edessä eteläeurooppalainen kurimuksen tie, jonka suunnan ja vauhdin määräävät toiset valtiot. Tarvitsemme yhteistyön henkeä. Keskeisissä asioissa yhteisen tien on löydyttävä. Tulevista vaaleista huolimatta emme saa sortua populistiseen retoriikkaan ja vaatia löysempää menokuria. Meidän on uskallettava tehdä Suomelle ja suomalaisille hyviä, joskus välillä vaikeitakin päätöksiä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Julkisella vallalla, kunnilla ja valtiolla, on hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta keskeinen rooli ja vastuu. Nyt tämän vastuun määrittely ja vastuunotto on hämärtymässä. Hallitus on yksipuolisesti ja systemaattisesti vetäytynyt omasta roolistaan ja vastuustaan ja siirtänyt vastuuta entistä enemmän sekä kunnille että myös kansalaisille itselleen. Nyt tilanne on monilta osin epäselvä, kuka kantaa vastuun mistäkin. Hallitus siirtää vastuuta kunnille, kunnat valtiolle ja kuntalaisille. Kun kuntalaiset eivät saa riittäviä palveluja, peräävät he vastuuta kunnilta ja valtiolta.

Hallituksen taholta tämä on tietoista ideologista politiikkaa, joka tulee ohentamaan kuntien roolia, kuntien palveluiden tuottamista. Se tulee vahvistamaan yksityisten markkinoiden roolia palveluissa ja lisäämään kuntalaisten omaa vastuuta palveluiden saatavuudessa. Tämä kehitys tulee lisäämään entisestään kuntalaisten eriarvoisuutta ja mahdollisuutta olla osallisena yhteiskunnassa ja saada tarvittavia palveluja.

Hallitus toteuttaa tätä politiikkaansa pienillä askelilla, mutta tavoite ja linja ovat selvät. Se näkyy muun muassa kuntien riittämättöminä val- tionosuuksina, ihmisten asiakasmaksujen korottamisina, palvelusetelin käyttöönottona, sairaanhoitopalvelujen maksujen laajentamisena, kuntouttavan psykoterapian palvelujen omavastuun kasvattamisena, työvoimapalvelujen vähäisinä panostuksina ja järjestöjen aseman vaikeutumisena. Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka pitkään.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että kun-tien taloudellinen tilanne on historiallisen vaikea. Me tiedämme, että valtion tekemät veronkevennykset ja riittämätön valtionosuus ja kasvava työttömyys ovat aiheuttaneet sen, että kunnat ovat joutuneet nostamaan verotustaan, leikkaamaan palvelujaan eivätkä kehittämään niitä, kuten pitäisi. Kunnat ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään, ottamaan lainaa, ja tarvittavia investointeja ei ole voitu tehdä. Tämä on myös tarkoittanut sitä, että kuntien veronkorotuksista huolimatta kuntien taloudellisen tilanteen ennakoidaan heikkenevän entisestään. Me myös tiedämme, että kansalaisten palvelutarpeet kasvavat ja viime kädessä tästä kaikesta kärsii yksittäinen kansalainen, yksittäinen ihminen ja perhe.

Kaikesta tästä tiedosta huolimatta hallitus on vähät välittänyt olemassa olevasta tilanteesta eikä vahvista kuntien taloudellista tilannetta, eikä välitä siten yksittäisten kansalaisten tilanteesta. Me voimme aidosti kysyä, mikä on porvarihallituksen näkemys hyvinvointiyhteiskunnasta ja mikä on julkisen vallan rooli ja vastuu kansalaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan.

Eduskunnassa on käyty keskustelua ja tehty arvioita myös kunta- ja palvelurakenteen onnistumisesta. Sosialidemokraatit ovat kannattaneet vahvoja ja riittävän isoja kuntia, jotka pystyvät vahvistamaan palveluja ja niiden saatavuutta. Nyt on kuitenkin todettu, että kunnissa on hyvin kirjavia malleja ja niiden ohjattavuus ja seuranta on vaikeaa. Uudistuksen tavoitteena oli turvata kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvittavat palvelut siitä riippumatta, missä asuu. Nyt on kuitenkin käynyt toisin. Suurena ongelmana on myös todettu, että poliittiset linjaukset tulevasta linjasta puuttuvat, mikä on vaikeuttanut palveluiden kehittämistä. Siltä osin kunta- ja palvelurakenteet ja niiden tulevaisuus leijuvat ilmassa.

Arvoisa puhemies! Me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että maamme tulevaisuuden kannalta on oleellista, että työllisyyttä on pystyttävä parantamaan. Meidän on pystyttävä nostamaan työllisyysastetta huomattavasti nykyisestä. Me tarvitsemme jokaisen ihmisen työpanosta työmarkkinoilla. Tämä edellyttää myös eduskunnalta työllisyysmäärärahojen korottamista erityisesti nuorten sekä vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalle. Heitä ei saa tässä taloudellisessa tilanteessa unohtaa. Syrjäytymisriski on suurin useimmiten työttömillä, pitkäaikaistyöttömillä ja erityisesti nuorilla työttömillä, jotka jäävät sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolelle. Päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten riski syrjäytyä on myös kasvanut.

Sosiaalibarometrin tulosten mukaan maamme palvelujärjestelmällä on ollut suuria vaikeuksia vastata kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ole-vien ihmisten palvelujen ja tuen tarpeisiin. Barometrissä todetaan, ettei huono-osaisimpien ihmisten tilannetta ole tällä kaudella parannettu. Barometrissä todetaan, että huomattavalla joukolla suomalaisia perustuslaissa turvatut oikeudet eivät tänä päivänä toteudu. Tämä tarkoittaa juuri kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Vakava ja pitkäaikainen syrjäytymiskehitys on suuri haaste, joka myös edellyttää välttämättä työllisyysasteen nostamista sekä sekä huoltosuhteen parantamista. Vastaus tähän tilanteeseen ei voi olla eläkeiän nostaminen. Työllisyyspanostuksia tarvitaan koko ihmisen työiän ajan eli nuoruudesta ikääntyvään työntekijään asti.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Valtion tulorahoituksen, etenkin verotulojen, hyytyminen tällä vaalikaudella osaltaan tehtyjen erittäin ylimitoitettujen veronkevennysten myötä asettaa meidät erittäin hankalaan tilanteeseen. Samaan aikaan valtionvelan pompahtaminen nopeasti laittaa meidät suuren haasteen eteen. Kun katsomme tässä talouden vakavassa ahdinkotilanteessa tulevaisuuteen päin, on meidän palattava vain ja ainoastaan perusasioihin.

Kriisiaika vaatii sitä, että nyt keskitymme ennen kaikkea kahteen asiaan: työllisyydestä huolehtimiseen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden toteutumiseen. Kaikille kansalaisille on taattava riittävä toimeentulo. Ennen kaikkea on lähdettävä siitä, että tämä tulee työn kautta. Meidän on luotava lisää työpaikkoja, ja kaikessa politiikassa on huomioitava aina päätösten vaikutukset työllisyyteen. Toinen puoli tässä on työelämän laatu ja työstä saatavan korvauksen riittävyys. Palkalla on tultava toimeen. Se ei tällä hetkellä joka perheessä toteudu.

Työllisyysmäärärahojen riittävyys on keskeinen asia tulevaisuuden hyvinvointia rakennettaessa. Tämä hallitus on keskittynyt jo ennen työttömyyden nopean kasvun aikaa kaikkein helpoimmin työllistettävien työllistämiseen, ja tässä näkökulma on ollut nimenomaan se, että yrityksille riittää työvoimaa. Kurssia on nyt ehdottomasti korjattava ja alettava panostaa myös vaikeammin työllistettäviin, kuten vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin.

Hallitusohjelman mukaan rakennetyöttömyyden vähentämiseksi piti tehostaa työttömien koulutusta ja tukityöllistämistä sekä työnvälitystä. Vaikuttaa siltä, että hallitus tulkitsee omaa ohjelmaansa niin, että tehostaminen tarkoittaa aina ja ainoastaan resurssien vähentämistä ja yleensä tämä tarkoittaa leikkauksia suoraan henkilöstöön. Ensi vuodelle esitetään työvoimapolitiikan määrärahoja leikattavaksi kuluvan vuoden tasosta 50 miljoonalla eurolla. Jatkossa vähennyksiä olisi tarkoitus jatkaa. Tämä on siis pahenevan työttömyyden tilanteessa hallituksen tekemä valinta.

Hallituksen leikkuri kurittaa myös työsuojelua, joka työvoiman saatavuusharkinnan purkamisen myötä on ajettu jo moneen kertaan leikattujen resurssiensa kanssa aivan kestämättömään tilanteeseen.

Tarvitsemme uutta puhtia ja resursseja työllistäviin toimenpiteisiin. On ollut ällistyttävää seurata, kuinka työllistämisrahat ovat jämähtäneet lamaa edeltävien aikojen tasolle. Tilastot osoittavat, että Suomessa työllistäminen on Euroopan surkeinta tasoa. Tämä näkyy inhimillisenä kärsimyksenä ja kansan kahtiajakamisena ihmisten arjessa. Hallitus on nukahtanut nyt pahan kerran. Meidän sosialidemokraattien vaatimukset ovat kaikuneet jälleen kerran kuuroille korville.

Erityisesti kehyskauden alkuun on satsattava lisää aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja. Vaikeassa taloustilanteessa on palkkatukimäärärahoja suunnattava nykyistä enemmän julkiselle ja järjestösektorille työllistämiseen. Samalla Raha-automaattiyhdistyksen on annettava keskittää tuottojaan järjestöille, sen sijaan että sille siirrettäisiin selkeästi budjettivaroista kustannettaviksi kuuluvia menoja.

Arvoisa rouva puhemies! Työllistämisresurssien lisäksi tarvitaan elvyttävää kasvupolitiikkaa. Meidän pitää tunnistaa ne alat, joilta löytyy kasvupotentiaalia, todellista sellaista. Kalliilla velkarahalla elvytettäessä on oltava entistäkin tarkempi, jotta pystytään tekemään mahdollisimman tehokkaita ratkaisuja. Panostukset rautateihin, tieverkkoon ja muihin logistisiin ratkaisuihin, joissa huomioidaan myös teollisuuden tarpeet, olisivat erittäin tervetulleita.

Toisaalta ensi kuun alussa tuleva arvonlisäveroprosentin korotus haittaa elpymistä. Sosialidemokraattien esittämä pääomaverotuksen nostaminen olisi puolestaan veropohjaa tukeva toimi eikä vaikuttaisi talouden elpymiseen sillä tavalla negatiivisesti kuin arvonlisäverotuksen kiristäminen, joka näkyy suoraan miltei kaikkien tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.

Tulevaisuuden mahdolliset veronkorotukset on suunnattava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Oikein ajoitettu ja järkevästi kohdennettu verotus on avainasemassa, kun tähtäämme parempaan työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön, terveyteen sekä talouden kilpailukykyyn.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Maamme bruttokansantuote laski tammi—maaliskuussa 0,8 prosenttia. Tämä oli itse asiassa yllättävä takaisku ja osoittaa osaltaan, että talouden elpyminen saattaa olla odotettua hitaampaa, vaikka halventunut euro toki vetoapua onkin antanut. Toisaalta taas euroalueen ongelmat ovat lisänneet talouden epävarmuutta. Tämä voi lisätä varovaisuutta sekä kuluttajien että yritysten keskuudessa. Talouskasvumme saattaakin jäädä tänä vuonna ennustettua huomattavasti alhaisemmalle tasolle.

Bruttokansantuotteen laskun jatkuminen osoittaa, että hallituksen veroelvytys ei ole purrut. Olisiko kannattanut panostaa esittämällämme tavalla elvytykseen enemmän menolisäysten, erityisesti julkisten investointien, tukemisen kautta? Infraan sekä tutkimukseen ja koulutukseen investoiminen parantaisi myös kilpailukykyämme, joka on viime aikoina pahasti rapautunut.

Valtion tämän vuoden budjetin elvytysvaikutus on kovin vähäinen, vain noin 0,3 prosenttia. Kun bruttokansantuotteen laskun lisäksi otetaan huomioon työllisyyden heikkeneminen edelleen, niin mielestäni vielä tänä vuonna olisi tarpeen toteuttaa voimakkaampaa elvytystä. Finanssipoliittista elvytystä puolustaa myös se, että tänä vuonna kokonaistuotanto on ainakin 5—6 prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on edistää työllistymistä, jotta vältetään 1990-luvun kaltainen suurtyöttömyys.

Työvoimapoliittisten toimien riittävän rahoituksen lisäksi on äärettömän tärkeää tehdä kaikki mahdollinen uusien työpaikkojen luomiseksi ja olemassa olevien työpaikkojen lakkauttamisen estämiseksi. Tätä taustaa vasten on mielestäni käsittämätöntä, että hallitus jääräpäisesti jatkaa työpaikkojen karsimista valtion tuottavuusohjelman nimissä. Arvonlisäveron korotus 1.7. lähtien ei myöskään työllisyysnäkökulmasta ole perusteltu ratkaisu, sillä se nostaa työn hintaa. Tähän ed. Taimelakin äskeisessä puheenvuorossa viittasi.

Tulevina vuosina Suomen haasteina ovat julkistalouden tasapainottaminen, väestön ikääntyminen, kilpailukyvyn parantaminen, elinkeinorakenteemme uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen, vain joitakin mainitakseni. Näihin kehysselonteko antaa kovin vähän vastauksia. Hallitus onkin kylmästi sysännyt ongelmat tulevien hallitusten harteille. Erityisesti monet EU-maat joutuvat lähivuosina käymään läpi vaikean si-säisen devalvaatioprosessin budjettivajeidensa alentamiseksi ja velkaantumisen vähentämiseksi. Tämä edellyttää julkisten menojen leikkauksia, verojen korotuksia, palkkojen alennuksia ja muita sangen karvaita lääkkeitä.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomen tilanne on parempi kuin monien muiden EU-maiden, niin meilläkin on edessä sangen kivikkoinen tie. Velkaantuminen ei pysähdy itsestään, eikä budjettivaje korjaudu automaattisesti. Tarvitaan samantapaisia keinoja kuin muissakin maissa eli verojen korotuksia, menojen uudelleenpriorisointia, palvelujen uudelleenorganisointia, tuottavuuden parantamista jne. Kuten monet erityisesti SDP:n kansanedustajat ovat täällä tänään todenneet, me tarvitsemme Suomessa kahden vaalikauden mittaisen julkisen talouden tasapainotusohjelman, jolla toteutetaan kestävä julkinen talous ja jolla luodaan edellytyksiä kasvupolitiikalle sekä työllisyyden nousulle.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014 on tiivistä ja vankkaa tekstiä, ja haasteita meillä varmaankin tässä lähitulevaisuudessa tulee riittämään. Oudolta, paksulta ja myöskin hihasta vedetyltä kyllä vaikutti edustajakollega Saarisen äskeinen väite, että Vanhasen toisen hallituksen ministerit ja myös hallitusrintaman kansanedustajat suosisivat harmaata taloutta. (Ed. Saarinen: Suojaa!) Kyllä meillä ehdottomasti näiltä omilta kansalaisilta ja myöskin maahan muuttavilta odotetaan lainsäädännön noudattamista, ja ainakin oma ehdoton tavoitteeni on, että fair play toteutuu myöskin työmarkkinoilla.

Kansainvälisen taloudellisen laman seurauksena valtion velanoton tarve on kasvanut elvytyksen toteuttamisen ja myös kasvaneen työttömyyden menoihin. Menokehyksen painopisteet ovat oman arvopohjani näkökulmasta hyvin valittuja, ja niitä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, t&k-toiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Nämä ovat toimia ja aloja, joihin on helppo yhtyä.

