Matti  Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva valtion tilinpäätöskertomus ja sitä koskeva Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus ovat nyt toista kertaa eduskunnan käsiteltävänä kevätistuntokaudella. Aiemmin asiaa koskeva palautekeskustelu on käyty vasta syysistuntokauden aikana. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, että eduskunnalla on mahdollisuus saamansa tilinpäätösinformaation perusteella ohjata seuraavan vuoden talousarviovalmistelua.

Tilinpäätöskertomus on laaja, yhteensä 610 sivua. Kertomuksessa käsitellään valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Siihen sisältyy myös hallituksen vastaus eduskunnan talousarviolausumiin, tilimuistutuskertomus ja valtioneuvoston controllerin lausuma tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeudellisuudesta ja riittävyydestä sekä erillisenä niteenä valtion tilinpäätöslaskelmat. Tarkastusviraston erilliskertomus on puolestaan laajuudeltaan 55 sivua.

Tarkastusvaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja se sisältää kuusikohtaisen kannanoton eduskunnan hyväksyttäväksi. Tilinpäätöskertomuksen aikaistaminen on näistä ensimmäinen asia. Eduskunta on jo aikaisempina vuosina edellyttänyt, että hallitus aikaistaa tilinpäätöskertomuksen antamista eduskunnalle ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Tänä vuonna lähetekeskustelu asiasta käytiin 26. päivä toukokuuta ja viime vuonna puolestaan kolme päivää aikaisemmin. Tarkastusvaliokunta on kumpanakin vuonna aloittanut kuitenkin ennakkokäsittelyn asiasta toukokuun alkupuolella.

Hallituksen puolelta on todettu, että käännösaikataulu on jo äärimmäisen tiukka ja ettei sen kiristäminen ole enää vaihtoehto tilinpäätöskertomuksen antamisen aikaistamiselle. Tekstit saadaan nykymenettelyin toimitetuksi kääntäjille huhtikuun alussa, ja työ kestää lähes kahdeksan viikkoa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Näin laajan ja vaativan yhteiskunnallisesti vaikuttavan tekstin kääntäminen onnistuu vain erittäin kokeneilta kielenkääntäjiltä, jotka hallitsevat valtionhallinnon sekä eri hallinnonalojen sanaston.

Tarkastusvaliokunta puolestaan pitää äärimmäisen tärkeänä, että hallitus antaa tilinpäätöskertomuksen jatkossa eduskunnalle kuukautta nykyistä aikaisemmin. Tällä turvataan budjetin seuranta-asiakirjan asiallinen käsittely eduskunnassa.

Valiokunnan omaksumaa ennakkokäsittelyä ei voida pitää pysyvänä eikä kestävänä ratkaisuna, ja ilman hyvää ruotsinnosta Suomen parlamentti ei halua eikä voi käsitellä näin tärkeää eikä vähemmänkään tärkeitä asioita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tavoitteiden saavuttamisen ja tulosten kriittistä arviointia edelleen syvennetään. Esimerkiksi ministeriöiden raportoimat erityisteemat on tarkastusvirasto todennut suurelta osin heikkotasoisiksi, eikä niiden perusteella voi muodostaa kokonaiskuvaa erityisteeman yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja sen kehityksestä. Ministeriölle annettu velvollisuus ja tilaisuus esittää erityisteemoissa eduskunnan toivomaa laaja-alaisempaa ja syvällisempää yhteiskunnallista vaikuttavuustietoa ei tarkastusviraston eikä tarkastusvaliokunnan mukaan vastaa tarkoitustaan. Valiokunnan mielestä tilinpäätöskertomuksessa esitettävien erityisteemojen valinta, käsittelytapa ja syvällisyys vaativat nyt ministeriöiltä erityistä ja ihan uudenlaista huomiota.

Budjetin ulkopuoliset rahastot.

Parhaillaan selvitetään vaihtoehtoisia malleja valtion tasehallinnon uudistamiseksi. Valtion ta-sehallinnon uudistamistyössä tulisi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan nyt ottaa paremmin huomioon valtion talousarvion ulkopuoliset, valtion varallisuutta koskevat tasetiedot. Niitä ovat muun muassa ulkopuoliset rahastot, valtionyhtiöt, Valtion Eläkerahasto, valtion omistamat arvokiinteistöt jne. Kysymys on kymmenien miljardien eurojen suuruisesta ulkopuolisesta varallisuudesta. Vain saatuaan tiedon varallisuudesta voi eduskunta ja kansanedustaja määrittää tosiasiallisesti sen, minkälainen on valtion taloudellinen asema todellisuudessa. Tässä suhteessa valiokunta ja tarkastusvirasto toivovat tasehallinnon uudistamistyöltä muutosehdotuksia.

Valiokunnan mielestä eduskunnalla ei ole riittävää mahdollisuutta saada valtion taloudellisesta asemasta ja riskeistä oikeaa kuvaa. Eduskunnan tiedonsaanti rahastoista on tilinpäätöskertomuksen perusteella vähäistä, eikä tilinpäätöskertomuksessa ole käytetty mahdollisuutta rahastojen toimintaan kuuluvan lisätiedon antamiseen.

Eduskunnan budjettivallan tehostamiseksi tarkastusvaliokunta ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eduskunnan tiedonsaannin lisäämiseksi talousarvion ulkopuolisista rahastoista. Eduskunnalla tulee olla kokonaiskäsitys valtion todellisesta taloudellisesta tilanteesta. Tilanne ei hahmotu vain talousarviotaloutta tarkastelemalla.

Valtion tietohallinnon vaikuttavuus oli valiokunnan kolmas teema. Kansainvälisten vertailujen valossa Suomi on menettänyt asemaansa tietoyhteiskunnan kärkimaiden joukossa ja olemme pudonneet alemmille sijoille. Suomi lähti voimallisesti liikkeelle, mutta nyt vahva kansallinen tahtotila on hiipunut johtuen osin ylisuurten odotusten aiheuttamista pettymyksistä. Tulokset eivät ole vastanneet 2000-luvun alun odotuksia ja tavoitteita.

Valiokunnan tarkastelussa on ollut etenkin terveydenhuollon tietojärjestelmät ja niiden mittava uudistustyö, kuten sähköinen resepti, potilasarkisto ja varmennepalvelut. Kattavan kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän on lain asettaman aikataulun mukaan oltava käytössä 1.4.2011 mennessä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty erilaisia käsityksiä aikataulun pitävyydestä. Valiokunta edellyttää, että hallitus varmistaa kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönoton lain asettaman aikataulun mukaisesti eli 1.4.2011 mennessä.

Valiokunnan mielestä julkisen sektorin it-toiminnan ohjauksessa olevia ongelmia ja puutteita ei ole ratkaistu riittävän voimakkaasti. Valiokunnan näkemyksen mukaan valtion it-toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä on vaarana ajautuminen eräänlaiseen selvityskierteeseen, jossa ongelmiin tosiasiallisesti vaikuttavia tuloksia ja ratkaisuja on vaikea saada aikaiseksi. Ongelmien kasaantuessa ministeriössä laaditaan uusia suunnitelmia ja strategioita, joiden toteuttamista ei johdeta eikä resursoida riittävästi.

Harmaa talous.

Sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö ovat raportoineet harmaan talouden torjunnasta. Raportin mukaan työvoimavaltaisten alojen verorikollisuus on käytännössä hallitsemattomassa tilanteessa ja arvonlisä- ja tuloveron kiertäminen on lähes jokaisen veronkiertoa harrastavan työvoimavaltaisen yrityksen liikevaihdon takana.

Poliisin toiminta sen riittämättömistä resursseista huolimatta on ollut harmaan talouden torjunnassa tuloksellista, ja haltuun saatu rikoshyöty nousi ennätyskorkealle viime vuonna, lähes 60 miljoonaan euroon. Harmaan talouden laajuutta ja kattavaa torjuntakeinojen vaikuttavuuden arviointia raportissa ei esitetä.

Tarkastusvaliokunta onkin kilpailuttanut ja käynnistänyt harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen, ja se valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan keväällä 2010. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida harmaan talouden kokonaismäärä ja verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetys Suomessa mahdollisimman uusiin tietoihin perustuen. Valiokunta tulee käsittelemään hallituksen esittämiä toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin ja perusteellisemmin harmaata taloutta koskevan tutkimuksen valmistuttua.

Valtion omistajaohjaus.

Valtion omistajaohjaus järjestettiin uudelleen 1.5.2007, jolloin Valtioneuvoston kansliaan sijoitettu omistajaohjausosasto aloitti toimintansa. Omistajaohjausosasto sijoitettiin Valtioneuvoston kansliaan, koska se ei monien muiden ministeriöiden tavoin hoida yritystoiminnan sääntely- ja viranomaistehtäviä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä omistajaohjaukselle asetetut tavoitteet ovat valiokunnan mielestä sinänsä hyviä ja oikeasuuntaisia, mutta tavoitteet on kirjattu siten, että niiden toteuttamisen arviointi on todella vaikeaa. Avoimeksi jää, miten määritellään "kulloinkin paras taloudellinen kokonaistulos" tai "mahdollisimman hyvä yhteiskunnallinen ja taloudellinen kokonaistulos".

Valiokunnan käsityksen mukaan asetettujen tavoitteiden ja niiden toteuttamisen mittaamiseksi valittujen arviointikriteerien tulee olla sisällöltään selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta voitaisiin tosiasiallisesti arvioida, onko omistajaohjauksessa saavutettu sille asetetut tavoitteet.

Valiokunnan mielestä pelkkä toteamus tavoitteiden toteutumisesta hyvin ei ole riittävää raportointia. Omistajaohjaukselle asetetut tavoitteet ja saavutetut tulokset on tuotava nykyistä selvemmin esiin, ja myös syitä ja seurauksia on analysoitava.

Valtiontalouden valvontaa ja tarkastusta säätelevän perustuslain 90 §:n esitöissä todetaan eduskunnan valvonnan ulottuvan sekä valtion talousarvioon sisältyvään että sen ulkopuoliseenkin valtiontalouteen. Valvonnan piiriin kuuluvia ovat valtioenemmistöiset osakeyhtiöt. Tarkastusvaliokunta tulee jatkossa valvomaan myös valtioenemmistöisiä yhtiöitä ja niiden omistajaoh- jausta, ja siihen tässä ajassa on runsaasti perus-teita.

Valtion tuottavuusohjelma.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtion tuottavuusohjelmaa koskevassa raportoinnissa on jätetty hyödyntämättä tehtyjä tutkimuksia ja arviointeja, mikä kaventaa raportin tietoperustaa ja heikentää sen luotettavuutta. Eduskunnan jo aiemmin hyväksymä kannanotto edellyttää, että tuottavuusohjelman toteutuksessa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja avoimuutta. Hallituksen on kerrottava kehyslaskelmissaan toimenpiteiden todelliset tuottavuushyödyt eikä vain henkilöstön vähennyksiä, henkilöstötyövuosien vähentymistä.

Valiokunta on ollut erittäin huolestunut tuottavuusohjelman tavasta jättää toiminnan ja palvelujen vaikuttavuuden ja laadun arviointi kokonaan ohjelman ulkopuolelle valiokunnan aiemmin esittämästä selkeästä kannanotosta huolimatta. Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelman raportoinnissa tulee hyödyntää paremmin jo tehdyt tutkimukset ja arvioinnit. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että asiantuntijakuulemisessa ja työolotutkimuksissa on tullut ilmi ristiriitaista tietoa valtion henkilöstön työhyvinvoinnista ja sen muutoksista 2000-luvun aikana. Erityisen huomion kohteena on ollut tuottavuusohjelman ja alueellistamisen vaikutus henkilöstön työoloihin ja työssäjaksamiseen. Valiokunta edellyttää, että hallitus raportoi nykyistä paremmin tuottavuusohjelman kokonaishyödyt ja selvittää ohjelman vaikutukset valtion henkilöstön työoloihin ja työssäjaksamiseen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde jo keskeisiltä osilta kävi läpi tätä tarkastusvaliokunnan mietintöä, ja hän kiinnitti huomiota niihin kipupisteisiin, joita olemme tässä mietinnössä esiin tuoneet. Sen lisäksi haluan muutamaan yksittäiseen kohtaan vielä tuoda lisävalaistusta.

