Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Tällä lailla pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten erityistä maahanpääsymenettelyä tieteellistä tutkimusta varten koskeva niin sanottu tutkijadirektiivi. Siinä säädetään edellytyksistä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsyä jäsenvaltioihin yli 3 kuukauden ajaksi jonkin tutkimuslaitoksen kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen mukaisesti toteutettavaa tutkimushanketta varten.

Tämän esityksen tavoitteena on edistää kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsyä Suomeen. Tämä vaikuttaa erityisesti niiden tutkimuslaitosten toimintaan, joissa on paljon laajoja projekteja. Uuden maahanpääsymenettelyn perustana olisi tutkimuslaitoksen ja tutkijan välinen vastaanottosopimus, jossa tutkimuslaitos sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tutkimustyöhön ja taas tutkija sitoutuu suorittamaan tutkimustyön ennalta sovitun mukaisesti. Vastaanottosopimuksen mukaan maahanmuuttoviranomaiset myöntäisivät tutkijalle oleskeluluvan, jos asianmukaiset edellytykset täyttyvät.

Tämä menettely tulee olemaan rinnakkainen voimassa olevan ulkomaalaislain kanssa, eli on tavallaan kaksi tapaa sitten toimia, eli tämä toinen menettely ei poistu. Tämän tavoitteena on edistää tutkijoiden liikkuvuutta unionin alueella.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että koska on kaksi menettelyä, niin on syytä tiedottaa siitä, että tämä toimisi mahdollisimman joustavasti.

Valiokunta käsitteli kohtuullisen perusteellisesti tätä asiaa ja on tehnyt kaksi pykäläkorjausta, ja mietintö on asiassa yksimielinen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä todella, kuten puheenjohtaja Tölli esitteli, on kyseessä EU:n työperäisen maahanmuuton aktivointiin ja EU:n kilpailuasemaan koulutetun henkilöstön osalta liittyvä selkeä hallintotoimenpide. Tämä oli käsittelyssä viime hallituskaudella sisäministerineuvostossa ja perustuu siis EU:n yhteisiin linjauksiin.

Yleisesti ottaen onkin tärkeätä, että Suomi on aktiivinen myöskin EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa kuin myöskin laajemminkin niissä toimissa, jotka viime kaudella muun muassa edellisen hallituksen toimesta työllä ja tuskalla saatiin läpi, eli muun muassa Prümin sopimuksen kaltaisessa järjestelyssä, jossa nimenomaan rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuntakykyä tehostetaan. Tältä osin on se sanottava, että meidän hallituksemme on eräissä tällaisissa keskeisissä asioissa ollut erittäin passiivinen. Viittaan nyt vain neljännen talousrikostorjuntaohjelman täyteen pysähtymiseen käytännössä. Kaikkien niiden kuuden keskeisen asian, muun muassa rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän, osalta meidän valtiovarainministerimme esiintyi EU:ssa näiden pilottihankkeiden pysäyttäjänä.

Haluan myöskin tässä yhteydessä kiinnittää vakavampaa huomiota laajemmin ulkomaalaislainsäädännön käsittelyyn, joka on parhaillaan valiokunnassa käynnissä, sen takia, että Suomi oli vahvasti tukemassa EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjauksia ja Eurooppa-neuvostossa 14.—15. joulukuuta 2006 pitkälti meidän sisäministerimme puheenjohtajuuteen liittyen pystyttiin keskeisiä laajennetun yhteisvastuun kuin muitakin periaatteita kirjaamaan. Nyt tältä osin on suuri vaara, että Suomi on poikkeamassa tästä yhteisen politiikan linjasta toisen ulkomaalaislakia koskevan, ministeri Thorsin ja hallituksen antaman esityksen kautta, jossa lakia nimenomaan väljennetään uudella 88 a §:llä niin, että suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta ja soveltamisalasta muodostuu erittäin selkeä signaali laittoman maahantulon torjunnan näkökulmasta.

Toinen myöskin on sitten 51 §. Mennään vanhan Ruotsinkin ohi. Ruotsikin on kiinnittänyt näihin laittoman maahantulon, ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen asioihin nyt hyvin aktiivisesti huomiota, ja Ruotsilla on palautussopimukset Irakin hallinnon kanssa palautuksista ja kolmikantasopimus Unhcr:n ja Afganistanin väliaikaishallinnon kanssa. Meillä ei tällaista aktiivisuutta ole näkynyt, eikä myöskään Venäjän maahanmuuttoviranomaisten kanssa ole huhtikuun 2007 jälkeen ministeritason yhteyksiä pidetty. Sopimus yhteistyöstä saatiin kuitenkin solmittua.

