Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässäkin on lakiesitys, jossa on aineksia monialaiseen ja laajaan salikeskusteluun.

Tässä lakiesityksessähän säädetään lait kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta. Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa laissa säädetään kuljetusten luvanvaraisuudesta, luvan saamisen edellytyksistä, luvan uusimisesta, muuttamisesta sekä peruuttamisesta, liikenteestä vastaavasta henkilöstöstä, kansainvälisistä kuljetusluvista sekä luvan myöntävistä viranomaisista. Voidaan sanoa kuitenkin, että itse liikennelupajärjestelmä on tarkoitus säilyttää suurin piirtein ennallaan. Muutoksia tulee esimerkiksi luvanvaraisuudesta vapautettujen ajoneuvojen kokonaispainoihin. Hallitushan esitti, että se olisi 2 400 kiloa; valiokunta muutti sen 2 000 kiloon — nykyinen rajahan on muuten 1 700 kiloa. Luvasta vapautetaan tämän lain perusteella kotihoitoon liittyvät paikalliset kuljetukset, kunnan opetustoimeen liittyvät kuljetukset kunnan ajoneuvolla. Lisäksi luvasta vapautettuja kuljetuksia olisivat eräät tien- ja kadunpitoon liittyvät kuljetukset, kuntien ja yhteisöjen eräät omat kuljetukset sekä kuntien järjestämien eräiden palvelujen kuljetukset, postinjakelu, ruumiinkuljetus sekä ammattiopetukseen liittyvät kuljetukset. Tätä haluan hieman vielä puheenvuoroni aikana täsmentää.

Mietinnössä analysoitiin aika perusteellisesti vielä paria muuta kysymystä. Tämän luvanvaraisuuden osalta erityisesti kiinnitimme huomiota liikennetraktorikysymyksen aika moninaiseen ongelmallisuuteen. Meillähän liikennetraktoreihin liittyy erittäin paljon tulkinnanvaraisuuksia niin liikenneluvan, verollisen ja verottoman polttoaineen kuin vaadittavan ajokortinkin osalta. Ongelmana on myöskin määräaikaiskatsastusten puuttuminen, jonka on todettu varsinkin valvovien viranomaisten taholta aiheuttavan aika paljonkin ongelmia varsinkin niillä alueilla, joilla liikennetraktoreita käytetään esimerkiksi puutavaran kuljetuksiin. Nämä ongelmalliset tilanteet johtivat siihen, että valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa siitä, että hallituksen tulisi ryhtyä kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta toimenpiteisiin toimivien ratkaisujen löytämiseksi liikennetraktoreiden osalta. Siinä määrin tärkeänä liikenneturvallisuuskysymyksenä valiokunta tätä piti. Silloin on hyvin tärkeätä, että tässä kokonaisvaltaisessa selvityksessä arvioidaan sitten myöskin tämän määräaikaiskatsastuksen tarve ja vielä niin, että tämä selvitys tulisi antaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle vuoden 2007 aikana.

Me olemme käsitelleet vakavaraisuuskysymystä myöskin tässä yhteydessä varsin perusteellisen keskustelun kautta, vaikka siitä vakavaraisuudesta sinänsä säädetäänkin toisaalta. Olemme lähteneet siitä, että koska liikenteen harjoittamista koskevan luvan edellytyksenä on vakavaraisuus, joka määritellään tässä laissa, ja lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija ei täytä luvan saamisen edellytyksiä, siis vakavaraisuutta, vakavaraisuutta tai ammattitaitoa koskevan vaatimuksen osalta lupaviranomaisen on ennen luvan peruuttamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus korjata tämä puute.

Tässä yhteydessä me kiinnitimme huomiota myöskin velkasaneeraukseen ja saimme vastauksen oikeusministeriöltä, jonka mukaan vakavaraisuuden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, ovatko velkojen alkuperäiset ehdot voimassa vai onko niitä järjestelty yrityssaneerauksessa tai vapaaehtoisin sopimuksin velkojien ja velallisen välillä. Joka tapauksessa valiokunta kantaa huolta siitä, että velkasaneerauksessa olevien yritysten kustannuspohja vääristyy kaikista sitoumuksistaan täysimääräisesti vastaaviin yrityksiin verrattuna. Koska tämä on nyt osoittautunut tuolla elävässä elämässä selkeäksi pulmaksi, halusimme tämän nostaa esiin ja katsoa, että velkasaneerauksen vaikutusta luvan saamiseen ja peruuttamiseen tulisi jatkossa myöskin selvittää. Valiokunta ei pidä myöskään sitä terveenä, että velkasaneerausjärjestelmä johtaa kilpailua vääristäviin tilanteisiin, niin kuin tietojemme mukaan on käynyt.

