Täysistunnon pöytäkirja 63/2013 vp

PTK 63/2013 vp

63. TIISTAINA 4. KESÄKUUTA 2013 kello 13.59

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja lastensuojelulain muuttamisesta

 

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen seurannan tehostamisesta on erittäin tervetullut. Toimeentulotukilakiin ja lastensuojelulakiin lisätään säännökset, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee jatkossa pyytää kunnilta ja kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, miten käsittelyyn säädetyt määräajat ovat toteutuneet. Vastaavasti kunnille ja kuntayhtymille tulee velvollisuus antaa nämä tiedot THL:lle, joka luovuttaa ne edelleen Valviralle valtakunnallista sosiaalihuollon ohjausta ja valvontatehtävää varten. Tällainen säännönmukainen seuranta mahdollistaa tehokkaamman valvonnan. Aikaisemmin näiden määräaikojen toteutumista on seurattu lähinnä yksittäisin selvityksin. Mutta valvonnan tehostuminen ei tässä ole se varsinainen pihvi vaan se, että tällä esityksellä parannetaan nimenomaan lastensuojelun ja toimeentulotuen asiakkaiden asemaa.

Hallitusohjelmassa on sovittu palveluiden saatavuuden parantamisesta, ja sitä tämä esitys tekee. Se myös turvaa erityisesti taloudellisesti tai muutoin vaikeassa asemassa olevan sosiaalihuollon asiakkaan asemaa. Toimeentulotuen osalta esitys varmistaa toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuutta. Lastensuojelun osalta esityksen keskeisenä tavoitteena on turvata mahdollisimman varhainen puuttuminen lapsen ja nuoren ongelmiin, mikä osaltaan mahdollistaa myös ennalta ehkäisevien ja varhaisten tukipalvelujen käytön aikaisempaa laajemmin.

Arvoisa puhemies! Me olemme vuonna 2006 säätäneet lastensuojelulakiin määräajat. Lastensuojeluilmoituksen käsittelylle tuo aika on seitsemän vuorokautta sekä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiselle kolme kuukautta. Vastaavasti toimeentulotuen käsittelylle säädettiin vuonna 2007 seitsemän arkipäivän käsittelyn määräaika. Toimeentulotuki ja lastensuojelu ovat kunnan järjestämisvastuulla, ja määräajat ovat ehdottomia. Kuitenkin on ilmennyt, ettei näissä kunnissa määräaikoja ole eri syistä noudatettu. Kuten niin monesti valitettavasti tapahtuu, tässäkin tapauksessa kuntien välillä on suuria eroja. Kun toimeentulotukilain määräaikoja kartoitettiin vuoden 2010 syksyllä, ilmeni, että vain 56 prosenttia kunnista kykeni käsittelemään kaikki toimeentulotukihakemukset lain säätämässä seitsemän arkipäivän määräajassa.

Tämä on todella hätkähdyttävää, kun tiedämme, että toimeentulotuen asiakas hakee viimesijaista sosiaaliturvaa. Hänellä ei siis käytännössä ole muuta tukea enää elämäntilanteessaan saatavana, ja tukea joutuukin odottamaan pitkälti toista viikkoa. Näin ei saisi tietenkään olla. Siksi tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä.

Vielä hurjempia luvut ovat lastensuojelun puolella. Lastensuojelulain määräaikoja tarkasteltiin kuntakohtaisesti keväällä 2010. Tuolloin ainoastaan 37 prosenttia kunnista ilmoitti käsitelleensä kaikki lastensuojeluilmoitukset lain edellyttämän seitsemän vuorokauden kuluessa ja peräti joka kolmannessa kunnassa oli lastensuojeluilmoituksia, joiden käsittelyaika oli yli 30 arkipäivää. Vastaavasti ainoastaan 27 prosenttia kunnista ilmoitti laativansa lastensuojelutarpeen selvitykset säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa ja joka viidennessä kunnassa joidenkin lastensuojeluselvitysten tekeminen kesti yli vuoden. On selvää, ettei kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä voi kohdella näin.