Ensinnäkin kiitoksia tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja kaikille sen 11 jäsenelle! Huolimatta siitä, että työtahti tarkastusvaliokunnassa on ollut poikkeuksellisen tiivis ja tiukka, tämänkin asian käsittelyssä olemme hyvässä yhteishengessä ja joustamisella saaneet paperin eduskunnan käsittelyyn jo ennen kesätaukoa. Kuten valiokunnan puheenjohtaja kiinnitti huomiota, me olemme hyvin joustavasti lähteneet käsittelemään tilinpäätöskertomusta jo suomennoksena hyvin varhaisessa vaiheessa ja ruotsin kielen osuus on saatu vasta aivan hiljan paperille, mutta koska se on saman sisältöinen, niin tietenkään tämä ei ole vaikuttanut tähän asian käsittelyyn.

Voisi sanoa näin, että erilaisia tarkastushavaintoja varmasti on tehty lukuisissa asiantuntijakuulemisissa jopa satoja, mutta tarkastusvaliokunta haluaa nyt kaksi vuotta vanhana valiokuntana yrittää kiinnittää huomiota juuri niihin merkityksellisiin yhteiskunnallisiin seikkoihin, joista se kokee, että myöskin eduskunnan muut jäsenet olisivat kiinnostuneita. Tällä erää meidän painopisteemme varmasti liittyvät sähköisiin järjestelmiin erityisesti terveydenhuollossa mutta muutenkin valtionhallinnossa, kuten myöskin harmaaseen talouteen, josta laaditaan nyt sitten erillinen raportti syksyn aikana. Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin sanoa, että tarkastusvaliokunnan lyhyestä toimintakaudesta huolimatta työ on edennyt hyvin joustavasti ja saanee sen arvon, mikä sille myöhemmin kuuluukin.

Muutama kohta, ensinnäkin tästä valtiontalouden kehysmenettelystä ja finanssipolitiikan raportoinnista. Viime vuonna tähän aikaan, kun eduskunta käsitteli tätä samaa kertomusta, ihan perustellustikin kansanedustajat kysyivät sitä, antavatko meidän tietomme riittävän tiedon kansanedustajille siitä, mikä on tällä hetkellä valtiontalouden tila ja onko valtiolla kyky kestää kriisiä, joka on tällä hetkellä meillä päällä. Tästä asiasta tarkastusvaliokunta on todennut, että se informaatio, mitä kansanedustajat saavat kaksi kertaa vuodessa, puolivuosittain, ei varmasti tässä taloudellisessa tilanteessa alkuunkaan riitä ja meidän tulisi kaikkien saada päivitetympää tietoa siitä, mikä on Suomen valtion taloudellinen tilanne ja mitä se vaikuttaa niihin lakiesityksiin, mitä täällä käsittelemme. Erityisesti näin talouskriisin ja taantuman aikana näitä asioita täytyisi päivittää mahdollisimman usein.

Toinen merkittävä asia, joka on satojen miljoonien eurojen arvoinen asia yhteiskunnassa, on sähköisten järjestelmien toimimattomuus. Niistä on puhuttu jo koko 1990-luvun, ja nyt 2000-luvulla keskustelu on jatkunut, mutta se palaute, mitä tarkastusvaliokunta sai useissa asiantuntijakuulemisissa, viittaa siihen, että meidän sähköisissä järjestelmissämme ja niitten toimivuudessa on edelleenkin pahoja puutteita. Silloin, kun ne kohdistuvat sellaiseen palvelutuotantoon kuin terveydenhuoltoon, jossa ovat mukana yliopistolliset sairaalat, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ja varsinkin kun tänä päivänä kunnissa perusterveydenhuoltoon on yhdistetty myöskin sosiaalihuolto ja ne palvelut, näitten sähköisten järjestelmien toimimattomuus näyttää johtavan jopa kaaosmaisiin tilanteisiin. Puhutaan jopa sellaisistakin luvuista, että tänä päivänä erikoislääkärin työajasta saattaa mennä noin 50 prosenttia, jopa enemmänkin, hallinnollisiin tehtäviin ja atk-tehtäviin, ja kuitenkin nämä henkilöt on koulutettu ensisijaisesti potilaitten kohtaamiseen ja hoidon antamiseen. (Ed. Zyskowicz: Onhan se järjetöntä!)

Eli me joudumme näihin asioihin nyt paneutumaan voimakkaasti, ja sen johdosta ehkä pontevin ja tärkein lausuma, mitä tarkastusvaliokunta esittää, on kohta 4, jossa me kerromme, että hallitus varmistaisi kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönoton lain asettaman aikataulun mukaisesti eli 1.4.2011 mennessä. Asiantuntijat viittaavat siihen, että tämä aikataulu on liian haasteellinen ja aikataulu saattaa venyä jopa useita vuosia eteenpäin. Tarkastusvaliokunta haluaa kiinnittää nyt eduskunnan huomiota siihen, että tämä päivämäärä on tiukka, se on haasteellinen, se edellyttää myöskin tietenkin tiettyjä toimenpiteitä, mutta tämän asian yhteiskunnallinen vaikuttavuus säästöihin ja toimivuuteen on niin merkittävä, että tästä päivämäärästä ei tule enää yhtään liukua taaksepäin.

Joskus tuntui asiantuntijakuulemisessa siltä — kun mukana on yksittäisiä toimijoita, erilaisia firmoja, erilaisia kehittämissuunnitelmia — että onko näitä kukaan koskaan tarkoittanutkaan yhteensopiviksi toistensa kanssa. Kun vaikuttaa vielä, että ohjelmantuottajat, toimijat, suojaavat oman toimialueensa, osa saattaa olla patenttien ym. takana, niin vaikuttaa siltä, että tämä maailma on hyvin monimutkainen avattavaksi, ja sen takia tarvittaisiin jämäkkää ministeriöiden yhteistä politiikkaa, jotta nämä ongelmat pystyttäisiin Suomessa ratkaisemaan. Me emme enää ole atk:n ja sähköisen järjestelmän mallimaa, vaikka sitä ehkä joskus olemme olleet.

Kerrotaan sitten, mitä täältä meidän mietinnöstämme ei ehkä löydy, että on myöskin hyviä käytänteitä. Esimerkiksi verottaja, joka tänä päivänä toimii hyvin pitkälle sähköisen järjestelmän kautta verotuksessa, toimittaa valmiin veroehdotuksen, johon saa sitten tutustua, ja jos ei siinä ole mitään huomauttamista, niin verotus vahvistuu hyvin jouhevasti. Samoin Kelan palveluihin — Kelakin on merkittävä sosiaalivakuutuslaitos Suomessa, ja siellä on paljon järjestelmiä sähköisesti — ollaan pääsääntöisesti kohtuullisen tyytyväisiä. Siellä tämä järjestelmä on viety paremmin eteenpäin kuin muualla valtionhallinnossa. (Ed. Kalliksen välihuuto) — No, voidaan tietenkin kysyä ihan niin kuin 10 vuotta sitten, kun autokatsastuskin muuttui merkittävästi, kun tuli uusia toimijoita markkinoille sen vanhan järjestelmän sijaan, niin tänä päivänä esimerkiksi autokatsastus saattaa olla jopa miellyttävä käynti, kun se ennen tuntui vähän, että sitä oltiin piippalakkien kanssa tekemisissä.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi merkittävä seikka, sadoista miljoonista miljardeihin. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, tarkastusvaliokunta kiinnittää jatkossa merkittävää huomiota harmaan talouden torjumiseen niitten epäkohtien löytämiseksi, mitkä tässä maailmassa liikkuvat. Ennakkotiedot jo meille näyttävät, että tarvitaan myöskin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Pelkkä ohjeistus ja valvonnan lisääminen ei riitä. Kuten me tiedämme, tilaisuus tekee varkaan, ja harmaassa taloudessa liikkuu tällä hetkellä miljardeja euroja, jotka eivät oikeudenmukaisesti tuloudu valtion ja kuntien ja muitten asianosaisten kassaan, koska väärinkäytöksiä tapahtuu. Se on piilorikollisuutta, jota ei yksin poliiseja lisäämällä pystytä hoitamaan kuntoon, vaan se vaatii myöskin koko yhteiskunnan mukaan tulemista siihen, että Suomesta kitketään harmaa talous ja sitä kautta saadaan taloustilanne myöskin verottajan kannalta paremmaksi.

Lopuksi haluan vain todeta, että tämä on ikään kuin tällainen hallituksen kevättodistus. (Ed. Erkki Virtanen: 6-!) Eihän tässä tietenkään numeroa voida laittaa viime vuoden toiminnasta ja taloudesta, mutta sanoisin, että se on minun arvioni mukaan tyydyttävä. Se ei ole välttävä, mutta se ei ole kiitettävä. Käyttäisin sanaa "tyydyttävä".

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo on aivan oikeassa siinä, että tämä kansallinen potilastietojärjestelmä sakkaa pahasti, mutta se ei suinkaan ole terveydenhuollon ammattilaisten vika, vaan se on näiden järjestelmätoimittajien vika. Ne eivät pysty sovittamaan näitä järjestelmiä yhteen, koska jokaisessa sairaanhoitopiirissä on omanlaisensa systeemit. Ne toimivat aika hyvin muuten sairaanhoitopiirin sisällä, mutta tällaista kansallista järjestelmää emme ole saaneet toistaiseksi luoduksi, vaikka siihen on panostettu kyllä miljoonia. Täytyy ottaa huomioon se, että Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka yrittää tätä. Toivottavasti onnistumme.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Salo mainitsi harmaan talouden, hän olisi voinut kyllä mainita, että on tehty runsaasti esityksiä, miten harmaaseen talouteen voitaisiin vaikuttaa, ja kun siihen ei ole hallitus puuttunut, niin hänen olisi pitänyt ottaa tämä huomioon, kun antoi tuon arvosanan viime vuoden toiminnasta. Me olemme tässä salissa kuulleet erilaisia lukuja, ja minulla on se käsitys, että se, mitä rakennustyönantajat ja rakennustyöntekijät ovat esittäneet verojaostolle — puhutaan 500 miljoonasta eurosta — on aika lähellä totuutta sillä puolella, sillä puolella ja sillä sektorilla, ja tällä summalla olisi kyllä erittäin suuri merkitys koko valtiontaloudelle.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle pitää nyt kuitenkin sanoa, että esimerkiksi erikoissairaanhoidolla, siis sairaanhoitopiireillä, oli jopa yhteinen atk-yhtiö, joka oli juuri sitä varten, että sen pitäisi tuottaa ohjelmia, jotka olisivat yhteensopivia tai ainakin toimisivat hyvin. Jopa sekin näkemys, että ne toimivat hyvin sairaanhoitopiirin sisällä, saattaa olla hieman liioiteltu, mutta se on tietenkin ymmärrettävää, että eivät ne tahdo toimia toisten ohjelmien kanssa, koska toiset ohjelmat ovat toisten yhtiöitten tekemiä, ja sillä tavalla itse asiassa monopoliasemaa murretaan, ja se tarkoittaa tietenkin yhtiöitten rahantulon vähenemistä, ja tässä suhteessa tällaista julkista oh- jausta tarvittaisiin.

Pikkuisen pelkään, että mietinnössä esitetty vaatimus tai toive siitä, että tämä kansallinen potilastietojärjestelmä alkaisi toimia ajoissa, häämöttää ehkä horisontissa, mutta horisontti on viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy sitä mukaa kuin sitä lähestytään.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon tietotekniikan ongelmat ja yhteensopimattomuus on varmaan yksi keskeinen tekijä, mutta tietotekniikka on tuonut myös tullessaan sen, että sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehdään paljon tutkimustyötä, selvitystä, joka vie myös hyvin paljon henkilöstön aikaa. Joskus tuntuu siltä, että joku voisi myös kontrolloida sitä, kuinka paljon henkilöstöllä voidaan teettää kaikennäköistä tutkimustietoa, joka on sinällään varsin erillään potilaan hoitamisesta, ajoittain hyvinkin kaukana.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiolla näkyy olevan myöskin talousasioiden osalta outo käsitys lainanotosta. Moitimme kotitalouksia pikavipeistä ja kulutusluotoista, mutta oma taloudenpitomme on yhtä heppoisella pohjalla. Esimerkkinä on ajatus, jossa lainat käsitellään tuloina, mikä on aivan järjetön ajatus. Laina on laina, eikä se miksikään muutu.