Sitten vielä näistä ilman lupaa sallitun kaupallisen liikenteen eräistä yksityiskohdista. Tämä kokonaismassan nosto 2 400 kiloon nykyisestä 1 700 kilosta oli valiokunnan mielestä turhan suuri. Asetimme sen nyt sitten 2 000 kiloon, mikä osin johtuu siitä, että uusien henkilö- ja pakettiautomallien kokonaismassa on kasvanut, mikä selittyy turvallisuusominaisuuksien parantumisella. Arviomme on se, että tämä ei tule kovinkaan paljon uutta autokapasiteettia tuomaan ilman lupaa toimivaan sallittuun kaupalliseen liikenteeseen, vaan pikemminkin siellä jo nyt olevia autoja tullaan vaihtamaan uusiksi, moderneiksi, siihen toimintaan sopiviksi.

Kouluttajan määrittely kuljettajan ammattiopetuksessa tapahtuvissa kuljetuksissa ei vastaa nykyisin enää muualla säädöksessä käytettävää termiä. Ehdotammekin luvatta sallittavaksi tavaran kuljetusta opetusministeriön koulutuksen järjestämisluvan haltijan antaman kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä.

Sitten esillä on ollut myöskin tämä kuntarajakysymys, joka liittyy liikennetraktoreilla suoritettaviin kuljetuksiin. Sehän on rajattu lakiehdotuksessa kuntarajaan. Valiokunta piti tätä kuntarajausta hieman ongelmallisena. Pinta-alathan kunnissa vaihtelevat. Elinkeinonharjoittajan maa- tai metsätila tai eläin- tai kalatalouden harjoittamispaikka saattaa sijaita aivan kuntarajan läheisyydessä, usein tiluksia jää toisen kunnan alueelle jne. Valiokunta ehdottaakin rajaksi 50 kilometrin etäisyyttä elinkeinonharjoittajan tilasta tai elinkeinon harjoittamispaikasta. Kilometrimäärän mittaamisessa valiokunnan mielestä tulee käyttää sädettä, koska maastossa olevien esteiden takia usein teitse laskettava etäisyys saattaa nousta siitä hyvinkin merkittävästi.

Sitten tämä "tien hoito" -kysymys, tämä termi, sinänsä pieni termi, mutta sillä voi olla myöskin kilpailua vääristävä tai sitä eri tavoin avaava vaikutus. Tätäkin hyvin paljon tutkittiin, ja päädyimme muuttamaan tämän koskemaan tien ja kadun hoitoa. Kyse on ollut siitä, mitä se koskee. Hallituksen esityksessähän puhutaan tien- ja kadunpitoon liittyvän maa-aineksen, veden, suolan tai muun vastaavan aineen levittämisestä tielle tai kadulle. Vaikka tämä nyt de facto tarkoittaakin samaa asiaa, valiokunta katsoo, että muotoilumme "tien ja kadun hoito" on täsmällisempi, ja siksi päädyimme muuttamaan tämän kohdan.

Myöskin valiokunta on korvannut sanan "kuntakonserni", jonka määritelmä ei tällä hetkellä ole missään laissa. Kuntalaissa on ainoastaan käsite "konsernitase", mutta kuntakonsernin varsinaista määritelmää ei lainkaan. Myöskään osakeyhtiölaki ei tätä tunne. Valiokunta muuttaa tämän kuulumaan näin: "Kunta ja yhteisöt, jossa kunnalla on kirjanpitolain - - tarkoitettu määräysvalta."

