Täysistunnon pöytäkirja 63/2012 vp

PTK 63/2012 vp

63. TORSTAINA 7. KESÄKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki arvonlisäverolain 149 a §:n muuttamisesta

 

Esko Kiviranta /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani, joka koskee arvonlisäverolain 149 a §:n muuttamista, on kysymys arvonlisäveron niin sanotun alarajahuojennuksen kehittämisestä.

Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisia ovat verollisia tavaroita ja palveluita liiketoiminnan muodossa myyvät yritykset ja ammatinharjoittajat. Vähäinen liiketoiminta on kuitenkin jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Arvonlisäverolain 3 §:n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä oman ilmoituksensa, siis arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen, perusteella ole merkitty verovelvolliseksi.

Vuoden 2004 alusta lähtien arvonlisäverolakia muutettiin siten, että käyttöön otettiin verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvä huojennus. Verovelvollinen tuli oikeutetuksi niin sanottuun alarajahuojennukseen, jos tilikauden liikevaihto oli alle 20 000 euroa. Vuoden 2005 alusta huojennuksen rajaa korotettiin nykyiseen määräänsä 22 500 euroon. Arvonlisäverolain 149 a §:n mukaan verovelvollinen, jonka veroton liikevaihto jää alle 22 500 euron, on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Huojennuksen määrä pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa. Vero muuttuu täysimääräiseksi 22 500 euron tilikausittaisen liikevaihdon kohdalla. Huojennus koskee kaikkia yritysmuotoja.

Lakialoitteessani esitän, että arvonlisäveron alarajahuojennusta nostettaisiin 22 500 eurosta 50 000 euroon. Huojennuksen ylärajan nostaminen 50 000 euroon keventäisi sen piiriin kuulu-vien työvaltaisten pienyritysten arvonlisäverorasitusta. Alarajahuojennuksen nostaminen edistäisi pienyritysten kasvumahdollisuuksia ja madaltaisi kynnystä laajentaa liiketoimintaa. Huojennus kohdistuisi yrityksiin, jotka ovat liikevaihdoltaan pieniä ja työllistävät usein vain yhden henkilön.

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen nostaminen helpottaisi yrittäjäksi ryhtymistä ja olisi näin ollen hyvä kannustin uusien yritysten synnyttämiseksi. Se toimisi ennen muuta yksinyrittäjien eduksi. Yrittäjät, erityisesti yksinyrittäjät, kokevat usein arvonlisäveron vastoin tämän niin sanotun vyörytettävän veron tarkoitusta tuloveron kaltaiseksi verorasitukseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakialoitteeni mukaisen lakiehdotuksen.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivirannan tekemä lakialoite on mielestäni suorastaan erinomainen. Tässä ajassa, kun pieniä ja keskisuuria yrityksiä, puhumattakaan suurista yrityksistä, hyvin usein myydään eteenpäin ja ne siirtyvät toisiin maihin, uusien pienyritysten saaminen Suomeen on erittäin tärkeää. Olen ymmärtänyt niin, että eri kunnissa, varsinkin kaupungeissa, elinkeinoasiamiehet suorastaan yllyttävät työttömäksi jääneitä ammattilaisia perustamaan oman yrityksen. Jos tätä arvonlisäveron alarajaa nostetaan, niin kuin tässä lakiehdotuksessa on todettu, niin olen aivan varma siitä, että tämä entistä paremmin auttaa tulevia uusia yrittäjiä sekä on toimiville yrityksille melkoinen helpotus.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa tänään aikaisemmin puhuttiin itse itsensä työllistävistä ihmisistä, ja tämä asia koskettaa heitä myös erittäin paljon. Silloin kun ihminen työllistää itse itsensä, niin se, joka käskee työllistää, laskee aika monesti näin, että se arvonlisävero olisi tämän työntekijän palkkaa, jota se ei suinkaan ole, joten tämän summan nostaminen tarpeeksi ylös edesauttaisi myöskin yksin itse itsensä työllistäviä henkilöitä, koska silloin he voisivat hinnoissa pitää kuitenkin tämän summan, joka sitten auttaisi heitä työllistämään itsensä. Muussa tapauksessahan he menettävät puolet palkastaan, koska se tilanne tehdään niin, että jätetään sitten nämä työnantajan sosiaalikulut huomiotta silloin, kun ruvetaan ihmiselle maksamaan palkkaa.

Sen lisäksi arvonlisäveron alarajahuojennuksen korottaminen toisaalta taas myös edesauttaisi pientä ja keskisuurta teollisuutta siinä, että hinnat voisivat olla tuon arvonlisäveron verran tai ainakin osittain siitä johtuen olla halvempia kuin aikaisemmin, mikä toisi myöskin lähemmäs sitten sen rajan, milloin tultaisiin arvonlisäverovelvollisiksi. Mutta se seikka, että arvonlisävero pamahtaa heti päälle, kun tietty euromäärä ylittyy, on myöskin täysin kohtuuton. Siinä kohdassa voitaisiin varsin hyvin ajatella tällaista soviteltua arvonlisäveroa, kuten tänä päivänä on esimerkiksi soviteltu työttömyyspäiväraha.

Mutta ylipäätään kaikkia sellaisia toimia, joita me pystymme tekemään edesauttaaksemme itse itsensä työllistäviä ihmisiä ja joita me pystymme tekemään pk-yrityksiä auttaaksemme, kannattaa tehdä. Tänä päivänä tukimuodot, jotka näille yrityksille ovat olemassa, ovat niin sekavia ja niin hankalasti haettavia, että niitä ei pystytä edes kunnolla käyttämään. Se ei auta ketään, se ei auta myöskään Suomea pois tästä kurimuksesta, jossa tällä hetkellä ollaan, mutta se auttaa, että saamme yritystoiminnan kukoistamaan, pk-yritystoiminnan kukoistamaan, sen sektorin, joka tässä maassa työllistää kaikkein eniten.

Olen erittäin lämpimästi kannattamassa kyllä tätä edustaja Kivirannan tekemää lakialoitetta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen suorastaan hämmentyneen ilahtunut tämän lakialoitteeni yli puoluerajojen saavuttamasta kannatuksesta näin välittömästi. Sain impulssin tämä lakialoitteen tekemiseen Suomen Yrittäjien piiristä. Yksinyrittäjäthän ovat ylivoimaisesti suurin yrittäjäryhmä, ja tämä arvonlisäveron alarajahuojennus on meidän kansallisessa päätösvallassamme oleva asia, ja kun tuohon rajaan ei ole koskettu vuoden 2005 alun jälkeen, olisi hyvin ajankohtaista tähän nyt tehdä tällainen korotus. Voin myöskin todeta, että tämä tavoite kuuluu myöskin Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen verotavoitelistaan.

Keskustelu päättyi.