Käsittämätöntä on se, millä tavalla me käsittelemme tuloja ja menoja meidän talousarviossamme ja mihin se johtaa. Lainaa otetaan, vaikka sitä ei tarvittaisi, jopa miljarditolkulla. Samalla saadaan kaupan päälle lainaan liittyvät kulut ja korot. Valtio ei ole myöskään onnistunut saamaan eteenpäin sijoitettavasta rahasta lainan korkoja ylittävää tuottoa. Talousarviolainat voitaisiin jo haudata, ja toivottavasti se tapahtuu pikaisesti.

Täällä on tullut esille myös taseasioita, ja ilokseni ed. Ahde tulikin eräänä päivänä kertomaan, että valtiollemme tulee tase, ja näin varmasti on syytä tullakin. On hyvä, että myöskin tarkastusvaliokunta on nostanut sen mietintöönsä ja samoin kontrollerit ovat nostaneet sen esille. Tieto valtion taloudellisesta asemasta on puutteellinen. Esimerkiksi takauskannat olivat vuoden lopussa 15,3 miljardia, mutta tilinpäätöksessä ta-kaukset ja takuut olivat vain 3,8 miljardia. Erotus on hyvin monta miljardia näiden kahden summan välillä. Valtion taseesta puuttuvat myös eläkevastuut, joissa puhutaan kymmenistä miljardeista, lähes 100 miljardista. Toisaalta sieltä puuttuvat myös talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastojen varat. Valtiollahan on 11 talousarvion ulkopuolista rahastoa, joiden tasearvo on 25,6 miljardia.

On hyvä, että näitä vaihtoehtoisia malleja selvitetään tasehallinnon uudistamiseksi. Valtiokonsernin johtaminen vaatii taseen, joka antaa riittävät tiedot valtiomme taloudellisesta asemasta, ei pelkästään meille päättäjinä. Se on reilua myös meitä lainoittaville tahoille. Taseen tietoja tarvitsemme myös keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden teossa.

Arvoisa puhemies! Taloudenpitomme lisäksi meillä on suuri ongelma, kuten tässä on tullut esille, tietojärjestelmien kanssa. Niiden surkea tila heikentää tuottavuutta ja työmotivaatiota. Kansainvälisten vertailujen valossa, kuten on tullut jo edellisissä puheissa esille, emme ole enää kärkimaiden joukossa. Voisi sanoa, että valtionhallinnon tietojärjestelmät ovat kompastuneet omiin johtoihinsa. Niin sanottu tietojärjestel-mien kehittäminen on yksi suuri ongelmien aiheuttaja. Löisin vetoa, että se on monin paikoin jopa heikentänyt tuottavuutta. Aikaa kuluu kaikkeen muuhun kuin itse oman ydintehtävän hoitamiseen. Monta kirosanaa ja sadatusta on kuultu toimistotalojemme sisällä johtuen muun muassa byrokraattisista ja hankalista tietojärjestelmistä.

Tässä tuli esille, että myös terveydenhuollon puolella on vastaava ongelma. Terveydenhuollon puolella myöskin päivitellään sitä lausuntoautomaattityötä, jota yhä enemmän joudutaan tekemään. Tässä meidän talossa on oma roolimme siltä osin.

Otan tässä kuitenkin ihan meidän sisältä arkiesimerkin tietojärjestelmistä ja sisäministeriön osalta. Työntekijä käyttää kulkukorttia, työntekijä ilmoittaa erillisellä tietojärjestelmällä puhelinkeskukseen poissaolostaan. Työntekijä tekee tunti-ilmoituksen omalla ohjelmistolla. Työntekijä hakee lomaa toisella ohjelmalla. Kaikilla ohjelmilla on eri tunnukset. Lisäksi työntekijällä on vielä erilliset tunnukset työhönsä liittyviin ohjelmiin, ja matkalaskutkin hoidetaan omalla kankealla järjestelmällä. Taisi olla seitsemän eri kirjautumistunnusta salasanoineen, kun kävin keskustelua kyseessä olevan henkilön kanssa. Tilanne vaarantaa jo tietoturvan, koska aika moni taitaa pitää näitä kirjautumistunnuksia piilossa jossakin työpöydän kulmassa — se siitä tietoturvasta.

Oletettavasti on käynyt niin, että jossain tukitoiminnassa on ihan hyvässä tarkoituksessa keksitty, että nyt tarvitaan jälleen uusi tietojärjestelmä. On lähdetty innokkaasti kehittämään. Samaan aikaan toisissa tukitoiminnoissa on yhtä lailla innokkaasti lähdetty kehittämään omia tietojärjestelmiä. No, siinäpä se soppa on syntynyt. Työntekijän työkoneella se näyttäytyy täyskaaoksena lukuisine tunnuksineen. Satoja miljoonia euroja on palanut, ihmisten työaikaa on valunut hiekkana maahan, ja sitä valuu joka päivä tänäkin päivänä. Mikä ratkaisuksi?

Tarkastusvaliokunta on nostanut erinomaisia ehdotuksia. Tietojärjestelmiä on aika lähteä kehittämään käyttäjälähtöisesti ja hallitusti. En tiedä, mihin se on näinä päivinä unohtunut. Näyttää siltä, että tämä perusperiaate on unohtunut täysin. Pitää asettautua käyttäjän asemaan, ymmärtää hänen ydintehtäväänsä omien asiakkaidensa palvelemisessa. Laittaisin itse asiassa hetkeksi stopin kaikelle tietojärjestelmien kehittämiselle. Keskittäisin niiden valvonnan tiukasti yhteen paikkaan. Ottaisin pieniä askeleita kohti haluttua tulevaisuuden tilaa. Näin voitaisiin saavuttaa lopultakin jotakin toimivaa. Toivottavasti meillä on esimerkiksi sähköinen tunnistautuminen jonain päivänä hanskassa ja saamme lukuisat tunnussanat yhden kirjautumisen taakse.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo perusteellisesti esitti katsauksen siitä, mitä eduskunnan päätettäväksi ja tiedoksi saatetaan. Kiinnitän huomiota vain kahteen asiaan.

Ensiksi kiinnitän huomiota tuottavuusohjelman käsittelyyn tässä yhteydessä; sitä tullaan varmasti käsittelemään seuraavat 10 vuotta joka ikisessä vastaavassa mietinnössä, näin minä uskon. Erikoisesti tässä yhteydessä on syytä kiinnittää erääseen pikanttiin yksityiskohtaan huomiota. Täällä käsitellään myöskin tuottavuusohjelmaa, ja tuottavuusohjelman perusteluissa, sellaisissa, jotka hallituksen pääministeri Vanhanen on täällä toistuvasti esittänyt, korostetaan sähköisen asioinnin ja tietojärjestelmien kehittämisen ratkaisevaa merkitystä. Itse asiassa hän on katsonut, että se on se ikuinen perusta, jolla se tulos voidaan saavuttaa, ja muu on sitten lähinnä inhimillistä aikaansaannosta.

No, nyt jos katsotaan mitä selvitykset antavat, ne antavat sen, että valtionhallinnossa on, yksistään muutamalla hallinnonalalla, yhteensä 30 miljoonaa euroa käytetty lähes tuloksettomasti rahaa, ilman että on saavutettu oikeastaan yhtään paljon mitään muuta kuin sotkua. Nyt on erittäin oireellista jatkoa ajatellen se, että pontena n:o 4 kiinnitetään huomiota siihen, että kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän osalta käyttöönotossa pitää noudattaa eduskunnan tahtoa, mikä tarkoittaa sitä, että se otetaan käyttöön 1.4.2011. Siis merkittävää on se, että tänne pitää tuoda ponsi hyväksyttäväksi, että meidän hyväksymäämme päätöstä pitää noudattaa ja siitä pitää kiinni pitää. Tämä on aika oireellista ja merkityksellistä, ja toivottavasti arvoisa hallitus ottaa tämän asian todella vakavasti. Sitten jos tarvitsee asiantuntijaa tässä, niin käyttää asiantuntijana hallituksen pääministeriä, joka itse on esitellyt, mihinkä tuottavuusohjelma rakentuu, millä tavalla se pystytään saamaan toimivaksi ja millä tavalla voidaan toimia niin kuin tuottavuusohjelmaan on valtioneuvosto kirjannut.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johonka kiinnitän huomiota, on luonnollisesti harmaa talous, joka on tässä ja toivottavasti hyvin harvassa seuraavassa, niin että harmaa talous saadaan kuriin. Siinä on sellainen tavoite, jossa täytyy olla ambitiotason korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Jos katsotaan vähän ulkoisia tapahtumia tässä asiassa, finanssikriisi, siitä seurannut talouskriisi, työttömyyskriisi ja kohta sosiaalinen kriisi eivät olisi sellaisessa ketjussa etenemässä kuin ovat, jollei harmaa talous olisi päässyt talousrikollisuuden rinnalla kukoistukseensa kautta koko maapallon.

Ensimmäinen reaktio finanssikriisin koittaessa oli se — ja se reagointi tapahtui Pariisissa presidentti Sarkozyn taholta — elikkä nyt veroparatiisit kuriin ja harmaa talous kuriin jnp. Erittäin mielenkiintoista oli kuunnella uusien meppien kannanottoja ja siellä aivan erikoisesti edellisen pääministerin, meppi Jäätteenmäen kannanottoa. Kun media kysyi häneltä, mitäs aiotte nyt sitten alkavalla viisivuotiskaudella tehdä, niin hänellä ei ollut mitään muuta kuin yksi ainoa missio, jonka hän toi julkisuuteen, ja se oli veroparatiisit kuriin, harmaa talous kuriin ja talousrikollisuus siinä ohessa myöskin, ja hän katsoi, että on myöskin uuden parlamentin keskeisiä asioita tukea tätä prosessia, jotta finanssikriisin oireet saadaan kuriin samoin kuin se, että siinä otetaan huomioon finanssivalvonta. Sen suhteenhan Euroopan parlamentti otti vakuutusvalvonnan osalta jo askeleita, mutta varsinaisen finanssivalvonnan, sen toisen puolen, rahapuolen, osalta niin keveitä askelia kuin olla voi ja vielä jakamalla kahteen tätä järjestelmää, ja se ei vaikuta hyvältä.

Tässä ansio sille, että meillä on tätä aineistoa tarkastusvaliokunnassa ollut käytettävissä, ei ole tämän hallituksen vaan edeltäneen hallituksen, joka silloisen ministerin Rajamäen johdolla käynnisti näitä asioita, jotka nyt tuottavat tuloksia. Tähän on kirjattu se, että on haltuun saatu rikoshyötyä vuonna 2008 lähes 60 miljoonaa euroa. Se on hyvä näyttö, koska se merkitsee käytännössä kaksinkertaistumista edellisestä vuodesta, ja jos muistetaan, mitä täällä tässä asiassa on aikaisemmin tapahtunut, niin on tapahtunut sitä, että ensimmäisen kerran varsinaisesti saatiin harmaa talous esille 2000-luvun alkupuolella. Hallinto- ja tarkastusjaosto käsitteli sitä eräässä kannanotossaan ja kiinnitti huomiota vihdoinkin asiaan — 10 vuotta melkein piti puhua asiasta, ennen kuin se tuli valtiovarainvaliokunnassa tiedostetuksi asiaksi. Nyt se itse asiassa on koko maapallon tulevaisuutta koskettava asia.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä jo tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde, niin kuin täällä jo todettiin aiemminkin, kävi hyvin seikkaperäisesti läpi tarkastusvaliokunnan mietinnön ja pääkohdat, jotka siinä nostettiin esiin. Samoin edustajat Salo ja Pulliainen nostivat nämä pääkohdat esiin. Elikkä tältä osin tähän ei kovin paljon täydennettävää ole, mutta haluan näitä asioita itsekin tässä vielä korostaa. Mutta ehkä, kun ed. Pulliainen tuossa nyt niin voimakkaasti nosti harmaan talouden esiin ja se on tässä salissa useita kertoja tullut aiemminkin esiin, uskon, että nyt tähän harmaaseen talouteen ollaan todella puuttumassa. Tarkastusvaliokunta tosiaan käynnistää tutkimusohjelman tästä aiheesta. Varmaan siltä pohjalta saadaan sitten kyllä lisää perusteellista tietoa ja löydetään ehkä sitten keinot, miten siihen voidaan puuttua. Rohkaisevaa tosiaan oli, että europarlamentaarikkona jatkava meppi Anneli Jäätteenmäki myös nosti tämän asian voimakkaasti esiin, elikkä tähän ollaan nyt kansainvälisesti varmaan puuttumassa. Uskon, että sitä kautta tähän isoon ongelmaan löydetään ratkaisuja.

