Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta saa käsiteltäväkseen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, joka on annettu hallituksen esityksestä työntekijäin eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseen liittyen. Tässä hallituksen esityksessä on kaksi, oikeastaan kolme osaa. Ensinnäkin työkyvyttömyyseläkkeiden elinaikakerroin, joka on säädetty vuoden 2003 eläkeuudistuksen yhteydessä, poistetaan, toisekseen osa-aikaeläkkeen ikärajaa ollaan nostamassa ja kolmanneksi otetaan kantaa vuorotteluvapaalainsäädännön muuttamiseen. Tästä vuorotteluvapaalainsäädännöstä ollaan vuoden 2010 alussa tekemässä laki tai se lainsäädäntö vakinaistetaan.

Ensinnäkin elinaikakertoimesta. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleeseen eläkeuudistukseen sisällytettiin eläkkeen määrään vaikuttavana uutena tekijänä elinaikakerroin, jonka tarkoituksena on säädellä eläkemenoa ja alkavien eläkkeiden tasoa sen mukaan, miten yleinen elinajan odote kasvaa. Tuolloin valiokunta kiinnitti huomiota mietinnössään siihen, että elinaikakertoimen soveltamista vielä tarkastellaan ennen sen käyttöönottoa.

Nyt meillä on tuon tarkastelun tuloksena käytössämme esitys, jossa hallitus esittää, että työkyvyttömyyseläkkeiden säännöksiä tarkistetaan tuon elinaikakertoimen osalta. Esityksen mukaan elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen heti sen alkaessa. Elinaikakertoimen vaikutus kuitenkin lievenee, kun kerrointa sovelletaan vain eläkkeen karttuneeseen osaan ja käytettävä kerroin on syntymävuoden sijasta eläkkeen alkamisvuoden kerroin.

Jos oikein pelkistää, kysymys on vähävaraisen väestönosan tilanteen parantamisesta tilanteessa, missä he ovat joutuneet työkyvyttömiksi vastoin omaa syytään nuorina, jolloin heillä ei ole ollut mahdollisuutta esimerkiksi siihen, mikä on yksi eläkeuudistuksen keskeisiä periaatteita, eli itse pystyy vaikuttamaan eläkkeensä määrään riippuen siitä, missä iässä eläkkeelle jää. Ehdotetut muutokset kaiken kaikkiaan parantavat ensi vuoden alusta lähtien alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa, turvaavat nykyisten työkyvyttömyyseläkkeiden tason säilymisen ja parantavat erityisesti nuorina työkyvyttömiksi jäävien taloudellista asemaa. Työkyvyttömyyseläkkeen elinaikakertoimen muuttamisen vuoksi myös perhe-eläkkeen säännöksiä näiltä osin, kuin se on liitännäinen, muutetaan.

Osa-aikaeläkkeestä hallitus esittää, ja valiokunnan enemmistö mietinnössä tätä asiaa eteenpäin on viemässä, että osa-aikaeläkkeen alaikärajaa ehdotetaan nostettavaksi 58 vuodesta 60 vuoteen yhtenä keinona eläkemenojen hallitsemiseksi. Lisäksi eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta ehdotetaan poistettavaksi.

Osa-aikaeläke on kiistatta merkinnyt joillekin työntekijöille mahdollisuutta olla pidempään työelämässä, kun työnteon määrää on voinut osa-aikaeläkkeen turvin vähentää. Osa-aikaeläkkeelle hakeutuvat kuitenkin usein myös työntekijät, joiden työkyvyttömyys- tai työttömyysriskit ovat olleet alhaisia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että osa-aikaeläkkeen ikärajan noston vaikutuksia työkyvyttömyyseläkehakemusten määrään tulee seurata. Tämä ei ole täysin kiistaton, täysin yksinkertainen lakiesitys, mutta valiokunnan enemmistö on viemässä tätä lakiesitystä eteenpäin, ja toisekseen, niin kuin valiokunta mietinnössään toteaa, mikäli tästä kohtuuttomuuksia aiheutuu, asiaan pitää palata.

Kolmantena osiona tässä lakiehdotuksessa on se, että vuorotteluvapaajärjestelmä ollaan vakinaistamassa, mistä muun muassa seuraa se, että kun osa-aikaeläkkeelle pääsyä tiukennetaan, on myönteistä samanaikaisesti se, että hallitus aikoo esittää vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisen vuoden 2010 alusta.

Valiokunnan mietintöön on liitetty kaksi vastalausetta, jotka valiokunnan kokouksessa olleet vastalauseen jättäjät tulevat esittelemään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto-oppositio on jättänyt tähän valiokunnan mietintöön yhteisen vastalauseen. Me kannatamme ehdottomasti esitystä siltä osin kuin se koskee työkyvyttömien aseman parantamista. Valiokunnan puheenjohtaja Rehula jo edellä esittelikin nämä asiat hyvin, joten en puutu niihin sen enempää vaan keskityn vastalauseeseemme.

Me vastustamme osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamista 60 vuoteen sekä sitä, että eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta poistettaisiin.

Alkukeväällä jo, kun hallitus halusi yksipuolisin päätöksin lähteä korottamaan eläkeikää, saatoimme havaita, että meidän lähestymiskulmamme työurien pidentämiseen on aivan toisenlainen kuin hallituksella. Meille oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen työelämässä ja eläkepolitiikassa edellyttää yhteistä sopimista ja joustavia järjestelmiä, joissa sekä työntekijän että työnantajan tarpeet huomioidaan.

Meidän mielestämme osa-aikainen työ on yksi hyvä keino ja vaihtoehto tukea ihmisten työssäjaksamista ja näin ollen se on erittäin hyvin linjassa meille kaikille yhteisen ja erittäin tärkeän tavoitteen, työurien pidentämisen ja työllisyysasteen nostamisen, kanssa.

