Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan muotoilun jälkeen koulutusrahastolain 5 § kuuluu seuraavasti: ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö ei ole täyttänyt 64 vuotta ja on ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista. Pykälän muotoilu on kummallinen. Miksi ammattitutkintostipendiä ei voisi saada suomalainen työntekijä, joka on ollut työ- tai virkasuhteessa ulkomaiseen työnantajaan? Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet laajentaa ammattitutkintostipendijärjestelmää siten, että päätoimisena yrittäjänä toimiminen lasketaan mukaan vaadittavaan työhistoriaan.

Arvoisa puhemies! Miksi lausuma, koska pykälä olisi ollut valiokunnan muutettavissa? En ymmärrä, että henkilö, joka on yrittäjä tai toiminut yrittäjänä ja on ollut myös osan määräajasta työ- tai virkasuhteessa, ei saisi ammattitutkintostipendiä. Valiokunta esittää siis hyväksyttäväksi lakia, joka syrjii yrittäjien ammattikuntaa. On paljon puhuttu yritysvaikutusten arvioinnista. Tässä tapauksessa se olisi ollut jälleen kerran paikallaan. Kyse ei ole rahallisesti suuresta asiasta vaan periaatteesta.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 46/2005 ehdotetaan muutettavaksi koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä muutetaan siten, että 30 vuoden alaikäraja poistetaan ja ammattitutkintostipendi voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole täyttänyt 64 vuotta. Aikaisemminhan tämä raja oli 61 vuotta. Samalla ehdotetaan, että stipendin määrä nostetaan nykyisestä 238 eurosta 330 euroon. Myös hakuaikaan esitetään muutosta. Ammattitutkintostipendiä tulee hakea vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta, kun aikaisempi määräaika on ollut kuusi kuukautta. Periaatteessa hallituksen esitys laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta ei sisällä mitään suuria ja dramaattisia muutoksia. Kyseessä on tuporatkaisuun liittyvä lakiehdotus, joiden kohdalla valiokunta pääsääntöisesti pidättäytyy suurista työmarkkinaosapuolten hengen salpaavista tai veret seisauttavista muutoksista.

Ammattitutkintostipendin saamisehtojen väljentäminen on hyvä ja myönteinen asia. Osaamiseen ja ammattitaitoon panostaminen on tärkeää koko työuran ajan. Suomalaisessa työelämässä on jo nyt nähtävissä pula kädentaitojen ammattiosaajista. Väestön ikääntyessä joudumme yhä suurempien haasteiden eteen.

Ammattitutkintostipendin tarkoitus on nimensä mukaisesti kannustaa henkilöä oman osaamisensa kehittämiseen näyttötutkintojen avulla. On myös huomattava, että stipendi ei ole osa sosiaaliturvaa. Se on kannustin. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista. Stipendin voi siis saada myös yrittäjä. Esityksen selkeä epäkohta kuitenkin on, että yrittäjät eivät voi yritystoiminnan perusteella saada ammattitutkintostipendiä, ellei heillä ole taustallaan vähintään viiden vuoden työ- tai virkasuhdetta. Yrittäjänäoloaikaa ei lasketa mukaan stipendin edellytyksenä olevaan työhistoriaan. Käytännössä stipendin myöntämisedellytysten ulkopuolelle jää henkilöitä, jotka ovat toimineet jopa kymmeniä vuosia itsenäisinä yrittäjinä, mutta joiden työ- tai virkasuhteet suomalaiseen työnantajaan ovat jääneet alle viiteen vuoteen. Tämä rajaus saattaa työntekijät ja yrittäjät perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan ja antaa samalla signaalin siitä, että yrittäjänä tehty työpanos on jotenkin vähempiarvoista yhteiskunnan näkökulmasta.

On erittäin tärkeää, että päätoimisena yrittäjänä toimiminen luetaan kuuluvaksi työhistoriaan siinä missä työ- ja virkasuhdekin. Kustannusvaikutuksiltaan tämä muutos olisi pieni. Ammattitutkintostipendiä on hakenut reilusti alle puolet stipendiin oikeutetuista, ja valiokunta korostaakin, että on syytä kiinnittää huomiota myös riittävään tiedottamiseen asian osalta.

