Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Harvinaisen yksinkertainen otsikko laille tavallisen kansalaisen ymmärrettäväksi yhdellä lukemisella.

Tämä laki koskee uusia eläkkeitä, joita maksetaan Pohjoismaissa sen jälkeen, siis tätä määräystä sovelletaan Suomessa, jos henkilö asuu 4. päivänä huhtikuuta 2008 tai sen jälkeen, elikkä tämä ei koske nykyisiä eläkkeitä, vaan tämän jälkeen tapahtuneita eläketapahtumia.

Esimerkiksi Norja, joka aikaisemmin ei ole verottanut ulkomaille maksettavia eläkkeitä, ryhtyi verottamaan sieltä maksettavaa eläkettä. Samoin myöskin Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuu muutosta, joka merkitsee sitä, että esimerkiksi noin 17 000 euroa vuodessa eläkettä saavan henkilön verotus tulee kiristymään noin 60—80 euroa vuodessa elikkä noin 1 400 euron kuukausieläkkeellä, ja tämä johtuu näistä veroteknisistä muutoksista. Jo aikaisemmin noin 1 000 euron kuukausieläkettä saavat eläkkeensaajat ovat joutuneet maksamaan enemmän veroa, jos eläke on tullut sekä Ruotsista että Suomesta. Tämän oikaisemiseksi tämä laki ei auta.

Kun muutettiin eläkkeiden verotusta, niin vertailussa palkansaajan ja eläkkeensaajan välillä sosiaaliturvamaksut otettiin huomioon silloin, kun palkansaajan verotusta tarkastettiin. Mutta kun eläkeläisen verotusta tarkastettiin, niin sosiaaliturvamaksuja ei otettu huomioon, ja näin ollen eläkeläisten verotus yleensä tältä osin on edelleenkin epäoikeudenmukainen ja eläkeläinen maksaa saman suuruisesta tulosta, jos menetellään samalla tavalla sosiaaliturvamaksujen suhteen, enemmän veroa kuin vastaava palkansaaja. Lisäksi kun verotusta muutettiin, silloin jäi tämä puolisoeläkeläisen verotus kireämmäksi kuin vastaavaa tuloa saavan palkansaajan verotus, ja olisi toivottavaa, että valiokunnassa näihin asioihin voidaan puuttua elikkä nämä korjata, ettei jää tämmöistä epäoikeudenmukaisuutta.

Myöskin tämän lain käsittelyssä on syytä olla siinä mielessä tarkkana, ettei tule eläkeläisille uusia, kireämpiä verotuksia ja eläkeläiset voisivat muuttaa Ruotsista esimerkiksi Suomeen pelkäämättä sitä, että heidän verotuksensa kiristyy, vaan he voisivat ikääntyneinä viettää eläkepäivänsä mieluummin sitten Suomessa. Myöskin tämä kieliongelma erityisesti vanhoilla ihmisillä korostuu, jos joutuu vielä sellaisiin hoitolaitoksiin, missä ei ole esimerkiksi suomenkielisiä hoitajia tai työntekijöitä. Näin ollen täytyy suhtautua hyvin suurella varauksella tähän hallituksen esitykseen, joka nyt eduskunnalle on annettu ja lähetetään valiokuntaan käsiteltäväksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys olisi todella odotettu ja toivottu ja kaivattu, jos todellakin sen avulla pystyttäisiin nämä kaikki verotuksessa olevat ongelmat poistamaan, mitä tällä hetkellä näitten maiden välillä esiintyy. Tämä on asia, mihin varmasti meistä edustajista jokainen on törmännyt useaan kertaan, ja tästä olemme saaneet kirjelmiä ja toiveita ja palautteita kaiken aikaa. Kirjallisiin kysymyksiinkin on saatu hyviä vastauksia, mutta kuitenkaan nämä vastaukset eivät ole kertoneet sitä totuutta, mikä tuolla elävässä elämässä on, elikkä siellä useat eläkeläiset maksavat sitten tuplasti veroa eläkkeestään. Eli olisi hyvä, jos tämä epäkohta tällä lakiesityksellä voitaisiin korjata ja Suomi pystyisi sillä tavalla soveltamaan tätä siirtymämääräystä, mutta niin kuin tässä ed. Kuoppa jo totesi, niin se ei varmaankaan ole hyvinkään todennäköistä. Eli käytännössä siis tämä siirtyminen hyvitysmenetelmään todennäköisesti merkitsee, että esimerkiksi keskituloiselle eläkkeensaajalle jää vuositasolla muutamia kymmeniä euroja vähemmän käteen. Silloin tämä tietenkin asettaa myös nyt jo nämä kahdesta maasta eläkettä saavat ja tulevaisuuden paluumuuttajat eriarvoiseen asemaan myös senkin takia, että tämä ei ole takautuva oikeus.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvosto on jatkuvasti pyrkinyt Pohjoismaiden välillä vallitsevien rajaesteiden poistamiseen. Yksi apu tähän olisi muiden Pohjoismaiden lainsäädännön tarkempi selvittäminen oman lainsäädäntötyön yhteydessä. Näin ainakin voitaisiin välttää uusien esteiden syntymistä. Eläkkeiden verotus on ollut monesti esillä rajaestekeskusteluissa. Se on koettu muun muassa esteeksi suomalaisten paluumuutolle Ruotsista, kuten edellä todettiin, ja varsinkin Lapissa ongelma on suuri. Kuten on todettu myös aiemmin, tämä kaavailtu hyvitysjärjestelmä koskee vain uusia eläkkeitä ja muutoksen vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan epäselviä. Nyt on todella tarkasti selvitettävä lain vaikutukset.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten on todettu, niin tämä verosopimus ja sen tulkinta tulee koskemaan vain uusia eläkkeitä. Paraneeko verotus näitten paluumuuttajien osalta, siis tulevien paluumuuttajien osalta, vai huononeeko se tähän päivään verrattuna? Vastaus on hyvin selvä: se huononee. Uusien paluumuuttajien verotus tulee olemaan ankarampi useimmissa tapauksissa kuin mikä tilanne tänä päivänä on.

