Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Eilen syntynyt neuvottelutulos EU:n maatalousuudistuksen
toteuttamisesta Suomessa on otettu viljelijöiden keskuudessa
vastaan sekavin tuntein. Byrokratia kasvaa valtavasti ja aiheuttaa miljoonien
eurojen lisäkustannukset. On pelättävissä,
että viljelijät uupuvat entistä nopeammin kasvavien
taakkojen ja tulomenetysten alle. Esimerkiksi keskisen Suomen tyypillinen
maitotila menettää jopa yli 10 000 euroa
tuloja vuodessa maidon tilityshinnan laskun takia. Noiden alueiden
tiloilla ei juuri muuta vaihtoehtoa ole kuin lyödä hanskat
naulaan.
Miten hallitus aikoo turvata erityisesti C-alueen maitotilojen
elinvoimaisuuden, vai onko hallituksen viesti se, että lopettakaa
suosiolla, ennen kuin teidät lopetetaan?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi levittää väärää tietoa
sanoessaan, että tyypillisen keskisuomalaisen maitotilan
tuet alenevat. Näin ei tule tapahtumaan. Tässähän
on kysymys uudesta järjestelmästä, joka
tarkoittaa siis sitä, että kokonaistukimäärä mieluummin
pikkusen kasvaa kuin vähenee ja tämä sama
kokonaistukimäärä jaetaan uudistuksen
myötä vähän uusilla perusteilla
suomalaiselle maataloudelle. Maataloudelta ei häviä mitään,
vaan päinvastoin tulee vähän tukia lisää.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! En alun perin levitä väärää tietoa,
vaan saattaa olla tietysti niin, että kun Savon Sanomat
jotakin kirjoittaa, niin vastuu on lukijalla. Mutta täällä on selvä iso
otsikko, joka saattaa näkyä jopa Satakuntaan asti:
"Pohjoissavolainen maitotila menettää jopa yli
10 000 euroa." Tieto perustuu järjestöagrologi
Jari Kauhasen ilmoitukseen lehdelle. Hän on MTK:n Pohjois-Savon
järjestöagrologi, ja täällä on
perustelut esitetty. Onko tämä lehtijuttu siis
harhaa ja aiotteko oikaista, ministeri Korkeaoja, lehden kirjoitukset?
Kun otetaan lisäksi huomioon 141-neuvottelujen epäonnistuminen
viime vuonna, EU:n laajeneminen, EU:n budjetin kiristyminen jne.,
niin tilanne on huolestuttava erityisesti tuolla keskisessä Suomessa,
jossa maitotalous on käytännössä ainoa
vaihtoehto. Mikä on teidän viestinne näille viljelijöille
tulevaisuutta ajatellen?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa tavoitteeksi
asetettiin se, että alueiden väliset kokonaistukisuhteet
eivät muutu ja myöskään tuotantosuuntien
väliset kokonaistukisuhteet eivät muutu. Tämä ratkaisu,
joka saatiin, täyttää tässä suhteessa
erittäin pitkälle tämän tavoitteen.
Alueitten välillä tehtyjen laskelmien mukaan tämä pitää tukisuhteet
erittäin hyvin nykyisellä tasolla. Sen sijaan
jonkun verran siirtymää tästä tasatukijärjestelmän
luonteesta johtuen olisi kaikkien tasapainottamiskeinojen jälkeenkin
tapahtumassa tästä kotieläintilaryhmästä ryhmään
muut tilat. Tätä epätasapainoa, joka
on muutaman prosentin luokkaa, siis erittäin pieni kokonaisuuteen nähden,
vielä tarkennetaan. Tavoitteena on, että sitten
kun saamme lopulliset tiedot lfa-tuen vahvistamisesta, tämä tasapainottaminen
tehdään niin, että tuotantosuuntien väliset
kokonaistukisuhteet eivät nykyisestä muutu.
