Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maaliskuussa 2004 alkoholiverotusta kevennettiin keskimäärin 33 prosentilla, jotta pystyttäisiin hillitsemään alkoholin matkustajatuontia Virosta. Vuonna 2004 alkoholin kulutus nousi kuitenkin 10 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja vuonna 2005 edelleen 2 prosentilla vuoteen 2004 verrattuna. EU:n sisäisten tuontikiintiöiden poistamisella oli merkittävä vaikutus siihen, että alkoholin matkustajatuonti kaksinkertaistui vuosina 2004—2005. Tämän jälkeen alkoholin verotusta kiristettiin vuosina 2008 ja 2009. Tehdyt veronkorotukset ovat tavoitteen mukaisesti hillinneet alkoholin kulutuksen kasvua.

Nyt käsiteltävässä lakimuutoksessa ehdotetaan 10 prosentin veronkorotuksia tehtäväksi kaikkiin juomaryhmiin, jolloin euromääräinen veronkorotus painottuu väkeviin alkoholijuomiin. Alkoholipolitiikan kiristämisen sosiaali- ja terveyspoliittisena tavoitteena on alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen, jolloin myös alkoholin käyttöön kiinteästi liittyvät sosiaali- ja terveyshaitat vähenevät.

Vuonna 2008 alkoholin kokonaiskulutus oli Suomessa 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden, mikä on selvästi muita Pohjoismaita korkeampi luku. Niin kauan kuin alkoholin kulutus pysyy nykyisellä tasolla, alkoholin käytöstä johtuvat haittavaikutukset ja siitä koituvat kustannukset ovat mittavia, mikä puolestaan lisää entisestään sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia paineita.

Viime vuosina työikäisen väestön keskuudessa yleisimmäksi kuolinsyyksi on noussut alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Alkoholiperäisten kuolemien nopea kasvu johtuu etenkin pitkäaikaiseen alkoholin käyttöön liittyviin alkoholisairauksiin kuolleiden lisääntyneestä määrästä. Alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on kiistaton yhteys, ja alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen arvioidaan vähenevän samassa suhteessa kuin kokonaiskulutuksen. Alkoholiverotuksen kiristäminen on oikean suuntainen toimenpide alkoholin kokonaiskulutuksen kääntämiseksi laskusuuntaan.

Arvoisa puhemies! Pidän valittua pidättyväisten korotusten linjaa järkevänä. 10 prosentin veronkorotus nostaisi vähittäismyyntihintoja keskimäärin noin 4,5 prosenttia, jos korotus siirtyy täysimääräisenä hintoihin. Väkevien hinnat nousisivat suhteessa eniten eli noin 7 prosenttia, kun taas oluen hinta nousisi 3,5 prosenttia. Korotusten arvioidaan alentavan alkoholin tilastoitua kulutusta runsaat 3 prosenttia.

Osa kulutuksesta korvautunee kuitenkin tuontialkoholilla, joka tuodaan valtaosin Virosta. Tosiasia on, että kotimaisella alkoholijuomien hintatasolla on selkeä yhteys alkoholin matkustajatuontiin. Alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen 4,5 prosentin korotus on kuitenkin maltillinen, joten matkustajatuonnin ei odoteta lisääntyvän kovinkaan paljon.

Arvoisa puhemies! Alkoholiveron nostamisella on sosiaali- ja terveyspoliittisten näkökohtien lisäksi myös fiskaalinen peruste. Talouden taantumassa pystytään alkoholiveroa korottamalla turvaamaan valtion verotuottoja. Alkoholiveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion tuloja vuositasolla 70 miljoonaa euroa. Alkoholiveron kiristyksen voidaan näin myös katsoa tukevan hallituksen veropoliittisia linjauksia, joiden mukaan verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholista ja alkoholijuomaverosta käytävät keskustelut ovat aina hyvin tunteikkaita, ja näkemykset niissä ovat monasti hyvin ehdottomia. Tuolla valtiovarainvaliokunnassa olleena voin sanoa, että valtiovarainvaliokunta on tukenut johdonmukaisesti hallituksen alkoholiveropoliittisia ratkaisuja hyvinkin haasteellisissa olosuhteissa viime vuosien kuluessa. Vaikka esityksen peruste on fiskaalinen, niin kuin ed. Kiviranta totesi, sillä pyritään jatkamaan maltillisten alkoholiverokorotusten linjaa, sosiaali- ja terveyspoliittisista syistä nimenomaan.

Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut huolestuttavalla tavalla. Siihen on minusta monia syitä. Nuo yhteiskunnassa tapahtuneet isot muutokset viimeisen 20 vuoden aikana, kuten esimerkiksi 90-luvun alkua ja puoltaväliä koetellut iso lama, josta seurasi merkittävä työttömyys, perheiden hajoaminen ja lasten heitteillejätöt sitä kautta, koko tuon lasten kasvatustyön unohtaminen, ovat merkinneet myös paljon,.

Alkoholin haittoja ja kulutusta ei minusta saa millään mainonnan rajoituksilla pelkästään kuriin. Tapaa ja tyyliä voidaan toki muuttaa, ja sitä esimerkiksi Alko on alkanut toteuttaa hyvin positiivisella tavalla. Minusta kolme merkittävintä keinoa hillitä kulutuksen kasvua ja opettaa ihmisiä alkoholinkäyttöön ovat kasvatus, kasvatus ja kasvatus, tietysti monine muine toimenpiteineen.

Tuossa valiokunnassa käydyssä keskustelussa kannoin huolta ravintolaelinkeinon tulevaisuudesta ja siitä, että harmaa talous on iso ongelma myös ravintola-alalla, ei pelkästään esimerkiksi rakentamisen puolella. Arvonlisäveromuutokset syksyllä heikentävät ravintoloiden kannattavuutta entisestään, jos hallitus ei alenna ruuan arvonlisäveroa myös ravintoloiden osalta, kun komissio antaa siihen mahdollisuuden. Tällaista ilmaa on olemassa. Monet maat ovat lähdössä kuulemma hakemaan myös ravintoloille arvonlisäveroalennusta alkoholin suhteen, mutta majoitus- ja ravitsemusalan työnantajaliittohan on pelkästään lobbaamassa, että ravintolat ja ruokalat saisivat tuon arvonlisäveron samalle tasolle kuin vähittäiskauppa. Anniskelu valvotuissa tiloissa on aivan toista kuin tuolla kaduilla, kujilla, metsissä, missä hyvänsä. Tältä osin toivon sitä, mitä näissä alkoholiasioissa olen peräänkuuluttanut sen ajan, minkä tässä talossa olen ollut, että ravintoloilla olisi jonkinnäköinen sisäänostoalennushinta. Tämä on varmasti on vaikea toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi erään huolestuttavan näkökohdan, kun ed. Kiviranta totesi, että kotimaisella hintatasolla ja matkustajatuonnilla ei ole selvää yhteyttä tällä hetkellä: 2008 matkustajatuonti on kääntynyt nousuun, ja 2009 tammi—huhtikuussa on kasvua edelliseen vuoteen 8 prosenttia. Se on aika huomattava kasvu.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo tänään aiemminkin keskusteltu alkoholirikoksista, ja eduskunnan aikaa säästääkseni ja toisaalta kannustaakseni Suomea parempiin suorituksiin jalkapallossa päätin yhdistää nämä puheenvuorot tähän keskusteluun, kun kuitenkin samasta ongelmaryhmästä puhutaan. Puhutaan siitä, että alkoholihaittoja pyritään ehkäisemään erityisenä kohderyhmänä nuoret.

Näen niin, että alkoholi on Suomen yhteiskunnan yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista. Meillä on riski siitä, että meillä käy niin kuin on käynyt joissakin naapurimaissa ja suuri osa työkykyisistä henkilöistä ajautuu tilaan, jossa he eivät enää ole yhteiskunnan käytettävissä vaan yhteiskunnan rasitteena, puhumattakaan niistä inhimillisistä kärsimyksistä, henkilökohtaisista ja läheisten kärsimyksistä, joita alkoholi aiheuttaa.

Alkoholiveron korotus on mielestäni keskeisin keino siihen, että pystytään kulutusta rajoittamaan. Totta on, että muukin alkoholin saatavuuden rajoittaminen ja terveysneuvonta, terveyskasvatus, valvonnan lisääminen ja myös markkinoinnin ja mielikuvamarkkinoinnin rajoitukset omalta osaltaan varmasti vaikuttavat.