Sitten vielä momentin 9 kohta, jossa on näitä kunnan kuljetuksia. Tätäkin oli nyt syytä avata, koska on aivan selvä asia, että tätä tulkintaa tullaan ja tätä pykälää ja momenttia tullaan hyvin tarkkaan pohtimaan kunnissa, mitä tämä oikein tarkoittaa. Valiokunta halusi antaa tälle nyt tämmöistä selkiinnyttävää tulkintaohjetta. Kilpailuvirastohan lähti siitä, että ei saa asettaa eri asemaan kunnan kuljetuksia, jotka suoritetaan palveluja antavan yrityksen ajoneuvolla, siis palveluja antavan yrityksen ajoneuvolla, ja niitä, jotka suoritetaan kunnan omalla ajoneuvolla. Me haluamme tässä todeta mietintöön oikein uloskirjoitettuna, että kyseessä on lähinnä ruuan kuljettamisesta kunnan laitoksille ja kouluihin — sitähän tänä päivänä suurelta osin tällaiset kuljetukset ovat. Siinä voi olla kyseessä kunnan oma toiminta tai sitten joku ulkopuolinen yrittäjä, joka siinä toimii. Näin ollen nämä ovat vapautettuja myöskin liikenneluvista. Näissä kohdissa tulee kyseeseen sitten myöskin tämä ajoneuvon kokonaismassa, eli alle 2 000 kilon ajoneuvo nyt jatkossa tulee kysymykseen. Valiokunta katsoo, että ei tule asettaa eri asemaan kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä opetuspalveluihin liittyviä kuljetuksia sen perusteella, kuka ne suorittaa. Siksi oli hyvin tärkeää, että tämä tulkinta tähän valiokunnan mietintöön kirjoitettiin.

Herra puhemies! Meillä on erittäin paljon tässä jälleen kerran tällaisia täsmentäviä, sinänsä pieniä, muutoksia, mutta mielestäni hyvin paljon selkiinnyttäviä muutoksia.

Vielä lopuksi päädyn uusimaan tämän valiokunnan lausumaehdotuksen, joka todellakin lähtee siitä, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta mukaan luettuna määräaikaiskatsastukset tarvittaviin toimenpiteisiin liikennetraktoreita koskevan lainsäädännöllisen aseman selkiyttämiseksi. Tämä selvitys tulisi antaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle vuoden 2007 aikana.

Puhemies! Valiokunnan mietintö oli yksimielinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On todellakin aika hyvä tilanne, että mietintö on yksimielinen, kun ottaa huomioon pohjaksi sen, minkälainen keskustelu lähetekeskustelussa aiheesta käytiin. Eipä olisi oikein odottanut, että saatetaan päätyä yksimieliseen kannanottoon sitten loppujen lopuksi.

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö ja hallituksen esityksen käsittely valiokunnassa on eräänlainen läpileikkaus, läpivalaisu, myöskin, eräällä tavalla striptease-esitys näistä asioista, sillä suurin piirtein kaikki se, mikä on ollut ajankohtaista viimeisten kymmenen vuoden aikana eduskunnan ison salin keskustelussa, jouduttiin tässä yhteydessä jälleen kerran käymään läpi, mistä ensimmäisenä oli tämä velkasaneeraustapaus. Semmoinen karu todellisuus on, että näitä velkasaneeraustapauksia on paljon ja tietysti yrittäjät yrittävät kuiville konstilla millä tahansa, se on ihan luonnollista, elikkä liikkuen siellä rajamaillakin, että pääsisi elinkeinonharjoituksen makuun kannattavalla tavalla. Kun tätä asiaa ei ole yleisellä lainsäädännön tasolla kymmenen vuotta tämän aiheelliseksi tulon jälkeen pystytty ratkaisemaan, ei moratoriolla, ei velka-armahduksella, ei millään konstilla, niin se on ihan selvä asia, että silloin joudutaan tämmöisessä tapauksessa tätä asiaa käsittelemään.

Nyt kun on kysymys luvanvaraisesta liikennöinnistä — huom. luvanvaraisesta liikennöinnistä — niin tietysti vakavaraisuudella on oma merkityksensä. Siinä tullaankin siihen, millä tavalla tällainen velkasaneerauksen piirissä oleva henkilö — hänellä on pikkuisen enemmän pelivaraa kuin siihen kategoriaan kuulumattomalla yrittäjällä — pystyy kikkailemaan sillä tavalla tarjouksissa, että pystyy niin kuin syömään tavallaan sen vähemmän vakavaraiseksi muuttuvan liikennöitsijäkilpailijan. Tämä on ongelma. No, tämä on nyt sitten todettu tässä, mikä se ongelma on, ja sillä siisti.

