Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutamilla aloitteilla olen halunnut kiinnittää huomiota asioihin, joihinka toivoisin saatavan korjausta.

Jo pitempään olen toivonut, että esivallalle — poliisille, tullille ja rajavartiostolle — voitaisiin saada erikoiskoulutettuja koiria ennalta ehkäisemään ja myös havaitsemaan rikollisuutta. Toivon, että tähän asiaan voitaisiin panostaa jatkossakin. Tätä olen käsitellyt lisätalousarvioaloitteessa 18. Pidän tätä kansalaisten ja kansakunnan sisäisen turvallisuuden kannalta olennaisena asiana.

Lisätalousarvioaloitteessa 20 olen toivonut, että niitä jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä, joita jouduttaneen kymmenen vuoden päästä poistamaan, suunniteltaisiin ja kehiteltäisiin Keuruun pioneerivarikolla Kalettomalla, jossa on monimuotoista räjähdealan osaamista, Puolustusvoimien toimikiinteistöjä, ja toivon, että tämä nimenomaan kohdennettaisiin Keuruun pioneerivarikolle, jolla on nyt vastuu kymmenen vuoden päästä poistuvista jalkaväkimiinoista. Mielestäni oli tavaton tyhmyys poistaa täysin puhtaasti puolustuksellinen ase, joka on täysin vaaraton, mutta joka on omassa käyttötarkoituksessaan myös tehokas puolustusväline.

Yhtä kaikki, korvaavien järjestelmien kehittelyyn toivoisin panostettavan Keuruun varikolla myös niitten järjestelmien ja aseitten osalta, jotka eivät kuulu pioneerialan toimintoihin. Yleensähän nyt tämä olisi helpompaa, kun Keuruun pioneerivarikko tulee vastaisuudessa olemaan Keuruun varikko osana Puolustusvoimien räjähdelaitosta. Toivon, että tämä erityistehtävä voitaisiin tänne osoittaa.

Edelleen turvallisuuteen liittyy lääkäreihin pääsy, hyvä terveyden- ja sairaanhoito. Toivon, että jatkuvasti pidämme huolta, että meillä on panostusta lääkärikoulutukseen.

Paikallisia asioita olen halunnut tuoda useampiakin esille. — Edellinen, tuo lääkärikoulutus, oli lisätalousarvioaloite 23, jalkaväkimiinojen korvaavat järjestelmät lisätalousarvioaloite 20. — Olen toivonut, että tämmöiseen kulttuuritapahtumaan, jolla on myös valtakunnallista ulottuvuutta erityisosaajiensa puolesta ja joka järjestetään Haapamäellä, lisätalousarvioaloitteen 24 kautta voitaisiin osoittaa myös voimavaroja. Kovinkaan suuria ei tarvita, mutta pienilläkin panostuksilla autettaisiin hyvän tapahtuman kehittymistä.

Arvoisa puhemies! Olen kiinnittänyt monissa aloitteissa huomiota myös tiekysymyksiin, ja eräät näistä ovat lisätalousarvioaloitteet 41 ja 42, joissa ovat Keski-Suomen tiepiirille kuuluvat tiet keskeisiä asioita, muun muassa Uuraisten ja Petäjäveden kuntakeskusten välinen yhteys, joka on erittäin huonossa kunnossa nyt kelirikkoaikana ollut Yläkintaus—Kintaus-välillä. Sitä vastoin tien alkupuoli Uuraisten kunnan osalla on ollut kymmenkunta vuotta jo hyvässä, asfaltoidussa kunnossa. Olisi tarpeen, että muun muassa turvekuljetusten ja puutavarakuljetusten kannalta tuo myös paikallisille asukkaille tärkeä tie saataisiin kuntoon, samoin kuin monet muut aloitteessa mainitut tiet. Tuo Suomenselkä-tie, joka on lisätalousarvioaloitteessa 42, myöskin voisi tulla suunnitteluun, jotta se kokonaisuus, mikä tässä olisi Tampereelta jo olemassa olevaa valtatietä myöten Orivedelle ja olemassa olevaa kantatiereittiä myöten Orivedeltä Mäntän, Keuruun, Multian, Karstulan kautta edelleen Kivijärvelle, Kinnulaan ja edelleen Nelostielle voisi olla vaihtoehtoinen yhteys etelään tai lounaaseen Tampereelle, Turkuun, Helsinkiin tuolta Sydän-Suomesta liikennöitäessä.