Aiemmin täällä keskusteltiin mielikuvamarkkinoinnista, jonka kieltäminen ensi alkuun kuulostaa erinomaiselta ajatukselta. Mutta kun samaan aikaan olemme ajautumassa entistä syvempään talouskriisiin ja kotimaisiakin työpaikkoja pitäisi turvata, jotta hätä ei kasvaisi entisestään ja hädän myötä ongelmat myös alkoholinkäytön suhteen, niin pidän tärkeänä sitä, että emme aja muun muassa suomalaista panimoteollisuutta siihen, että ulkomailta voidaan kyllä mainostaa ulkomaisia tuotteita, mutta kotimaiset tuotteet, joilla ei siihen ole resursseja, eivät kykene mainonnassa kilpailemaan ulkomaisten tuotteiden kanssa. Osaltaan markkinointirajoitukset voisivat haitata myös urheiluseurojen sponsorointia. Kun mietitään sitä kokonaisvaikutusta, mikä urheilulla ja liikunnalla on, niin ilman muuta se on positiivinen ja keinot, joilla siihen hyvään tarkoitukseen varoja kerätään, ovat tietysti moninaiset.

Myös tähän alkoholivalvontaan liittyen, joka tulee tässä valtiovarainvaliokunnankin kannanotossa esiin, valvonnan lisäämiseen puututtiin aiemmassa keskustelussa alkoholirikosten osalta, erityisesti alaikäisten osalta valvonnan tehostamisen tarpeeseen. Oli järjen voitto, että hallituksen esitystä lakivaliokunnassa saatiin muutettua niin, että alaikäisiltä voidaan tarkastaa myös vaatteisiin kätketyt alkoholijuomat eikä ainoastaan kasseja. Tämä oli erinomainen työnäyte lakivaliokunnalta.

Arvoisa puhemies! Olen vakuuttunut siitä, että nämä kaikki keinot, johdonmukainen alkoholiveron korotus ja harkinta myös markkinoinnin ja valvonnan suhteen, ovat omiaan ehkäisemään alkoholin haittavaikutuksia ilman, että myöskään verotulot ja työpaikat olennaisesti vähenevät.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Liekö kellonaika, joka on 00.20, syynä siihen, että ed. Sampsa Kataja on huolissaan alkoholimainonnan kieltämisestä, ja perusteluna on urheilun tulevaisuus. On kyllä ihan varmasti niin, että alkoholin juominen ja käyttäminen kompensoi urheilun ja liikunnan positiiviset tulokset. Se on aivan selvää.

Ed. Söderman poistuessaan täältä totesi salille, että ne, jotka ovat niin huolestuneita rikollisuudesta, pyrkisivät nyt puolittamaan alkoholinkäyttöään. Se helpottaisi oloa. Ja näinhän se on, mikä täällä tuli jo esille, että päivystyspoliklinikat, varmasti tänäänkin Maria ja Töölö ja Meilahti, ovat täynnä potilaita, jotka ovat juopuneita, ja varmasti siihen vaikuttaa tuo peli, jonka Venäjä voitti 3—0. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon sataprosenttiseksi etyylialkoholiksi muutettuja juomia tuon seuranta tarvitsi, osa oli varmasti tuontijuomia, mutta kuinka paljon siellä juotiin ja kuinka paljon tuohon faniporukkaan kuuluu sitä alkoholinkäyttöä. Nämä ovat asioita, jotka on hyvä selvittää.