Sitten voisi esittää tietokilpailukysymyksen. Mikähän mahtaa olla se ministeriö, jonka ylijohtaja ilmoittaa valiokunnassa, että me ajamme tätä asiaa niin kauan kunnes minun tahtoni saadaan eduskunnassa läpi? No, niitä voi olla useampiakin ministeriöitä, mutta liikenne- ja viestintäministeriö on tässä kärkijoukkoa.

Minä muistan elävästi muutaman vuoden takaa edellisen eduskunnan ajalta täällä Helsingissä olleen seminaarin, jossa asianomainen taho ilmoitti tästä kaupallisesta liikenteestä, joka tapahtuu pakettiautoilla, että nyt kun se raja on 1 700 kiloa, maksimikokonaismassa, niin minä ajan niin kauan sitä asiaa, että tämä rajoitus poistuu kokonaan ja sinne ei mitään liikennelupia tarvita. No, sitten tässä vaiheessa mentiin kauppaliikkeeseen ja kysyttiin, minkäslaisia pakettiautoja teillä nykyisin täällä on kaupan. No, siellä kerrottiin, että on kaikenlaisia. On myös semmoisia kuin 2 400 kiloa kokonaismassaltaan painavia autoja. No, sehän passaisikin uudeksi rajaksi, niin myöpä otetaan se raja. Se oli tämän tieteellisen tutkimuksen tulos, ja sitä tarjottiin sitten eduskunnalle. Se olisi tuonut muutaman kymmenentuhatta autoa sinne vapauden piiriin uusia, oliko niitä 19 000 vai mitähän siellä olikaan. Tämä ei nyt kuitenkaan näillä perusteilla valiokuntaa tyydyttänyt. Sen sijaan katsottiin, että kun se 1 700 kiloa on todella noussut niin kuin tyypityksenä ylöspäin sen takia, että turvallisuussyistä massaa on lisätty, niin olkoon sitten 2 000 kiloa. On erinomaisen hyvä asia, että tästä rajoituksesta päästiin yksimielisyyteen.

Tämä keskustelu myöskin paljasti tämän liikennetraktorikaameuden — käsite "kaameuden" — pelkistetyimmillään, aivan niin kuin valiokunnan arvoisa puheenjohtaja tässä äsken kuvasi. Olisi äärimmäisen tarpeellista tietää, mitä on lainsäädännössä liikennetraktori, kun välillä se on dumpperi ja välillä se on maataloustraktori ja välillä se on melkein minkälainen traktori tahansa, ja kiusallinen yksityiskohta on se, että näitä maataloustraktoreita on ruvettu käyttämään tukinkuljetuksessa sahoille. (Ed. S. Lahtela: Täällähän sanotaan, ettei ole traktorin näköinen!) — Dumpperi ei ole traktori, aivan oikein, ed. Seppo Lahtela. — Dumpperi liikennetraktorina ei ole traktorin näköinen, mutta siellä liikenteessä on liikennetraktoreina traktorin näköisiä traktoreita, joilla kuljetetaan tukkeja, ja sitten liikennenopeus on 40 kilometriä tunnissa. Jokainen arvaa sen, minkälainen riski se on, kun liikenteen nopeus muutoin on siellä välillä 80—100 kilometriä tunnissa. Siis toisin sanoen tämä on todellinen vaarallisuustekijä, johonka on pakko puuttua. Nyt sitten valiokunta on esittänyt kokonaiskonseptin tämän asian hoitamiseen, ja toivon mukaan ministeriö ryhtyy nyt tämän mukaisiin toimenpiteisiin mahdollisimman pian.

Ne muut asiat tulivat jo niin hyvin tuossa valiokunnan puheenjohtajan esittelyssä, että enpä niihin uudelleen puutu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö tästä kokonaisuudesta olisi suuremmankin saarnan ansainnut, mutta jääköön nyt vähän näin vaatimattomalle tasolle. Voisin todeta, että tätä vähän lukien, niin kuin sitä Raamattuakin se eräs viholainen tulkitsi ennen, minulla on sellainen käsitys, että pieniä sorakuoppia on siellä sun täällä, ja sitten kun nämä kuntarajat tulevaisuudessa tämän hallituksen taustajoukot panevat niin suuriksi, että on Suomessa vaan muutama kymmenen kuntaa, niin oikeastaan traktorilla saa ajella sinne sun tänne. Mutta liikenne- ja viestintävaliokunta voisi tulevaisuudessa pohtia vähän sitä, että olisi näitä nopeampia ajoneuvoja, niitä aikaisemmassa asiassa keskusteltuja rekkarautateitä, missä nopeammat ajoneuvot voisivat kulkea, ja nämä hitaammat voisivat kulkea näillä vanhoilla teillä, niin ei tulisi tämmöisiä ristiriitoja, niin kuin ed. Pulliaisen kuvaamassa esimerkissä oli olemassa, mikä on käytännön tosi, että hidas, neljää—viittäkymppiä kulkeva ajoneuvo tekee valtavat ruuhkat ja ohitustarpeet sinne perään.