Arvoisa puhemies! Nyt esiteltävillä muutoksilla pyritään siis varmistamaan toimeentulotukiasiakkaiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä lailla turvattujen oikeuksien toteutuminen. Tämä esitys vahvistaa myös ihmisten välistä alueellista tasa-arvoa niin, että perusoikeudet eivät riipu asuinkunnasta. Sinänsä hallitus ei esitä muutoksia asiakkaiden oikeuksiin, mutta jos määräajat tämän lakimuutoksen myötä toteutuvat, arvioidaan sen vaikuttavan ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn. Pidemmällä aikavälillä sen tulisi vähentää syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Näin tehdään sekä inhimillisesti että taloudellisesti ajatellen järkevää lainsäädäntöä.

On myös tärkeää, että kunnissa on riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulemme toistuvasti viestiä siitä, että sosiaalityöntekijöistä on kunnissa suuri pula, ja näin on ollut jo useita vuosia. Pahimmin tämä näkyy juuri lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Onkin erittäin hyvä, että eduskunta lisäsi tämän vuoden budjettiin sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi 1,4 miljoonaa euroa. Tämän tulisi jatkua myös tulevina vuosina.

Toimivan lastensuojelutyöryhmän ehdotukset julkistetaan lähiaikoina. Nämäkin ehdotukset varmasti edellyttävät sosiaalialan ammattilaisten lisäämistä. Ryhmän väliraportissa joulukuussa todettiin, että lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi. Painetta lisää työntekijöiden vaihtuvuus ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Epäpätevien työntekijöiden osuus on monin paikoin suuri. Nämä taas vaikeuttavat huomattavasti laadukkaan lastensuojelutyön tekemistä ja työn kehittämistä. Työn vaatiman erityisosaamisen vahvistaminen ja turvaaminen on siten välttämätöntä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Anneli Kiljusen puheenvuoro antoi läpileikkauksen siitä, mistä on kysymys tässä hallituksen esityksessä. Siinä kerrottiin realistisesti tilanne, mikä on Suomessa. Irtisanomiset ja heikko työllisyystilanne ja taloustilanne lisäävät toimeentulotukiasiakkaiden määrää, ja toimeentulotukihan on viimesijainen sosiaalietuus, ja se pitäisi tosiaan maksaa viikossa.

On hyvin ikävää, että saamme toistuvasti kuulla, että nämä maksuajat eivät kuitenkaan toteudu vaan ihmiset joutuvat odottamaan jopa viikkoja rahaa tilillensä, ja voi vain kuvitella, millainen hätä ja paniikki siellä perheessä on, kun rahaa ei kukkarossa ole. Kysymyksessähän ovat usein juuri yksinhuoltajat ja yksin asuvat, kaikki pienituloiset, työttömät ja syrjääntyneet.

On hyvin tärkeää, että tällä uudella hallituksen esityksellä ruvetaan seuraamaan ja tehostamaan seurantaa toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumisesta. Se on merkittävä muutos, ja syytä on myös huomioida resurssit siellä kunnissa kuin myös Valviralla, jolle tulee aavistuksen verran tästä painetta, joskin sanotaan, että työmäärä ei Valvirassa lisäänny, koska me tiedämme kaikki, että Valviralla on paljon valvottavaa ja silmän alla paljon erilaisia asioita.

On toivottavaa, että tämä esitys parantaa ihmisten tilannetta ja asemaa, ennen kaikkea niiden, jotka ovat hädässä ja pulassa.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava, sillä näiden lakimuutosten avulla pyritään varmistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä lailla turvattujen oikeuksien toteutuminen. Tämä on vain yksi askel näitä tavoitteita kohden, mutta jokainen askel on kyllä tärkeä.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, ja siksi on tärkeää, että asiakas saa toimeentulotukipäätöksen mahdollisimman nopeasti. Laki määrittelee ehdottomat aikarajat asian käsittelylle, ja samoin lastensuojelulaissa on viranomaisten toimenpiteille asetettu tarkat määrärajat, koska näin halutaan turvata lapsen ja perheen oikeuksien varhainen ja yhdenmukainen toteutuminen.

