Minna Sirnö /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää jälleen kerran oppitunnista täällä salissa. On ollut mielenkiintoista seurata viimeiset puoli tuntia, miten lakeja täällä laaditaan.

Arvoisa puhemies! Tämä aloite kumpuaa ennen kaikkea eläkkeensaajien todellisista tarpeista, mutta se kumpuaa myös omasta, ehkäpä todella naiivista käsityksestäni siitä, mikä on hyvää hallintoa. Mielestäni hyvää hallintoa on kansalaisten yhdenvertaisuus. Hyvä hallinto kunnioittaa demokratiaa silloinkin, kun eduskunta on eri mieltä kuin ministeriö, ja hyvä hallinto huolehtii kansalaisten oikeusturvasta ailahtelevassa päätöksenteossa.

Edellisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta lausui edellisen eduskuntakauden hallitukselle hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, että eläkkeensaajan hoitotukea ei tule ottaa huomioon tulona maksua määrättäessä, joten maksuasetus tuli tältä osin pikaisesti muuttaa. Kyseinen laki vahvistettiin 13. maaliskuuta viime vuonna, ja valtioneuvosto antoi 27. maaliskuuta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta koskevan muutoksen, joka tuli voimaan 1.4. viime vuonna ja joka muun muassa sisälsi sen, että valiokunnan kannanoton mukaisesti eläkkeensaajan hoitotuki lisättiin asetuksen 29 §:n luetteloon sosiaalietuuksista, joita ei oteta tulona huomioon.

Seuraava käänne on uudelle kansanedustajalle ainakin hämmentävää, jos ei suorastaan ärsyttävää, sillä vajaa kuukausi muutoksen voimaantulon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö vei asian uudelleen valtioneuvoston käsittelyyn 24. huhtikuuta, minkä seurauksena eläkkeensaajan hoitotuki poistettiin uudelleen asiakasmaksusta annetun asetuksen 29 §:n luettelosta 1.5.2003 lähtien. Uusi asetus on selkeästi ristiriidassa silloisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön kanssa, ja kuukauden välein tapahtuva mielenmuutos on mielestäni ristiriidassa hyvän hallintotavan kanssa, ristiriidassa kunnille annettavan johdonmukaisen ohjeistuksen kanssa, eivätkä ristiriidat lopu tähän.

Aikanaan eläkkeensaajan hoitotuki ja vammaistuki säädettiin yhtä aikaa rinnakkaisina etuina, vaikka myöntämisperusteet osin poikkeavatkin toisistaan. Nyt tänään sairauden aiheuttamien kulujen nousun seurauksena hoitotukea saaneille eläkeläisille syntynyt oikeus Kelan erityishoitotukeen aiheuttaa seuraavaa: Kunta ottaa tuen tulona huomioon. Tulosidonnainen kotipalvelumaksu nousee siirryttäessä hoitotuesta erikoishoitotukeen samanlaisena jatkuvasta palvelusta 35 prosenttia korotuksen määrästä. Näin ollen eläkeläisen muiden sairausmenojen kasvusta merkittävän hyödyn saa siis kunta, ei eläkeläinen, vaikka eläkeläinen ei vastikkeena saakaan parannettuja palveluita. Itse eläkeläinen maksaa lisämenot täysimääräisinä, eikä tämä ole ollut mielestäni eläkkeensaajan hoitotuen tarkoitus. Se ei ole vammaistuenkaan tarkoitus, mutta toisin kuin eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea ei oteta huomioon tällä hetkellä tulona.

Arvoisa puhemies! Palauttaakseni oman uskoni hyvään hallintoon ja parempaan harkintaan toivon, että tämä eduskunta toteuttaa edeltäjänsä tahtoa paremmin ja johdonmukaisemmin kuin istuva hallitus. Siksi esitänkin sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 29 §:n sisällön siirtämistä lakiin uudeksi 10 d §:ksi siten, että siinä mainittuihin etuoikeutettuihin tuloihin on lisätty eläkkeensaajan hoitotuki.