Tarkastusvaliokunta tosiaan näissä kuudessa lausumassaan nosti ensimmäisenä esiin tilinpäätöskertomuksen ajankohdan elikkä esittää, että eduskunta edellyttää hallituksen antavan tilinpäätöskertomuksen huhtikuun loppuun mennessä. Tässähän on tärkeänä tekijänä se, että eduskunta ehtisi sitten käsitellä edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteellisesti ja ohjata seuraavan vuoden talousarvion valmistelua. Aiemminhan tämä on tapahtunut niin, että tilinpäätös on käsitelty vasta sen jälkeen, kun seuraavan vuoden budjetti on jo valmisteltu. Elikkä tämä on tärkeä näkökulma, jota on syytä kiirehtiä. Se, että tämänhetkiseen käytäntöön nähden voitaisiin vielä tilinpäätöskertomuksen antamista aikaistaa, helpottaisi tarkastusvaliokunnan tehtävää paneutua tähän asiaan ja valmistella asia eduskunnalle mahdollisimman suurella huolellisuudella.

Tarkastusvaliokunta puuttui tosiaan myös tasetietoihin, kun Valtiontalouden tarkastusvirastokin oli huomioinut talousarvion ulkopuolisten rahastojen tietojen puuttumisen tilinpäätöskertomuksen yhteydestä. Elikkä eduskunnalle on tarpeen antaa tarkat tiedot valtion taloudellisesta asemasta. Näin se vaikuttaa myös eduskunnan mahdollisuuksiin arvioida valtion taloudellista tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia, elikkä ihan tärkeä asia. Ed. Lauslahtihan tämän asian täällä on jo aiemminkin nostanut esiin elikkä näitten tasetietojen merkityksen. Kun eduskunta arvioi valtiontalouden tilaa, on varmaan tarpeen, että nämä tiedot tulevat esille. Siinä tarkastusviraston kertomuksessahan todettiin, että valtiolla on 11 talousarvion ulkopuolista rahastoa kuudelta eri hallinnonalalta ja niissä on rahoja 25,6 miljardia euroa, elikkä isoista rahoista on kysymys.

Tarkastusvaliokunta puuttui myös kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönoton ajankohtaan. Kun asiantuntijakuulemisissa nousi esiin, että ei ole ollenkaan varmaa, pystytäänkö tässä aikataulussa pysymään, tarkastusvaliokunta nosti myös tämän asian esiin, jotta näin merkittävä asia todella hoidettaisiin siinä aikataulussa, mistä on sovittu. (Ed. Erkki Virtanen: Se on säädetty!) — No, säädetty nimenomaan.

Sitten tuottavuusohjelmasta, joka on puhuttanut paljon. Tämä nousi siinäkin mielessä esiin, että kun asiantuntijakuulemisissa kuultiin valtiovarainministeriötä ja Tilastokeskusta, niin ne arviot valtion henkilöstön työtyytyväisyydestä olivat toisistaan aika lailla poikkeavatkin. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan valtion henkilöstön työtyytyväisyys on laskenut ja on nyt alle kuntienkin henkilöstön työtyytyväisyystason. Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Tämä näkyy henkilöstön tuottavuudessa ja työssäjaksamisessa ja on sitä kautta merkittävä asia. Kun tähän asti tuottavuusohjelmaa on lähinnä raportoitu henkilökunnan työvuosien kehityksen mukaan, niin on tärkeätä nostaa myös ylipäätään vaikuttavuus tuottavuusohjelman tarkastelussa enemmän esiin.

Erityisteemojen osalta on myös todettu, että vaikuttavuuden osoittaminen ja mittaaminen ja niiden tietojen hyödynnettävyys eivät ole sillä tasolla kuin pitäisi olla. Varmaan tähän puoleen on myös kiinnitettävä jatkossa huomiota.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pentti tässä totesi, että nyt ollaan harmaaseen talouteen puuttumassa. Kyllä siihen aikaisemminkin on puututtu ja nyt puututaan. Kysymys on siitä, onko puututtu ja puututaanko riittävällä tavalla. Muistaakseni valtiovarainministeri Niinistö totesi aikanaan, että hän ei juuri muita menojen lisäyksiä ole eri tahoilta ehdotuksina eteensä saanut kuin sellaisia, jotka aina viime kädessä kuitenkin tuovat valtiolle enemmän säästöjä kuin lisäävät menoja. Itse uskon, että juuri harmaan talouden torjunnassa tämä menojen lisääminen, jotta sillä itse asiassa saadaan enemmän säästöä kuin menoja, pitää paikkansa. Jos me panemme lainsäädännön kohdalleen ja jos me annamme riittävät resurssit poliisille, syyttäjille ja muille tahoille harmaan talouden torjuntaan niin, että pääsemme todella talouskonnien lompakkoon ajoissa käsiksi, rikoshyötyyn ajoissa käsiksi, niin uskon, että ne resurssit kyllä tuovat itsensä takaisin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä huomata, että kokoomuksella alkavat olla kyllä puheet harmaan talouden torjuntaan tähdättyjä mutta toimenpiteet eivät kyllä tämän hallituksen aikana ole olleet. Valtiovarainministerihän pysäytti Ecofin-neuvostossakin muun muassa Saksan, Itävallan ja Ruotsin esitykset käännetyn arvonlisäverokokeilun laajentamisesta, jossa rakennusurakoiden ketjuuntuneeseen harmaaseen talousrikollisuuteen olisi pureuduttu. Siis Suomen hallitus pysäytti neljännen talousrikostorjuntaohjelman syksyn 2006 yhden esityksen EU:ssa. Nyt on vasta tullirikosselvitys lainsäädäntöön vaatimuksestamme saatu etenemään, (Ed. Zyskowicz: Ei saanut teidän hallitus!) mutta samaan aikaan hallitus leikkaa tuottavuusohjelmalla yli 200 tullimiestä ja -naista. Keskusrikospoliisiin perustettiin laittoman työvoiman valvontayksikkö vuoden 2004 alusta. Ministeri Holmlund ja poliisiylijohtaja Paatero sulauttivat sen viime vuonna muuhun krp:n toimintaan. Näin laittoman työvoiman valvontayksikkö on purettu.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäen on aivan turha käydä kokoomusta moittimaan tässä asiassa. Halumme ja myös toimintamme harmaan talouden torjumiseksi ja vähentämiseksi on aivan selvä. Eri asia on, että joistakin keinoista ja niiden tehokkuudesta olemme luonnollisesti eri mieltä. Kun puhutte tulliselvitysrikoksesta, niin olen siinä käsityksessä, että nimenomaan nykyinen hallitus on tämän ehdotuksen tänne eduskuntaan tuonut, kun taas se hallitus, jossa te, ed. Rajamäki, olitte mukana, ei sitä tänne tuonut, vaikka se asia oli silloin jo kovasti esillä. On myös paljon muita asioita ja keinoja, joista keinoista voidaan olla eri mieltä, mutta on hyvä, että laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on todella tähdellistä, ja jos siinä onnistutaan, pystytään estämään huomattavien vahinkojen syntyminen ja saamaan valtiolle paljon rikoshyötyä takaisin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talousrikostorjunta ei ole pelkästään puheita vaan tekoja. Ministeri Itälän jäljiltä joka kymmenes talousrikostutkijan vakanssi oli täyttämättä. Sisäministeriössä välittömästi ministeri Mannisen kanssa järjestettiin sisäisillä siirroilla rahaa niin, että voitiin palkankorotuksilla täyttää nämä vakanssit. Viime kaudella perustettiin 71 uutta talousrikostutkijan vakanssia. Ongelma on nyt se, että te olette työsuojelun ja myöskin tuottavuusohjelman yleisellä leikkauksella, työsuojeluhenkilöstön vähentämisellä, heikentäneet myöskin mahdollisuutta puuttua muun muassa laittomaan työntekoon. Erityisesti — te ette ole siihen vieläkään puuttuneet — miksi krp:n laittoman työvoiman valvontayksikkö lakkautettiin, joka perustettiin 2004 alusta?

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Täällä on valiokunnan puheenjohtajan toimesta ja valiokunnan jäsenten toimesta jo käyty läpi aika tarkasti tätä tarkastusvaliokunnan mietintöä, joka on yksimielinen, ja täytyy vaan toivoa, että myös tämä mietintö saisi samanlaisen arvostuksen ja kohtelun, mitä tässä aikaisempien asiaa koskevien mietintöjen osalta on ollut, kun muistelee viime viikolla käytyä kehyskeskustelua. Siellä oli aika monessa puheenvuorossa viitattu nimenomaan tarkastusvaliokunnan mietintöön, joka oli annettu sitä edeltävän vuoden tilinpäätöskertomuksesta.

Arvoisa puhemies! Kehyksestä täällä on puhuttu jonkin verran ja kehyskeskustelu tässä käytiin joitakin aikoja sitten. Haluan kiinnittää vaan huomiota siihen, millä tavoin tarkastusviraston erilliskertomuksessa on todettu kehyksistä, että niitä on tietysti noudatettu mutta nämä toteutettavat elvytystoimet ovat painottuneet verotuksellisiin toimiin ja sitten näitä taas periaatteessa menokehys ei kaikilta osin huomioi.

It-ohjauksesta voisi todeta sen verran, että sitä on käsitelty hyvinkin laajasti ja on jo aikaisemmin siihen otettu kantaa ja jollakin tavoin, kun kuunteli asiantuntijoita, tuli mieleen se, onkohan tämä todella kenenkään hallussa sillä tavoin, että kokonaisuus tiedettäisiin. Vihjeitä on tullut siitä, että eri ministeriöiden sisälläkin on ikään kuin omaa vetoa määrättyjen omien kehittämishankkeitten eteenpäinviemiseen mutta yhteensopivuutta ei ole. Tämä tuli joitakin aikoja sitten esille eräässä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin nimenomaan täällä paljon puhutun harmaan talouden torjuntaan liittyvistä asioista, ja niihin liittyy osittain se, että poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten it-ohjaus ja tietokoneohjelmat eivät ole sillä tavoin yhteneväisiä, että toinen viranomainen voisi hyödyntää aikaisemman viranomaisen määrättyjä pohjapapereita, vaan ne joudutaan tekemään usein uudelleen. Tämä tieto ja toive tuli erityisesti syyttäjäpuolelta.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmasta täällä on puhuttu useaan eri kertaan ja myöskin aikaisemmissa puheenvuoroissa on siihen viitattu. Myöskin mietinnössä on minun mielestäni aika vaikuttava osio siltä osin, kun siellä puhutaan nimenomaan siitä, jos siteeraan erästä kohtaa nimenomaan niistä väliarvioinneista, mitä asian johdosta on tehty: "Väliarvioinnin mukaan henkilöstövähennykset voivat aiheuttaa kokonaistuottavuuden laskua myös silloin, kun henkilötyövuosivähennykset saavutetaan esim. ulkoistamisella, jonka kustannukset ovat korkeammat kuin ennen ulkoistamista."

Tämä minun mielestäni osoittaa sen, että tuottavuusohjelma on pääosin henkilöstövähennysohjelma eikä sillä ole ainakaan kaikilta osin haluttu huomioida sitä, säilyvätkö palvelut, joita minun mielestäni valtionhallinnossa pitäisi olla kohtuullisesti tarjottavana kaikille veronmaksajille, ja millä hinnalla sitten niitä palveluja sen jälkeen tuotetaan.