Vuonna 2004 myönnettiin noin 16 400 ammattitutkintostipendiä. Mikäli stipendiä hakisi alle puolet niistä yrittäjistä, joilla ei ole taustallaan yli viiden vuoden työ- tai virkasuhdetta, maksettaisiin stipendi joillekin sadoille yrittäjille. Periaatetasolla on kuitenkin merkittävää, että stipendin kannustava luonne ulotettaisiin mahdollisimman laajasti myös yrittäjiin. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ammattitutkintostipendillä on tarkoitus tukea työelämässä tapahtuvaa ammatillisen osaamisen tunnustamista ja sertifiointia ja että stipendi myönnetään kertaluontoisena kannustimena. Näin kannustetaan omaehtoisen ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja kehittämiseen. Hallitusohjelmassa puolestaan todetaan, että 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta on osaamista korostava, työntekoon ja yrittämiseen kannustava, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alueellisesti tasapainoinen.

Arvoisa puhemies! Osaaminen on suomalaisen työelämän avainkysymys. On tärkeää, että ammatillista osaamista kehitetään ja parannetaan, olipa kyseessä sitten työntekijä tai yrittäjä. Yrittäjyyden kannustaminen on tärkeä osa hallitusohjelmaa. Yrittäjyyden arvostus ei saa jäädä pelkäksi paperifraseologiaksi ja juhlapuheiden teemaksi. Konkreettiset lainsäädännön muutokset niissä tapauksissa, joissa yrittäjä ja palkansaaja asetetaan perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, ovat osoitus siitä, että puheet näkyvät myös teoissa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lyhyen, mutta varsin mielenkiintoisia käänteitä sisältäneen käsittelyn jälkeen tuonut eduskunnan hyväksyttäväksi lopulta yksimielisen mietinnön. Ilman dramaattisia käänteitä tämän yksinkertaiselta vaikuttaneen asian käsittelystä ei kuitenkaan selvitty. Opposition lausumaehdotus hyväksyttiin valiokunnan ensimmäisessä käsittelyssä äänestyksen ja lopulta arvonnan jälkeen. Toisessa käsittelyssä asia oli kypsynyt jo niin pitkälle, että valiokunta lisäsi lausumaehdotuksen mietintöönsä yksimielisesti. Lausumahan on sisällöltään sama kuin ensimmäisessä käsittelyssä, vain sanamuoto on hieman muuttunut. Hallituspuolueet halusivat väljentää lausuman ehdottomuutta. Toimenpiteisiin ryhtyminen muuttui mahdollisuuksien selvittämiseksi. Pääasia ei kuitenkaan ole sanamuoto eikä se, kenen esityksen perusteella asia on hyväksytty. Tärkein näkökohta on se, että valiokunta on huomioinut lainsäädäntöön liittyvän epäkohdan ja myös edellyttää hallitukselta asian selvittämistä ja mahdollista korjaamista.

Kuten valiokunta on mietinnössään todennut, valiokunta pitää tärkeänä myös yrittäjien kannustamista ammattitutkintojen hankkimiseen ja katsoo, että ammattitutkintostipendijärjestelmää kehitettäessä tulee selvittää mahdollisuudet laajentaa järjestelmää siten, että myös yrittäjänäoloaika voitaisiin lukea vaadittavaan työhistoriaan. Tämä on perusteltua ja johdonmukaista jo siitäkin syystä, että toisessakin Koulutusrahaston hallinnoimassa tukimuodossa eli aikuiskoulutustuessa työhistoriaa laskettaessa otetaan huomioon myös yrittäjänätoimimisaika ja yrittäjä voi saada valtion varoista rahoitettavaa perusosaa.