Aivan kuten valiokunta toteaa, ne ovat kasvun ja kilpailukyvyn tärkeimpiä tekijöitä. Aivan näihin painopistealoihin liittyen yhdyn keskustan ryhmäpuheenvuorossa nostettuun huoleen korkeakoulun rakenteellisen uudistuksen kovalla kädellä kaavailtuun remonttiin liittyvästä riskistä. Alueellista kehitystä myönteisesti tukeneen järjestelmän riisuminen vie työkaluja ja henkeä koko kehitystyöltä. Pienen maan hyviksi koettuja vahvuuksia on tuettava ja kehitettävä. Näin on myös tehtävä korkeakoulujen osalta; tasa-arvoinen koulutustarjonta ja muutenkin tasapainoinen aluekehittäminen on talouslamasta tointuvan Suomen vahvuus.

Toinen huolenaihe, joka on otettu esille myös mietinnössä, on liikenneinfran ratkaisu. Raideliikenteessä yksissä tuumin tässä salissa kannamme huolta Seinäjoki—Oulu-radan peruskunnostuksesta ja samalla koko osuuden rakentamisesta kaksiraiteiseksi. Hankkeen pilkkominen ja vitkuttelu ei ole järkevää. Raideliikenteessä maamme ykköskohde on vietävä vauhdilla kokonaishankkeena maaliin elikkä Ouluun saakka. Toki raide- ja tiehankkeiden, jotka jo nyt ovat odottaneet toteutumista, siirto hamaan tulevaisuuteen ei tyydytä meitä edustajia, puhumattakaan kentästä. Tätä valiokunnan kanta käytännössä merkitsisi.

Energia- ja ilmastopolitiikka on laaja ja moniulotteinen aihe ja kehittämisala. Lähitulevaisuudessa energiapaketin päätösten toimeenpano tuo työtä ja toimeentuloa uusiutuvan energian kautta koko maahan.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on talouden rattaiden hidastumisen myötä kasvanut mutta ei niin synkäksi kuin ennakkoon pelättiin. Viime perjantaina, aivan kuten äsken totesin, entisen ammatillisen opinahjon päättöjuhlassa yksikön johtaja kertoi miellyttävän uutisen, että siitä runsaasta 200 valmistuvasta yli 90 prosentilla oli työtä taikka jatko-opintoja jo silloin tiedossa. Tämä viestittää mielestäni ammattitaidon ja koulutuksen merkityksestä työmarkkinoilla. Koulutukseen kannattaa, aivan kuten tämä hallitus on tehnyt, panostaa. Toisaalta työllistyminen kertoo yritysten vireydestä ja pahimman laman ohittamisesta. Toivoa sopii, että nämä signaalit vielä vahvistuisivat. (Puhemies: 5 minuuttia!) Huolestuttavinta on tietenkin valtionvelan kasvu alle 50 miljardista eurosta 110 miljardiin euroon vuoteen 2014 mennessä. Tämä kehitys tulisi saada taittumaan, ja olisivatko edellä mainitut signaalit alkua myönteiselle vaiheelle?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Hännisen sinänsä hyvään puheenvuoroon haluan vaan kommentoida sen harmaan talouden osalta, että Vanhasen hallitus antaa suojaa nimenomaan talousrikollisuudelle ja harmaalle taloudelle sen vuoksi, että se ei puutu tiedossa oleviin epäkohtiin, jotka voitaisiin hoitaa kansallisella lainsäädännöllä. Tällaisia ovat muun muassa nimettömät pörssiyhtiöiden hallintarekisterit, ne pitäisi läpivalaista, rakennusalalla verovastuun toteutuminen tai verohallinnon oikeus saada vertailutietoja pankki- ja luottolaitoksilta. Hallitus ei halua läpivalaista näitä, näin se antaa rikolliselle toiminnalle suojaa, tätä tarkoitin. Valitettavasti enemmistö myös Vanhasen hallituksen ministereistä on saanut merkittävää vaalitukea juuri talousrikoksista tuomitulta liikemieheltä. Se kertoo jotain.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hännisen puheenvuoro oli ihan rakentava, maltillinen, ja olen samaa mieltä ed. Hännisen kanssa siitä, että hallituksen energiapaketti on hyvä, tulevaisuuteen tähtäävä ja tulee edistämään toivon mukaan työllisyyttä ja investointeja Suomessa. Sen sijaan työllisyyteen ja työttömyyden lisääntymiseen hallitus on suhtautunut hyvin nuivasti. Meillä on jo pitkän aikaa alimitoitettu työvoimapoliittiset määrärahat. Niitä ei lisäbudjeteissakaan hoidettu sille tasolle, millä niiden pitäisi olla tällä hetkellä. Meillä nuorisotyöttömyys on räjähtänyt todella korkeisiin lukuihin. Sinne on tullut pientä lisämäärärahalisäystä muttei lähellekään sitä, mikä tarvittaisiin tämän tilanteen hoitamiseksi. Nuorison osalta me tarvitsisimme yhteiskuntatakuun toteuttamisen, jossa kaikille kolme kuukautta työttöminä olleille taattaisiin joko työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ammatilliseen koulutukseen on tullut 8 000 uutta aloituspaikkaa. Aivan kuten äsken kerroin, tämä on ehkä paras tapa hoitaa myöskin nuorisotyöttömyyttä. Kuusamon tilanne siellä nyt päättävien osalta minusta on hyvin valaiseva, näin pitää toimia. Tänne on nyt panostettu, ja tätä toimintaa pitää jatkaa. Myöskin työllisyyskoulutuksen osalta sinne on resursseja saatu ihan kohtuullisesti, ja ammatillisen koulutuksen väki, väittäisin näin, taitaapa olla tyytyväisintä kautta aikojen nyt siihen omaan tilanteeseensa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalouden tulevaisuudennäkymät eivät näytä ruusuisilta. Suomen talous supistui viime vuonna lähes 8 prosenttia. Tämä on suurin supistuminen sitten 1910-luvun lopun. Talouden odotetaan elpyvän tänä vuonna, vaikkakin talouden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n ennusteen mukaan Suomen talouskasvun arvioidaan yltävän tänä vuonna vain 1,3 prosenttiin ja ensi vuonna noin 2 prosenttiin. Taantuman seurauksena vahva ja ylijäämäinen julkisen talouden rahoitustasapaino on muuttunut alijäämäiseksi. Vielä vuonna 2008 julkisen talouden ylijäämä oli bruttokansantuotteesta 4,4 prosenttia, mutta tänä vuonna julkisen talouden arvioidaan olevan jo lähes saman verran alijäämäinen.

Kestävyysvajeesta kärsivä ja talouskriisin kurittama taloutemme on saatava kuntoon. Kansantalouden tilan tervehdyttämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mutta leikkausten tielle ei tule lähteä. Julkisen talouden tasapaino tulee saavuttaa talouskasvulla ja tuottavuuden lisäämisellä, mutta pelkästään näillä toimilla julkisen talouden kestävyysvajetta ei pystytä paikkaamaan. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää työurien pidentämistä. Työuria tulee pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tämä edellyttää koulutusaikojen lyhentymistä ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Talouden saaminen tasapainoon vaatinee myöskin verotuksen maltillista korottamista. Talouden tasapainottamistoimien tulee olla kuitenkin sellaisia, etteivät ne estä talouden ja työllisyyden kasvua.

Taantuman aikana hallitus on harjoittanut finanssipolitiikassaan linjaa, jossa on keskitytty elvytystoimiin ja annettu suhdanneluonteisten menojen kasvaa. Linja on ollut oikea. Näin on pystytty hidastamaan työttömyyden kasvua ja edistämään taloudellista toimintaa. Lähitulevaisuuden finanssipoliittisena ongelmana on elvytystoimien lopettamisen oikea ajoittaminen. Valtiova-rainvaliokunta painottaa mietinnössään, että on arvioitava huolella, missä vaiheessa elvytystoimet voidaan lopettaa vaarantamatta alkanutta talouskasvua.

Arvoisa puhemies! Talouskriisi on kurittanut myös kuntataloutta. Kuntataloutta rasittavat talouden taantumasta johtuva yhteisöverotulojen romahdus ja suhdannetilanteeseen nähden nopea menojen kasvu. Hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt vakauttamaan kuntataloutta esimerkiksi nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä korottamalla kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Yksinään hallituksen toimet eivät riitä kuntatalouden tervehdyttämiseen, sillä väestön ikääntymisen myötä kuntatalouteen kohdistuu yhä suurempia menopaineita. Tosiasia on, että kuntien tulee hillitä menojensa kasvua. Tärkeää tässä tilanteessa on, ettei valtio sälytä kuntien kontolle enää uusia tehtäviä.

Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeita tulisi myös pohtia. Kunnat saavat tällä hetkellä osuutensa yhteisöveron tuotosta, mutta yhteisöveron tuottoa on vaikea ennakoida, sillä se on vahvasti sidoksissa talouden suhdanteisiin. Kuntien verotulopohjaa tulisikin laajentaa sellaisilla veroilla, jotka ovat kertymältään vakaita. Tällainen olisi esimerkiksi osuus arvonlisäverosta. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka tuotto ei vaihtele suhdanteiden mukaan niin paljon kuin yritysten tuloksestaan tilittämä yhteisövero. Keskeistä on edelleen huolehtia valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kehitteillä myös uusia metsäenergian tukimuotoja, kuten pienpuun energiatuki, muuttuva sähköntuotantotuki sekä pienten yhdistettyjen lämmön- ja sähköntuotantolaitosten syöttötariffi. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavasta budjettirahoituksesta on pidettävä huolta kaikissa olosuh- teissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Laaja-alaisen aihepiirin osalta keskityn liikennesektoriin ja siellä yleiseen liikenteeseen, josta käytetään myös nimitystä joukkoliikenne.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä yleisen liikenteen, joukkoliikenteen, osuus kotimaisesta henkilöliikennesuoritteesta on noin 15 prosenttia ja sen osuus on vuosi vuodelta laskenut.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset joutuvat jo kuluvana vuonna karsimaan joukkoliikenteen vuorotarjontaa, koska määrärahataso ei riitä ylläpitämään nykyistä ostoliikennettä. Näin valiokunta.

Sanomalehdet Keski-Suomesta ovat kertoneet useista linja-autovuorojen lopetuksista, kun on siirrytty kesäaikatauluihin. Kyse on siis reittiliikenteestä, jonka tulee palvella yleistä liikennetarvetta aikana, jolloinka perinteisiä kuntien ostamia koululaiskuljetuksia ei ole. Seuraus on se, että on useita kuntakeskuksia, joidenka väliltä yleinen liikenne on kesäajaksi loppunut. Aivan omalla kotiseudullani Multian ja Keuruun välinen tieosuus on yksi tällainen. Samoin Keuruun kaupungin sisällä kahden taajaman väli, Keuruu ja Haapamäki, on menettänyt vakiovuoroliikenteen. No, liikennettä tapahtuu kuitenkin kolmella taajamajunavuorolla ja kahdella pikalinja-autovuoroparilla.

Elikkä on totta, että jo vuoden ollessa puolivälissä liikennöitsijät ovat joutuneet yleisen liikenteen supistuksiin, joita on ennakoitu kuluvalle vuodelle, koska liikenteen ostomäärärahat eivät riitä. Kesken sopimuskauden on siis jouduttu tällaiseen kovaan todellisuuteen.

Liikenne- ja viestintävaliokunta antamassaan lausunnossa vaatii, että jatkossa on panostettava voimakkaasti joukkoliikenteen palvelujen tuotantokustannusten kasvun hillitsemiseen ja reitti- ja vuorotarjonnan lisäämiseen. Tämä on oikea tavoite. Olisiko nyt harkittava ratkaisuja yleisen liikenteen matkalippujen arvonlisäveron alentamisesta tai jopa kokonaan poistamisesta? Olisiko polttoaineveron alentamisilla päästävä siihen, että liikenne tulisi kannattavammaksi? Näkisin, että nämä voisivat olla eräitä keinoja.

Meillä väheksytään yleistä joukkoliikennettä sen takia, että sitä loppujen lopulta aika vähän käytetään. Opiskelijat, eläkeläiset, säännöllistä työmatkaa tekevät ovat keskeisin käyttäjäryhmä. Suuri osa kansasta ani harvoin saattaa käyttää joukkoliikennettä siellä, missä jo muutoin vuorotarjonta on vähäinen. Tästä huolimatta meidän pitäisi liikennepolitiikassa edistää sitä, että yleinen liikenne on toimiva, ja siihen tulee panostaa, jos me haluamme pitää kiinni niistä ilmastopoliittisista sitoumuksista, joihin menneen vuoden lopulla ja jo aiemminkin Suomi on osaltaan sitoutunut.

Maaseudulla haja-asutusalueitten ongelma on toki vähenevä väestöpohja, ja tämä nimenomaan heikentää yleisen liikenteen järjestämismahdol- lisuuksia. Maaseudulla väestöllä on jo nyt vai-keuksia tasavertaisten liikkumismahdollisuuk-sien osalta, ja tähän tulee kiinnittää huomiota, että erityisesti linja-autoliikenne voisi olla toimiva vaihtoehto, ja siellä missä junaliikennettä vielä on, niin se tulee voida säilyttää myös paikallisliikenteen osalta maaseudullakin. Jos joukkoliikennepalvelut eivät synny markkinaehtoisesti, peruspalvelutaso on pystyttävä turvaamaan palveluostoin, ja tähän tarvitaan riittävät resurssit.

On ollut erittäin huolestuttavaa havaita, että kaukojunaliikenteen ostoon olevia määrärahoja aiottaisiin vähentää. Tämä olisi myös hyvin kielteinen kehitys, ja sen vuoksi yhdyn siihen, mitä liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että nämä määrärahat säilytetään ja korotetaan vähintäänkin indeksin mukaisesti.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden kestävyys ja velkaantuminen ovat nyt keskiössä, puhuttiinpa sosiaaliturvan uudistamisesta tai investointisuunnitelmista. Yhdysvaltojen finanssikriisi ja Euroopan talousalueen lama pistävät meidät mietteliäiksi täälläkin. Miten selviämme kriiseistä globaalissa taloudessa? Miten meidän oma kansantaloutemme saa uutta nostetta hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja miten torjumme työttömyyttä Suomessa?

Hallituksessa ja täällä eduskunnassa on tehty tarpeellisia elvytystoimia maan taloustilanteen sallimissa rajoissa. Toimenpiteitä on osin kustannettu lainarahoin, mutta erittäin harkiten. Tulevaisuuteen on pystyttävä kurkottamaan, ja suunnitellun talouspolitiikan täytyy kantaa yli vaalikausien. Näissä valtiontalouden kehysselonteon keskustelun puheissa on osaltaan haiskahtanut vaalien läheisyys. Oppositiosta luvataan kaikille kaikkea hyvää muistamatta kuitenkaan tätä reaalista tilannetta Suomen rahataloudessa ja Euroopan rahataloudessa.

Poimin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä muutamia tärkeitä tulevaisuuden linjauksia, joista on syytä sanoa jotain.

Tällä vaalikaudella on käynnistetty poikkeuksellisen paljon liikenteen kehittämishankkeita. Niitä tulee edelleen jatkaa ja edistää ja aloittaa vain selvästi tuottavuutta parantavia infrahankkeita. Erityisen otettu olen jälleen tämänkin valiokunnan esille nostaman Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen tärkeydestä. Valiokunta toteaa, että rataosuus on valtakunnallisesti tärkein menossa oleva ratahanke, jonka ripeä eteneminen ja valmistuminen on ehdottoman välttämätöntä. Tässä asiassa olen samaa mieltä. Tämä on välttämätön niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin sujuvuuden kannalta. Rahoitusta on löydettävä kehyksien ulkopuolelta, ja kaksoisraiteen toteuttaminen on vietävä valmiiksi sen mitoittamassa aikataulussa suunnitellusti.

Arvoisa puhemies! Pienen kansan on satsattava osaamiseen ja koulutukseen. Yhteiskuntatakuun nimissä on pystyttävä joka vuosi lisäämään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja vastaamaan kysynnän kasvuun. Tätä linjaa tulee maltillisesti jatkaa.