Arvoisa puhemies! Omistajaohjaukseen on valiokunta ottanut myöskin kantaa ja lähinnä siltä osin, että on siteerattu erilaisia määritelmiä, millä tavoin jokin taloudellinen tulos arvioidaan. Joltakin kohdin todetaan, että tulisi saavuttaa kulloinkin paras taloudellinen kokonaistulos tai sitten, niin kuin valiokunnan mietinnössä todetaan, "mahdollisimman hyvä yhteiskunnallinen ja taloudellinen kokonaistulos". Mutta oma käsitykseni on se, että tällaisilla sanonnoilla ei mitään yksityiskohtaista selvää painotusta pysty tekemään, mikä niistä on sitten todella se yhteiskunnallisesti järkevin osio siinä, mitä tehdään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä tästä paljon puhutusta harmaasta taloudesta, josta täällä äskenkin jo oli keskustelua. Se on ongelmana tällä hetkellä, että poliisille on jonkin verran saatu lisäresursseja mutta se on sitten niin sanotusta pienemmästä rikollisuudesta monta kertaa pois. Nyt on saatu rikoshyötyä 2008 mietinnön mukaankin 60 miljoonaa euroa talteen, mutta nyt on se ongelma ilmennyt, joka kävi ilmi viimeisessä poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa, jossa neuvottelukunnan puheenjohtaja Tölli oli kutsunut paikalle syyttäjäpuolen edustajia, että vaikka niitä juttuja on tutkittu, niin ne makaavat syyttäjien pöydällä, kun ei ole riittävästi syyttäjiä, ja myöskin oma ongelmansa on sitten, kun ne saadaan tuomioistuimeen, että tuomioistuinlaitoksessa ei ole riittävästi resursseja.

Vaarana on, että vieläkin osa näistä vanhenee ennen kuin ne saadaan viralliseen käsittelyyn, haastettua oikeuteen. Kävi ilmi, mikä minulle oli uutta, että meidän lainsäädäntömme myöskin tällä hetkellä suojelee näitä niin sanottuja talousrikollisia siltä osin, että he pystyvät aivan laillisesti nykyisen lainsäädännön puitteissa tyhjäämään taikka etäännyttämään sen rikoshyödyn sillä tavoin, että ulosottoviranomaiset eivät pääse sitä perimään muun muassa yksipuolisten tuomioitten kautta. Tältä osin toivoisin kyllä, että hallitus pikaisesti pohtisi niitä lainsäädäntömuutoksia, joilla tämä rikoshyöty saataisiin todella myöskin perittyä valtiolle, kun on todettu, että jossakin yrityksessä on tällaista harmaan ja mustan talouden hommaa ollut vireillä.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni, niin kuin täällä todettiin, vaikka on minkälaiset säästöohjelmat ja muut vastaavat, niin kyllä silloin, kun tiedetään, että on joitakin toimia, joilla voidaan lisätä valtion verotuloja, niihin toimiin pitäisi ryhtyä, ettei käy niin kuin tuolla Europolissa. Kun siellä vierailimme, suomalainen asiantuntija totesi kansainvälisestä rikollisuudesta, että saadaan edes joskus pieniä lommoja näitten kansainvälisten rikollisten toimintaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on mietinnössään nostanut esiin monia tärkeitä aiheita. Siinä on monia hyviä esityksiä. On helppo yhtyä valiokunnan näkemyksiin niin tilinpäätöskertomuksen antamisen aikaistamisesta, erityisteemojen hyödynnettävyyden parantamisesta kuin eduskunnan valtionta-loudesta saaman kuvan parantamisestakin. Esille nostetut teemat ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. Muun muassa valtion omistajaohjaus, tuottavuusohjelma, Euroopan unionin rakennerahastot ja valtion tietohallinnon vaikuttavuus ovat perusteellisen käsittelyn ansaitsevia asiakokonaisuuksia.

Arvoisa puhemies! Erityisesti minua miellyttää se, että tarkastusvaliokunta on käynnistänyt tutkimuksen harmaasta taloudesta. Tämä on äärettömän haastava tutkimusaihe. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, mutta uskon, että niin ongelman mittaluokkaa, laajuutta kuin painopisteitäkin on mahdollista tällaisella tutkimuksella selvittää. Mielestäni tämä tutkimus on tärkeää siksikin, että käsittääkseni edellinen systemaattinen tutkimus harmaan talouden ja veronkierron mittaluokasta on tehty viime vuosikymmenellä. Tällöin muistaakseni harmaan talouden kokonaismääräksi arvioitiin noin 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Ed. Pulliainen: Juuri niin!)

Harmaa talous on ollut täällä eduskunnassa monesti esillä niin ed. Rajamäen kuin muun muassa ed. Pulliaisen toimesta ja monen muunkin. Monia esityksiä on myöskin tehty. Harmaa talous on todellakin asia, johon pitää päästä pureutumaan nykyistä paremmin niin kansallisesti kuin kansainväliselläkin yhteistyöllä.

Meillä aikanaan hyvä edistysaskel oli verottajan, poliisin, elinkeinoviranomaisten ja Tullin välisen viranomaisyhteistyön tehostaminen perustamalla yhteistyöelin Virke. Sen puitteissa kehitellyt uudet tietokannat ja viranomaisten parantunut mahdollisuus tietojenvaihtoon antoivat mahdollisuuksia puuttua talousrikostapahtumiin aikaisempaa tehokkaammin.

Erityisesti edellisen hallituksen aikana lisättiin resursseja talousrikosten tutkintaan. Talousrikostutkijoiden määrää lisättiin 81:llä, eli se oli merkittävä lisäpanostus. Minulle on valitettavasti jäänyt sellainen kuva, mihin ed. Rajamäkikin viittasi, että nykyinen hallitus ei ole osoittanut riittävää tarmokkuutta ja mielenkiintoa talousrikosten torjuntaan. Siihen on tarvetta kuitenkin erityisesti juuri nyt, kun konkurssit ovat selkeästi lisääntymässä.

Harmaan talouden torjuntaan kannattaa panostaa. Tähän ed. Zyskowiczkin viittasi. Se tuo valtion kassaan huomattavasti enemmän kuin sieltä vie. Lainsäädäntö, riittävät resurssit tutkintaan ja verovalvontaan kuin myös syyttäjille, saumaton viranomaisyhteistyö, tiivis yhteistyö elinkeinoelämän järjestöjen kanssa — ne ovat asioita, joiden on oltava kunnossa, jotta tähän harmaaseen talouteen pystytään pureutumaan.

Harmaan talouden torjunnassa, erityisesti veroparatiisien avaamisessa, kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin aivan välttämätöntä, saumaton tiedonvaihto eri maiden viranomaisten kesken. Euroopan unioni on tässä hyvä toimija, ja Euroopan unionin toimesta onkin valmisteltu useita direktiivejä, säästödirektiivi ja rahanpesudirektiivi muun muassa, joilla on pyritty tervehdyttämään tilannetta. Tätä työtä EU-tasolla on määrätietoisesti jatkettava, ja Suomen on mielestäni syytä olla asiassa aloitteellinen.

Arvoisa puhemies! Toivon todellakin, että tämä tarkastusvaliokunnan käynnistämä harmaata taloutta koskeva tutkimus tuo uutta relevanttia tietoa tästä valtiontaloudenkin kannalta tärkeästä asiasta, ja toivon, että se tuo myöskin uusia työkaluja tämän ilmiön kitkemiseksi.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelen kolmea teemaa lyhyesti. Aloitan tästä it-toiminnan kokonaisuudesta.

On todella surullista, niin kuin mietinnössäkin todetaan, että kun Suomi aiemmin oli todella kärkimaa informaatioteknologian hyödyntämisessä, meitä käytiin ympäri maailmaa katsomassa jo siinä vaiheessa, kuinka paljon oli kännyköitä ja kuinka paljon oltiin muutenkin asiassa edellä, niin sitten tämä tilanne on onnettomalla tavalla tumpuloitu siihen, että tällä hetkellä niin terveydenhoidossa kuin muillakin sektoreilla it-osaaminen ja it-kokonaisuuden hallinta ja hyödyntäminen tökkii todella pahasti. Tähän on tarkastusvaliokunta kiinnittänyt huomiota erityisesti esimerkiksi terveydenhoidon osalta. Se, että hoitavien ihmisten, henkilöiden, aika menee tiedon siirtämiseen ja erilaisten juttujen hoitamiseen potilashoidon sijasta, on todella harmillista. Konsultit ja toimittajat hyörivät ja häärivät, keräävät rahat veronmaksajilta, ja tuloksellisuus on todella heikkoa. Toivottavasti tähän todella nyt sitten päästään käsiksi ja saadaan homma hanskaan. Se voi olla jopa meidän julkisen terveydenhoidon kannalta keskeisin kysymys, jolla pystytään myöskin taloudellisiin haasteisiin vastaamaan, jos asiat saadaan tällä sektorilla kuntoon.

Toinen kokonaisuus koskee tuottavuusohjelmaa. Täällä on myöskin käsitelty henkilöstön hyvinvointia, ja tämä liittyy myöskin alueellistamiseen. Uskallan väittää, että kun tuottavuusohjelmalla ja alueellistamisella on valtion työntekijöistä tehty pelkkiä numeroita — kun toisaalta pitäisi sanoa, että henkilöstö on tärkein voimavara ja tärkein tekijä niin palvelujen tuottamisessa kuin muidenkin hyödykkeiden tuottamisessa — niin en ihmettele, että työhyvinvointi kärsii, kun sekä tuottavuusohjelman että alueellistamisohjelman osalta henkilöstö on tällainen matemaattinen luku ja puhutaan vain prosenteista ja määristä ja unohdetaan vaikuttavuus ja myöskin kokonaistaloudellisuus.

Alueellistamisen osalta on ilman muuta selvää, että jos on pelko tai arvio siitä, että joutuu siirretyksi, se vaikuttaa tietysti työhyvinvointiin ja konkreettisesti silloin, kun se myöskin kohdalle sattuu, mutta myöskin tuottavuusohjelma. Tätä pitäisi oikeastaan lähteä arvioimaankin, että kun alueellistamisohjelmasta ovat tietysti vastuussa monet hallitukset ja linjauspäätöksiä on tehty hyvin pitkällä aikavälillä, niin sitten kun tehtiin tuottavuusohjelma, jos tuottavuusohjelmalla x₁-luvusta päätetään vähentää henkilöstöä x₂-lukuun ja samaan aikaan pidetään voimassa alueellistamisen politiikan vanhat linjaukset ilman, että huomioidaan niitä päätöksiä, mitkä on tehty tuottavuusohjelman kautta, niin ei tämä voi oikein mennä, koska ne liittyvät ilman muuta toisiinsa. On todella surullista, että valtionhallinnossa työntekijöiden työhyvinvointi on nyt laskenut huomattavasti ja myöskin kuntatekijöitä heikommalle tasolle.

Sitten tämä minunkin lempilapseni, harmaa talous, mistä ed. Pulliainen totesi. Tästähän on sanottu, että EU-vaalitkin ratkesivat osittain sen takia, vasemmisto Euroopassa hävisi, kun Sarkozy ja kumppanit, eurooppalainen oikeisto, nyt tämän taantuman kohdatessa ovat tarttuneet sekä veroparatiisien kuriin saattamiseen, finanssivalvontaan että muihin toimenpiteisiin, talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen — hyvä, että edes nyt. (Ed. Kallio: Teot puuttuvat vielä!) — Niin, teot puuttuvat. Nämä ovat linjauksia, ja on hyvä, että edes linjauksia tulee nyt. — Todellisuudessa olisi tietysti ollut vähintään yhtä suuri tarve tarttua silloin, kun oli nousukausi, kun paljon suuremmat miljardimäärät siirtyivät esimerkiksi veroparatiiseihin, veronmaksajien ja palveluja tarvitsevien ulottumattomiin.

Tämä on pitkä prosessi Suomessakin tietysti. Muistan ne ajat, kun tässä salissa lähdettiin harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta puhumaan, silloin oli sellaista kantaa, että oli aika voimakasta vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Työnantajajärjestöt, kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät protestoivat voimakkaasti, että eihän tähän suuntaan saa mennä. Nyt on onneksi meillä Suomessa aika laaja konsensus siitä, että harmaa talous on todella syöpä, joka on kitkettävä tästä maasta.