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan noudata näitä määräaikoja. Joissakin kunnissa asiaa ei edes seurata. Kuten edustaja Kiljunenkin totesi, niin vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan vain 56 prosenttia kunnista kykeni käsittelemään kaikki toimeentulotukihakemukset lain säätämässä määräajassa. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määräaikojen toteutuminen vuonna 2010 oli tätäkin heikompaa, ja joissakin kunnissa ylitykset olivat todella huomattavan pitkiä.

Tätä kuntien tilannetta tuleekin seurata säännöllisesti ja nykyistä tehokkaammin, sillä kunnat rikkovat lakia näitä määräaikoja ylittäessään. Tähän saakka yksi ongelma on ollut seurantatietojen puutteellisuus, eli sosiaalihuollossa ei ole vielä sellaista tietojärjestelmää, josta saisi poimittua tietoja näistä määräaikojen noudattamisista. Tässä lakiesityksessä näiden tietojen kerääminen ehdotetaan annettavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, ja sitten näiden saatujen tietojen avulla Valvira voi tehostaa kuntien toiminnan valvontaa. Mutta jatkossa tavoitteena tulisi olla sellainen tietojärjestelmä, jossa voidaan reaaliaikaisesti seurata sekä kunnissa että myöskin valvovan viranomaisen taholta näiden lakisääteisten normien toteutumista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa on hallituksen esitys toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen seurannan tehostamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia ja lastensuojelulakia siten, että lakeihin lisättäisiin säännökset, joiden mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi jatkossa pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka toimeentulotukilaissa ja lastensuojelulaissa säännellyt asioiden käsittelymääräajat ovat toteutuneet.

Tämä uudistus on erittäin tärkeä, kun tiedetään, että tällä hetkellä toimeentulotuki ja lastensuojelu kuuluvat kunnan järjestämisvastuulle mutta siitä huolimatta 56 prosenttia kunnista kykeni käsittelemään kaikki toimeentulohakemukset lain säätämässä seitsemän arkipäivän määräajassa ja 52 prosenttia kunnista seurasi jatkuvasti käsittelyaikojen pituutta. Sitten lastensuojelulain mukaisten määräaikojen toteuttamisesta tehtiin kuntakohtainen kysely 2010, ja kyselyn, johon neljäsosa kunnista jätti vastaamatta, mukaan 37 prosenttia kunnista ilmoitti käsitelleensä kaikki lastensuojeluilmoitukset lain edellyttämän seitsemän vuorokauden kuluessa, mutta sitten on hyvin paljon kuntia, jotka eivät tähän kyenneet.

Tämän hallituksen esityksen vaikutuksia on tulevaisuudessa se, että pystytään varmistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheittensä lailla turvattujen oikeuksien toteutuminen. Esityksellä ei tehdä muutoksia toimeentulo-oikeuteen, lastensuojelun asiakkaiden oikeuksiin tai kunnan järjestämisvastuuseen, mutta määräaikojen toteuttamisella arvioidaan vaikutettavan ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn. Pidän äärettömän tärkeänä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee jatkossa pyytää kunnilta ja kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka toimeentulotukilaissa ja lastensuojelulaissa säännellyt asioiden käsittelymääräajat ovat toteutuneet. Asia on tärkeä, ja vain tämän hallituksen esityksen kautta pystytään varmistamaan, että sosiaaliturvaa saadaan oikea-aikaisesti.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on jo sanottu, aikaisemmissa laeissahan on määräykset sekä toimeentulo- että lastensuojeluasioista, että ne pitää käsitellä asianmukaisesti ja määrätyssä ajassa.

Toimeentulosta on ymmärrettävää, että jos ihmisellä ei ole mitään muuta kuin se viimeinen toimeentulotuki, niin se pitää sitten kyllä mahdollisimman nopeasti antaa hänelle. Niin kuin on sanottu, se on se aikamäärä viimeistään seitsemän päivän kuluessa. Samoin on lastensuojelulaissa, että sosiaalityöntekijän pitää jo tehdä arviointi, onko lapsi välittömän kiireellisessä lastensuojelutarpeen tilassa, ja sitten sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän päivän aikana ratkaistava, tarvitaanko tätä lastensuojelutarpeen varsinaista tekemistä, ja sillehän on annettu määräaika kolme kuukautta.