Eläketurvakeskuksen mukaan terveydentilalla ja työn raskaudella on merkitystä osa-aikaeläkkeelle hakeutumisessa. Osa-aikaeläkkeen avulla ikääntynyt henkilö voi jatkaa pidempään työelämässä ja näin myös helpottaa työnantajan kustannuspaineita. Kokoaikatyön tukemiseen on joustavia keinoja kuten ikäjohtaminen sekä töiden järjestely ikääntyvien elämänvaiheeseen sopivalla tavalla. Oikein mitoitettu työ ja työn hyvä hallinta edistävät myös työkykyä.

Joustamaton työelämä taas lisää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Tästä syystä työelämää kehittämällä ja hakemalla erilaisia vaihtoehtoja tukea ihmisten mahdollisuutta pysyä työelämässä pitää joustavuutta kehittää jatkuvasti.

Me emme usko myöskään pakkoon. Näin ollen emme pidä järkevänä emmekä myöskään nykyaikaisena ajatteluna sitä, että hallitus yrittää pakkokeinoilla pitää iäkkäämmät mukana työelämässä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt esit-yksen taloudellisten vaikutusten arvioimisen puolitiehen. Olisi pitänyt arvioida, miten osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen tulee nostamaan myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, sairauspäivärahakuluja ja sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta on antanut esityksestä oman lausuntonsa, jossa osa-aikaeläkejärjestelmän hyviä puolia kuvaillaan monipuolisesti.

Tällä hetkellä työnantajat voivat yhteistyössä työntekijöiden kanssa käyttää järjestelmää myös työn jakamiseen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen työpaikoilla. Lausunnon mukaan työpaikoilla on saatu hyviä kokemuksia järjestelyistä, joilla nuoria työntekijöitä on palkattu osa-aikaeläkkeellä olevien rinnalle ja annettu heille tehtäväksi perehdyttää nuoret töihinsä. Näin on onnistuttu siirtämään ikääntyneiden työntekijöiden osaamista ja hiljaista tietoa nuorille. On harmillista, että hallitus haluaa heittää romukoppaan nämä työelämän hyvät käytännöt ja kokemukset.

Osa-aikaeläkkeen ehtojen huonontaminen ei ole taloudellisesti järkevää myöskään ajatellen sitä tosiasiaa, että osa-aikaeläkeläinen käyttää ylimääräisen vapaa-ajan usein muiden ihmisten auttamiseen ja hoitamiseen. Noin 40 prosentilla osa-aikaeläkkeellä olevista on sellaisia perheen tai omaisten hoitoon liittyviä tehtäviä, joita ei voida pitää tavanomaisina kotitöinä. Osa-aikaeläkeläisistä 19 prosentilla oli muita autettavia kuin sukulaisia. He auttoivat naapureita, ystäviä tai tekivät vapaaehtoistyötä. Osa-aikaeläkeläisten merkitystä yhteiskunnan kustannuksia alentavana tekijänä ei siten pidä väheksyä.

Esitämme vastalauseessamme myös lausumaa omaishoitajien osalta. Nykyään omaishoitaja saattaa joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään osa-aikaeläkkeen saaminen aiemman omaishoitojakson takia. Kunnan hyväksymä omaishoitosopimus ei saisi heikentää omaishoitajan osa-aikaeläkkeen saamista. Siksi edellytämme, että hallitus selvittää osa-aikaeläkkeen saantiehtojen muuttamista siten, että vaadittuun työssäoloaikaan laskettaisiin myös omaishoitosopimuksella tehty työ.

Arvoisa herra puhemies! Pidämme siis tällä hetkellä voimassa olevaa osa-aikaeläkejärjestelmää järkevämpänä ja taloudellisempana vaihtoehtona kuin sitä, että ikääntyneet joutuvat työttömiksi tai siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle kokonaan pois työelämästä. Pahimmillaan ihmiset jäävät pitkäksi aikaa jonnekin näiden kahden huonon vaihtoehdon välimaastoon.

Nyt kun tämä esitys meidän vastalauseestamme huolimatta tultaneen hyväksymään, on todella tärkeää ryhtyä toimiin, jotta osatyökyvyttömyyseläkkeelle pääsyä voidaan vastaavasti helpottaa. Esimerkiksi raskaissa kuljetusalan, teollisuuden ja hoitoalan ammateissa on paljon ikääntyneitä ihmisiä, jotka joutuvat tällä hetkellä tekemään työtä särkylääkkeiden voimalla. Heistä moni on luottanut pääsevänsä osa-aikaeläkkeelle nykyjärjestelmän ehdoilla. Heidän tilannettaan ei paljon lohduta tällainen todella hämmästystä herättävä lausunto, jonka luin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta. Lausuntoon on kirjattu, täällä lukee: "- - työntekijät voivat paljolti vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillaan työelämässä jaksamiseen ja työkykynsä säilymiseen. Yhteiskunta ja työnantajat eivät voi kantaa vastuuta työntekijän omien valintojen seurauksista. Tärkeää onkin motivoida työntekijöitä kantamaan itse vastuuta oman työkykynsä säilymisestä ja hyvinvointinsa kohentamisesta."

Tällaisilla asenteilla ei kyllä työhyvinvointia voi parantaa. Miten motivoit selkäsairaan 58-vuotiaan bussikuskin kantamaan vastuuta hyvinvointinsa kohentamisesta? Missä on ihmisarvon kunnioitus? Missä on aito luottamus ihmisyyteen? Mikä on hallituspuolueiden käsitys ihmisyydestä?

Ihmisten työkyvyn säilymiseen on puututtava työpaikkojen hyvin järjestetyllä ja ennalta ehkäisevällä työterveydenhuollolla, jonka pitäisi myös entistä paremmin puuttua työyhteisöjen hyvinvointiin. Lisäksi kuntoutuksen ja — kuten jo mainitsin — osatyökyvyttömyyseläkkeen keinoilla voidaan jatkossa parantaa työssäjaksamista varsinaiseen eläkeikään saakka.