Nils-Anders Granvik /r:
Värderade herr talman! Arvoisa puhemies! Viitaten tähän
ministerin vastaukseen teen seuraavan lisäkysymyksen. Hallituksen
pöytäkirjalausunnossa tämän
vuoden tukiratkaisun yhteydessä hallitus totesi, että eri
alojen tukitasojen suhteet tullaan säilyttämään,
mutta laskelmat osoittavat kuitenkin, että C-alue ja varsinkin
kotieläintuotanto tulee kärsimään
tämän ratkaisun perusteella. Siksi kysyn:
Takaako hallitus, että annetut lupaukset toteutetaan
ja tarpeellisia määrärahoja esitetään
vuoden 2006 talousarviossa?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Kysymys on, niin kuin todettu, siitä,
että meillä on käytettävissä vähän
kasvava maatalouden tukisumma ja tämän tukisumman
jakautuminen uuden EU:sta tulevan ja EU:n päätöksillä tehdyn
maatalouden ratkaisun myötä. Tässä on
kuitenkin meillä elementtejä, jotka tulevat eriaikaisesti
voimaan. Meillä tänä vuonna tuli yksi
osuus voimaan, ensi vuonna tulee uusi luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukijärjestelmä
voimaan
ja 2006 tämä capin uudistus. Tämä on
erittäin monimutkainen kokonaisuus, ja on selvää,
että viljelijöille tämä on ongelmallinen
kokonaisuus. Yksityiskohtia ei vielä kaikista asioista
tiedetä, mutta tämä perustavoite, johon
ed. Granvik viittasi, että tämä tuotantosuuntien
välinen tukien tasapaino säilytetään
ennallaan, on se, mihin pyritään, ja siihen myöskin keinot
ovat olemassa, että tämä tullaan tässä prosessissa
saavuttamaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Varmasti on niin kuin ministeri nyt vastasi,
että makrotasolla sekä tuotantosektorien että alueitten
välillä on kohtuullinen tasapaino pystytty säilyttämään.
Mutta onko hallitus selvittänyt, mitä tilatasolla
ja tilojen välillä voi tapahtua, kun tämä vuonna
2006 otetaan käyttöön? Voiko tapahtua suuriakin
heilahduksia?
Toinen asia, mikä liittyy tähän olennaisena,
on tukioikeusrekisterin käyttöönotto
ja siitä johtuva mahdollinen tukioikeuskauppa. Onko hallitus suunnitellut
sen osalta mitään pitemmälle menevää ja
onko suunniteltu, millä tavalla perustuslaillinen oikeutus
tukioikeuskauppaan ja tukioikeusrekisteriin selvitetään?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Puhemies! Tässä on kysymys EU:n maatalouspolitiikan
uudistuksesta ja siitä aiheutuvista seikoista. Tässä tämä valittu
tasatukimalli on kaikkien asiantuntijoiden mukaan tulevaisuutta
ja maatalouden elinkeinon kehitystä tarkastellen parempi
kuin toinen mahdollinen eli historiaan perustuva tukimalli, ja sen
takia tämä on valittu.
Tähän tasatukimalliin kuitenkin liittyy se
ongelma, että se jonkun verran uudelleenjakaa nykyistä cap-tukea,
joka on tiloille tullut, joka on siis vain yksi osa tästä tuesta.
Suomessa on kuitenkin mahdollista, kun meillä on useita
eri tukielementtejä, sitä ongelmaa, joka syntyy
tästä tasatukimallin luonteesta, muilla keinoilla
tasapainottaa. Näin tässä yhteensovittamisprosessissa,
josta neuvottelutulos on syntynyt, on myöskin hyvin pitkälle
päästy. Tämä ei kuitenkaan tietenkään
poista sitä tosiasiaa, että tästä capin
uudistuksesta — (Puhemies koputtaa) tuen irrottamisesta
tuotannosta — johtuen tulee näitä tilakohtaisia
eroja.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen liityttyä Euroopan unioniin
edellisten hallitusten tavoite on ollut kehittää suomalaisen
maatalouden rakennemuutosta. Nyt, kun tämä tukijärjestelmä on
edelleen muuttumassa, kysyn ministeri Korkeaojan arviota:
Kannustaako tämä uusi järjestelmä viljelijöitä edelleen
rakennemuutokseen, vai onko ministerin arvio jokin toinen, ja turvaako
tämä järjestelmä niitä strategioita,
jotka on asetettu suomalaisen elintarviketalouden turvaamiseksi?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen, joka
siis pannaan toimeen kaikissa jäsenmaissa, oleellinen sisältö on
se, että tuet irrotetaan tuotannosta. Tällä on
tietysti se vaikutus, että tilatasolla tuen kannustavuus
tuotannon suhteen heikkenee. Tällä irrottamisella
on kyllä sitten toisaalta myös positiivisia vaikutuksia.
