Arvoisa herra puhemies! Hallitus määritteli omassa hallitusohjelmassaan tärkeimmäksi talouspoliittiseksi ja yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteekseen 100 000 uuden työpaikan aikaansaamisen elikkä työllisyysasteen nostamisen 67—70 prosenttiin. Tämä tavoite on aivan oikea, mutta nyt on kuitenkin nähtävissä, että Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2005 huhtikuussa 2 000 vähemmän kuin huhtikuussa 2003, jolloin siis hallitus aloitti oman toimintansa, elikkä työpaikkojen määrä on vähentynyt eikä lisääntynyt.

Hallitus teki kauan, vuosia odotetun ratkaisun matalapalkka-alojen tukemisesta, jonka tarkoituksena olisi vahvistaa suomalaista palvelualaa, lisätä työpaikkoja nimenomaan palvelusektorille, mutta se päätti osoittaa tähän tarkoitukseen ainoastaan 150 miljoonaa euroa rahaa, mikä asiantuntijoiden mukaan on aivan liian vähän. Muun muassa Holmin mukaan tämän työpaikkavaikutus on mahdollisesti noin 3 000 uutta työpaikkaa, erityisesti koska se suunnataan vain tiettyyn ikäryhmään.

Minkä takia hallitus ei kanna huolta alle 54-vuotiaista työtä vailla olevista ihmisistä, vaan haluatte suunnata nämä toimet pelkästään vanhempaan ikäluokkaan?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! 150 miljoonaa euroa ei ole pieni raha, ed. Katainen, tulette sen aikanaan huomaamaan, kun vastuut teilläkin kasvavat, niin kuin te ilmeisesti haluatte.

100 miljoonaa nyt tässä hallituksen sisäisessä ennakkoarvioinnissa menisi todella yli 54-vuotiaille. Tämä menee suoraan hallitusohjelman keskeiseen tavoitteeseen, työurien pidentämiseen, ja estää sitä kehitystä, joka on ollut meillä pitkään kielteinen tuossa ikäryhmässä, jossa töitä ei ole ihmisille kyetty riittävästi järjestämään. 50 miljoonaa sitten kohdennettaisiin myöskin työuraperusteisesti nuoriin, se tapahtuisi todennäköisesti suorien työllistämistukien kautta, ja sellaisiin nuoriin, jotka ovat koulupudokkaita, syrjäytymässä työelämästä joko pitkäksi aikaa taikka pysyvästi. Tämäkin on hallitusohjelman keskeistä tavoitetta, rakennepolitiikkaa, jota kokoomus on voimakkaasti aiemmin korostanut. Nyt se korostaa vain rahaa. Sitten kotitalousvähennys, kokoomuksen yksi lempilapsista, on tässä myöskin saamassa panostuksia.

Herra puhemies! Sen me tiedämme nyt teidän päätöksenne johdosta, että nuorille tarjotaan ainoastaan tätä tehotonta työvoimapoliittista koulutusta, josta muun muassa tänä aamuna saimme lukea, sen heikoista vaikutuksista.

Tämä matalapalkkatyön tukipaketti, hieno homma, että se on edes jossakin määrin edistynyt sosialidemokraattien vastustuksesta huolimatta, sehän oli keskustan keskeinen vaalitavoite. Keskusta esitti vaalikampanjassaan 500 euron mittaista tukipakettia nimenomaan tähän, ja nyt on vastauksena tullut ainoastaan nämä 150 miljoonaa euroa. Olisikin mielenkiintoista kuulla esimerkiksi ministeri Pekkariselta:

Aiotteko te palata vielä tähän matalapalkkatuen tasoon tämän hallituskauden aikana, vai aiotteko te kuopata oman keskeisen vaalilupauksenne?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakin viime vaalikauden loppupuolella tämän asian käsittelyllä ja kehittelyllä oli hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, ja ne ovat edelleenkin kunnianhimoisia, (Ed. Zyskowicz: Ja edelleen tavoitteita!) ne ovat edelleenkin hyviä, niitä kohti kannattaa edetä. Nyt otetaan 150 miljoonan euron mittainen askel, enkä väheksyisi sitä. En väheksyisi sitä, että niiden aika vaikeasti työllistettävien ikääntyneiden ikäluokkien työpaikkojen säilymistä tai syntymistä ollaan turvaamassa. En väheksyisi sitäkään, että kotitalousvähennys laajenee tässä merkittävällä tavalla, enkä sitä kolmattakaan ulottuvuutta, sitä, että tässä on mukana joukko toimia, joilla erityisesti tähdätään siihen, että niiden nuorten, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä, hyväksi osoitetaan aivan erityisiä tukitoimia. Minusta tämä on hyvä alku. Ei olla maalissa likimainkaan, mutta hyvä alku on otettu.