Arvoisa puhemies! Olemme vastalauseessamme esittäneet kahden lakipykälän muutosta, joiden sisältö on, että osa-aikaeläkeikää ei tule nostaa nykyisestä 58 vuodesta 60:een sekä osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta tulee karttua myös eläkettä päinvastoin kuin hallitus on esittänyt. Kyse on ensimmäisen lain 16 ja 63 §:stä. Nämä kaksi lakipykälää vaikuttavat myös moniin muihin lakeihin ja lakipykälämuutoksiin, jotka ovat esityksestä teknisiä seurannaisia. Tästä syystä ehdotan, että eduskunta ottaa käsittelyn pohjaksi vastalauseeseen 1 sisältyvät lakiehdotusmuutokset.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä opposition ed. Anneli Kiljunen on nyt omaksunut hyvin lehdistön tavan nostaa asiakokonaisuudesta irrallinen kohta ja saada siitä aivan pöyristyttävä uutinen. Nimittäin tästä TyVin lausunnosta nostitte työntekijän oman vastuun oman työkuntonsa säilymisestä. Jos tämän kappaleen edes olisitte malttanut lukea loppuun, niin se kuuluisi näin: "Tärkeää onkin motivoida työntekijöitä kantamaan itse vastuuta oman työkykynsä säilymisestä ja hyvinvointinsa kohentamisesta. Työntekijöiden tueksi tarvitaan myös toimiva työterveyshuolto ja kattavat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut." Varmaan tämä näkökulma hieman muuttuu, jos tämän koko kappaleen olisitte voinut mainita.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Anneli Kiljusen tekemiä esityksiä ja kiitän erittäin hyvästä, perusteellisesta ja laajasta tätä koko osa-aikaeläkkeen alasajoa koskevaa ongelmakenttää käsitelleestä puheenvuorosta.

Osa-aikaeläkkeen heikennykset merkitsevät tämän järjestelmän alasajoa. Tämä eläkemuoto, vaikka se jääkin tuonne asetuskokoelmiin, siirtyy elävässä elämässä naftaliiniin. Se on varma asia. Eläkekarttuman leikkaukset ja ikärajan nosto sulkevat käytännössä tämän vaihtoehdon kymmeniltätuhansilta raskasta ja kuluttavaa työtä tekeviltä teollisuuden, palvelujen työntekijöiltä.

Työkyvyn aleneminen on tärkeä syy osa-aikaeläkkeelle hakeutumisessa, kuten täällä ed. Kiljunen totesi. Tutkimuksessa osa-aikaeläkkeellä olevista yli kolmannes epäili jaksavansa edes osa-aikatyössä vanhuuseläkeikään. Ei ole ihme, että paine työkyvyttömyyseläkkeelle on noussut ja nousee vuosi vuodelta. Tällä linjalla hallituksen esitys käytännössä jatkaa.

Osa-aikaeläkettä ja osa-aikatyötä on pidetty yhtenä keinona työurien pidentämisessä ja erityisesti EU:n työllisyys- ja eläkestrategioissa sen merkitystä on korostettu. Suomessa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on viime vuosina noussut, ja siitä ovat kyllä hallituspuolueet ja ministeri Hyssälä täällä muistaneet jatkuvasti muistuttaa. Mutta harvemmin kerrotaan, että osa-aikatyö selittää meillä puolet ikääntyvien työllisyyden paranemisesta viime vuosina, siis nyt ennen tämän laman aikaa. Siis suurin osa ikääntyneistä osa-aikatyöllisistä saa osa-aikaeläkettä. Ikääntyneiden työllisyyttä osa-aikaeläke on kiistatta kasvattanut. Siksi nyt annettua lakiesitystä on aivan mahdoton ymmärtää erityisesti tässä vaikeassa työllisyystilanteessa ja erityisesti tätä muodikasta hallituspuolueiden retoriikkaa vasten.

Erityisesti tässä jää kysymään, mitä osa-aikaeläkkeen tilalle. Hallitus ei esitä mitään osa-aikaeläkkeeseen verrattavaa konkreettista järjestelmää. Ei esitetä tilalle mitään järjestelmää ikääntyneiden työssäjaksamisen, työn jakamisen ja sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi. Minulla on entisestä ammatistani, entisestä työstäni, lukuisia myönteisiä esimerkkejä siitä, miten osa-aikaeläke tehtaissa avainammateissa on edesauttanut sukupolvenvaihdosta. Viikko sitten olin tutulla tehtaalla, jossa työstökoneella työskentelevistä ikääntyneistä ammattimiehistä kuusi oli siirtynyt osa-aikaeläkkeelle ja samaan aikaan oli palkattu määräaikaisista työsuhteista nuoria koneistajia kolme tähän työtehtävään harjoittelemaan sen hyvin monimutkaisen ja korkeaa ammattitaitoa vaativan keskuksen käyttöä. Tässä erittäin konkreettinen ja puhutteleva esimerkki siitä, miten tällä osa-aikaeläkejärjestelmällä on myös edistetty ja edistetään sukupolvenvaihdosta työelämässä.

Näiden argumenttien valossa on kyllä aika vaikeaa ymmärtää, mihin muuhun tällä pyritään kuin eläkesäästöihin. Kyllä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kun kuulimme sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestä, hän suoraan totesikin, että keskeinen syy on se, että tästä syntyy 200 miljoonan eläkesäästö, jos tämä järjestelmä kokonaan saadaan lakaistua pois. Tämä on alaston perussyy, turha puhua työssä pidempään jaksamisesta, työurien jatkamisesta.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Rehula jo täällä aikaisemmin puheenvuorossaan kävi ansiokkaasti läpi, mitä tässä lakikokonaisuudessa ollaan tekemässä. Lyhyesti vain sanon elinaikakertoimen soveltamisesta, että tämä on varmasti hyvin merkityksellinen asia niille ihmisille, jotka ovat nuorena jääneet työkyvyttömiksi tahtomattaan, haluamattaan, joilla on ollut aivan toisenlaisia suunnitelmia elämän varalle. Tämä on erittäin oikeudenmukainen muutos heille.

