Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että hiilidioksidin varastointi geologisiin muodostumiin Suomen alueella ja talousvyöhykkeellä kielletään sillä perusteella, että nykytiedon mukaan Suomessa ei ole sellaisia direktiivin tarkoittamia geologisia muodostelmia, joihin tämä talteen otettu hiilidioksidi voidaan varastoida pysyvästi. Sen sijaan siitä ei tule ehdotonta kieltoa hallituksen esityksen mukaisesti, kunhan sitä tehdään tutkimus- ja koetarkoituksessa, jossa varastoitavan hiilidioksidin kokonaismäärä on alle 100 000 tonnia.

Ympäritövaliokunta pitää tätä tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta talousvaliokunnan tavoin tärkeänä teknologisen kehityksen turvaamiseksi Suomenmaassa, ja edelleen valiokunta korostaa sitä, että erilaisten kokeiluhankkeiden merkitys on iso osa teknologiatutkimusta. Talousvaliokunta lausunnossaan suhtautui varauksellisesti täyskieltoon, mutta talousvaliokunta siis kuitenkin katsoi, että hallituksen esityksen lähtökohta pysyvän varastoinnin kiellosta on nykyteknologian kannalta perusteltu, painottaen samalla sitä, että asiaa hallituksen esityksessäkin todetulla tavalla voidaan arvioida uudelleen, mikäli teknologia kehittyessään mahdollistaa tämän hiilidioksidin pysyvän geologisen varastoinnin Suomen alueelle. Siitä eroon pääseminen kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeää.

Valiokunta esittää myöskin päätöksessään, että hallitus edistää kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tarvittavan teknologian, mukaan lu-kien hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian, kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa pikaisestikin toimiin varastointia, nimenomaan geologista varastointia, koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi, mikäli tilannearvio varastoinnin mahdollisuuksista muuttuu.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt tätä hallituksen lakiesitystä nimenomaan EU:n hiilidioksidin geologista varastointia koskevan direktiivin säännösten täytäntöönpanossa tämän hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin suhteen. Esityksessä kielletään pysyvä varastointi, mikä on sinänsä perusteltua. Valiokuntakuulemisissa tuli ilmi, että Suomessa ei ole sellaisia syviä geologisia muodostumia, syviä onkaloita, joihin hiilidioksidia voisi varastoida pysyvästi vaan se sieltä vapautuisi ajan kanssa.

Valiokunta kuitenkin uskoo siihen, että tiede ja teknologia voi kehittyä, ja siksi on hyvä, että tutkimusmahdollisuus sallitaan, ja painotetaan myös sitä, että lakia voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa, jos teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Toki hiilidioksidin talteenotossa on muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi tämä suomalaisen tutkija Nurmian kehittämä karbonointimenetelmä, jossa syntyykin kiinteää karbonaattia maasälpäprosessissa. Tässä prosessissa saadaan sivutuotteena myös metalleja, ja tämä vaikuttaa siksi hyvinkin lupaavalta. Tosin haasteena tässäkin on se, että karbonaattia syntyisi valtavan paljon eikä sille välttämättä olisi käyttökohdetta.

Tietysti hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on vain eräällä tavalla ilmastonmuutosta torjuttaessa ongelmien lakaisua maton alle. Huomattavasti keskeisempää on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kulutusta ylipäänsä vähentää ja lisätä energiatehokkuutta.

Täytyy huomata myös sekin seikka, että mikäli joskus löytyy hyvä ja tehokas, taloudellisesti kannattava keino ottaa talteen ja varastoida hiilidioksidia, niin käytettäessä biopohjaisia polttoaineita tässä olisi mahdollisuus poistaa hiilidioksidia lyhyestä kierrosta.