Valtatieyhteys Vaasan ja Jyväskylän välillä on pätkivä yhteys. Lisätalousarvioaloitteella 44 olen kiinnittänyt tähän huomiota, että se osuus, mikä on rakentamatta välillä Multia—Keuruu—Liesjärvi—Myllymäki, voitaisiin rakentaa, ja silloin tämä Liesjärvi—Myllymäki-väli olisi myös osa Keuruun ja Ähtärin välistä, kahden maaseutukaupunkikeskuksen välistä, reittiä. Tuo reitti on tällä hetkellä soratie, ja kevätkelirikko omalla tavallansa sielläkin on tuntunut.

Edelleen olen tiekysymysten ohella kiinnittänyt aloitteellani huomiota liikenneministeriön alalla myös rautatieliikenteen kysymyksiin. Lisätalousarvioaloitteessa 72 esitän Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen selvittämistä. Näillä radoilla tarkoitan osuutta maan pisimmässä poikkiradassa Vaasa—Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä—Pieksämäki ja edelleen joko Joensuuhun tai sitten Huutokoskelta erkaantuen Savonlinnaan ja Parikkalaan. Esitän tämän pisimmän poikittaisradan sähköistämättömän osuuden Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä sähköistämistä.

Tämä ratahan on peruskorjattu. Aivan viimeisimmät pienet työt ovat vielä Haapamäen ja Ähtärin välillä hivenen kesken, mutta työt ovat parhaillaankin menossa, ja peruskorjaus merkitsee sitä, että pintarakenne uusitaan, rata sepelöidään, edelleen kiskot liitetään kuparijohdoilla toisiinsa, ja näin ollen tuon radan tekninen kunto mahdollistaisi paljon suuremman liikennekapasiteetin, mitä nyt on. Meillä dieselveturit ikääntyvät, ne aikanaan poistuvat, ja sen takia ajoissa pitäisi käydä suunnittelemaan tämän maan pisimmän poikkiradan sähköistämättömän osuuden Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä sähköistämistä, jotta se olisi aikanaan sähköistetty, kun dieselkalusto vanhenee ja poistuu noinkin suurelta liikenteeltä, mitä pitkien rataosuuksien liikenne on.

Edelleen näen, että vanha Pohjanmaan rata, joka Tampere—Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki-välillä kulkee 74 kilometriä pitempänä kuin Parkano-oikorata, tulisi sähköistää osuudelta Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki. Silloin se olisi pääradoille myöskin vaihtoehto liikenteessä käytettäväksi. Mehän tiedämme, että pääradat ja Ten-radat ruuhkautuvat. Niille ei oikeastaan uutta liikennekapasiteettia voida ottaa, ja silloin vaihtoehtoisien reittien aktiivi käyttöönotto olisi tarpeen.

Myös tämä rata on peruskorjattu, ja näin ollen olisi tarpeen, että suunniteltaisiin myös sähköistämistä. Se ei tietenkään heti tapahdu, mutta suunnittelun aloittaminen tulisi joskus tehdä, ja paras tapa saada jotakin aikaiseksi on aloittaa se.

Edelleen, arvoisa puhemies, kiinnitän huomiota joukkoliikenteen ostamiseen Haapamäen kautta kulkevilla radoilla lisätalousarvioaloitteessa 85, ja tällä hetkellä se ongelmallinen kysymys tässä koskee aamun varhaisjunaa Seinäjoelta Alavuden, Töysän Tuurin, Ähtärin, Myllymäen, Pihlajaveden kautta Haapamäelle ja vastaavaa illan myöhäistä paluuta Haapamäeltä kyseistä reittiä myöten Seinäjoelle. Tämä mahdollistaa ilman yöpymistä tapahtuvan, päiväselti käyvän asiointimatkan Suomenselän alueelta Alavudelta, Ähtäristä muun muassa pääkaupunkiin tai muualle Etelä-Suomeen, ja näkisin välttämättömäksi, jotta tuo juna myös syksyllä on liikenteessä, juna, jolla itsekin tänään tänne tulin, ja jotta tämä jatkaisi, niin tähän olisi lisätalousarviossa voitava osoittaa riittävät voimavarat.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka ollaankin hallituspuolueiden edustajia, on näin lisätalousarvioasioissakin yritettävä nostaa myöskin oman maakunnan asioita esiin tilanteessa, jossa erityisesti maakuntaan tulevat tiemäärärahat ovat normaalibudjetin yhteydessä varsin alimittaiset. Varsinais-Suomi on jäänyt tiemäärärahojen osalta lapsipuolen asemaan jo useamman vuoden aikana, koska E18:aa, jota tänä päivänä viedään eteenpäin, ei voida pitää maakunnallisena hankkeena, vaan se on mielestäni valtakunnallinen hanke. Näin ollen sitä ei pitäisi kohdistaa maakuntaan saatuna rahana vaan nimenomaan poispuhdistaa siitä laskelmasta.