Toinen asia, mitä tässä hallituksen esityksessä muutetaan, on osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto 58 vuodesta 60 vuoteen. Aivan selkeästi tässä perusteluna on se, että tämän on tarkoitus olla yksi keino eläkemenojen hallitsemiseksi. Näin on, se on tunnustettava.

Edellä ed. Yrttiaho hyvin sydäntä koskettavasti kuvasi sitä, mitenkä tämä ihmisiä kohtelee. On kuitenkin muistettava se, että nämä eläköitymisikärajat, mitä meillä tällä hetkellä Suomessa toteutetaan, ovat muotoutuneet aikana, jolloinka ihmisen elinajanodote ei ole ollut nykyisen kaltainen. Jos me emme joisi itseämme hengiltä, emme tupakoisi tätä rataa, mitä suomalaiset tällä hetkellä tekevät, emmekä hukkuisi läskiin, meidän elinajanodotteemme olisi aivan toisenlainen, kuin se näillä elintavoilla ehkä tulee kuitenkin olemaan. Sen takia nämä järjestelmät eivät voi olla kiveen hakattuja. Varsinkin nyt, kun talouden tilanne on mitä on, säästöjäkin on jostakin pyrittävä löytämään.

Toinen asia, minkä halusimme nostaa esille myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kun annoimme lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, oli vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen. Tämä unohtuu kyllä nyt opposition puheenvuoroissa, että hallitus on parhaillaan valmistelemassa työ- ja elinkeinoministeriössä vakinaistavaa lainsäädäntöä vuorotteluvapaalle. Tämän on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2010 alusta. Vuorotteluvapaa on todellakin keino, jolla pyritään osin aivan samaan, mitä osa-aikaeläke tällä hetkellä tarjoaa ihmiselle, juuri tähän joustavaan siirtymiseen työelämästä pois, tilan antamiseen nuoremmille juuri niin, ettei tämä valtavan tärkeä tieto-, kokemuspääoma, mikä ikääntyneillä työntekijöillä on, katoa ikään kuin tuhka tuuleen työpaikkojen henkisestä varannosta. Tämä on hyvä myös muistaa, että korvaavia vaihtoehtoja on koko ajan kehitteillä.

Vielä haluan palata lyhyesti tähän, kun ed. Anneli Kiljunen nosti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta tämän kohdan, jossa korostimme yksittäisen työntekijän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Tämä on merkittävä asia, josta me puhumme aivan liian vähän tässä yhteiskunnassa. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Me tarvitsemme ennalta ehkäisevää tiedon antamista, johonka pystyy osallistumaan niin koulutusjärjestelmä, työterveyshuolto, meidän terveydenhuoltomme, kun vaan vähän säädetään oikeaan asentoon sitä. Ihminen itse päättää, mitä hän juo, mitä hän syö ja minkä verran, polttaako hän vai eikö hän polta, sisältyykö vapaa-aikaan liikuntaa vai onko se vain sohvalla makaamista, telkkarin katsomista. Paljon pystytään vaikuttamaan fyysiseen kuntoon, ja fyysinen kunto vaikuttaa myös suoraan henkiseen hyvinvointiin. Tähän tarvitaan avuksi myöskin toimiva työterveyshuolto ja terveydenhuoltojärjestelmä, johonka, ei voi muuta sanoa, myös tämä hallitus on vahvasti pyrkinyt paneutumaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos nyt tämän minuutin puheenvuoron aikana puutun yhteen lauseeseen, joka minun mielestäni oli se, joka minua kaikkein eniten hämmästytti ja joka oikeastaan tuli kahteenkin otteeseen ed. Heikkisen puheenvuorossa. Valiokunnan lausunnossa oli: "Yhteiskunta ja työnantajat eivät voi kantaa vastuuta työntekijän omien valintojen seurauksista." Kun puhuitte äsken siitä ja vertasitte osa-aikaeläkkeelle siirtyviä ihmisiä, keskustelitte samaan aikaan läskeistä ja alkoholin käytöstä ja tämän tyyppisistä asioista, niin miten näitä asioita voi verrata?

Toinen asia: Kyllä tämä osa-aikaeläkejärjestelmä mahdollistaa työssäjaksamisen. Kävin eilen itse lääkärillä, joka oli osa-aikaeläkkeellä, ja hän sanoi, että hän on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle siitä syystä, että hänen vaimonsa on niin huonossa kunnossa, että joko hän on kokonaan pois työelämästä, (Puhemies: Minuutti!) mutta tämä mahdollistaa hänen työssä olemisensa ja työssäjaksamisensa, kun hän pystyy käyttämään osa-aikajärjestelmää hyväkseen.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja jatkaa aivan edellä omassa puheenvuorossaan aloittamaansa linjaa, että poimii toisen puheenvuorosta jonkin yksittäisen lauseen, niin kuin hän teki tässä käsitellessään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa. Kyllähän asiat saadaan näyttämään ihan toisilta kuin mitä se kokonaisuus antaa kuvan. En todellakaan ole puhunut sellaisia, mitä te viittaatte, jotenkin negatiivisessa sävyssä ihmisistä, jotka ovat todellakin levon ja löysemmän ajan tarpeessa työelämässä. Kyllä 5 minuutin puheenvuoroon voi mahtua hieman terveysvalistusta ja sitä, että meillä on ensi kädessä itsellämme vastuu siitä, mitenkä me jaksamme. Siinä yhteiskunta tulee sitten avuksi, ja tämä järjestys se pitää olla. Tässä on varmaankin meillä hieman ideologinen ero.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran täytyy puuttua edellisten puhujien keskusteluun, että kiinnitin sen verran huomiota, kaikella ystävyydellä, edustajakollega Heikkinen, että jokainen pystyy itse vaikuttamaan siihen, mitä syö. Kyllä tänä päivänä meillä on valitettavasti sellainen tilanne, että on ihmisiä, joilla on tulot 300—400 euroa kuukaudessa ja allekin, ja ei hirveästi pysty valitsemaan sitä, mitä sieltä kaupasta ostaa. On pakko ostaa halvinta ja todennäköisesti sitä höttöruokaa, mitä tarjouksina edullisesti runsaasti myydään.