Haluaisin tässä todeta, että nämä ovat varsin vakavia asioita. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta samalla, kun tuetaan aktiivisempaa työperäistä maahanmuuttoa, on laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää ihmissalakuljetusta, ihmiskauppaa, määrätietoisesti torjuttava. Tämä on nyt erittäin vakava asia. Minusta komissaari Frattinin aikana ryhdyttiin puhumaan suomeksi konkreettisista asioista: laittomista työmarkkinoista, harmaan talouden kytkennöistä ja siitä massiivisesta ihmissalakuljetuksesta ja ihmiskauppa-ilmiöstä, joka koskettaa koko Eurooppaa myöskin. Tältä osin muun muassa laitonta työvoimaa pitäviin yrittäjiin kohdistuvat sanktiot tulivat viime kaudella esille jnp.

Tältä osin haluan muistuttaa, että se, että me olimme Yhdysvaltain, USA:n, ihmiskauppalistauksessa erittäin huonossa asemassa aloittaessani viime kaudella ministerinä, oli puhtaasti seuraus siitä, että meidänkin viranomaistemme oli vaikea tunnistaa ja tunnustaa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä ja kansainvälinen yhteistyö ei ollut riittävää. Yhdysvallat korjasi meidän luokkaamme 2005, ja nyttemmin Yhdysvallat sanoi ratkaisussaan selkeänä perusteluna Suomen poliisin ja Rajavartiolaitoksen tehostuneen toiminnan. Yksi tähän liittyvä kysymys on nyt se, että asiaa ei ratkaista pelkästään viranomaistoiminnalla, vaan ehdottomasti pitämällä myös maahanmuutto hallittuna ja huolehtimalla siitä, että me pysymme myöskin yhteisessä linjauksessa laittoman maahantulon torjunnassa. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys. Me teemme erittäin suuren ihmisoikeusrikkomuksen ja -rikoksen, jos me emme näissä asioissa ole myöskin tarkkoina.

Tältä osin itse asiassa se joulukuun 2006 Eurooppa-neuvoston linjaushan edellyttää myöskin, että mikäli Suomi on suunnittelemassa merkittäviä toimia poiketen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, on siitä muille jäsenmaille informoitava. Minusta tämä asia on syytä selvittää, onko Suomen hallitus toiminut ministerineuvoston ja komission suuntaan tässä asiassa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensin haluan kiittää valiokuntaa tästä hyvin tehdystä työstä, jota se yleensäkin tekee. Toivoisinkin, että saisimme vielä lisää esityksiä ennen kesää tänne saliin, koska ne ovat myöskin kiireellisiä.

Yksi asia on nyt erittäin tärkeää korjata, koska olemme ymmärtäneet, että ed. Rajamäki on lehdistössä väittänyt, että valtiovarainministeri jostain kummallisesta syystä, joka liittyy hänen yhteyksiinsä, olisi pistänyt hanttiin talousrikostorjunnassa. Tämä on julkea väite, joka ei pidä paikkaansa.

Esimerkiksi mitä tulee harmaaseen talouteen, niin toimintaa on uudistettu ja tehostettu. Maahanmuutto-osaston toimesta on äsken asetettu uusi ryhmä, joka tekee tarkempaa yhteistyötä Maahanmuuttoviraston, poliisin ja muiden välillä. Tällaiset väitteet siitä, että jotenkin me emme tarttuisi tähän harmaaseen talouteen, ovat todella hyvin, hyvin räikeitä.

Kohtaan 2, ihmiskauppaan liittyen, meillä on tehostettu lainsäädäntöä, mutta moni seikka viittaa siihen, että on paljon koulutettavaa esimerkiksi syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksissa, ja siihen olemme yhdessä ryhtyneet oikeusministeri Braxin kanssa. Valitettavasti oikeuskäytäntö on ollut sellainen, että jotkut tapaukset ovat muodostuneet sellaisiksi, että vaikuttaa siltä, että syyttäjät ja muut vaativat erittäin korkeata näyttöä, ennen kuin he vievät tuomioistuimeen tapauksia.

Olemme uudistamassa ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelmamme ja asettamassa myöskin niin sanotun ihmiskaupan vastaisen toiminnan raportöörin ja sitä kautta saamme enemmän tietoa. On mielenkiintoista todeta, että ihmiskauppatapaukset Suomessa poikkeavat siitä yleisestä trendistä, että olisi enemmän naisia kuin miehiä. Suomen oloissa on tullut enemmän ilmi sellaisia tapauksia, jotka liittyvät esimerkiksi miesten väärinkäyttöön näissä yhteyksissä.