Mutta näin käytännössä me varmaan kaikki tiedämme, että nämä lastensuojeluasiat ovat erittäin vaikeita. Täällä esityksessä puhutaan, että on mennyt jopa vuosikin tämän selvityksen tekemisessä. Siinä mielessä on ymmärrettävää, kun nämä ovat niin vaikeita tilanteita, että varsinkin pienissä kunnissa ja isommissakin, joissa on taas enempi näitä tapauksia, nämä viivästykset ovat totta.

Tarkoituksena on, että THL:lle pari kertaa vuodessa lähetetään sitten tiedot, niin että THL voisi seurata, miten kunnissa nämä on järjestelty. Mutta vieläkin tärkeämpää on se, että me pääsisimme tähän lastensuojeluun, joka nyt vähän sivuaa sitä, että jo neuvolasta käsin ja aina koulusta lähtien nähtäisiin ne lapsemme, että kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, että jos heillä on vaikeuksia, niin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin, ennen kaikkea lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, annettaisiin tätä ennaltaehkäisyä. Ainakin minä toivon, että huostaanotto olisi lapselle vihonviimeinen toimenpide, mutta joskus näin on välttämätöntä ollut. Me tiedämme, että lapsia on huostaanotettu näinä viimeisinä vuosina hyvinkin paljon ja ihan teini-ikäisiin saakka. Tämä laki on kyllä kannatettava.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7. tänä kesänä elikkä vajaan kuukauden päästä. Myös tämän lainsäädännön yhteydessä on määritelty aikarajoja palveluiden saatavuuteen. Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä todetaan, että vanhus tarvitsee esimerkiksi tehostetun palveluasunnon ja siihen liittyvät palvelut, niin tämän päätöksen jälkeen asiakkaan on saatava nämä palvelut kolmen kuukauden sisällä. Nyt on ehdottoman tärkeää myös se, että kun tämä laki astuu voimaan, välittömästi myös seuranta näiden palveluiden saamiseksi tämän kolmen kuukauden aikana tullaan saavuttamaan, ja siltä osin tämä laki myös koskettaa sitä.

Arvoisa puhemies! Me olemme puhuneet tässä oikeastaan kahden vuoden aikana hyvinkin paljon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Tietysti myös tällä kuntauudistuksella on merkittävä rooli palveluiden parantamisessa. Lastensuojelutyöryhmän mukaan pienet kunnat ovat palvelujen järjestäjinä haavoittuvaisia. Esimerkiksi marraskuussa 2012 julkaistun Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan kolme neljästä alueen kunnasta on sellaisia, joissa lastensuojelutehtävissä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä on kolme tai vähemmän. Yksin Itä-Suomen alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei tuolloin ollut yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on mahdollista tukea myös osaamista ja sitä kautta tuoda myös vahvempaa sisällöllistä osaamista tämänkin lain puitteissa.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä pieni asia. Tämän lainsäädännön yhteydessä kunnista ja kuntatyöntekijöitten osalta on tullut myös pelkoa siitä, että tämä tulee lisäämään hallinnollisia tehtäviä. Nyt täytyy myös painottaa sitä, että meidän tietokanta-, atk-järjestelmät sinällään jo lähtevät rakentumaan siihen suuntaan, että ne sisältävät myös näitten määräaikojen selkeän tarkastelun ja tuovat ne tilastoidusti jo luonnostaan suoraan tähän yhteiseen kantaan. Sitä kautta tämä pikemminkin tulee vahvistamaan sekä lastensuojelua että toimeentulotukea ja sitten valvontaa, joka tähän lainsäädäntöön liittyy.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on surullista, että kuntia joudutaan valvonnan lisäyksen uhalla painostamaan toimimaan lain mukaisesti. Toivoisin todella, että kunnissa ymmärrettäisiin, että kysymys on ihmisten oikeusturvasta ja ihmisarvoisesta elämästä. Vaikka kunnissa ajateltaisiinkin rahaa, niin kuin siellä toki täytyy tänä päivänä ajatella, niin esimerkiksi varhaisen lastensuojelutilanteisiin puuttumisen laiminlyönti ei ainakaan säästä kunnan kustannuksia. Mitä pahemmaksi tilanne perheessä menee, niin sen kalliimpia toimenpiteitä joudutaan tekemään.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää nosti puheessaan esiin ennalta ehkäisevän työn. Täytyy todeta, että ennalta ehkäisevä työ on äärettömän tärkeätä ja siihen pitäisi kunnissa olla riittävästi voimavaroja ja ennalta ehkäisevän työn pitäisi mennä kaikkien hallintokuntien läpi vauvasta vaariin. Sillä tavalla me pääsemme kaikista parhaimpiin tuloksiin.