Sitten tähän hallituksen esitykseen. Kyllä jotenkin tässä taloustilanteessa puuttuminen osa-aikaeläkkeeseen tuntuu aika hassulta varsinkin, kun usein työpaikoilta kilometritehtaalle ollaan laittamassa yli viisikymppisiä ja se järjestelmä on myös turvannut monelle naiselle mahdollisuuden jatkaa työuraansa pidempään. Ei tämä hirveästi lohduta sitä kaupan kassatätiä tai tehtaan työntekijää, joka on ajatellut jatkaa työuraansa ja suunnitellut osa-aikaeläkettä, ja nyt se tällä esityksellä tyrmätään. Kyllä jotenkin miettii vaan sitä todellisuutta, missä ihmiset arjessa elävät, ja sitä, miten se konkretisoituu tässä salissa, ja kyllä joskus miettii, tiedetäänkö ihan oikeasti, minkälaisilla tulotasoilla ja minkälaisissa elämäntilanteissa suomalainen kansa osin tässä maassa elää. Toki se kolme neljäsosaa voi hyvin ja paksusti, mutta se yksi neljäsosa on todella vaikeassa tilanteessa.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Kyllönen terveydenhuoltoalan koulutuksella varmasti tiesi, mitä minä puheenvuorossani tarkoitan näillä ravitsemusvalinnoilla. Aivan samalla tavalla olen itse hoitajana tietoinen siitä ja aivan vastikään opiskelijana olleena, että kun on vähän rahaa, niin todella pitää katsoa, mitä kaupasta ottaa. Mutta kyllähän sillä vähällä rahallakin valintoja voi tehdä, ostetaanko makkarapaketti vai ostetaanko kaurahiutaleita taikka ruispuuroa. Kyllä minun mielestäni näistä suomalaisista peruselintarvikkeista, jotka todellakin on vielä pienemmällä rahalla kuin nämä einesjalosteet saatavissa, saahaan ihan tolokun evästä, joka on hyvä vaihtoehto. Tämän me molemmat tiedämme.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean vain tämmöiseen keskusteluun sen, että pitää muistaa opposition puolella, että kun hallituksen koostumus on sellainen kuin se on, niin mitäs muuta politiikkaa siltä voi odottaa. Joku erohan se olla pitää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on nyt viime päivinä puhunut todella kuin yhtenä meistä. Siis selkeitä, kriittisiä kannanottoja nykyhallituksen koostumusta kohtaan, oikeistohallitusta, joka tekee toisin kun puhuu. Hallituksen linja on työuran pidentäminen, jaksamisen helpottaminen sen loppupäässä, ja sitten se lopettaa osa-aikaeläkkeen. On todella kyseenalaista.

Edustaja puhui täällä hallituspuolueen puolesta siitä, että läski on poliittinen kysymys, kun hän sanoi, että hukumme läskiin tai suomalaiset hukkuvat läskiin. Aivan totta, se on poliittinen kysymys. Aivan oikein, niin kun totesitte, köyhä ihminen keskimäärin ostaa halpaa ja jos häntä vielä ohjataan ostamaan puolivalmisteita, niin hän ostaa niitä, eikä sitä terveellistä kaurapuuroa, (Puhemies: Minuutti!) niin kun ed. Heikkinen totesi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattien ed. Tallqvist työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja ed. Räsänen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ovat tyrmänneet tämän osa-aikaeläkkeen ikärajan noston. Tähän linjaan on kyllä vahvat perustelut. Täällä on ne kuultu, en niitä lähde toistamaan. Erityisesti hämmästelen tätä ajankohtaa. Vaikka tämä onkin vuoden 2011 alusta tarkoitus tulla voimaan, niin kyllä silloin näillä näkymin, niin kuin ed. Pulliainen edellisen asiakohdan yhteydessäkin kanssani oli samaa mieltä, työttömyystilanne, talouden tilanne näyttää olevan erittäin huolestuttava. Tarvitaan tällaisia pehmentäviä keinoja, joilla ihmisten tilannetta voidaan auttaa. Tämä osa-aikaeläke on yksi tällainen. Hallitus haluaa sen nyt romuttaa tällä, ja se on kohtuutonta.