Korkeakoulupolitiikassa meillä on meneillään mittava remontti, johon meillä keskustalaisilla on paljon sanottavaa. Alueellinen saatavuus ja kattavuus pitää turvata. Korkeakoulutuksen keskittäminen pelkkiin maakuntakeskuskaupunkeihin ei meille käy. Suurennuslasin alla on myös yliopistojen rahoitus. Valtion perusrahoituksen tulee olla tulevaisuudessakin riittävä opetukseen ja tutkimukseen maan kaikkien yliopistojen keskuudessa. Tulevissa kehyksissä on huomioitava yliopistojen työttömyysvakuutusmaksujen kompensointi ja palkkaratkaisujen tarpeet ja jatkettava valtion finanssisijoituksia.

Aivan oma lukunsa on tulevissa kehyksissä vihreän vallankumouksen toteuttaminen. Miljardien energiainvestoinnit odottavat toteutustaan. Uusiutuvien energialähteiden edistäminen hyödyttää koko maan väestöä työllistävällä elementillään. Meillä on osaamista energia- ja ympäristöteknologiassa, mutta vientituotteeksi se taipuu vasta todellisten läpimurtojen kautta, joihin meidän on satsattava lujasti.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaiset lausumaesitykset:

1. "Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa kehyskaudelle suunniteltujen työllisyysmäärärahojen tasoa erityisesti nuorten sekä vaikeasti työllistyvien työttömyyden katkaisemiseksi."

2. "- - että hallitus antaa eduskunnalle esitykset, joilla elvytetään julkisia investointeja ja tuetaan kasvun muita tekijöitä mm. vahvistamalla metsä- ja telakkateollisuuden toimintaedellytyksiä kokonaistuotannon ja työllisyyden tukemiseksi."

3. "- - että hallitus vahvistaa kuntataloutta estääkseen talouskriisin aiheuttamia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia ja auttaakseen kuntia selviytymään kasvavista palveluhaasteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta on lisättävä erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistamiseksi omaishoidossa."

4. "- - että hallitus ryhtyy toimiin sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hallituksen on välittömästi puututtava kasvavaan köyhyysongelmaan parantamalla muun muassa työmarkkinatuen tasoa ja luopumalla työmarkkinatuen tarveharkinnasta. Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä nostamalla lapsiperheiden toimeentulotuen ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusten tasoa."

5. "- - että hallitus puuttuu heti sosiaaliturvan etuuksista tehtävien valitusten käsittelyaikojen pituuteen muun muassa vahvistamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resursseja, ryhtymällä lautakuntaa koskeviin lainsäädännön selkeyttämistoimiin Sata-komitean ehdotusten mukaisesti sekä järkeistämällä työnjakoa valitus-elinten kesken."

6. "- - että tulevissa hallintouudistuksissa Suomessa säilytetään itsenäinen ympäristöministeriö. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä kansalaisten oikeuksien takaaminen edellyttävät itsenäisen ympäristöministeriön säilyttämistä."

7. "- - että hallitus turvaa ympäristöpolitiikan ja vihreän talouskasvun pitkäjänteisen kehittämisen lisäämällä ympäristöministeriön määrärahoja ja tukemalla voimakkaammin joukkoliikenteen kilpailukykyä, ympäristötöitä, energiatehokkuuden parantamista ja kestävää rakentamista."

8. "- - että hallitus vahvistaa turvallisuusrakenteita ja oikeusturvaa lisäämällä syyttäjien määrää sekä turvaamalla poliisin, tulli- ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn riittävin resurssein. Tuottavuusohjelman vaikutukset on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen."

9. "- - että hallitus arvioi nopeasti hätäkeskusuudistuksen toimivuuden turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen."

10. "- - että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseksi. Kotouttamiseen on varattava riittävästi resursseja. Turvapaikkajärjestelmän ongelmat on korjattava ja käsittelyaikoja lyhennettävä."

11. "- - että hallitus ryhtyy toimiin uusintarikollisuuden vähentämiseksi turvaamalla rangaistusajan suunnitelmien laatimisen riittävin resurssein ja panostamalla oikeuspoliittiseen tutkimukseen. Vankeinhoidon ulkoistamissuunnitelmat on pysäytettävä."

12. "- - että hallituksen on korjattava yliopistojen perusrahoituksen puutteet välittömästi."

13. "- - että ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen uudelleen järjestämiseen osoitetaan riittävät määrärahat."

14. "- - että hallitus pitää puolustusmenot parlamentaarisen seurantaryhmän yksimielisten esitysten mukaisina."

15. "- - että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perusväylänpidon määrärahojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi."

16. "- - että raideliikenteen toimintaedelly-tyksiä ei huononneta, ja että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla voidaan Seinäjoki-Oulu rata-hanke toteuttaa yhtäjaksoisesti. Lisäksi eduskunta edellyttää myös, että rautateiden ostoliikennepalveluihin varattujen määrärahojen 30 prosentin leikkauksesta luovutaan."

17. " - - että hallitus panostaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Asuntotuotannon korkotuen ehtoja on parannettava puolittamalla omavastuukorko 3,4 prosentista 1,7 prosenttiin. Ara-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä on uusittava siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen."

18. "- - että hallitus selvittää väliaikaisen ta-kauksen ja määräaikaisen täytetakauksen käyttöönottoa asuntolainalle tilanteissa, joissa omistusasujan tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssin vuoksi."

19. "- - että hallitus tehostaa toimia harmaata taloutta vastaan riittävin viranomaisresurssein ja antaa esitykset ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun toteuttamisesta ja verohallinnon oikeudesta tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa."

20. "- - että hallitus ryhtyy toimiin valtion ja kuntien veropohjan vahvistamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

21. "- - että hallitus valmistelee kahden vaalikauden mittaisen julkisen talouden tasapainotusohjelman."

Herra puhemies! Näistä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä olisi halunnut käydä vastuullisesti keskustelua tässä kiristyvässä ja yhäti tänä vuonna heikentyvässä talous- ja työllisyystilanteessa. Hallitus ei pitänyt tätä tilannetta keskustelun ja parlamentaarisen arvon mukaisella tavalla tärkeänä, vaan on loistanut poissaolollaan. Täten haluan, että pöytäkirjaan saadaan kirjattua ja tällä tavalla myöskin kansalaisten nähtäviksi nämä meidän lausumamme, joita hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi tulla edes kommentoidaan.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on dramaattisesti muuttunut siitä, kun Vanhasen kakkoshallitus aloitti vuoden 2007 keväällä. Siitä huolimatta olemme saaneet nähdä ja kuulla, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen kehyksistä, jotka pohjautuvat vuoden 2007 kevään päätöksiin. Voi siis sanoa, että sen turhempaa asiakirjaa, kuin täällä on tänä keväänä kehyksiksi esitelty, ei ole tällä vaalikaudella eduskuntaan tuotu. Tämä on monessa mielessä hukattujen mahdollisuuksien kehys.

Olisi ollut mahdollista reagoida siihen taloustilanteen muutokseen, jonka olemme nähneet jo pitkän aikaa, ja viimeistään tämän kevään kehyksen käsittelyn yhteydessä. Nyt on keksitty uusi muotisana "tekninen kehys" olosuhteissa, joissa hallituksella on kuitenkin vielä vuosi aikaa. Olemme siis saaneet teknisen hallituksen ilmeisesti vaalikauden loppuajaksi — vanhat taulukot kaloreista, vaikka ulkopuolinen maailma on pahasti muuttunut ja vaatisi uutta ajattelua.

Tänään ovat tulleet suorastaan järisyttävät uutiset kansantuotteen alkuvuoden kehityksestä. Kansantuote on edelleen laskenut Suomessa 0,4 prosenttia viime vuoden lopusta. Tämä kertoo, miten hallituksen vanhoihin, vuoden 2007 päätöksiin perustuva politiikka on onnistunut. Em-me siis suinkaan ole vielä ohitse talouden taantuman, vaan olemme, toisin kuin muut Euroopan maat, tilanteessa, jossa talouden taantuma painaa edelleenkin päälle, ja olemme hyvin epävarmassa näköalassa tulevaisuuden osalta.

Ed. Zyskowicz käytti mielenkiintoisen ja tärkeän puheenvuoron, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Hänhän tässä sanoi ääneen sen, mitä olemme jo jonkun aikaa epäilleet: hallituksen lupaukset sosiaaliturvan parantamisesta ovat hiekalle rakennettuja. Miksi näin? Siksi, että hallitus ei ole tehnyt uutta arviota tulopohjan osalta vaan pitäytyy jo aikaisemmin virheelliseksi todetuissa verojen alentamispäätöksissään. Päinvastoin on syytä olettaa, että tulemme vielä saamaan, toisin kuin ed. Nepponen arveli, uusia veronalennusehdotuksia, ennen kuin tämä hallitus lopettaa teknisen työnsä. Ilmeisesti valmistelussa on yritysverotukseen tällä kertaa tehtävä uusi veronalennus, joka tulee aiheuttamaan satojen miljoonien aukon aikaisemman ison aukon levityksenä. Tämä siis tarkoittaa, että veropohjaa vaarannetaan ja sitä kautta luodaan koko ajan lisää kysyntää julkisten menojen leikkausehdotuksille.

Näistä, mitä ollaan tekemässä, puolestaan tärkeän puheenvuoron käytti Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka sanoi ääneen, että pitää lopettaa tämä köyhien ja yksinhuoltajaperheiden tukeminen, koska hehän ovat tämän finanssikriisin varsinaisia syypäitä. Tämä oli mielestäni järisyttävä puheenvuoro senkin takia, että koko maailman talousvaikeudet lähtivät liikkeelle näiden sijoituspankkiirien holtittomasta toiminnasta, suuresta riskinotosta, jonka kustannukset kannettiin veronmaksajien eteen. Ja nyt kun sitten tätä on hoidettu miljardiluokan pankkitukiesityksillä eri maissa ja jouduttu tekemään erittäin suuri elvytysohjelma useimmissa maailman maissa, ollaan tilanteessa, että nämä samat pankkiirit tulevat vaatimaan — sen sijaan, että he kiittäisivät yhteiskuntaa pelastuksesta — lisää veronalennuksia, ja erikseen sitten syyllistetään ne väestöryhmät, joilla ei ole mitään tekemistä tämän kriisin syntymisen kanssa. Tässä asiassa yhdyn Kelan pääjohtajan kannanottoon pankkiiri Wahlroosin lausuntojen merkityksestä. Kuvaavaa on, että hallituspuolueiden edustajista yksikään ei ole havaintojeni mukaan vaivautunut ottamaan tähän asiaan täällä tänään kantaa. (Ed. Saarinen: He ovat samaa mieltä!)

Siis, mitä ollaan tekemässä? Ajetaan ensin veropohja alas, uusia veronalennuksia. Sitten todetaan, että on paha velkaantuminen, näin ei voida jatkaa, ja sitten tullaan vaatimaan menojen leikkauksia. Mitä menoja leikataan? Puhutaanko elinkeinotukien leikkaamisesta? Ei taatusti, vaan tullaan kantamaan tämä veronalennuksista syntyvä leikkauslista julkisiin palveluihin, terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, kouluun, päivähoitoon ja sosiaaliturvan puolelle.

Tässä on koko kuva hallituksen politiikan onnistumisesta, joka tämän päivän keskustelussa on hyvin valottunut. Ymmärrän hyvin, että ministerit eivät tule ministeriaitioon vaan kulkevat tuolla kahta puolta käytäviä koko tämän iltapäiväkeskustelun ajan.

Hallituksen talouspolitiikka on umpikujassa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Luvattua elvytystä ei ole nähty. Ja nyt sopii kysyä, koska tehdään todellisia johtopäätöksiä.

Kannatan ed. Rajamäen tekemiä erittäin perusteltuja ehdotuksia, jotka merkitsevät selvää käännettä hallituksen talouspolitiikkaan.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluomalle on syytä kyllä todeta, että hän spekuloi, mitä hallitus kenties tulee tekemään. Olisi ehkä hieman reilumpaa, että hän arvioisi sitä, mitä hallitus on tehnyt. Entisenä valtiovarainministerinä hän tietää varsin hyvin, että kehykset rakentuvat aina aikaisemmille kehyksille ja niitä säännellään. Nythän järjestelmä on semmoinen, että voidaan ottaa suhdanteet paremmin huomioon, koska osa menoista, nimenomaan sosiaaliturvan menoista, jotka johtuvat työllisyystilanteesta, ovat kehysten ulkopuolella.

Kun ed. Heinäluoma puhui verotuksesta, hän sanoi, että tullaan tekemään suuria veronkevennyksiä. Ei ole tehty mitään päätöksiä siitä, että tehtäisiin mitään suuria veronkevennyksiä. Tämmöinen spekulaatio on täysin virheellistä. Verot eivät ole olleet ainoa keino, jolla on elvytetty. Otan yhden esimerkin: demarit puhuvat kyllä nuorten työttömyydestä, mutta hallitus teki tälle keväälle nuorten lisätyöllisyysbudjetin, jolla tuhansia, toistakymmentä tuhatta, työpaikkaa luotiin nuorille. Se on konkreettinen toimenpide. Oppositio vain puhuu, hallitus tekee töitä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vain, ed. Sasi, huomiota siihen, että me esitimme nuorisotyöttömyyttä koskevan välikysymyksen yli vuosi aikaisemmin kuin hallitus toi tänne ensimmäistäkään määrärahaesitystä koskien nuorisotyöttömyyttä. Te tyrmäsitte meidän esityksemme silloin äänestyksessä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se olisi todettava ed. Saariselle, että tällä hetkellä on kyllä minun saamieni tietojen mukaan ely-keskuksista varsin runsaasti rahaa käytettävissä nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen, mutta sen sijaan vaikeuksia liittyy siihen, että löydetään järkeviä työharjoittelupaikkoja, pystytään antamaan järkevää koulutusta, joka oikeasti vie näitä nuoria eteenpäin.

Sitten ed. Heinäluomalle haluaisin todeta sen, että kyllä ihmettelen sitä, jos tämä valtioiden velkakriisi pelkästä elvyttämisestä johtuisi. Toki se voi siitäkin johtua, silläkin on varmaan vaikutuksensa, mutta kyllä minä olen yleensä elämässä havainnut sen, että silloin rahoittajien kanssa joutuu ongelmiin, jos on velkaa. Jos valtiot olisivat hoitaneet oman taloutensa kunnolla eikä esimerkiksi Emuun olisi otettu sellaisia valtioita ollenkaan, jotka on poliittisista syistä sinne päästetty eivätkä ole koskaan todellisesti kriteereitä täyttäneet, kuten vaikka Kreikka tai Italia, silloin tilanne olisi ollut aivan toinen eikä tällaista velkakriisiä olisi olemassa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, mistä on lähdetty liikkeelle. Tässä lähdettiin liikkeelle vuoden 2008 finanssikriisistä, jonka aiheuttivat vastuuttomat sijoittajat, jotka olivat tehneet erittäin isoja tilejä antamalla virheellisiä tietoja monille sijoituksia ostaneille. Kun tämä kriisi sitten uhkasi pysäyttää koko maailmantalouden, jouduttiin ensinnäkin antamaan mittava pankkituki monessa maassa ja toisekseen käynnistämään elvytys, jotta talous ei pysähtynyt kokonaan. Se on tuottanut miljardien ja miljardien velkaantumisen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tätä laskua me parhaillaan maksamme, tätä laskua, joka tulee New Yorkin suurten pankkiiriliikkeiden keinottelun tuloksena. Heidät pelastettiin, ja lasku siirrettiin veronmaksajille.