Mutta, herra puhemies, yksi oikein oleellinen osa. Hallituksen esitys harvoin on viisaampi kuin valiokunnan mietintö mutta tässä tapauksessa kyllä, että tämä pakettiauton kokonaispaino olisi voinut nousta 2 400:aan. Se ei olisi vääristellyt kilpailua eikä paljon rakentanut tätä uutta yrittäjäkuntaa sinne tilalle, mutta olisi selvästi kuljetustarpeen tarvitsijan kannalta ollut viisaampi. Jos tätä asiaa olisi ed. Pulliaisen kuvaamalla lailla kysytty jostain kauppaliikkeestä, joka tarvitsee tätä kuljetusta, niin tämä olisi ollut järkevää ja kohdallaan.

Ei, herra puhemies, tähän muu auta kuin vedota, että ennen oli vanha sääntö hevoskuljetusten aikana, että kuormaa ei saa tehdä suuremmaksi kuin hevonen jaksaa vetää. Tässä tapauksessa ajoneuvot ovat parempia, jolloin olisi pitänyt voida käyttää koko niitten kuljetuskapasiteetti, kun se kerran olisi ollut kokonaistalouden kannalta järkevääkin. Siltä osin mietintö on huono ja asiaa on käsitelty aivan väärin ja erheellisesti.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota 7 §:n kohtiin ilman lupaa sallitusta kaupallisesta liikenteestä. Kohta 5 on sillä lailla mielenkiintoinen, että tässä vapautetaan luvasta sellaiset traktorit ja mahdollisesti muut vempaimet, joilla on kumminkin kilpailua tuolla yksityisellä yrittäjäpuolella. Samoin on mielenkiintoinen kotihoidon palveluun liittyvä kuljetus tämän alan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla yhden kunnan alueella. Nyt kun kunnat yhdistelevät toimintojaan, niin onko Paras-hanke huomioitu tässä?

Sitten nämä tien- ja kadunhoitoon liittyvät maa-ainekset jne., se rajanveto, onko se nyt sitten vedetty niin, että tämmöisen perinteisen pienyrittäjyyden ja ilman lupaa tapahtuvan, lähinnä ilmeisesti maatalouteen liittyvän yrittäjyyden rajat eivät törmää pahasti?

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Laki kaupallisesta tavarankuljetuksesta tuntuu kauhean helpolta ja yksioikoiselta, mutta niin kuin on puheenvuoroissa kuultu, se kätkee sisälleen aika paljon ongelmia ja pieniä linjauksia ja rajanvetoja. Tämä painoraja, joka oli esitetty 2 400 kiloon pakettiautojen osalta, tuntui olevan liian suuri, ja näin ollen valiokunta päätyi pudottamaan sen 2 000 kiloon, jolloin ei kaiken kaikkiaan 66 000 ajoneuvoa tulisi tällaiseen ilman lupaa olevan liikennöinnin piiriin. Tällöin harmaan talouden mahdollisuus pienenee selkeästi. Vuodet varmaan tulevat osoittamaan sen, mikä tulee olemaan oikea painoraja vai poistetaanko sitten loppujen lopuksi tämä painorajoitus kokonaan.

Yksi ongelma, kuten on kuultu, on liikennetraktorit. Sitä pyritään selventämään valiokunnan ponsilauselmalla, joka edellyttää seikkaperäistä selvitystä, a) minkälaisia traktorit ovat ja b) millä lailla ne tulee määräaikaiskatsastaa ja muutenkin hyväksyä liikennöintikelpoisiksi.

Sitten yhtenä asiana oli lisäksi vakavaraisuus, jossa haluttiin osittain poistaa velkasaneerausvaihtoehto. Mutta jos se olisi poistettu, niin silloin olisi myöskin velkasaneerausajatukselta ja -lainsäädännöltä mennyt pohja pois.