Esitän määrärahaa Kantatie 52:n osalta, joka on myöskin ollut semmoisella työnimellä kuin maakunnallinen kehätie, joka lähtee Hangosta ja tulee Tammisaaren kautta Saloon ja sitten Loimaan kautta Uuteenkaupunkiin. Tässä on kaksi varsin merkittävää osiota, jotka olisi välttämätöntä saada lähitulevaisuudessa työn alle. Salon seutukunnan ja Loimaan seutukunnan välistä puuttuu pätkä maantietä, joka olisi siihen syytä nyt jo pikkuhiljaa rakentaa, ja jotta sitä voitaisi rakentaa, siihen tarvitaan kunnolliset suunnitelmat, ja siihen esitän lisätalousarvioaloitteessa 45 suunnittelumäärärahaa.

Salon kaupunki on vuosien saatossa tullut entistä suositummaksi, ja myöskin liikenne kaupungin kautta on kasvanut. Kuitenkin noin pari vuotta sitten kaupungissa havahduttiin siihen, että siellä talot vajoavat, katu vajoaa, ja raskas liikenne ohjattiin kaupungin keskustasta kaupungin laidoille. Tänä päivänä, kun se on jouduttu ohjaamaan ilman parempaa suunnitelmaa, niin se on varsin hankala raskaan liikenteen osalta. Siksi on perusteltua vauhdittaa Salon ohikulkutien rakentamista niin, että sille myönnettäisiin lisätalousarvioaloite 47:n mukainen suunnittelumääräraha, ja myöskin sitten jo saatesanoina, että se myöskin tulevaisuudessa hyvin nopealla aikavälillä rakennettaisiin. Sillä on Salon kaupungin kehittämisen kannalta ja myöskin pitkälti liikennöinnin kannalta ihan Hangon satamasta tuonne keskiseen Suomeen suuri merkitys.

Sitten Uudenmaan tiepiirin alueella Someron ja Helsingin välillä on 6—7 kilometrin pätkälle Kantatietä 280 — tämä on lisätalousarvioaloite 46 — jo selkeät uudet suunnitelmat ympäristötöineen kaikkineen, niin että tien perusparantaminen maksaa suunnitelmien mukaan miljoona euroa ja sitten ympäristötyöt sen toisen miljoonan euroa. Elikkä siihen on 2 miljoonan rahaesitys. Tämä siksi, että nyt on tiepiirin kanssa käytyjen keskustelujen myötä käynyt ilmi, että sitä ollaan rahanpuutteen takia nyt kuitenkin sitten uudelleen päällystämässä, ja jos olematonta pohjaa, runkoa, taas kerran päällystetään, niin siinä ei synny kuin lisäkustannuksia. Siksi olisi myöskin ihan taloudellisesti järkevää nyt laittaa tällainen pieni pätkä kuntoon ja sitä kautta saada myöskin sitten tämä liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus ennen kaikkea paremmaksi.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen käytti äsken puheenvuoron jättämistään lisätalousarvioaloitteista. Haluan nostaa osaltani nimenomaan kaksi hänen tekemäänsä lisätalousarvioaloitetta keskusteluun, ja nämä lähinnä koskettavat ed. Oinosen ja allekirjoittaneen vaalipiirin ylimeneviä hankkeita.

Ensinnäkin tämä lisätalousarvioaloite 44 "Määrärahan osoittaminen Valtatien 18 Jyväskylä—Vaasa rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri". On ihan todella niin kuin ed. Oinonen tässä aloitteessaan toteaa, hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liiekenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittämisedellytyksiä alueen kunnille. Toisaalta myös tämä on tällainen poikkiliikennöintiväylä, joka yltää yli Suomen rajojen sekä idästä että lännestä.