Ymmärrän hyvin, että te ette halua myöskään Kreikka-paketin yhteydessä, että pankit olisivat vastuussa, ettekä täälläkään tunnusta tätä vastuun välttämättömyyttä. SDP:n linja on tässä toinen. Pitää muuttaa tämä perusjärjestelmä, saada kokonaan rahoitusmarkkinoille uudet pelisäännöt, jotta voidaan varmistaa, että me emme ole taas muutaman vuoden kuluttua samassa tilanteessa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 kriisi syntyi kahdesta seikasta: ensinnäkin siitä, että annettiin Yhdysvalloissa luottoja asunnonostajille, joilla ei ollut varaa maksaa näitä luottoja takaisin, ja takuujärjestelmä siellä oli pielessä. Toinen oli sitten se, että Yhdysvaltain keskuspankki ja jossain määrin myöskin Euroopan keskuspankki pitivät, osittain demareittenkin vaatimuksesta, liian alhaista korkoa aina vuoteen 2006—2007 asti, mikä johti sitten siihen, että arvot nousivat liian paljon. Tässä olivat ne perussyyt.

Mitä tulee sitten Suomeen, niin Suomikin on velkaantunut, mutta ei Suomessa ole maksettu pankkitukea lainkaan. Ei sentin vertaa ole maksettu. Ja se, että käytetään Suomessa tätä pankkitukea esimerkkinä, ei mielestäni ole oikeudenmukaista eikä asianmukaista kaiken kaikkiaan.

Vielä ihan täytyy sanoa, että onhan nyt ihan totta, että Suomella on suuri haaste tällä hetkellä, mutta tilanne on kuitenkin olennaisesti parantunut. Viime vuonna mentiin miinus 7,8, nyt ollaan noin plus miinus nolla, ja uskon, että tämän vuoden luku on kuitenkin jonkin verran kasvanut.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, siis finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvalloista, mutta ed. Sasi unohtaa sen, että jotta maailmantalouden pyörät saatiin pyörimään, jouduttiin käyttämään satoja miljardeja euroja elvytykseen, jotka valtiot joutuivat rahoittamaan velalla. Nyt sitä velkaa joudutaan maksamaan. Jos meillä olisi ollut vastuullinen sijoituspolitiikka, jos meillä olisi ollut rahoitusmarkkinoilla paremmat pelisäännöt, me emme olisi tilanteessa, jossa noita satoja miljardeja olisi käytetty. Olisi korkea aika, että tekin voisitte tunnustaa, mistä tämä lähti liikkeelle, ja suostua siihen, että tehdään semmoiset pelisäännöt, että tämä ei ole jatkossa enää mahdollista. Lisää avoimuutta, parempaa säätelyä ja sitten pankit itse vastuuseen näistä riskeistä, joita ne ottavat, eikä niin, että ne kannetaan täysin markkinatalouden pelisääntöjen vastaisesti veronmaksajien maksettavaksi.

Veronalennuksesta totean, että Suomessa tähän meidän velkaantumiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet veronalennukset. On tehty veronalennukset tilanteessa, jossa niihin ei ollut varaa, ja nyt tämä lasku tulee maksuun. Tämä on miljardien lisävelka, joka otetaan teidän veronalennustenne maksamiseen. Yksi on vielä tulossa, ja veikkaanpa, (Puhemies: Minuutti!) että ed. Sasi tulee puolustamaan vielä ennen juhannusta hallituksen uusia päätöksiä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan ed. Sari Palmin tekemiä lausumaehdotuksia, lausumia, jotka ovat valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseessa 2 ed. Bjarne Kalliksen allekirjoittamina.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011—2014 ajoittuu vaiheeseen, jolloin valtionvelan määrä kasvaa huimasti, kasvaa nopeasti ja samaan aikaan huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttaa ja jarruttaa talouden elpymistä. Tämä on se pohja, jolleka kehyksiä rakennetaan.

Väestön toimeentulon ja tuloerojen kannalta olennainen kysymys on kehyskauden työllisyyden kehitys. Työllisyysasteen nostamisen kannalta suurin ongelma on varhainen syrjäytyminen työelämästä. Nuorten pysyvä syrjäytyminen työelämästä lisääntyy vuosi vuodelta. Mielenterveys- ja päihdeongelmat myös syövät enenevässä määrin suomalaisten työkykyä, samaan aikaan kun työikäisen väestön pitäisi olla työkykyisempää koko ajan.

Ongelmana ovat myös mielenterveyden häiriöiden syistä eläkkeelle jääneet, ja he ovat nimenomaan hyvin nuoria. Alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2007. Koko maassa lastensuojelun asiakasmäärät samoin kuin alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana, ja vielä Suomessa on jo noin 17 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta, joista vain 30 prosenttia on sijoitettu perheeseen, loput laitokseen. Perhehoidon lisääminen edellyttääkin merkittäviä parannuksia perhehoitajien palkkiojärjestelmään. Perhehoitajille tulee turvata myös oikeus perhevapaisiin, ennen muuta kotihoidon tukeen ja äi-tiys-, isyys- ja vanhempainrahaan.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäiseviä palveluja ei ole ryhdytty toivotulla tavalla kehittämään. Erityinen painopiste tulee asettaa nimenomaan lasten ja nuorten kohdalla ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja varhaisen puuttumisen peruspalvelujen lisäämiseen. Jos peruspalvelujen muodostama pohja vuotaa, suuret paineet kasaantuvat nimenomaan kalliisiin korjaaviin hoitoihin, ja tämä tulee estää.

Kuntaliiton lausunnon mukaan rahoitustarve kuntapalveluihin kasvaa juuri näistä palvelujen tarpeitten lisääntymisistä ja kuntaverojen rahoituspaineiden tähden. Tämä rahoitustarve sekä kuntaverojen rahoituspaineiden hillitseminen edellyttäisivät noin 500 miljoonan euron korotusta valtionosuuksiin tai vastaavan summan verran verotusoikeuden siirtämistä kunnille tai näiden toimenpiteiden yhdistelmää, jotta näistä haasteista selvittäisiin.

Arvoisa puhemies! Väestö ikääntyy ja tarvitsee yhä enemmän palveluja. Perusterveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelutason parantamiseen kohdennettu kokonaispanostus on määritelty niin pieneksi, ettei tyydyttävää vanhustenhoidon tasoa ole mahdollista saavuttaa. Vanhustenhuollossa ongelmana on henkilöstön niukkuus niin kotipalveluissa, omaishoidon tuen tasossa ja tukipalveluissa kuin laitoshoidossa. Lailla tuleekin turvata riittävä henkilöstömäärä niin laitos- kuin kotihoidossa. Henkilöstötilannetta vanhusten laitoshoidossa ei ole korjattu, vaikka suomalainen vanhustenhuolto on paikoin jopa perusoikeuksien vastaisessa tilassa.

Lopuksi vielä kaksi asiaa koulutuksen alueelta. Yliopistorahoitusta kehyksissä ei ole riittävästi. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös sivistysvaliokunta ja pitää välttämättömänä, että yliopistoille myönnetään riittävä valtion rahoitus perusvoimavaroihin, ja vain näin voidaan turvata kaikkien yliopistojen tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa asianmukaisesti yliopistolain ja yhteiskunnan osaamistarpeiden edellyttämä korkeimman asteen koulutus ja tutkimus.

Lopuksi, arvoisa puhemies! Erittäin huolestunut olen tämän kevään aikana tehdyn perusopetuslain muutoksen toteutumisesta, (Puhemies: 5 minuuttia!) koska kehyksissä ei ole rahoitusta muutoksen toteuttamiseen, mikä tarkoittaa, että tavoitteena olisi vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kehyskausi, tässä ovat sinä aikana kaikki näkymät sen oloisia — kun katsoo, mitä tulee tapahtumaan ja mitä on tapahtunut — jotta valtionta-louden tasapainoon saattaminen tulee olemaan vaikeata. No, ei tässä pyritäkään näköjään siihen. Siinähän todetaan, jotta valtionvelka kasvaa tuonne 110 miljardiin euroon saakka, ja epäilen, riittääkö se. Kun katsoo nämä Kreikka-paketit ja vakauspaketit, mitkä tulee, niin sehän tarkoittaa, jotta siellä tulee vähintään 10 miljardia lisää tähän sitä laskua, jota ilmeisesti tässä ei ole otettu vielä huomioon.

Sitten kun katsoo samaan aikaan, mitä tapahtuu ikärakenteelle, sille tarpeelle palveluiden osalta, joka tapauksessa tulee sieltä kautta lisää laskua, jos aiotaan pitää ihmisistä huolta ja pitää se lupaus, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta. Sitten kun katsoo vielä, mitä on tapahtunut meidän tuotantorakenteelle, nimittäin enstäinkin työllisten määrä — tuolla työelämävaliokunnassa ed. Satosen kanssa olemme, ja siellä kuultiin semmoinen ikävä uutinen jonkun asiantuntijan tilastoissa, joka kuvasi, että meidän tämä työllisten määrä on yllättävän matala, se ei ole noussut, vaikka meillä on ollut aika hyvääkin kasvukautta välillä tuossa aikaisempina vuosina, siitä huolimatta työllisten määrä on yllättävän matala. Ja kun katsoo, mitä tapahtuu sitten tuotantorakenteessa kaiken kaikkiaan, niin meillähän se teollisuus, mikä on tuonut vientituloja, on vähentänyt porukkaa, se on vähentänyt tuotantoansa ja vienyt hyvin paljon näitä käsillä tehtäviä töitä, joista on tullut vientituloja, tuonne Kiinaan, Intiaan, moniin halpamaihin. Sehän tarkoittaa, että sieltä ei sitten meille kyllä hyvin paljon heru, vaikka sattuu olemaan suomalaista omistajuuttakin mukana. Tämä on nimittäin siinä mielessä iso yhtälö, että paitojen pesulla me ei näitä makseta eikä vientituloja sillä saada, vaan meidän pitää saada semmoista tuotantoa, teollisuutta aikaan, osaamista, osaamisen myymistä aikaan, jolla tulee tuloja tähän maahan.

Yksi tietysti on tämä ympäristöteknologia, johon on jonkun verran uskottu. Toivon mukaan sieltä löytyy semmoisia virtoja, että saadaan aikaan semmoista, jossa ollaan edelläkävijöitä. Nimittäin siinäkään ei pärjätä, jos ollaan jäljessä juoksijoita. Sen takia minusta sinne puolelle satsaaminen on hyvin tärkeä ja niiden asioiden kehittely, että me saisimme myytyä semmoisia tuotteita, mitkä on Suomessa kehitetty, patentoitu, ja mitä täällä myös tehdään valtaosin.

Sitten tässä yhä leijuu tämä finanssikriisin viikate. En usko, jotta nämä Kreikka-paketit ja nämä vakauspaketit vielä rauhoittaisivat sitä leijonaa, mikä karjuu lisää tuloja itselleen ja haluaa saada hyviä tuottoja, koska kyllähän tässä kaikessa takana on iso raha, joka yrittää saada hyviä sijoituskohteita näistä valtioista ja kunnista. Semmoisista kohteista, mitkä ovat turvallisia. Siinä mielessä se leijona ei tunne sääliä eikä vastuuta siitä, jotta millä tavalla joku meidän ihminen hoidetaan täällä, joka ei itse itsestään muuten huolta voi pitää, vaan se on säälimätön. Sen takia kansanvallan tehtävä on kyllä pitää huoli siitä, jotta se on se puskuri, joka ottaa sen hallintaansa, luo semmoiset pelisäännöt näille rahamarkkinoille ja rahanvalvojille, jotta se hallitsee niitä, ei siten, jotta rahavalta hallitsee näitä kansanvaltoja, niin kuin tällä hetkellä näyttää pahasti olevan olemassa. Ja kaiken lisäksi jostain ihmeen syystä tässäkin eduskunnassa valtaosa on vaipunut siihen uskoon, jotta antaa mennä.

Minä olen kokoomusta pitänyt aina järkipuolueena, ainakin vanhaa kokoomusta, ja olen pitänyt talousihmisinä, koska sitä varallisuutta varmaan siellä kokoomuksen puolella ei muuten olisi ollut yksittäisillä henkilöillä, jos ei olisi järkeä ollut. Mutta tällä hetkellä tämä taloudenpito on ollut kyllä täysin hunningolla, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja toivon mukaan siellä opittaisiin tämmöiset pelisäännöt, onko se niin, jotta ei pidä syödä enempää kuin tienaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Istunto on nyt kestänyt viisi tuntia 42 minuuttia. Maan hallituksen ministereillä on ollut niin kiire, että yksikään ei ole ehtinyt istunnon aikana osallistumaan tähän keskusteluun, joka siis on tämän vuoden suurin talousasia, mitä Suomen eduskunnassa käsitellään: neljän vuoden budjettikehykset.

Tämä on jotain käsittämätöntä, tässä on ilmeisesti jonkinlainen provokaatio hallituksen suunnalta, ettei haluta tulla. Millä perusteella hallitus hakee sitten tukea omille esityksilleen koskien kuralla olevien maitten lainoitusta tai eurojärjestelmän tukemista 8 miljardin euron takausvastuilla, jos näin tärkeänä päivänä, näin tärkeän asian ääreltä ollaan tahallaan pois? Tämä ei enää selity millään työesteillä tai päällekkäisillä menoilla. Tässäkin talossa on iltapäivän aikana ministereitä ollut käytävillä, ollut kuppilassa. Pyynnöstä huolimatta he eivät tule saliin, eli tämä on tietoinen valinta hallitukselta. Tämä on aika ennenkuulumatonta, että maan hallitus käyttäytyy tällä tavalla. Se tällä tavalla käyttäytymällä myös todistaa, että se on työnsä tehnyt, se joutaisi jättää paikkansa. Olisi kaikki perusteet jo tälläkin perusteella vaihtaa hallitusta, koska sitä ei enää kiinnosta maan tärkein asia, neljän vuoden budjettiraamit.

Sitten muutama sana myöskin meidän ponsistamme, joita täällä ed. Rajamäki erinomaisen tehokkaalla tavalla esitteli. Otan kantaa tähän hätäkeskuskeskusteluun. Siitä uudistuksesta tulisi luopua, asiantuntijat ovat vakaasti tätä mieltä. Monet asiat puhuvat sen puolesta, että lähtökohtaisesti tämän uudistuksen tulisi perustua turvallisuustekijöihin, ja näinhän tehtiin silloin, kun me päädyimme 15 hätäkeskukseen. Kari Rajamäen ollessa ministerinä, hänen johdollaan tehtiin uusia tiloja ympäri maata, muun muassa Lohjalle Länsi-Uudenmaan hätäkeskus. Siellä erityispiirteenä ovat meren saaristo-olosuhteet sekä vahva kaksikielisyys, ja tämä hätäkeskus on toiminut erinomaisen hyvin. Nyt on riski, että turvallisuustaso heikkenee, ja eihän tätä uudistusta, jota nyt väkisin ajetaan, ole perusteltukaan sillä, että turvallisuustekijät paranevat. Tällä on puhuttu atk:sta ja atk:n vaatimuksista. Siinähän on tilanne, että atk on apuväline. Sehän on nyt se häntä, joka tätä koiraa heiluttaa, eikä niin päin pitäisi asioita hoitaa, vaan pitäisi mennä asiapää edellä.

Meidän vastalauseessamme on myöskin otettu kantaa perusväylänpidon määrärahojen jälkeenjääneisyyteen. Kuka astuu rivistä, kun kiskot murenevat, kun sattuu onnettomuuksia? Kuka astuu rivistä ja sanoo, että "minä vastaan" tai että "hallitus vastaa"? Liian usein näitä toimenpiteitä perusväylänpidon suunnalla tehdään sitten, kun siellä ovat kynttilät jossakin risteyksessä palamassa ja on jo sattunut jotain ikävää. Tämä on väärää liikennepolitiikkaa.

Raideliikenteen osalta: Koskaan radanpidon määrärahat eivät ole olleet näin alhaisella tasolla kuin ovat nyt, ja kaiken lisäksi kun meidän pitäisi joukkoliikennettä suosia ja tukea monin eri perustein, niin ollaan esimerkiksi ostoliikennepalveluja leikkaamassa 30 prosentilla rautateiden osalta. Tämäkin on historiallista, ennätyksellistä ja väärään suuntaan asian kuljettamista. Meillä on tästä myöskin lausumaehdotus vastalauseessamme.