Kuten valiokunnan lausumassa todetaan, eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet laajentaa ammattitutkintostipendijärjestelmää siten, että päätoimisena yrittäjänä toimiminen lasketaan mukaan vaadittavaan työhistoriaan. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on muun muassa, että yritysten ja yrittäjien merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden luojina suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa. Näiden arvojen tulisi näkyä myös valmisteltavassa lainsäädännössä ja tarpeettomat eriarvoisuudet yrittäjien ja työntekijöiden välillä tulisi pyrkiä johdonmukaisesti purkamaan.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen 46/2005 mukaan ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä ollut 30 vuoden alaikäraja poistetaan ja yläikäraja nostetaan 64 vuoteen. Ammattitutkintostipendin suuruus korotetaan 330 euroon ja stipendin hakuaikaa pidennetään. Tämän ammattitutkintostipendin tarkoituksena on erityisesti kannustaminen, ei niinkään toimeentulon tukeminen. Tämän ammattitutkintostipendin saavat vain näyttötutkinnon suorittaneet. Näyttötutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, aikuisväestöä varten suunniteltu tutkinnon suorittamistapa, johon sisältyvät tutkinnon osittain tehtävät näytöt ja tarvittava valmistava koulutus.

Vuosina 1995—2000 näyttötutkinnon on suorittanut noin 114 000 henkilöä. Vuonna 2002 tutkintoihin osallistuneiden määrä oli yli 45 000. Aikuiskoulutuksessa oli vuonna 2001 noin 2,6 miljoonaa osallistujaa. Eniten tutkintoja suoritetaan kaupan ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Vuonna 2004 myönnettiin noin 16 400 ammattitutkintostipendiä. Suuri osa ammattitutkintostipendiin oikeutetuista jätti kuitenkin hakematta stipendiä. Tähän kiinnitimmekin valiokunnassa huomiota ja toteamme tässä mietinnössä, että tästä stipendistä varmasti tulee tiedottaa vieläkin paremmin kuin tähän asti.

Arvoisa herra puhemies! Kun tämän esityksen aikoinani sain käsiini, totesin, että tämähän on hyvä juttu ja ne muutokset, mitä täällä esitetään, ovat erinomaisen hyviä. Mutta mielestäni tässä on kuitenkin kaksi kriittistä pistettä. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista. Yrittäjänäoloaikaa ei lasketa mukaan stipendin edellytyksenä olevaan työhistoriaan, ja tämä on mielestäni melko merkillistä, kun ajattelee, että toisessa Koulutusrahaston hallinnoimassa tukimuodossa eli aikuiskoulutustuessa työhistoriaa laskettaessa otetaan huomioon myös yrittäjänätoimimisaika ja yrittäjänä voi saada valtion varoista rahoitettavaa perusosaa. No, tästä syystä tietysti, koska me tästä kovasti keskustelimme, oli hieno asia, että valiokunta yhdessä tuumin ja yksimielisesti hyväksyi lausuman tästä asiasta.

Toinen asia, mikä mielestäni tässä on myöskin hieman epätasa-arvoinen, koskee sitä, että tämän ammattitutkintostipendin voi saada ainoastaan näyttötutkinnon suorittanut henkilö. Totesimme tämän ongelman myöskin laatiessamme mietintöä ja yhdessä tuumin myöskin totesimme, että ammattitutkintostipendijärjestelmää kehitettäessä on syytä selvittää, olisiko järjestelmää mahdollista laajentaa koskemaan myös sellaisia aikuisopiskelijoita, jotka suorittavat ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa.