Varmasti kunnat ehkä haluavat säästää, mutta uskon, että suurin syy on kumminkin sosiaalitoimen puolella se, että siellä ei ole riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Ei ole riittävästi sosiaalihoitajia, jotka pystyisivät paneutumaan näihin lastensuojeluasioihin riittävän nopeasti, ja sen takia varmasti nämä käsittelyajatkin ovat sitten viivästyneet. Mutta täytyy toivoa nyt, kun koulutuspaikkoja lisätään, että sitten saadaan myös riittävästi henkilökuntaa kuntien sosiaalitoimiin, jotta pystytään nimenomaan myös tekemään ennalta ehkäisevää työtä ja pystytään myös toteuttamaan tätä käsittelyssä olevaa lakia eli ihmiset saavat sosiaalihuollon ja toimeentulotuen palveluita määräajoissa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on linjassa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kanssa, jossa sitoudutaan varmistamaan toimeentulotuen käsittelyaikojen toimivuus. Sama on myös lastensuojelulain osalta, jossa hallitusohjelmassa tavoitellaan toimia huostaanottojen vähentämiseksi ja siirretään juuri sitä painopistettä sinne ennaltaehkäisyyn ja varhaisiin tukipalveluihin. On hienoa, että nämä asiat nyt ovat esillä.

Anneli Kiljunen mainitsi tämän vanhuslain ja kertoi myös siellä aikarajoista, mitä lakiin tullaan sisällyttämään. On hyvin tärkeää, että vanhuslain astuttua voimaan nyt heinäkuussa siellä kunnissa on riittävästi resursseja, siellä kunnissa on hoitajia ja niitä auttavia käsiä.

Monessa kunnassa ei kuitenkaan olla lisäämässä muun muassa hoitajamäärää vaan niillä vanhoilla hoitajamäärillä mennään. Laki tosiaankin parantaa asioita, ja se on sen tarkoitus, mutta aiheuttaa myös paineita sitten työntekijöille. Työmäärät kasvavat, ja siellä täytyy kuitenkin pyrkiä sitten lakia noudattamaan ja ihmiset hoitamaan hyvin.

Samahan on nyt näissä toimeentulotukien käsittelyajoissa, resurssejahan sieltä on puuttunut. Sieltä puuttuu ammattitaitoista henkilökuntaa, ja hakemuksia ei ole käsitelty ajoissa. Kyllä meillä on yhteiskunnassa paljon tehtävää, jotta me huomaamme työntekijöiden merkityksen ja todella sen ihmisen merkityksen, joka on lähellä sitä autettavaa.

Ilman niitä auttavia käsiä vanhuslaissakin tulee olemaan porsaanreikiä eivätkä kaikki välttämättä saa sitä apua ja hoivaa, mikä heille on tarkoitettu. Ennaltaehkäisy on myös sitä, että sinne kotihoitoon turvataan auttavia käsiä riittävästi. Ei se riitä, että siellä käydään aamulla ja illalla, vaan kyllä huonokuntoinen ja muistisairas ihminen, huonosti liikkuva tarvitsee apua ja valvovaa silmää enemmän.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotuesta ja lastensuojelulain muuttamisesta on kannatettava.

Kun tässä on puhuttu ennaltaehkäisemisestä, niin kannattaa myös huomioida se, että vanhempien ja sosiaalihenkilöiden välillä pitäisi olla enemmän kanssakäymistä ja avoimuutta, koska paljon on tullut yhteydenottoja muun muassa näistä huostaanotoista, että vanhemmat tai toinen vanhemmista ei tiedä edes lapsensa sijaintipaikkaa eikä tieto kulje ollenkaan näiden kahden instanssin välillä.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Keskustelun aikana on tullut esiin vanhuspalvelulaki, ja haluan siitä sanoa, että uskon, että kunnat pystyvät toteuttamaan kyllä määräajassa hoitosuunnitelmat ja vastaamaan tähän palvelun tarpeeseen, mitä ikäihmisillä on.