Mutta hyvät kollegat, näistä päästään äänestämään, ja samalla, kun niistä äänestetään, meidän äänestäjämme tuolla maailmalla voivat vertailla edustajien maakuntapuheita ja heidän äänestyskäyttäytymistään eduskunnassa. Toivon, että tämä kiinnostaisi tiedotusvälineitä, tämä kiinnostaisi äänestäjiä, koska havaintojeni mukaan tällä vaalikaudella on äärimmäisen suuri ristiriita, miten hallituspuolueiden kansanedustajat käyttäytyvät kentällä ja miten he käyttäytyvät eduskunnassa. En yleistä, ei koske kaikkia, mutta aika monia koskee. Ja sitten kun meitä on syytetty populisteiksi, kun olemme (Puhemies: 5 minuuttia!) ottaneet asioihin kantaa, niin mitä se sitten oli, kun kokoomus kävi viime vaalit työväen puolueena? Siinäkin on aika vahva populismin siemen.

Vielä ihan siunatuksi lopuksi, herra puhemies, varmuuden vuoksi minäkin kannatan rankasti, rajusti ja innokkaasti ed. Rajamäen kaikkia lausumaehdotuksia.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kehysmenettely on onnistunut ja toimiva tapa vakauttaa valtion taloutta ja hallita menopolitiikkaa. Nykyinen kehysjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2003 alkaneen vaalikauden alussa. Menettely on hyvä mutta joustamaton. Se sitoo tulevien hallitusten käsiä lähes koko vaalikaudeksi jo ennakkoon. Onko meillä muita vaihtoehtoja? Ymmärtääkseni ei, vai onko jollakin vanhemmalla valtiopäivämiehellä viisastenkivi, jolla pitkällä tähtäimellä säästäviinkin toimenpiteisiin löytyisi kehyksen ulkopuolista rahaa ja resursseja?

Suomi ikääntyy edelleen nopeimmin kaikista Euroopan unionin maista, huoltosuhde huononee joka päivä. Yhä enemmän käsiä on tekemättä kuin tekemässä. Inhimillisen vanhuuden turvaaminen on meidän kaikkien kunnia-asiamme, ainakin se on sitä minulle. Aiemman sosiaali- ja terveysministerin Liisa Hyssälän muutama vuosi sitten professori Sirkka-Liisa Kivelällä teettämä laaja raportti maamme vanhustenhoidon tilasta oli karua luettavaa.

Viime aikoina vanhustenhoidon huomio on kohdistunut lähinnä kahteen täällä asuvaan ulkomaalaiseen mummoon. Nykyisen kotikuntalain mukaan suomalainenkaan mummo ei ole oikeutettu muun kuin nykyisen asuinkuntansa yhteiskunnan maksamaan laitoshoitoon, jos vastaanottava kunta ei niin halua. On toivottavaa, että uusi kotikuntalaki saatetaan maaliin pikimmiten ja että siinä poistettaisiin myös tämä epäkohta. On epäinhimillistä, etteivät äidit ja isät saa muuttaa lastensa lähelle, missä he saisivat itselleen enemmän elämisen tasoa, kun omat rakkaat olisivat lähipiirissä eivätkä toisella puolella valtakuntaa.

Myös sotiemme veteraanien yhä nopeammin vähenevän joukon on saatava kaikki huomiomme, ei vaan sanoina vaan myös tekoina. Tämä kunniavelkamme koskee myös sotaleskiä ja sotaorpoja sekä vuonna 1926 syntynyttä ikäluokkaa, jotta heidänkin nuorina tekemänsä uhraukset isänmaan eteen saisivat ansaitsemansa kunnian.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka talouden tulevaisuus on epävarmaa, sai Suomi kuitenkin Imf:n raportissa hyvän arvioinnin kilpailukykynsä ja julkisen talouden hoidon perusteella. Tutkimuksen mukaan me suomalaiset olemme valmiita taloustalkoisiin säästöjen avulla, koska realisteina ymmärrämme sen välttämättömyyden. Valtiovarainministeri Katainen on usein puheissaan korostanut rehellisyyden merkitystä ja tosiasioiden tunnustamista myös ikävimmissä tilanteissa. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja jopa parantaminen on Suomen valtti nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorissa on tulevaisuus. Uutta tuntijakoa pohtinut työryhmä on juuri jättänyt raporttinsa. On hienoa, että tuossa raportissa lisätään erilaisten kädentaitojen merkitystä tiede- ja akateemisten aineiden lisäksi. Ihmettelen kuitenkin, miksi raportissa edelleen kannustetaan pakkoruotsin säilyttämistä tuntijaossa. Yksi slogaanini on aina ollut vapaus valita, niin myös kielten valinnoissa.

Eri puolilla Suomea asuvat nuoret tarvitsevat erilaisia kielellisiä valmiuksia. Vaikka olenkin toinen kahdesta Ruotsissa syntyneistä kansanedustajista ja myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, uskallan nostaa kissan pöydälle, kuten teki viime viikolla myöskin Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Myös heidän näkemyksensä mukaan pakkoruotsi on aikansa elänyt. Itä-Suomessa venäjä olisi tärkeämpi ensimmäinen vieras kieli kuin ruotsi. Myös ammattiuraansa vaikkapa kansainväliseen kauppaan suunnittelevat nuoret voisivat valita kielekseen esimerkiksi espanjan, portugalin tai kiinan, vain muutamia mainitakseni.

Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Siellä sanotaan vain, että ruotsin opiskelu on turvattava. Miettikääpä maaseudun nuorta miestä ajamassa traktoria perheensä pellolla ja samalla pänttäämässä päähänsä ruotsin sanastoa kyseisestä kielestä saamiensa ehtojen vuoksi. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Vielä parempia Pisa-tuloksia saataisiin vapaavalinnoilla.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä, kolmantena asiana otan taas kerran esille liikenneväylien perusparannuksen ja kunnostuksen. 1990-luvun laman aikana perustienpidon rahat puolitettiin. Me autoilijat kannamme valtion kassaan tällä hetkellä yli 7 miljardia euroa erilaisina maksuina ja veroina. Tuosta muhkeasta summasta palautuu takaisin tienpitoon vain noin 14 prosenttia. Mihinkähän se loppu mahtaa valua?

On hienoa huomata, kuinka liikuttavan yksimielisiä kaikki tässä salissa puoluekannasta tai kotipaikasta riippumatta olemme Seinäjoki—Oulu-rautatien — vai liekö paremmin nimeltään routatien — kunnostamisen keskeytyksettömästä jatkumisesta. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että kehysjärjestelmä on joustamaton. Suomi-neidon suonet surkastuvat, jos niissä ei virtaa mitään. On nöyryyttävää, että VR saa haukkuja matelevista junista, vaikka sen tehtävä on vain operoida liikennettä, ei korjata rataa.

Nostan kuitenkin hattua VR:n johdolle, että he myönsivät omasta pussistaan tälle vuodelle 40 miljoonaa euroa, jotta kunnostus jatkuu keskeytyksettä eikä 500 radanrakentajalle tarvitse antaa kenkää. On kuitenkin kohtuutonta, että kaikkien yksimielisesti maamme tämän hetken tärkeimmäksi rankkaaman ratahankkeen kunnostuksen vuoksi täytyy pitää toistuvia palopuheita ja kirjoittaa muistutuskirjeitä. Seinäjoki—Oulu-radan saattaminen kerralla kuntoon kaksiraiteiseksi radaksi on kansantalouden ja valtiontalouden kannalta erittäin kannattava ja säästävä hanke.

Pohjoisen Suomen uudet avaukset kaivannaisteollisuudessa eivät toimi, mikäli rautatie ei ole kunnossa. Olisi tuhoisaa sekä teille että kansalaisille, jos pohjoisen teille ilmestyisi isojen kaivoshankkeiden myötä jopa tuhat lisärekkaa päivässä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen otti täällä hyvin tärkeän asian esille todetessaan, että puheiden pitää olla yhteneviä vaalipiirin ja täällä salissa noudatettavan äänestyskäyttäytymisen välillä. Olen täysin samaa mieltä tästä, mutta toivoisin niin, että yhteneväisyyttä olisi myöskin täällä eduskunnassa pidettävien puheiden ja äänestyskäyttäytymisen välillä, ja tässä kyllä viittaan ed. Lahtelan hieman aikaisemmin käyttämään puheenvuoroon, joka päättyi siihen, ettei pidä syödä enemmän kuin tienaa. Toivon, että ed. Lahtela sitten, kun täällä äänestetään, pitää tästä periaatteesta kiinni, kun oppositio esittää näitä lisäyksiä, että hän ei niitä sitten kannata. Tämä vaan pienenä terveisenä. Sinänsä arvostan ed. Lahtelan asiantuntemusta kyllä monessakin mielessä. Sen olen tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa huomannut, että tietämystä löytyy näissä työelämän kysymyksissä, ja niistä tulinkin tänne varsinaisesti puhumaan.

Tässä kehyksessä on arvioitu sitä, miten työllisyys kehittyy, ja työllisyysmäärärahojen taso on mitoitettu myöskin sen mukaan. Se on laskettu sillä tavalla, että talous lähtee kasvamaan ja että työttömyys lähtee alenemaan.

Täällä on arvosteltu aika paljon harjoitettua talouspolitiikkaa, mutta on väistämättä niin, että jos kotimaisen ostovoiman kasvu ei olisi tapahtunut, niin meillä olisi palvelualan työllisyys kääntynyt aivan toiseen tilanteeseen kuin se on tällä hetkellä. Se itse asiassa on aika hyvä suoritus, että näillä bkt:n karmeilla vähenemisluvuilla on kuitenkin työttömyyden taso pystytty pitämään alle 10 prosentin, ja näyttää siltä, että se siellä pysyykin, ellei sitten tämä kansainvälinen kriisi lähde eskaloitumaan.

Mutta haluaisin tuoda tässä sellaisen terveisen, jonka olen tuolta kentältä niitten ihmisten parista saanut, jotka te-toimistossa käytännössä tätä aktiivista työvoimapolitiikkaa harjoittavat. Sieltä viesti on se, että tällä hetkellä pula ei ole työvoimapolitiikan määrärahoista vaan niistä henkilöistä, jotka niitä määrärahoja myöntävät, ja sieltä on tullut jopa niin selvää viestiä, että olisi parempi, että osa niistä määrärahoista käytettäisiin siihen, että ne käytettävät määrärahat tulee järkevästi käytettyä niin, että henkilöitä ohjataan sellaisiin toimiin, jotka tosiasiassa edesauttavat heidän työllistymistään. Tämä on hyvin tärkeä asia.

Olen itsekin aikaisemmin toiminut työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana ja nähnyt sen, että mikään ei ole pahempaa kuin menetetty toivo, ja tarkoitan tällä sitä, että kun ihmiset näille kursseille ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvat, he odottavat, että he pääsevät sitä myötä elämässään eteenpäin ja he pääsevät työllistymään. Jos tulee uusi takaisku, niin se vetää entistä alemmaksi. Eli on erittäin tärkeää se, että näitä rahoja käytetään järkevällä tavalla, ja koska lisämenoja tässä taloudellisessa tilanteessa ei voida esittää, niin on viisaampi säästää jopa vähän sieltä määrärahoista ja varmistaa, että asia voidaan asianmukaisesti hoitaa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, oli täällä ed. Vehkaperän aikaisemmin esille nostama asia siitä, missä ja millä tavalla ammattikorkeakouluopetusta pitää Suomessa jatkossa harjoittaa.

En pidä siitä suuntauksesta, että ammattikorkeakouluopetus keskitettäisiin pelkästään maakuntakeskuksiin. Tällaista trendiä on liikkeellä. Tiedän, että sitä on voimakkaasti opetushallinnossa, ja myöskin virkamiesvalmistelu on jo tähän suuntaan ollut vahvasti menossa. Ymmärrän sen, että niitä koulutusohjelmia ja yksittäisiä paikkakuntiakin, missä opetusta tällä hetkellä annetaan, on varmasti liikaa. Mutta koska olen tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan roolissa kiertänyt lähes kaikki ne suomalaiset paikkakunnat, joissa on tullut isoja rakennemuutoksia, niin usein ne ovat niitä samoja paikkakuntia, missä on myöskin niitä ammattikorkeakouluja, ja jos sieltä viedään se kehittämisen elementti, niin ei voida myöskään järkevästi käyttää niitä rakennepolitiikan rahoja, joilla yritetään pelastaa niitä menetettyjä työpaikkoja ja korvata niitä työpaikkoja.

Eli kyllä tässä yhteiskunnan kehityksen täytyy mennä yksi yhteen. Koulutuksen pitää palvella työelämän tarpeita, ja sen tulee olla johtavana ajatuksena tässä asiassa, että sitä kautta pitää rakentaa se verkko, jolla toimitaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Satosen puheenvuoron, hyvän puheenvuoron, johdosta haluan vielä todeta, etten tule väärin ymmärretyksi, että ed. Satonen kuuluu kyllä siihen joukkoon, jonka linja pitää kaikilla foorumeilla. Hänellä on samanlaista viestintää niin täysistunnoissa kuin tuolla kentälläkin, että havaintoni ovat tässä mielessä hyvin positiivisia, vaikken kaikista asioista hänen kanssaan olekaan samaa mieltä. Mutta hatunnosto sille, että hän on linjakas puheissaan. Hänellä on vain yksi totuus.

Mehän syömme, ed. Satonen, juuri tälläkin hetkellä enemmän kuin tienaamme. Valtion budjetissa velkaantumisvauhti on niin kova, että joka neljäs euro on velkaeuro. Tämän vuoksi sosialidemokraatit ovat tehneet sen viimeisimmän ponsilausuman, mihin kiinnitän huomiota, että "eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kahden vaalikauden mittaisen julkisen talouden tasapainotusohjelman." Tämä on meidän vastuullista oppositiopolitiikkaamme.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Saarista hänen kommenteistaan ja samalla tavalla voin todeta ed. Saarisesta, että ainakin minun saamani informaation mukaan myöskin hän itse noudattaa täällä mainitsemiaan periaatteita vastuullisuudesta. On hyvä, että tehdään tällaisia pitkänkin aikavälin tavoitteita siitä, miten julkista taloutta tasapainotetaan, koska varmaan siinä menee enemmänkin kuin yksi vaalikausi, että tämä talous saadaan kuntoon. Mutta kyllä tässä myöskin sellainen asia on, että niitä toimenpiteitä pitäisi tehdä jo nyt, ja tässä suhteessa olen kyllä pettynyt. Tämä Ahtelan työryhmä sai asiansa oikeaan suuntaan ja niitä asioita pitää viedä eteenpäin työssäjaksamisen yms. kautta, mutta myöskin Rantalan työryhmän työurien pidentämishomma olisi täytynyt saada jo eteenpäin tässä vaiheessa. Nyt me hukkaamme kyllä aikaa, kun nämä kaikki asiat siirtyvät sinne tulevaan kevääseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn todellakin ed. Satosen esille tuomaan ajatukseen. Koulutusta pitää olla myös seutukunnilla, eikä kaikkea pidä keskittää maakuntakeskuksiin. Samoin liikennettä pitää olla myös seutukunnilla ja niitten kuntien ja alueiden välillä, jotka ovat seutukunnilla, ja tämän vuoksi vielä alleviivaan linja-autoliikenteen merkitystä maaseudulla.