Tuolta tasa-arvopuolelta näkyi vielä, että naiset kärsivät tästä enemmän kuin miehet, ainakin tässä omaishoitajan kysymyksen kohdalla, joka tähän liittyy hyvin vahvasti, niin kuin mietinnössä ja vastalauseessa todetaan. Täällä edustajat, erityisesti hallituspuolueiden eräät edustajat, tekevät jatkuvasti omaishoidosta kirjallisia kysymyksiä ja aloitteita ja tässä jos äänestävät tämän puolesta, toimivat juuri vastoin kentän puheitaan. Kyllä vaalitilaisuuksissa oli omaishoitajilla ystäviä. Nyt ovat sitten asiat toisin. Tämä on todella ikävää, että näin ollaan nyt tässä tilanteessa tekemässä. Onko joskus tähän sopiva tilaisuus, sitä en osaa sanoa, mutta tällä hetkellä kuitenkaan en näe sitä. Tänään myös palomiehet saivat hallitukselta kylmää kyytiä, ja tämä on sitä samaa linjaa. Säästölaki, mutta se säästää kyllä (Puhemies: 2 minuuttia!) erittäin ikävästä kohdasta.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kankaanniemi niin asiantuntevasti pystyi arvostelemaan, ettei tämän jälkeen hallituspuolueilla ole asiaa puhua omaishoidosta millään tavoin, niin pystyisittekö te perustelemaan lyhyesti sitä, millä tavoin esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen on huonompi vaihtoehto omaishoitotyön toteuttamiselle kuin osa-aikaeläke?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niitä ei tarvitse panna vastakkain, ed. Heikkinen. Molempia tarvitaan. Tietyssä tilanteessa omainen, läheinen, saattaa olla sellaisessa tilanteessa, että tarvitaan vuorotteluvapaata tai jatkuvaa omaisen, läheisen, hoitoa, ja se on yhteiskunnalle erittäin edullinen malli. Monta kertaa, niin kuin luvut osoittavat, osa-aikaeläkejärjestelmä on tässä suhteessa erinomainen ratkaisu. Työelämässä mukanaolo, mutta siitä huolimatta mahdollisuus hoitaa läheistä, on hyvin inhimillistä ja säästää huomattavasti yhteiskunnan ja kaikkien varoja.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkiselle vastauksena, minkä takia vuorotteluvapaa ei korvaa osa-aikaeläkettä, on ensinnäkin se, että vuorotteluvapaa on aina määräaikainen ja sitten vuorotteluvapaa on myös kokopäiväinen. Elikkä osa-aikaeläke jatkuu pitempään ja se on myös puolipäiväinen tai miten se nyt sitten halutaan, puolipäiväinen useimmiten.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tuo edellinen lakiesitys 85, sehän käsitteli työttömyyden hoitoa, jolloinka se astuukin voimaan kahden viikon kuluttua. Mutta tämä laki — ette varmaan siellä vasemmalla ole niin kovasti huomanneet tätä etusivua, että tämä 60 vuoden osa-aikaeläkkeen ikärajakorotus todella astuu voimaan vasta 1.1.2011. Silloin me toivomme jo olevamme ohi tästä vaikeasta taloustaantumasta, (Ed. Pulliainen: No ei kyllä olla!) jolloinka on pakko pidentää työuria, koska muussa tapauksessa meillä ei todellakaan ole varaa maksaa kaikkea sitä velkaa, mitä me nyt kasaamme valtiolle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara sanoi aivan selkeästi sen, mikä on hallituksen politiikka. Se laittaa tämän laman maksut nimenomaan eläkeläisille, pienituloisille ihmisille, sairaille, omaishoitoa antaville omaisille jne. Tämä on tietysti kovaa politiikkaa, ja laskut on maksettava, niin kuin ed. Asko-Seljavaara sanoi, ja laskun maksatustapa on täysin saman tyyppinen kuin oli silloin 1990-luvun puolenvälin maissa ja jo sen alusta, kun edellinen lama riehui pahimmillaan.

Herra puhemies! Mielestäni ed. Heikkinen käytti sinänsä hyvän puheenvuoron, kun hän alkoi puhua siitä, että jos emme joisi itseämme hengiltä tai jos emme hukkuisi läskiin, ja sen myöhemmin hän omassa puheenvuorossaan täsmensi, että se todella on poliittinen kannanotto. Ja aivan oikein, se on kovaa politiikkaa, että pienituloiset ihmiset monesti hoitavat itseään huonommin, pienituloiset ihmiset käyttävät alempiarvoista ravintoa, (Ed. Asko-Seljavaara: Suurituloisillakin nousee tämä!) josta on enemmän haittaa kuin vaihtoehtoisista ravintoaineista, ja he käyttävät enemmän alkoholia, tupakoivat useammin.

Mistä tämä johtuu? Se johtuu heidän sosiaalisesta heikommasta asemastaan, siitä, että koulutus ei ole ollut tasapainoista, tasavertaista, demokraattista, ja siitä, että he eivät saa kylliksi tietoa siitä, mikä olisi heille parasta. Ja lopuksi, myös se johtuu siitä, että heihin kohdistetaan mainontaa ja vaikuttamista, jonka päämääränä on juuri näiden epäterveellistä elämäntapaa edistävien hyödykkeiden käyttö.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentinomainen asia vaikka toivomus esitettiinkin, että ei pitäisi provosoida enää, varsinkaan tässä vaiheessa iltaa.

Kun meillä on käsittelyssä esitys, hallituksen esitys, jossa työkyvyttömyyseläkkeiltä poistetaan elinaikakerroin, ja kun on kuunnellut tätä keskustelua viimeisen puoli tuntia, jossa on lyöty lyömällä pahaa hallitusta opposition taholta siitä, kuinka vähävaraiset on unohdettu, niin minusta tämä esitys pitää sellaisen parannuksen sisällään, jota olisi kaivannut ajettavan sieltä vasemmaltakin suuremmalla innolla. Sen voi sanoa nimeltä, että ed. Esko-Juhani Tennilä on ollut tämän asian kanssa siitä lähtien liikkeellä, kun eläkelainsäädäntö vuonna 2003 tehtiin. Mutta muutoin enempi vähempi.

Toinen asia. En yritäkään olla kenenkään kanssa samaa mieltä, mutta käsitykseni on se, että tässä salissa vallitsee laaja yksituumaisuus siitä, että työuria pitää pidentää, jotta Suomi selviää. Jotta työurien pidentäminen on mahdollista, niin se tarkoittaa sitä, että työelämässä pitää tapahtua muutoksia, työterveyshuollossa pitää tapahtua muutoksia, myös lainsäädäntöä pitää muuttaa. (Ed. Tiusanen: Ja eläkeikää!) Nyt pyritään luomaan kuva, että koko osa-aikaeläkejärjestelmä loppuisi, kun on kuunnellut vasemmistoliittolaisten edustajien puheenvuoroja, että tämä järjestelmä loppuu. Ensinnäkin tämä laki tulee voimaan 1.1.2011 ja tässä ollaan nostamassa tätä eläkeikää 58 vuodesta 60:een, mikä muuten ei tarkoita sitä, että osa-aikaeläkejärjestelmä loppuisi.

Tämä ei ole ongelmaton, sen myönnän. Meillä on suuri joukko ihmisiä, joitten elämäntilanteessa 58 vuodesta 60:een välillä osa-aikaeläke voisi olla heidän kohdallaan se paras mahdollinen vaihtoehto. Mutta sitten esimerkiksi väittämä siitä, jonka minä nyt tulkitsen sen verran, kun tässä on puututtu siihen, miten tämä pienituloisiin erityisesti koskee, niin ei se ikääntyminen ole tuloluokasta kiinni eikä osa-aikaeläkejärjestelmä ainakaan minun käsitykseni mukaan ole ollut kiinni siitä, millä ansiotasolla liikkeellä ollaan.