Arvioidaan muun muassa, että maataloustuotteiden markkinat
tasapainottuvat tämän seurauksena ja sitä kautta
hintataso paranee ja sitä kautta viljelijöiden
ansiot.
Meillä kuitenkin johtuen siitä, että meillä on käytössä useita
erilaisia tukijärjestelmiä, jotka säilyvät
jatkossakin tuotantoon sidottuina, tämä kannustavuuselementti
säilyy riittävänä niin, että yhdessä sen
kanssa, että nyt on otettu käyttöön aikaisempaa
huomattavasti korkeammat investointituet, tuotannon kehittämisen
elementti on olemassa. Nyt nimenomaan nuorille viljelijöille tarjoutuu
hyvät mahdollisuudet kehittää tuotantoaan.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että hallitus
on päässyt tuottajajärjestöjen
kanssa yksimielisyyteen. Tästä kuuluu kyllä kiitos
maatalousministeri Korkeaojalle. Olisinkin kysynyt:
Nyt kun valittiin yhdistelmätukimalli ja kun te totesitte,
että kokonaistukimäärä nousee,
johtaako tämä malli siihen, että viljelijät
ovat entistä enemmän riippuvaisempia näistä tuista?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Suomen tuotanto-olosuhteista johtuu se, että meillä on
korkeammat tuotantokustannukset kuin keskimäärin
Euroopan yhteisön maissa. Sitten, kun katsotaan maailmanmarkkinahintatasoa,
ero on vähän suurempi vielä tässä suhteessa.
Se edellyttää sitä, että tuotannon
jatkumisen turvaamiseksi Suomessa tarvitaan tällaisia tukijärjestelmiä.
Tämä ratkaisu sinänsä, mikä tässä nyt
on tapahtunut, ei merkittävästi tässä suhteessa
muuta tilannetta.
Ed. Suvi Lindén merkitään
läsnä olevaksi.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Tähän järjestelmään
sisältyy eräs vakava epäkohta, joka koskee
pellon vuokrausta. Mikäli pelto on vuokrattuna 2006 ja
sen jälkeen palautuu pellon omistajalle, niin tukioikeudet
jäävätkin vuokralaiselle, ja pellon omistajalla
ei ole enää tukioikeuksia.
Miten tämä vakava ongelma ratkaistaan, koska
on mittava määrä peltoja tällä hetkellä vielä vuoteen
2006 vuokrattuna, saattaa olla pidemmäksikin aikaa? Kuitenkin
saattaa olla halua varsinaisella omistajalla tai sitten sukupolvenvaihdoksen
kautta uudella omistajalla tarkoitus jatkaa viljelyä.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys unionin
tämän uudistuksen toimeenpanosäädöksestä,
siis ei suomalaisesta ratkaisusta. Se tulkinta, mikä meillä tällä hetkellä tästä toimeenpanoasetuksen
kohdasta on, on sellainen, että tukioikeus silloin, kun
tämä järjestelmä otetaan käyttöön,
vahvistetaan jollekin. Tässä on valittu se, että tämä tukioikeus
vahvistetaan viljelijälle, ei omistajalle. Tästä johtuu
sitten niitä ongelmia, mitä ed. Nepponen totesi.
Mutta tähän on todettava se, että tätä tukioikeutta
ei voida käyttää ilman, että olisi
pelto hallussa. Eli sillä viljelijällä,
joka mahdollisesti saisi tällaisia tukioikeuksia, ei niille
ole mitään käyttöä tämän
vuokraoikeuden jälkeen, kun pellot siirtyvät häneltä pois.