On välttämätöntä, että me löydämme ne keinot, joilla linja-autoliikenteellä on toimintaedellytykset. Kyse on perheyrityksistä, joilla on merkittävää työllistävää vaikutusta. Jos me menetämme perheyrityspohjaisen linja-autoliikenteen, silloin meillä tapahtuu jotain sellaista, missä menetämme jotain ainutlaatuista koko maailmassa. Meillähän Suomessa linja-autoyrittäjät ovat perheyrityksiä, ja ainakaan minulla ei ole tiedossa, että missään muualla olisi näin erinomaisen hyvällä tavalla linja-autoliikenne rakenteellisesti järjestetty kuin se on Suomessa pääosin yksityisyrittäjien toimesta. Tämäkin on yksi näkökohta, miksi yleiselle liikenteelle tulee osoittaa riittävät toimintaedellytykset, jotta ne palvelut, joita julkiselta liikenteeltä kansalaiset odottavat, ovat tarjolla.

Täällä on viitattu myöskin ratainvestointeihin. Täällä on todettu, että hyvin laajalti vallitsee yksimielisyys Seinäjoki—Oulu-radasta, sen kunnostamistarpeista. Itse olen monta kertaa halunnut vauhdittaa tämän radan kunnostamista sillä, että olemassa oleva rinnakkainen raidepari, joka on Ylivieskasta Iisalmeen hyväkuntoista rataa, lähtisi tältä Ylivieska—Iisalmi-radalta Haapajärveltä Saarijärven ja Äänekosken kautta Jyväskylään, ja Jyväskylästähän pääsee taas eri suuntiin: etelän suuntaan joko vaihtoehtoisesti Haapamäen kautta tai sitten Jämsän kautta. Tästä saataisiin radan kunnostustöitten ajaksi osalle liikennettä korvaava reitti, ja silloin radan kunnostustöitä ei tarvitsisi, ainakaan kaikkia, tehdä liikenteen ollessa päällä ja rajoittamaan liikennettä.

Tavarajunia voitaisiin aivan hyvin ajaa diesel-vedolla sitä Keski-Suomen rataa pitkin, jonka reittiä äsken toin esille. Se rata vain tulisi nyt ennen tätä Pohjanmaan-radan kunnostamista rakentaa, peruskorjata siihen kuntoon, että se kestäisi merkittävän tavaraliikenteen. Kun Jämsän kautta kulkeva Orivesi—Jyväskylä-rata kunnostettiin, niin sitä ennen laitettiin kuntoon Orivesi—Haapamäki-, Haapamäki—Jyväskylä-rataosuus, ja tätä voitiin käyttää sitten, kun rata oli liikenteeltä suljettuna kunnostustöitten aikana. Ja kun ei ole liikennettä, silloin kunnostustyöt kesäkaudella voidaan tehdä hyvinkin tehokkaasti. Elikkä esitän tätä Keski-Suomen-radan vaihtoehtoa kunnostettavaksi jo ennen Pohjanmaan-radan töiden pitkälle etenemistä, jotta on vaihtoehtoinen reitti. Väitän edelleen, että tämä Keski-Suomen-rata voitaisiin panna siihen kuntoon, mitä tämä liikenne edellyttää, niillä säästöillä, mitä Pohjanmaan-radan kunnostuksessa tulee, kun se voitaisiin tehdä ilman, että siinä on liikenne rasitteena.

Edelleen täällä on viitattu siihen, että kun Seinäjoki—Oulu-väli tulee kuntoon, se pitäisi tehdä kahden raideparin radaksi. Nyt tulee kysymys Seinäjoen eteläpuoleisesta liikenteestä. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että rata Seinäjoelta etelään on jo kahden raideparin rata. Toinen on vanha, perinteinen, vuonna 1883 valmistunut Seinäjoki—Haapamäki—Orivesi—Tampere-rata, taikka niin kuin se silloin oli Tampere—Haapamäki—Nikolainkaupunki-rata aina Vaasaan asti, jonka Seinäjoki—Vaasa-osuus sähköistetään. Näkisin, että nyt jo tätä varten, kun pohditaan, mitenkä sitten Seinäjoelta etelään, kun tulee pullonkaula, pitäisi käydä kunnostamaan tämä vanha Pohjanmaan-rata Haapamäen kautta liikenteelle.

Samoin täällä on viitattu kaivosliikenteen tarpeisiin. Silloin koko Suomen poikkirata, jonka ministeri Vehviläinen pelasti Huutokoski—Savonlinna-osuudelta, tulisi rakentaa myös hyvään kuntoon Haapamäki—Parkano—Pori-osuudelta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että lähtökohtaisesti olisi erittäin hyvä, että silloin kun käydään tärkeätä poliittista debattia eduskunnassa, sekä pääministeri että valtiovarainministeri olisivat paikalla. Tiedämme, kuinka tiukkoja heidän aikataulunsa ovat, (Ed. Saarinen: 6 tuntia on ollut aikaa!) mutta täytyy sanoa, että kun kyseessä on kuitenkin tämmöinen kehyskeskustelu, niin olisi ihan perusteltua, että he olisivat ainakin alkuvaiheessa paikalla ja ottaisivat kantaa ja selvittäisivät hallituksen toimenpiteitä, koska nytkin ollaan siinä tilanteessa, että sosialidemokraattien toimesta väitetään hallituksen tekevän yhtä sun toista, ja tietysti näihin väitteisiin vastaaminen olisi ollut hallituksen keskeisten ministereitten tärkeä tehtävä.

Arvoisa puhemies! Täällä on useammassa yhteydessä väitetty, että veronalennukset ovat syy valtiontalouden alijäämään, ja täytyy sanoa, että harvemmin niin virheellistä väitettä tässä salissa esitetään. Rakenteelliset veronkevennykset ovat koko nelivuotiskauden aikana olleet runsaat 1 miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan, jos otetaan sitten inflaatiotarkistukset ja muutkin, puhutaan noin 2 miljardista.

Jos me katsomme, paljonko suhdanteet ovat vaikuttaneet tuloverokertymään, ne ovat vaikuttaneet yli 10 miljardia euroa. Yhtenä esimerkkinä, joka on valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todettu, on se, että syyskuussa 2008, kun arvioitiin valtion verotuottoja, arvio meni 7 miljardia pieleen. Eli ne arvioitiin 7 miljardia liian suuriksi, eikä tietysti voitu ennakoida sitä, mikä sukellus taloudessa tapahtuu. Eli veronkevennykset eivät ole minkäänlainen syy valtiontalouden alijäämään, vaan kyllä se on yleinen taloudellinen kehitys, (Ed. Saarinen: Velalla nekin katetaan!) jolla on tässä suhteessa keskeinen vaikutus.

Sitten toinen asia, josta täällä on paljon keskusteltu, on tietysti suhdannepolitiikka ja sen oikea-aikaisuus. Tältä osin täytyy sanoa, että mielestäni hallitus on ollut tällä kertaa poikkeuksellisen oikea-aikainen kaikissa toimenpiteissään. Ensinnäkin, sinänsä ei ole yllättävää, että vuonna 2008 tuli taantuma, josta sitten tuli lama. Kyllä tämä seitsemän vuoden sääntö pitää aika hyvin paikkansa; seitsemän vuoden välein meillä on voimakas laskukausi tai jopa lama. Näin oli vuosina 2000—2001, jolloin oli it-kupla. Vuosina 1991—1993 oli edellinen vahva sukellus, ja täytyy sanoa, että kun muistelen aikaa 1990-luvun alkupuolella, niin silloin oikeastaan markkinat aidosti heiluttivat Suomen taloutta. Jouduttiin toimimaan markkinoiden ehdoilla. Tällä kertaa hallitus on voinut talouspoliittisilla toimenpiteillään ohjata markkinoiden kehitystä ja mihinkään paniikkitilanteeseen ei ole jouduttu, mistä hyvänä esimerkkinä on se, että esimerkiksi pankkitukeen ei ole jouduttu turvautumaan Suomessa, joten tässä suhteessa toimenpiteet ovat olleet varsin hyviä.

Mitä oikea-aikaisuuteen tulee, silloin kun teimme hallitusohjelmaa, silloin jo varauduttiin siihen, että vuosina 2009—2010 tarvitaan aktivointitoimenpiteitä, koska silloin arvioitiin, että kehitys on lähellä nollakasvua. Tietysti arvio meni siltä osin pieleen, ei voitu odottaa, että voidaan sukeltaa niinkin voimakkaasti kuin 7,8 prosenttia, mutta joka tapauksessa siihen varauduttiin. Ja sitten jos katsotaan vuoden 2008 loppua, vuotta 2009, kaikki lisäbudjetit ovat tulleet hyvään tarpeeseen varsin oikea-aikaisesti, ja ehkä viimeisimpänä esimerkkinä tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvio, nuorison työllisyys -lisäbudjetti. Niin kuin tiedetään, työttömyys tulee olemaan kaikkein korkeimmillaan nyt touko—kesäkuussa, kun koulut päättyvät, nimenomaan nuorisotyöttömyys, ja hallitus välittömästi vastaa tähän lisäresursseilla ja luomalla tuhansia työpaikkoja. Tältä osin voi todeta, että suhdannepolitiikka on täsmälleen kohdallaan.

Sen sijaan mitä tulee demareitten talouspolitiikkaan, niin en nyt oikein tiedä, mitä mieltä pitäisi olla. Olisi mukava kuulla, haluavatko he nyt kiristää taloutta vai stimuloida taloutta. Tältä osin olisi hyvä tietää, mikä on heidän suhdannearvionsa tällä hetkellä. Ehkä neuvona voi todeta, että SAK on sitä mieltä, että tässä vaiheessa ei vielä tarvita minkäänlaisia kiristäviä toimenpiteitä, mutta ehkä ensi keväänä tarvitaan päätöksiä, joissa sitten taloutta kiristetään.

Puhemies! Lopuksi täytyy todeta, että polku tästä eteenpäin on hyvin selvä, ja sen kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katainen on selvästi osoittanut. Tässä maassa tarvitaan työnteon lisäämistä, joka tarkoittaa sitä, että työuria on pidennettävä, ja olen kyllä sitä mieltä, että ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan Suomeen. Kun he tekevät täällä työtä, kuluttavat, niin talous kasvaa vahvaa vauhtia, ja siitä Yhdysvallat on hyvä esimerkki. Valtion ja kuntien toimintoja voidaan ehdottomasti tehostaa vielä ja sillä tavalla säästää veroeuroja. Lisäksi täytyy todeta, että varmasti menojäädytys sinänsä on ihan hyvä asia. Olisi mielenkiintoista kuulla ed. Heinäluomalta, ovatko demarit sitä mieltä, että esimerkiksi lapsilisien indeksitarkistukset, jotka nyt tulivat lakisääteiseksi, pitäisi poistaa, onko se tämä oikea jäädytyskeino vai mitä demarit tällä tarkoittavat. Täytyy sanoa, että varmasti joudumme jonkunlaisia säästöjä sitten tekemään, kun kasvu on uskottavasti ja vahvasti alkanut. Verojakin joudutaan kiristämään. Tietysti parasta on se, jos ne voivat kohdistua ensi sijassa ympäristöhaittoihin. Se on varmasti oikea verotuskohde.

Kaiken kaikkiaan tarvitaan uskottava suunnitelma. Uskon, että tältä pohjalta, jonka tämä budjettikehys nyt meille luo, tuo suunnitelma voidaan laatia siinä vaiheessa, kun taloudellinen kasvu alkaa.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! On syytä tätä veropolitiikkaosiokeskustelua jatkaa, koska se on aika keskeisessä osassa liittyen tähän tarpeeseen tasapainottaa julkista taloutta. Nythän tämä hallitus on tehnyt ennätyssuuret veronalennukset tällä vaalikaudella, bruttomääräisesti tähän mennessä noin 4 miljardia euroa, ja lisää on tulossa, niin kuin aikaisemmin viittasin. On syytä epäillä, että hallitus tulee vielä, vaikka valtion kassa on tyhjennetty, tuomaan tänne yhden ehdotuksen tämän kevään aikana, ennen kuin kesälomille päästään, ja siinä vielä kerran ohennetaan valtion veropohjaa. Kun näin tehdään, siis 4 miljardia bruttomääräisesti — ja nettomääräisesti, kun katsotaan kiristykset siitä pois, niin ollaan yli 3 miljardin euron aukossa — ja kun katsotaan tämä kumulatiivisesti koko vaalikauden aikana, niin ollaan ilmeisesti tilanteessa, että lähes 10 miljardia euroa, joudutaan ottamaan velkaa näiden veronalennusten rahoittamiseen, lähes 10 miljardia euroa yhteensä. Sen verran pannaan lisää veronalennusten rahoittamiseen, eivätkä kokoomusta ole yhtään kylmänneet nämä ratkaisut. Ei ole yhtään tullut semmoista puheenvuoroa, että nyt on liian suuret alennukset menossa. Ainut, joka on tässä suhteessa ollut rehellinen, on ollut eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, joka aikaisessa vaiheessa varoitti, että tässä valtiontaloudessa on sekä meno- että tulopuoli mukana.

Mutta kokoomuksen johdolla on tehty erittäin kovaa veropolitiikkaa. Nyt kun ollaan EU:n keskitasossa verotuksessa, niin täytyy sanoa, että on mahdotonta ylläpitää parempia palveluita ja parempaa sosiaaliturvaa ja maksaa keskitason alle näistä palveluista ja sosiaaliturvasta. Tämä kehitys on luonteeltaan välttämätön ja looginen, sillä jos viedään verotulot alas, niin tullaan tilanteeseen, jossa on uhkana velkaantuminen, ja sitten ruvetaan katsomaan, mitä tehdään, ja sitten meille tuodaan asiantuntijajoukko, joka julistaa, kuinka ollakaan, sen jälkeen, kun ensin on hyväksytty ja oltu hiljaa näistä veronalennuksista, että on parempi leikata julkisia menoja kuin lisätä veroja. Näin ollaan tässä spiraalissa alaspäin menossa. Ketkä tästä joutuvat kärsimään? Tietenkin ne, jotka ovat eniten julkisten palvelujen tarpeessa, ja ne, jotka tarvitsevat eniten sosiaaliturvaa, eli pienituloiset ihmiset ja myös keskituloisista suuri osa. He ovat suurimpia häviäjiä tässä menossa, joka on nyt parhaillaan käynnissä. Tämä palaa veropolitiikkaan. Nyt ei voida sanoa, niin kuin kokoomus sanoo ja ministeri Katainen sanoo silloin, kun hän täällä on. Tänään en ole kyllä häntä nähnyt. Oliko istunnon alussa paikalla? (Ed. Saarinen: Painoi nappia!) — Painoi nappia ja lähti pois. — Mutta aikaisemmin hän on sanonut, että joo, että nyt tämä hallitus, edellinenkin hallitus alensi veroja. Epäilemättä, meillä oli 1990-luvun laman jälkeen perintönä aivan ylikireä verotus, ylikireä erityisesti palkansaajien ja eläkeläisten verotus. Se on ollut välttämätöntä purkaa, mutta se purkaminen on tehty edellisen hallituksen päättäessä työnsä. Sen jälkeen tehdyt veronalennukset tulevat tilanteessa, että ne joudutaan maksamaan uhkana siitä, että ne maksetaan heikentyvinä palveluina ja sosiaaliturvan leikkauksina.

Kokoomuksen pitäisi vastata ed. Sasin kysymykseen, että kun nämä veronalennukset on tehty, niin voidaanko enää toteuttaa näitä hallitusohjelmalupauksia ja Sata-komitean lupauksia paremmasta sosiaaliturvasta. Teidän pitää siihen vastata, ei meidän. Te olette alentaneet nämä verot, te olette kieltäytyneet meidän tekemistämme veroehdotuksista, muun muassa energiayhtiöiden ylisuurten voittojen takaisinperinnästä valtiolle ja monesta muusta. Te tiedätte, kuinka alas verotus on viety. Teillä pitäisi olla näköala, onko, jos viedään näin alas verotus, samaan aikaan mahdollisuus lisätä julkisia menoja. Ensimmäinen rehellinen puheenvuoro tästä asiasta kuultiin tänään, kun ed. Ben Zyskowicz sanoi tämän loogisen tosiasian — tosin hän jätti sen pois, että on veronalennusten kautta syöty yhteiskunnan tulopohjaa, mutta sen hän suostui sanomaan, että joutuu kysymään, onko syytä täällä paljon elvistellä näillä lupauksilla paremmasta sosiaaliturvasta.