Toinen lisätalousarvioaloite, herra puhemies, on n:o 85, joka koskee Haapamäen kautta kulkevien ratojen määrärahan lisäämistä. Itse olen aikoinani ollut Keuruun varuskunnassa varusmiespalveluksessa 70-luvun puolivälin jälkeen, ja kuljin tätä ed. Oinosen mainitsemaa reittiä pitkin Alavuden kautta Seinäjoelle. Tiedän, että tämä rata on senkin jälkeen erittäin merkittävästi ollut liikennöitävänä, ja haluaisinkin, että nimenomaan tältä Suomenselän alueelta pystyttäisiin tällainen päivittäinen liikennöinti hoitamaan ratoja pitkin tänne Pääkaupunkiseudulle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Ahosta hänen käyttämästään puheenvuorosta.

Vielä palaan tähän taajamajunapariin, joka uhkaa syksyllä loppua väliltä Seinäjoki—Haapamäki ja Haapamäki—Seinäjoki. Liikenne tällä nyt lakkautuksen alaisella junavuorolla, tämä yksi olennainen junapari — nyt korostan, että muu liikenne jää — mahdollistaa työmatkan Suomenselän alueelta muun muassa Tampereen seudulle. Käyttäjiä ei kovin monta ole, mutta on muutama henkilö, joka päivittäin käy Tampereella muun muassa Ähtäristä. Jos tämä junayhteys katkeaa tuolta uhanalaiselta osuudelta, myös jäljelle jäävä osuus jää tyngäksi. Sille ei ole yhteyttä mistään, eikä sillä ole yhteyttä mihinkään. Elikkä junalle pitäisi rakentaa korvaavan liikenteen järjestelyt, ja näin ollen on kysymys kokonaisuudesta. Tämä tulisi tajuta, kun tehdään henkilöliikenteen järjestelyjä tulevana syksynä.

Täytyy muistaa, että nyt Haapamäen kautta kulkevat radat on kunnostettu, on saatu uusi kiskobussikalusto. Aivan äskettäin viimeinenkin ohjelmaan tilattavaksi kuulunut on saapunut. Mutta sitten kun radat on kunnossa ja kalusto saadaan, sitten vähennetään liikennettä. Ei tämä voi olla järkevää. Ja kun radat on saatu myöskin automaattiseen kulunvalvontaan, enää ei tarvita asemilla junansuorittajia eikä tarvita vaihdemiehiä, niin kustannukset olisivat todella vähäiset.

Näin ollen toivon, että löydetään rahat, että tuo uhanalainen osuus Seinäjoki—Haapamäki, Haapamäki—Seinäjoki jatkaa, olletikin kun on vielä se kummajainen mukana, että juna ajaa syksyllä, jos suunnitelmat lakkauttamisesta toteutuvat, siten että kun illalla juna lähtee Tampereelta, niin se menee Haapamäelle aikataulun mukaisena junana, josta se sitten tuollaisena aikataulujen ulkopuolella olevana aavejunana palaa Haapamäeltä Vilppulaan ja aamulla taas vastaavasti tyhjänä junana ilman aikatauluja, aikataulujen ulkopuolella, ajaa Vilppulasta Haapamäelle.

Jo tälläkin matkalla mentäisiin kappaleen matkaa Haapamäeltä vaikkapa Ähtäriin saakka, ja sitten voitaisiin hoitaa yhteys Seinäjoelle, jossa on monet rautatien ihmiset, kuljettajat ja konduktöörit, paikkakunnalla. Säästettäisiin yöpymiskustannuksia, joita nuo uudet järjestelyt tekevät. Minä pelkään, että tuolla liikenteen supistamisella ei välttämättä säästöjä tule. Päinvastoin saattaa tulla jopa yhtä paljon kuluja, niin että säästöt jäävät perin vähäisiksi, mutta sitten tulee vain vaikeutta Suomenselän alueen liikenteessä. Ainakin Ähtärin kaupungin osalta on niin, että myöskään bussiliikenteellä ei ole päivittäistä, mielekkään asiointimatkan yhteyttä Pääkaupunkiseudulle, jotenka, arvoisa puhemies, todella toivon, että asian jatkokäsittelyssä tämän junaparin Seinäjoki—Haapamäki, Haapamäki—Seinäjoki ylläpitoon voitaisiin rahat löytää.