Eurooppa-ulottuvuus tulee vielä sitä kautta, että kun puhutaan tuolla suuressa valiokunnassa esimerkiksi eteläisen Euroopan hallitsemattomasta maahanmuutosta, niin se liittyy tähän. Niin kauan kuin Euroopassa on suuret, laajat, pimeät työmarkkinat, harmaa talous ja talousrikollisuus, niin kauan on potentiaalia, johon ihmissalakuljettajat ja ihmisten hädällä bisnestä tekevät myöskin tarttuvat. Tämä koskee myös närpiöläistä — tämänkin kerroin suuressa valiokunnassa — tomaatin kasvattajaa. Närpiöläinen tomaatin kasvattaja ja suomalainen ostaja ostaessaan marketista tomaatteja osaltaan kärsivät siitä, että kymmenettuhannet pimeät työntekijät harmaassa taloudessa poimivat Espanjassa tomaatteja ja tätä ei ole kuriin laitettu. Nämä liittyvät kaikki toisiinsa. Sen takia Euroopan unionissa todella tarvitaan aika laajaa yhteistyötä harmaan talouden ja harmaiden työmarkkinoiden kitkemiseksi.

Ne kolme asiaa, jotka itse olen aina esiin tuonut harmaan talouden lisätoimia vaatiessani ja joita vaadin nytkin Vanhasen hallitukselta, ovat ne paljon puhutut kolme. Harmaa talous on syöpä sen vuoksi, että se vie kymmeniä miljardeja niitä välttämättömiä resursseja, jotka ovat tarpeen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tarvitse-mien palvelujen rahoittamiseen, olivat ne sitten eläkerahoja, olivat ne sitten palveluihin tarvittavia varoja, infraan tarvittavia varoja jne. Toiseksi se vääristää kilpailua, koska rehellinen yrittäjä, rehellinen työntekijä, ei voi pärjätä, jos viereisessä korttelissa tai samalla alueella toimii pimeä yrittäjä, harmaan talouden yrittäjä, joka jättää kaikki velvoitteensa hoitamatta. Totta kai se vie kaikki keikat ja työt. Kolmas on ehkä kuitenkin kaikista vaarallisin näistä pitkällä tähtäimellä, ja se on harmaan talouden vaikutus yhteiskuntamoraaliin, etiikkaan. Se kun kerran murentuu, niin sitä ei sitten ihan kymmenessä eikä kahdessakymmenessä vuodessa takaisin rakenneta.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietintö nostaa siis esiin terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönottolain. Kysehän on sähköisen reseptin ja koko maata kattavan potilastietorekisterin aikaansaamisesta. Nykyiset kirjavat, lukemattomat, noin 4 000 järjestelmää pitäisi saada toimimaan yhden ohjelman sisällä, mitä asiantuntijat valiokuntakuulemisissa ovat hyvin hyvin ristiriitaisesti kommentoineet aikataulun suhteen, siis joko ylioptimistisesti taikka sitten erittäin kriittisesti. Mietinnössä valiokunta ehdottaakin, että eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa lain valmistuvan aikataulun mukaisesti 1.4.2011. Tarkastusvaliokunta kantaa huolta terveydenhuollon tietojärjestelmien toimimattomuudesta myös potilasturvanäkökulmasta.

Vielä yksi pointti. Sähköisten järjestelmien kuntoon laittamiselle tulee paineita myös Euroopan unionista, missä näitä yhteisiä tietojärjestelmiä lainsäädännössä ollaan hyvää vauhtia valmistelemassa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietinnöt näyttävät ohenevan, tiivistyvän ja entisestään jäntevöityvän, mikäli se nyt ylipäätään on enää mahdollista, ja tulevan myöskin entistä vaikuttavammiksi sanan laajassa merkityksessä. Täällä erityisesti valiokunnan jäsenet ovat näitä mietinnön käsittelemiä yksityiskohtia käsitelleet, mutta puutun nyt muutamaan.

Ensinnäkin tämä terveydenhuollon tietojär-jestelmä. Ed. Autiolle voisi sanoa, että itse asiassa siis edellisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta säädettiin lait sekä tästä kansallisesta potilastietojärjestelmästä että myöskin sähköisestä reseptistä. Ne molemmat tulevat Kelan ylläpitämäksi järjestelmäksi, ja sillä tavalla ne ovat tämän yleisen yhteensopimattomuuskurjuuden ulkopuolella, toivottavasti, mutta koska ne kuitenkin kiinteästi liittyvät olemassa oleviin järjestelmiin, niin kuten jo debattipuheenvuorossani sanoin, tunnen lievähköä huolta siitä, mitenkähän aikataulujen oikeasti mahtaa käydä.

Toinen asia, mihin täällä ei nähdäkseni ole puututtu, on valiokunnan Kaste-ohjelman raportoinnista antama murskaava lausunto, jossa erityisesti — luen sanasta sanaan — lainataan Valtiontalouden tarkastusviraston näkemystä, jonka mukaan "erityisteeman raportoinnissa ei ole lainkaan huomioitu vaikuttavuusarvioinnin näkökulmaa, vaikka se on raportoinnin keskeinen lähtökohta". Kun asia varmasti on näin, niin se tuntuu tietysti jonkin verran hämmästyttävältä sikäli, että Kaste-ohjelmasta keskeisesti vastuussa oleva ystäväni peruspalveluministeri on kuitenkin tunnetusti vaikuttavuusihmisiä eli hän on julkisissa ja yksityisissäkin puheissaan aina korostanut ihan oikein vaikuttavuuden merkitystä. Olisi tietysti toivottavaa, että sitten myöskin oman ministeriön toimissa se todellakin tulisi hoidettua.

Kolmanneksi tulee esiin tämä tuottavuusohjelma ja tuottavuusohjelman laadun ja vaikuttavuuden arviointi, josta itse asiassa siitäkin valiokunta on heiluttanut sanansäilää tässä mietinnössään varsin voimallisesti ja, varmasti perustellusti voi sanoa, ansiokkaasti. Ja vaikka ed. Vistbacka taisi lukea tämän valiokunnan konkluusion, niin en malta olla toistamatta sitä, kun valiokunnan mielestä tuottavuusohjelmaa ei ole käsitelty tilinpäätöskertomuksessa vaikuttavuusarvioinnin näkökulmasta eikä se näin ollen anna eduskunnalle olennaista syventävää tietoa valtiontaloudellisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Jos ja kun asia on näin, niin jotain tarttis tehdä oikeesti. Tuottavuusohjelma näyttää olevan sellainen asia, josta tässä salissa vallitsee kutakuinkin yhtenäinen ja murskaava näkemys, ja se näyttää vallitsevan myöskin lähes kaikkialla muualla valtionhallinnossa kuin valtiovarainministeriön asianomaisessa toimistossa, ja tämä ei kuulosta oikein kenenkään kannalta hyvältä.

Arvoisa puhemies! Tästä mietinnöstä löytäisi runsaasti muitakin lukemisen arvoisia kohtia, jätän ne myöhemmälle. Totean vain, että nyt kun itse olen poistunut valiokunnasta, voin tätä siis objektiivisesti arvioida, ja niin minusta jotenkin näyttää, että siitä huolimatta tai todennäköisesti siitä johtuen, että olen poistunut sieltä, tämä valiokunnan mietintö tältä osin on tullut entistä paremmaksi. Samalla mietintö on yksimielinen. Se puuttuu keskeisiin ja olennaisiin asioihin.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä mietintö entisestään saa minut vakuuttuneemmaksi tarkastusvaliokunnan tarpeesta ja toisaalta sen kyvystä nostaa yhteisesti esiin sellaisia asioita, joihin pitäisi voida puuttua riippumatta siitä, ollaanko hallituspuolueitten vai opposition kansanedustajia, ja tästä minusta lankeaa erityinen kiitos valiokunnan jäsenille mutta myöskin valiokunnan virkamiehille, jotka, kuten hyvin tiedämme, ovat keskeisesti vastuussa siitä, mitä tähänkin mietintöön on oikeasti kirjoitettu.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä kahteen asiaan. Toinen on it-järjestelmä, ja toinen on tuottavuusohjelma. Kommentoin niitä molempia oikeastaan ihan omina mielipiteinäni, mutta referoin kahta tarkastusvaliokunnan mietintöä.

Toinen näistä on viime vuodenvaihteesta. Tarkastusvaliokunta antoi sen 9. päivänä joulukuuta 2008, ja varmasti osa edustajista sen muistaa. Se oli varainhoitovuodelta 2007. Siellä eduskunta esimerkiksi hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta selvän ponnen, joka kohdistui nimenomaan näihin terveydenhuollon it-ongelmiin, joissa edellytettiin tietynlaisia toimenpiteitä tehtäväksi muun muassa niin, että "taataan julkishallinnon ja ensimmäiseksi terveydenhuollon tietojärjestel-mien yhteentoimivuus, yhteiset sovelluspalvelut ja avoimet rajapinnat tietojärjestelmien väliseen saumattomaan tietojen vaihtoon". Tästä puhuttiin silloin paljon. Moni oli sitä mieltä, että tämä on erinomaisesti sanottu, niin kuin tämä on. Edes tämmöisiä asioita, jotka lähentelevät sitä toimintoa, joka on varsinaisesti tämän kaiken ydin, ei ennen nykyistä valiokunnan puheenjohtajaa Matti Ahdetta minusta näihin ole tullut. Mutta suuri kysymykseni on, auttavatko nämä lauseet vielä lopullisesti mitään liikahdusta.

Tässä samassa valiokunnan mietinnössä, jota täällä ehkä joku muukin on siteerannut, kerrotaan muun muassa, että tiedonhallintaan kuluu 60 prosenttia erikoissairaanhoidon työtunneista. Kyllä, arvon puhemies, tämän tiedon pitäisi ai-heuttaa se, että joko pääministeri tai sosiaali- ja terveysministeri repäisisi niin sanotusti vaatteensa ja pistäisi täyden seis, jos tähän halutaan muutos. Nyt on kulunut puoli vuotta eikä kuulu yhtään mitään tästä asiasta. (Ed. Pulliainen: Ei mitään!) Mennään aivan vanhaa latua.

Sen takia sanon näin selkeällä suomen kielellä, että viime viikonvaihteessa luin myöskin Esko Ahon johtaman toimikunnan mietinnön siitä, minkälainen on suomalainen tulevaisuus. Suosittelen teitä kaikkia lukemaan tämän opuksen uudestaan. Siinä on aivan erilainen ote asioihin kuin mihin me saamme vauhtia näköjään täällä, olemme me sitten hallituksessa tai oppositiossa. Tämä toiminta on aivan liian hidasta luonteeltaan. Jos sanotaan, että lainvalmisteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota, se on enemmän kuin oikein sanottu, mutta se vaan ei riitä alkuunkaan ainakaan minun mielestäni. En usko, että tällaisilla lauseilla on mitään tehoa minnekään.

Nyt toivotaan seuraavaa: "Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuus ja aikataulujen pitävyys on varmistettava osapuolten hyvällä yhteistyöllä kaikessa valmistelussa." Kyllä tekisi mieli itse tällä kentällä 30 vuotta toimineena sanoa, että älkää unta nähkö, että näillä lauseilla joku asia muuttuu. Meillä on 4 000 erilaista tietojärjestelmää tällä alueella. Jopa keskussairaaloissa on 100 erilaista tietojärjestelmää. Tästä ehkä olisin ihan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalta kysynyt, tuliko teille tietoa siitä, onko näistä osa saatu puolessa vuodessa poistettua, jotenkin yhteensopiviksi, vai onko jossain ryhdytty jo kentällä toimeen. Tämä tietohan riittäisi kentälle signaaliksi. Ei siihen tarvita yhtään minkäänlaista lakimuutosta tai muuta vastaavaa, ei edes lisäbudjetointia. Tarpeeksi työntekijöitä on nähdäkseni joka sektorilla.