Olen koko ajan katsonut kauhulla tätä menoa, jota on tämän hallituksen kaudella nyt loppukautta kohti kiihdytetty. Verotulot viedään pois ja sitten tullaan toteamaan, että hienoja päätöksiä on tehty, miten parannetaan sosiaaliturvaa, mutta ei huomatakaan, että se tehdään kaikki velaksi. Kuinka kestävää tämä on? No, eihän tämä tietenkään ole kestävää.

Tässä on tämän kehyksen suuri ongelma, että se ei anna minkäänlaista ratkaisua siihen, millä tämä uhkaava veropohjan rapautuminen poistetaan. Sitten se jättää annetuksi tämän, että jostain tapahtuu tämä työllisyyden kasvu. En ole vielä niin optimistinen kuin ed. Sasi oli suhteessa tähän talouskehitykseen, että me olemme nyt varmasti paremmalla pohjalla. Kyllä tämä on aika huolestuttavaa, että Suomessa vielä kolme ensimmäistä kuukautta mennään alaspäin viime vuoden lopusta, 0,4 prosenttia viime vuoden lopusta alaspäin. Se on karmea luku. Nyt täytyy katsoa, mitä tapahtuu: lähteekö kasvu liikkeelle vai ollaanko tilanteessa, että joudutaan katsomaan nollakasvulukemia jonkin aikaa. Toivotaan, että kasvu lähtee liikkeelle, mutta toivo ei riitä, vaan tarvitaan sitä, että rahaa käytettäisiin nyt työpaikkojen luomiseen ja vanhoista työpaikoista kiinnipitämiseen.

Sitten totean vielä tähän liittyen yhden asian, joka on metsäteollisuus. (Puhemies: 5 minuuttia!) Meidän kivijalkaamme on nyt pidetty epävarmuudessa energiaverotuksen osalta toista vuotta. Toista vuotta on kulunut. Meille on kerrottu, että tulee energiaveroratkaisu. Vieläkään ei tiedetä, mikä sen sisältö on, ei vieläkään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana yliopistouudistuksesta ja niistä ongelmista, joita kentällä tällä hetkellä koetaan. Yliopistot toimivat tällä hetkellä hyvin ristiriitaisten odotusten alla, ja epävarmuus kentällä on suuri. Yliopistouudistuksella sinällään ja pohjimmiltaan oli hyvät tavoitteet — opetuksen ja tutkimuksen vahvistaminen ja taloudellisen toiminnan lisääminen — mutta kuitenkin tämä todellinen tilanne siltä osin on osoittautunut entistä haastavammaksi. Yliopistouudistuksen käsittelyn yhteydessä nousi esiin huoli muun muassa siitä, kuinka yliopistojen perusrahoitus turvataan, ja hallitus sanoi lupaavansa perusrahoituksen turvaamisen, mutta käytännössä tilanne on kuitenkin osoittautunut huomattavasti vaikeammaksi eikä tämä käytännössä ole toteutunut hallituksen lupausten mukaisesti.

Pelkona oli, että maahamme luodaan kahden kerroksen väkeä. Pelkona oli myös, että yliopistojen sivistyksellinen asema ja rooli tulevat muuttumaan riittämättömän rahoituksen takia. Me olemme voineet nähdä ja kuulla, että nämä pelot ovat osaltaan toteutuneet, ja yliopistoille tuli uuden asemansa takia uusia maksuja ja tehtäviä, joita niillä ei aikaisemmin ollut. Uusi yliopistolaki toi myös uusia menoja, kuten työnantaja- ja työttömyysvakuutusmaksuja, joita nyt sitten muun muassa uudella poikkeuslailla korjattiin.

Nyt yliopistojen rehtorit tai uusi palkattu koordinaattori tai projektihenkilö keräävät rahaa eri puolella Suomea, jotta yliopistojen perusrahoitus pystytään turvaamaan. Tämä ei missään mielessä voi olla yliopistojen perustehtävänä, ja pelko siitä, että perustyö eli perusopetus sekä tutkimus- ja kehitystyö kärsivät uuden lain takia, on osoittautunut käytännössä todelliseksi.

Nyt yliopistot kamppailevat olomassaolonsa puolesta. Yt-neuvotteluja on käyty muun muassa Oulun yliopistossa, ja siellä vähennetään väkeä (Puhemies: 2 minuutti!) noin 68 henkilöä ja Kajaanin yksikkö on lakkautettu kokonaan. Tämä ei voi olla uuden yliopistolain tarkoitus.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä kaukojunaliikenteen ostomäärärahoihin. Liikenne- ja viestintävaliokunta lausunnossaan pitää rahoituksen laskua kestämättömänä ja toteaa: "- - asiantuntijoiden mukaan lasku vaarantaa erityisesti maaseudun vähäliikenteisten ratojen liikenteen jatkumisen. Operaattori joutuu saadun selvityksen mukaan tekemään vuoden 2012 ostoliikennettä koskevat miehistö- ja kalustoratkaisut jo vuoden 2011 keväällä. Jotta liikenteen vähenemistä ei tapahtuisi, tulee valtion tarvittavat lisärahoituspäätökset tehdä seuraavan" — elikkä tulevan vuoden — "talousarvion käsittelyn yhteydessä." Jos tämä kaukojunaliikenteen ostomääräraha vähenee 31,5 miljoonasta eurosta vuodessa tuohon 20 miljoonaan euroon, se väistämättä tarkoittaa käytännössä ostoliikenteen vähentämistä yli kolmanneksella. Mutta se voi merkitä myöskin enemmän, jos ei ole varmuutta kalustohankinnoista. sekä veturikalustosta, kiskobusseista että myöskin tarvittavasta vaunukalustosta, ja silloin tilanne on hyvin ongelmallinen.

Kyse ei ole merkityksettömästä asiasta. Nämä ovat pääratojen syöttöliikennettä ja myöskin maakuntien välistä liikennettä. Muun muassa Haapamäen kautta kulkeva liikenne on Pohjanmaan maakuntien, Keski-Suomen ja Pirkanmaan välistä liikennettä ja kaikkiin kolmeen suuntiin edustaa myöskin merkittävää syöttöliikennettä. Jos ei tätä liikennettä olisi, se ei tulisi sitten pääradoillekaan, niin kuin se nyt tulee syöttöliikenteen osalta. Samalla tällä on myöskin paikallisliikenteellinen merkitys, kuten olen todennut.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kehykset on vuoteen 2014 asti rakennettu sille pohjalle, että valtio velkaantuu varsin nopeaa vauhtia. Tänä vuonnahan velan määrä on painettu 12 miljardiin euroon keinotekoisesti. Eli todellinen velkaantuminen tänä vuonna on lähes 14 miljardia, mutta hallitus otti Suomen Pankilta vähän lisää käyttövaroja, ja sitten tässä valtion kassaa tyhjennetään yli miljardilla eurolla, eli näitä varaumia käytetään hyväksi, jotka ovat siis oman pääoman syömistä ja velkaan rinnastettavia.

Eli tänä vuonna todellinen velkaantumisvauhti on 14 miljardin luokkaa; ensi vuonna kehyksissä 8,5 miljardia; vuonna 2012 on 8,1 ja 2013 myös 8,1 miljardia euroa; ja vuonna 2014:kin vielä 7,9 miljardia euroa. Prosenttiosuus suhteessa bkt:hen nousee tämän vuoden 44:stä kauden loppuun yli 50:n, noin 51 prosenttiin. Prosenttiosuus ei vielä ole hirvittävän suuri, ei kansainvälisesti eikä kansallisestikaan, mutta kehityksen suunta on todella huolestuttava ja erityisesti myös siksi, että on suuri vaara ja jopa suuri todennäköisyys, että korkotaso nousee, mikä näkyy myös valtion lainoissa. Tällöin korkomenojen kasvu miljardiluvulla vuosittain johtaa siihen, että liikkumavara valtion budjetissa on lähivuosina erittäin ahdas.

Tämä on meidän pidettävä vakavasti mielessä, ja tätä tosiasiaa vasten on myös menoja tarkasteltava ja samoin tietysti tuloja eli veroratkaisuja. Äärettömän tärkeää on, että valtion hallinnon ja toimintojen tehostamista jatketaan, kuitenkin siten, että ei tehdä tarpeettomasti työttömiä eikä ajeta ihmisiä ahdinkoon, mutta tuottavuuden kasvattaminen on tarpeen. Toisaalta työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen on välttämätöntä. Sillä pidetään ihmisten talous kunnossa ja tuotanto pyörimässä. Eli kaikkien tarvittavien toimenpiteiden tähtäimessä tulee olla työllisyyden hoito ja yritystoiminnan edellytysten turvaaminen. Mutta kun on julkisesta sektorista kysymys, niin kuntien ja valtion osalta on myös huolehdittava siitä, että pidämme sivistysvaltion edellyttämällä tasolla ne etuudet ja palvelut, joita se kansanosa tarvitsee, joka ei omaa toimeentuloaan pysty hankkimaan.

Arvoisa puhemies! Nämä bkt-luvut, jotka tämän vuoden alussakin ovat menneet miinusmerkkisiksi, ovat kyllä vakava huolenaihe siihen nähden, että tilanne ei koko kansantaloudessa eikä myöskään eurooppalaisessa taloudessa ole kääntynyt ratkaisevasti parempaan suuntaan, vaan elämme suurten riskien alla ja nämä riskit saattavat minä päivänä tahansa laueta käsiin.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio hallinnonalojen puolelta.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan ja hallinnonalan osalta hallitus on jättänyt muun muassa Makeran varojen osuuden seuraavan eduskunnan käsiin avoimena. Monelta muultakin osin maa- ja metsätalousministeriön pääluokka on hyvin epämääräisellä ja hataralla pohjalla. Sitä ihmettelen, kun ottaa huomioon hallituspohjan ja johtavan hallituspuolueen. Kyllä meidän pitää kaikkina aikoina omasta elintarviketaloudestamme huolta.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa käsittelimme työ- ja elinkeinoministeriön ja erityisesti elinkeinopuolen osuutta. Täällä pistää silmään erityisesti se, että täälläkin on jätetty seuraavan eduskunnan päätettäväksi muun muassa yksinyrittäjätukilisäykset työllisyysperusteisiin investointeihin ja yritysten kehittämisavustuksiin (Puhemies: 5 minuuttia!) sekä kuljetustukijärjestelmän jatkoon. Mielestäni nämä ovat sellaisia aluepoliittisia ja työllisyyspoliittisia toimenpiteitä, joita ei hallitus saisi jättää unholaan, mutta nyt se on jättänyt. Ei ole mitään suunnitelmaa, miten edetään tältä osin.

Vielä lopuksi totean, että myös kotimaisen uusiutuvan energian kehittäminen on tässä kehyspäätöksessä aivan käsittämättömällä tavalla unohdettu. Täällä ei ole siitä oikeastaan yhtään mitään, vaikka sen pitäisi olla juuri nyt vahva panostuksen kohde sekä työllisyys- että ilmasto- ja energiapolitiikan suhteen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Joudun vielä palaamaan ed. Heinäluoman puheenvuoron johdosta tähän veroelvytykseen ja verotuksen keventämiseen.

Kuten aikaisemmin jo totesin, jos me katsomme tuloverotusta ja sen keventämistä, niin rakenteellinen kevennys on toista miljardia, ja jos sitten katsotaan kaiken kaikkiaan, paljonko verotulot ovat supistuneet, niin kysymys on yli 10 miljardista, ja se johtuu suhdanteista, suhdanteitten muutoksesta. Kuten mainitsin, syyskuussa vuonna 2008 verotuotto vuodelle 2009 arvioitiin 7 miljardia suuremmaksi kuin miksikä se lopulta muodostui, mikä kuvastaa sitä, kuinka kysymys on suhdanteitten aiheuttamasta verotulojen vähentymisestä.

Jos sitten katsotaan veroastetta — nyt joudun muistista ottamaan — niin pari vuotta sitten mielestäni veroaste oli noin 43 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tänä vuonna se lienee 46 prosenttia, eli veroaste on tosiasiassa tässä suhteessa noussut. Eli voi sanoa, että tämmöistä veronkevennyspolitiikkaa, joka olisi vastuutonta, ei ole harrastettu missään suhteessa.

Sitten täytyy todeta, kun täällä ed. Heinäluoma sanoi, että tarvitaan verotuksen vahvistamista, ja osoitti yhtenä esimerkkinä windfall-verotuksen energiayhtiöitten osalta, että se on mielenkiintoinen ajatus sinänsä, kun sosialidemokraatit ovat tähän asti sanoneet, että sähköveroa ei saa korottaa yhtiöille ainakaan liikaa, koska se heikentää työllistymistä ja yritysten aktiviteettia. Tosiasiassa tilanne on se, että jos laitetaan windfall-vero, se on käytännössä sama kuin sähkövero, koska joka tapauksessa yhtiöt tulevat siirtämään sen veron hintoihin ja sitä kautta rokottamaan teollisuutta. Voi sanoa, että sillä on aivan sama merkitys kuin sähköverolla, joten tässä suhteessa tietysti täytyy toivoa, että sosialidemokraatit olisivat johdonmukaisia, että ei sitten yhdellä kädellä oteta rahaa sisälle ja toisella sitten anneta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä palata opetusministeriön toimialaan ja lähinnä lukukausimaksukysymykseen. Hallitus on tämän hallituskauden aikana lisännyt epävarmuutta nimenomaan opetusministeriön eri työryhmien esityksillä, kun nämä ovat esittäneet lukukausimaksuja yliopisto-opiskelijoille ja korkeakouluopiskelijoille. En voi millään tavalla hyväksyä näitä linjauksia.

Olen hämmästellyt sitä, että vaikka opetusministeri ponnekkaasti täällä sanoo, että hän ei ole näitten asioitten takana, niin en voi ymmärtää sitä, että ministerin työryhmät kuitenkin useampaan otteeseen esittävät näitä lukukausimaksuja. Toivon ehdottomasti sitä, että hallitus pitää kiinni yliopistoille ja opiskelijoille lupaamastaan tavoitteesta siitä, että lukukausimaksuja ei tulevaisuudessakaan Suomeen tule.

Toinen asia, joka liittyy myös näihin lukukausimaksuihin, on se, että meillä on kokemuksia jo peruskoulusta siitä, että Helsingissä olevassa kansainvälisessä peruskoulussa, joka on tarkoitettu Euroopan unionin työntekijöille ja nimenomaan heidän lapsilleen, näillä lapsilla on lukukausimaksu. Ja kun tässä koulussa ei ollut riittävästi oppilaita, niin opetusministeri laajensi opetusta myös suomalaisiin lapsiin, jotka maksavat tällä hetkellä lukukausimaksua ensimmäisestä luokasta lähtien 1 005 eurosta ylöspäin riippuen siitä, millä luokalla nämä lapset ovat. Tämä on mielestäni jo eräänlainen avaus siihen, että suomalaisilla lapsilla on lukukausimaksut, ja sitä kautta kannan suurta huolta, että tämä ei ole sitten päänavaus myös muihin kouluihin.

Hämmästelen myös sitä, että tähän ei ole kiinnitetty aikaisemmin (Puhemies: 2 minuuttia!) suurempaa huomiota julkisuudessa. Olen varma, että tämän kehyskauden aikana tullaan palaamaan sekä perusopetukseen liittyvään maksuttomaan opetukseen sekä myös yliopisto- ja korkeakoulujen maksuttomaan opetukseen. Toivottavasti siihen suhtaudutaan edelleen samalla lailla kuin tähän mennessä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi ekonomina tietää, että tämä veroaste on jakolasku, ja silloin kun kansantuote tippuu dramaattisesti, siitä seuraa, että veroaste näyttää nousevan. Eli siitä ei saada ihan oikeaa vertailukohtaa hallituksen veropolitiikan arvioimiselle.