Arvoisa puhemies! Juuri äsken eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa oli työttömien tilaisuus. Olisi ollut ihan mielenkiintoista, jos joku kokoomuksen edustajista olisi ollut paikan päällä esittelemässä työttömille omaa matalapalkkamallia, mutta eipä ollut. Minä ihmettelen, miksi kokoomus itkee sellaisen mallin perään, josta joissain maissa on jo luovuttu, esimerkiksi Hollannissa. Mutta se voi selittyä sillä, että Hollannissa osataan tehdä muitakin hyviä päätöksiä. Kysymys hallitukselle ja sen ministereille:

Miksi hautasitte keskusteluitta mallin, jossa pienyritykselle olisi annettu huojennus palkan sivukuluista sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen puuttumatta kuitenkaan palkan tasoon tai luomatta vääristäviä palkka- ja tukirakenteita, niin kuin nyt on uhkana?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Korjaan ed. Kataisen puheenvuoroa siltä osin, että tarkoitus tässä on edetä suorien työllistämistukien kautta nuorten osalta, ja myös siltä osin korjaan, että aktiivinen työvoimapolitiikka koulutuksen osalta olisi tehotonta. Se on sekä meillä että muualla välttämätön osa työvoimapolitiikkaa, ja se toimii pitkälle aikavälille panostaen paremmin kuin monet muut toimenpiteet.

Ed. Mustajärvelle vain se, että tässä on niin pitkään nyt asiaa läpikäyty, että mitään vaihtoehtoja ei kyllä ole suljettu keskustelematta pois. Päinvastoin on keskusteltu erittäin paljon ja asiantuntijatyöhön tämäkin ehdotus tulee perustumaan. Meillä on vieläkin töitä. Eli budjettiriiheen on tarkoitus tuoda nämä asiat yksityiskohtia myöten, silloin voimme sitten käydä eduskunnassakin tarkan, yksityiskohtiin menevän keskustelun.

Arvoisa puhemies! Ellei ministeri Kalliomäki halua ottaa kantaa tähän asiaan, niin ehkä ministeri Pekkarinen tai joku muu, tähän Suomen Yrittäjien malliin, jonka he sanovat olevan kaikkein tehokkain, jos halutaan uusia työpaikkoja Suomeen. Juuri tämän yksinyrittäjien kynnyksen palkata ensimmäinen työntekijä koetaan olevan suurimpia kynnyksiä. Olisin samaa kysymystä toistanut kuin ed. Mustajärvi:

Mikä on syy, että tämä malli ei nyt tullut kysymykseen, kun oli tämän verran rahaa käytettävissä? Suomen Yrittäjien mielestä tämä olisi ollut tehokkain tapa, mutta oliko teillä toinen näkökanta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei se malli minusta ole huono malli. Henkilökohtainen käsitykseni on tämä, mutta on erilaisia vaihtoehtoja, tässähän on monia erilaisia tapoja edetä tässä vähän heikommin — sanotaan näin — tuottavan työn suosimisessa. Kun hallituksen piirissä eri konsteja on pantu riviin ja yritetty löytää niistä sellainen kokonaisuus, mikä sopii noin 150 miljoonan euron raameihin ja mikä sitten tyydyttää kaikkia osapuolia tasapuolisesti, niin lopputulos on se, mikä täällä on esitelty, mikä tiedetään. Siihen ei nyt tällä kertaa tämä idea sopinut. Toivotaan, että se joku kerta saa sijansa. Nyt ei ole aika tälle.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllähän tässä yhteydessä on syytä myöskin muistaa se, että minun muistini mukaan millään vaalikaudella, silloin kun itse olen eduskunnassa ollut, ei ole panostettu yrittäjyyteen, yrittäjiin ja yrityksiin niin paljon niin lyhyessä ajassa kuin tämän hallituksen toimesta. Pelkästään veropolitiikan tasolla on tehty sellaisia panostuksia, jotka vuorenvarmasti vaikuttavat positiivisesti yrittämiseen ja sitä kautta työllisyyteen. Se on keskeinen painopistealue myöskin jatkossa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi, että 150 miljoonaa euroa ei ole pieni raha. No, se on kuitenkin aika pieni raha, jos sitä verrataan miljardiluokan tuloveronkevennyksiin, jotka eivät ole kohottaneet työllistämisastetta siinä tahdissa, mikä olisi ollut tarpeen. Kysynkin ministeri Kalliomäeltä:

Oletteko sitä mieltä, että hallituksen valitsemat painopisteet, missä tahdissa näitä uudistuksia tehdään ja myös se suhde tuloverokevennysten ja sitten toisaalta tämän työllistämistuen välillä, ovat olleet oikeat, ja onko ajoitus tälle matalapalkka-alan tuelle mielestänne oikea?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Työn verotuksen keventäminen on työllisyysasteen osalta ja työttömyyden kohdalla toiminut täsmällisesti ja hyvin. Se on osunut myöskin suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan. Työn verotuksen keventämisen paino oli viime vuodella, ja sitten jatkossa se on vuosilla 2006 ja 2007. Tämä vuosi on mennyt jotakuinkin tasaisesti, koska siellä on toiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Nyt pitää vain toivoa sillä tavalla, että suhdanne ei tässä lähtisi kansainvälisestä kehityksestä johtuen ja esimerkiksi työmarkkinaselkkauksista johtuen huonompaan suuntaan. Tämä uudistus, joka nyt on tekeillä, astuu siis voimaan ensi vuoden alusta. Uskon, että se on enemmän rakenteellinen kuin suhdanteisiin liittyvä ja sillä tavalla sen voimaantulo ei ole suhdanteista riippuvainen, ei ainakaan ongelma siltä kantilta katsoen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropoliittinen ohjelma on toteutumassa mainiosti. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Ainoastaan taitaa olla tämä ruokatarjoilun alvi, joka on sieltä EU:n päästä kiinni, nyt toteutumatta. Tämä hallituksen esitys on toteutumassa, ja keskusta on tukenut tätä kysyntälähtöistä työllistämistä, siis matalan tuottavuuden työn kysynnän ja myös kotitalousvähennyksen kautta työvoimakysynnän lisäämistä. Hallituksella on tämä työmarkkinauudistus, joka vaikuttaa sitten tarjontapuolelle. Että tämä on hyvä kokonaisuus.

Olisin, puhemies, tiedustellut ministeri Kalliomäeltä nyt näitä aikatauluasioita. On varmaan tärkeätä, että yritykset ja myöskin verohallinto voivat varautua tähän matalan tuottavuuden kysynnän tukemiseen riittävän ajoissa. Miten näitten aikataulut? Milloin eduskuntaan tulee esityksiä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kuten sanottu, tämän 150 miljoonan paketin voimaantulo on ensi vuoden alusta.

Mitä tulee sitten mainitsemaanne ravintolapalveluita koskevaan alv-veronkevennykseen, se on Euroopan unionista kiinni. Siellä on nyt valmistelukausi etenemässä sillä tavalla, että ensi syksynä on tehtävä taas kaksivuotisjakson päättyessä ratkaisut, ja sitä joko jatketaan nykyisellä käytännöllä taikka pannaan kokonaan poikki taikka sitten, niin kuin Suomi toivoo, sinne tulisi lisäksi tämä ravintolapalveluita koskeva verohelpotusmahdollisuus. Se on meillä hallitusohjelmassakin, noin 100 miljoonan euron isokokoinen, huomattava paketti, mutta tällä hetkellä osa jäsenmaista vastustaa taikka sitten kansalliset edut poikkeavat toisistaan niin paljon, että ei ole varmuutta siitä, saadaanko tämä syksylläkään kuntoon.

Arvoisa puhemies! Aluksi korjaisin ministeri Kalliomäen lausumaa siitä, että kotitalousvähennys olisi jotenkin kokoomuksen lempilapsi. Se oli myös sosialidemokraattien lempilapsi, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) ja itse asiassa ministeri Arja Alho oli sen työryhmän vetäjä. Se, mikä meitä erotti, oli se, että me halusimme kiinnittää huomiota myös tähän tulonjakovaikutukseen, mutta se ei kiinnostanut teitä yhtään.