Mutta erittäin hyvänä pidän sitä, että jos vanhus haluaa palvelut kotiin, niin silloin viedään kotiin palvelut. Siinä pitää huomioida myös ne kuntouttavat palvelut ja myös sitten sitä geriatrista osaamista. Pidän erittäin hyvänä, että jokainen ikäihminen saa sitten oman vastuuhoitajan, joka keskittyy nimenomaan hänen palvelutarpeeseensa ja sen palvelusuunnitelman tekemiseen, toteuttamiseen ja sitten myös aina palvelusuunnitelman tarkistamiseen ja asioitten eteenpäinviemiseen.

Minusta on hyvä, että tämä vastuuhoitaja huomioi myös kaikki etuudet, mitä tällä ikäihmisellä on mahdollisuus saada, esimerkiksi toimeentulotuen, vuokratuen ja Kelan etuudet.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että tämä on meille kaikille sydänasia, kun me innostumme tästä keskustelemaan enemmänkin.

Ensinnäkin iso kysymys tietysti yhteiskunnassa on se, että meiltä puuttuu päteviä sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia hoitamaan niin toimeentulotukea kuin myös lastensuojelutyötä. Me keskustelemme paljon lääkärivajeesta, mutta me voimme todeta, että myös sosiaalityöntekijöitten vaje on aivan samassa mittasuhteessa kuin lääkärivaje. Tällä hetkellä meidän sosiaalityössä olevien henkilöitten työolosuhteet ovat niin vaativia ja vaikeita ja osittain myös puutteellisia, että sosiaalityöntekijät sitten hakeutuvat myös muihin työtehtäviin, koska se työ on niin raskasta, että he eivät välttämättä jaksa niissä olosuhteissa tätä työtä tehdä.

Tämä edellyttäisi, että me vahvistaisimme sosiaalityöntekijöitten määrää kunnissa ja sitä kautta myös tekisimme sen työn nykyistä inhimillisemmäksi. On arvioitu esimerkiksi, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on jopa 80—120 lastensuojeluperhettä, kun suositukset ovat lähempänä 30:tä lastensuojeluperhettä. Tämä kertoo jo sen, että sosiaalityöntekijät eivät näillä, voisiko sanoa, työolosuhteilla pysty vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita tämäkin lakiesitys nyt esimerkiksi tässä yhteydessä velvoittaa.

Meillä on myös sosiaalityöntekijöitten vuosittainen vaihtuvuus noin 30 prosenttia. Se kertoo, että meidän sosiaalityöntekijät vaihtavat työstä toiseen sen takia, että työn kuormittavuus ei toimi, johtajuus ei välttämättä toimi. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, että kun työntekijät vaihtavat toisiin työtehtäviin tai kokonaan toiseen työpaikkaan, niin määräajat niin lastensuojelussa kuin myös toimeentulotuessa pitenevät.