Sitten toinen asia vielä — ehkä mielipiteeni tuli, puhemies, selväksi tuosta edellisestä asiasta — koskee tätä tuottavuusohjelmaa sikäli, että tekee ihan lyhyesti mieli vaan sanoa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuluista. Siellä hyvin paljon nyt tehdään työtä ja lasketaan yksikköhintoja ja kunnat budjetoivat, ja se johtaa alibudjetointiin ja muuhun vastaavaan. Pyytäisin kyllä kaikkia toimijoita miettimään, miltä tuntuu seuraava periaate: jos erikoissairaanhoidossa toimivat ihmiset voivat toimia niin, että kyseiset sairaudet diagnostisoidaan mahdollisimman nopeasti, ne hoidetaan asiallisesti, niin kuin nykytiedon mukaan ne pitää hoitaa, jolloin ihmiset siitä paranevat, niin vaikka tämä kokonaisuus maksaisi paljon enemmän kuin mitä mieltä joku kuntapäättäjä saattaa olla, niin se on halvin tapa hoitaa sen yksityisen potilaan asia kuntoon. Tällä tiellä minun nähdäkseni meillä terveydenhuolto ei taida olla ollenkaan. Meillä on aivan erilainen tapa ajatella näitä asioita hallinnollisesti, ei potilaan näkökulmasta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä otti jälleen kerran nämä tietojärjestelmät esille, ja ottaisin tässä yhden konkreettisen esimerkin, jossa me voimme vielä jotain tehdä. Ajattelin itse, että sähköinen resepti, joka menee lääkäriltä suoraan apteekkiin, on hieno juttu. Mutta kun menee kysymään vaikka sairaalalääkäriltä, miltä se tuntuu, että tulee tämmöinen hieno, uusi sähköinen reseptin kirjoittamismahdollisuus, niin vastaus on, että jälleen on uudet tunnussanat.

Tässä on ihan pohdittava, millä tavalla me voimme luoda järjestelmän, jossa minä kirjaudun sisään ja jossa saman tien avautuvat ne järjestelmät, joita minä käytän, eikä niin, että jokainen joutuu avaamaan uudelleen ja uudelleen sen oman ohjelmansa. Tämä on itse asiassa aika pieni juttu ratkaistavaksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ihan lyhyesti ed. Akaan-Penttilälle ihan aiheellisesta puheenvuorosta ja kommentoinnista pari näkökohtaa. Ensinnäkin, sitä, että otetaan puolen vuoden väliajoin sama asia periaatteessa esille, kutsutaan painostamiseksi. Se on harvinaisen järkevää painostamista, ja se ei voine jäädä pitkän päälle vasteetta. Toinen asia on se, että kun me kuulimme nyt asiantuntijoita, niin minulle ainakin jäi semmoinen ristiriita siitä. Eräs ylijohtaja kuvasi aika kauniisti, että kyllä me olemme ryhtyneet jo kaikenlaisiin toimenpiteisiin, ja siitä muusta taas sai toisenlaisen kuvan. Elikkä siis toisin sanoen ainakin liikettä on, ja Bernstein sanoo jo, että se on poliittinen tavoite joillekin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä mekin, tarkastusvaliokunnan jäsenet, olemme keskenämme vähän miettineet sitä, olemmeko me turhan skeptisiä. Tämä eduskunnan lausumien määrä, mitä niitä on vuosittain tullut, ja se, kuinka niitä on vuosittain tapettu pois, on varmaan vaikuttanut siihen, että me oletamme, että ne eivät ole johtaneet käytännössä mihinkään.

Tässä ed. Pulliainen jo kertoi, että meillä on vähän harrastusta nyt sitten, eduskunnan tarkastusvaliokunnalla, siihen suuntaan, kun me emme pääsääntöisesti hallituksen esityksiä siellä käsittele vaan yritämme viedä tätä eduskunnan tahtotilaa eteenpäin ja katsoa, mitä näillä rahoilla on tehty ja mitä on aikaansaatu, että me voimme määrätyin aikavälein, esimerkiksi puolen vuoden välein, kutsua ministeriön kansliapäällikön ja vaikka ministerin paikalle kertomaan, mitä tälle asialle tässä vaiheessa kuuluu, oletteko vielä aikataulussa ja joudutaanko vauhtia lisäämään. Eli tämä tässä on tällä hetkellä tahtotila.

Minä tietenkin toivon, että tämä valiokunnan ajatus tulee säilymään, että ainakin nämä lausumat, joita me tässä lausumme, kun nyt ei ole kysymys mistään hallituksen esityksestä vaan ihan eduskunnan pitkäaikaisesta tahdosta, toteutuisivat.

Toinen asia, tämä harmaa talous, josta tulee nyt oma momenttinsa: valitettavasti pelkään, että saattaa mennä melkein vuosi ennen kuin me siitä pääsemme oikein kunnolla puhumaan, kun asiat on selvitetty ja tutkittu.

Mutta kyllä sitä on koettu miniatyyrimaailmassakin tätä harmaata taloutta. Kyllä minä muistan sen keskustelun, jota tässä salissa käytiin silloin, kun kotitalousvähennystä tuotiin markkinoille ja kerrottiin, mikä sen merkitys on harmaan talouden vähentämiseksi ja mitä hyötyä siitä on, siitä on aikaa. Monet olivat sitä mieltä, että tämä on jonkinlainen tällainen elitistinen piikavähennys eikä tällaista pidä ottaa käyttöön. Nyt sitä on koko ajan laajennettu, lisätty sen toimialuetta, ja huomasin myöskin, että Ruotsin valtio otti käyttöön tämän kotitalousvähennyksen. Kyllä se lähtee ihan täältä alhaalta ylöspäin silloin, kun harmaata taloutta halutaan tehokkaasti torjua.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan näin, niin kuin ed. Salo sanoi ja edellä myöskin ed. Pulliainen. Puheenvuorossani halusin rohkaista teitä molempia ehkä vielä näyttävämpiin ulostuloihin ja tällä tiellä tarkastusvaliokunnan sisällä toimimaan paljon aktiivisemmin. Se on ainoa tie, joka tuottaa tässä tuloksia. Muuten tästä tulee vaan tämmöinen seuranta, joka ei johda mihinkään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvin tärkeätä, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden osalta tehdään konkreettisia, uskottavia ratkaisuja, ja nämä ovat myös voimavarakysymyksiä. Esimerkiksi muun muassa tuottavuusohjelman vaikutuksia pitäisi koko ajan seurata.

Ed. Salolle vaan toteaisin, että on tärkeätä, että eduskunta lausuessaan myöskin johdonmukaisesti toimii niiden tahtonsa sisältävien asioiden toteuttamiseksi. Valtiovarainvaliokunnan osaltahan tämä on käytännössä johtanut siihen aikoinaan ainakin, että tehtiin selviä kannanottoja, jotka myöskin hallituksen kanssa neuvoteltiin, ja valtiovarainvaliokunta seuraavassa budjetissa vei itse läpi niitä hallituspuolueiden toimin, jos hallitus ei ryhtynyt toimimaan. Muistamme muun muassa Kerava—Lahti-rataoikaisun, E18:aan liittyvät, rakentamisaikataulua koskevat lausumat. Valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät yhdessä hallituksen kanssa veivät asioita eteenpäin. Tämä on hyvin tärkeätä, että eduskunta käyttää budjettivaltaa lausumien ja konkreettisen budjettikäsittelyn kautta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä asia, joka täällä on tullut esiin muun muassa ed. Akaan-Penttilän puheenvuorossa, on tuo tiedonhallinta ja se aika, mikä ter-veydenhoidossa kuluu siihen. Siinä on yksi ongelma ja haaste, ja se on tuo Effica, ja se on siellä kuntapuolella ennen muuta terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa. Esimerkiksi keskussairaalan urologisen poliklinikan erikoislääkäri sanoi, että häneltä kuluu noin neljännes enemmän aikaa potilaan hoitoon tai siihen vastaanottotilanteeseen kuin kului silloin, kun ei ollut tätä Efficaa siinä silmien edessä. Eli se on niin kömpelö, heikko järjestelmä, että se kuluttaa sekä potilaan että lääkärin aikaa, ja sitten se on myös kallis. Se kuluttaa myös budjettia. Tässä mielessä tämä tietohallinto sellaisenaan ei välttämättä ole mikään ilouutinen.

Toinen asia on sitten tuottavuusohjelma. Tuossa valiokunnan puheenjohtaja, ed. Ahde hyvin esitteli sen. On hienoa, että tarkastusvaliokunta mietinnössään ja esittelypuheenvuorossaan on niin selkeästi ottanut kantaa tuottavuusohjelman ongelmiin ja siihen, että tuottavuusohjelmaa kokonaisuudessaan, sen seurauksia ei tuoda esille, kun hallitus sitä toteuttaa.

Lopuksi: Kun puhumme näistä eduskunnan lausumien merkityksistä, pitää myös kysyä, mitä merkitystä on hallitusohjelmallakaan, kun esimerkiksi täällä mainittu E18-tie on hallitusohjelman mukaan saatava valmiiksi vuoteen 2015 mennessä ja juuri tänään tulleen asiantuntijatiedon mukaan näin ei tule tapahtumaan.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että tässä kertomuksessa on kiinnitetty huomiota harmaaseen talouteen, niin kuin tässä keskustelussakin on tuotu esiin.

Keskustelun aikana on viitattu siihen, että käännetty arvonlisävero olisi torpattu hallituksen tai ministereiden toimesta. Tarkoitus kuitenkin on, että kunhan Ruotsin kokemukset ja naapureiden kokemukset saadaan luotettavalla tavalla selvitetyksi, niin mikäli ne osoittavat, että hyöty on haittaa suurempi, niin ilman muuta käännetty arvonlisävero otetaan käyttöön. Itse uskon, että tähän vielä aika nopeastikin päädytään.

Se on aivan totta, että verottajan ja työsuojeluviranomaisten resurssien lisäys harmaan talouden torjuntaan maksaa itsensä takaisin, ja toivon, että tähän kiinnitetään jatkossa (Ed. Rajamäki: Toivolla vaan mennään!) nykyistä suurempaa huomiota ja resursseja lisätään. Toki lisäystä on tapahtunut, mutta ei vielä riittävässä määrin.

Lakivaliokunnassa muun muassa on kiinnitetty huomiota myös erikoisperinnän tehostamiseen ja tarpeeseen erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa.

Mutta näistä yksittäisistä asioista laajentaisin keskustelun kahteen suurempaan kokonaisuuteen. Toinen on verovähennysoikeuden huomattava laajennus eli käytännössä kotitalousvähennyksen huomattava korotus. Mielestäni ei ole tällä hetkellä perusteltua, että yritykset saavat vähentää työvoiman kustannuksistaan kokonaisuudessaan mutta kotitaloudet eivät saa. Jos kotitaloudet saisivat vähentää käyttämänsä henkilötyövoiman oman taloutensa verotuksessa, niin ei olisi mitään syytä maksaa palkkoja rakennustöistä tai siivouksesta, lastenhoidosta pimeästi, eli tämä olisi huomattava laajennus, sekä määrällisesti sen rajan korotus mutta myöskin korotus sitten sen suhteen, mitä töitä voidaan vähentää. Mielestäni pitäisi pohtia myös sitä, onko syytä rajata vähennysoikeus vain siihen, mitä työtä tehdään kotona, vai pitäisikö ylipäätään palveluihin, ihmisen työllistämiseen käytettyjä rahoja voida vähentää entistä laajemmin.

Toinen laajempi kokonaisuus on velkaongelmien helpottaminen. Tällä hetkellä käsittelyssä on pikavippien ja korkosääntelyn uudistaminen, mutta työn alle tulisi ottaa myös henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen ja velkajärjestelymaksuohjelman huomattava lyhentäminen. Syy tähän on se, että velkaongelmat ovat yksi aivan keskeisin harmaan talouden syy. Moni ajautuu tekemään pimeitä töitä nimenomaan välttääkseen ulosoton kautta velkojen maksamisen. Kun yksi tekee tätä ja saa siitä myös verotuksessa kilpailuedun, ajautuu naapurityömaan työntekijä tekemään sitä samaa ja moraali rapautuu ja ennen pitkää ollaan kierteessä, jossa kaikki tekevät enemmän tai vähemmän harmaata, pimeää työtä välttääkseen sen, että joutuvat kilpailullisesti huonompaan asemaan kuin muut.

Tämän vastapainona tietysti, siis veloista poispääsyn helpottamisen vastapainona, on se, että velkojan vastuu lisääntyy, velkojan tulee entistä paremmin huolehtia siitä, että kun velkaa annetaan, maksukykyä on. Eli entistä enemmän velkojen maksu tulee turvata vakuuksilla ja velkojan vastuuta korottamalla. Kun velkoja ei anneta enää niin löperösti, ei synny velkaongelmia ja harmaa talouskin pysyy tältä osin kurissa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että kaksi vuotta on suuressa valiokunnassa valtiovarainministeri esittänyt Suomen hallituksen kantana Ecofin-kokoukseen kielteisen kannan Saksan, Itävallan ja Ruotsin esityksiin laajentaa käännetyn arvonlisäveron kokeilua, joka oli lokakuussa 2006 edellisen hallituksen neljännen talousrikostorjuntaohjelman hyväksytty kohta. On hyvä, jos sitä uudelleen arvioidaan.