Kolmen vuoden kuluessa, jos tukioikeuksia ei käytetä,
ne siirtyvät tänne niin sanottuun kansalliseen
varantoon, josta niitä sitten voidaan kyllä allokoida
uudelleen viljelijöille. Luulen niin, että tämä seikka
kaikesta huolimatta, vaikka tässä on tällainen
(Puhemies koputtaa) ongelma, ei ole niin suuri kuin nyt näyttää.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että jo
viime vuoden puolella hallitus löi kiinni omat linjauksensa
tähän cap-uudistukseen, joista mielestäni
tärkein oli se, että alueiden ja tuotantosuuntien
väliset tukisuhde-erot eivät saa muuttua. Se oli
tärkeä ja hyvä päätös.
Tämä liittyy oleellisesti tähän
valtion ja tuottajajärjestöjen sopimukseen, jossa
todetaan, että tämä kotieläintalouteen
pohjoisella alueella syntynyt aukko katetaan ja rahoitus järjestetään loppuvuoden
aikana. Luonnollisesti valtion on pidettävä siitä kiinni.
Kysymys:
Millä tavalla jatkossa tämän työvaltaisen
maatalouden tulevaisuus turvataan, jota EU-politiikka ajaa passiivisempaan
toimintaan? Millä tavalla käytetään
ne kaikki keinot, joita on käytettävissä,
työnteon motiivin vahvistamiseksi maataloudessa, koska
se on jatkuvuuden edellytys?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Tämä, kun keskustelu on
nyt hyvin paljon keskittynyt tähän tukijärjestelmän
uudelleen muotoutumiseen, on ehkä vienyt katseen kuitenkin
pääasiasta sivuun. Pääasia on
kuitenkin se, millä tavalla maatalousyrittäjä toimii,
miten yrittäjä kehittää omaa
tilaansa ja sen tuotantoa. Tilan kehittämiseen tarjoutuu nyt
tehtyjen päätösten myötä erittäin
hyvät, aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, kun investointeja
tuetaan voimakkaasti. Tällä tavalla avautuu erityisesti
nuorille viljelijöille näkymä kehittää ja
parantaa tuotantoaan, ja jokaisella vanhemmallakin tilalla on toki
lukuisia, niin kuin yrittäjät tietävät,
kohtia, joita vielä voidaan parantaa. Tässä pitää kiinnittää huomiota
yrittäjätoimintaan ja yrittäjän
mahdollisuuksiin omalla toiminnallaan parantaa yrityksensä kannattavuutta
ja tulosta.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Talonpojan tappolinja Suomessa vain
yltyy, vaikka sitä linjaa ed. Kalli kutsuu hallituksi rakennemuutokseksi
tai rakennekehitykseksi. Tällä hetkellä on
maanviljelijöistä tulossa kovaa vauhtia maisemansuojelijoita.
Mutta varsinainen kysymys, tämä pellonvuokraus-asia,
jonka ed. Nepponen otti esiin:
Mitäs jos nyt käykin niin, kun tämä epävarmuus
on näin suurta, että viljelijät, siis
maiden omistajat, sanovat irti nämä vuokrasopimukset vuoden
2005 puolella, kun ennakoivat tätä asiaa? Mikä on
silloin vuokraviljelijän oikeusturva tässä asiassa?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Vuokrasopimuksia on monenlaisia, ja tietysti
viljelijät voivat toimia sen mukaisesti, minkälaiset
sopimukset ovat. Tässä on kuitenkin pidettävä mielessä se,
että monet peltonsa vuokranneet ovat tilanteessa, jossa
ei ole niinkään helppoa ryhtyä itse viljelijäksi uudestaan,
hankkia koneet ynnä muut. Myöskään
sitoutuminen erilaisiin muihin järjestelmiin ei tapahdu
käden käänteessä, joten en usko,
että tässä nyt kuitenkaan tulee tapahtumaan
sillä tavalla kuin tätä tilannetta maalataan.