Siltä osin, kun nyt hallitus lisäsi tämän vuoden budjettiin 1,4 miljoonaa euroa sosiaalityöntekijöitten aloituspaikkojen lisäämiseksi, niin on ehdottoman tärkeää, että me tulemme tämän asian huomioimaan myös ensi vuoden budjetissa. Kyse ei ole yksittäisestä sosiaalityöntekijöitten aloituspaikkojen lisäyksestä, vaan me tarvitsemme nyt useammalle vuodella lisäpaikkoja, ja sitä kautta me pystymme vahvistamaan sosiaalityöntekijöitten määrän kasvua ja sitä kautta me pystymme parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden laatua.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! En millään halua kiistää henkilöstöresurssien merkitystä, mutta kysymys on myöskin työn organisoinnista ja työntekijöiden ammattitaidosta. Olen itse kymmenen vuotta kiertänyt suomalaisia työyhteisöjä kouluttajana, ja sen perusteella voin kyllä sanoa, että henkilöstön määrä ei ole ainoa kriteeri, kun mietitään laadukasta ja kuntouttavaa työtä, ei lastenhoitotyössä eikä vanhustenhoidossa. Huonommin resursoidussa työyhteisössä voi olla laadukkaampaa toimintaa kuin paremmin resursoidussa työyhteisössä, kun siellä on oikein koulutettu ja motivoitunut henkilöstö ja työ on organisoitu järkevästi. Tätä puheenvuoroa ei pidä kuulla sillä tavalla, että minä väheksyisin henkilöstöresurssien merkitystä, mutta niitä ei saa myöskään korostaa yksinomaisena kriteerinä, kun mietitään, missä on laadukasta työtä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on varmasti myös se, että Eerikan kaltainen tapaus ei Suomessa enää ikinä toistuisi vaan me todellakin pystyisimme puuttumaan ajoissa epäkohtiin ja katastrofaalisiin tapauksiin, mitä on tapahtumassa.

On todella myös niin — nyt hyppään toiseen aiheeseen — kuten Anneli Kiljunen sanoi, että tämä on todella sydämenasia tämä vanhuusasia meille. Kun nyt aasinsiltaa pitkin olemme tähän päässeet, niin en malta olla kommentoimatta edelleen tätä. Sanoitte tuossa — no, edustaja, ei Kiljunen vaan tämä... (Eduskunnasta: Kuusisto!) — Kuusisto, edustaja Kuusisto — että on uskonasia, että uskotte todella siihen, että vanhuslaki lähtee toimimaan hyvin ja kaikki saavat palvelusuunnitelmat ja niin poispäin. Kyllähän se pitää kokea ensin ja katsoa, miten se lähtee toimimaan. Tosiaan, vastuutyöntekijä sinne on tulossa, mutta mitä kaikkea vastuutyöntekijän rooliin sitten tulee ja millä koulutuksella siellä toimitaan?

Kyllä minä nyt koen, että siellä vanhustenhuollossa se koulutus on hyvin tärkeä ja ammattimainen henkilökunta, ja mitä tulee sen työn organisointiin, niin tietysti sitäkin voidaan tehdä. On ollut ikävä huomata, että erikoissairaanhoidosta on paljon vähennetty muun muassa lähihoitajia ja työtä on organisoitu sillä tavalla, vaikka heitä siellä myös tarvittaisiin.

Tässä on monta tärkeää asiaa tulossa, ja varmasti me seuraamme, mutta se seurantakaan ei yksinomaan sitten riitä. Jos me huomaamme, että nämä lakiesitykset, jollainen esimerkiksi nyt meillä on täällä käsittelyssä, nostavat esille vain epäkohtia, niin sitten täytyy puuttua entistä tiukemmin näihin asioihin, mikäli nämä asioiden käsittelyajat eivät parane.

Merja Kuusisto /sd:

Edustaja Juvoselle vain toteaisin, että se on hyvä kumminkin, että siinä lakiesityksessä on henkilökuntamitoitus, ja jos se ei toteudu kunnissa ja yksityisissä hoitolaitoksissa, niin siihen puututaan kyllä hyvin nopeasti. Halutaan turvata, että ikäihmisille on riittävästi hoitajia.

Mutta tähän hallituksen esitykseen, mistä nyt varsinaisesti keskustellaan: Pidän erittäin tärkeänä sitä asiaa, että perheiden palveluita voitaisiin miettiä siellä kunnassa uudestaan. Esimerkiksi ennalta ehkäisevään työhön liittyisi äärettömän tärkeänä osana se, että olisi niin sanottuja kodinhoitajia, jotka aikaisemmin kävivät auttamassa perheitä kotona silloin, kun oli tiukka tilanne. Nykyisin tätä palvelua ei ole enää, ja on tullut ihan selkeästi ilmi, että mikäli olisi sosiaalityöntekijän ja kodinhoitajan apua saatavilla, niin pystyttäisiin välttämään nämä kiireelliset, äkilliset lasten huostaanotot. Eli tämä on varmasti semmoinen tuleva asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota kunnissa.

Keskustelu päättyi.