Puhemies! Vuonna 2003, kun alkoholiveroa laskettiin, hallitus lakiesityksensä perusteluissa totesi, että 600 uutta alkoholikuolemaa tulee, ja tuli. Ne tulivat todella. Tässä hallitus oli oikeassa. Se oli Vanhasen ensimmäinen hallitus, toinen hallitus sitten tekee toisinpäin. Joka tapauksessa tämä alkoholiveropolitiikka on ollut äärimmäisen poukkoavaa ja epäjohdonmukaista. Se on ollut finanssilähtöistä, ei kansanterveydestä, ihmisten hyvinvoinnista lähtevää. Alkoholiverotus on liian alhaista edelleen tämänkin korotuksen jälkeen. Odotamme uutta esitystä nykyiseltäkin hallitukselta, koska alkoholin väärinkäyttö on suoraan saatavuudesta riippuvainen ja tuontialkoholin esiin ottaminen aina näissä kysymyksissä ei ole perusteltua eikä validia. Alkoholisairaudet todellakin, niin kuin täällä on jo todettu, ovat keskeinen kuolinsyy, lisääntyvä kuolinsyy, ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden asiakkaat ovat useimmiten alkoholin vaikutuksen alaisia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän asiaan. Olen joka kerta, kun on tämä alkoholivero ollut heilahtelemassa ylös ja alas, niin aina äänessä ja kommentoimassa sitä, että tämä vero/hinta on se ainut tekijä, jolla pystytään jollakin tavalla säätelemään alkoholin kulutusta, ja meillä alkoholin kulutus on ollut voimakkaassa nousussa päinvastoin kuin Länsi- ja Keski-Euroopan sivistysvaltioissa tällä hetkellä on käymässä, muun muassa Ranskassa kulutus on voimakkaasti laskemassa, kun se meillä on voimakkaasti nousemassa. Tällä hetkellä tilanne on herkullinen sikäli, jos näin voidaan sanoa, kun Virossa on vähän ongelmia, niin todennäköistä on se, että Viro joutuu tulemaan samanlaisen alkoholiverotuksen piiriin kuin joka meillä on käytössä, jolloinka ei ole enää suurta hintajuopaa Viron ja Suomen välillä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee tuohon jalkapallo-otteluun, niin ed. Tiusaselle kyllä täytyy todeta, että olen kokemassa ehkä toiseksi epämiellyttävimmän tavan nähdä, miten venäläiset valtaavat Helsingin, mutta en usko, että asiaa olisi lievittänyt yhtään, vaikka olisin alkoholia nauttinutkin. En tiedä, kuinka paljon se kokonaiskulutus Stadionilla oli, mutta yleisesti urheilutapahtumissa monessakin on tarjolla virvokkeita, tarjolla myös alkoholipitoisia virvokkeita, ja usein näistä myyntituloista kertyvät varat käytetään muun muassa junioriurheilun ja liikunnan edistämiseen. Toisaalta on vaikea kuvitella Suomeen nykymuotoista jääkiekon ammattilaisliigaa ilman minkäänlaista alkoholimarkkinointia. Rajanveto siitä, että onko mielikuvamarkkinointia se, että IFK-pelaajan paidassa lukee Koff vai ei, niin tämä on tietysti vaikea kysymys. Toisaalta näiden ammattilaisliigojen kautta tulee niitä esikuvia, jotka kuitenkin kannustavat nuoria ennen kaikkea liikkumaan ja toivon mukaan vähemmän sitten muiden harrastusten, kuten alkoholin käytön, pariin. Tästä ehkä osoituksena kuitenkin on se, mitä ed. Pulliainenkin toi esiin ja ed. Tiusanen myös, että vaikka Suomessa on huolestuttavalla tavalla alkoholinkäyttö lisääntynyt, niin nuorten alkoholinkäyttö kuitenkin on vähentynyt ja humalahakuisuus vähentynyt. Kun ongelmakäyttäjäryhmässä alkoholinkäyttö on lisääntynyt, (Puhemies: 2 minuuttia!) tämä veron korotus puree erityisesti näihin ongelmaryhmiin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla sanomatta, että toivoisin edelleen, että Suomessa lähdettäisiin noudattamaan selkeää, johdonmukaista ja pitkäjänteistä alkoholipolitiikkaa, joka ei poukkoile eikä laske ja nostele veroja vuosittain aina tuntemusten mukaan. Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset juovat enemmän kuin mitkään muut pohjoismaalaiset, ja se tarkoittaa myös, että jos näitten nuorten juominen onkin vähentynyt, niin valitettavasti ikääntyvien päihdeasiakkaitten määrä on vaan koko ajan kasvussa, ja kun me ikäännymme ja vanhenemme, ja mikä on meille yhtä haastetta vaan, niin sen lisäksi, että me sitten elämme juovuksissa vanhuutemme päivät, niin ei kuulosta kamalan mukavalta.