On hyvä, että se on täällä mietinnössä, mutta minä toivon, että tämä sitten myöskin toteutuu, että sitä selvitetään, koska todellakin pidän aika erikoisena sitä, että tutkinnot asetetaan erilaiseen asemaan. Kun aikuisopiskelija on opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa, se usein toteutetaan monimuoto-opetuksena ja useimmiten on niin, että aikuisopiskelija on sellaisessa loukussa, että hänellä on sekä perhe-elämän, työelämän että opiskelun yhteensovittaminen meneillään, ja se ei ole kovin helppoa. Siitä syystä, kun tämä stipendi on tällainen kannustus, kyllä mielestäni myöskin ne, jotka ovat opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen kautta suorittaneet ihan samat tutkinnot kuin nämä näyttötutkinnonkin suorittaneet, tarvitsisivat kannustusta. Tämä on epätasa-arvoinen heitä kohtaan, mutta muuten sinänsä hyvä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ovat edelliset puhujat jo hyvin perusteellisesti selvittäneet tämän asian. Lähinnä pari ajatusta haluaisin tähän vielä lisätä, ensinnäkin tuosta loppulausumaehdotuksesta, missä siis lukee, että hallitus selvittää mahdollisuudet laajentaa ammattitutkintojärjestelmää siten, että myöskin yrittäjät pääsevät siihen mukaan. Siinä näkee ehkä sen kokoomuslaisen ja keskustalaisen yrittäjäpolitiikan eron, että kun kokoomuksen esittämässä paperissa se oli, että "ryhdytään toimenpiteisiin", niin keskustassa se on, että "selvitetään mahdollisuudet". Yhtä lailla myöskin oli mielenkiintoista havaita se, että jopa vasemmistoliitossa yrittäjien asiaa ymmärretään, mutta sosialidemokraateissa se on tietysti ylitsepääsemätön kynnys.

Pyysin kuitenkin tämän puheenvuoron sen takia, että tämä asia olisi erityisen tärkeä niiden yrittäjien kannalta, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet yritystoimintansa lopettamaan, ei pelkästään niiden, jotka ovat konkurssiin menneet, vaan myös niiden, joiden yritystoiminta on muuten osoittautunut kannattamattomaksi. Tällaisten ihmisten on hyvin vaikea päästä uudelleen elämään kiinni, ja he ovat todella niitä yhteiskunnan vähäosaisia, joita pitäisi kaikin mahdollisin keinoin auttaa elämässä eteenpäin. Tämä on yksi pieni asia, mutta olisi erittäin kohtuullista, että tämä vaikka valtion varoista rahoitettaisiin niin, että yrittäjät pääsevät osallistumaan tähän järjestelmään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Satoselle voisi todeta, että ei pidä antaa väärää todistusta lähimmäisestä, tässä tapauksessa sosialidemokraateista. Nimittäin tämä mietintö on yksimielinen, niin kuin täällä jo aikaisemmin todettiin, ja tämä yrittäjäasia hyväksyttiin näin tässä muodossa nyt loppujen lopuksi kuin tässä on kirjoitettu. Tämähän vesittyi ihan oikeasti jonkun verran, kun tässä puhutaan vaan selvityksistä, mutta kuitenkin tässä on nyt se ongelma todettu, ja minusta tämän sinällään pitääkin näin olla. Ihan kokonaan en pystynyt osallistumaan keskusteluun, kun oltiin matkoilla, mutta tiedän ne taustat ja alun ja lopun tiedän tässä hommassa, ja minusta loppu näyttää aika hyvältä.

Siinä mielessä, kun tuntee tämän koulutusrahastohistorian, niin sieltä juontuvat tietysti juuret siihen, jotta tämä alun perin koski vain palkansaajatapauksia, ja nyt se on laajennut pikkuhiljaa niin, että esimerkiksi yrittäjät tähän pääsevät. Minusta tämä työssäoloehtokysymys on sellainen, että totta kai pitää olla sillä tavalla, jotta ei yrittäminen voi olla huonommassa asemassa siinä mielessä, ja odottaisin, että hallitus ryhtyy tässä toimenpiteisiin, koska kyllähän kaikessa on pyritty saattamaan yhdenmukaiseen asemaan yrittäjät. Se ei vielä monelta osin ole olemassa näin, mutta työttömyysturvan osalta on saatu monia korjauksia, sosiaaliturvan osalta semmoisia korjauksia, jotta yrittäjätkin alkavat olla jo ihmisten kirjoilla, ja niin se tulee tässäkin olemaan. Toivon, että hallitus tekee mahdollisimman nopeasti tämän esityksen, mitä tässä toivotaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan puheenvuoro lämmitti erittäin paljon minun sydäntäni ja korviani. Oli mukava kuulla tämän tyyppistä puhetta häneltä, ja alankin pikkuhiljaa epäillä, että ed. Esa Lahtelassa asuu myös pieni porvari. (Naurua)