Kaiken kaikkiaan valiokunnan mietintö jatkaa samalla linjalla kuin tähän astikin on toimittu, eli olemme pyrkineet yksimielisyyteen. Näin ollen tämä mietintö ei ole saanut saatteekseen yhtään vastalausetta, ja tältä pohjalta on hyvä jatkaa myöskin tulevaisuudessa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ihmettelee, että liikennetraktorien tavarankuljetukseen edellytetään kuorma-autokorttia. Liikenne- ja viestintäministerimme on juuri Euroopan neuvostossa ollut päättämässä uusista ajokorttien ikärajoista. Niinpä kuorma-auton ja linja-auton rattiin ei pääse ennen 21 vuoden ikää. Voidaan kysyä, mitä tapahtuu niille nuorille, jotka valmistuvat ammattioppilaitoksen logistiikan koulutusohjelmasta kuorma-auton- tai linja-autonkuljettajiksi 18 vuoden ikäisinä, mutta joutuvat odottamaan kolme vuotta, että pääsisivät ajamaan autoa, jonka kuljettamiseen he ovat jo kouluttautuneet kolme vuotta sitten. Sen sijaan, että valiokunta käsittelee liikennetraktoreiden ajamiseen tarvittavaa ikää, se olisi voinut käsitellä EU:n ajodirektiivin mukanaan tuomaa problematiikkaa laajemminkin kuljetusyritysten näkökulmasta.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensin heti kommentti ed. Laxellille: Se olisi mennyt hieman kyllä ohi tämän lain soveltamisalan. Minusta problematiikka näiden liikennetraktoreiden osalta oli jo sellainen, että me olemme tähän paneutuneet aika perusteellisesti, niin kuin mietintö osoittaa. Ne tulkinnanvaraisuudet, jotka koskevat liikennelupaa, verollista ja verotonta polttoainetta kuten myös ajokorttia ja määräaikaiskatsastuksia ja muita, tavallaan avaavat tämän kysymyksen tavalla, joka sopii tämän lain käsittelyyn. Jos tavalliseen maa- ja metsätalouskäytössä olevaan traktoriin pannaan se 10 tonnin peräkärry ja siitä tuleekin yhtäkkiä liikennetraktori, joka on aikamoinen pommi tuolla tiellä, niin sitä voi tämmöinen nuori kaveri ajaa. Tämä kaikki vaan osoittaa sen, että tässä on paljon tämmöistä kokonaisselvityksen paikkaa, niin kuin on velkasaneerauksessakin. Vaikka hyvin tiedostamme, niin kuin ed. Pulliainen jo täällä sanoi, että se ei ole tämän lain itse substanssia, mutta koska se liippaa tätä toimialaa ja toimialalta kantautuu tietoja, että nykyisen lainsäädännön suhteen on ongelmia, me halusimme sen tässä yhteydessä avata.

Ed. Kauppila kysyi, mitä siitä Paras-hankkeesta tulee, olemmeko sitä ottaneet huomioon. Emme tietenkään ja pidämme ylipäätään tavallaan tämmöisiä kuntaan sidottuja rajoja hieman problemaattisina. Sehän on ihan selvää, että tähän asiaan varmaan joudumme palaamaan. Mutta se on selvää, että tämä soveltamiskohde on mielestäni hyvin selvä. Se on kirjoitettu täällä hyvin selvästi: joko kunnan omat ajoneuvot tai ne alihankkijat, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveyssektorilla, vanhushuollossa, kouluruokailukuljetuksissa jne. On ihan selvä asia, että heillä voi olla saman kunnan alueella erilaisia palvelupisteitä, jonne he omalla autollaan tavallaan palveluja vievät. Tämä on hyvin looginen ja johdonmukainen kanta muun muassa sen aikaisemman kannan kanssa, mikä täällä muodostettiin suhteessa matkailuyrittäjien liikennepalvelujen luvanvaraisuuteen, kun tavallaan tehdään tämmöinen matkapaketti.