Minkälainen on tilanne tänä päivänä? Meillä on verosopimus Ruotsin ja muitten Pohjoismaitten kanssa, mutta me sovellamme sitä verosopimusta eri tavalla Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa asuva eläkeläinen, joka saa eläkettä Suomesta, ei maksa mitään veroa enää Ruotsiin, vaan Ruotsi tyytyy siihen lähdeveroon, joka on Suomessa eläkkeestä peritty. Suomessa asuva eläkeläinen, joka saa eläkettä Ruotsista, on joutunut maksamaan lähdeveroa, Ruotsi on pidättänyt lähdeveron, mutta sitten yhteensovitetaan muitten tulojen kanssa, joka johtaa siihen, että Suomessa asuva eläkeläinen maksaa useimmissa tapauksissa veroa hieman vähemmän kuin sellainen eläkeläinen, joka saa koko tulonsa Suomesta. On poikkeustapauksia, milloin paluumuuttaja maksaa enemmän veroa. Se koskee sellaisia, joilla on suuret eläketulot, ja myöskin sellaisia, joilla on pienet eläketulot. No, nyt kun siirrytään tähän hyvitysjärjestelmään, niin se tulee käytännössä johtamaan siihen, että Suomessa asuva eläkeläinen ja myöskin paluumuuttaja maksavat yhtä paljon veroa. Eli paluumuuttajan verotus tulee ankarammaksi tämän päivän paluumuuttajan verotukseen nähden.

Paluumuuttajat ovat lähestyneet, uskallan sanoa, jokaista kansanedustajaa ja todenneet tämän ongelman. He pitävät ongelmana sitä, että me emme sovella verosopimusta samalla lailla kuin Ruotsi. Eli ovat sitä mieltä, että tyytyisimme täällä Suomessa siihen veroon, minkä paluumuuttaja on lähdeverona Ruotsiin maksanut. Aivan kuten ed. Kuoppa totesi, niin rajan toisella puolella on paljon suomalaisia, jotka kovin mielellään muuttaisivat takaisin Suomeen sen takia, että äidinkielen merkitys kasvaa, kun työelämästä siirrytään. On erittäin tärkeää, että silloin saadaan nämä palvelut omalla äidinkielellä. Mutta he ymmärtävät sen, että jos he muuttavat Suomeen, niin heille jää selvästi vähemmän käteen kuin mitä jää siellä Ruotsissa, heidän verotuksensa kiristyy, ja se on yksi osasyy siihen, minkä takia pitävät parempana pysyä Ruotsissa.