Mitä tulee sitten väitteeseen, että emme noudattaisi yhteistä linjaa muissa lakiesityksissä tai siinä toisessa, joka on valiokunnassa käsittelyssä, se ei myöskään pidä paikkaansa. Olemme keskustelleet esimerkiksi meidän tavastamme panna se direktiivi täytäntöön, siitä on keskusteltu yhdessä muitten EU-maitten kanssa. Oikeastaan olemme korjaamassa sellaista virhettä, joka ehkä tulkinnan kautta on tullut viime vuosien aikana. Palaamme tähän esitykseen ja toivottavasti niin pian kuin mahdollista.

Valitettavasti yhteistyö Venäjän kanssa oikeus- ja sisäasioissa ei ole niin helppoa kuin me toivoisimme. Tästä teidän vierustoverinne toi sellaisen esimerkin yhdestä asiasta esiin. Voin sanoa, että esimerkiksi meidän suurlähettiläämme on yrittänyt järjestää yhteyksiä nimenomaan Suomen ja Venäjän maahanmuuttovastuussa olevien henkilöiden välillä. (Ed. Rajamäki: Ministerin yhteyksinä se hoidettiin viime kaudella, samat ministerit siellä jatkavat!) — Jos nyt vielä ei ole tapahtunut hallinnon muutoksia, se ei ole suomalaisten vika.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Venäjällä jatkaa keskeisesti tärkeä sisäministeri, jolle maahanmuuttohallinto kuuluu, Rashid Nurgaljev. Sitten totean, että todella ihmiskaupan torjunnassa tarvitaan viranomaiskoulutusta ja myös syyttäjäkoulutusta, se on totta. Mutta tältä osin on ollut nimenomaan huolestuttava se tausta, että ministerit Thors ja Brax todella tekivät kaikkensa estääkseen viime kaudella Suomen mukaantulon perustajamaiden rinnalla EU:n sisäisen turvallisuuden ytimeen eli Prümin sopimukseen. Tämän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuntasopimus on hyvin tärkeä esimerkki siitä, millä tavalla me voimme näiltä osin edetä. Valitettavasti neljännen talousrikostorjuntaohjelman konkreettiset kohdat niin työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön kuin oikeusministeriönkin osalta, kaikki kuusi keskeistä, ovat pysähdyksissä, ja on erittäin tärkeätä, että 2004 vuoden alusta krp:n perustama laittoman työvoiman valvontayksikkö saisi todella tukea ja että myöskin verohallinto saataisiin tämän harmaan talouden torjuntaan tiiviimmin mukaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Direktiivit eivät ole aina iloinen asia eivätkä aina yksinkertaistakaan asioita. Tämän tutkijadirektiivin osalta meillä on käytössä tällä hetkellä hyvä tutkijoiden maahanpääsymenettely. Tutkijoita koskevia maahanpääsymenettelyjä pidetään yleisesti ottaen kentällä joustavina, nopeina ja tehokkaina. Siltä osin voidaan todeta, että kentän näkökulmasta tämä sekavoittaa tilannetta johtuen siitä, että meille syntyy päällekkäistä lainsäädäntöä, kuten ed. Tölli jo aikaisemmin sanoi. Tässä tietenkin herää kysymys, että jos meillä on olemassa kansallisesti toimiva lainsäädäntö, miksi lähteä muuttamaan ja monimutkaistamaan lainsäädäntöä. Toivon, että me voimme jollain tavalla tämän huomioida jatkossa, kun näitä direktiivejä pistetään täytäntöön.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ehkä voi sitten asettaa edelliselle ministerille tämän kysymyksen siitä, miten tämä direktiivi muotoutui tällä tavalla. Jossain määrin jaan kyllä teidän huolenne ja valiokunnan huolen, koska on toimiva järjestelmä. Se lisäarvo, jota tässä direktiivissä tulee, on se liikkuvuus EU:n sisällä näille henkilöille. Kiinnostushan akateemisissa piireissä tätä kohtaan ei ole ollut suuri, ja ehkä olisimme voineet vielä yhteispohjoismaisesti nimetä ne tutkimuslaitokset. Se olisi säästänyt huomattavasti byrokratiaa, mutta valmistelu oli edennyt näin pitkälle. Yritämme kiinnittää huomiota tähän, ettei päällekkäisyyttä tule. Meillähän maahanmuuttopolitiikka on kansallinen, ja siinä mielessä on tärkeää, että meillä säilyy se riittävä vapaus myöskin tulevaisuudessa, kun EU:n maahanmuuttopolitiikkaa yhtenäistetään.