Lopuksi, puhemies, totean vaan vielä tästä automassasta. Jos olisi menty hallituksen ehdottamaan 2 400 kiloon, se olisi tuonut lähes 40 000 uutta autoa luvattoman liikenteen piiriin. Nyt tämä valiokunnan sopima 2 000 kiloa tuo sinne alle 20 000, joista varmasti vielä suuri osa vanhaa kalustoa korvautuu uudemmalla kalustolla. Kun haastattelimme myöskin asiantuntijakuulemisessa näitä yrityksiä, esimerkiksi vaikkapa pitsayrittäjät ovat tyypillinen käyttäjäryhmä, totesimme, että tämä 2 000 kiloa on tällä hetkellä myöskin sellainen taso, joka tyydyttää kohtuullisessa määrin myöskin näiden autojen käyttäjiä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Varallisuus yritystoiminnassa on tärkeää, ja tärkeää on myöskin se, että ei erinäköisin järjestelyin voida kilpailua vääristää. Nyt laki yrityssaneeraukseksi mahdollistaa kyllä myöskin kilpailun vääristämisen. Viime aikoina on erittäin moni suuri kuljetusyhtiö ajautunut ongelmiin, ja yrityssaneerauksen meneillä ollen jo vähän ennen konkursseja ne ovat myöskin toimineet markkinoilla tavattoman aggressiivisesti. Ja keitä silloin siellä on vastapuolena? Vastapuolena on juuri ne yrittäjät, jotka pyrkivät hoitamaan asiansa. Elikkä kyllä tässä kohdin olisi ainakin ollut syytä mietintöön kirjata se, että jos yritys on velkajärjestelyssä, niin silloin pitää pidättäytyä siinä vanhassa toimintaympäristössä eikä hankkia aggressiivisesti alihintaista, uutta työmahdollisuutta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä liikenneala on siinä suhteessa varsin vekkuli, että täällä ei koskaan oikeastaan ole mietinnöissä liikaa sanoja, kun aina pyrkivät kaikki jo heti mietintötekstiä lukiessaan tulkitsemaan ihan omalla tavallaan sen, mitä on ylöspantu.

Kiinnitän nyt vaan yhteen asiaan huomion, tähän keskusteluun nähden neutraaliin aiheeseen, että mitenkä tämä homma menee. Nyt tämä koskee näitä kunnan kuljetuksia, joista valiokunta sanoo, että ei tule asettaa eri asemaan kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetuspalveluihin liittyviä kuljetuksia sen perusteella, kuka ne suorittaa, ja ehdottaakin säännöstä tästä asiasta. Näin todella tehtiin. Nyt heti, kun tämä oli kirjoitettu, herja alkoi, keskustelu, siitä, vapauttaako tämä siis kaikki kunnan kuljetukset täydelliseen vapauteen. Heti mielikuvitus loihti siinä sellaisen täydellisen porsaanreiän, jos tällaista sanontaa voi käyttää, ja sen takia ehdotin, että nyt kun asiantuntijakuulemisessa on käynyt selväksi, että tällä tarkoitetaan ruuankuljetuksia ja vastaavia, siis näihin sote-toimintoihin ja opetuspalveluihin liittyviä kuljetuksia, niin laitetaan se tänne ylös, niin ettei heti ensimmäisenä tule tämmöinen mielleyhtymä mieleen, joka johtaa tämän ratkaisun ihan hakoteille.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Huomiona pariin puheenvuoroon.

Ed. Laxellin ajokorttiuudistuspuheenvuoro oli sellaisenaan oikeaan osunut, mutta väärin ajoitettu. Se ei kuulu tähän kohtaan, vaan tässä liikennetraktoriongelmatiikkana on nimenomaisesti se, että liikennetraktoriin vaaditaan 18 vuoden ikärajan vaativa kuorma-autokortti, mutta yleensä perheenjäsenet ajavat myöskin samoilla traktoreilla maatalousajoa, jossa muutoin olisi 15 vuoden ikäraja riittävä. Eli tämä kaipaa liikennetraktoriproblematiikan osalta selkeää tutkailua ja uudelleen esilleottoa.

Ed. Salolle toteaisin tästä velkajärjestelystä, että olette aivan oikeassa, että sillä ei saisi loukata rehellisten ja vakavaraisten yrittäjien liiketoimintaa millään epäterveellä kilpailulla. Mutta ongelma on se, miten sitten tilapäisesti epäonnistuneet yrittäjät pääsevät takaisin junaan, ellei anneta tällaista velkajärjestely-, yrityssaneerausmahdollisuutta. Tästä on puhuttu useampi vuosi täällä eduskunnassa, että kerran epäonnistuneet pitäisi ottaa myöskin uudelleen tähän elämään mukaan yrittämään ja tuomaan työpaikkoja.