Arvoisa herra puhemies! Syy, miksi tulin pyytäneeksi puheenvuoron, liittyy ed. Anneli Kiljusen puheenvuoroon, tosin vain yhteen kohtaan. Mutta kun käsittelyssä on laki, jossa työkyvyttömyyseläkkeistä elinaikakerroin poistetaan, jossa selkeästi työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentuloa tullaan parantamaan, niin te puheenvuorossanne puhutte ihmiskäsityksestä tässä yhteydessä. Myönnän, tässä esityksessä on kaksi osaa, jossa toisessa sosiaaliturvaa parannetaan ja toisessa osassa tämän osa-aikaeläkkeen kohdalla tehdään muutoksia, jotka eivät ole myönteisiä. Mutta sitä, että puhutaan ihmiskäsityksestä tässä yhteydessä ja että tämä esitys symboloisi jollakin tavalla teidän mielestänne meidän hallituspuolueitten edustajien ihmiskäsitystä ja sen kovuutta, kyllä minä aika erikoisena sitä pidän. Tosin kello on 22 ja jotain ja päivä on ollut pitkä, mutta se, millainen ihmiskäsitys meillä itse kullakin on, siitä sitten voidaan käydä filosofistakin keskustelua, mutta kyllä, ed. Kiljunen, sananvalintanne ei ihan välttämättä kohdallaan tuossa paikassa ollut.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehula on oikeassa, että tässä on myös tietysti kysymys työkyvyttömyyseläkkeiden elinaikakerroinongelman korjaamisesta. On todellakin 2003 täällä äänestäen läpiviedyn työeläkelakiuudistuksen lainsäädäntövirheen korjaamisesta kysymys, josta ed. Tennilä, joka silloin äänesti näitä heikennyksiä vastaan, on jaksanut aivan oikein muistuttaa.

Ed. Heikkiselle: Te unohdatte ikään kuin ei olisi lainkaan olemassa ammattitauteja, töitä, joissa ihminen kuluu. Voin kertoa, että telakkateollisuuden työntekijöistä alle 10 prosenttia, käytännössä 7—8 prosenttia selviää vanhuseläkkeelle. Meillä on siis sellaisia ammatteja, joissa tämä ongelma on aivan akuutti, ja nyt, näitä varhaiseläkejärjestelmiä kun ajetaan alas, häädetään kuin karjaa tätä väkeä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Totean, että kristillisdemokraattien vastalause, jonka ed. Räsänen on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietintöön liittänyt, tämä vastalause 2, on sisällöltään samanlainen kuin sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteinen vastalause, perusteluissa on erilaista tekstiä. Tämän johdosta kannatan tätä ed. Anneli Kiljusen tekemää ehdotusta käsittelyn pohjaksi.

Herra puhemies! On aina ikävää, kun hallitus ehkä vähän taktisesti, ehkä muutoin, kytkee erilaisia asioita samaan pakettiin ja sitten saa aikaan sen tilanteen, että edustajat joutuvat tekemään hankalia ratkaisuja, vähän sellaisia joko olet lakannut lyömästä vaimoasi -kysymyksen vastauksia. Tässä nyt ensimmäisen käsittelyn, lieneekö se huomenna vai tiistaina, äänestyksessä ratkaistaan suhtautuminen tähän osa-aikaeläkekysymykseen. Se on selkeä huononnus eli koskee todella myös hyvätuloisia mutta myös ja ennen kaikkea heikompituloisia ja ennen kaikkea niitä, jotka ovat terveyden tai läheisen takia vaikeassa asemassa, jotka voisivat osa-aikaeläkejärjestelmää hyväksi käyttäen ratkaista asioita ja tilanteita myös yhteiskunnan edun mukaisesti. Heitä tämä koskee ikävällä tavalla.

Elinaikakertoimen korjaaminen on todella kiitoksen ansaitseva asia. Siitä täytyy antaa avoin tunnustus ja todeta, että se ilomielin hyväksytään meidän eduskuntaryhmässämme.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Puhemies! Tämän lain ensimmäinen osa ihan todella parantaa niiden ihmisten asemaa, jotka ovat nuorena joutuneet työkyvyttömäksi. Ja sitten tämä osa-aikaeläkeiän korottaminen ei todellakaan koske vain vähätuloisia, köyhiä ihmisiä, vaan niin kuin ed. Anneli Kiljusen lääkäri, hänkin on osa-aikaeläkkeellä. Ja kyllä hän minun käsittääkseni pystyy olemaan vähän kauemmin töissä ja jos ei pysty, niin sittenhän täytyy ryhtyä kokopäiväiseksi eläkeläiseksi. Eihän tämä nyt niin hirvittävän suuri muutos ole, ja meidän on pakko pidentää näitä työuria. Muussa tapauksessa me emme pysty maksamaan sitä velkaa, joka nyt kertyy valtiolle.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Rehula käytti juuri edellä niin erinomaisen hyvän puheenvuoron, että tässä vaiheessa täytyisi todeta, että viisas jo vaikenisi. Mutta niin pöyristyttäviä, irtonaisia otoksia puheistani opposition puolelta tuli, että tulin kuitenkin tänne pönttöön.