Mutta minun kysymykseni on seuraava: Toinen lempilapsi on ollut työllisyydenhoidossa se, että poistetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut, ja näinhän tehtiin Lapissa ja osassa Kainuuta. Nyt on tehty tästä asiasta tutkimus, josta ministeri Manninen varmasti tietää, koska Palkansaajien tutkimuslaitos on sen tehnyt ja luovuttanut sen ministeriölle:

Mitkä ovat sen tutkimuksen tulokset?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! On tietysti vähän erilaisia käsityksiä, mutta työllisyyden kannalta toistaiseksi ei Lapin osalta, jossa kokemukset ovat tosin aika lyhyet ja on ollut myöskin niin, että julkinen valta ei ole ollut mukana, ole kovin suuria työllisyysvaikutuksia siltä osin arvioitu. Toisaalta tietysti pitää muistaa, että siinä tämä alennus on suhteellisen pieni verrattuna tähän uuteen esitykseen, joka on noin 230 euroa työntekijää kohden yli 54-vuotiailla, eli kysymys on todella merkittävästä alennuksesta tämän matalan tuottavuuden työn osalta. (Ed. Jaakonsaari: Eli tämä Lapin kokeilu on ollut nolla?) — No ei sitä nyt ihan nollaksi voi tietenkään sanoa. Se tullaan analysoimaan ja käsittelemään tarkemmin työryhmissä aivan lähiaikoina.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Alueellisilla poikkeavilla toimilla on aina kaksi puolta, mutta siihen palataan varmasti myöhemmin. Oikeastaan haluaisin vain todeta ed. Jaakonsaarelle sen, että en vastaa itsestäänselvyyksiin. Kokoomushan oli passiivinen perässäjuoksija tämän uudistuksen aikana. (Ed. Jaakonsaari: Aivan, aivan! — Naurua)

Arvoisa puhemies! Ihmettelen myöskin sitä, että kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yksimielisesti esitti lausunnossaan, että tämä ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen menisi eteenpäin, niin kysyisin vielä uudelleen, kun täällähän ministeri Pekkarinen oli myönteinen asian suhteen, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut:

Tapahtuuko vielä tämän hallituksen aikaan tässä asiassa jotain?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Sellaisia aikeita hallituksella ei ainakaan tässä vaiheessa ole. (Ed. Zyskowicz: Onko Pekkarisella? — Min. Pekkarinen: On! — Naurua)

Arvoisa puhemies! Suomessa on valtavan paljon tekemätöntä työtä, ja sitä tekemätöntä työtä on paljon siitä syystä, että yksinkertaisesti palkan sivukustannukset, erilaiset maksut, verot, ovat niin suuria, että sitä työtä ei kannata teettää, ja siinä on se perusidea, minkä takia halutaan, että pienipalkkaisen työn lisämaksuja voitaisiin pienentää, jotta täällä työn tekeminen kannattaisi. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa tämä malli ei ollenkaan toteuta tätä alkuperäistä ideaa, minkä hallitus nyt on hyväksynyt, ja meille jää edelleen paljon tekemätöntä työtä. Nyt kysyisinkin vielä:

Hyväksyykö hallitus tämän ajatuksen, että siitä syystä tätä työtä ei tehdä, koska nämä maksut ovat niin korkeita, ja aikooko hallitus tehdä jotakin vielä? Ministeri Kalliomäki, niitä rahoja voitaisiin ottaa hyvin siitä tehottomasta työvoimaministeriön koulutuksesta, mistä tänäänkin jälleen kerrottiin, että sillä rahalla ei saada mitään hyötyä aikaiseksi.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tuohon viimeiseen ehkä ei nyt pitäisi vastata ylipäänsä. Sehän oli, no jääköön sanomatta, mutta sen väitteen suuntainenhan oli lehtitieto tänään, että suoraan palkkaamalla valtiovalta taikka julkinen valta pystyisi pääsemään halvemmalla. Sehän on siis täydellinen hölynpölyjuttu. Yksi vuosi voisi mennä, mutta entäs toinen vuosi, kun työttömät vaihtuvat koko ajan? Siellä on erittäin suuri joukko kierrossa. Rahat loppuisivat ensimmäisen vuoden jälkeen totaalisesti, mutta ed. Sasilla varmaan sitten olisi tähänkin jokin lääke. (Ed. Sasi: Tietysti on!)

Mitä muuten tulee työnantajamaksuihin, sivukuluihin, niin veropolitiikan kautta tällä vaalikaudella on jo nyt kevennetty työnantajien osuutta voimakkaammin kuin pitkään pitkään aikaan, siis kaikilla verotuksen tasoilla: yritysverouudistuksessa, palkkaverouudistuksessa, jossa lähes 90 prosenttia yrittäjistä on mukana tässä työverotuksen osassa, jossa palkkaveroja kevennetään, (Puhemies koputtaa) koska he ottavat ansiotulon kautta suuren osan tuloistansa.