Olen myös tehnyt aloitteen Haapamäki—Pori-radan vesomisesta, mutta tältä osin on todettava, että tuo työ on pääosin jo suoritettu, mutta jäljeltä olevilta osilta ja siellä, missä on uutta vesakasvua ollut, olisi aihetta saada sekin vesottua, jotta radan käyttö matkailullisiin tarkoituksiin olisi paremmin hyödynnettävissä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Toivon täällä ensiksi ed. Lauri Oinosen aloitteelle 43 menestystä; ne ovat Keski-Suomelle tärkeitä teitä.

Samaten olen tehnyt aloitteen 31, ja siinä ehdotan, että Nelostielle välille Lusi—Vaajakoski otetaan perustienpitoon 68,7 miljoonan euron lisäys. Nelostien rekkaliikenne on Suomen vilkkain, ja Lusi—Vaajakoski-osuus on tällä hetkellä tien pahin pullonkaula. Kuten ministeri Susanna Huovinen on sanonut: Nelostie on teollisen Suomen selkäranka. Tien kunnosta ovat huolestuneet muun muassa suuret kuljetusyritykset. Reittiä käyttävät paljon myös Lappiin päin matkaavat turistit. Lusi—Vaajakoski-väli on mäkinen ja raskaalle liikenteelle liian kapea. Myös kevyenliikenteenväylät puuttuvat ja liittymät ovat vaarallisia. Lusi—Vaajakoski-välin korjaus ja koko Nelostien kunnostaminen ei ole pelkästään Keski-Suomen asia. Nelostien varrella asuu 2 miljoonaa suomalaista, joten kyllä tämä on koko maan asia.

Lisäksi olen tehnyt talousarvioaloitteen 97, ja ehdotan siinä aloitteessani, että eduskunta ottaa lisäyksen sosiaali- ja terveyshuollon käyttökustannuksiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirille henkilöstön palkkaamiseen ja toimintojen ylläpitämiseen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri joutunee lakkauttamaan kokonaan toisen maakunnan kahdesta psykiatrisesta sairaalasta. Olisi kuitenkin tärkeätä, että molemmat sairaalat voisivat jatkaa työtänsä, sillä työtä riittää ja hoitotulokset ovat olleet hyviä. Jos jompi kumpi sairaala joudutaan sulkemaan ja psykiatriset hoitopaikat keskitetään Keski-Suomessa vain yhteen sairaalaan, potilaat joutuvat muuttamaan hoitopaikan perässä kauas kotiseudultaan ja omaisistaan. Tämä ei ole oikein. Mielenterveysongelmat lisääntyvät kaiken aikaa, ja ihmisillä pitää olla mahdollisuus hoitoon lähellä kotipaikkaansa. Ehdotan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille 5 miljoonan euron lisäystä henkilökunnan palkkaamiseen ja psykiatrisen hoitolaitoksen ylläpitämiseen.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt myös aloitteen 106, jossa esitän, että joka kolmannen Suomen kunnan talous ei riitä menoihin. Monissa kunnissa on ihmisten vaikea saada edes peruspalveluja, koska kunnat eivät pysty palveluja rahapulassaan tuottamaan. Suomi on jo maksanut valtionvelkaansa pois enemmän kuin mitä alun perin suunniteltiin. Minun mielestäni ihmisten hyvinvointi ja palvelut on nyt pistettävä etusijalle. Kuntien heikko rahatilanne näkyy tällä hetkellä muun muassa vanhustenhuollossa. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja vanhukset eivät saa kunnollista hoitoa. Myös koulutoimessa rahanpuute näkyy: luokkakoot suurenevat ja kouluja lakkautetaan. Kunnille on maksettava heti takaisin 300 miljoonan euron pakkolaina. Ehdotan, että valtionvelan nettokuoletuksiin ja velan hallintaan osoitetusta määrärahasta vähennetään kuntien pakkolainaosuus 300 miljoonaa euroa ja maksetaan kunnille niiltä pakolla otettu velka takaisin välittömästi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas on aloitteellaan kiinnittänyt aivan oikeisiin asioihin huomiota. Aivan erityisesti kiinnittyy huomio tähän aloitteeseen 97 määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille henkilöstön palkkaamiseen ja toimintojen ylläpitämiseen. Tässähän on osaltaan kysymys siitä, että kuntien voimavarat ovat rajalliset. Mutta aivan kuten ed. Kangas toi esille, on todellisuus se, että Keski-Suomessa joudutaan ainakin yksi psykiatrisen hoidon sairaala sulkemaan, ja tässäkin ovat omat ongelmansa, jotka maakunnassa hyvin tiedetään.