Pieniä perusteita vielä siihen, minkä takia kannattaa noudattaa johdonmukaista alkoholipolitiikkaa. Liikakäytön takia menetetään Suomessa suoraan ja välillisesti jopa kaksi miljoonaa työpäivää vuodessa. Suomessa on noin 500 000—700 000 suurkuluttajaa, joista suurin osa on mukana työelämässä, ja työssä käyvistä miehistä 53 prosenttia ja naisista 19 prosenttia on alkoholin riskikuluttajia, ja riskikulutuksella tarkoitetaan sellaista alkoholinkäyttöä, joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kataja tuossa pohti sitä, voisiko Suomessa olla yhtään jääkiekkoliigajoukkuetta, joka ei käyttäisi alkoholimielikuvamainontaa taikka tarjoaisi virvokkeita, jotka ovat alkoholipitoisia — osa niistä. Ja samalla pohditte sitä, että miten nuoret saavat hyvän liikuntamallin ja sillä tavalla positiivista elämälleen. Mutta ed. Kataja, samalla he saavat mallin siitä, että alkoholi kuuluu liikuntaan, alkoholi kuuluu jääkiekkoon, ja siellä lätkämatsissa käydään väliajalla ottamassa huurteiset ja isä ottaa ja setä ottaa ja äitikin ehkä ottaa. Siis se luo sellaisen mallin, joka ei ole asianomaisen lapsen tulevaisuuden kannalta positiivinen muun muassa tuosta johtuen, mitä ed. Kyllönen tuossa totesi. Näin ollen tämä on ristiriitainen tilanne, ja valitettavasti Suomen urheilutoiminta pohjautuu tämäntyyppiseen varojen hankkimiseen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä on ed. Tiusaselle todella populistinen näkemys, ei urheilu lepää oluen päällä. Tämä maailma vain on muuttunut niin, että tällaista oheispalvelua niin juoman, ruoan kuin monen muunkin suhteen on kaikkialla maailmassa, missä jääkiekkoa pelataan, esimerkiksi niin Kanadassa kuin myös Ruotsissa ja muualla ja monissa muissa lajeissa. Kun tästä vetää johtopäätöksen, että tämä on nuorison syöpä, niin minä en allekirjoita tuota väitettä ollenkaan. Minusta se ei ole totuudenmukainen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olematta kuitenkaan minkään liigan joukkueen kannattaja, niin olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että jos oleellinen osa siinä lätkämatsissa, vaikka Lappeenrannassa käymisessä, on se, että käydään myös oluella, niin siinä kaksi asiaa menee sekaisin siitä huolimatta, että se kuuluu tuohon bisnekseen. Ja ed. Paajanen, aikaisemmin, kun olitte välillä poissa, niin en päässyt siihen kommentoimaan, sanoitte, että on aivan eri asia ravintolajuominen kuin joissakin metsissä, kaduilla ja muualla juominen. Haluan painottaa sitä, että aivan samalla tavalla, nautitaanko alkoholi ravintolassa, kapakassa tai pubissa, niin kyllä se poksauttaa sen maksan, että siihen ei millään tavalla muuta tuon kemikaalin koostumista se, missä sitä juodaan. Hyvinkin hienostuneesti tapahtuva nautinta, kun sitä vain kyllin usein tietty määrä otetaan, niin maksakirroosi siitä seuraa, ja sitten sitä kuollaan verensyöksyyn, ja se on aika ikävä kuolemantapa, yksi muuten epämiellyttävimpiä, mitä olen havainnut, kun ihminen omaan vereensä tukehtuu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä olen samaa mieltä kuin ed. Tiusanen tässä asiassa, että kaikkein tympeintä nykyisessä urheilukulttuurissa on se, että se on lähinnä olueeseen ja keskariin kytkettyä ja rökeleittäin sellaisessa kaljatokkurassa ja annetaan lapsille samalla, kun ne lapset ovat siinä mukana koko ajan, niin se kuva, että urheiluun kuuluu automaattisesti olut.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt annetaan kovin väärää kuvaa siitä, mikä kuuluu urheiluun ja urheilutapahtumiin olennaisena osana. Siis olennaisena osana kuuluu tietysti se varsinainen urheilu, mitä vaikkapa pelikentillä tai radoilla tapahtuu. Mutta niin usein kun ihmiset liikkuvat, ihmisten tarpeita syömisen ja juomisen suhteen on syytä täyttää. Ei esimerkiksi keskioluen nauttimisesta pidä rakentaa sellaista tabua, että sitä ei voisi joissakin sopivissa yhteyksissä harjoittaa, kunhan pysyy kohtuudessa eikä anna siitä vääränlaista esimerkkiä esimerkiksi oman käyttäytymisensä suhteen.