Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toteanpa ihan varmuuden vuoksi tähän omankin puheenvuoroni alkuun, että tämä on valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuoro.

Kyse on hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia siten, että toimeentulotuen perusosaa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Perusosaa korotettaisiin — ja nyt kun meillä on mietintö käsittelyssämme, niin korotetaan — 6 prosentilla verrattuna vuoden 2011 maksettavaan tukeen. Lisäksi yksinhuoltajalle maksetaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa korotettuna 10 prosentilla.

Tämä esitys on osa hallitusohjelman mukaista köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää perusturvaa parantavaa kokonaisuutta. Valiokunta toteaa, että toimeentulotuen perusosan taso on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mikä on osaltaan lisännyt suhteellisen köyhyysrajan alle jäävien määrää ja lisännyt heidän syrjäytymisriskiään. Lakiehdotuksen mukainen yksinhuoltajien perusosaan kohdistettu ylimääräinen korotus on erityisen kannatettava, koska se vähentää yksinhuoltajien muuta väestöä korkeampaa köyhyysriskiä.

Valiokunta kuitenkin mietinnössään korostaa, että ensisijaisten etuuksien tason tulisi olla niin korkea, että viimesijaiseen toimeentulotukeen olisi tarvetta vain poikkeustapauksissa ja että avun tarve olisi vain lyhytaikaista. Lisäksi valiokunta pitää tarpeellisena, että toimeentulotukea koskevaa ohjeistusta uudistettaessa korostetaan ennalta ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä. Ennalta ehkäisevän toimeentulotuen käytöllä voidaan estää pidempiaikaisen toimeentulotuen tarpeen synty. Kunnilla tulisi olla myös yhdenmukainen ja riittävän tiukasti valvottu soveltamiskäytäntö, jonka mukaan perheen lasten saamat satunnaiset tulot, kuten kesätyöansiot tai stipendit, eivät vähennä perheen saamaa toimeentulotukea.

Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotuen saajien määrissä ei arvioida tapahtuvan muutosta työttömyysturvan korottamisesta huolimatta. Esityksen mukaan työttömyysturvan ja muun toimeentuloturvan parannukset kuitenkin vähentävät omalta osaltaan toimeentulotuen tarvetta, arvion mukaan 44 miljoonalla eurolla vuositasolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että etuuskorotuksen vaikutuksia toimeentulotuen saajien määrään tarkoin seurataan.

Totean, että tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys ja toimeentulotuen perusosan korotus ovat minulle mieluisaa luettavaa. Vuonna 2006 säädettiin lailla toimeentulotuen perusosan tarkistamisesta kansaneläkeindeksin mukaan. Perusosaa on toki toimeentulotukilain voimaantulon jälkeen korotettu vuosittain kansaneläkeindeksin korotusta vastaavasti, mutta laissa säädettyä toimeentulotuen perusosan määrää ei ole kuitenkaan muutettu vastaamaan indeksillä korotettua tuen määrää.

Kuten jo tässä aikaisemmin totesin, olen itse tehnyt toimeentulotukityötä seitsemän vuoden ajan ja nähnyt sen todellisuuden, jossa nämä ihmiset elävät. Minulla ei siis ole tarvetta puhua asiasta sen vuoksi, että se tuntuu tämänpäiväisenkin keskustelun pohjalta olevan tällä hetkellä jokaiselle poliitikolle mieluinen aihe. Puhun asiasta sen vuoksi, että olen käynyt vuosia asiakkaideni kanssa yhtä ja samaa keskustelua. Keskustelussa toimeentulotuen saajat ovat ihmetelleet, miten näillä etuuksilla voi tulla toimeen tilanteessa, jossa kaikki elämiskulut vain nousevat. Olen laskenut ja miettinyt yhdessä asiakkaiden kanssa keinoja, joilla he selviävät yhdestä kuukaudesta aina kerrallaan. Selviämiseen on tarvittu liian usein myös ilmaisia ruokakasseja, sillä raha ei ole riittänyt enää ruokaan.

On siis enemmän kuin välttämätöntä korottaa toimeentulotuen perusosaa. Sen taso on useissa eri yhteyksissä todettu riittämättömäksi. Perusosa ei riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta perusosan tarkoittamissa menoissa. Perusosalla ihmisen on katettava muun muassa ruoka, hygienia, viestintä ja harrastuskulut. Yksin asuvilla perusosa kattaa nykyisellään 70—84 prosenttia kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta.

Toimeentulotuen jääminen jälkeen yleisestä tulokehityksestä on omalta osaltaan lisännyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle jäävien henkilöiden ja lapsiperheiden määrää. Tämä puolestaan kasvattaa näiden henkilöiden riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta. Erityisesti yksinhuoltajan suhteellinen köyhyysaste on kasvanut voimakkaammin kuin muissa lapsiperheissä ja väestössä yleensä. Vaikka oikea askel tehdäänkin perusosan korotuksen ja erityisen yksinhuoltajalisän suhteen, on rehellisyyden nimissä todettava, että nämä muutokset eivät kuitenkaan poista maastamme köyhyyttä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on nostettu esille hyviä näkökohtia tähän lakiesitykseen. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ja sen vuoksi on tärkeää turvata se, että ensisijaisten etuuksien taso on riittävä. Tämä vähentää toimeentulotuen varassa elävien määrää. Tällöin voimme myös päästä siihen perusajatukseen, että toimeentulotuki on hakijan taloustilanteessa aina poikkeus ja tuen tarve on lyhytaikaista. Tähän sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on mietinnössään kiinnittänyt huomiota.

Toinen tärkeä valiokunnan esille nostama asia on vaikutusten seuranta. On tärkeää, että tämän päätöksen vaikutuksia seurataan tarkkaan, jotta voidaan arvioida, onko kaikkein heikoimmassa asemassa olevia voitu auttaa näillä toimenpiteillä.

Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen lakiesitystä ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä kannatettavina.