Uhkanahan on joko Ääneskosken alueella oleva, tällä hetkellä Suolahden kaupungissa vielä oleva, Sisä-Suomen sairaala taikka Keuruulla oleva Juurikkaniemen sairaala. Näistähän sairaanhoitopiirin valmistelussa virkamiesten taholta esitetään lopetettavaksi Suolahden sairaala tulevassa Äänekosken kaupungissa ja sairaanhoitopiirin hallitus taas esittää äänestyspäätöksellä 4—5 Keuruun Juurikkaniemeä lakkautettavaksi. Nämä ovat ongelmia niille paikkakunnille, joita tuommoisen merkittävän työnantajan ja merkittävän hoidonantajan menetys on kohtaamassa. Todella toivon ed. Kankaan aloitteen menevän asiassa myönteisellä tavalla eteenpäin, mutta samalla tämä liittyy ei vain psykiatriseen hoitoon, vaan myös moneen muuhun toimintaan, mitä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kuten muuallakin tehdään.

Mutta terveydenhuoltoon liittyy myöskin lisätalousarvioaloitteeni 91, jolla haluan vauhdittaa kotimaisen rokotetuotannon aloittamista. Suomestahan on muutama vuosi sitten loppunut rokotetuotanto. Pidän kuitenkin sitä maan huoltovarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden kannalta hyvin välttämättömänä. Tällä hetkellä pandemian uhasta puhutaan vähän, mutta ilmeisesti on vain tyyntä myrskyn edellä. Se, että linnuista tuota tautia ei ole Suomeen tullut, on tavattoman hyvä asia. Osaltaan ne toimet, mitä on Euroopan unionin alueella ja muuallakin haluttu tehdä tuon estämiseksi, ovat osuneet oikeaan aikaan ja ovat tässä vaiheessa tuottaneet tulosta. Mutta todellinen uhka onkin silloin, kun pandemia muuttuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi kulkutaudiksi. Sen tappavuutta ei kukaan voi aavistaa.

Äskettäin Kauppalehti Optiossa oli laskelmat siitä, mitkä ovat taloudelliset menetykset kansantaloudelle, kun lintuinfluenssapandemia aikanaan tulee, ja todettiin, että ne ovat hyvin merkittävät, ja todettiin, että ne ovat osaltaan myös pysyvät menetykset, joita pitkään aikaan ei voida saavuttaa takaisin. Edelleen Kauppalehti Option artikkelissa todettiin, että Euroopan unionin alueella 3,4 miljoonaa ihmistä ei enää sitten työpaikalleen palaakaan, kun pandemia on mennyt.

Elikkä tämän seuraukset ovat täysin arvelujen varassa, ja pandemian uhan varalta olisi välttämätöntä nopeuttaa kotimaisen rokotetuotannon aloittamista. Silloin jos kaikkialla maailmassa, mukaan lukien Eurooppa, samaan aikaan tarvittaisiin rokotteita ja olisimme vieraan rokotetuotannon varassa ulkomailta, on äärimmäisen kyseenalaista, voitaisiinko rokotetta saada ajoissa ja voitaisiinko sitä saada koko väestölle. Ainut perusratkaisu tässä on se, että meillä olisi oma rokotetuotanto. Onneksi tähän ovat löytyneet myöskin yritykset ja osaajat. Tähän tulisi saada vain rahaa.

Lisätalousarviossa on kiinnitetty lääkevarastointiin ja lääkekäsittelyyn aivan oikein huomiota, mutta tappavaa kulkutautia vastaan taistelu ilman omaa rokotetuotantoa olisi samaa kuin sodankäynti ilman ruutia ja omia aseita. Siksi toivon, että tämän asian vakavuus, jota aloitteellani olen halunnut tuoda esille, joko aloitetta käsiteltäessä tai muussa yhteydessä riittävän tehokkaasti tajuttaisiin.