Kuten sanoin, paluumuuttajat ovat tänä päivänä erittäin tyytymättömiä tähän järjestelmään. Tulevat paluumuuttajat tulevat olemaan vielä enemmän tyytymättömiä uuteen järjestelmään. Onko se oikeudenmukainen, onko se epäoikeudenmukainen, sillä on pienempi merkitys näille paluumuuttajille. Mutta kaikkein tärkeintä olisi minun mielestäni se, että sovellettaisiin samaa järjestelmää kuin Ruotsissa. Se merkitsisi sitä, että valtio saisi jonkin verran vähemmän verotuloa, mutta yhteiskuntarauha paluumuuttajien keskuudessa palautuisi. Minä pidän sitä paljon paljon tärkeämpänä kuin sitä, että saamme muutama miljoona euroa enemmän verotuloa. Mielestäni tulisi nyt selvittää, mitä maksaisi sellainen järjestelmä, jossa lakia sovellettaisiin samalla lailla kuin Ruotsi soveltaa, ja sen jälkeen tehdä sellainen päätös, joka poistaa tämän pettymyksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteen paluumuuttajien keskuudessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olisi erinomaisen, miten sanoisin, lennokasta ja vetävää todeta tässä yhteydessä, että edustajat Kuoppa ja Kallis puhuivat puheenvuoroissaan höpöjä. Valitettavasti sitä iloa ei ole minulle suotu. Nimittäin tilanne on se, että he puhuivat erittäin täsmälleen ja oikein. Erikoisesti ed. Kalliksen hyvin perusteellinen puheenvuoro kuvasi juuri sen arkipäivän tilanteen, joka edessämme tällä hetkellä on. Elikkä toisin sanoen parannusta näiden tulevien, potentiaalisesti tulevien, paluumuuttajien, se täsmennyksenä, tilanteeseen, kun niitten kohdalla tilanne tällä tavalla on.

Tässä oikeastaan ei minusta enää mikään muu auta kuin se, että valiokunta kirjoittaisi nyt ulos harvinaisen tarkkaan juuri sen asian, minkä ed. Kallis tässä juuri pöytäkirjaan totesi, elikkä siitä saataisiin sen laatuinen asiakirja, jonka kanssa voitaisiin kääntyä in corpore valtiovarainministeriön asianomaisten virkamiesten puoleen ja kerta kaikkiaan vaatia sitä, että nämä verosopimusneuvottelut aloitettaisiin uudestaan ja samalla virkamiehet aloittaisivat nokanvalkaisupuuhat omassa keskuudessaan. Muuten tästä ei tule yhtään mitään.

Nythän voidaan tehdä ihan järkevästi, perustellusti se johtopäätös, että näitä paluumuuttajia Suomeen ei Suomen valtio halua, ei omia kansalaisiaan halua tänne. On se aika karmeata.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty edellä erittäin hyviä puheenvuoroja. Haluan yhtyä niitten ajatuksiin. Todellakin on ongelma, että Suomeen palaava ruotsinsuomalainen joutuu maksamaan, näin hän kokee, raskaampaa veroa, kuin mitä hän Ruotsiin jäädessään maksaisi.

Minulla on naapuripiirissä ja tuttavapiirissä varsin monia, jotka ovat sanoneet sen, että kun he eläkeikään tulevat, heidän ei kannata palata Suomeen, tai sitten Ruotsissa työuraa tehneet, jotka ovat tehneet myöskin työuraa Suomessa, sanovat, että kun eläkevuodet koittavat, niin heidän ei kannata jäädä Suomeen, vaan he menevät Ruotsiin juuri tämän eläkkeitten epäedullisen verotuksen vuoksi. Minä tuon näkemykseni nimenomaan Keski-Suomesta.

1960-luvulla ja vielä 1970-luvulla lähti sankoin joukoin työttömyyskortiston asemesta omilla kustannuksillaan monia Ruotsiin, työllistivät itse itsensä, hankkivat sieltä toimeentulon. Monet heistä haluaisivat, niin kuin minun useammatkin naapurit, palata takaisin Suomeen, mutta se ei ole taloudellisesti, ikävä kyllä, mielekästä.