Toinen asia, joka on ollut hyvin nihkeä ja josta Suomen hallitus ei innostunut, oli komissaari Frattinin sisäministerineuvoston kanssa käynnistämät laitonta työvoimaa pitäviin työnantajiin kohdistuvat rikosoikeudelliset sanktiot. Suomen hallitus haki oikeudellista perustaa lähteä vähän eri linjoille. Mutta on hyvä, että sekin on edennyt.

Ed. Kataja on siinä oikeassa, että harmaa talous ja talousrikollisuus ovat todella varkautta meiltä kaikilta, ja pitää nähdä, että ne nimenomaan murentavat yritystoimintaa, niin yritysten kuin työntekijöiden oikeuksia, ja vaarantavat sisäistä turvallisuutta.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sampsa Katajan erinomaisen hyvän puheenvuoron jälkeen tähän harmaaseen talouteen ja kotitalousvähennykseen haluaisin puuttua siltä osin, että laajentaminen varmasti voisi olla hyvin tarkoituksenmukaistakin, mutta mitä tulee harmaan talouden purkamiseen tavallisten kotitalouksien kohdalla, niin ihmeellisen usein yhä edelleen tänä päivänä kohtaan ja vastaanotan semmoista viestiä, että kuluttajat eli tavalliset kotitaloudet, tavalliset suomalaiset ihmiset, eivät osaa hyödyntää kotitalousvähennystä. Mennään helposti harmaan talouden puolelle elikkä maksetaan helposti pimeänä, kun niin on tehty vuosikymmeniä, sillä on tietyt perinteet niin sanotusti olemassa. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa verottajan vastuuta, että verottajan pitäisi yhä edelleen entistä enenevässä määrin kampanjamaisesti käydä esittelemään kotitalousvähennyksen menettelyjä, miten se toimii, miten kuluttajan pitää toimia. Tietysti kaupallakin on oma vastuunsa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt aivan tärkeisiin ja oikeisiin asioihin huomiota, ja muutamaan otan tässä kantaa.

Ensinnäkin tuottavuusohjelman osalta on kyllä todettava se, että eräässä valiokunnassa on käynyt selvästi ilmi se, että tosiasiassa euroja ei ole paljon säästynyt, kun näitä linjauksia on tehty, ja se ei liene oikea tapa tuottavuusohjelmaa toteuttaa.

Mutta sitten tähän harmaan talouden kysymykseen. Tämähän on erittäin tärkeä asia. On tietysti hyvä, että valiokunnassa on lähdetty selvittämään ja tutkimaan sen laajuutta, mutta tosiasia kai lienee se, että nyt pitäisi löytää ihan oikeasti niitä keinoja, millä tämä asia saataisiin oikaistua. Tässähän suurimmat kärsijät ovat yhteiskunta tietysti verotulojen menettämisen kautta mutta myös selkeästi rehelliset yrittäjät. Se vääristää kilpailua ennen kaikkea, ja ne yrittäjät, jotka maksavat kaikki velvoitteensa aikataulun mukaisesti ja aivan oikein, ovat sitten kilpailutilanteessa yleensä huonommassa asemassa. Tämä on yhteiskunnan kannalta ehkä kaikista isoin ongelma minun mielestäni sikäli, että terveetkin yritykset joutuvat sitten vaikeuksiin, kun niitä työtilaisuuksia ei tahdo tulla, kun vilpillisesti toimivat pärjäävät urakkakilpailussa. Tätä kannattaa varmasti hyvin tarkkaankin selvittää.

Tämähän on hyvin pitkälti tilanne työvoimavaltaisilla aloilla, niin kuin tässä on todettu, ja rakennusalahan niihin kuuluu selkeästi. Tietysti tässä olisi kannattanut kyllä täälläkin talossa huomattavasti kovemmalla äänenpainolla nostaa tilaajan ja rakennuttajan vastuuta. Se on tänä päivänäkin lain mukaan täysin mahdollista rakennuttaja-tilaajan valvoa, että näin ei tapahdu, mutta ei sitä jäntevyyttä näköjään ole sielläkään ollut, ja nyt tämä siirretään vain toiselle taholle. Tietysti se on otettava vastaan, mutta sitä me emme kukaan tiedä vielä, missä määrin se vaikuttaa kustannuksiin. Toivottavasti ei merkittävästi. Kannatan vahvasti, että asia selvitetään ja ryhdytään myös toimenpiteisiin, että siihen saadaan korjaus.

Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä harmaan talouden tutkimuksesta sellainen tieto, että eduskunta sai vastaanottaa viisi erittäin korkeatasoista tutkimussuunnitelmaa, joidenka takana oli Suomen mittakaavassa erittäin korkeatasoiset tutkijaryhmät, varmaan Suomen parhaat voimat, ja nyt eduskunta on valinnut näistä ryhmistä hankintalain perusteella sopivimman tätä tutkimusprojektia tekemään. Minulla on sellainen käsitys, että tästä tulee Suomen tähän saakka laajin ja sen takia myös tähän saakka tärkein tutkimus, jonka perusteella johtopäätösten tekeminen kansallisesti ja kansainvälisesti on paremmin mahdollista kuin tähän saakka.

Tämän halusin todeta, ja ainakin itse kyllä, kun olen nähnyt nämä tutkimussuunnitelmat ja ne, ketkä ovat näiden tutkimussuunnitelmien takana ja tämän tutkimuksen tekijöinä, olen vakuuttunut, että jotakin ihan uutta tietoa ollaan saamassa. Tämähän on satojen miljoonien tai miljardien kokoinen juttu. Tämä on kansainvälinen, iso iso kysymys, ja tässä varmasti myös eurooppalaisilla päätöksentekijöillä on tulevina vuosina paljon askaroitavaa.

Ihan lyhyesti tästä valtion taloudellisen aseman kertomisesta eduskunnalle. Perustuslain mukaanhan eduskunnan täytyy tietää kaikki oleellinen tieto valtiontaloudesta. Se on parlamentarismin ja suomalaisen perustuslain yksi kaikkein keskeisimpiä kohtia, ja sen takia tässä ehkä nimenomaan ed. Lauslahdelle pitää antaa erityistunnustus, että hän on harrastanut tätä aihepiiriä kiitettävällä ja tarkkaavaisella tavalla ja valiokunta on muistakin syistä johtuen ollut hänen kanssaan samaa mieltä ja reagoinut. Olen ihan varma, että tässä asiassa tulee tapahtumaan muutos, koska eduskunta ei voi sallia sitä, että se ei saa kaikkea sitä oleellista taloustietoa, jota se tarvitsee päätöksen tekemisen pohjaksi. Tässä eduskunnan puhemiehenkin eräät haastattelulausumat ovat tukeneet tätä valiokunnan ajattelua ja johtopäätöksiä.

Sitten vielä kommentti lopuksi näihin sähköisten palvelujen ja it-hallinnon ongelmiin. Ed. Akaan-Penttilälle hänen hyvän puheenvuoronsa johdosta: Minä en ole ollenkaan niin lohduton tai epätoivoinen sen suhteen, etteikö mitään voitaisi sitten tehdä. Minä luulen, että tarkastusvaliokunnan työskentelytapa tässä uudessa roolissa vahvistaa parlamentarismin asemaa talousasioissa ja ennen kaikkea taloudelliseen valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Meidän tapamme on kuitenkin ollut se, että me pyrimme yksimielisesti etsimään suuria tärkeitä asiakokonaisuuksia, joilla on merkitystä, ja sanomaan suomeksi, mitä me ajattelemme. Sen jälkeen me emme halua jättää tätä asiaa kesken, vaan, niin kuin ed. Pulliainenkin totesi, me jatkamme sitä prosessia niin pitkään, että me näemme, että jotakin kuitenkin, sitä, mitä eduskunta yksimielisesti lausuu, alkaa tapahtua myös täällä toimeenpanoelimissä, siis hallituksen ja ministeriöitten tasolla. Ja minä olen ihan varma, että näin myös tapahtuu. Tämä on mahdollista, koska tämä on aitoa parlamentaarista vuoropuhelua ja tämä on uusi tapa nostaa eduskunnan asemaa kaikkein korkeimpana ja tärkeimpänä päätöksentekoelimenä Suomessa.

Sitten näihin tietohallinnon käytännön ongelmiin. Ilman muuta selvästi näiden meidän saamiemme selvityksien perusteella on voitu havaita, että käyttäjäläheisyys ei ole ollut se lähtökohta, jolla julkishallinnon sähköisiä tietojärjestelmiä on kehitetty, vaan siellä on selvästi ollut tällainen tekniikkakeskeisyys kaiken toiminnan lähtökohtana. Ja sen myös olemme voineet havaita, että valtio, kunnista puhumattakaan, on joutunut aika tavalla ulkoistamaan tämän tärkeän asiakokonaisuuden asiantuntemuksen. Käytetään paljon konsultteja, erittäin paljon konsultteja, ja samalla on ulkoistettu sitä tärkeää asiantuntemusta, jota hyvä sähköisen tiedon hallinta ja sen johtaminen edellyttää. Mutta kyllä ilman muuta tässä on myös tähän ammattitaitoiseen johtamiseen liittyviä ongelmia, lainsäädännöllisiä puutteita, joita kaikkia täytyy jatkossa korjata.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että kuitenkin täällä sähköisten palvelujen maailmassa on positiivisiakin askeleita, ja sen takia haluan sen sanoa, koska ne on mietintöön myös lyhyesti kirjattu. Erityisen hyviä esimerkkejä on verohallinnosta, niin kuin ed. Salo totesi, ja ne on lyhyesti kirjattu tähän meidän mietintöömme. Erityisen hyviä esimerkkejä on Kansaneläkelaitoksen kehityksessä, ja erityisen hyviä järjestelmiä eräiltä osin on työvoimahallinnon järjestelmissä, ja jos sitten mennään kuntatasolle, niin esimerkiksi kirjastopalvelujen hyödyntämisessä sähköiset palvelut Suomessa ovat kehittyneet erittäin myönteisesti. Yli miljoona ihmistä käyttää Suomessa jo sellaisia järjestelmiä, joita pystyy käyttämään ja jotka ovat toimintakunnossa. Se taas todistaa sen, kuinka tärkeää on päästä erityisesti terveydenhoidon tietojärjestelmien ongelmissa ja epäkohdissa eteenpäin.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Ahteelle: Itse koen niin, etten ole mitenkään epätavallinen tämän asian kanssa. Minä olen realisti. Me olemme kahdestaankin tästä keskustelleet. Minun kokemukseni tulevat 17 vuoden takaa, jolloin ensimmäisen kerran kuulin sanan "yhteensopivuus" tietojärjestelmissä erikoissairaanhoidossa. Ei ole mennyt tämä systeemi oikeaan suuntaan. Teillähän on valiokunnassa aivan hyvät lausumat, hyvät ponsiehdotukset, ja eduskunta on ne hyväksynyt. Ongelma on vaan tässä se, että ei ole oikein keinoja, millä tähän asiaan reagoitaisiin oikealla tavalla. Se on se, mitä minä tässä kaikkinensa pelkään, ja haluan vaan entistä enemmän rohkaista teitä, että painakaa päälle tässä asiassa. Kyllä se aikanaan tuo tulosta.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisellä kerralla, kun käsiteltiin valtion tilinpäätöstä, nostin esille tämän valtion taseen ja siellä olevat heikkoudet, ja täytyy tässä kohdin sanoa kiitokset ed. Ahteelle, joka kuunteli tarkkaan ja otti myös asian eteenpäinvietäväksi. Samoin ed. Salo on toiminut tältä osin. Jollain tavalla se tuo myös uskoa tähän meidän työhömme, että meidän puheemme eivät tässä täysistuntosalissa kuulu tyhjille korville, vaan niitä otetaan vakavasti. Eli vielä kerran kiitos tarkastusvaliokunnalle!