Ed. Tiusanen lääkärinä varmasti puhuu aivan samaa kieltä kanssani ja tietää varmasti aivan samalla tavoin, mikä merkitys on ihmisen omalla valveutuneisuudella, mitenkä omasta hyvinvoinnista pidetään huolta. Me varmasti kaikki tiedämme sen, mutta näillä sanoilla ja sanonnoilla on niin helppo kikkailla. En todellakaan tarkoittanut, että läskiin hukkuminen sinänsä olisi millään tavalla, enkä todellakaan sanonut, että se olisi ideologinen vedenjakaja, vaan se, että katsommeko, että vastuu omasta hyvinvoinnista ja myös työhyvinvoinnista on aina ensisijaisesti ihmisellä itsellään ja siihen avuksi tulee yhteiskunta julkisine palveluineen ja myöskin työterveyshuolto. Onko järjestys tämä, vai onko järjestys se, että yhteiskunnan vastuulla täytyy olla kaikki, ja ihminen on tavallaan kuin tahdoton robotti ja me olemme massaa, johonka voidaan ylhäältä päin käskyt ja säännökset antaa?

Toinen asia, kun halusitte nähdä näin, että tässä todella heikompaa ja köyhempää sorretaan, kuten valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula sanoi, me vanhennumme kaikki, olipa sitä mammonaa tahi ei, mutta näihin omiin asenteisiin me pystymme vaikuttamaan. Ehkä näkisin, että vahvin, mitä yhteiskunta tässä pystyy, ja paras, mitä yhteiskunta pystyy tässä tekemään, on se, että saamme ne lamput ihmiset päissä syttymään. Tässä meillä on ehkä yksi mittavimmista töistä suomalaisessa ja länsimaisessa yhteiskunnassa, että nämä lamput syttyvät, jotta esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen massiivinen leviäminen saadaan pysähtymään. Tässä ei kellään muulla ole niin iso roolia kuin ihmisellä itsellään, että hän ottaa aktiivisen toimijan roolin.

Hyvä esimerkki otetaan esimerkiksi kehitysmaista. Siellä silloin, kun ihmiset ovat vielä lähes luontaistaloudessa ja syövät perinteisiä, terveellisiä ruokia, ei ylipaino-ongelmaa ole ollut. Mutta nyt, kun länsimainen elämäntapa pikaruokaravintoloineen vyöryy sinne, ja se ruoka on helpommin saatavissa, tämä pikaruoka, jossa on paljon huonoja hiilihydraatteja yhdistettynä rasvaan, se on helpommin saatavilla ja se on halvempaa, massiivisesti ovat alkaneet myös kehitysmaitten ihmiset lihoa. Etelä-Afrikan mustista naisista yli 50 prosenttia on jo ylipainoisia. Tyypin 2 diabetes räjähtää sielläkin pian käsiin suhteessa heidän terveydenhuoltoonsa.

Nämä ongelmat leviävät näitten meidän elintapojemme myötä. Tätä minä peräänkuulutan siinä, että vastuu ensin ihmisellä, ja tätä meidän järjestelmän sorvaamista siihen asentoon, että ihmisille annetaan tietoa näistä asioista, jotta he voivat itse olla aktiivisia toimijoita omassa hyvinvoinnissaan, työhyvinvoinnissaan ja sitä kautta mielenterveysasioissaan. Tämä on minun mielestäni se oikea tie.

Ja näistä ammattitaudeista, ed. Yrttiaho, kyllä varmasti sairaanhoitajana tiedän, että ammattitaudit on hyvin vakavasti otettava asia. Mutta näkisin kuitenkin, että ei aivan huomiotta voi jättää sitä, miten tälläkin hetkellä lainsäädäntöä on tässä talossa viety eteenpäin, että tämän osatyökykyisyysasian ja työhön paluun ja myöskin takaisin osatyökyvyttömyys eläkkeellä olemisen rajat eivät olisi niin jäykkiä, vaan tämä järjestelmä palvelisi paremmin työntekijää ja samalla myös työnantajaa ja meitä kaikkia.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! En enää lähde jatkamaan tätä keskustelua, sillä minun mielestäni tässä laissa on paljon hyvää, nimenomaan niitäkin asioita, mitä meidän valiokuntamme puheenjohtaja ed. Rehula toi tuossa esille, elinaikakertoimen ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkeläisten tilanteen parantaminen. Ja sekin on meidän kaikkien yhteinen tavoite varmasti, että me pystyisimme erilaisilla vaihtoehdoilla ja työelämän hyvinvointiratkaisuilla parantamaan sitä, että ihmiset voisivat jäädä eläkkeelle entistä myöhempään.

Meidän mielestämme osa-aikaeläke on yksi hyvä vaihtoehto tähän asiaan. Sen takia pahoit-telemme todella, että hallitus tässä tilanteessa, kun työelämässä on muutenkin erittäin kovia haasteita, haluaa nostaa osa-aikaeläkeikää 58:sta 60:een, emmekä voi sitä hyväksyä. Kun ed. Asko-Seljavaara puhui lääkäristä, niin toin sen vain hyvänä esimerkkinä nimenomaan siitä, miten osa-aikaeläke mahdollistaa ihmiselle työelämässä pysymisen ja sitä kautta jäämisen eläkkeelle vaikka 68-vuotiaana, kun hänen muu elämäntilanteensa on sellainen, että on hyvä, että hänen pitää olla myös mahdollisesti kotona tässä tilanteessa, mutta hän voi myös olla työelämässä ja sitä kautta tavallaan saada elämään sisältöä vähän toisella tavalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan todella myös painottaa, että ymmärrämme toki, että tässä hallituksen esityksessä 68 näiltä valtiopäiviltä on myös positiivinen puolensa, osansa. Se on tämä työkyvyttömyyseläkkeiden tason parantaminen.

Ed. Heikkiselle haluan vakuuttaa, että olemme varmasti samaa mieltä siitä, että ensisijaisesti ihmisen omat käsitykset, omat tottumukset, oma ymmärrys, on avainasemassa siinä, mitä hänen terveydelleen noin yleisesti ottaen tapahtuu, miten se kehittyy ja miten hyvin hän sitten voi katsoa tulevaisuuteen vaikka tuon kakkostyypin diabeteksen suhteen. Mutta nämä yhteiskunnalliset vaikutukset kuitenkin ovat olemassa. Arvostan teidän käsitystänne ja muuten arvostan erityisesti sitä, että te todella yritätte myös tässä salissa tuoda terveystietoa esille, ja se on ihan paikallaan.