Täällä ed. Kallis toi aivan oikein esille sen, että pitäisi tehdä laskelmat, mitä maksaisi tämän eläke-epäkohdan korjaaminen. Ilmeisesti se jotain ensi sijassa näyttäisi maksavan. Mutta minulla on tämmöinen käsitys, että pitäisi selvittää, kuinka paljon näitä paluumuuttajia pitäisi tulla takaisin Suomeen, jolloinka valtio saisikin saman verotulon, saisi saman verotulon, ja he olisivat hyvin maksavaa väkeä kulutusmarkkinoille, kotimaan markkinoille.

Näin ollen meidän kannattaisi houkutella paluumuuttajia takaisin Suomeen. Monet heistä palaisivat nimenomaan maaseudulle, niille seuduille, joista lähtivät työttömyyttä pakoon hankkiakseen toimeentuloa sieltä, missä sitä oli saatavana. He olisivat monelle maaseutukunnalle hyvin tarpeellinen rikastuttaja ja voimavara, jolla olisi vaikutusta myös maaseudun palveluelinkeinojen ja muittenkin elinkeinojen toimintoihin ja rahaliikenteeseen.

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta olen Pohjoismaiden neuvostolle tehnyt menneen vuoden aikana kyselyn. Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa, Pohjoismaiden neuvostolle aloitteita. Toivon, että nyt tämän käytävän keskustelun jälkeen ja tämän hallituksen esityksen pohjalta ryhdyttäisiin kuuntelemaan paluumuuttajia ja korjaamaan ne epäkohdat, joita he haluavat esille tuoda.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen melko vakuuttunut siitä, että tästä salista ei löydy sellaista eduskuntaryhmää, joka vastustaisi sitä, että tultaisiin paluumuuttajia vastaan ja että sovellettaisiin samaa käytäntöä kuin Ruotsissa. Eli toisin sanoen uskon, että eduskunta on lähes yksimielinen siitä, että näin tulisi menetellä. Sen takia minä ihmettelen sitä, ettei tähän ole aikaisemmin tullut muutosta. Nyt on uusi verosopimus pöydällä. Jokainen ainakin verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa tulee olemaan erittäin hyvin perillä siitä, minkälainen tämä järjestelmä on ja minkälainen se voisi olla. Kuten aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, niin kysymys on loppujen lopuksi aika pienestä summasta, mutta me saisimme yhteiskuntarauhan näitten paluumuuttajien piiriin. Toistan nyt vielä varmuuden vuoksi sen, minkä aikaisemmin sanoin: kyllä tilanne on tänä päivänä se, että suurin osa paluumuuttajista maksaa vähemmän veroa kuin mitä Suomessa asuva eläkeläinen maksaa, joka saa koko eläkkeensä Suomesta. Mutta ei tämä sitä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta poista paluumuuttajien keskuudessa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Lapista joutui 1960-luvulla, 1970-luvun alussa erittäin paljon ihmisiä lähtemään Ruotsiin työn perässä työttömyyden vuoksi. Tekivät siellä kovan työuran raskaissa töissä yleensä. Monilla on ollut tosi iso halu palata kotimaahan, kotimaakuntaan, mutta se on tyssännyt siihen kaksoisverotukseksi koettuun nykyjärjestelmään.

Ihmiset osaavat laskea, ja heidän on yleensä pakko vielä laskea, mikä on se tilanne, jos asuu Ruotsin puolella vaikkapa Haaparannassa tai jos siirtyy Tornioon Suomen puolelle, ja kun tappiota tulee, niin jäädään Haaparantaan tai vielä kauemmaksikin. Tilanne on minusta tosiaan kestämätön. Miksi tässä ei ole sitten lähdetty oikein ratkaisemaan tätä asiaa? Minusta Suomen verohallinnon virkamiesten, valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys tämmöisestä torjuvasta asenteesta on liian vahva.

Minusta on hyvä, että tämä asia on nyt semmoisessa käsittelyssä eduskunnassa, jolloin täältä voidaan laittaa vielä kerran viesti. Minä uskon myöskin, että Lapin edustaja, ed. Manninen on tässä erittäin hyvä ekspertti muiden verojaoston ihmisten kanssa katsomaan, mitä tälle pitää tehdä, että tämä vääryys kerta kaikkiaan nyt lopulta oikaistaan ja ihmiset voivat palata kotimaahan, ilman että häviävät rahassa. Ei se semmoinen ole oikea tilanne, missä nyt ollaan, että jos palaat kotimaahan, niin kahdesta eläkkeestä jää vähemmän käteen kuin jos olet siellä ulkomailla.