Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus on tarpeen useammasta eri syystä. Kysymys on merkittävästä turvallisuushankkeesta.

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on vähentää yhteiskunnan haavoittuvuutta luomalla tehokas menettely henkilöiden ja yritysten taustojen selvittämiseksi. Kysymys on keskeisten, perinteisten, yleisten etujen — eli valtion turvallisuuden, maanpuolustuksen, yleisen turvallisuuden — suojaamisen lisäksi yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin toimivuuden varmistamisesta. Turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin tulisivat siten yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuuluvat tehtävät riippumatta siitä, onko kysymys viranomaisista tai yksityisistä elinkeinon harjoittajista.

Lainsäädännön avulla pantaisiin täytäntöön kansallisella yleisellä lainsäädännöllä EU:n tietoturvallisuusvelvoitteet sekä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva direktiivi. Suomen lainsäädäntö vastaisi nykyistä paremmin kansainvälisesti noudatettavia käytäntöjä. Koska turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdolla on yhä suurempi merkitys kansainvälisessä yhteistyössä, uudistus on tarpeen sen varmistamisessa, että Suomi on luotettava ja asianmukaisesti velvoitteensa hoitava yhteistyökumppani.

Henkilöiden nuhteettomuutta selvitettäisiin henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa muun muassa oikeus- ja poliisihallinnon tietojärjestelmien avulla. Salaisimpiin tietoihin käsiksi pääsevästä henkilöstä voitaisiin selvittää myös hänen taloudellista asemaansa ja läheisiä.

Ärade talman! I lagen ska man på ett mera detaljerat sätt än tidigare definiera de uppgifter i fråga om vilka en säkerhetsutredning kan göras för en person. Lagens tillämpningsområde ska utvidgas till att gälla bland annat uppgifter som gäller den kritiska infrastrukturen samt exempelvis värdetransporter.

Laissa määriteltäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin tehtävistä, joita hoitavista henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä. Selvityksien piiriin kuuluvia tehtäviä laajennettaisiin muun muassa kriittisen infrastruktuurin tehtäviin ja esimerkiksi arvokuljetuksiin. Henkilöturvallisuusselvityksessä käytettävä tietopohja laajenisi hieman, esimerkiksi luottotietorekisteriin ja tietoon keskusrikospoliisilta, jos selvityksen kohdetta epäillään osallisuudesta rikollisryhmän toimintaan, ja myös ulkomaan viranomaisten rekistereihin.

Yritysturvallisuusselvityksessä selvitettäisiin yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja sekä tietoturvallisuuden tasoa yrityksessä. Selvitys voidaan laatia, jos yritys sopimuskumppanina saa luokiteltuja, salassa pidettäviä tietoja viranomaiselta.

Uusi laki täydentäisi puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia ja kattaisi sen ulkopuolelle jäävät tilanteet. Selvityksen kohteiden asemaa turvataan eri keinoin. Se on erittäin tärkeä asia. Selvitykset ja niihin liittyvä nuhteettomuuden seuranta tehtäisiin aina vain selvityksen kohteena olevan henkilön tai yrityksen suostumuksella. Näiden tiedonsaantioikeutta samoin kuin oikeutta muutoksenhakuun laajennettaisiin.

Selvitysmenettelyn tehostamiseksi suojelupoliisi pitäisi turvallisuusselvitysrekisteriä. Selvityksille ja todistuksille tulisi voimassaoloaika, ja luotettavuutta seurattaisiin rekistereitä yhdistämällä. Näiden toimien seurauksena säästyisi noin 13 henkilötyövuotta uudistuksen toteuttamiseksi. Selvitykset ja niihin liittyvä nuhteettomuuden seuranta tehtäisiin aina vain selvityksen kohteena olevan henkilön tai yrityksen suostumuksella, kuten jo mainitsin. Näiden tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin, samoin kuin oikeutta muutoksenhakuun.

Oikeusministeriön yhteyteen perustettaisiin täytäntöönpanon yhtenäistämiseksi arviointikriteerilautakunta, ja sen tehtävänä olisi esittää lain soveltamisen tueksi yleisiä tulkintasuosituksia turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille.

Uudistuksessa on kysymys varsin moniulotteisesta lainsäädännöstä, mihin liittyy erilaisia intressejä. Siihen nähden esityksen jatkovalmistelu on ollut varsin yksimielistä ainakin valtioneuvoston alan asiantuntijoiden piirissä. Viime vaiheessa eniten keskustelua herättänyt kysymys on ollut ehdotus suojelupoliisin oikeudesta hyväksyä yrityksen tehtäviä selvitysmenettelyn piiriin. Siitä esitettiin kaksi täysin vastakkaista kannanottoa. Elinkeinoelämän keskusliitto katsoi, että yrityksillä tulisi olla ehdotettua laajemmat mahdollisuudet henkilöturvallisuusselvitysten saantiin, ja palkansaajajärjestöt puolestaan vaativat koko pykälän poistamista. Hallituksen esityksessä kirkko on laitettu keskelle kylää, ja hallituksen esitys on ollut myös yksimielinen.

Sampsa  Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen askel kohti entistä toimivampaa yhteiskuntaa ja myös yrityselämää ja helpottaa henkilöiden rekrytointia vastuullisiin tehtäviin. Viime päivien keskustelua ja tämänkin päivän keskustelua seuranneena pelkään vain pahoin, että tässäkin asiassa joku valtiosääntöoikeuden tai ihmisoikeuksien tieteenalojen puolesta taisteleva professori kokee tämänkin erinomaisen esityksen oman tieteenalansa kannalta ongelmalliseksi.