Mitä lukuihin tulee, niin omat lukuni tulevat hallituksen valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2010, ja sivulla 54 on kerrottu keskeisten perustemuutosten verotuottovaikutuksia. Se on siis hallituksen omaa kertomaa siitä, mitä nämä veroperustemuutokset tarkoittavat, ja bruttomääräisesti nämä ovat tällä vaalikaudella 4 miljardia ja nettomääräisestikin runsaat 3 miljardia euroa. Eli valtaisa veronalennusohjelma on pantu toimeen, ja se on osatekijä, joka johtaa siihen, että joudumme ottamaan mielettömän määrän lisää velkaa ja maksamaan korkeita korkomenoja tämän velan johdosta. Ja sitten kun otetaan paljon velkaa näiden veronalennusten jälkeen, todetaan, että tarvitaan julkisten menojen leikkauksia. Tällä tiellä nyt, ed. Sasi, ollaan.

Mitä tulee windfall-voittoon, niin se ei tietenkään ole mikään sähkövero. Windfall-käsitehän lähtee siitä, että tulee näitä tuulen tuomia tuloja tietyille yhtiöille, joilla on vanhaa tuotantoa, vanhaa vesivoimatuotantoa, vanhaa ydinvoimatuotantoa. Kun me toteutimme tämän Kioton mukaisen päästöohjelman, se tarkoittaa automaattisesti sitä, että sähkönhinta Pohjoismaissa asettuu sen korkeimman tuotantotavan kohdalle, ja ne, joilla on tämä vanha tuotanto, saavat suunnattoman hyödyn. Nyt kysymys on, että koko tämä ilmiö syntyy yhteiskunnan päätöksistä, pyrkimyksistä vähentää päästöjä. Olisi aika järkevää, että yhteiskunta ottaisi tätä hyötyä itselleen, vaikka vain osankin siitä. On arvioitu, että 300 miljoonaa olisi tämä vuotuinen tuotto. Se tarkoittaa sitä, että tämän vaalikauden verotuottomenetykset, kun tässä ei ole tehty mitään, ovat noin yksi miljardi.

Kokoomus ei halua istua tässä asiassa ei energiayhtiöiden varpaille eikä myöskään pankkien varpaille, vaan hissun kissun istutaan sitten eläkkeensaajien ja palkansaajien varpaille.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä veropolitiikka on todella tärkeä nyt arvioida. Menneisyydestä voi sanoa niin, että kyllä Vanhasen ykköshallituksessa, jossa sosialidemokraatit olivat vahvassa asemassa valtiontalouden hoitajina, tehtiin virheellisiä veropäätöksiä. Hyvätuloisia suosittiin. Varallisuusveroa olisi pitänyt korjata eikä poistaa. Sitten muutakin varmaan tapahtui, joka olisi voinut oikeudenmukaisuutta ja valtion tulopuolta pitää paremmin arvossa kuin mitä tapahtui. Nyt tämä Vanhasen kakkoshallitus kokoomuksen johdolla on jatkanut samaa hyväosaisten suosimista veronkevennyksin, ja sillä ei ole mitään perustetta työllisyyden eikä yritystoiminnankaan kannalta.

Työnantajien kelamaksun yksioikoinen poistaminen niin hyvin tuottavilta työnantajilta kuin vaikeuksissa olevilta oli virhe, ja nyt se sitten korvataan sillä, että pannaan äärettömän rajut energiaverot, joilla kerätään se aukko, mikä Kelan rahoitukseen näin syntyi. Se on mielestäni täysin virheellistä politiikkaa. En sitä silloin hyväksynyt enkä vieläkään, mutta edessä on se, että näin näitä energiaveroja joudutaan rajusti korottamaan, ja se on pienituloisille ihmisille myös suuri rasite.

Rahamarkkinaveroja ei kumpikaan hallitus ole tuonut esiin, vaikka kristillisdemokraatit ovat siitä äänestyttäneet vuosittain. Nyt on sitten tulossa, kun Eurooppa on kaatumassa. Haittaveroja myös pitää lisätä.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee tähän valtiontalouden tasapainottamiseen, niin ed. Kallis on tehnyt esityksen, että 2013 pitäisi olla jo tasapainossa. En pidä kyllä sitä valitettavasti ihan realistisena, mutta en myöskään ymmärrä, että sosialidemokraatit esittävät, että kahdeksan vuotta velkaannutaan ja (Puhemies: 2 minuuttia!) sitten vasta aletaan päästä tasapainoon. Se on kyllä vastuutonta velkapolitiikkaa ja valtiontalouden hoitopolitiikkaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemelle: päätöksiä tehdään ajassa. Viime vaalikaudella elettiin aikamoista korkeasuhdanteen aikaa. Sille pohjalle rakensi vielä nykyinenkin hallitus ohjelmansa. Nyt olemme huomanneet, että taloustilanne on muuttunut niin dramaattisesti, että tämän hallituksen ohjelmalta on kyllä pohja pudonnut jo kauan sitten.

Ed. Sasille, joka ei ole enää istunnossa mukana, olisin todennut, että hän puhui osatotuuden, eli osa veromenetyksistä johtuu suhdanteista, mikä on tietysti valitettavaa, mutta erittäin suuri osa johtuu myös siitä, että tämä hallitus on vapaaehtoisesti luopunut valtiolle kuuluvista tuloista: kelamaksusta, ruuan alvista, tuloveroja on alennettu. Sieltä ne miljardit löytyvät, ja kun valtion budjetista rahoitetaan noin neljäsosa jo velalla, niin jokaisesta kevennetystä veromiljardista ainakin sitten neljännes katetaan velkarahalla. Tässä mielessä tästä hallitusohjelmasta jääräpäisesti kiinni pitäminen hamaan loppuun saakka on ollut kyllä virheellistä ja erheellistä talouspolitiikkaa. Hallitus ei ole halunnut reagoida maailman muuttumiseen vaan ajaa tällä kurssilla kyllä maata aikamoiseen velkakierteeseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Se linja pitää huomata tässä, mikä on nykyisen hallituksen linja, jotta tässä ollaan menossa aika kovaa vauhtia tasaverosuuntaan. Se näkyy näissä veronkevennyksessä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja mitä tulee sitten tekemään. Senhän köyhät maksavat sitten, pienituloiset maksavat. Ja tavallaan, kun valtionveron kautta ei niitä pienituloisia saa rokotettua, niin sitten välillisten verojen kautta se lasku tulee lankeamaan näille siinä, jotta ostovoima kapenee, alvia nostetaan ja energiaveroja nostetaan, ja sehän tarkoittaa sitä, jotta siellä se ostovoima on pienempi.

Varallisuusveron poisto aikanaan oli täysi virheratkaisu, koska se antoi impulssin siitä, jotta isotuloisilta, taikka niiltä, joilla on paljon omaisuutta, verot poistetaan. Se pitäisi vaan tunnustaa Suomessa ja ottaa varallisuusvero käyttöön. Olen kyllä ymmärtänyt, jotta kepun puoluejohtajaehdokkaiden tentissä yksikään ei ollut palauttamassa varallisuusveroa, mikä kuvastaa sitä asennemaailmaa. Äsken luin nimittäin Maaseudun Tulevaisuutta tuossa työhuoneessa. (Ed. Kankaanniemi: Olisko demarit?) — Itse jos voisin, niin se palautettaisiin.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Varallisuusverosta on paljon puhuttu. Sehän oli 70 miljoonan euron tuotto, joka siinä verossa oli. On syytä kuitenkin palauttaa mieleen se tosiasia, että tuon edellisen hallituksen ratkaisujen yhteydessä sovittiin osinkojen saattamisesta verolle, asia, josta kokoomus ilmoitti vuoden 2003 vaalitaistelun yhteydessä, että he eivät lähde sellaiseen hallitukseen, joka tuo osingot verolle. Tuo osinkoverojen tuotto toi lähes 500 miljoonaa euroa lisää rahaa valtiolle. Se tarkoitti sitä, että verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta kokonaisuudessaan katsoen tuli yli 400 miljoonan euron voitto oikeudenmukaisuuden suuntaan, kun myös osinkotuottoja ryhdyttiin verottamaan.

Olisi siis oikein kertoa tämä koko kuva tästä asiasta ennen kuin otetaan sieltä yksi yksityiskohta. Tässä tapauksessa nimittäin edellisen hallituksen politiikka oli siis verotuksen oikeudenmukaisuutta lisäävä, kun se koko tase tehdään oikein. Senkin jälkeen voi sitten esittää näitä arvioita, joihin ed. Lahtela viittasi, oliko tämä varallisuusveron poisto väärä signaali. Se antoi sen kuvan, että voidaan kaikkia veroja poistaa ja kaikkia veroja alentaa, ja osa sitten näyttää tässä hallituksessa ottaneen sen todellakin ihan tosissaan, että kaikkia veroja voidaan alentaa loputtomiin.

Sitten on syytä sanoa vielä liittyen tähän koko veropolitiikkaan, että kyllähän tämän kehyksen suuri ongelma on se, että tässä ei puhuta veroista sen enempää, että tavallaan veropuolella on mahdollisuus tätä alennuspolitiikkaa jatkaa ja siinä ikään kuin ei ole mitään rajoitteita olemassa. En esitä, että pitäisi laittaa verotus ikään kuin 4 vuoden ajaksi kiinni, mutta olen sillä kannalla, että tämä pelkkä menojen tarkastelu johtaa väärään lopputulokseen. Se johtaa nyt siihen, mitä tämä hallitus on tekemässä, eli kun verot on laskettu alas ja rahat on loppu, niin sitten ryhdytään vaatimaan leikkauksia.

Totean vain, että suuri sotku jää seuraavan hallituksen selvitettäväksi. Niin kävi myös vuonna 1995. Silloin oli pahimmillaan joka kolmas markka valtion budjetista (Puhemies: 2 minuuttia!) velan varassa, ja nyt ollaan tilanteessa, että joka neljäs euro on velan varassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Seuraava hallitus aloittaa jo ennen juhannusta. Toivottavasti se tekee nyt uuden ohjelman ainakin tältä osin eli tunnustaa tosiasiat eikä jatka sillä 2007 tehdyllä ohjelmalla, joka todella on kaukana, ikään kuin kivikaudella verrattuna siihen, missä nyt eletään Euroopassa ja Suomessa. Mutta taitaapa käydä niin, että mitään ei tapahdu, koska vaalit ovat liian lähellä.

Tässä on nyt tilanne, joka johtaa siihen, että kuntavero nousee varmasti ensi syksynä lähes joka kunnassa, sähkövero nousee, arvonlisävero nousee. Näihin isketään ihan varmasti, ja äsken keskustan puheenjohtajaehdokkaat tuolla olivat näihin valmiita iskemään, eli pienituloisetkin maksavat näitä välillisiä veroja suhteessa vielä raskaammin kuin suurituloiset, ja tälle linjalle on nyt menty. Se on mielestäni kohtuuton, epäoikeudenmukainen ja väärä linja, joka vain vähentää ostovoimaa köyhimmältä kansalta ja sitä kautta kurjistaa ja on kansantaloudelle epäedullista.

Herra puhemies! Sitten vielä tähän talouden tasapainottamiseen totean, että Oecd tarjosi mahdollisuutta, että noin vajaassa kymmenessä vuodessa pitää Suomen päästä taloudessa tasapainoon, ja todellakin sosialidemokraatit näyttivät puoluekokouksessaan toteavan, että kaksi vaalikautta siihen menee. Ed. Satonen oli kokoomuslaisista rehellinen ja sanoi, että kyllä siihen enemmän kuin yksi vaalikausi menee, ennen kuin tämä tasapainoon saadaan.

Minusta kuitenkin tärkeintä olisi nyt, että uusi hallitus, jo tämä pätkähallitus ja sitten seuraava, tekisi uskottavan kehyksen, jossa olisivat sekä tulot että menot kattavasti ja pitävä suunnitelma, miten valtiontalous ja samalla kuntatalous tasapainotetaan ja Suomi nostetaan tästä suosta. Valitettavasti EU on kyllä meidät vetämässä nyt sellaiseen suohon, että sieltä ei nousta — toivottavasti joskus noustaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kaksi seikkaa, mitkä puoltaisivat sitä, että nyt pitäisi peli viheltää poikki ja antaa äänestäjille mahdollisuus joko jakaa vastuut uudelleen tai jatkaa nykyisen hallituksen valtakirjaa.

Nimittäin talouskysymykset ovat sellaisessa myllerryksessä, että nämä ovat aika umpikujassa, on valtavaa epävarmuutta. Hallituksen ohjelmalta, nimenomaan sen talouspolitiikalta, on mennyt täysin pohja pois ja uskottavuus pois. Olisi asioitten kannalta erittäin järkevää järjestää eduskuntavaalit suunniteltua aikaisemmin.

Vielä kun muistetaan, millä tavalla tämä vaalitulos syntyi: Ne liikemiehethän, Merisalo kumppaneineen, ovat julkisuudessa retostelleet ja kehuneet, että he pääsivät tavoitteeseensa, he saivat juuri sellaisen hallituksen kuin he halusivat. Silloin se oli tulokseltaan moitittava ja erittäin epäreilu. Suomen olosuhteissa, voi sanoa, se oli ihan epärehellinen vaalitulos, meillä ei ole moista aikaisemmin koettu.

Herra puhemies! Ihan vielä pikakommentti tähän varallisuusverokeskusteluun. Henkilökohtaisesti koin sen niin, kuten täällä ryhmämme puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi, että tämä signaaliarvo oli siinä hyvin merkittävä. En kannattanut tämän veromuodon poistamista mutta ihmettelen sitä, että täällä toistuvasti porvaripuolueitten taholta nälvitään siitä asiasta meille, vaikka he itse ovat äänestäneet sen veron poistamisen puolesta. He eivät ole sitä vastustaneet vaan ovat äänestäneet sen puolesta, joten heillä ei ole silloin minun mielestäni puhevaltaa nälviä siitä niille, jotka ovat sitä vastustaneet.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on useissa puheenvuoroissa viitattu energiamaksujen korotukseen, joka liittyy tähän kelamaksun poistoon. Nyt on syytä vielä muistaa se, että niillä alueilla, joilla on pitkät etäisyydet, myös tavallaan suhteellisesti enemmän maksetaan näistä energiaverojen korotuksista ja toki, niin kuin täällä on todettu, niille, joitten tulot ovat pienet, joilla on muutenkin vaikeuksia, rasitus kohdistuu suhteellisesti enemmän.

Arvoisa puhemies! Vielä toisesta asiasta eli tästä erityisesti harvaanasuttujen alueiden joukkoliikenteen palvelujen ostomäärärahojen rajusta alasajosta. Siitä on tänään vähemmän puhuttu. Nyt on muistettava, että erityisesti muun muassa Pohjois-Karjala on alue, jolla erittäin paljon näitä linjavuoroja tämän kuun alussa lakkasi. Syksyllä on edessä se, että koululaiskyydit kaatuvat kuntien harteille, asiointi- ja työmatkaliikenne myös osin vaikeutuu. Nyt joka tapauksessa on viimeinen hetki, että tänne osoitettaisiin joitain määrärahoja. En tarkoita sitä, että tyhjät, isot bussit ajaisivat. Meillä on kutsuliikenne, sitä on kehitetty, kohdistettakoon sinne jonkin verran rahaa. Toinen, tämä kyytitakuu, joka hallituksen puolelta on luvattu, olisi syytä toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Joka tapauksessa tätäkin kautta hallitus on siirtämässä tavallaan menoja ja kuluja enemmän kuntien ja kuntalaisten vastuulle. Jos esimerkiksi tämäkään joukkoliikenne, julkinen liikenne, ei toimi, niin se on omiaan myös nostamaan kynnystä sellaiselle paikkakunnalle muuttamiseen.